jatkuva
oppiminen – työelämän tärkein taito Tarja Kallonen Annemari Kuhmonen
Kauppakamari
© Helsingin seudun kauppakamari / Helsingin Kamari Oy ja tekijät ISBN 978-952-246-754-6 ISBN 978-952-246-756-0 (E-kirja) ISBN 978-952-246-755-3 (Ammattikirjasto) 1. painos Kansi Terttu Rönkkö Ulkoasun suunnittelu Ea Söderberg Taitto NotePad Ay Painopaikka HansaBook 2021 Tämä kirja on saatavilla myös KauppakamariTiedon Ammattikirjastossa, ammattikirjasto.fi.
sisällys Esipuhe ........................................................................................................................7 1 Työn muutos.................................................................................................... 11 1.1 Työn laatu ratkaisee, ei siihen käytetty aika.................................... 11 1.2 Etätyö on vapautta ja ankeutta...........................................................13 1.3 Miten työtä tehdään tulevaisuudessa?............................................15
2 Osaamisen muutos......................................................................................17 2.1 Ennakointi löytää tulevaisuuden osaamistarpeet ....................... 18 2.2 Osaamisen arvostuksen on oltava yrityksen arvoissa ja strategiassa.................................................................................................21 2.3 Finanssialan erityisosaamiset.............................................................. 26 2.4 Johtajan perusperiaatteet jatkuvan oppimisen varmistamiseksi........................................................................................30 2.5 Sosiaaliset taidot päihittävät robottikyvykkyydet....................... 37 2.6 Kansainvälinen vertailu jatkuvan oppimisen rakenteista.......... 39
3 Finanssiala muutoksen edelläkävijänä..........................................43 3.1 Digitalisaatio ja korona vauhdittivat muutosta............................44 3.2 Koulutetun henkilöstön tarve kasvaa...............................................45 3.3 Osaaminen kasvattaa ansioita ........................................................... 47 3.4 Sääntely lisää koulutustarvetta .........................................................50 3.5 Finanssiala houkuttaa taloudesta kiinnostuneita ....................... 52 3.6 Osaaminen syntyy työstä..................................................................... 53 3.7 Työntekijät osaamisen ennakoijina................................................... 57
5
j a t k u va o p p i m i n e n – t yö e l ä m ä n t ä r k e i n t a i t o
4 Osaaminen on valintoja ja hyvinvointia....................................... 63 4.1 Motivaatio vauhdittaa osaamista ..................................................... 65 4.2 Vain tahtomalla voi saavuttaa.............................................................69 4.3 Osaaminen parantaa työhyvinvointia ja lisää tuottavuutta......71 4.4 Innostava oppimisilmapiiri.................................................................... 74 4.5 Rohkeutta vihreämpään muutokseen.............................................. 78 4.6 Osaamismerkit peliteollisuudessa – entä finanssialalla?...........86 4.7 Osaamismerkit kertovat myös vastuullisuudesta .......................89 4.8 Hyvinvointimittaristo osaamiselle......................................................91
5 Yhteistyössä on supervoimaa............................................................. 95 5.1 Kohti tiiviimpää vuorovaikutusta....................................................... 97 5.2 Hyviä käytäntöjä ja kokemuksia.........................................................99 5.2.1 Finanssiakatemiaan mallia metsäalalta............................100 5.2.2 Verkostojen hyödyntäminen – mentorina kaiken ikää................................................................................. 102 5.2.3 Tekoäly apuna osaamisen tunnistamisessa................... 105 5.2.4 Kehittyvää korkeakouluyhteistyötä ..................................113 5.2.5 Osaamiskarttoja finanssialan tarpeisiin ja rooleihin.....115 5.2.6 Teknologiateollisuus – mitä finanssiala voisi oppia? ..116 5.3 Oppilaitoksilta toivotaan rohkeita aloitteita ............................... 124 5.4 Finanssiala tarvitsee osaamisen arkkitehtuuria.......................... 130
6 Ekosysteemin tarve on ilmeinen..................................................... 135 6.1 Oppiminen siirtyy digitaalisille alustoille....................................... 135 6.2 Oppiminen on työtä ja työ oppimista............................................ 143 6.3 Tapaustutkimus koulutuksen muutoksesta – oppimisen tulevaisuus............................................................................................... 146
7 Työpaikoista tulevaisuuden oppimispaikkoja........................ 153 8 Toimenpidesuositukset jatkuvalle oppimiselle..................... 163 Loppusanat: oppiminen on uusi kävely.............................................. 171 Lähteet......................................................................................................................173
6
esipuhe Tämän kirjan tarkoitus on edistää jatkuvaa oppimista. Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan tarvetta kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Kirjassa keskitytään työikäisten jatkuvaan oppimiseen työssä. Oppiminen on yhtä luonnollista, normaalia ja hyvinvointia lisäävää kuin käveleminen ja omasta kunnosta huolehtiminen. Toimialana on finanssiala, mutta kirjan sanoma on sovellettavissa yli toimialarajojen. Kirja on kirjoitettu HR-johtajille ja lähijohtajille tukemaan henkilöstön osaamisen uudistamista sekä oppilaitosten johtajille kehittämään koulutustarjontaa työssä jo oleville henkilöille. Tavoitteena on saada oppiminen jokaiselle luontevaksi osaksi työtä ja arkea. Jatkuva oppiminen läpi koko eliniän on tullut yhä tärkeämmäksi niin yhteiskunnan, yritysten kuin yksilönkin kannalta. Sen merkitys kilpailutekijänä, tuottavuuden kasvattajana sekä työhyvinvoinnin lisääjänä on kiistaton. Jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi tarvitaan yhä enemmän yhteistyötä eri tahojen kanssa. Tavoitteet eivät toteudu ilman työntekijän, työnantajan ja oppilaitosten jatkuvaa vuoropuhelua. Tulevaisuuden ennakoinnin avulla saadaan selville, millaista uutta osaamista tarvitaan. Uskomme, että tämä tiedetään parhaiten yrityksissä ja sen tietävät ne henkilöt, jotka vastaavat yritystoiminnasta. Lisäksi lähellä asiakkaita oleva henkilöstö pystyy ennakoimaan osaamistarpeita.
7
j a t k u va o p p i m i n e n – t yö e l ä m ä n t ä r k e i n t a i t o
Tähän kirjaan on koottu finanssialan ylimmän yritysjohdon näkemyksiä henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Näitä näkökulmia olemme laajentaneet työntekijöiden edustajien ajatuksilla. Lisäksi olemme haastatelleet johtavia kansainvälisiä ja kotimaisia asiantuntijoita tulevaisuuden osaamisesta sekä tekoälyasiantuntijoita tekoälyn hyödyntämisestä osaamisen johtamisessa. Kirja sisältää myös tutkijoiden ja työhyvinvoinnin asiantuntijoiden näkemyksiä motivaatiosta ja työn imusta. Oman osaamisen kehittäminen on aina työntekijän oma päätös. Se vaatii motivaatiota, aikaa ja taloudellisia resursseja sekä riittävän kiinnostavan ja helposti saatavilla olevan koulutustarjonnan. Nostamme esille jatkuvan oppimisen uusia, rohkeita kokeiluja, parhaita käytäntöjä ja toimintamalleja. Esitämme konkreettisia ratkaisuja jatkuvan oppimisen haasteen kukistamiseksi muun muassa yhteistyössä hyvinvoinnin ja liikunnan moniosaajien kanssa. Olemme kiitollisia kaikille finanssialan yritysjohtajille sekä kotimaisille ja kansainvälisille asiantuntijoille, jotka ovat avoimesti kertoneet näkemyksistään ja auttaneet meitä luomaan kuvan jatkuvasta oppimisesta. Parhaat kiitokset myös Työsuojelurahastolle, joka mahdollisti tämän tietokirjan tekemisen. Toivomme, että mahdollisimman monella on rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Kannustamme jokaista kehittämään omia taitojaan työuran aikana. Rohkaisemme yrityksiä ja oppilaitoksia yhteistyöhön jatkuvan oppimisen käytännön ratkaisujen mahdollistamiseksi. Tarja ja Annemari
8
esipuhe
Tarja ja Annemari elinikäisinä oppijoina Olemme elinikäisiä oppijoita ja haluamme jakaa oppimiamme asioita tässä kirjassa. Kirjaa kirjoittaessa olemme useasti pohtineet, mikä saa meidät itsemme oppimaan uutta. Oppimista tuntuu usein tapahtuvan kuin itsestään, kun tekee uusia asioita tai tekee vanhoja töitä eri tavalla tai uusien ihmisten kanssa. Ystävyytemme alkoi Finanssiakatemiassa, joka on työelämän ja oppilaitosten yhteistyöverkosto. Annemarilla oli liiketalouden opiskelijoita tarjolla projekteihin, ja Tarjalla oli monta osaamisen kehitystehtävää. Vuosina 2017–2020 toteutimme yhdessä kymmenkunta projektia, joiden tulokset olivat erinomaisia, ja yhteistyömme kasvoi ystävyydeksi. Korona-aika tiivisti ystävyyttä entisestään. Meissä on paljon samaa: innostumme helposti uusista asioista, ja toisaalta erilaiset taustamme täydentävät toisiaan. Tarja on tehnyt pitkän työuran finanssialan yrityksissä ja alan etujärjestöissä. Hän on ollut liiketaloustutkijana, vastannut finanssi alan osaamisen ja koulutuksen kehittämisestä sekä huolehtinut useista työelämän hyvinvointiprojekteista. Tarja nautiskelee elämästään liikkumalla, pelaamalla, matkustelemalla, mökkeilemällä ja viettämällä aikaa perheen kanssa. Tarja on saanut tehdä töitä monien erilaisten ja osaavien ihmisten kanssa ja on heille kaikille kiitollinen saamastaan tuesta ja monista erilaisista opeista. Kiitollisin hän on lähipiirilleen, jonka kanssa jokainen päivä on seikkailu, sekä uuden oppimisen ja onnen tärkein lähde. Annemari on tehnyt ensimmäisen uran Nordeassa kansain välisessä pankkitoiminnassa, toisen uran yrittäjänä, ja nykyään hän ohjaa Laureassa liiketalouden opiskelijoita työelämäprojekteissa ja toimii projektipäällikkönä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa. Annemaria motivoivat opiskelijoilta oppiminen ja heidän kasvutarinansa. Hän oppii jatkuvasti uutta myös teini-ikäiseltä tyttäreltään. Finanssialan esihenkilöistään ja johtajista Annemari kiittää Tarja Lohea, Per Winqvistiä, Hannu Halttusta, Hannu Kujalaa, Esa Teräväistä ja Ilkka Salosta, jotka jokainen omalla tavallaan aikanaan kannustivat nuorta naista kehittämään osaamistaan
9
j a t k u va o p p i m i n e n – t yö e l ä m ä n t ä r k e i n t a i t o
ja tarjosivat uusia haasteita. Lenita Airistoa hän kiittää lukuisista inspiroivista keskusteluista, jotka rohkaisivat ryhtymään yrittäjäksi sekä omalla upealla esimerkillään innostamisesta elinikäiselle työuralle. Kansainvälisen kauppakamarin Suomen osaston (ICC Suomi) vanhemmalle neuvonantajalle Pekka Heinolle Annemari on kiitollinen lukemattomista sparraustuokioista, pyyteettömästä auttamisesta, tuesta sekä opiskelijoiden mentoroinnista.
10