Jäsenextra 1/2015

WWW.HELSINKI.CHAMBER.FI

HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI

1/2015

KEHU KAVERIA: Aro Systems ja Amiedu ›› 14–15

HYVÄ UUTINEN:

Kunnianhimo ohjaa kasvuyrityksiä ›› 22

PÄÄKIRJOITUS: Hatun nosto ehdokkaille ›› 3

STOP SÄÄNTELYLLE JA MUUT PUOLUEIDEN VAALILUPAUKSET ›› 6–9

KIRJANPITOLAKI UUDISTUU

VELKAKELLO PYSÄYTETTÄVÄ!

KAUPPAKAMARIKUULUMISIA JÄSENEXTRA 1

Christiane Eriksson, suunnittelija Helsingin seudun kauppakamari

Liity klubiin! www.kauppakamarikauppa.fi/klubit

PÄÄKIRJOITUS

HATUN NOSTO EHDOKKAILLE KAUPPAKAMARIT OVAT vahvistaneet omat tavoitteensa seuraavalle vaalikaudelle. Haluamme suunnata ennen eduskuntavaaleja käytävää keskustelua ylisuuren julkisen sektorin ja korkean verorasituksen aiheuttamiin ongelmiin, liiallisen sääntelyn haittavaikutuksiin, liikenneratkaisujen merkitykseen elinkeinoelämälle, energiaomavaraisuuden parantamiseen ja työvoiman saannin turvaamiseen. Nämä ovat yritysten menestyksen kannalta tärkeimpiä asioita, joista vaaleissa valittava uusi eduskunta päättää.

kuin yritystoiminnan edellytyksiäkin koskevassa keskustelussa.

ON TÄRKEÄÄ, että yritysten edusta-

asettuneet ovat laittaneet itsensä likoon oman aatteensa puolesta. Heidän panoksensa isänmaan kehittämiseen ja kansanvallan ylläpitämiseen on hyvin tärkeä. Vaaleissa ehdokkaaksi asettuminen on hatun noston arvoinen teko.

jat ja järjestöt ottavat nyt aktiivisesti osaa talouspoliittiseen keskusteluun.

Maan talous on saatava kasvuun eikä se onnistu ilman menestyviä yrityksiä.

Erityisesti vaalien alla on syytä muistuttaa ehdokkaita ja äänestäjiä talouden kasvun merkityksestä hyvinvoinnin kehittymiselle. Siksi kauppakamarit ovat aktiivisia niin julkista taloutta

KAUPPAKAMARIT EIVÄT kuitenkaan

pyri vaalikeskustelun tai hallitusohjelman kirjoitustyön osapuoleksi.

Annamme asiantuntemustamme kaikkien puolueiden ja ehdokkaiden käyttöön. Muuta tukea meiltä onkin turha odottaa: kauppakamarit ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä, jotka eivät lain mukaan voi osallistua vaalityön tukemiseen millään tavalla.

EDUSKUNTAVAALEISSA EHDOKKAIKSI

HEIKKI J. PERÄLÄ toimitusjohtaja

KAUPPAKAMARIT ANTAVAT ASIANTUNTEMUSTANSA KAIKKIEN PUOLUEIDEN JA EHDOKKAIDEN KÄYTTÖÖN. JÄSENEXTRA 1/2015 PÄÄTOIMITTAJA ESSI LINDQVIST TAITTO MARIANNE HOLM JULKAISIJA HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI KUSTANTAJA HELSINGIN KAMARI OY PAINOS 10 000 SAVION KIRJAPAINO OY KANNEN KUVA HANNE SALONEN, EDUSKUNTA

SISÄLTÖ 4 AJANKOHTAISTA Aukioloista taas poikkeusluparumba

18–19 NEUVONTAPALVELUT Muistilista kesätyöntekijän palkkaamiseen

22 KAMARIKUULUMISIA Kauppakamarissa töissä 30 vuotta

10–12 HENKILÖ Esko Aho: Digitalisaatioon tartuttava 14–15 KEHU KAVERIA Lisäarvoa pitkäjänteisellä yhteistyöllä

6–9 Puolueiden vaalilupaukset taloudesta

KAUPPAKAMARI 3

AJANKOHTAISTA

KIRJA

NYT PUHUTTAA

siitä, miten kielellä voi koukuttaa ja mainoksilla vaikuttaa.

Life style -julkaisuun on haastateltu ihmisiä, joiden työ koskettaa mainoskieltä ja jotka miettivät mainoksiin liittyviä asioita päivittäisessä työssään. Erilaisten mainoskampanjoiden avulla valotetaan, millaisista ideoista ja taustoista hyvät kampanjat usein

ANTOISAA LUETTAVAA

HALUATHAN TIETÄÄ MAINOSKIELESTÄ ENEMMÄN?

PIXHILL.COM

(V)IHASTUTTAVA MAINOSKIELI FRAASEISTA FIILIKSIIN

Kauppojen aukiolo vapaaksi TEKSTI TIINA PASURI

Toukokuussa vietettävät helatorstai ja helluntai toivat jälleen mukanaan kauppojen aukiolon poikkeusluparumban. Kauppiailla olisi halua palvella asiakkaita heidän vapaapäivinään, mutta laki velvoittaa pitämään kauppojen ovet kiinni kirkollisina juhlapyhinä.

HELSINGIN SEUDUN kauppakamari haki

syntyvät ja miten oivaltavasta mainoslauseesta voi kehittyä ajan myötä kaikkien tuntema lentävälause.

Lisäksi kirjassa käydään läpi, miten somea voidaan käyttää hyödyksi ja miten tärkeä osa valokuvalla on mainoksessa ja katsojan huomion herättämisessä. Mukana on esimerkkejä yrityksistä, jotka eivät mainosta ja jotka haluavat käyttää kilpailussaan muita ratkaisuja kuin mainontaa.

Mukana on viihdyttävää life style -lehdille tyypillistä aineistoa, kuten mainosteemaan kytkeytyviä ruokaohjeita, kertomus mainonnan matkasta Suomessa ja leikkimielinen testi omasta soveltuvuudesta mainosalalle.

(V)ihastuttava mainoskieli - fraaseista fiiliksiin on antoisa teos kaikille niille, jotka haluavat tietää mainoskielestä enemmän.

4 JÄSENEXTRA

koko toimialuettaan koskevaa poikkeuslupaa helatorstaille ja helluntaille, mutta lupa heltisi helatorstain osalta vain Helsinkiin ja Porvooseen, helluntain osalta ainoastaan Helsinkiin.

Poikkeusluvan saaminen edellyttää sellaista erityistä syytä, joka lisää palvelujen kysyntää kyseisellä alueella. Erityiseksi syyksi kelpaa suuri yleisötapahtuma tai poikkeuksellinen määrä turisteja, mutta ei esimerkiksi toukokuun lopun ylioppilas- ja valmistujais-

juhlat, jotka lisäävät kotimaista kysyntää.

Aukiolon rajoittaminen on tuulahdus menneisyydestä. Historialliset ja uskonnolliset syyt määräävät yhä, milloin saamme käydä ostoksilla. Olisi jo aika antaa jokaisen itse päättää, minkä päivän haluaa pyhittää lepopäiväksi tai miten lepopäivänsä viettää.

Juhlapyhien työvuorot ovat haluttuja.

Suotavaa olisi, että seuraava eduskunta ottaisi härkää sarvista ja vapauttaisi kauppojen aukiolon. Niin on naapurimaassamme Ruotsissa tehty jo kauan aikaa sitten.

Kaupat auki kevään pyhinä Helatorstai: Helsingissä ja Porvoossa Helluntai: Helsingissä

24.5.

14.5.

AJANKOHTAISTA

VÄRÄHTÄÄKÖ YRITYKSESI DIGIMITTARI?

TILASTO

JOKA TOINEN PK-YRITYS EI OLE VARAUTUNUT

JOHTAJAMUUTOKSIIN EI JOHDON SEURAAJASUNNITTELUA

Digimittarin avulla saa nopeasti käsityksen, millä yrityksen oma digitaalinen taso on juuri nyt.

53%

YHTIÖN JOHTOA KOSKEVAN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA

25%

DIGITAR OY:N Piiu Pukkilan kehittämä

Digimittari esittää 16 kysymystä, joiden avulla yritysjohto voi peilata johtamista, osaamista ja innovointikykyä suhteessa digitalisaatioon. Digitaalisen liiketoiminnan mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin tarttuminen on edellytys, kun suomalais­ yritykset haluavat pysyä mukana kiristyvässä kilpailussa.

Jotta voidaan ottaa askeleita eteenpäin, on ensin tiedettävä, missä ollaan. Yritysjohdolta vaaditaan ennen kaikkea rohkeutta ja ryhtymistä.

– Tekemistä on oikeastaan niin paljon, ettei usein ole väliä, mistä aloittaa, kunhan aloittaa, Pukkila kannustaa.

Digimittari palvelee ensisijaisesti yksittäistä yritystä, mutta kertyvästä

25% SEURAAJASUUNNITELMA AINOASTAAN VÄLIAIKAISIIN KRIISITILANTEISIIN

18%

LÄHDE: KAUPPAKAMARIEN PK-HALLITUSBAROMETRI

VELKAKELLO PYSÄYTETTÄVÄ!

tiedosta voidaan myöhemmin tarkastella suomalaisyritysten digitalisoitumisen tilaa yleisemminkin. Vastausten kertyessä yritys pystyy vertaamaan omaa digitilaansa muihin testin tehneisiin. Mittariin on vastannut jo yli 300 yritystä.

– Tarkoitus on kehittää Digimittari-perhettä palvelemaan yrityksiä vielä laajemmin eri osa-alueiden kehittämisessä. Digitalisaatiosta innostuminen olisi yrityksissä nyt erittäin tärkeää, Pukkila muistuttaa.

Digimittari on kehitetty kauppakamarien Digitaalinen Polku -ohjelman yhteydessä.

Vaadi ehdokkaaltasi vastaus, miten velkaantumisen vauhtia hidastetaan.

Ylisuurille vaalilupauksille ei nyt ole varaa.

MUISTA ÄÄNESTÄÄ Eduskuntavaalit järjestetään 19.4.

Ennakkoon voi äänestää 8.–14.4.

JÄSENEXTRA 5

Puolueet haluavat harventaa sääntelyviidakkoa TEKSTI ESSI LINDQVIST

Kauppakamarit kysyivät vaaleihin valmistautuvilta kahdeksalta eduskuntapuolueelta kuusi keskeistä talouspolitiikan kysymystä, joihin Suomessa pitää seuraavalla vaalikaudella ottaa kantaa.

TEEMA

JOANNA MOORHOUSE, EDUSKUNTA

K

aikki kahdeksan eduskuntapuoluetta ovat yhtä mieltä siitä, että seuraavan hallituksen on sitouduttava yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen sekä kaavoitus-, lupa- ja valitusprosessien nopeuttamiseen.

Yksimielisyys vallitsee myös siitä, että Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta on parannettava ja kotimaisia energiamuotoja on hyödynnettävä aiempaa enemmän. Puolueet hyväksyvät yleisellä tasolla, että tukipolitiikasta on siirryttävä kohti markkinaehtoista energiapolitiikkaa.

6 JÄSENEXTRA

VEROT JA LEIKKAUKSET JAKAVAT MIELIPITEITÄ Kokoomus kannattaa tuloverotuksen keventämistä, mutta jää tavoitteessaan yksin.

Keskusta, kristillisdemokraatit, Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät ovat sitä mieltä, että nykyisessä taloustilanteessa ei ole mahdollisuuksia tuloverotuksen keventämiseen.

Myös näkemykset julkisten menojen leikkaamisesta eriävät. Kokoomus haluaa, että sopeuttamispäätökset tehdään vaalikauden alussa ja toteutetaan etupainotteisesti.

Myös perussuomalaiset ja RKP ovat julkisten menojen karsimisen kannalla.

Keskusta väistää kysymyksen. Kristillisdemokraatit, Sdp, Vasemmistoliitto ja vihreät vastustavat leikkauksia.

PUOLUEIDEN KANNANOTOT SEURAAVALLA AUKEAMALLA.

K AUPPAK AMAREIDEN HALLITUSOHJELMATAVOIT TEET:

1. MITEN VAHVISTAISIT METROPOLIALUEEN YRITYSTEN MENESTYSTÄ?

2. MIKÄ KAUPPAKAMARIEN HALLITUS­ OHJELMATAVOITTEISTA ON TÄRKEIN?

1. Julkisten menojen BKT-suhde 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

2. Veroastetta laskettava ja työn verotusta kevennettävä.

3. Yritysten hallinnollista taakkaa on kevennettävä sekä kaavoitus-, lupa- ja valitusprosesseja nopeutettava.

4. Liikennepolitiikan on perustuttava selkeisiin palvelukriteereihin ja pitkäjänteiseen päätöksentekoon.

5. Suomen energiaomavaraisuutta ja -huoltovarmuutta on parannettava ja siirryttävä kohti markkinaehtoista energiapolitiikkaa.

6. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen on vastattava työelämän osaamistarpeisiin.

ANNE BERBER (KESK.)

1 2

Verotus on rakennettava yrittäjyyttä kannustavaksi. Hankintalakia on uudistettava, jotta pienet ja keskisuuret yritykset voivat tosiasiallisesti olla mukana kilpailutuksissa. Sääntelyä on purettava. Paikallista sopimista on lisättävä.

Verotuksen kannustava vaikutus on hyödynnettävä palkkojen nostamisen sijaan.

Yritysverotusta on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti. Yrittäjän kannalta verotuksen on oltava yhdenvertaista ja yhdenkertaista.

TAPANI MÄKINEN (KOK.)

1

Tarvitsemme kohtuuhintaisia asuntoja. On vähennettävä byrokratiaa ja sääntelyä ja sujuvoitettava kaavoitusprosessia. Mahdollisuus kaavoitus- ja rakennuslupien monenkertaiseen valittamiseen on poistettava. Pitää varmistaa, että Hki–Vantaan lentoasema säilyy kansainvälisesti houkuttelevana, ja Pisararata on rakennettava.

Meidän pitää varmistaa julkisen sektorin tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen ja kasvun taittuminen, mikä tarkoittaa mm. byrokratian vähentämistä, sääntelyn purkamista, tiukkaa menokuria ja digitalisaation vahvempaa hyödyntämistä sekä yhdenmukaista palveluarkkitehtuuria ICT-toimintoihin. Yksityiset toimijat otettava mukaan palveluiden tuottajiksi ja kumppaneiksi.

2

MARJA-LEENA LEPPÄNEN (PS.)

1

Pienyrittäjän arvonlisäveron alarajan nostaminen 30 000 euroon, alvhelpotus yksinyrittäjälle uuden työntekijän laskutuksen osalta vuodeksi, kotitalousvähennyksen nosto 65 vuotta täyttäneille yksineläville 4000 euroon ja puolisoille 8000 euroon.

Suomen energiaomavaraisuus on otettava vahvasti yhdeksi työllisyyttä parantavaksi keinoksi. Lisäksi oppisopimusjärjestelmää on kehitettävä.

2 NASIMA RAZMYAR (SD.)

1

Lähden siitä, että Helsingin alueella olisi ammattitaitoista ja koulutettua henkilöstä saatavilla. Tämä edellyttää muun muassa sitä, että kohtuuhintaisia asuntoja olisi saatavilla riittävästi. Yritysten pitää pystyä palkkaamaan uutta henkilöstä nykyistä helpommin. Tämä tarkoittaa sitä, että palkkaamiseen kynnystä pitää madaltaa.

Tärkeimmät tavoitteet mielestäni ovat hallinnollisen taakan keventäminen, liikennepolitiikan kehittäminen ja koulutuksen uudistaminen.

2 ERKKI PERÄLÄ (VIHR.)

1

Ilmastonmuutoksen torjunta ja ympäristönsuojelu tarjoavat yrityksille merkittäviä ansaintamahdollisuuksia. Investoinnit uusiutuvan energian sekä puhtaan teknologian tutkimukseen ja kehitykseen luovat seudun yrityksille erinomaisia vientimahdollisuuksia.

Energiaomavaraisuuden parantaminen: kannattaa investoida puhtaaseen ja uusiutuvaan kotimaiseen energiaan. Julkiset tuet ovat välttämätön välivaihe siirryttäessä kohti markkinaehtoista energiapolitiikkaa.

2

JÄSENEXTRA 7

Puolueiden talouteen Pitääkö julkisia menoja leikata seuraavalla hallituskaudella jopa viisi miljardia euroa?

Keskusta

Pitääkö kokonaisveroastetta alentaa ja kaikkien tuloverotusta keventää?

Pitääkö yritysten hallinnollista taakkaa keventää ja lupaprosesseja nopeuttaa?

Ei ja kyllä Tulevan vaalikauden tavoitteeksi pitää asettaa valtiontalouden todellisen alijäämän painaminen alle kahteen miljardiin euroon ja kuntataloudessa noin miljardiin euroon.

Ei Ohjenuorana pitää olla, että kokonaisveroaste ei ainakaan nouse. Mikäli liikkumavaraa löytyy, veronalennusten pitää kannustaa yrittämiseen ja työntekoon

Kyllä Keskusta on sitoutunut turhan sääntelyn ja byrokratian purkamiseen.

Lupien käsittelylle on saatava selkeät aikarajat.

Kyllä Valtion ja kuntien menoja on sopeutettava. Päätöksiä tehtävä heti vaalikauden alussa.

Kyllä Kokonaisveroastetta pitää alentaa ja kaikkien tuloverotusta kevennettävä.

Kyllä Kyse on miljardiluokan kustannuksista, joiden poistaminen toisi työpaikkoja ja investointeja.

Kristillis­ demokraatit

Ei Emme sitoudu tässä vaiheessa 4–5 miljardin euron leikkauksiin.

Sitoudumme julkisen sektorin menojen bkt-osuuden laskemiseen 50 prosenttiin.

Ei Jos tuloverojen alentamiseen ylipäätään on varaa, se pitää tehdä nostamalla verotettavan tulon alarajaa ja siirtymällä kohti perheverotusta.

Kyllä Tämä on yksi kärkiteemoistamme.

Perus­ suomalaiset

Kyllä Yhtään uutta tuulivoimasyöttötariffia ei enää tehdä.

Irtisanoudumme EU:n ilmastoja energiatavoitteesta taakan jakoineen. Tuhat euroa tai vähemmän ansaitsevilta ei leikata.

Kyllä Putsataan ensin pöytä. Sovitaan sitten, mikä on valtion rooli ja vastuu kansalaisten hyvinvoinnista sekä yritysten toimintaedellytyksistä.

Kyllä Ensimmäiseksi on otettava Ely-keskuksilta valitusoikeus pois.

Turhasta viivästyttämisestä korvausvastuu.

Kyllä Julkinen talous on saatava tasapainoon tulevan vaalikauden aikana.

Kyllä Työn verotusta tulisi keventää. Myös verotuksen progressiivisuutta on vähennettävä.

Kyllä Yritysten työtaakkaa on kevennettävä kevyempien ja joustavampien normitusten kautta.

Ei Sdp tavoittelee ensisijaisesti työpaikkoja säilyttävää ja uusia luovaa kasvua. Rakenteellisia uudistuksia pitää jatkaa.

Ei Mikäli veronalennuksiin on mahdollisuus, on se kohdennettava ensisijaisesti pieni- ja keskituloisille.

Kyllä Hakemus- ja valitusruuhka on purettava, lupaprosessit tehtävä nopeiksi ja selkeiksi.

Ei Verotus tukee kasvua, kun se tasaa tuloeroja eri luokkien välillä.

Kyllä Jos se tehdään parantamalla viranomaisten ja oikeuslaitoksen resursseja.

Ei Veroasteen lasku ei ole tässä taloustilanteessa realistista.

Kyllä Tarpeetonta byrokratiaa on syytä karsia ja sujuvoittaa hallinnollisia menettelyjä.

Kokoomus

RKP

SDP

Vasemmisto­ liitto

Vihreät

8 JÄSENEXTRA

Ei Leikkaamalla emme pysty pienentämään julkisten menojen bkt-suhdetta, ainoastaan kasvulla.

Ei Talouden kestävyysvaje ei korjaudu, vaikka kuinka vimmaisesti leikkaisimme.

liittyvät lupaukset Pitääkö liikenneväylien kuntoa parantaa ja investoinnit osaksi rahoittaa valtion infrayhtiöiden taseita käyttäen (kauppakamarien esittämän mallin mukaisesti)?

Pitääkö Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta nostaa?

Pitääkö opiskeluaikoja lyhentää ja opintojen käytännönläheisyyttä lisätä?

Kyllä Liikennepolitiikan painopistettä on siirrettävä teiden, ratojen ja muiden väylien kunnossa- ja ylläpitoon. Keskusta esittää uutta välinettä, Infra Oy:tä.

Kyllä Keskustan energiapolitiikan keskeisin tavoite on uusiutuvan ja kotimaisen energian osuuden tuntuva lisäys. Ensi vaalikaudella käynnistettävä Hiiletön Helsinki 2025 –hanke.

Kyllä Keskusta esittää, että ammatillista koulutusta pitää tiivistää. Kaikessa pitää vahvistaa työelämälähtöisyyttä.

Oppisopimus on muutettava koulutussopimukseksi.

Kyllä Liikenneväylistä huolehtiminen on Suomen kilpailukyvyn turvaamista.

Kyllä Viisaan energia- ja ilmastopolitiikan periaatteet ovat päästöttömyys, huoltovarmuus, kotimaisuus ja kustannustehokkuus.

Kyllä Nuoria kannustettava nopeampaan valmistumiseen.

Oppisopimuksen rinnalle myös koulutussopimus.

Kyllä Puolue on sitoutunut 150 miljoonan euron lisäykseen väylien korjausvelan pienentämiseksi. Myös ulkomaisten tienkäyttäjien osallistuttava kustannuksiin.

Kyllä Kannatamme kotimaisten uusiutuvien energialähteiden lisääntyvää hyödyntämistä.

Kyllä Korkeatasoisempaa koulutusta, joka paremmin vastaa työelämän tulevia tarpeita.

Kyllä Valtiollisen rahoituksen hinta on historiallisen alhaalla, rakentamisessa on vapaata kapasiteettia ja öljyn hinta on kohdallaan.

Kyllä Vain markkinaehtoisesti, ei valtion tukia. Turpeelta poistettava vero.

Kyllä Oppisopimuskoulutusta on nostettava ammatillisen koulutuksen keskiöön.

Mestari-kisällimallia hyödynnettävä osaamisessa.

Kyllä Nykyiseen liikenneverkkoon on panostettava. Liikennehankkeet tule ensisijaisesti rahoittaa budjetin puitteissa.

Valtion infrayhtiöiden taseiden käyttöä rahoituksessa on kuitenkin mahdollista selvittää. Hallitus on jo tehnyt paljon infrainvestointeja.

Kyllä Päämääränä on korkea omavaraisuusaste ja turvattu, kilpailukykyinen energiansaanti yrityselämälle.

Kyllä Oppisopimuskoulutusta on kehitettävä yhdessä työelämän toimijoiden kanssa.

Yliopistoista työmarkkinoille nopeammin.

Kyllä Liikenteen sujuvuus on tärkeä osa vienti- ja kotimarkkinaketjun toimivuutta. SDP:llä ei vielä ole kantaa infrayhtiöiden taseiden hyödyntämiseen tässä tarkoituksessa.

Kyllä Kotimaisen vähäpäästöisen uusituvan energian tarjontaa on lisättävä voimakkaasti.

Ei Erityisen tärkeää on huolehtia toisen asteen ja korkeakoulutuksen laadusta ja tarjonnasta sekä työttömyysuhan alla olevien osaamisesta.

Ei ja kyllä Liikenneväylien kuntoa on parannettava. Ei rahoitusta valtion infrayhtiöiden taseesta.

Kyllä On tarjottava tukia tulevaisuuden puhtaille energiamuodoille.

Ei Oppisopimuskoulutusta pitää lisätä.

Emme hyväksy ammattitutkintojen lyhentämistä kahteen vuoteen.

Kyllä Raideverkossa on paljon parannettavaa.

Valtionyhtiöiden taseiden käyttöä rahoituksessa voi tutkia.

Kyllä Energiaomavaraisuuden nostaminen on keskeinen vihreä tavoite. Tuomme nyt 8 miljardilla eurolla energiaa ulkomailta.

Ei ja kyllä Opiskeluajat sinänsä eivät ole ongelma Suomen työurille. Kyllä, koska hyvää ja monipuolista, käytännönläheistä koulutusta pitää lisätä.

JÄSENEXTRA 9

10 JÄSENEXTRA

Politiikasta puuttuu

bisnesosaaminen TEKSTI PATRIK LINDFORS KUVAT STT-LEHTIKUVA

Elinkeino­elämän ja politiikan välillä vallitsee Esko Ahon mukaan syvä kuilu. Harvalla yritysjohtajalla on syvällisempi tuntemus politiikasta, ja vain muutamalla poliitikolla on kokemusta yrityselämästä.

HENKILÖ

JÄSENEXTRA 11

S ESKO AHO SUOMEN PÄÄMINISTERI

1991 - 1995 KANSANEDUSTAJA

1983 - 2003 KESKUSTAN PUHEENJOHTAJA

1990 - 2002 SITRAN YLIASIAMIES

2004 - 2008 NOKIAN YHTEISKUNTASUHTEISTA VASTAAVA JOHTAJA

2009 - 2012 SENIOR FELLOW

Harvardin yliopiston Kennedy School 2012 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

East Office Business Team for Russia Suomalais-Venäläinen kauppakamari Kansainvälisen kauppakamari ICC:n hallituksen jäsen

14 KAUPPAKAMARI 12 JÄSENEXTRA

jossa merkittävä osa ministeriöiden vallasta anuomi on yhä yksi maailman kilpailukykyinettiin poliittisille valtiosihteereille. Tämä horjutti simmistä maista, melkein kaikilla mittareilvallankäytön tasapainon. la mitattuna: hyvinvoinnin, koulutuksen ja ”Olemme menettäneet meidän perinteisen vahmyös luottoluokituksen osalta. vuutemme, kyvyn reagoida nopeasti muuttuviin Huippuluokan tulokset kansainvälisissä tilanteisiin.” vertailuissa on yksi puoli todellisuudesta. Toinen Hallituksen päätöksenteon ohjenuorana on puopuoli liittyy talouden jyrkkään alamäkeen. Suomen lueiden yhteisesti sovittu hallitusohjelma. Tärkeintä bruttokansantuote on vajaa viisi prosenttia pienemon, että hallitusohjelmassa on selkeitä strategisia pi kuin vuonna 2008, jolloin finanssikriisi syöksi päämääriä ja tarpeeksi liikkumatilaa. maailmantalouden kaaokseen. Saman aikajakson ”Wayne Gretzkyn oppien mukaan pitää liikkua aikana valtion kulut ovat kasvaneet 25 prosentilla ja sinne, minne kiekko on menossa, eikä sinne missä tuotot ainoastaan 8 prosentilla. kaikki muut jo ovat”, sanoo Aho. Taloudellinen tilanne muistuttaa monessa suhteessa 90-luvun alkupuoliskoa, jolloin Suomi oli DIGITALISAATIOON ON TARTUTTAVA vajonnut syvään lamaan. Esko Aho joutui silloin Digitalisaatio on yksi merkittävimmistä talouteen pääministerinä tekemään rankkoja ja radikaaleja ja kilpailukykyyn vaikuttavista asioista tällä hetpäätöksiä, jotta Suomi välttyisi täydelliseltä taloukellä. Vaikutukset ovat Ahon delliselta romahdukselta. mukaan yhtä merkittävät Tämän hetken huoPOLIITIKOILLA ON kuin siirtyminen agraarinoon tilanteeseen löytyy yhteiskunnasta teollistuneeAhon mukaan kolme KÄSITYS, ETTÄ syytä. Ulkoisista tekijöistä LAINSÄÄDÄNNÖLLÄ VOI seen yhteiskuntaan. ”Kolmannes nykyisistä kansainvälisen talousOHJATA YKSITYISEN työpaikoista katoaa seuraavan tilanteen ja vientimarkkiSEKTORIN TOIMINTAA. 20 vuoden aikana. Koimme noiden jyrkkä heikentysaman ilmiön 60- ja 70-luminen ovat vaikuttaneet vuilla maa- ja metsätalouSuomen tilanteeseen dessa.” eniten.

Muutos oli silloin Ahon mukaan luonnolliSuomella on myös vakava kustannusongelma, nen prosessi. Digitalisaatio tulee aiheuttamaan sillä teollisuuden kustannukset ovat nousseet, vastaavan muutoksen seuraavien vuosikymmenien vaikka talouskasvu on polkenut paikallaan. Kolmas aikana. Suomen ainoa vaihtoehto on olla maailman tekijä on julkisen sektorin ja teollisuuden rakenneparhaimpia digitalisaation hyödyntäjiä. ongelma, johon sisältyy myös osaamisongelma. ”Sopeutuminen digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin on ainoa tapa, jolla Suomi voi POLITIIKKAA JA TALOUTTA menestyä tulevaisuudessa. Tämä prosessi tulee Edellytys Suomen nostamiseksi takaisin huipulle kuitenkin aiheuttamaan mullistuksia ja vastoinkäyon keskinäisen ymmärryksen parantaminen julkimisiä, varsinkin henkilökohtaisella tasolla.” sen ja yksityisen päätöksenteon välillä. Elinkeinoelämä yrittää Ahon mukaan ohjata poliittista OPETUS AVAINASEMASSA päätöksentekoa ymmärtämättä täysin poliittisen Suomella on Ahon mukaan hyvät edellytykset pärpäätöksenteon logiikkaa. Poliittisista päätöksentejätä nopeasti muuttuvassa ympäristössä ja nousta kijöistä taas hyvin harva tuntee elinkeinoelämän yhdeksi digitaalisen maailman kärkimaaksi. realiteetteja ja lainalaisuuksia. ”Suurin haaste on monialaisen osaamisen edis”Poliitikoilla on käsitys, että lainsäädännöllä voi täminen. Suomen opetusjärjestelmän on avattava ohjata yksityisen sektorin toimintaa. On kuitenovensa yrityksille”, sanoo Aho. kin mahdotonta tehdä oikeita poliittisia päätöksiä Opetusjärjestelmän kehittäminen ei Ahon ymmärtämättä markkinoiden logiikkaa.” mukaan vaadi suuria rahoja ja resursseja. RatkaiSuomessa on Ahon mukaan pyrittävä hakemaan seva tekijä on asenne, jonka pitää olla sama kuin win-win-ratkaisuja, jotka hyödyttävät maata kokoamerikkalaisissa huippuyliopistoissa. naisuutena. Esimerkiksi julkista sektoria koskevas”Suomeen pitää palauttaa tulevaisuuden rakensa keskustelussa on lähtökohtana yleensä näkemys, tamisen kulttuuri.” että jos yksi osapuoli hyötyy, löytyy varmasti joku Meidän on Ahon mukaan myös opittava hyväktoinen, joka häviää. symään epäonnistumisia ja konkursseja.

Yksi Suomen keskeisimmistä ongelmista on ”Innovaatioilla on tärkeä rooli. Samalla on ymAhon mukaan poliittinen johtaminen. Virkamiesmärrettävä, että uusien asioiden luominen sisältää valmistelu ja poliittinen päätöksenteko on sotkettu suuria riskejä.” toisiinsa. Yksi keskeinen syy tähän oli uudistus,

Hyväksytty Toiminnankehittäjä -ohjelma

TUTKITTU TIE MENESTYKSEEN Ohjelma sisältää viimeisimmät opit juuri niiltä osa-alueilta, joilla tutkimusten mukaan on merkitystä yrityksen menestykselle. Ohjelma kehittää sekä siihen osallistuvaa henkilöä että hänen edustamaansa yritystä.

Testaa oletko kehittäjä!

Ohjelmaan osallistuneista valmistuu virallistettuja menestyksen tekijöitä.

www.kehittaja.fi iteerit

Osall

i st

Tutkinn

Asiakaskunto

Tuloskunto

Sisäinen kunto

Kyky tarttua toimeen

Kyky nähdä mahdollisuuksia

on ältö sis

kr n a uj

Kyky saada muut mukaan

www.kauppakamarikauppa.fi/htk15 • asiakaspalvelu@kauppakamarinkoulutus.fi • Puh. 09 2286 0360 Yhteistyössä Kauppakamari & Seedi Oy

KEHU KAVERIA

ARO SYSTEMS OY JARMO TÖYRÄS TOIMITUSJOHTAJA

Pitkäjänteinen ja Yhteiset arvot, kehittämisen nälkä, halu sitoutua ja kokonaisratkaisuja painottava strategiat ovat syventäneet Amiedun ja Aro Systems Oy:n yli kymmenen vuotta sitten alkanutta yhteistyötä.

MISTÄ YHTEISTYÖ SAI ALKUNSA?

Halusimme kumppanin, joka pystyy tarjoamaan kokonaisvaltaista palvelua sekä tuntee yhtiömme ja liiketoimintamme. Totesimme nopeasti, että Amiedu on meille erinomainen kumppani, joka perehtyi heti alussa perin pohjin yritykseemme ja liiketoimintaamme.

MITÄ HYÖTYÄ KUMPPANUUDESTA ON?

Amiedu on tuonut käyttöömme viimeisimmän tiedon ja erinomaisen osaamisensa niin substanssiosaamisemme kuin johtamisen kehittämiseen liittyen.

MITÄ OLETTE OPPINEET YHTEISTYÖN MYÖTÄ?

Pelkkä osallistuminen koulutuksiin ja niiden räätälöinti yrityksemme tarpeisiin ei riitä. Niin kouluttajan kuin koulutettavan on sitouduttava pitkäjänteisesti yhteisiin tavoitteisiin ja koulutuksen kehittämiseen. Tavoitteiden asetantaan ja onnistumisen arviointiin pitää panostaa, jotta osaamme tehdä oikeita johtopäätöksiä yhteistyön kehittämiseksi.

KENELLE SUOSITTELISIT KUMPPANIA?

Yrityksille, jotka ovat valmiita panostamaan ja sitoutumaan henkilöstönsä koulutukseen ”pitkässä juoksussa” ja haluavat parantaa omaa kilpailukykyään.

ARO SYSTEMS OY

TOIMIALA, TUOTTEET, PALVELUT

Talotekniikka-alan palvelut: sähkö- ja LVI- urakointi ja huoltopalvelut, linjasaneeraukset PERUSTETTU 1954 HENKILÖSTÖÄ 385 LIIKEVAIHTO 68,1 milj. € www.arosystems.fi

14 KAUPPAKAMARI

aktiivinen yhteistyö

AMIEDU TIMO KARKOLA REHTORI

luo lisäarvoa

Amiedu tarjoaa Aro Systemsille yrityksen liiketoimintastrategiaa tukevia kokonaisratkaisuja, sillä yrityksellä on vahva halu kehittää toimintaansa. Keskitymme siihen, miten tehokkaasti strategia saadaan toiminnaksi ja miten uusi osaaminen välittyy yrityksen asiakaspalvelu- ja tuotannollisiin prosesseihin.

MITÄ HYÖTYÄ KUMPPANUUDESTA ON?

Yhteistyö merkitsee ennen kaikkia ennakoitavuutta. Saamme paljon toimialan tulevaisuustietoa, joka on raaka-aine kehittäessämme omaa osaamistamme ja palveluitamme.

MITÄ OLETTE OPPINEET YHTEISTYÖN MYÖTÄ?

Keskeinen oppi on se, että olemassaolomme oikeutus perustuu asiakkaillemme tuottamaamme lisäarvoon. Olemme ”katalyytti”, kun yritys haluaa kehittää toimintaansa tai hallita muutosta. Aro Systems on vaativa, mutta samalla luotettava, aktiivinen, avoin ja innovatiivinen asiakas.

KENELLE SUOSITTELISIT KUMPPANIA?

Kun yhteistyökumppanit voivat jakaa yhteisiä arvoja, yhteistyöllä ja sen syvenemisellä on luonteva perusta.

AMI-SÄÄTIÖ (AMIEDU)

TOIMIALA, TUOTTEET, PALVELUT

Ammatillinen aikuiskoulutus ja työelämän kehittämispalvelut PERUSTETTU 1974 HENKILÖSTÖÄ 329 LIIKEVAIHTO 34,1 milj. € www.amiedu.fi

KUVAT MEERI UTTI

MISTÄ YHTEISTYÖ SAI ALKUNSA?

KALENTERI LUE LISÄÄ KOULUTUKSISTAMME WWW.KAUPPAKAMARIKAUPPA.FI

22.4.

OSAKEYHTIÖN SOPIMUKSET JA RIIDAT -BRUNSSISARJA UUSI JURIDIIKAN BRUNSSISARJA! 22.4.2015 OSAKASSOPIMUS-BRUNSSI Brunssissa tarkastellaan osakassopimusten keskeistä sisältöä, sitovuuskysymyksiä ja kilpailukieltovelvoitetta.

19.5.2015 OSAKEYHTIÖRIIDAT-BRUNSSI Brunssissa keskitytään pienten ja keskisuurten osakeyhtiöiden omistukseen liittyvien riitojen ennakoimiseen ja ratkaisemiseen.

JÄSENETUHINTA 690 € + ALV 24 % NORMAALIHINTA 890 € + ALV 24 %

Anders Bygglin, Ari Huhtamäki, Heikki Huhtamäki ja Ville Pönkä

HUHTIKUU

14 14

TIIMIVASTAAVAN AJOKORTTI®

ESIMIEHEN TYÖOIKEUS -VALMENNUSKOKONAISUUS

17 20 21

14 15 15 16 17

LIIKETOIMINNAN LUOVUTUKSEN VAIKUTUKSET TYÖSUHTEISIIN

YRITYKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ANALYSOINTI EIRAHOITUSAMMATTILAISILLE II

21 21

RIITA-ASIAN KIRJALLINEN JA SUULLINEN VALMISTELU

22

CONTROLLERIN VALMENNUSPÄIVÄ 2015

22

ULKOMAALAINEN TYÖNTEKIJÄ SUOMESSA JA SUOMESTA ULKOMAILLE TÖIHIN – VEROTUS JA SOSIAALITURVA

16 JÄSENEXTRA

23

MENON VÄHENNYSOIKEUS -BRUNSSISEMINAARI

23

POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JA SALASSAPITO -BRUNSSISEMINAARI

HAASTAVAT ASIAKASTILANTEET

STRATEGINEN TALOUSJOHTAMINEN

JOHDANNAISSOPIMUKSET

23

HANKINTAMENETTELYPÄIVÄ

27

KUINKA KIRJANPITO VOI TUKEA YRITYKSEN SISÄISTÄ LASKENTAA?

PALKANLASKENNAN AJOKORTTI® – OSA 2

ENNAKKOPERINNÖT JA MUUT LAHJAT OSITUKSESSA JA PERINNÖNJAOSSA

28 29

ALV 2015 -LAIVASEMINAARI TALLINNA

KUNNALLINEN ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ

FINANCIAL ASSISTANT -VALMENNUSPÄIVÄ

SOSIAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄMINEN LIIKETOIMINNASSA -BRUNSSISEMINAARI

10.6.

HENKILÖSTÖPÄIVÄT 2015 -LAIVASEMINAARI

Kauppakamarin ja HENRY ry:n Henkilöstöpäivillä on jälleen luvassa erinomainen katsaus ajankohtaisiin aiheisiin valovoimaisten esiintyjien kera.

Ohjelmassa mm. Vuoden Henkilöstöteko voittajan Case Vincitin tarina asiakaslähtöisestä ja työntekijöiden unelmia toteuttavasta Utopia-hankkeesta, Sick Oy:n menestystarinan salaisuus – arvostava johtaminen sekä tähtitanssija Minna Tervamäen opastus voimavarojen hallintaan.

Tuuleta ajatuksia, kerää ideoita ja luo uusia kontakteja!

HELMI

5 5 6

JULKISTEN HANKINTOJEN SYVENTÄVÄ KURSSI

TEHOKAS ETÄTYÖ: LYNC 2013, OUTLOOK WEB-ACCESS JA ONENOTE

PROJEKTIVASTAAVAN KOULUTUSPÄIVÄ

TOUKOKUU

19 20 20 21 21

6 7 12

JÄSENETUHINTA 690 € (ALV 0 %) NORMAALIHINTA 890 € (ALV 0 %)

SIHTEERI JA ASSISTENTTI 2015 -LAIVASEMINAARI

26

JULKISHALLINNON ESIMIESTEN KEVÄTSEMINAARI

26

ESIMIEHEN TYÖOIKEUS PORVOOSSA

26

KESÄKUU

PALKANLASKENNAN VAATIVAT TILANTEET

YRITYSJURIDIIKKAA JA PARHAITA JOHTAMISKÄYTÄNTÖJÄ

KIRJANPITO 2015 -LAIVASEMINAARI

RIITA-ASIAN PÄÄKÄSITTELY

MAINOSKIELEN PERUSTEET – MAINOSLAUSEISTA YRITYSTARINOIKSI

2 4 5 10 11

KEY ACCOUNT MANAGER (KAM) -AJOKORTTI®

KIRJANPITOLAKI UUDISTUU 2015 -BRUNSSISEMINAARI

PK -YRITYKSEN KASVUN MAHDOLLISUUDET -BRUNSSISEMINAARI

HENKILÖSTÖPÄIVÄT 2015 -LAIVASEMINAARI

KÄYTTÖOMAISUUDEN POISTOT KIRJANPIDOSSA JA VEROTUKSESSA

ESIMIEHEN MÄÄRÄAIKAISHUOLTO JA MUUTOSOSAAMINEN

TYÖOIKEUSPÄIVÄT 2015

VERO 2015 -LAIVASEMINAARI

12

ARVONLISÄVERON LASKENTA – TULKINNANVARAISET KYSYMYKSET

JÄSENEXTRA 17

NEUVONTAPALVELUT

KIRJANPITO

TYÖSUHDEASIAT

SEURAA NÄITÄ

ENIMMÄISMAKSUAIKA LYHENEE 30 PÄIVÄÄN

SOPIMUSASIAT

VEROTUS

YHTIÖOIKEUS

MUU YRITYSJURIDIIKKA

Muistilista kesätyöntekijän palkkaamiseen ENNEN KUIN PALKATAAN UUTTA TYÖVOIMAA, VAIKKAKIN KESÄTYÖNTEKIJÖITÄ, ON OTETTAVA HUOMIOON TYÖSOPIMUSLAIN MÄÄRÄYKSET, JOTKA KOSKEVAT LOMAUTETTUJA, TALOUDELLISILLA TAI TUOTANNOLLISILLA SYILLÄ IRTISANOTTUJA JA OSA-AIKAISIA TYÖNTEKIJÖITÄ.

sopimuksissa enimmäismaksuaika lyhenee 60 päivästä 30 päivään. Yrityksillä kuitenkin säilyy sopimusvapaus eli yritykset voivat sopia keskenään pidemmästä maksuajasta. Tähän asti enimmäisaika on ollut 60 päivää. Lakimuutos tulee voimaan keväällä.

YRITYSTEN VÄLISISSÄ

MUU YRITYSJURIDIIKKA

HUOMIO IPR-RIITOJEN OIKEUSPAIKKA­­­LAUSEKKEESEEN

tekijänoikeudelliset riita-asiat on keskitetty markkinaoikeuteen. Yritysten tulisi kiinnittää erityistä huomiota sopimusten oikeuspaikkalausekkeeseen, jotta sopimusriidat olisi mahdollista ratkaista IPR-tuomioistuimessa.

TEOLLIS- JA

YRITYKSILLE OHJE HINTOJEN ILMOITTAMISESTA KULUTTAJA-ASIAMIES ON laatinut

yrityksille hinnan ilmoittamista koskevan linjauksen. Siihen on koottu tavaroiden ja palveluiden hinnan ilmoittamiseen liittyviä säännöksiä ja niitä selkiyttävää oikeuskäytäntöä.

4. Tee kirjallinen työsopimus.

Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti. Työsopimuksen ja palkkauksen tulee olla toimialaa koskevan yleissitovan työehtosopimuksen mukaisia. Alle 18-vuotiaat työntekijät eivät välttämättä saa tehdä aivan samoja töitä eivätkä TYÖSUHDEASIAT

1. Jos työntekijöitä on lomautettuna, tulee nämä kutsua takaisin töihin ennen ulkopuolisten kesälomasijaisten palkkaamista samoihin tehtäviin.

2. Mikäli työsuhteessa jo olevat osa-aikatyöntekijät ovat halukkaita tekemään lisätyötä ja sitä on mahdollista tarjota heille esimerkiksi työaikojen sijoittelun, vuosilomien yms. seikkojen puitteissa, tulee näin menetellä.

3. Jos työnantaja on aiemmin irtisanonut henkilöstöä taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä, tulee samanlaisten työtehtävien kesäsijaisuuksia tarjota näin irtisanotuille. Työn tarjoamisvelvollisuus kestää 9 kuukautta työsuhteen päättymishetkestä. Määräaikainen kesäsijaisuus ei keskeytä 9 kuukauden ajanjakson kulumista.

Jollei edellä mainittuja esteitä ole, voidaan palkata työpaikan ulkopuolinen kesätyöntekijä.

LAKIMIES KIRSI PARNILA 18 JÄSENEXTRA

PEREHDYTÄ JA OHJAA HUOLELLISESTI, KUN NUORI ALOITTAA KESÄTYÖNTEKIJÄNÄ

samoin ehdoin kuin täysi-ikäiset.

5. Perehdytä ja ohjaa. Kun nuori aloittaa kesätyöpaikassa, tarvitsee hän perehdytystä ja ohjausta työtehtäviin ja työpaikan tapoihin. Alkuperehdytyksen jälkeenkin on tarpeellista olla nuoren käytettävissä.

6. Anna työtodistus. Anna nuorelle työtodistus työsuhteen päättyessä.

7. Muista vakuuttaa myös kesätyöntekijä. Kaikki 18 vuotta täyttäneet työntekijät vakuutetaan TyEL:n mukaan riippumatta siitä, pidätetäänkö palkasta veroa vai ei.

Kolme kysymystä uudistuvasta kirjanpitolaista Kirjanpitolain uudistus tuli ajankohtaiseksi, kun Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat uuden tilinpäätösdirektiivin 2013/34/EU. Tämä direktiivi on saatettava kansallisesti voimaan 20.7.2015.

MIKÄ MUUTTUU? Yritysten kokoluokat ja niille asetetut vaatimukset. Kirjanpitoasetuksen rinnalle on tullut oma asetus pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista. Myös vanhentuneita käsitteitä on päivitetty ja lakiin on tullut uusia pykäliä sekä jotain myös poistunut.

MITKÄ OVAT SUURIMMAT MUUTOKSET? Kaikkia kirjanpitovelvollisia koskevat tuloslaskelma- ja tasekaavamuutokset, poistoaikarajoitukset aineettomien hyödykkeiden osalta sekä liitetietoihin tulevat muutokset, kuten liitetietotositteet.

Pienyrityksiä suuremmille yrityksille annettavat mahdollisuudet käsitellä rahoitusleasing tietyissä tilanteissa myös taseessa. Lisäksi samaan ryhmään kuuluville yrityksille mahdollisuus käypään arvoon merkitsemisestä sijoituskiinteistöissä ja rahoitusvälineissä sekä rahoituslaskelman laatimisvelvollisuuden rajan nostaminen nykyisestä.

MISSÄ MENNÄÄN NYT? Mahdollisia muutoksia lakiin tulee vielä työ- ja elinkeinoministeriön pyytämien lausuntojen perusteella. Kun lakiesitys on muokattu, TEM antaa lakiesityksen hallitukselle, joka esittää sen edelleen eduskunnalle. Eduskuntavaalit ovat huhtikuussa, joten kiire lakiehdotuksen kanssa tulee.

Jää nähtäväksi, saadaanko Suomessa tilinpäätösdirektiivin edellyttämät lakimuutokset voimaan heinäkuussa.

KIRJANPIDON ASIANTUNTIJA TEIJA KERBS

e-Vientiasiakirjat

KOLME KYSYMYSTÄ

Sähköinen

vientiasiakirjapalvelu

KAMARIKUULUMISIA

Kauppakamarilla aktiivinen alkuvuosi Kauppakamarin tapahtumissa on ollut runsaasti osallistujia, valiokuntatyö on käynnistynyt ja kauppakamarien hallitusohjelmatavoitteita on esitelty ahkerasti.

Kaupat saavat olla auki helatorstaina Helsingissä ja Porvoossa, helluntaina vain Helsingissä. Vähittäiskaupan Ennakointikamarissa PAM:n puheenjohtajalta Ann Seliniltä tiukattiin, miksi vapaata aukioloa vastustetaan.

– Kuluttajilla on jo nyt riittävän monta ostospäivää, Selin perusteli.

Toimitusjohtaja Heikki J. Perälä kiitti Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikön asiamiestä Jari Niinimäkeä kauppakamarin 30-vuotisansiomerkillä.

– Syynä pitkälle toimimiselleni on kauppakamaritoiminnan merkitys elinkeinotoiminnalle niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin.

Henki kauppakamarissa on aina ollut hyvä sekä ”pääkonttorilla” että paikallisesti kauppakamariyksikön hallituksessa ja jäsenistön keskuudessa. Aika kuluu nopeasti kun on kivaa, Jari sanoo.

20 JÄSENEXTRA

Teollisuusvaliokunnan kokouksessa vieraillut europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) kertoi, että investointitaso Euroopassa on liian alhainen talouskasvun vauhdittamiseksi.

– Euroopan parlamentin tärkein tehtävä on huolehtia, että yritykset pystyvät ja uskaltavat investoida Eurooppaan, europarlamentaarikko Henna Virkkunen linjaa.

Ovi lu ma kema ailm tto oih miin in

Saatko jo toimistotarvikkeet 10% alennuksella?

Velkakello tikittää liian nopeasti ja kulkee epätahdissa menojen ja resurssien osalta.

– Valtionvelan liian nopea kasvu kielii talouden epätasapainosta: tulomme ja menomme eivät kohtaa, herättelee Keskuskauppakamarin talouspoliittinen neuvonantaja Johnny Åkerholm.

Helsingin yleiskaavaluonnos synnytti vilkkaan keskustelun liikennevaliokunnan kokouksessa, jossa sitä esitteli Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki.

Eniten hämmennystä on herättänyt kaupunkibulevardit, joiden pelätään hankaloittavan ydinkeskustaan tulemista.

– Helsingin keskustan säilyminen elävänä on tärkeää, Sinnemäki myöntää.

Suomalaisen Kirjakaupan yrityskorttiasiakkaana saat.

Liity heti!

Suomalaisessa Kirjakaupassa on laaja valikoima toimistotarvikkeita ja ammattikirjallisuutta. Yrityskortilla saat toimistotarvikkeista aina 10 % alennuksen, myymälässä myös tarjoushinnoista. Lisäksi saat 10 % alennuksen, kun ostat 10 samaa painettua kirjaa. Yrityskortilla saat myös kantaasiakasedut. Käteiskortti on maksuton ja saat sen heti.

Liity nyt myymälässä tai osoitteessa www.suomalainen.com.

KAMARIKUULUMISIA HYVÄ UUTINEN

KASVUYRITYKSET KÄÄNTÄVÄT SUOMEN SUUNNAN YKSIKÄÄN YRITYS EI KASVA PAKOSTA, VAAN KUNNIANHIMOSTA JA KOVASTA TYÖNTEOSTA.

22 JÄSENEXTRA

JOS YRITYSTEN sparrauskilpailu Kas-

vu Openin tuomari, liiketoiminnan ja yritysten kasvattamisen ammattilainen Marika af Enehjelm saisi päättää, kasvuyrittäjät nostettaisiin kansallissankareiksi. Hän kannustaa asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita ja tekemään niiden eteen töitä.

Kasvu rakentuu visioista, pitkäjänteisyydestä, innovaatioista ja asiantuntemuksesta, joskus sattumastakin.

Kauppakamarin alueella järjestetyt Kasvupolku-starttitilaisuudet ovat osoittaneet, että Helsingin seudulta löytyy paljon kasvuhaluisia yrityksiä.

KUVA MAURI RATILAINEN

KASVU OPEN -TUOMARI MARIKA AF ENEHJELM

Keskeisiä asioita jäsentämään.

Juhani Kauhanen

Esimies palkitsijana – aseta tavoitteet, mittaa ja palkitse Pitäisikö eri ihmisiä motivoida, johtaa ja palkita eri tavalla?

Onko se tasa-arvoista? Mikä palkitsemiskeino tehoaa keneenkin? Mitä tapoja palkita on?

Palkitseminen voi olla sekä aineetonta että taloudellista, ja näitä kumpaakin kirjassa käsitellään laajasti.

Kirjan sisältö, esimerkit ja pohdintatehtävät on laadittu niin, että kirja soveltuu kaikkien alojen organisaatioihin ja kaikille organisaatiotasoille.

Jäsenetuhinta 49 € Normaalihinta 59 € (+alv 10 %)

150 sivua

Jäsenetuhinta 45 €

Maarit Tiililä

Asta Rossi

Johtaja, uusi tehtävä, 100 päivää – Tilanne haltuun!

Kulttuuristrategia 2 – Kohti Euroopan parasta työelämää

Johtaja – konkari tai untuvikko – uudessa tehtävässä. Kuinka kääntää haaste onnistumiseksi, hyväksi johtajuudeksi, organisaation voimavaraksi?

Miten sellainen yrityskulttuuri rakennetaan, jota rakastavat niin asiakkaat, työntekijät, johto kuin omistajat? Lue ja ota askel kohti ”I love Mondays -kulttuuria”.

Normaalihinta 55 € (+alv 10 %)

155 sivua

ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET puh. 09 2286 0360 kustannus@helsinki.chamber.fi

Jäsenetuhinta 55 € Normaalihinta 65 € (+alv 10 %)

327 sivua

KAUPPAKAMARIKAUPPA Kalevankatu 12, 00100 Helsinki Avoinna: ma-pe klo 9.00–15.00



SEURAA BLOGIA Ammattikirja.fi

www.kauppakamarikauppa.fi

Enemmän irti

matkaseminaarilta TOUKOKUU

Sihteeri ja Assistentti 2015 -laivaseminaari 6.–8.5.2015 Julkishallinnon esimiesten kevätseminaari 7.–8.5.2015 Kirjanpito 2015 -laivaseminaari 20.–22.5.2015 VERO 2015 -laivaseminaari 26.–28.5.2015

KESÄKUU ELOKUU LOKAKUU

Henkilöstöpäivät 2015 -laivaseminaari 10.–12.6.2015 Taloushallinnon eloseminaari Tallinnassa 27.–28.8.2015 Terveydenhuollon esimiespäivät 1.–2.10.2015

www.kauppakamarikauppa.fi/matkat