Uudenmaan kasvuyrittäjyys 2014

Uudenmaan kasvuyrittäjyys Raportti Uudenmaan kasvuyrityksistä kyselytutkimusten ja hallinnollisten tilastoaineistojen valossa

Helsinki 12.12.2014 Pekka Lith Lith Consulting Group

Sisältö 1

Johdanto

3

2 2.1 2.2

Uudenmaan yritystoiminta ja yritysprofiili Yritysten määrä ja koko Yritystoimipaikat ja toiminnan laajuus

6 6 9

3

Yritysten perustaminen ja vaihtuvuus

13

4 4.1 4.2 4.3 4.4 4.4.1 4.4.2 4.5 4.5.1 4.5.2 4.6 4.6.1 4.6.2

Kasvuyritykset tilastollisesti Kasvuyrittäjyyden määritelmä Kasvuhakuisuus Uudellamaalla TEM:n kasvuyritystilasto Esimerkkiyritysten kasvu: Life Science Osaamisalan yritystoiminta Terveysalan kasvuyrittäjyys Esimerkkiyritysten kasvu: Yksityinen turvallisuusala Osaamisalan yritystoiminta Turvallisuusalan kasvuyrittäjyys Esimerkkiyritysten kasvu: Design-ala Muotoilun käsite ja alan yritystoiminta Muotoilualan kasvuyrittäjyys

18 18 21 27 33 33 36 41 41 43 48 48 53

Yhteenveto

58

Lähteitä

62

Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4:

1 2

Katsaus kasvuyrityksiin eri ELY-keskusalueilla Turvallisuuden tuoteryhmät Terveysalalla toimivat esimerkkiyritykset Uudellamaalla 1 Turvallisuusalalla toimivat esimerkkiyritykset Uudellamaalla 2

Voivat toimia terveysalan ydinyrityksenä tai tukitoimialojen yrityksenä.

Voivat toimia turvallisuusalan ydinyrityksenä tai tukitoimialojen yrityksenä.

64 67 71 73

2

1

Johdanto Kansantalouden tilinpidon tiedot osoittavat, että maamme bruttokansantuote bkt supistui 1,2 prosenttia vuonna 2013, eikä lähivuosille ole odotettavissa merkittävää kasvua. Nimellisesti bkt oli 201 miljardia euroa, mutta määrällisesti se oli alhaisempi kuin vuonna 2006. Yrityksissä tuotannon (pl. alkutuotanto) ja työllisyyden kehitys on ollut vielä huonompaa kuin koko kansantaloudessa keskimäärin. 3 Vuonna 2013 yritysten tuotannon määrä oli yhdeksän ja työllisyys neljä prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin finanssikriisin alkaessa vuonna 2008.

Yksityisten ja julkisten kulutusmenojen sekä investointien (kiinteän pääoman bruttomuodostus) kasvun hiipuminen (investointilama) heikentävät suoraan yritysten toimintaedellytyksiä kotimaisilla markkinoilla monien tuotteiden osalta. Myös ulkomaankauppaa kuvaava vaihtotase oli 2,1 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2013, mitä selittävät viennin epäedullinen tuote- ja maarakenne, heikentynyt kilpailukyky kilpailijamaihin nähden sekä epäedullinen vaihtosuhteen kehitys. Lisäksi korkean teknologian tuotteiden vienti on romahtanut suhteellisesti ja määrällisesti.

Yleinen vaimea talouskehitys on näkynyt yritysten liikevoittoja kuvaavassa toimintaylijäämässä. Nimellisesti toimintaylijäämä pysyi kansantalouden tilinpidon mukaan edellisen vuoden tasolla vuonna 2013 ollen noin 60 prosenttia huippuvuoden 2007 tasosta. Näköpiirissä ei ole odotettavissa sellaista kehitystä, mikä nostaisi toimintaylijäämän vuotta 2009 edeltäneelle tasolla. Tosin yrittäjätulo kasvoi 5,3 prosenttia vuonna 2013, mikä johtuu ulkomaisten sijoitusten hyvästä tuotosta, 4 mutta myös yrittäjätulo jäi noin 60 prosenttiin vuoden 2007 tasosta. 5

Elvytyspakettien vaikuttavuus heikkoa Julkisen vallan mahdollisuuksia lisätä elvytysvaroja hankaloittaa se, että valtion rahoitusasema on ollut viidettä vuotta huomattavan alijäämäinen. Vuonna 2013 valtion talouden alijäämä oli seitsemän miljardia euroa. Valtion velka oli noin 96 miljardia euroa, mutta velkasumma nousee jo kuluvana vuonna yli 100 miljardiin euroon. Suomen hallitus on sopinut tosin 1,1 miljardin euron kasvu- ja elvytyspaketista, joka rakentuu työn verotuksen keventämiseen ja ratahankkeisiin, minkä lisäksi yritykset saavat takaisin oikeuden vähentää edustuskuluja verotuksessa.

Asiantuntijoiden mukaan elvytyspaketin vaikutukset talouteen ovat pieniä ja lyhytaikaisia. Ne eivät myöskään generoi uutta tuotantoa, sillä esimerkiksi rakentaminen on itse asiassa kulutusta ja osa rakennustöistä valuu ulkomaisille alihankkijoille. Myös Ukrainan kriisiin liittyvät Venäjän vastapakotteet heikentävät entisestään kansantalouden kehitysnäkymiä. Varsinkin vähän huomiolle jääneiden rahoitusalan pakotteiden välittömät ja välilliset vaikutukset voivat olla paljon suuremmat kuin elintarviketeollisuutta tai muita yksittäisiä toimialoja koskevat kaupan rajoitukset.

3

Yrityksiin luetaan tässä kansantalouden sektoriluokituksen mukaiset yhtiömuotoiset yritykset ja niihin rinnastettavat kotitaloudet (elinkeinonharjoittajat). Muita kansantalouden sektoreita ovat rahoitus- ja vakuutuslaitokset, julkisyhteisöt (valtio- ja kuntaorganisaatiot, sosiaaliturvarahastot) ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (järjestöt).

4 Yrittäjätulo ottaa huomioon omaisuustulot ja maksetut korot ja se vastaa voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

5 Tästä on seurannut se, että yrityksillä on ollut aiempaa vähemmän varoja välittömien verojen ja osinkojen maksuun.

3

Vähän kasvuhakuista työnantajayrittäjyyttä Eräänä syynä heikkoon talouskehityksen on ollut se, että Suomessa on pulaa mikroyrityksiä suuremmista, kasvuhakuisista pienistä ja keskisuurista 10-249 henkilöä työllistävistä yrityksistä Niitä on alle seitsemän prosenttia yrityskannasta. Myös suurten yli 250 henkilöä työllistävien yritysten määrä on supistunut. Samanaikaisesti maamme vienti on entistä harvempien yritysten harteilla. Julkisista tk-panostuksista ja muista elinkeinopoliittisista toimenpiteistä huolimatta kasvuyrityksiä on Suomessa muutoinkin vähän toisiin innovaatiovetoisiin kansantalouksiin verrattuna. 6 Suomessa on asukasta kohden laskettuna paljon yrityksiä, mutta ne toimivat harvemmin työnantajina. 7 Tosiasiassa yrityskenttä on hyvin pienyritysvaltaista tai pikemminkin yksinyrittäjävaltaista, jossa sivutoimisilla yrittäjillä on suuri merkitys. Yksinyrittäjien tai sivutoimisten yrittäjien yrityksistä tulee harvemmin myös työnantajia. Tilastokeskuksen yritystilastojen mukaan yritysten määrä ja työllisyys ovat lisääntyneet vuosina 2008-12 lähinnä vain alle kahden henkilön yritysten joukossa. Sen sijaan pientyönantajien ja suurten yritysten määrä ja työllisyys ovat vähentyneet.

Yritysten työllisyys (1,41 miljoonaa henkilö) oli vuonna 2012 kaksi prosenttia pienempi kuin vuonna 2008, eli samalla tasolla kuin vuonna 1990. Jos kunnalliset yhtiöt poistetaan tarkastelusta, oli ”kilpailutaloudessa toimivien” yksityisten ja julkisten yritysten työllisyys vuonna 2012 yli 20 000 henkilöä pienempi kuin vuonna 1990, sillä kunnalliset yhtiöt eivät voi periaatteessa toimia markkinoilla ansaitsemismielessä. Uusia verotuloja generoivien yritysten määrä pienenee edelleen, jos tarkastelusta poistetaan kuntien palvelutuotannon ulkoistuksia hoitavat yritykset. 8

Valtio haluaa vauhdittaa kasvua Julkisessa keskustelussa on puhuttu kasvurahaston perustamisesta valtion omaisuutta myymällä. Suunnitelma voi olla kyseenalainen, jos se tarkoittaa valtion hyvin tuottavien osakkuusyhtiöiden myyntiä. Valtion omistamista yhtiöistä valtiolle tuloutetut osingot olivat valtioneuvoston kanslian mukaan noin 1 400 miljoonaa euroa vuonna 2013. Vuodesta 2009 lukien osinkotulot ovat yli kaksinkertaistuneet. Yhteensä valtion kassaan on tuloutettu 2000-luvulla osinkoja yli 15 miljardia euroa, mikä on suuri summa valtion tekemiin osakesijoituksiin verrattuna.

Valtio ei pystyisi muutoinkaan pakottamaan yrityksiä kasvuun eikä kasvualoja synny hallinnollisilla päätöksillä, viranomaisten aloitteesta synnytetyillä osaamiskeskusohjelmilla tai yritystuilla. Julkisen vallan ydintehtävänä on vain huolehtia omilla toiminnallaan siitä, että yrityksillä on mahdollisimman hyvä ja kasvuun kannustava toimintaympäristö. Esimerkiksi jos hallinnollisia kuluja synnyttävät ja osin kilpailuvääristävät yritystuet poistetaan, yritysverot voitaisiin laskea lähes nollaan, sillä yritysverotus voi olla vanhanaikainen tapa kerätä verotuloja.

6

Osasyynä kasvavien 10-249 henkilön pk-yritysten pieneen määrään on, että ne monet suomalaiset perustaja-omistajat ovat valmiita luopumaan yrityksestään melko varhaisessa vaiheessa saatuaan sopivan tarjouksen. Yrityksen tai sen liiketoiminnan ostajina ovat usein kansainväliset yritykset.

7 Suomessa oli noin 50 yritystä 1 000 asukasta kohden vuonna 2012.

8 Kouluesimerkkinä voidaan mainita sosiaalipalvelualalla toimivat yritykset, jotka ovat 80-100 prosenttisesti riippuvaisia kuntien järjestämis- ja rahoittamisvastuulla olevien hyvinvointipalvelujen ulkoistuksista.

4

Raportin keskeinen sisältö Käsillä olevan raportin tarkoituksena on tuottaa Helsingin seudun kauppakamarille hallinnollisiin kvantitatiivisiin ja kvalitatiivisiin lähteisiin perustuvia tilastotietoja Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun kasvuyrittäjyydestä toimialoittain ja yritysten kokoluokittain. Yksi keskeinen tilastollinen lähde on työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n ylläpitämä kasvuyritystilasto. Kasvuyritystilasto perustuu Tilastokeskuksen yritystilastoihin. Siinä kasvua on tutkittu yritysten henkilöstön kehityksen pohjalta. Tuoreimman käytettävissä olevat tilastot ovat kasvukaudelta 2009-12.

Yrityskyselyihin pohjautuvaa tilastolähdettä edustaa TEM:n, Finnveran ja Suomen Yrittäjien kaksi kertaa vuodessa julkaistava pk-yritysbarometri. Pk-yritysbarometrin pohjalta yritysten kasvuhakuisuutta voidaan tarkastella päätoimialoittain, ikä- ja kokoluokittain Uudenmaan ELY-keskusalueella sekä erikseen pääkaupunkiseudulla (pl. Helsinki), Helsingissä ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla. Näkemykset kasvuhakuisuudesta perustuvat yritysten vastuuhenkilöiden subjektiivisiin käsityksiin edustamansa yrityksen kasvutavoitteista.

Tämän lisäksi kauppakamarin käyttöön on laadittu tilastotietoja yritysten toteutuneesta kasvusta erikseen valituilta lupaavilta osaamisaloilta, joita ovat Life Science –ala ja yksityinen turvallisuusala. Tässä osiossa yritysten kasvu on tutkittu liikevaihdon keskimääräisen vuosikasvun avulla kasvukaudella 2010-13. Osaamisalat on valittu esimerkkialoiksi siksi, että ne edustavat modernia teknologiaa ja osaamista soveltavia jalostusja palvelualoja, joita koskevia tietoja ei ole mahdollista saada EU:n virallista toimialaluokitusta noudattavista yritystilastoista.

Kolmantena osaamisalana kasvuyrittäjyyttä koskevaan tarkasteluun on valittu muotoiluala. Design-ala on esimerkki kasvuhakuisesta toimialasta, jossa pääosa yrityksistä on korkeintaan muutamia henkilöitä työllistäviä mikroyrityksiä. Alan erityispiirteisiin kuuluu vahva kansainvälistymisen pyrkimys ja se, että osaamisintensiiviset muotoilualan palveluyritykset edesauttavat muiden toimialojen yrityksiä kasvuun. Muotoilualaa koskeva perusaineisto pohjautuu Teollisuustaiteen liitto Ornamon teettämiin yrityskyselyihin sekä suhdanne- ja toimialaraportteihin.

Raportin on laatinut tutkija Pekka Lith (Lith Consulting Group). Selvitystyössä Helsingin seudun kauppakamarin yhteyshenkilönä on toiminut johtaja Marko Silen.

5

2

Uudenmaan yritystoiminta ja yritysprofiili Lähes kaksi kolmasosaa Suomen yrityksistä työllistää Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri YTR:n mukaan alle kaksi henkilöä vuosityöllisyyden käsitteellä mitattuna, joten yrityskanta on hyvin yksinyrittäjävaltaista. Näistäkin huomattava osa on sivu- tai osa-aikayrittäjien omistamia. Yritysten työllisyydestä ja liikevaihdosta alle kahden henkilön yritykset muodostavat kuitenkin vain viisi prosenttia.

Eniten yksinyrittäjiä oli kaupassa, kuljetusalalla ja liike-elämän palvelualoilla vuonna 2012. Myös teollisuudessa yksinyrittäjiä oli yli 70 prosenttia kaikista yrityksistä, joskin niiden osuus teollisuusalojen työllisyydestä oli vain kolme prosenttia. Vähiten yksinyrittäjiä oli majoitus- ja ravitsemisalan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yrityskannasta, joissa 2-9 pientyönantajien asema on suhteellisen vahva.

2.1

Yritysten määrä ja koko Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri YTR:n tilastojen mukaan Uudellamaalla toimi noin 95 560 yritystä vuonna 2012, kun lähtökohtana on yrityksen kotikunta.

Alkutuotannon ulkopuolisilla jalostus- ja palvelualoilla toimi noin 90 440 yritystä (96 %) ja alkutuotannossa noin 4 120 yritystä (4 %). Tilastokeskuksen YTR:n tilastoihin kuuluivat vuonna 2012 ne yritykset, jotka olivat toimineet tilastovuonna yli puoli vuotta, ja jotka työllistivät enemmän kuin puoli henkilöä vuosityöllisyyden käsitteellä mitaten tai muodostivat liikevaihtoa yli 10 595 euroa.

Uusmaalaisten yritysten työllisyys oli 739 000 henkilöä vuonna 2012, mikä oli yli 50 prosenttia Suomen yritysten henkilöstöstä (pl. alkutuotanto). Suuri henkilöstömäärä ei tarkoita yritystasolla sitä, että yritysten koko henkilöstö työllistyisi Uudellamaalla. Teollisuudessa, kaupassa ja palvelualoilla on suuria monitoimipaikkaisia yrityksiä, joilla on runsaasti tuotantolaitoksia, myyntiyksiköitä ja muita toimipaikkoja muualla maassa.

Tarkempia tietoja Uudellamaalla olevien toimipaikkojen työllisyydestä ja liikevaihdosta on tarjolla jäljempänä (ks. luku 2.2).

Kun arvioidaan YTR:n vuositilaston mukaisia yritysten määriä, kannattaa ottaa huomioon, että merkittävä osa tilastoihin hyväksytyistä yrityksistä on sivu- ja osa-aikaisten yrittäjien omistamia. Esimerkiksi tilastoon pääsemisen minimikriteerinä käytettyyn liikevaihtovaatimukseen (10 595 euroa) verrattuna yhden yrittäjän kokopäiväinen yritystoiminta vaatisi noin 3-4 –kertaisen liikevaihdon. Sivutoimisia yrityksiä on tehtyjen selvitysten mukaan paljon liike-elämän palveluissa, koulutuksessa ja henkilöpalvelualoilla sekä Uudellamaalla etenkin terveydenhuollossa.

Tässä raportissa ei ole selvitetty tarkemmin Uudellamaalla toimivien osa- ja sivutoimisten yritysten määriä, mutta koko Suomessa niitä on yli neljännes Tilastokeskuksen YTR:n vuositilastojen yrityskannasta (pl. alkutuotanto). Osa- ja sivutoimisten yritysten suuresta määrästä johtuen yritysten lukumäärän vuosittaiseen vaihteluun kannattaa suhtautua varauksella, sillä niiden taustalla voi olla osittain Tilastokeskuksen YTR:n vuositilastojen liikevaihtovaatimuksissa tai yrityksen liikevaihdossa tapahtuneet jopa muutaman sadan euron suuruiset muutokset.

6 Taulukko 1

Uuttamaata kotipaikkakuntanaan pitävät yritykset päätoimialoittain 2012 (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus).

Ammatillinen ja tekninen toiminta 9 Kauppa Rakentaminen Kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelut 10 Koulutus ja henkilöpalvelut 11 Sosiaali- ja terveyspalvelut Kuljetus Informaatio ja viestintä 12 Teollisuus 13 Majoitus- ja ravitsemisala Rahoitustoiminta Jalostus- ja palvelualat yhteensä Maa-, metsä- ja kalatalous 14 Yhteensä

Yritykset, Osuus, % lkm 15 892 17,6 14 922 16,5 12 113 13,4 10 338 11,4 9 504 10,5 6 354 7,0 5 988 6,6 5 100 5,6 4 623 5,1 3 291 3,6 2 316 2,6 90441 100,0 (95,6) 4117 (4,4) 94558 (100,0)

Yksinyrittäjät ja työnantajat Tilastokeskuksen YTR:ssä räätälöityjen yritystilastojen mukaan Uuttamaata kotipaikkakuntaan pitävät yritykset voidaan jakaa kuitenkin yksinyrittäjiin ja työnantajayrittäjiin.

Yksinyrittäjien omistamia ovat määritelmällisesti ne yritykset, joiden henkilöstö oli alle kaksi vuosityöllistä vuonna 2012. Työnantajia olivat vastaavasti ne yritykset, joiden henkilöstö oli vähintään kaksi henkilöä. Työnantajayritykset voidaan jakaa edelleen 2-9 henkilön pientyönantajiin ja suurempiin vähintään kymmenen henkilöä työllistäviin työnantajayrityksiin.

Saadut tulokset osoittavat, että noin kaksi kolmasosaa Uudellamaalla toimivista jalostus- ja palvelualojen yrityksistä (pl. alkutuotanto) oli yksinyrittäjien omistamia vuonna 2012. Luku sisältää päätoimiset sekä sivu- ja osa-aikaiset yrittäjät. Yritysten työllisyydestä yksinyrittäjät muodostivat vain viisi prosenttia. Pientyönantajia yrityksistä oli runsas neljännes ja ne työllistivät 11 prosenttia yritysten henkilöstöstä. Vähintään kymmenen henkilön työnantajia yrityksistä oli kahdeksan prosenttia, mutta ne työllistivät 84 prosenttia yritysten henkilöstöstä (Kuvio 1).

Päätoimialoittain tarkasteluna yksinyrittäjiä on eniten kaupassa, kuljetuksessa, liikeelämän palvelualoilla (ammatillinen ja tekninen toiminta), kuten teknisessä suunnittelussa, liikkeenjohdon konsultoinnissa, taloushallinnon palveluissa. Vähiten yksinyrittäjiä on majoitus- ja ravitsemisalalla sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa, jossa toiminnan 9

Sisältää liike-elämän palvelualoja, kuten esimerkiksi lakiasiain ja hallinnon palvelut, markkinointiviestinnän ja teknisen suunnittelualan (arkkitehti- ja insinööritoimistot) (Nace M).

10 Sisältää kiinteistöjen mm. vuokrauksen ja kaupan, isännöinnin ja kiinteistövälityksen, koneiden ja laitteiden leasingtoiminnan, turvallisuuspalvelut, työvoimanvuokrauksen ja kiinteistö- ja maisemahoidon (Nace:t L ja N).

11 Henkilöpalvelut ovat mm. liikunta- ja virkistyspalvelut, parturit, kampaamot ja kauneushoitolat sekä pesulapalvelut (Nace:t P, R, S ja T).

12 Sisältää esimerkiksi kustannusalan sekä tietoliikenne- ja tietotekniikkapalvelut (Nace J).

13 Sisältää tehdasteollisuus, energia-, vesi- ja ympäristöhuollon (Nace:t C, D ja E).

14 Tilastossa ovat alkutuotannosta mukana maatalousyritykset, joiden maataloustulo on tilastovuonna ylittänyt liikevaihdon tilastorajan. Maatalouden liikevaihtoa ei kuitenkaan tilastoida.

7 pyörittäminen vaatii käsipareja. Näillä toimialoilla 2-9 henkilön pienantajien osuus on kaikkein suurin. Yrityskuva muuttuu kuitenkin täysin, kun asiaa katsotaan erikokoisten yritysten henkilöstöosuuksilla (Kuvio 3).

Kuvio 1

Uusmaalaiset yritykset (pl. alkutuotanto) henkilöstön kokoluokittain 2012, osuus yrityksistä ja henkilöstöstä (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus).

Kuvio 2

Uusmaalaisten yritysten määrä (pl. alkutuotanto) päätoimialoittain ja henkilöstön kokoluokittain 2012, osuus yritysten lukumäärästä (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus).

8 Kuvio 3

2.2

Uusmaalaisten yritysten työllisyys (pl. alkutuotanto) päätoimialoittain ja henkilöstön kokoluokittain 2012, osuus yritysten työllisyydestä (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus).

Yritystoimipaikat ja toiminnan laajuus Tilastokeskuksen YTR:n mukaan yritystoimipaikat työllistivät Uudellamaalla kokovuosityöllisyyden käsitteellä mitattuna 510 000 henkilöä vuonna 2012. Liikevaihtoa toimipaikkoihin kertyi 187 miljardia euroa. Runsaat 70 prosentilla yritysten toimipaikoista sijaitsi pääkaupunkiseudulla, ja niistä peräti 45 prosenttiyksikköä Helsingissä. Toimipaikkojen työllisyydestä pääkaupunkiseudun osuus oli lähes 80 prosenttia ja liikevaihdosta yli 80 prosenttia vuonna 2012.

Yritystoiminnan alueellista laajuutta kuvataan yleensä yritysten toimipaikkatasolla eikä yritystasolla ellei ole kysymys koko valtakunnan tason tiedoista. 15 Yritystoimipaikkojen määrä Uudellamaalla oli Tilastokeskuksen YTR:n mukaan noin 99 630 vuonna 2012. Niistä 95 460 toimi jalostus- ja palvelualoilla ja 4 170 alkutuotannossa. Tilastokeskuksen YTR:n mukaan Uudellamaalla toimivien jalostus- ja palvelualojen yritystoimipaikkojen työllisyys oli kokovuosityöllisyyden käsitteellä mitattuna 510 000 henkilöä ja liikevaihto 187 miljardia euroa vuonna 2012.

Suurimmat työllistäjät olivat tukku- ja vähittäiskauppa, teollisuus (ml. energia-, vesi- ja ympäristöhuolto), kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelut sekä osaamisintensiiviset liikeelämän palvelualat. 16 Liikevaihdosta tukku- ja vähittäiskauppa oli yli 40 prosenttia.

Kaupan liikevaihto nousee korkeaksi, koska se sisältää kauppatavaroiden läpikulkulas15

Yksittäisen kunnan kannalta ei ole kovin suurta eroa siinä, missä yrityksen varsinainen kotipaikkakunta tai pääkonttori sijaitsee, kun kysymys on monitoimipaikkaisesta yrityksestä. Kaikki toimipaikat luovat työpaikkoja ja tuovat verotuloja kuntaan yhteisöveroina, kiinteistöveroina ja työntekijöistä maksettuina kunnallisveroina. Toimipaikoilla voi olla myös välillisiä työllisyys- ja verotulovaikutuksia. Pääosa Uudellamaalla toimivista jalostus- ja palvelujen yrityksistä on kuitenkin yksitoimipaikkaisia. Niissä yrityksen ja toimipaikan sijaintikunta on sama.

16 EU:n toimialaluokituksessa liike-elämän palvelualoilla tarkoitetaan ammatillista, tieteellistä ja teknistä toimintaa (Nace M); jäljempänä lyhennettynä ammatillista ja teknistä toimintaa.

9 kutuksen. Siten työllisyys on parempi yritystoiminnan laajuuden mittari eri toimialojen välillä. Toisaalta kaupan merkitys on Uudellamaalla aidosti suurta, sillä pääkaupunkiseutu on maamme ulkomaankaupan keskus.

Yritysten toimipaikat voidaan jakaa samalla tavalla kokoluokkiin henkilöstön mukaan kuin itse yrityksetkin. Yli 90 prosenttia toimipaikoista työllisti alle kymmenen henkilöä.

Useimmat näistä toimipaikoista ovat yksitoimipaikkaisten Uudellamaalla toimivien pääja sivutoimisten yksinyrittäjien omistuksessa. Runsas seitsemän prosenttia toimipaikoista työllisti 10-49 henkilöä ja 1,5 prosenttia vähintään 50 henkilöä. Suurten toimipaikkojen osuus Uudellamaalla toimivien toimipaikkojen työllisyydestä oli kuitenkin lähes 50 prosenttia ja liikevaihdosta miltei 60 prosenttia.

Taulukko 2

Yritystoimipaikat ja niiden henkilöstö ja liikevaihto Uudellamaalla päätoimialoittain 2012 (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus).

Kauppa Ammatillinen ja tekninen toiminta Rakentaminen Kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelut Koulutus ja henkilöpalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Kuljetus Informaatio ja viestintä Teollisuus Majoitus- ja ravitsemisala Rahoitustoiminta 17 Jalostus- ja palvelualat yhteensä Maa-, metsä- ja kalatalous 18 Yhteensä Kuvio 4

17

ToimipaiHenkilöstö, Liikevaihto, kat, lkm lkm milj. euroa 17294 97740 80727 15824 49049 7505 11912 49903 11050 10723 61010 8546 9796 20174 3895 6708 19385 1770 6146 47242 10752 5275 45341 10031 4784 72189 49691 4385 22954 2654 2612 24992 95465 509979 186621 4167 3797 50 99632 513776 186671

Yritystoimipaikkojen määrä, työllisyys ja liikevaihto Uudellamaalla kokoluokittain 2012, prosentia (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus)

Rahoitustoiminnassa ei ole käsitteellisesti liikevaihtotietoa.

Tilastossa ovat alkutuotannon puolelta mukana maatalousyritykset, joiden maataloustulo on tilastovuonna ylittänyt liikevaihdon tilastorajan. Maatalouden liikevaihtoa ei kuitenkaan tilastoida.

18

10 Toimipaikat kunnittain Uudellamaalla yritysten toimipaikat keskittyvät pääkaupunkiseudulle. Peräti 45 prosenttia alueen toimipaikoista sijaitsi Helsingissä. Pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien (Espoo, Vantaa ja Kauniainen) osuus oli runsas neljännes. Keskittyminen korostuu, kun katsotaan toimipaikkojen henkilöstön ja työllisyyden jakautumista eri kuntiin. Helsingin osuus toimipaikkojen työllisyydestä oli vajaa 50 prosenttia ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien lähes kolmannes. Liikevaihdosta pääkaupunkiseudun toimipaikkojen osuus kohosi yli 80 prosenttiin vuonna 2012.

Taulukko 3

Uudellamaalla sijaitsevat yritystoimipaikat kunnittain 2012 (pl. alkutuotanto) (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus).

Toimipaikat, lkm Helsinki Espoo Vantaa Porvoo Tuusula Hyvinkää Nurmijärvi Lohja Järvenpää Raasepori Kirkkonummi Vihti Kerava Sipoo Mäntsälä Loviisa Karkkila Hanko Kauniainen Inkoo Siuntio Pornainen Askola Lapinjärvi Pukkila Myrskylä Yhteensä

42289 13638 10334 3076 2519 2444 2368 2209 2037 1944 1899 1842 1688 1192 1166 1020 540 492 469 408 404 303 279 185 126 113 94984

Osuus toiOsuu työlOsuus liikemipaikoislisyydestä, vaihdosta, % ta, % % 44,5 47,9 40,5 14,4 15,7 24,9 10,9 16,3 15,6 3,2 2,6 7,1 2,7 1,9 1,3 2,6 2,5 2,0 2,5 1,4 0,8 2,3 1,6 1,1 2,1 1,4 0,7 2,0 1,2 0,5 2,0 1,2 1,8 1,9 0,9 0,5 1,8 1,5 1,3 1,3 0,5 0,5 1,2 0,6 0,2 1,1 0,7 0,3 0,6 0,4 0,2 0,5 0,6 0,3 0,5 0,2 0,1 0,4 0,1 0,1 0,4 0,1 0,1 0,3 0,1 0,0 0,3 0,1 0,1 0,2 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 0,1 0,0 100,0 100,0 100,0

Toimipaikat voidaan jakaa neljään päätoimialaan, jotka ovat jalostusalat, kauppa ja logistiikka-ala, liike-elämän palvelut ja kuluttajapalvelut. Pääkaupunkiseutu muodosti maakunnan liike-elämän palvelujen työllisyydestä yli 90 prosenttia vuonna 2012. Liike-elämän palveluihin luetaan ammatillinen ja tekninen toiminta, rahoitus ja vakuutus, kiinteistö, hallinto- ja tukipalvelut. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella liike-elämän palvelujen merkitys on suuri myös Kirkkonummella, Järvenpäässä ja Hyvinkäällä. Pienintä se on Askolassa ja Hangossa ja Lapinjärvellä.

11 Kaupan ja logistiikka-alan sekä kuluttajapalvelujen työllisyydestä pääkaupunkiseudun osuus oli 80 prosenttia. Suhteellisesti kaupan ja logistiikka-alan osuus toimipaikkojen työllisyydestä oli merkittävä myös Kirkkonummella. Kuluttajapalvelut korostuvat puolestaan Lapinjärvellä, Siuntiossa ja Raaseporissa. Kuluttajapalveluihin luetaan majoitus- ja ravitsemisala, sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus ja muut henkilöpalvelut.

Jalostusalojen (teollisuus ja rakentaminen) osuus toimipaikkojen työllisyydestä oli suurin Askolassa, Karkkilassa, Hangossa ja Loviisassa.

Kuvio 5

Yritystoimipaikkojen työllisyys Uudenmaan kunnissa päätoimialoittain 2012 (pl. alkutuotanto), prosenttia (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus).

12

3

Yritysten perustaminen ja vaihtuvuus Yrityskannan vaihtuvuus, eli toimintansa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten suhde vallitsevaan yrityskantaan on ollut Uudellamaalla ja etenkin pääkaupunkiseudulla suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Vaihtuvuus on kääntynyt laskuun vuodesta 2009 lukien, ja se on nyt selvästi alhaisemmalla tasolla kuin ennen talouslamaa.

Vaihtuvuus on alentunut varsinkin teollisuudessa, rakennusalalla ja kuljetusalalla, mutta sama kehitys on käynnissä muillakin päätoimialoilla. Myös toimintansa lopettaneiden yritysten osuus vaihtuvuudesta on lisääntynyt. Teollisuudessa, rakennusalalla ja kuljetuksessa vaihtuvuus perustuukin lopettaneiden yritysten enemmyyteen.

Tilastokeskuksen YTR:n tilastojen mukaan alkutuotannon ulkopuolella aloitti Uudellamaalla toimintansa 10 960 yritystä ja lopetti toimintansa 9 290 yritystä vuonna 2013, mikä oli 38 prosenttia aloittaneiden ja 35 prosenttia lopettaneiden yritysten kokonaismäärästä Suomessa. Yritysten nettolisäykseksi muodostui 1 670 yritystä. Uusien yritysten vuosittainen määrä on vähentynyt vuodesta 2010 lukien. Samanaikaisesti toimintansa lopettaneiden määrä on kääntynyt nousuun, mikä on pienentänyt selvästi yrityskannan kasvua maakunnassa (Taulukko 4).

Taulukko 4

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Uudellamaalla 1995–2013 (pl. alkutuotanto) (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus).

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Aloittaneet Lopettaneet Nettolisäys, Yrityskanyritykset, yritykset, lkm nan vaihtulkm lkm vuus, % 10478 6959 3519 19,5 11429 7585 3844 20,2 12636 7690 4946 20,5 12383 9723 2660 21,3 11318 9281 2037 19,6 11867 7221 4646 17,7 11383 8645 2738 17,9 11101 8873 2228 17,5 10964 9292 1672 17,6

Tilastojen tulkinnassa kannattaa ottaa huomioon, että osa yritysten aloitus- ja lopetustiedoista ovat hallinnollisia sisältäen niin sanotut epäaidot liiketoiminnan aloitukset ja lopetukset, kuten toimintojen yhtiöittämiset, yritysten väliset fuusiot ja yritysmuodon muutokset. 19 Huomattava osa uusien yritysten perustajista on myös sarja- ja portfolioyrittäjiä. Sarjayrittäjillä tarkoitetaan peräkkäistä yritystoimintaa samalla toimialalla harjoittavia yrittäjiä. Portfolioyrittäjät ovat sitä vastoin yrittäjiä, jotka pyörittävät samanaikaisesti useampaa eri yritystä.

19

Tilastokeskuksen YTR:n tilastoissa yritys on merkitty aloittaneeksi silloin, kun siitä on tullut arvonlisäverovelvollinen tai työnantaja. Yritys on kirjautunut tilastoon aloittaneeksi myös yhtiöittämisen tai fuusion seurauksena tai toiminimimuotoisen yrityksen muuttuessa yhtiömuotoiseksi, jolloin se on saanut uuden yritystunnuksen.

Yritys on katsottu lopettaneeksi, kun se on lakannut toimimasta sekä työnantajana että arvonlisäverovelvollisena, ja vanha yritystunnus on lopetettu. Toimintansa lopettaneeksi yritys on katsottu myös silloin, kun se on sulautunut toiseen yritykseen. Yli 18 kuukauden toimimattomuuden jälkeen aktivoituva yritys on määritetty uudestaan aloittaneeksi ja edeltävä lopetustieto on jäänyt voimaan. Mikäli lopettaneeksi merkitty yritys on aktivoitunut ennen 18 kuukauden ajan täyttymistä, lopetustieto on kumottu ja yritys on katsottu toimivaksi koko ajanjaksolla.

13 Vuotta 2013 koskevat tilastot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien tilastoihin, mikä johtuu Tilastokeskuksessa kuluvana vuonna tapahtuneesta yritystilastojärjestelmän uudistuksesta. Uudistuksen yhteydessä tietojen muodostamista yritysten lopetuksista on tarkennettu, mikä nostaa lopettaneiden yritysten lukumäärää. Tilastojärjestelmän uudistukset vaikuttavat myös tietojen luokittelijoihin, kuten oikeudelliseen muotoon, kotikuntaan ja toimialaan. Lopettaneiden yritysten määrä kasvaa, koska toiminnan lopetuspäivämäärä on pystytty päättelemään tarkemmin.

Yrityskannan vaihtuvuus Yrityskannan vaihtuvuus, eli toimintansa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteenlaskettu prosenttiosuus yrityskannasta on ollut Uudellamaalla alhaisempi vuoden 2009 talouslaman jälkeen kuin sitä edeltäneinä nousukauden vuosina (Taulukko 4).

Tutkimusten mukaan korkea vaihtuvuus on merkki eteenpäin vievästä muutosvoimasta ja uudistumiskyvystä. Vaihtuvuus tarkoittaa sitä, että vanhat kilpailukykynsä menettäneet yritykset poistuvat markkinoilta ja antavat tilaa uusille innovatiivisille ja kasvuhakuisille yrityksille (vrt. luova tuho).

Uudellamaalla yrityskannan vaihtuvuus on suurempaa kuin maamme yritystoiminnassa keskimäärin. Erot vaihtuvuudessa ovat toimialojen välillä kuitenkin huomattavia ja ne voivat johtua monista tekijöistä. Kaiken tyyppisellä tai kaikkien toimialojen vaihtuvuudella ei ole myöskään yhtä tärkeitä vaikutuksia koskien esimerkiksi uusia tuotteita tai tuottavuutta nostavia innovaatioita, kuten tuotantoteknologiaa, liiketoimintamalleja tai ansaitsemistapoja. Joskus suuressa yrityskannan vaihtuvuudessa voi olla kysymys suhdannevaihteluista tai epäterveistä ilmiöistä.

Vuonna 2013 vaihtuvuus oli korkeinta majoitus- ja ravitsemisalalla, koulutuksessa ja henkilöpalveluissa sekä rahoitus- ja vakuutusalalla. Tosin ravitsemisalan ja henkilöpalvelujen korkean vaihtuvuuden takana on yritystoiminnan alhainen aloittamiskynnys ja kireä hintakilpailu, minkä seurauksena monet yritykset ovat kovin lyhytaikaisia. Keskimääräistä alhaisempaa vaihtuvuus oli pääomavaltaisilla toimialoilla, kuten teollisuudessa ja kuljetusalalla. Näillä toimialoilla vaihtuvuus on perustunut toimintansa lopettaneiden yritysten enemmyyteen (Kuvio 6).

Erityisesti osaamis- ja teknologiaintensiivisten jalostus- ja palvelualojen vaihtuvuudella olisi kansantaloudelle tärkeä merkitys, koska niillä on omaa painoarvoaan suurempia heijastus- ja muita välillisiä vaikutuksia toisten toimialojen kasvuun ja tuottavuuden nousuun. Informaatio ja viestinnän toimialoilla vaihtuvuus onkin ollut Uudellamaalla keskimääräistä parempaa. Sen sijaan teollisuudessa ja osaamisintensiivisissä liikeelämän palveluissa (ammatillinen ja tekninen toiminta) vaihtuvuus on jäänyt keskiarvon alapuolella, mikä on valitettava kehityssuunta. 20

20

Lisäksi osa liike-elämän palvelualojen vaihtuvuudesta voi perustua runsaaseen sivutoimisten yritysten aloittamisiin ja lopettamisiin.

14 Kuvio 6

Yritysten vaihtuvuus Uudellamaalla päätoimialoittain: 2013 (pl. alkutuotanto), prosenttia (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus).

Yritystoiminnan lopetukset Suomessa pääosa pk-yrittäjistä lopettaa yritystoimintansa eri tavoin omaehtoisesti henkilökohtaisista syistä. Kannattavuussyistä toiminta loppuu joka neljännessä yrityksessä.

Yksi aiempaa yleisempiä syitä on eläkkeelle siirtyminen, mikä johtuu maamme yrittäjien vanhenevasta ikärakenteesta. Eläkkeelle siirtyneiden ja muiden yritystoiminnasta vetäytyneiden yritykset jatkavat kuitenkin usein toimintaansa uuden yrittäjän toimesta.

Ikääntyville yrittäjille yritystoiminnasta luopuminen saattaa olla hyvin hankalaa, mikä voi hidastaa yrityskannan tervettä uusiutumista.

Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että yritysten lopettamisiin on kiinnitetty paljon vähemmän huomiota kuin yritysten aloittamisiin eikä yritystoiminnasta luopuville yrittäjille ole tarjolla samanlaisia tukipalveluja kuin yritystoimintaa aloittaville, vaikka esimerkiksi osakeyhtiön lopettaminen on työläämpää kuin perustaminen. Kansantaloudellisia menetyksiä voi syntyä siitä, että elinkelpoisille yrityksille ei löydy jatkajia tai toisaalta siitä, että vailla tulevaisuutta olevaa yritystoimintaa jatketaan liian kauan ja joskus jopa yhteiskunnan myötävaikutuksella.

Uusille yrityksille kolme ensimmäistä vuotta ovat eloonjäämisen kannalta kriittisintä aikaa. Tilastokeskuksen YTR:n mukaan esimerkiksi vuonna 2012 toimintansa lopettaneista yrityksistä 38 prosenttia oli toiminut alle kolme vuotta. Monet yritykset pärjäilevät kaksi ensimmäistä vuotta, mutta kolmas vuosi on yritystoiminnassa jatkumisen kannalta ratkaisevaa. Eloonjäämisaste on yleensä keskimääräistä matalampi niissä yrityksissä, joiden perustamis- ja lopettamistoimet ovat erittäin helppoja, ja jotka toimivat vain vähän alkupääomaa vaativilla palvelualoilla.

Kansainvälisesti maamme yritykset ovat kuitenkin melko pitkäikäisiä, mikä on pienentänyt yrityskannan vaihtuvuutta, uusien yrittäjien esiinmarssia ja yritystoiminnan uusiutumista. Alueittain tarkasteluna eloonjäämisaste on keskiarvo suurempi maakuntien Suomessa kuin Uudellamaalla, mikä voi johtua korkeammasta yrittämisen kynnyk-

15 sestä. Keskiarvoa alhaisempia eloonjäämisasteita on mitattu pääkaupunkiseudulla, mikä voi johtua suuresta lyhytaikaisten palveluyritysten määrästä ja lähtökohtaisesti alhaisesta yrittämisen aloittamiskynnyksestä.

Suomessa yrityskannan vaihtuvuus on perustunut merkittävältä osin uusien toimintansa aloittaneiden yritysten määrän lisääntymiseen. Tosin asia riippuu vallitsevasta suhdannetilanteesta, sillä lopettaneiden yritysten osuus vaihtuvuudesta pienenee noususuhdanteessa ja päinvastoin. Uudellamaalla yritystoiminnan lopettaminen selitti 46 prosenttia yrityskannan kokonaisvaihtuvuudesta vuonna 2013. Vuosina 2005-13 lopettaneiden yritysten osuus vaihtuvuudesta on liikkunut 35-46 prosentin välillä. Yrityskantaan suhteutettuna lopettaneita yrityksiä on ollut 1,5-5,0 prosenttia.

Uudellamaalla yritysten lopettamisten osuus yrityskannan vaihtuvuudesta vaihtelee myös toimialoittain. Jos asiaa katsotaan vuotta 2013 kuvaavien Tilastokeskuksen tilastojen pohjalta, niin toimintansa lopettaneiden osuus vaihtuvuudesta oli noussut yli 50 prosenttiin rakennusalalla, kaupassa, teollisuudessa ja kuljetusalalla. Tämä merkitsee sitä, että yritysten absoluuttinen määrä on kääntynyt laskuun näillä toimialoilla suhdanneja rakennemuutoksen vuoksi. Tosin yritysten lopettamisten osuus vaihtuvuudesta on kohonnut 2010-luvulla muillakin toimialoilla.

Kuvio 7

Toimintansa lopettaneiden yritysten osuus yrityskannasta ja yritysten (yrityskannan) vaihtuvuudesta Uudellamaalla 2005-13 (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus).

Vaihtuvuus kunnittain Tilastokeskuksen yritystilastojen mukaan Helsinkiä kotipaikkakuntaan pitävien yritysten osuus Uudellamaalla toimintansa aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä oli yli 50 prosenttia vuonna 2013, kun alkutuotannon toimialoja ei lasketa mukaan. Koko pääkaupunkiseudun osuus oli noin 75 prosenttia. Maakunnan yrityskannan nettolisäyksestä pääkaupunkiseudun kohosi peräti 87 prosenttiin, mikä kertoo alueen dynaamisuudesta.

Kunnittain tarkasteluna toimintansa aloittaneiden yritysten määrä oli melko korkea myös Kirkkonummella ja Nurmijärvellä.

16 Yritysten nettolisäys oli vuonna 2013 negatiivinen kahdeksassa Uudenmaan kunnassa, jotka olivat Askola, Järvenpää, Hyvinkää, Karkkila, Kerava, Mäntsälä, Pornainen ja Hanko. Lisäksi yrityskannan vaihtuvuus oli alhainen muutamassa muussa kunnassa, vaikka yrityskannan nettolisäys oli vielä positiivinen. Esimerkkeinä voidaan mainita Lapinjärvi, Loviisa ja Myrskylä. Negatiivinen yrityskannan nettolisäys ja alhainen vaihtuvuus kertovat usein teollisen toiminnan alasajosta ja vaikeuksista, millä on heijastusvaikutuksia myös muilla toimialoilla.

Taulukko 5

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset kunnittain Uudellamaalla 2013 (pl. alkutuotanto) (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus).

Helsinki Espoo Vantaa Lohja Porvoo Nurmijärvi Tuusula Hyvinkää Kirkkonummi Vihti Järvenpää Raasepori Kerava Sipoo Mäntsälä Loviisa Kauniainen Hanko Karkkila Inkoo Siuntio Pornainen Askola Lapinjärvi Myrskylä Yhteensä

Toimintansa aloittaneet yritykset, lkm 5613 1589 1099 259 231 228 224 223 218 197 185 161 147 119 101 77 56 43 41 38 38 31 22 14 10 10964

Toimintansa Yritysten Yrityskanlopettaneet nettolisäys, nan vaihtuyritykset, lkm vuus, % lkm 4699 914 17,9 1251 338 18,8 919 180 19,2 240 19 16,9 199 32 13,2 189 39 16,5 202 22 16,9 228 -5 17,3 172 46 17,8 163 34 17,3 191 -6 17,3 140 21 13,6 150 -3 17,6 91 28 14,4 105 -4 15,4 69 8 12,6 41 15 15,8 45 -2 16,4 46 -5 15,8 35 3 14,1 36 2 15,8 32 -1 17,1 29 -7 14,0 11 3 11,7 9 1 12,6 9292 1672 17,6

17

4

Kasvuyritykset tilastollisesti

4.1

Kasvuyrittäjyyden määritelmä Suomessa ongelmana on pula kasvuhakuisista pk-yrityksistä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan maassamme on kehittyneiden maiden keskiarvoa vähemmän kasvuhakuisia uusi yrityksiä ja etenkin asemansa vakiinnuttaneita yrityksiä, vaikka yritysilmapiirimittareiden mukaan maassamme on varsin hyvä toimintaympäristö. Yhtenä syynä kasvuyritysten pieneen määrään voi olla pk-yritysten vähäinen kansainvälistyminen. Esimerkiksi tavaraviennistä alle 250 henkilön yritysten osuus on vain 13 prosenttia, vaikka tähän kokoluokkaan kuuluu 99 prosenttia maamme teollisuusyrityksistä.

Liiketaloustieteen mukaan yrityksen kasvu on monimuotoinen ilmiö, joka ilmenee yrityksen markkinaosuuden kasvuna tai markkina-alueen laajenemisena (geneerinen kasvu), liiketoiminnan kehittymisenä uusille liiketoimintapoluille (diversifiointi) taikka yrityksen epäorgaanisena kasvuna yritysostojen ja fuusioiden kautta. Reaalitaloudessa kasvu perustuu yrityskohtaisiin kilpailuetuihin, joita kilpailijoiden on vaikea kopioida ja joista asiakkaiden on vaikea luopua. Kasvuyrittäjyyteen liittyykin usein hyvä ja valistunut tulevaisuuteen katsova näkökulma.

Liiketoimintamahdollisuuksien havaitsemisessa on näkemys markkinoiden tai markkina-alueen ostovoiman kehityksestä, asiakkaiden uusista tai muuttuvista tarpeista taikka kehittyvän teknologian ja osaamisen antamista uusista mahdollisuuksista. Hyvällä tulevaisuuden ennakoinnilla saavutetaan huomattavia kilpailuetuja, vaikutetaan kysynnän ja asiakkaiden tarpeiden muotoutumiseen ja asetetaan kilpailijat haastajan asemaan. Kasvuhakuiset yritykset ovat tuote- ja palveluinnovaatioiden kehittäjiä tai muualla kehitettyjen innovaatioiden hyödyntäjiä.

Kasvuyritysten keskeisiä ominaisuuksia ovat vastuuhenkilöiden valmius kohdata kovaa kilpailua ja ottaa taloudellisia ja muita henkilökohtaisia riskejä. Riskinottovalmius tarkoittaa varmojen markkinoiden ja hyväksi havaittujen palvelujen tai tuotteiden hylkäämistä. Riskinottovalmius ei tarkoita holtitonta uhkapeliä tai hyppyä tuntemattomaan, vaan tietoisen riskin ottamista. Etenkin uusissa yrityksissä kasvutavoitteet ovat vahvasti sidoksissa yrittäjien persoonaan, kokemustaustaan, elämäntilanteeseen, henkilökohtaiseen tahtotilaan ja kyvykkyyteen.

Yritys tarvitsee kasvuun riittävät voimavarat, jotka voivat poiketa huomattavasti toimialoittain. Esimerkiksi kaikilla uusilla yrityksillä ei ole nopeaan orgaaniseen kasvuun tarvittavia henkilöstö- ja taloudellisia voimavaroja tai uskottavuutta markkinoilla asiakkaiden tai rahoittajien mielestä. Sen sijaan yritykset, jotka ovat syntyneet yritys- ja omistusjärjestelyjen kautta vanhoista yrityksistä, voivat päästä paremmin alkuun kuin puhtaalta pöydältä aloittavat aidosti uudet yritykset, koska niillä on usein tuotannontekijät, markkinat ja asiakkaat valmiina.

Työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n mukaan kasvuyritykset ovat keskimäärin nuorempia kuin muut yritykset, minkä lisäksi kasvuhakuisempia uusia yrittäjiä löytyy nuorten 25-34 –vuotiaiden keskuudesta. Myös portfolio- ja sarjayrittäjät ovat keskimääräistä

18 kasvuhakuisempi. Kasvu tapahtuu usein myös hyppäyksittäin.21 Viime vuosikymmeninä koetut suhdannevaihtelut ovat korostaneet yritysten sysäyksittäin tapahtunutta kasvua samalla, kun kansantalouden keskipitkän aikavälin kasvutrendi on ylläpitänyt kasvuyritysten työllisyyttä suhdannekuopissa.

Suomessa yritysten kasvuhakuisuus on kuitenkin pienempää kuin monissa muissa kehittyneissä innovaatiovetoisissa kansantalouksissa. Esimerkiksi vuoden 2012 Global Entrepreneurship Monitor (GEM) –tutkimuksen mukaan voimakkaasti kasvuhakuisten uusien yritysten (yrittäjien) osuus oli Suomessa alle kahdeksan prosenttia vuonna 2012, kun vastaava luku oli kaikissa kehittyneissä kansantalouksissa keskimäärin yksitoista prosenttia. 22 Tilastollinen kasvuhakuisuus vähenee maassamme edelleen, kun tarkastellaan asemansa vakiinnuttaneita yrityksiä. 23 Asemansa vakiinnuttaneiden yritysten alhainen kasvuhalukkuus johtuu meillä siitä, että useimmat yritykset ovat yksinyrittäjien tai sivutoimisten yrittäjien omistamia. 24 Elämäntapayrittäjät eivät tavoittele kasvua, koska eivät halua siihen liittyviä riskejä, lisätä työmääräänsä ja menettää yrittäjän vapautta. 25 Heille riittää ainoastaan oman itsensä ja perheensä elättäminen. Kasvuhaluttomuuteen vaikuttaa luonnollisesti myös maamme yrittäjäkunnan ikääntyminen, sillä eläkeikää lähestyvillä yrittäjillä ei ole useinkaan kannustimia ja halua lähteä kasvattamaan yritystään.

Selvitysten mukaan suomalaiset pk-yritykset myös henkilöityvät hyvin usein omistajayrittäjiin ja niissä on melko harvoin ulkopuolisia palkkajohtajia tai hallituksen jäseniä, kun puhutaan yhtiömuotoisista yrityksistä. Ulkopuolisia palkkajohtajia ja hallituksen jäseniä on kuitenkin voimakasta kasvua hakevissa yrityksissä ja ylipäätään yli 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä, joiden keskuudessa kasvuyrittäjyys on muutoinkin yleisempää kuin pienemmissä yrityksissä. Tämä tukee käsitystä siitä, että kasvuyrityksen kehittäminen vaatii usein ulkopuolista osaamista. 26 Kasvun perusta on läheisessä yhteydessä innovatiivisuuteen. GEM-tutkimusten mukaan Suomessa on ylipäätään kehittyneiden kansantalouksien joukossa keskiarvoa hieman vähemmän innovatiivista uutta tai olemassa olevaa yritystoimintaa. Yritykset hyödyntävät hyvin uusinta teknologiaa ja osaamista toiminnassaan, mutta vain harvat yritykset tuovat markkinoille tuotteita, jotka ovat kokonaan uusia asiakkaille ja jotka eivät kohtaa paljon kilpailua. Tässä mielessä innovatiivisia oli vain kaksitoista prosenttia toimintansa vakiinnuttaneista yrityksistä vuonna 2012.

Uusista yrityksistä innovatiivisia edellä mainitulla tavalla oli 28-29 prosenttia. Vaikka osuus on yli kaksinkertainen toimintansa vakiinnuttaneisiin yrityksiin verrattuna, myös uusien yritysten innovatiivisuus on meillä hieman kehittyneiden maiden keskiarvon alapuolella. GEM-tilastot eivät kerro, mihin innovatiivisuus katoaa, kun yritykset vakiin21

Työ- ja elinkeinoministeriö: Kasvuyrityskatsaus 2012, Helsinki 2012.

Voimakkaasti kasvuhakuisilla tarkoitetaan yrityksiä (yrittäjiä), jotka pyrkivät työllistämään vähintään 20 henkilöä seuraavan viiden vuoden aikana. Keskitason kasvuhakuiset ovat yrityksiä (yrittäjiä), jotka pyrkivät tarjoamaan 6-19 työpaikkaa. Matalan tason kasvuhakuiset ovat yrityksiä (yrittäjiä), jotka pyrkivät työllistämään korkeintaan viisi henkilöä. Tähän luokkaan luetaan myös yksinyrittäjät.

23 Erot toimintansa vakiinnuttaneiden ja uusien yritysten välillä voivat johtua osittain uusien yrittäjien ylioptimistisista odotuksista tai siitä, että nopein kasvuvaihe ajoittuu usein yritystoiminnan alkuvaiheeseen.

24 Naisyrittäjillä yksinyrittäjyys on vielä yleisempää kuin miehillä.

25 Myös perheyritykset suhtautuvat hyvin maltillisesti kasvuun, koska perheyrityksen jatkuvuutta ei haluta vaarantaa.

26 EK & Nordea: Selvitys omistaja- ja kasvuyrittäjyyden olemuksesta Suomessa, 2013.

22

19 nuttavat toimintansa ja alkavat painottaa vain myynnin ja markkinoinnin kehittämistä.

Vaikka myynnin ja markkinoinnin kehittäminen on tärkeää, toiminnan on perustuttava osaamiselle ja asiakkuuden kehittämiselle. 27 Myös pohjoismaisessa kasvuyrityskatsauksessa Suomi sijoittuu hännän huipuksi, jos katsotaan nuorten kasvuyritysten määriä yrityskannasta tai uusien työnantajayritysten osuutta kaikista työnantajayrityksistä. Katsauksessa puhutaan Suomen paradoksista, sillä Suomessa on yritysilmapiirimittareiden mukaan paras yritysten toimintaympäristö, kun otetaan huomioon oikeudellinen kehys, markkinoiden toimivuus, rahoituksen saatavuus, tutkimus- ja kehittämistoiminta tai yrityskulttuuri. Lisäksi päätös alentaa yhteisöveroa on parantanut maamme asemia tällä saralla.

Suomen paradoksille on vaikea löytää selitystä, ellei kysymys ole sittenkin toimintaympäristöön liittyvistä heikkouksista. Suomen julkinen valta on jo vuosia kyhännyt erilaista keinovalikoimaa uusien osaamisalojen kasvattamiseksi kansantalouden kivijaloiksi siinä kuitenkaan onnistumatta. Erilaisten hankkeiden sijasta olisi kannattanut ehkä keskittyä vain tarjoamaan mahdollisimman kilpailuneutraali toimintaympäristö, selkeä ja yksinkertainen verotusjärjestelmä, joustavat työmarkkinat, alentaa palkan sivukustannuksia ja luopua tehottomista yritystuista.

Yhtenä syynä Suomen suhteellisen pieneen kasvuyritysten määrään on pk-yritysten vähäinen kansainvälistyminen. EK:n ja Nordean tekemän selvityksen mukaan voimakkaasti kasvavista yrityksistä yli 50 prosenttia ja maltillisesti kasvavistakin 40 prosenttia harjoittaa ulkomaankauppaa. 28 Sen sijaan asemansa säilyttäjistä ulkomaankauppaa harjoittaa vain runsas kymmenesosa. Selvityksen mukaan varsinkin voimakas kasvu ja yrityksen toiminnan jatkuvuus ja menestyminen pitkällä aikavälillä edellyttää yritykseltä jonkinlaista kansainvälistymistä.

Pk-yritysten vähäinen kansainvälistyminen saa tukea Tullihallituksen tilastoista, joiden mukaan tavaravienti on keskittynyt harvalukuiseen joukkoon suuria yrityksiä. Alle 250 henkilöä työllistävien pk-yritysten osuus viennistä oli yhteensä vain 13 prosenttia vuonna 2013. Tästä alle 50 henkilöä työllistävien pienten yritysten osuus oli runsaat kolme prosenttiyksikköä ja alle 10 henkilön mikroyritysten runsaan prosenttiyksikön. Silmiinpistävää Suomen tavaraviennissä on myös, että jopa 30 prosenttia tavaraviennistä on ulkomaalaistaustaisten yritysten hallussa. 29

27

Asiakkaan tarpeet tulee selvittää mahdollisimman tarkasti. Puhtaan teknologiaosaamisen rinnalle olisi nostettava valmiudet tunnistaa ja ymmärtää asiakkaan tarpeet ja ongelmat. Kyky löytää näihin ratkaisut tulisi olla kasvuhakuisessa yrityksessä osaamisen ydinalueita.

28 EK & Nordea: Selvitys omistaja- ja kasvuyrittäjyyden olemuksesta Suomessa, 2013.

29 Ulkomaalaistaustaiset vientiyritykset kuuluvat useimmiten suurten yritysten joukkoon.

20

4.2

Kasvuhakuisuus Uudellamaalla Uudellamaalla kasvuhakuisimmat yritykset löytyvät Helsingin ulkopuoliselta pääkaupunkiseudulta (Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Kovat kasvutavoitteet eivät merkitse kuitenkin sitä, että pyrkimykset toteutuvat. Helsingin ulkopuolisella pääkaupunkiseudulla onkin koettu vähiten onnistumisia kasvutavoitteiden suhteen. Parhaiten asetetut kasvutavoitteet on saavutettu Helsingissä.

Kasvuhakuisten yritysten rakenne vastaa Uudellamaalla hyvin yleistä käsitystä kasvuyritysten profiilista. Kasvuhakuisuus nousee selvästi, kun yrityskoko kasvaa tai yritysten ikä nuorentuu. Päätoimialoittain tarkasteltuna kasvuhaluisia yrityksiä on suhteellisesti eniten teollisuudessa. Kasvuyritysten tärkeimpiin kehittämistarpeisiin kuuluu rahoitus, sillä ulkopuolinen rahoitus on kasvulle usein välttämätöntä.

Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n ja työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n pkyritysbarometrin mukaan yksitoista prosenttia Uudenmaan yrityksistä ilmoitti olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen syksyllä 2014, mikä oli kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin Suomessa keskimäärin. 30 39 prosenttia ilmoitti kasvavansa mahdollisuuksien mukaan. Lopuilla yrityksistä ei ollut kasvutavoitteita tai ne pyrkivät korkeintaan säilyttämään asemansa. Heikosta taloustilanteesta huolimatta voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten on lisääntynyt maakunnassa (Kuvio 8).

Kuvio 8

Pk-yritysten kasvuhakuisuus Uudenmaan ELY-keskusalueella ja koko maassa syksyllä 2014, prosenttia lkm (Lähde: TEM:n, Finnveran ja Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometri syksy 2014).

Pääkaupunkiseudun kehitys on poikennut muun Uudenmaan kehityksestä koko 2000luvun ajan. Pääkaupunkiseudulla voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten on ollut selvästi suurempaa kuin muualla maakunnassa, jossa kasvuhakuisuus on liikkunut korkeintaan 30

Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö TEM tekevät kaksi kertaa vuodessa yrityskyselyihin perustuvan pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2014 Pk-yritysbarometri perustui 5 884 yrittäjän tai muu pk-yrityksen vastuuhenkilön vastauksiin kesäheinäkuussa 2014. Uudenmaan ELY-keskusalueelta kyselyihin osallistui 1 492 yritystä, joista Helsingissä toimi 632, muualla pääkaupunkiseudulla 355 ja muualla Uudellamaalla 505 yritystä. Yhteensä Uudenmaan kaikista yrityksistä kyselyihin osallistui noin 1,5 prosenttia.

21 maan keskiarvon tuntumassa tai on ollut hieman sen alapuolella. Tarkemmalla alueellisella jaolla tarkasteltuna kasvuyritysten suhteellinen osuus on Länsi-Uudellamaalla ja Keski-Uudenmaan Kuuma-kunnissa jonkin verran suurempaa kuin Itä-Uudellamaalla tai pohjoisessa HyRi-alueella.

Helsinkiä kotipaikkakuntanaan pitävien pk-yritysten kasvuhakuisuus on poikennut puolestaan muusta pääkaupunkiseudusta, joka koostuu Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupungeista. Ennen kansainvälistä finanssikriisiä yritysten kasvuhakuisuus oli Helsingissä alhaisempaa kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa, mutta vuosina 2008-10 kasvuhakuisten yritysten osuus nousi Helsingissä suuremmaksi. Vuoden 2011 jälkeen on palattu tilanteeseen, jossa yritysten kasvuhakuisuus oli Helsingissä pienempää kuin muualla pääkaupunkiseudulla (Kuvio 9).

Kuvio 9

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Helsingissä, pääkaupunkiseudulla (pl.

Helsinki) ja muualla Uudenmaan ELY-keskusalueella 2003-14, prosenttia lkm (Lähde: TEM:n, Finnveran ja Suomen Yrittäjien syksyn pk-yritysbarometrit 2003-14).

Kasvutavoitteet ja kasvun onnistuminen Pk-yritysbarometrissa kasvutavoitteita on mitattu liikevaihdolla. Uudenmaalla 62 prosentilla pk-yrityksistä ilmoitti, että liikevaihdon kasvutavoitteet olivat alle 30 prosenttia vuonna 2013 (Kuvio 10). Vähintään 50 prosentin kasvutavoitteita oli 20 prosentilla yrityksistä. Kasvutavoitteet poikkeavat toisistaan pääkaupunkiseudun sisällä sekä pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan välillä. Kasvutavoitteet olivat kaikkein suurimmat Helsingin ulkopuolisella pääkaupunkiseudulla, jossa 22 prosenttia yrityksistä tavoitteli vähintään 50 prosenttia liikevaihdon parannusta.

Helsingissä pk-yritysten kasvutavoitteet olivat hieman kunnianhimoisemmat kuin koko maassa keskimäärin, mutta maltillisemmat kuin muulla pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella kovaan vähintään 50 prosentin liikevaihdon kasvuun tähtäsi vain neljätoista prosenttia uusmaalaisista pk-yrityksistä, mikä oli vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Sen sijaan mukaan onnistuminen kasvutavoitteissa oli parhain

22 Helsingissä ja heikointa muualla pääkaupunkiseudulla. Muu Uusimaa asettui näiden kahden alueen väliin (Kuvio 11).

Kuvio 10

Pk-yritysten kasvutavoitteet liikevaihdolla mitattuna Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin 2013, prosenttia (Lähde: TEM:n, Finnveran ja Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometri syksy 2014).

Kuvio 11

Pk-yritysten kasvutavoitteiden onnistuminen Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin 2013, prosenttia (Lähde: TEM:n, Finnveran ja Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometri syksy 2014).

Kasvun epäonnistuminen Pk-yritysbarometristä ilmenee, että pääasiallisena syynä epäonnistumiseen kasvutavoitteissa oli tuotteiden ja palvelujen odotettua heikompi kysyntä kotimaan markkinoilla.

Tätä mieltä oli runsaat 60 prosenttia Uudenmaan pk-yrityksistä kesällä 2014. Noin 30

23 prosenttia vastanneista totesi, että taustatekijänä oli kiristynyt kilpailu. Viidennes yrityksistä katsoi, että syynä oli tuotteiden odotettua heikompi menekki ulkomaan markkinoilla. Ainostaan runsas kymmenen prosenttia tunnusti, että virhearviointien taustalla olivat liian kovat kasvutavoitteet.

Tulokset vaihtelevat jossain määrin alueellisesti. Helsingissä korostettiin enemmän kiristyneen hintakilpailukyvyn merkitystä ja myös liian kovilla kasvutavoitteilla on ollut vaikutusta. Sitä vastoin vientimarkkinoiden vaikeuksilla oli keskimääräistä vähemmän vaikutusta kasvutavoitteiden epäonnistumiseen. Muualla pääkaupunkiseudulla heikolla kotimaan ja ulkomaan markkinoiden kysynnällä on ollut keskimääräistä suurempi vaikutus kasvutavoitteissa epäonnistumiseen. Muualla Uudellamaalla tarkemmin erittelemättömillä tekijöillä on keskimääräistä suurempi merkitys.

Taulukko 6

Pääasialliset syyt kasvutavoitteissa epäonnistumiseen Uudellamaalla 2013, prosenttia pk-yrityksistä (Lähde: TEM:n, Finnveran ja Suomen Yrittäjien pkyritysbarometri syksy 2014).

Helsinki, %

Heikko kysyntä kotimaan markkinoilla Kiristynyt kilpailu Heikko kysyntä ulkomaan markkinoilla Liian kovat kasvutavoitteet Tuotannon kapasiteettirajoitukset Heikentynyt kilpailukyky Muut syyt

52 38 10 15 12 0 28

Muu pääkaupunkiseutu, % 76 33 34 11 6 0 20

Muu Uusimaa, % 60 14 17 14 2 0 47

Uudenmaan ELYalue yht., % 61 30 19 13 8 0 31

Kasvuyritykset toimialoittain ja päätoimialoittain Syksyn 2014 pk-yritysbarometrin mukaan kasvuhakuisista yrityksiä löytyy määrällisesti vähiten alle kymmenen henkilön mikroyrityksistä, johon luetaan Tilastokeskuksen YTR:n mukaan 92 prosenttia Uudenmaan kaikista yrityksistä (pl. alkutuotanto). Kasvuhakuisuus yleistyy tuntuvasti, kun yrityskoko kohoaa ja siirrytään yli kymmenen henkilön yrityksiin. Toisin sanoen kasvuyritykset ovat kasvaneet jo aiemmin tai ne ovat lähtökohtaisesti keskimääräistä suurempia. Kasvuhakuisuus nousee voimakkaasti etenkin keskisuurissa vähintään 50 henkilön yrityksissä (Kuvio 12).

Yritysten ikärakennetta kuvaavien tilastojen mukaan nuoret 2010-luvulla toimintansa aloittaneet yritykset ovat kaikkien kasvuhakuisimpia etenkin silloin, kun puhutaan voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä. Kriittisestä alkuvaiheesta selvinneiden nuorten yritysten joukosta löytyvät usein keskimääräistä innovatiivisemmat, uutta teknologiaa ja osaamista hyödyntävät yritykset. Pienen kokonsa vuoksi yritykset lisäävät aluksi henkilöstöä ja liikevaihtoa moninkertaisesti muihin yrityksiin verrattuna.

Uusien yritysten jatkuva ja merkittävä kasvu on silti harvinaista (Kuvio 13).

Päätoimialoittain katsottuna teolliset yritykset ovat kasvuhakuisempi kuin muiden toimialojen yritykset keskimäärin (Kuvio 14). Tosin teollisuusalat muodostavat vain viisi prosenttia Uudenmaan yrityskannasta, joten määrällisesti valtaosa kasvuyrityksistä toimii palvelualoilla. Vähiten kasvuyrityksiä oli rakennusalalla syksyllä 2014. Koko maahan verrattuna voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä oli Uudellamaalla kaikilla päätoi-

24 mialoilla enemmän paitsi teollisuudessa. Myös yrityskoon mukaan uusmaalaiset yritykset olivat kasvuhakuisimpia kaikissa kokoluokissa.

Kuvio 12

Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset Uudenmaalla yritysten kokoluokittain 2014 (Lähde: Lähde: TEM:n, Finnveran ja Suomen Yrittäjien pkyritysbarometri syksy 2014).

Kuvio 13

Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset Uudenmaalla yritysten perustamisvuoden mukaan 2014 (Lähde: TEM:n, Finnveran ja Suomen Yrittäjien pkyritysbarometri syksy 2014).

25 Kuvio 14

Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset Uudenmaalla päätoimialoittain 2014 (Lähde: TEM:n, Finnveran ja Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometri syksy 2014).

Kasvuyritysten kehittäminen ja rahoitus Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset näkevät suhdanneodotukset seuraavalle vuodelle huomattavasti optimistisemmin kuin asemansa säilyttävät tai yritykset, joilla ei ole kasvutavoitteita. Voimakkaasti kasvuhakuisista pk-yrityksistä 68 prosenttia oli syksyllä 2014 sitä mieltä, että suhdannenäkymät paranevat seuraavan vuoden aikana. Kaikista pk-yritystä tähän uskoi 28 prosenttia. Tulokset kuvaavat näkemyksiä maamme koko yrityskentässä. Ne ovat suuntaa-antavia myös Uudellamaalla, sillä pk-yritysbarometriin vastanneista lähes 30 prosenttia oli maakunnasta.

Kasvuhakuiset yritykset ja suuret pk-yritykset poikkeavat muista yrityksistä myös siinä, että niistä lähes kaikki tunnistavat omassa yrityksessään kehittämistarpeita. 31 Pk-yritys barometrin mukaan kansainvälistymistä, markkinoinnin ja myynnin kehittämistä, henkilöstön kehittämistä sekä varsinkin rahoitusta pidetään kasvuyrityksissä keskimääräistä tärkeämpänä kehittämisen kohteena, sillä ulkopuolinen rahoitus on kasvulle tärkeää. Lisäksi rahoitus on nuorissa ja kasvuhakuisimmissa yrityksissä muita yrityksiä useammin kehittämisen pahin este.

Voimakkaasti kasvuhakuisista pk-yrityksistä runsaalla 60 prosentilla oli kuitenkin lainaa rahoituslaitoksista syksyllä 2014 ja noin 54 prosenttia niistä oli ottanut lainaa kuluneen vuoden aikana. Kaikkien yritysten keskiarvo oli vain 28 prosenttia. Erot voimakkaasti kasvuhakuisten ja muiden yritysten välillä ovat suuria myös silloin, jos katsotaan lainanottoaikomuksia. Voimakkaasti kasvuhakuisista pk-yrityksistä 51 prosenttia ilmoitti hankkivansa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana, kun vastaava osuus oli kaikkien pk-yritysten keskuudessa 24 prosenttia.

31

Yrittäjyyden edistämisen ulkoisista keinoista kasvuyritykset painottivat samoja asioita kuin kaikki pk-yritykset keskimäärin. Parhaimpia keinoja ovat yritystukien kohdistaminen pk-yrityksiin, työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen ja työelämän monimuotoistuminen. Jälkimmäistä korostettiin etenkin keskisuurissa yrityksissä. Sen sijaan vain prosentti pk-yrityksistä piti työperäistä maahanmuuttoa parhaana keinona,

26 Yritysten rahoitusten hakuaikomusten taustalla ei ole odotusta talouden noususta tai investointien kasvusta, sillä rahoitusta hankitaan etupäässä käyttöpääomaksi. Pk-yritysten yritysrahoitus on hyvin pankkikeskeistä, mikä koskee myös voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä. Tosin kasvuyritykset hakevat ja saavat useammin julkista rahoitusta (Finnvera, ELY-keskukset ja Tekes) kuin muut yritykset, jotka ovat enemmän markkinaehtoisen pankkirahoituksen varassa. Rahoitusta kasvuhakuisimmat yritykset saavat lisäksi koti- ja ulkomaalaisista pääomasijoittajilta.

Huomiota herättävää pk-yritysraportin tuloksissa oli se, että voimakkaasti kasvuhakuisilla yrityksillä on enemmän maksuvaikeuksia kuin muilla pk-yrityksillä. Tämä johtuu siitä, että rahoitusta tarvitaan käyttöpääomaksi yrityksen pyörittämiseen ja investointeihin. Sen sijaan yrityksillä, joilla ei ole kasvutavoitteita, maksuvaikeuksia on vähiten.

Suhteellisesti eniten maksuvaikeuksia on 5-9 henkilöä työllistävillä pk-yrityksillä. Sen sijaan yrityksen elinkaaren näkökulmasta katsottuna uudet yritykset eivät kamppaile maksuvaikeuksiensa kanssa muita yleisemmin.

Taulukko 7

Ulkoinen rahoitus pk-yrityksissä kasvuhakuisuuden mukaan 2014, prosenttia yrityksistä (Lähde: TEM:n, Finnveran ja Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometri syksy 2014).

Voimakkaasti kasvuhakuiset Kasvuhakuiset Asemansa säilyttäjät Ei kasvutavoitteita Toimintansa lopettavat Yhteensä

4.3

Ulkoisen rahoituksen yleisyys nyt, %

Ottanut ulkoista rahoitus viimeisen 12 kk:n aikana, %

63 51 50 33 38 48

54 31 25 16 19 28

Aikoo ottaa ulkoista rahoitusta seuraavan 12 kk:n aikana, % 51 28 20 10 15 24

TEM:n kasvuyritystilasto TEM:n kasvuyritystilaston mukaan Uudellamaalla oli 343 kasvuyritystä vuonna 2012, joiden työllisyys oli lisääntynyt keskimäärin vähintään 20 prosenttia kolmena edellisenä vuotena. Uudenmaan yrityskannasta kasvuyrityksiä oli 0,4 prosenttia, mikä oli hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kaikista maamme kasvuyrityksistä maakunnan osuus nousi yli 40 prosenttiin. Uusmaalaisten kasvuyritysten vaikutukset oman toimialansa työllisyyteen olivat määrällisesti suuria etenkin kuljetusalalla sekä kiinteistö-, hallinto- ja tukipalveluissa.

OECD:n ja Eurostatin suositusten mukaan kasvuyrityksen työllisyyden on oltava kasvukauden alussa vähintään kymmenen henkilöä ja seuraavan kolmen vuoden aikana henkilöstön keskimääräisen vuosikasvun tulisi olla vähintään 20 prosenttia.

Näin määriteltynä Suomessa toimi TEM:n ToimialaOnlinen kasvuyritystilaston mukaan 811 yli kymmenen henkilöä työllistävää kasvuyritystä vuonna 2012 eli 0,3 pro-

27 senttia Tilastokeskuksen mukaisesta yrityskannasta tuolloin, kun lähtökohta on yritysten työllisyyden kasvu vuosina 2009-12. 32 Kaikkien yritysten henkilöstöstä kasvuyritysten osuus oli kuitenkin seitsemän prosenttia. Kasvuyritysten henkilöstö lähes kolminkertaistui kasvukaudella 2009-12, mutta muiden yritysten (ei-kasvuyrityksiä) henkilöstö vähentyi 2-3 prosenttia. Ilman harvalukuisia kasvuyrityksiä koko yritystoiminnan työllisyys olisi heikentynyt enemmän. Uudellamaalla kasvuyrityksiä oli 343, mikä oli 42 prosenttia Suomen kaikista kasvuyrityksistä (Taulukko 8). Maakunnan omasta yrityskannasta kasvuyritysten osuus oli 0,38 prosenttia vuonna 2012.

ToimialaOnline:ssa kasvuyrittäjyyttä on mahdollista tarkastella muillakin rajauksilla kuin OECD:n suosituksilla. 33 Jos kasvuajanjakson alun henkilöstömääräksi valitaan edelleen kymmenen henkilöä mutta henkilöstön keskimääräinen vuosikasvun minimivaatimus alennetaan 10 prosenttiin, nousi kasvuyritysten määrä TEM:n kasvuyritystilaston mukaan Uudellamaalla 856 yritykseen vuonna 2012. Sitä vastoin gaselliyrityksiä, joiden henkilöstön keskimääräinen vuosikasvu nousi vähintään 30 prosenttiin, oli maakunnassa vain 166.

Taulukko 8

Kasvuyritysten määrä Uudellamaalla ja osuus yrityskannasta kasvukausien 2006-09, 2007-10, 2008-11 ja 2009-12 aikana (Lähde: Kasvuyritystilastot, TEM:n toimialaOneline –palvelu).

Vuosikausi:

Vuosikasvu yli 10 %: Kasvukausi 2006-09 Kasvukausi 2007-10 Kasvukausi 2008-11 Kausikausi 2009-12 Vuosikasvu yli 20 %: Kasvukausi 2006-09 Kasvukausi 2007-10 Kasvukausi 2008-11 Kausikausi 2009-12 Vuosikasvu yli 30 %: Kasvukausi 2006-09 Kasvukausi 2007-10 Kasvukausi 2008-11 Kausikausi 2009-12

32

Kasvuyritykset Uudellamaalla, lkm 34

Osuus Uudenmaan kaikista yrityksistä, %

Osuus Suomen kaikista kasvuyrityksistä, %

755 677 761 856

0,85 0,77 0,85 0,95

41,7 39,6 37,6 39,9

287 278 314 343

0,32 0,31 0,35 0,38

43,5 43,5 41,4 42,3

142 121 154 166

0,16 0,14 0,17 0,18

46,6 42,6 43,9 45,5

Osuus yrityskannasta jää pieneksi, koska Suomen yrityksistä kaksi kolmasosaa on yksinyrittäjien omistamia.

Niistäkin monet toimivat osa-aikaisesti tai sivutoimisesti.

33 TEM:n ToimialaOneline:ssa kasvuyrityksen kasvuajanjakson alun henkilöstömääräksi voidaan valita kolme, viisi tai kymmenen henkilöä ja yrityksen henkilöstön keskimääräiseksi vuosikasvuksi voidaan valita vähintään 10, 20, 30 tai 100 prosenttia. Vähintään 30 prosenttia henkilöstöään kasvattaneita yrityksiä voidaan kutsua gaselliyrityksiksi.

34 Työllisyys on vähintään kymmenen henkilöä.

28 Kasvuyritysten osuus yrityskannasta notkahti hieman viime vuosikymmenen taloudellisen taantuman johdosta, mutta jo vuonna 2011 niiden määrä kääntyi nousuun kaikissa kasvukategorioissa. Jos yritysten kasvuajanjakson alun henkilöstömäärä alennetaan kymmenestä viiteen tai kolmeen, nousee kasvuyritysten määrä tuntuvasti.

Varsinkin nuorissa yrityksissä kehitys voi olla aluksi nopeaa, mutta useamman vuoden jatkuva nopea kasvu ei ole yleistä. Siksi monet nopeasti kasvaneet pienet yritykset jäävät mikroyrityksiksi.

Kasvuyritysten henkilöstön kehitys Uudellamaalla kasvuyritysten henkilöstö on lähes kaksinkertaistunut vuosina 2009-12, kun kasvuyrittäjyyttä tarkastellaan OECD:n suosituksen mukaisesti. Vähintään 30 prosenttia kasvaneiden gaselliyritysten työllisyys oli yli kolminkertaistunut. Yritysten työllisyys näyttää olevan Uudellamaalla harvojen kasvuyritysten varassa, mutta merkittävä osa yritysten työllisyyden lisäyksestä ei ole perustunut kuitenkaan aitoon työllisyyden lisäykseen, vaan on tulosta fuusioista. Koko maassa fuusiot muodostivat 45 prosenttia kasvuyritysten työllisyyden lisäyksestä.

Taulukko 9

Kasvuyritykset Uudellamaalla ja niiden henkilöstön kokonaismäärän lisäys kasvukausien 2006-09, 2007-10, 2008-11 ja 2009-12 aikana (Lähde: Kasvuyritystilastot, TEM:n toimialaOneline –palvelu).

Vuosikausi:

Vuosikasvu yli 10 %: Kasvukausi 2006-09 Kasvukausi 2007-10 Kasvukausi 2008-11 Kausikausi 2009-12 Vuosikasvu yli 20 %: Kasvukausi 2006-09 Kasvukausi 2007-10 Kasvukausi 2008-11 Kausikausi 2009-12 Vuosikasvu yli 30 %: Kasvukausi 2006-09 Kasvukausi 2007-10 Kasvukausi 2008-11 Kausikausi 2009-12

Kasvuyritykset Uudellamaalla, lkm 35

Kasvuyritysten työllisyyden lisäys, lkm

Kasvuyritysten työllisyyden lisäys, %

755 677 761 856

40282 41390 50349 54597

106,0 112,0 117,0 108,0

287 278 314 343

29283 31021 36992 40000

189,0 210,0 248,0 190,0

142 121 154 166

22632 23106 31356 28959

266,0 357,0 365,0 326,0

Kasvuyritykset toimialoittain Kasvuyritysten määrä oli suurin kiinteistö-, hallinto- ja tukipalveluissa kasvukaudella 2009-12. Tällä toimialalla kasvuyritysten määrä on yli kaksinkertaistunut kasvukauteen 2006-09 verrattuna. Merkittävä syynä on henkilöstövuokrauksen lisääntyminen, mikä näkynyt toimialan työllisyyden lisäyksenä. Toisaalta henkilöstövuokrauksen kasvu on leikannut käyttäjätoimialojen oman henkilöstön lisäystä, koska taloudelli35

Työllisyys on vähintään kymmenen henkilöä.

29 sesti epävarmoina aikoina osa yrityksistä ei halua sitoutua omaan työvoimaan, vaan hyödyntää joustavampaa vuokratyövoimaa. 36 Kasvuyritysten määrä on lisääntynyt myös kuljetusalalla ja sosiaali- ja terveyspalveluissa vuodesta 2009 lukien. Näillä aloilla pääosa kasvuyritysten henkilöstön lisäyksestä on tapahtunut Uudellamaalla. Kuljetusalalla maakunnan osuus toimialansa kasvuyritysten työllisyyden lisäyksestä nousi lähes 90 prosenttiin kasvukaudella 200912. Tämä viittaa kuljetusalan ja myös sosiaali- ja terveyspalvelualan keskittymiskehitykseen, jossa pienet yritykset ovat menettämässä asemiaan yrityskauppojen ja yritysten vähentyneen uusperustannan myötä.

Pienintä kasvuyritysten määrä oli majoitus- ja ravitsemisalalla sekä muissa lopputuotepalveluja tuottavilla henkilöpalvelualoilla. Majoitus- ja ravitsemisalalla kasvua on hillinnyt kiristynyt kilpailu toimialan sisällä ja muiden virkistys- ja vapaa-ajan palvelujen kanssa, minkä taustalla on osittain kuluttajien vapaa-ajan kulutuskäyttäytymisessä tapahtuneet muutokset. Muissa henkilöpalveluissa, kuten monissa urheiluja liikuntapalveluissa tai kauneudenhoito-, parturi- ja kampaamopalveluissa yrityskenttä on myös korostetun toiminimivaltaista.

Myös teollisuudessa kasvuyritysten määrä jäi Uudellamaalla suhteellisen vaatimattomaksi. Suomen kaikkien teollisten kasvuyritysten työllisyyden lisäyksestä maakunnan osuus oli ainoastaan viidennes. Tämä on huolestuttavaa, sillä teollisuudella on tärkeä suora merkitys työllisyyden ylläpitäjänä ja verotulojen tuojana. Teollisuusyritysten menestys niiden omilla markkinoilla heijastuu välittömästi niistä riippuvaisten muiden toimialojen kysyntään. Määrätyllä viipeellä vaikutukset näkyvät yksityisessä kulutuksessa ja julkisyhteisöjen verotuloissa.

Kasvuyritysten määrä on vähentynyt voimakkaasti lisäksi tukku- ja vähittäiskaupassa vuodesta 2009-12 lukien. Taustatekijöitä ovat yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen, kuluttajien ostotottumusten muutokset ja erikoistavarakaupan siirtyminen tietoverkkoihin. Kauppa onkin toimiala, jossa on odotettavissa suuria rakenteellisia muutoksia lähivuosina. Ne näkyvät työvoiman tarpeen merkittävänä vähennyksenä, sillä kauppa on suuri työllistäjä. Myös teollisuustuotannon supistumisella on vaikutusta esimerkiksi tekniseen tukkukaupan puolella.

36

Vuokratyö poikkeaa tavanomaisista työsuhteista siten, että vuokratyössä vuokrayritys (henkilöstöpalveluyritys) on työntekijän työnantaja, mutta työt tehdään käyttäjäyritykselle (mm. rakennusliikkeelle). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vuokrayritys maksaa työntekijän palkan ja hoitaa muutkin työnantajavelvoitteet. Käyttäjäyritys sen sijaan opastaa, neuvoo ja valvoo vuokratyöntekijän työtä. Järjestelyjen taustalla ovat toisaalta vuokrayrityksen ja käyttäjäyrityksen välinen asiakassopimus sekä toisaalta vuokrayrityksen ja vuokratyöntekijän välinen työsopimus.

30 Taulukko 10

Kasvuyritysten määrä ja henkilöstön lisäys Uudellamaalla päätoimialoittain kasvukaudella 2009-12 (OECD:n määritelmä 37) (Lähde: Kasvuyritystilastot, TEM:n toimialaOneline –palvelu).

Kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelut Rakentaminen Kauppa Informaatio ja viestintä Ammatillinen ja tekninen toiminta Sosiaali- ja terveyspalvelut Kuljetus ja varastointi Teollisuus Majoitus- ja ravitsemisala Henkilöpalvelut Yhteensä

Taulukko 11

Kasvuyritykset Uudellamaalla, %

Uudenmaan osuus maan kasvuyrityksistä, %

Kasvuyritysten työllisyyden lisäys, lkm

79 49 48 45 36 23 21 19 15 8 343

55,2 35,0 52,7 60,0 45,6 37,7 42,0 14,3 60,0 57,1 42,3

9328 5243 2317 2966 3305 3872 9885 2076 623 385 40000

Uudenmaan osuus maan kasvuyritysten työllisyyden kasvusta, % 67,3 66,5 57,7 55,1 62,0 67,4 88,9 20,6 72,4 73,9 61,7

Kasvuyritysten määrän kehitys Uudellamaalla päätoimialoittain kasvukausilla 2006-09, 2007-10, 2008-11 ja 2009-12 (OECD:n määritelmä 38), lkm (Lähde: Kasvuyritystilastot, TEM:n toimialaOneline –palvelu).

Kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelut Rakentaminen Kauppa Informaatio ja viestintä Ammatillinen ja tekninen toiminta Sosiaali- ja terveyspalvelut Kuljetus ja varastointi Teollisuus Majoitus- ja ravitsemisala Henkilöpalvelut Yhteensä

Kasvukausi 2009-12 79 49 48 45 36 23 21 19 15 8 343

Kasvukausi 2008-11 62 42 51 43 39 18 22 16 12 8 314

Kasvukausi 2007-10 51 34 52 40 34 13 13 20 9 10 278

Kasvukausi 2006-09 36 37 71 43 38 14 7 16 11 11 287

Kasvuyritysten profiilia Suomessa kasvuyrittäjyyttä leimaa kasvuyritysten suuri koko esimerkiksi muihin Pohjoismaisiin kasvuyrityksiin verrattuna, mikä on seurausta paitsi fuusioiden kautta tapahtuneesta kasvusta kuin myös suuriin koti- ja ulkomaisiin konserneihin kuuluvien yritysten merkittävästä osuudesta maamme kasvuyrittäjyydestä. Osa konserniyritysten kas37

Kasvuyrityksen työllisyys kasvukauden alussa vähintään kymmenen henkilöä ja seuraavan kolmen vuoden henkilöstön keskimääräinen vuosikasvu vähintään 20 prosenttia.

38 Kasvuyrityksen työllisyys kasvukauden alussa vähintään kymmenen henkilöä ja seuraavan kolmen vuoden henkilöstön keskimääräinen vuosikasvu vähintään 20 prosenttia.

31 vusta on epäorgaanista kasvua, mikä on perustunut yrityskauppoihin (omistusosuus- ja liiketoimintakaupat). Laajeneminen voi olla myös puhtaasti tilastollista, jos sen taustalla ovat konsernin sisäiset yritysjärjestelyt.

Monet suuret konsernit laajenevat samanaikaisesti uusia toimintayksiköitä perustamalla ja yrityskaupoilla. Yrityskaupat toteutetaan omistusosuuskauppana (osakekauppa) tai liiketoimintakauppana (substanssikauppa). Omistusosuuskauppa on tapahtuma, jossa myydään osa tai kaikki yritykseen oikeuttavat osakkeet tai osuudet ja myyjänä on niiden omistaja, joka saa rahat ja maksaa mahdollisesta myyntivoitosta kulut ja verot.

Liiketoimintakaupalla tarkoitetaan tapahtumaa, jossa kaupan kohteena on osa tai kokoyrityksen liiketoiminta ja myyjänä on yhtiö eikä omistajat. 39 Periaatteessa omistusosuus- ja liiketoimintakaupat ovat erinomainen ja nopein tapa kasvattaa yrityksen markkinaosuutta, sijoittautua uusille maantieteellisille markkinaalueille tai laajentaa toimintaa uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Osakekauppoihin sisältyy usein ilmiö, että ostettu yritys esiintyy 1-3 tilikautta itsenäisenä ostajan tytäryrityksenä ennen kuin ne sulautetaan ostajayritykseen. Myös entiset omistajat jatkavat joskus ylimenokauden ostetun yrityksen johdossa. Sen sijaan liiketoimintakauppa näkyy välittömästi ostajayrityksen toiminnan laajenemisena. 40 Osa konserneista muodostuu tuotantoketjusta, jossa yhden toimintayksikön menekin lisäys aiheuttaa kasvupyrähdyksen konsernin muissa muodollisesti itsenäisissä ydintoimialojen tai tukitoimialojen yrityksiä. Esimerkkeinä voidaan mainita teollisuuden projekti-insinööritoimistojen suunnittelutyöt, jotka voivat merkitä samalla suuria kone- ja laitetoimituksia saman konsernin tuotannollista valmistusta harjoittaville yksiköille. 41 Kasvuyritystilastoja tulisikin kehittää jatkossa niin, että konserneja käsiteltäisiin yhtenä yrityksenä suhteessa ulkopuolisiin talousyksiköihin.

Konserniyritysten merkittävä asema kasvuyrittäjyydessä johtuu osittain maamme keskittyneestä yritysrakenteesta ja siitä, että konsernitaustaansa nojaavilla yrityksillä on luonnollisesti etunaan taloudellinen ja rahoituksellinen vahvuus, laaja tuotevalikoima, tunnetut palvelu- ja tuotebrändit ja muut suurtuotannon edut. Vahvan taloudellisen aseman taustalla voi olla koti- ja ulkomaalaiset pääomasijoittajat, mistä syystä suuret yritykset (konsernit) sietävät paremmin lyhytaikaisia tappioita kuin kotimaiset pääomaköyhät omistajayrittäjäpohjaiset pk-yritykset.

Merkittävä osa suurista Suomessa toimivista konserneista sijaitsee Uudellamaalla, minkä vuoksi kasvuyritysten keskimääräinen koko oli maakunnassa henkilöstöllä mitattuna kaikilla päätoimialoilla suurempi kuin Suomessa keskimäärin kasvukaudella 2009-12, kun kasvua mitataan OECD:n määritelmän mukaisesti. Kokoerot muualla maassa toimiviin kasvuyrityksiin olivat selvemmät kasvukauden lopussa (2012) kuin sen alussa (2009). Päätoimialoittain katsottua kasvuyritysten kokoerot olivat tuntuvia kuljetusalalla sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa (Taulukko 11).

39

Omistajat eivät omista yrityksen liiketoimintaa, eivätkä sinne kertynyttä omaisuutta henkilökohtaisesti.

Ilmiö voi aiheuttaa kasvuyritystilastoissa ajallisesti tilastollisia eroja laajentumisvaiheessa olevien yritysten välille.

41 Projekti-insinööritoimistot voivat edustaa teknistä ydinosaamista, jota ilman kone- ja laitetoimitukset konsernin tuotannollista valmistusta edustavilta yksiköiltä eivät olisi mahdollisia, vaikka varsinaisen suunnittelutyön osuus kokonaistoimitusten arvosta voi jäädä usein vain 10-15 prosenttiin.

40

32 Taulukko 12

Kasvuyritysten keskikoko kasvukauden alussa ja lopussa päätoimialoittain kasvukaudella 2009-12 (OECD:n määritelmä 42), henkilöä (Lähde: Kasvuyritystilastot, TEM:n toimialaOneline –palvelu).

Kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelut Rakentaminen Kauppa Informaatio ja viestintä Ammatillinen ja tekninen toiminta Sosiaali- ja terveyspalvelut Kuljetus ja varastointi Teollisuus Majoitus- ja ravitsemisala Henkilöpalvelut Yhteensä

Kasvuyritykset Uudellamaalla 2009, henkilöä/yritys 83 51 46 33 57 105 75 81 27 41 61

Kasvuyritykset koko maassa 2009 henkilöä/yritys 61 32 39 36 46 59 49 44 26 34 45

4.4

Esimerkkiyritysten kasvu: Life Science-alat

4.4.1

Osaamisalan yritystoiminta

Kasvuyritykset Uudellamaalla 2012, henkilöä/yritys 200 158 94 99 149 273 546 191 68 89 178

Kasvuyritykset koko maassa 2012, henkilöä/yritys 158 88 84 108 114 153 271 120 60 71 124

Uudellamaalla toimii ainakin 29 terveysalan kasvuyritystä, joiden liikevaihdon keskimääräinen vuosikasvu oli vähintään 10 prosenttia kasvukaudella 2010-13. Näistä 14 oli nopean kasvun yrityksiä, joissa liikevaihdon kasvuvauhti ylitti 20 prosenttia. Kasvuyritykset koostuvat lähinnä lääkkeiden ja terveysteknologiatuotteiden valmistajista sekä tukkukaupan yrityksistä, ja toisaalta ohjelmointialan sekä bio-, lääke- ja luonnontieteelliseen tutkimuksen ja kehitykseen erikoistuneista yrityksistä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja terveysalan vähittäiskauppa eivät kuuluneet tarkastelun piiriin.

Terveysalan yritykset ovat osa laajempaan Life Science –alan klusteria, johon luetaan myös elintarviketeollisuus, liikunta- ja urheilupalvelujen tuottajat sekä liikuntavälineiden ja –teknologiatuotteiden valmistus ja kauppa. Life Science –alalla (pl. vähittäiskauppa) toimi Uudellamaalla yhteensä 8 460 yritystä ja 8 890 yritysten toimipaikkaa vuonna 2012.

Toimipaikkojen työllisyys oli 37 900 henkilöä ja liikevaihto 9,3 miljardia euroa, mikä oli yli seitsemän prosenttia kaikkien yritystoimipaikkojen työllisyydestä ja viisi prosenttia liikevaihdosta Uudellamaalla vuonna 2012.

Life Science –ala (LS-alat) on monitoimialainen toimiala kokonaisuus, joka koostuu elintarvikkeiden valmistuksesta, lääketeollisuudesta, terveysteknologiatuotteiden valmistuksesta, bio-, lääke- ja luonnontieteelliseen toimintaan liittyvästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, sosiaali- ja terveyspalveluista, urheilu- ja liikuntapalveluista sekä urheilu- ja liikuntavälineiden valmistuksesta. Laveasti määritelty LS-aloihin voidaan lukea myös lääkkeiden, terveysteknologiatuotteiden ja urheilu- ja liikuntavälineiden tukku- ja vähittäiskauppa seuraavalla tavalla:

42

Kasvuyrityksen työllisyys kasvukauden alussa vähintään kymmenen henkilöä ja seuraavan kolmen vuoden henkilöstön keskimääräinen vuosikasvu vähintään 20 prosenttia.

33 -

elintarviketeollisuus (pl. eläinruoat) lääketeollisuus (ja kauppa) terveysteknologiatuotteiden valmistus (ja kauppa) tieteellinen tutkimus ja kehittäminen terveyspalvelut (end-of- pipe –ala) asumisen sisältävät sosiaalipalvelut (end-of-pipe –ala) avohuollon sosiaalipalvelut (end-of-pipe –ala) liikuntateknologiatuotteiden valmistus (ja kauppa) urheilu- ja liikuntapalvelut (end-of-pipe –ala).

Lääketeollisuuden yritykset tilastoituvat lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistuksen toimialalle (Nace 21), ja toimialaa voidaan tutkia melko kattavasti toimialaluokituksen pohjalta. Alaan liittyy läheisesti tuotteiden ulkomaankauppa ja tukkukauppaan harjoittavat lääketukkukaupan yritykset (Nace 46461). 43 Terveysteknologiatuotteiden valmistus hajautuu useille toimialaluokituksen toimialoille, joita ovat esimerkiksi lääkintäinstrumenttien ja tarvikkeiden valmistus (Nace 325) ja säteilylaitteiden ja elektronisten lääkintä- ja terapialaitteiden valmistus (Nace 266).

Jälkimmäisen toimialan tuotteita ovat säteilyn käyttöön perustuvat laitteet 44, CT- ja PET-kuvauslaitteet, magneettikuvauslaitteet, lääketieteelliset ultraäänilaitteet, EKGlaitteet, laserlaitteet, kuulolaitteet, sydämentahdistimet ja lääketieteelliset tähystyslaitteet. Terveysteknologiatuotteita valmistetaan myös muilla teollisuuden toimialoilla, mutta yritykset on tunnistettava muulla tavoin kuin EU:n toimialaluokituksen pohjalta.1 Muiden toimialojen yrityksiä on muun muassa mittaus-, testaus- ja navigointivälineiden ja –laitteiden toimialalla (Nace 265). 45 LS-aloihin luettavalla tieteellisellä tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan bioteknistä, lääketieteellistä ja muuta luonnontieteellistä tutkimusta ja kehittämistä (Nace:t 7211 ja 72191). Liikuntateknologiaan liittyvien tuotteiden valmistus 46 ja niitä hyödyntävät urheilu- ja liikuntapalvelut (Nace:t 323 ja 93) ovat osa LS-alaa, sillä liikunnalla on suuri fyysistä ja henkistä terveyttä edistävä ja sairauksia ennaltaehkäisevä vaikutus. LSaloilla toimii myös lukuisia tukitoimialojen yrityksiä, joista tärkeimmät toimivat ohjelmointi- ja muussa tietotekniikkapalvelussa.

Biotekniikkateollisuus on LS-aloihin liittyvä oma osaamisalakokonaisuus, jossa modernia bioteknologiaa ja –tieteitä sovelletaan lääkekehityksessä, diagnostiikassa, bioinformatiikassa, biomateriaalien tuotannossa, elintarvikebiotekniikassa ja funktionaalisissa elintarvikkeissa. 47 Terveyttä koskevaa bioteknologian toimialaryhmää on kutsuttu

43

Alan vähittäiskauppaa harjoitetaan apteekkialalla (Nace 4773).

Mm. röntgenlaitteet ja –putket, sekä beeta-, gamma- ja muuhun ionisoivaan säteilyyn perustuvat laitteet.

45 Terveysteknologiatuotteiden ulkomaankauppaa ja maahantuontia harjoittavat optisen alan tukkukaupan sekä laboratorio- ja sairaanhoitovälineiden tukkukaupan (Nace:t 46434 ja 4646) yritykset. Vähittäiskauppaa ovat terveydenhoitotarvikkeiden vähittäiskauppa (Nace 47740) ja optisen alan vähittäiskauppa (Nace 47783).

46 Liikuntavälineiden valmistus on moninainen toimiala. Siihen luetaan muun muassa ulko- ja sisäpelivälineet (mailat, verkot ja pallot), talviurheiluvälineet (sukset, hiihto- ja laskettelukengät, luistimet, kelkat), vesiurheiluvälineet, voimisteluvälineet, kuntosali- ja yleisurheiluvälineet, kuntopyörät, juoksumatot, käsi- ja levypainot, urheilukalastus-, metsästys- ja kiipeilytarvikkeet sekä suojavarusteet liikuntasuorituksiin. Korkean teknologian tuotteita ovat urheilualan kulkuneuvojen, ajan- ja muiden mittauslaitteiden, askel-, syke- yms. mittareiden valmistus.

47 Funktionaalisella elintarvikkeella tarkoitetaan terveysvaikutteista elintarviketta, jolla on tieteellisesti osoitettua näyttöä terveysvaikutuksesta. Kaiken kaikkiaan terveyttä ylläpitävien elintarvikkeiden tuotannossa on suuret 44

34 myös HealthBio-alaksi, eli terveyden bioalaksi. Luonnollisesti biotekniikkateollisuuden sovellutusalueet eivät rajoitu LS-aloihin, sillä biologiaa, bioteknologiaa tai –tieteitä hyödynnetään muillakin osaamisaloilla.

LS-alat Uudellamaalla Tilastokeskuksen YTR:n mukaan Uuttamaata piti kotimaakuntanaan noin 8 460 LSalojen yritystä vuonna 2012 eli joka kolmannes toimialaryhmän kaikista yrityksistä Suomessa, kun lukuun ei oteta osaamisalaan liittyvien tuotteiden vähittäiskauppaa. Osa Uudellamaalla toimivista ja pääkaupunkiseudulla pääkonttoreitaan pitävistä suurista LSalojen yrityksistä on monitoimipaikkaisia ja monitoimialaisia, ja niillä on toimintaa myös muualla maassa. Uudenmaan koko yrityskannasta LS-aloilla toimivat yritykset muodostivat puolestaan runsaat yhdeksän prosenttia.

Yritysten toiminnan alueellista laajuutta on kuitenkin järkevämpää tarkastella toimipaikkatasolla kuin yritystasolla. LS-alojen yritystoimipaikkoja toimi Uudellamaalla 8 890 vuonna 2012. Niiden henkilöstö oli 37 900 henkilöä ja liikevaihto 9,3 miljardia euroa. LS-aloilla toimipaikkojen työllisyys oli yli seitsemän prosenttia kaikkien yritystoimipaikkojen työllisyydestä ja viisi prosenttia liikevaihdosta Uudellamaalla. Osuudet ovat pienemmät kuin koko maassa keskimäärin, vaikka merkittävä osa LS-alojen työllisyydestä ja liikevaihdosta kertyykin Uudeltamaalta.

Muutamat LS-alat ovat keskittyneet vahvasti Uudellemaalle. Terveysteknologiatuotteiden valmistuksessa lähes 80 prosenttia yritystoimipaikkojen liikevaihdosta syntyi maakunnassa vuonna 2012. Terveysalan tuotteiden (lääkkeet ja terveysteknologiatuotteet) tukkukaupassa osuus oli 65 prosenttia. Lääketeollisuudessa, LS-alan yritysmuotoisessa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä urheilu- ja liikuntapalveluissa vastaavat osuudet olivat yli 40 prosenttia. Myös liikunta- ja urheiluvälineiden tukkukaupan liikevaihdosta yli 70 prosenttia kertyy Uudeltamaalta.

Taulukko 13

Life Science-alojen yritykset, yritystoimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto Uudellamaalla 2012 (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus).

Yritykset 2012, lkm

Elintarviketeollisuus Lääketeollisuus Terveysteknologiatuotteiden valmistus Terveysalan tuotteiden tukkukauppa Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Urheilu- ja liikuntapalvelut Urheiluvälineiden valmistus Liikunta- ja urheiluvälineiden tukkukauppa Life Science –alat yhteensä Uudenmaan yritykset yhteensä 48

231 10 133 437 130 5568 786 953 26 187 8461 90441

Yritystoimipaikat 2012, lkm 240 13 143 436 138 5661 1047 997 23 189 8887 95465

Henkilöstö 2012, lkm 5547 1576 2397 4986 631 11815 7571 2680 87 655 37945 509979

Liikevaihto 2012, milj. euroa 2221 745 2951 2951 75 1340 431 325 17 504 9300 173311

kasvumahdollisuudet, sillä kysyntä on maailmanlaajuista. Suomessa kehitystyötä on tehty muun muassa johtavissa elintarvikealan yrityksissä (Valio, Raisio, yms.)

48 Pl. alkutuotanto (maa-, metsä- ja kalatalous) yritykset.

35 Taulukko 14

Life Science-alojen yritykset, yritystoimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto Uudellamaalla 2012, prosenttia koko Suomen yritystoiminnasta (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus).

Yritykset 2012, %

Elintarviketeollisuus Lääketeollisuus Terveysteknologiatuotteiden valmistus Terveysalan tuotteiden tukkukauppa Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Urheilu- ja liikuntapalvelut Urheiluvälineiden valmistus Liikunta- ja urheiluvälineiden tukkukauppa Life Science –alat yhteensä Uudenmaan yritykset yhteensä 49

4.4.2

14,9 29,4 27,5 69,6 46,6 36,4 23,7 30,6 50,7 19,8 33,6 33,9

YritystoiHenkilös- Liikevaihto mipaikat tö 2012, 2012, % 2012, % % 14,2 21,1 24,5 31,7 37,4 45,4 27,7 64,4 77,4 64,7 84,1 65,7 46,5 34,9 41,3 35,2 37,3 39,3 24,9 26,0 25,7 35,6 38,3 42,4 49,7 56,4 73,7 17,2 10,6 10,7 33,1 33,9 40,5 32,2 36,8 44,3

Terveysalan kasvuyrittäjyys LS-alojen kasvuyrittäjyyttä on tarkasteltu Uudellamaalla 78 vähintään viisi henkilöä vuonna 2013 työllistäneen terveysalan esimerkkiyrityksen näkökulmasta. Tarkastelun ulkopuolella ovat jääneet elintarviketeollisuus sekä urheilu- ja liikuntavälineiden valmistus, kauppa ja varsinaiset urheilu- ja liikuntapalvelut. Esimerkkiyrityksiin ei ole luettu myöskään sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia, jotka tilastoituvat EU:n toimialaluokituksen (Nace) toimialoille 86-88. Näiden yritysten kasvua on käsitelty TEM:n kasvuyritystilastoa koskevassa luvussa (ks. luku 3.3).

Esimerkkiyritykset voidaan jakaa kolmeen pääryhmään, jotka ovat lääketeollisuuden ja terveysteknologiateollisuuden yritykset, terveysalan tukkukaupan yritykset ja osaamisintensiiviset liike-elämän palvelualojen KIBS-yritykset. Teollisuusalojen yritykset koostuvat etupäässä lääkkeiden valmistajista ja terveysteknologiatuotteiden valmistajista, kuten säteily- ja elektronisten lääkintä- ja terapiatuotteiden valmistajista tai lääkintäja hammaslääkintäinstrumenttien ja –tarvikkeiden valmistajista, mutta joukossa on myös muiden teollisuusalojen yrityksiä. 50 Terveysalan tukkukaupan yritykset toimivat lähinnä lääketukkukaupassa sekä laboratorio- ja sairaanhoitovälineiden tukkukaupassa. KIBS-yritykset koostuvat pääasiassa ohjelmisto- ja tietopalvelualan yrityksistä 51 sekä bioteknisen, lääketieteellisen tai teknisen tutkimuksen ja kehittämisen toimialoilla toimivista yrityksistä. Esimerkkiyritysten työllisyys oli yli 8 100 henkilöä ja liikevaihto kolme miljardia euroa vuonna 2013. Päätoi-

49

Pl. alkutuotanto (maa-, metsä- ja kalatalous) yritykset.

Terveysteknologiassa suuria potentiaalisia liiketoiminnan mahdollisuuksia liittyy 3D -teknologiaan ja erityisesti automatiikkaan ja robotiikkaan, millä olisi mahdollista lisätä tuottavuutta ja vähentää työvoiman lisätarvetta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä saavuttaa laadullisia parannuksia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden näkökulmasta katsoen.

51 Ohjelmisto- ja tietopalveluala on tänä päivänä terveysalan yksi tärkeimmistä tukitoimialoista, mitä ilman sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ei olisi mahdollista. Sähköisten tietojärjestelmien sovellutukset voivat liittyä esimerkiksi terveydenhuollon potilastietojen käsittelyyn ja tiedonsiirtoon, sosiaalialan asiakastietojärjestelmiin tai kansalaisten itseja omahoitopalvelujen kehittämiseen 50

36 mialoittain katsottuna kaksi kolmasosaa työllisyydestä muodostui teollisuudesta, mutta tukkukaupan osuus liikevaihdosta oli yli 40 prosenttia.

Taulukko 15

Uudellamaalla toimivat terveysalan esimerkkiyritykset päätoimialoittain 2013 (Lähde: Tilastokeskus; PRH:n kaupparekisteri ja Lith Consulting Group).

Yrityksiä, lkm Osuus, % Henkilöstö, lkm Osuus, % Liikevaihto, milj. euroa Osuus, %

Teollisuus 15 19,2 5474 67,3 1 445 48,3

Kauppa 27 34,6 1828 22,5 1 304 43,7

KIBS-alat 36 46,2 1725 21,2 239 8,0

Yhteensä 78 100,0 8128 100,0 2 985 100,0

Kasvun profiili Nopean kasvun yrityksiä oli esimerkkiyritysten joukossa neljätoista. Niitä ovat ne vähintään viisi henkilöä työllistäneet työnantajayritykset, joiden liikevaihto on lisääntynyt keskimäärin vuosittain vähintään 20 prosenttia tarkasteluajanjaksolla 2010-13. Nopean kasvun yritykset lisäsivät tarkasteluajanjaksolla liikevaihtoaan yli 70 prosenttia ja työllisyyttään runsaat 50 prosenttia. Niistä kolme edusti teollisuutta, kolme tukkukauppaa ja kahdeksan liike-elämän KIBS-yrityksiä. Kasvustaan huolimatta ne työllistivät kahta yritystä lukuun ottamatta edelleen alle 50 henkilöä.

Toiseen ryhmään, jossa liikevaihto kasvoi 10-19 prosenttia, kuului 15 yritystä. Ne lisäsivät liikevaihtoaan runsaat 60 prosenttia ja työllisyyttään 15 prosenttia vuosina 201013. Tässäkin yritysryhmässä yli puolet oli liike-elämän KIBS-yrityksiä. Kolmas yritysryhmä, jossa liikevaihto kasvoi vain hieman tai pysyi suurin piirtein, koostui 22 esimerkkiyrityksestä. Niistä enemmistönä olivat teollisuuden ja tukkukaupan yritykset.

Neljännen yritysryhmän muodostivat ne, joiden liikevaihto oli pienentynyt vuosina 2010-13. Tässä ryhmässä oli monia tukkukaupan yrityksiä.

Taulukko 16

Uudellamaalla toimivat terveysalan esimerkkiyritykset liikevaihdon keskimääräisen vuosikasvun mukaan kasvukaudella 2010-13 (Lähde: Tilastokeskus, PRH:n kaupparekisteri ja Lith Consulting Goup).

Liikevaihdon vuosikasvu keskimäärin, %

Yrityksiä, lkm

Liikevaihto 2013, milj. euroa

Vähintään 20 10-19,9 0-9,9 Negatiivinen Yhteensä

14 15 22 27 78

88 279 1474 1144 2985

Liikevaihdon kasvu yhteensä 2010-13, % 74 62 26 -26 2

Henkilöstö 2013, lkm

558 946 4438 2190 8128

Henkilöstön kasvu yhteensä 2010-13, % 52 15 8 -35 -6

Kannattavuus ja tuottavuus Kasvuyritysten profilointi jää helposti puolitiehen, jos tutkitaan ainoastaan henkilöstön ja liikevaihdon kehitystä lyhyellä aikavälillä. Kasvun edellytyksenä on kannattava liiketoiminta. Suomessa on lukuisia esimerkkejä julkisen vallan päätöksin perustetuista ja tuetuista osaamiskeskusohjelmista tai klustereista, joista on toivottu uusia kivijalkoja

37 kansantalouteen. Useissa tapauksissa vuosia kestäneistä julkisista tutkimus- ja kehittämispanoksista ja muista toimista huolimatta vain harvat (hautomo) yritykset ovat pystyneet luomaan kannattavaa liiketoimintaa.

Kannattavuus on yleisellä tasolla tulojen ja menojen vertailua, mitä kuvataan yrityksen omistajille koituvalla voitolla tai tappiolla. Kannattavuutta mitataan useilla mittareilla, joita ovat esimerkiksi käyttökatteen, liiketuloksen, nettotuloksen, kokonaistuloksen tai tilikauden voiton suhde liikevaihtoon tai liiketoiminnan tuottoihin. Suhteellisen kannattavuuden mittareihin kuuluvat sijoitetun pääoman tuottoaste, oman pääoman tuottoaste tai koko pääoman tuottoaste. TEM:n kasvuyritystilastossa käytettyjä kannattavuuden mittareita ovat käyttö- ja nettotulosprosentit.

Tässä raportissa terveysalan kasvuyritysten kannattavuus on mitattu liikevoittoprosentilla (liiketulos) vuosina 2009-13. Liiketulos saadaan, kun käyttökatteesta vähennetään suunnitelman mukaiset poistot. Varsinaisesti liiketulosta (voitto/tappio) verrataan tässä liikevaihtoon, johon on lisätty liiketoiminnan muut tuotot.

Liikevoittoprosentti kertoo yrityksen tuloksen ennen rahoituseriä. Toisin sanoen velkainen ja velaton yritys ovat samalla viivalla liikevoittoa laskettaessa, mutta liikevoiton tulisi kattaa lyhyellä ajalla rahoituskulut, verot ja yrityksen osingonjako.

Pitkällä aikavälillä liikevoitosta katetaan investointeja ja lainojen lyhennyksiä. Negatiivinen liiketulos kertoo yrityksen kannattavuusongelmista. YTN on antanut liikevoittoprosentille vain yleiset ohjearvot, jotka eivät toimialasidonnaisia. 52 Käytännössä liikevoittoprosentin tulisi olla tukku- ja vähittäiskaupassa sekä teollisuudessa parempi kuin palvelualoilla keskimäärin. Syynä on se, että liikevoiton tulee olla sitä suurempi, mitä pääomavaltaisemmalla toimialalla yritys toimii, jotta se kykenisi suoriutumaan rahoituskuluista ja tekemään voitollaan uusia investointeja.

Voidaan todeta, että terveysalan yritysten keskimääräinen kannattavuus on ollut melko laimeaa vuosina 2009-13. Parhainta kehitystä oli 10-20 prosenttia liikevaihtoaan kasvattaneissa yrityksissä, joissa liikevoittoprosentti on liikkunut hyvän ja tyydyttävän kannattavuuden rajamailla. Sen sijaan nopean kasvun yrityksissä keskimääräinen kannattavuus on ollut heikompaa, vaikka liikevaihto on lisääntynyt niissä nopeammin kuin maltillisesti kasvavissa yrityksissä. Johtopäätös on hypoteesin mukainen, eli nopea kasvu on syönyt kannattavuutta lyhyellä aikavälillä (Taulukko 17) Taulukko 17

Terveysalan esimerkkiyritysten kannattavuuden (mediaani) kehitys Uudellamaalla liiketuloksella mitattuna 2009-13 (Lähde: Tilastokeskus; PRH:n kaupparekisteri ja Lith Consulting Group).

Liikevaihdon vuosikasvu: Vähintään 20 % 10-19,9 % 0-9,9 % Negatiivinen Yhteensä

52

Yrityksiä, Liiketulos Liiketulos Liiketulos Liiketulos Liiketulos lkm 2009, % 2010, % 2011, % 2012, % 2013, % 14 4,9 5,0 3,4 3,0 2,8 15 2,5 9,9 12,9 8,4 7,6 22 5,5 5,0 3,1 4,6 4,6 27 3,2 3,5 4,2 4,1 1,9 78 4,5 4,9 4,2 4,6 4,4

YTN:n ohjearvot liikevoittoprosentille ovat seuraavat: yli 10 % = hyvä, 5-10 % = tyydyttävä ja alle 5 % = heikko.

38 Tarkasteluissa kannattaa ottaa huomioon myös pidemmän ajan kannattavuus ja sen suhde tuottavuuden kehitykseen. 53 Lyhyellä aikavälillä kannattavuudella ei ole aina yhteyttä tuottavuuden kehitykseen. Kannattavuus voi parantua pelkästään hinnan muutosten vuoksi, jos tuotoksen markkinahinta kohoaa tai tuotannossa käytettävien panosten hinta alenee. Pitkällä aikavälillä kannattavuuden muutos voi perustua vain tuotannon tehokkuuteen. Tehokkuuden parantumisesta johtuva kannattavuuden kasvu on keino erottua muista samoja tuotteita tarjoavista yrityksistä.

Yrityksen kannalta tuottavuus on mitta sille, paljonko käytetyillä tuotannontekijöillä saadaan tuotantoa aikaan reaalisuureilla mitattuna. Käytännössä tuottavuuden muutokset voivat johtua monesta tekijästä. Niistä osa selittyy yrityksen omista toimista ja osa toimialan yleisessä toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista tai molemmista.

Esimerkiksi lainsäädännössä tai työehtosopimuksissa tapahtuneet muutokset voivat heikentää toimialan yleistä tuottavuuskehitystä, johon yritysten on vaikea vastata muutoin kuin siirtämällä tuotantoaan toiseen maahan.

Yritysten toiminnan tehokkuutta tutkitaan suhteuttamalla liikevaihto tai jalostusarvo henkilöstön määrään ja henkilöstökuluihin. Tässä raportissa tuottavuutta on tutkittu suhteuttamalla liikevaihto henkilöstön määrään. Parhainta tuottavuuden kehitys on ollut maltillisesti kasvavilla terveysalan yrityksillä, joissa liikevaihdon keskimääräinen vuosikasvu oli 10-19 prosenttia kasvukaudella 2010-13. Nopean kasvun yrityksissä tuottavuuskehitys oli selvästi plusmerkkistä vain vuosina 2012-13. Heikointa tuottavuuskehitys oli yrityksissä, joiden liikevaihto on supistunut.

Liikevaihdon ja henkilöstön määrään perustuvaan tuottavuuden suhdelukuun sisältyy kuitenkin monia puutteita. Suhdelukua voidaan verrata vain saman toimialan yritysten kesken, sillä lukuun vaikuttaa toimialan pääoma- ja työvoimavaltaisuus, minkä ohella tunnusluku ei ota huomioon toimialojen välistä yleistä palkkatasojen välistä eroa. Lisäksi osa yrityksen tarvitsemasta työpanoksesta voidaan hankkia ulkoisina palveluina, 54 jolloin todellinen työpanos ei näy yrityksen henkilöstön määrässä. Alihankinnat voivat myös vaihdella tilikausittain.

Liikevaihdon ja henkilöstön määrän suhdelukua joudutaan deflatoimaan, mikäli tuottavuutta halutaan mitata aikasarjana. Jos ylipäätään henkilöstön tehtävissä, henkilöstörakenteessa tai palkkatasossa on huomattavia eroja, olisi tunnuslukuja laskettaessa suositeltavaa korvata henkilöstön määrä henkilöstökulujen määrällä (liikevaihto / henkilöstökulut, jalostusarvo / henkilöstökulut tai liikevoitto / henkilöstökulut). Yksi yleisesti käytetty ja ehkä paras mittari on jalostusarvon suhde henkilöstökuluihin, joka mittaa yrityksen tuotosta palkkaeuroa kohden.

53

Tuottavuudella tarkoitetaan tuotannon määrän ja sen tuottamiseen käytettyjen tuotantopanosten määrän välistä suhdetta. Tuottavuuskäsitteen avulla voidaan mitata talousyksikön, kuten yrityksen toiminnan tehokkuutta, toisin sanoen sitä, kuinka tehokkaasti tuotantopanoksia tuotannossa yhdistetään.

54 Ulkoisina palveluina ostetaan työtä alihankintana ja vuokratyövoiman muodossa.

39 Taulukko 18

Terveysalan esimerkkiyritysten tuottavuuden kehitys Uudellamaalla liikevaihdon ja henkilöstön määrä suhteella mitattuna 2009-13 (Lähde: Tilastokeskus; PRH:n kaupparekisteri ja Lith Consulting Group).

Liikevaihdon vuosikasvu: Vähintään 20 % 10-19,9 % 0-9,9 % Negatiivinen Yhteensä

Taulukko 19

YritykTuottavuus Tuottavuus Tuottavuus Tuottavuus síä, lkm 2009-10, % 2010-11, % 2011-12, % 2012-13, % 14 -9,6 0,0 -28,4 29,1 15 27,9 17,1 -15,9 34,9 22 14,1 -4,5 -1,2 3,1 27 -7,5 -6,6 8,2 -18,2 78 2,9 -0,2 -0,7 3,0

Terveysalan nopean kasvun (liikevaihdon kasvu vähintään 20 %) ja maltillisesti kasvun (liikevaihdon kasvu 10-19,9 %) esimerkkiyritykset Uudellamaalla 2013 (Lähde: Tilastokeskus; PRH:n kaupparekisteri ja Lith Consulting Group).

Yrityksen nimi:

Kotikunta

ToimiPäätoimiala alakoodi

Espoo Espoo Helsinki Helsinki Vantaa Vantaa Espoo Nurmijärvi Espoo Espoo Espoo Helsinki Espoo Helsinki

20590 26510 32501 46461 46461 46521 62010 62010 62020 63110 72110 72191 72191 72193

Teollisuus Teollisuus Teollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa Tukku- ja vähittäiskauppa Tukku- ja vähittäiskauppa Informaatio ja viestintä Informaatio ja viestintä Informaatio ja viestintä Informaatio ja viestintä Ammatillinen ja tekninen toiminta Ammatillinen ja tekninen toiminta Ammatillinen ja tekninen toiminta Ammatillinen ja tekninen toiminta

Tuusula Helsinki Vantaa Vantaa Espoo Kerava Helsinki Espoo Helsinki Helsinki Espoo Helsinki Helsinki Vantaa Helsinki

21200 26510 26510 46461 46461 46461 46462 62010 62010 62010 72110 72191 74909 78200 85599

Teollisuus Teollisuus Teollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa Tukku- ja vähittäiskauppa Tukku- ja vähittäiskauppa Tukku- ja vähittäiskauppa Informaatio ja viestintä Informaatio ja viestintä Informaatio ja viestintä Ammatillinen ja tekninen toiminta Ammatillinen ja tekninen toiminta Ammatillinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Koulutus

Nopean kasvu yritykset: Orion Diagnostica Oy Beddit Oy Onbone Oy Biogen Idec Finland Oy Berlin-Chemie / A. Menarini Oy Tunstall Oy Valuecode Oy Entteri Professional Software Oy Euformatics Oy Statfinn Oy Mobidiag Oy EPID Research Oy Crown Cro Oy Mendor Or

Maltillisen kasvun yritykset: Pharmia Oy Emfit Oy Suunto Oy Mundipharma Oy MSD Finland Oy Oy Verman Ab Plandent Oy Whitelake Software Point Oy Mediconsult Oy L-Force Oy Zora Biosciences Oy Icare Finland Oy Dra Consulting Oy Farenta Oy Lääkärikompassa Oy

40

4.5

Esimerkkiyritysten kasvu: Yksityinen turvallisuusala

4.5.1

Osaamisalan yritystoiminta Yksityinen turvallisuusala on monialainen klusteri, johon kuuluvia yrityksiä ei voida tunnistaa kattavasti EU:n toimialaluokituksen pohjalta. Esimerkiksi monet turvalaitteiden ja –välineiden, sähköisten turvajärjestelmien valmistajat ja palvelujen tuottajat hajoavat useille jalostus- ja palvelualoille. Yhteensä turvallisuusalalla toimii runsaat 1 000 yritystä, joiden tuottamien turvallisuustuotteiden, -palvelujen ja järjestelmien liikevaihto on noin kaksi miljardia euroa ja työllisyys 14 000-15 000 henkilöä. Pääosa turvallisuusalan keskeisistä yrityksistä toimii pääkaupunkiseudulla tai Helsingin kehysalueella.

Uudellamaalla oli ainakin 23 turvallisuusalan yritystä, joiden liikevaihdon keskimääräinen kasvuvauhti oli vähintään 10 prosenttia kasvukaudella 2010-13. Näistä kahdeksan oli nopean kasvun yrityksiä, joissa liikevaihto parani yli 20 prosenttia. Kasvuyritykset painottuvat monitoimialaisiin kiinteistö-, hallinto- ja tukipalveluja tuottaviin yrityksiin sekä osaamisintensiivisiä liike-elämän KIBS-yrityksiin mukaan lukien tietoturvallisuuteen erikoistuneet ohjelmointialan yritykset. Alan tukku- ja vähittäiskaupan ja teollisuuden piirissä kasvuyrityksiä oli vähemmän.

Maslowin tarvehierarkiassa turvallisuus on yksi ihmisen viidestä perustarpeesta, jotka ovat fysiologiset tarpeet, turvallisuuden tarpeet, yhteenkuuluvuuden tarpeet, arvonannon tarpeet sekä itsensä toteuttamisen tarpeet. 55 Maslowin mukaan ihminen pyrkii tyydyttämään perustarpeensa mukaan lukien henkilökohtaisen turvallisuuden tunteensa.

Käytännössä turvallisuuden käsite on monitahoinen käsite. Turvallisuutta voidaan katsoa monesta eri näkökulmasta, kuten yritysten ja yhteisöjen taikka yksilöiden tai kokonaisten valtioiden ja yhteiskunnan kannalta.

Suomea on pidetty yhtenä maailman turvallisimmista maista. Turvallinen ympäristö lisää ihmisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä, mutta sitä on vaikea mitata rahassa tai esimerkiksi bruttokansantuotteen avulla. Rikollisuudella ja yleisellä turvattomuudella on sitä vastoin kielteinen vaikutus yleiseen hyvinvointiin. Turvallisuus on tärkeä kilpailuetu koko kansantalouden kannalta katsottuna. Turvattomuus merkitsee negatiivista ulkoisvaikutusta, joka voi aiheuttaa yrityksille ja yhteisöille huomattavia välillisiä ja välittömiä lisäkustannuksia.

Yhteiskunnan turvallisuuden ja elintärkeiden toimintojen takaaminen on noussut 2000luvulla myös Euroopan unionin (EU) yhdeksi merkittäväksi haasteeksi. 56 Varsinaisesti turvallisuus (englannissa safety ja security 57) määritellään varsin laaja-alaisena, sillä siihen sisältyvät tahalliset vahingonteot, kuten rikollisuus, terrori ja yritysturvallisuus ja tahattomat onnettomuudet ja tapaturmat, jotka liittyvät muun muassa työ-, liikenne, koti- palo- ja tuoteturvallisuuteen. Tietoturvallisuus on esimerkki turvallisuuden alasta, johon voi sisältyä tahallisia ja myös tahattomia riskejä.

55

Teoksessaan A Theory of Human Motivation Maslow käytti turvallisuudesta käsitettä safety needs. Tunteena turvallisuus voi liittyä tapahtumien ennustettavuuteen tai epävarmuuteen (Lähde: Maslow, Abraham: A Theory of Human Motivation, 1943).

56 EU:n toimesta aloitetun Security-ohjelman perusteluissa todetaan, että ” teknologia ei voi taata turvallisuutta, mutta turvallisuutta ei voida saavuttaa ilman teknologian tukea”.

57 Englannin kielen sana security pohjaa latinan securus-sanaan (se – ilman, cura – huoli). Näin määriteltynä turvallisuus on negatiivinen määre ja tarkoittaa vaaran tai turvallisuusriskin poissaoloa.

41 Kaupallisella turvallisuustoiminnalla on ollut Euroopassa ja myös Suomessa pitkät perinteet. Yksityisellä turvallisuustoiminnalla on ollut oma tärkeä merkityksensä riskien ennaltaehkäisyssä. Yksityinen turvallisuustoiminta eroaa julkisesta toiminnasta (poliisit) siten, että julkisen vallan velvollisuudet kansalaisia ja yhteisöjä kohtaan on pyritty määrittelemään tarkasti lainsäädännössä, kun yksityinen turvallisuusala on omatoimista suojautumista varten. Osasyynä on, että viranomaisilla ei ole yksin voimavaroja eikä teknisiä edellytyksiä turvallisuuden ylläpitämiseen.

Yksityisen turvallisuusalan kehitys ja liiketoiminnan muodot ovat olleet paikallisista olosuhteista ja kysynnästä riippuen hieman erilaisia eri maissa, mutta yhteistä on ollut toimialan jatkuva orgaaninen kasvu ja palvelujen monipuolistuminen, jota voidaan kutsua suuntautumiseksi uusille urille (diversifiointi). Palvelujen kirjo on kasvanut samalla, kun teknisten turvajärjestelmien merkitys on lisääntynyt. Yksityisen toiminnan kasvun taustalla ovat uudet turvallisuustarpeet, joita kansalaisilla, yrityksillä ja muilla yhteisöillä on turvallisuuden suhteen.

Turvallisuusalan yritykset myyvät tuotteitaan ja palvelujaan lähes kaikille kansantalouden sektoreille. Pääasialliset asiakkaat löytyvät julkishallinnosta, teollisuudesta, rakennus- ja kiinteistöalalta ja kaupasta. Yksityisistä palvelualoista tärkeimmät asiakastoimialat ovat rahoitus- ja vakuutustoiminta, kuljetus- ja logistiikka-ala, tietoliikenne ja majoitus- ja ravitsemisala. Myös yksityiset kotitaloudet muodostavat kasvavan markkinasegmentin. Vaikka pääosa toimialan yrityksistä toimii kotimaassa, tuotteiden ja palvelujen kysyntä on maapallonlaajuista.

Yksityisen turvallisuusalan erityispiirteisiin kuuluu, että alan tuotteiden, palvelujen ja järjestelmien kysyntä on pääosin riippumatonta kansantalouden lyhyen aikavälin suhdannevaihteluista, eikä turvallisuusalan hyödykkeiden kysyntä ole suoraan riippuvaista asiakasyritysten menestyksestä niiden omilla koti- ja kansainvälisillä markkinoilla.

Suhdannevaihteluja ovat tasanneet asennettujen turvallisuusjärjestelmien ja –laitteiden ylläpito- ja huoltotyöt ja yksityisten yritysten sekä valtio- ja kuntaorganisaatioiden turvallisuustoimintojen ulkoistaminen.

Yksityisen turvallisuusalan merkitystä on vaikea hahmottaa, sillä toimialaluokituksen pohjalta voidaan tunnistaa vain vartiointi- ja turvallisuuspalvelujen tuottajat (Nace 80), lukkojen valmistajat (Nace 2572), turvavarusteiden valmistajat (Nace 32991) ja kaupan alan lukkoliikkeet (Nace 47596). Turvalaitteiden ja –välineiden ja sähköisten turvajärjestelmien tuottajat hajoavat useille eri sähkö- ja elektroniikkateollisuuden, metallituoteteollisuuden ja kaupan toimialoilla. Katvealuetta ovat myös tietoturvallisuuden ja turvallisuusteknisen suunnittelualan yritykset.

Alalla toimii arviolta runsaat 1 000 yritystä, joista edellä mainituilla neljällä toimialalla toimi Tilastokeskuksen yritystilastojen mukaan 900 yritystä vuonna 2013. Niiden osuus turvallisuusalan liikevaihdosta on noin 50 prosenttia, arvonlisäyksestä noin 60 prosenttia ja työllisyydestä noin 70 prosenttia. Yhteensä alan yritysten tuottamien yritysten tuotteiden, palvelujen ja järjestelmien arvioitu liikevaihto on noin kaksi miljardia euroa ja työllisyys noin 14 000-15 000 henkilöä. Osa liikevaihdosta ja työllisyydestä kertyy yrityksistä, jotka toimivat vain osin turvallisuusalalla.

Yksityisen turvallisuusalan erityispiirteisiin kuuluu, että toimiala on painottunut liikevaihdolla ja työllisyydellä mitattuna harvoihin keskisuuriin ja suuriin yrityksiin, joista

42 monet ovat ulkomaalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaiset yritykset ovat saaneet merkittävän markkina-aseman Suomessa yritysostoilla ja laajentamalla toimintaansa uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Yritystoimipaikkojen liikevaihdolla ja työllisyydellä mitattuna toiminta on keskittynyt vahvasti Uudellemaalle, vaikka tarkastelussa olisivat vain toimialaluokituksen pohjalta tunnistettavat toimialat. 58 Taulukko 20

Yritykset ja toimipaikat Suomessa määrätyillä yksityisen turvallisuusalan toimialoilla 2012 (suluissa 2013) (Lähde: Tilastokeskuksen yritystilastot).

Tuottajan toimiala (Nace):

Yrityksiä 2012 (2013), lkm

Lukkojen ja saranoiden valmistus Turvavarusteiden valmistus Lukkoseppä- ja avainliikkeet Vartiointi- ja turvallisuuspalvelut Yhteensä

Taulukko 21

10 (10) 24 (29) 194 (197) 617 (663) 845 (899)

12 25 239 747 1023

Toimipaikkojen henkilöstö 2012, lkm 889 194 1247 9208 11538

Toimipaikkojen liikevaihto 2012, milj. euroa 176 52 195 585 1007

Yritykset ja toimipaikat Uudellamaalla määrätyillä yksityisen turvallisuusalan toimialoilla 2012 (Lähde: Tilastokeskuksen yritystilastot).

Tuottajan toimiala (Nace):

Yrityksiä 2012, lkm

Lukkojen ja saranoiden valmistus Turvavarusteiden valmistus Lukkoseppä- ja avainliikkeet Vartiointi- ja turvallisuuspalvelut Yhteensä

4.5.2

Toimipaikat 2012, lkm

2 6 73 214 295

Toimipaikat 2012, lkm

2 6 84 222 312

Toimipaikkojen henkilöstö 2012, lkm 3 38 476 4729 1014

Toimipaikkojen liikevaihto 2012, milj. euroa 1 15 71 281 5244

Turvallisuusalan kasvuyrittäjyys Yksityisen turvallisuusalan kasvuyrittäjyyttä Uudellamaalla on tarkasteltu tässä raportissa Patentti- ja rekisterihallitus PRH:n kaupparekisteriin toimitettujen tilinpäätösten avulla. Kyselytutkimuksia on tehty Finnsecurity ry:n toimesta vuosina 2010-14 osana samojen vuosien toimiala- ja suhdanneraporttia. Siinä keskeisiltä eri turvallisuuden suoritealoja (toimialoja) edustavilta yrityksiltä on kysytty näkemyksiä kasvuhakuisuudesta ja kasvukeinoista. PRH:n kaupparekisteriin toimitettujen tilinpäätösten pohjalta voidaan puolestaan tarkastella toteutunutta kasvua.

Yksityiseltä turvallisuusalalta 2010-luvulta laaditut kyselytutkimukset osoittavat, että osaamisala on ollut hyvin kasvuhakuista ja kasvuhakuisempaa kuin pk-yrityssektori keskimäärin. Esimerkiksi vuosina 2010-14 noin 30-40 prosenttia alan keskeisistä yri-

58

Alan keskittyminen Uudellemaalle ja erityisesti pääkaupunkiseudulle korostuu edelleen, jos tarkastelussa olisivat määrätyt toimialaluokituksen mukaan tunnistamattomat yritykset, kuten tietoturvallisuuteen erikoistuneet ohjelmointialan yritykset ja tukku- ja ulkomaankaupan yritykset.

43 tyksistä on ilmoittanut olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia. Mahdollisuuksien mukaan kasvavia on ollut 45-60 prosenttia yrityksistä (Kuvio 15). Alan vahvasta kasvusta kertovat myös toteutunut liikevaihdon ja henkilöstön kehitys sekä ajankohtaan nähden varsin myönteiset odotukset liikevaihdon lisääntymisestä.

Tilastollisesti korkeaa kasvuhakuisuutta selittävät Finnsecurity:n turvallisuusalan yrityskyselyihin osallistuneiden yritysten keskimääräistä suurempi koko, sillä kasvuhakuisuus lisääntyy tunnetusti yrityskoon kasvaessa. Asiaa vahvistaa Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n syksyn 2014 pk-yritysbarometri, jonka mukaan noin 40 prosenttia kaikkien toimialojen keskisuurista vähintään 50 henkilöä työllistävistä yrityksistä oli voimakkaasti kasvuhakuisia syksyllä 2014. Lisäksi keskimääräistä kasvuhakuisempia olivat pääkaupunkiseudulla toimivat yritykset.

Finnsecurityn yrityskyselyjen mukaan kasvuhakuisten turvallisuusalan yritysten tärkeimpiä kasvun välineitä ovat uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen. Lisäksi uudet asiakasryhmät ja markkinat ovat tärkeällä sijalla, mikä voi tarkoittaa jopa markkinaalueen laajentamista ulkomaille (Kuvio 16). Alan yritykset ovatkin pärjänneet hyvin, koska kysynnän kasvu on perustunut asiakkaiden turvallisuustoimintojen ulkoistamiseen. Ulkoistamista ovat puoltaneet uudet turvallisuustarpeet, alan nopea teknologinen kehitys, huoltovarmuus ja palvelujen satunnaisuus. 59 Myös myynnin ja markkinoinnin edistäminen on kuulunut turvallisuusalalla ja monilla muilla toimialoilla yritysten tärkeimpiin kehittämiskohteisiin. Usein on toistettu väitettä, että suomalaiset tuotteet ovat kyllä mainioita ja teknologisesti edistyneitä, mutta liiketoimintaosaamisesta puuttuu myynnin ja markkinoinnin osaaminen. Asiaan sisältyy vain puolitotuus. Vaikka tuotteet ja palvelut olisivat niiden kehittäjien mielestä hyviä, ne eivät tuota liikevaihtoa ja katetta, ellei asiakkaiden tarpeita ole selvitetty hyvin eikä toiminta ole riittävän asiakaslähtöistä.

Kuvio 15

59

Turvallisuusalan yritysten kasvuhakuisuus 2010-14, prosenttia yrityksistä (Lähde: Finnsecurityn yrityskyselyt 2010-12 ja 2014).

Luonnollista kasvua on syntynyt jo siitäkin syystä, että uusien kiinteistöjen ja toimitilojen määrä on jatkuvasti lisääntynyt. Samalla kiinteistöalan monimuotoistuminen on lisännyt uudenlaisten toimitilapalvelujen tarvetta.

44 Kuvio 16

Yritysten tärkeimmät kasvukeinot turvallisuusalalla 2014, prosenttia yrityksistä (Lähde: Finnsecurityn yrityskyselyt 2014).

Kasvuyritykset Uudellamaalla Uudellamaalla turvallisuusalan kasvuyrittäjyyttä on tutkittu 77 vähintään viisi henkilöä vuonna 2013 työllistäneiden esimerkkiyritysten avulla. Esimerkkiyrityksistä kolmetoista toimi jalostusaloilla (teollisuus ja rakentaminen), 25 tukku- ja vähittäiskaupassa ja 39 palvelualoilla. Palvelualojen yritykset koostuvat tietotekniikkapalvelun (ohjelmointiala yms.), kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelualan sekä ammatilliseen ja tekniseen toimialaan kuuluvista liike-elämän KIBS-yrityksistä. Yritysten työllisyys oli runsaat 29 800 henkilöä ja liikevaihto 2,5 miljardia euroa vuonna 2013.

Taulukko 22

Uudellamaalla toimivat turvallisuusalan esimerkkiyritykset päätoimialoittain 2013 (Lähde: Tilastokeskus; PRH:n kaupparekisteri ja Lith Consulting Group).

Yrityksiä, lkm

Jalostusalat Kauppa Palvelualat - Informaatio- ja viestintä - Ammatillinen ja tekninen toiminta - Kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelu - Muut palvelualat Yhteensä

13 25 39 8 12 16 3 77

Osuus, % 13,0 32,5 50,6 10,4 15,6 20,8 3,9 100,0

HenkiOsuus, Liikevaih- Osuus, löstö, % to, milj. % lkm euroa 2967 10,0 715 28,6 1014 3,4 320 12,5 25835 86,6 1477 58,9 730 2,4 166 6,6 2217 7,4 214 8,6 22799 67,5 1084 43,3 89 0,3 10 0,4 29816 100,0 2512 100,0

Kasvun profiili Nopean kasvun yrityksiä oli esimerkkiyritysten joukossa kahdeksan. Nopean kasvun yritykset on määritelty samalla tavoin kuin terveysalalla. Toisin sanoen ne olivat vähintään viisi henkilöä työllistäneitä työnantajayrityksiä, joiden liikevaihto on lisääntynyt keskimäärin vuosittain vähintään 20 prosenttia tarkasteluajanjaksolla 2010-13. Nopean kasvun yritykset lisäsivät tarkasteluajanjaksolla liikevaihtoaan noin 95 prosenttia ja

45 työllisyyttään 40 prosenttia. Niistä kaksi edusti kauppaa ja kuusi palvelualoja. Yhtään jalostusalan yritystä ei ollut joukossa mukana.

Maltillisesti kasvaneiden ryhmään, jossa liikevaihto lisääntyi 10-19 prosenttia, kuului 15 yritystä. Ne paransivat liikevaihtoaan 35 prosenttia ja työllisyyttään 30 prosenttia vuosina 2010-13. Tässäkin yritysryhmässä pääosa oli liike-elämän yrityksiä. Yrityksiä, jossa liikevaihto kasvoi vain hieman tai pysyi ennallaan, oli 35 esimerkkiyritystä.

Niistä yli 50 prosenttia oli teollisuuden ja kaupan yrityksiä. Neljänteen ryhmään, joissa liikevaihto oli pienentynyt vuosina 2010-13, kuului 19 yritystä. Tähän ryhmään kuului monia jalostusalojen ja kaupan yrityksiä.

Taulukko 23

Uudellamaalla toimivat turvallisuusalan esimerkkiyritykset liikevaihdon keskimääräisen vuosikasvun mukaan kasvukaudella 2010-13 (Lähde: Tilastokeskus, PRH:n kaupparekisteri ja Lith Consulting Goup).

Liikevaihdon vuosikasvu keskimäärin, %

Yrityksiä, lkm

Vähintään 20 10-19,9 0-9,9 Negatiivinen 60 Yhteensä

8 15 35 19 77

Liikevaihto 2013, milj. euroa 96 273 1674 361 2499

LiikevaihHenkilöstö don kasvu 2013, lkm yhteensä 2010-13, % 74 367 62 3922 26 23375 -17 2152 11 29816

Henkilöstön kasvu yhteensä 2010-13, % 41 30 18 -48 9

Kannattavuus ja tuottavuus Liikevoittoprosentilla mitattuna turvallisuusalan kasvuyritysten keskimääräinen kannattavuus on ollut tyydyttävällä vähintään 5-10 prosentin tasolla vuosina 2009-13 lukuun ottamatta yhtä vuotta. Heikointa kannattavuus on ollut odotusten mukaisesti yrityksissä, joiden liikevaihto on supistunut tarkasteluajanjaksolla 2010-13. Myös tuottavuuden kehitys on suotuisaa kasvuyrityksissä. Kaikkein ripeintä se on ollut nopean kasvun yrityksissä, mikä voi luoda hyvän perustan kannattavuuden myönteiselle kehitykselle ainakin keskipitkällä aikavälillä (Taulukot 24 ja 25).

Taulukko 24

Turvallisuusalan esimerkkiyritysten kannattavuuden (mediaani) kehitys Uudellamaalla liiketuloksella mitattuna 2009-13 (Lähde: Tilastokeskus; PRH:n kaupparekisteri ja Lith Consulting Group).

Liikevaihdon vuosikasvu: Vähintään 20 % 10-19,9 % 0-9,9 % Negatiivinen Yhteensä

60

Yrityksiä, Liiketulos Liiketulos Liiketulos Liiketulos Liiketulos lkm 2009, % 2010, % 2011, % 2012, % 2013, % 8 8,0 6,1 4,5 5,6 5,9 15 6,4 3,1 7,0 6,4 5,3 35 2,9 4,8 3,3 4,1 3,6 19 1,2 1,9 0,6 -0,2 2,0 77 3,1 3,1 3,5 4,3 3,9

Pääosa liikevaihdon ja työllisyyden supistumisesta on tilastollista, mikä on johtunut 1-2 suuren turvallisuusalan konsernin sisäisistä yritysjärjestelyistä.

46 Taulukko 25

Turvallisuusalan esimerkkiyritysten tuottavuuden kehitys Uudellamaalla liikevaihdon ja henkilöstön määrä suhteella mitattuna 2009-13 (Lähde: Tilastokeskus; PRH:n kaupparekisteri ja Lith Consulting Group).

Liikevaihdon vuosikasvu: Vähintään 20 % 10-19,9 % 0-9,9 % Negatiivinen Yhteensä Taulukko 26

YritykTuottavuus Tuottavuus Tuottavuus Tuottavuus síä, lkm 2009-10, % 2010-11, % 2011-12, % 2012-13, % 8 -7,7 17,9 5,5 17,3 15 -4,3 17,2 3,6 3,3 35 13,7 -8,2 8,7 -9,4 19 33,2 -20,6 -3,2 3,0 77 4,5 4,8 4,0 3,6

Turvallisuusalan nopean kasvun (liikevaihdon kasvu vähintään 20 %) ja maltillisesti kasvun (liikevaihdon kasvu 10-19,9 %) esimerkkiyritykset Uudellamaalla 2013 (Lähde: Tilastokeskus; PRH:n kaupparekisteri ja Lith Consulting Group).

Yrityksen nimi:

Nopean kasvu yritykset: Finnturva Oy Cygate Oy Kvaliteam Oy Netum Konsultointi Oy Fidelix Oy Combitech Oy Turvakolmio Oy Alertum Oy Maltillisen kasvun yritykset: Kaso Oy Schneider Electric Buildings Oy Paraslukko Security Oy Finnprotec Oy Kamic Installation Oy Studiotec Oy Eurosec Oy Panorma Partners Oy Trafix Oy Granlund Oy Insinööritsto Tauno Nissinen Oy Pöyry Finland Oy Turvatiimi Oyj Verisure Oy Flexim Security Oy

Kotikunta

Toimialakoodi

Päätoimiala

Vantaa Helsinki Espoo Helsinki Vantaa Espoo Tuusula Espoo

46190 46510 62010 70220 71127 80200 80200 85599

Kauppa Kauppa Informaatio ja viestintä Ammatillinen ja tekninen toiminta Ammatillinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelut Hallinto- ja tukipalvelut Koulutus

Helsinki Espoo Helsinki Espoo Helsinki Espoo Espoo Helsinki Espoo Helsinki Helsinki Vantaa Helsinki Helsinki Helsinki

25990 43220 43399 45111 46521 46691 46692 62010 71121 71124 71125 71127 80100 80100 80200

Teollisuus Rakentaminen Rakentaminen Kauppa Kauppa Kauppa Kauppa Informaatio ja viestintä Ammatillinen ja tekninen toiminta Ammatillinen ja tekninen toiminta Ammatillinen ja tekninen toiminta Ammatillinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelut Hallinto- ja tukipalvelut Hallinto- ja tukipalvelut

47

4.6

Esimerkkiyritysten kasvu: Muotoiluala Muotoilualan yritykset jaetaan kolmeen ryhmään: muotoiluintensiiviseen teollisuuteen, taiteelliseen toimintaan ja osaamisintensiivisiin KIBS-yrityksiin. KIBS-yritykset eroavat muista muotoilualan yrityksistä siten, että niillä ei ole yleensä tuotteiden valmistusta. Ne ovat palveluyrityksiä, jotka synnyttävät ja välittävät ulkopuolista osaamista muille yrityksille ja yhteisöille. Toiminnallaan muotoilualan KIBS-yritykset edesauttavat muiden toimialojen kasvua ja brändien syntyä.

Muotoilualan esimerkkiyrityksiä Uudellamaalla koskeva tarkastelu osoittaa, että pientyönantajien ja yksinyrittäjien joukossa on paljon kasvuhakuisuutta. Kaikkiaan noin kymmenen prosenttia muotoilualan yrityksistä on voimakkaasti kasvuhakuisia ja yli 60 prosenttia pyrkii kasvuun mahdollisuuksien mukaan. Kasvua haetaan markkinointia ja myyntiä edistämällä, asiakkuutta kehittämällä, tuotekehityksellä ja laajentamalla toimintaa kansainvälisille markkinoille.

4.6.1

Muotoilun käsite ja alan yritystoiminta Muotoilun englanninkielinen vastine ”design” pohjautuu latinan designo-sanaan, joka tarkoittaa suunnitelmaa, luonnosta tai piirustusta. Muotoilu on käsitteenä kuitenkin laaja-alainen, ja sitä on hankala kuvata tyhjentävästi. Teollisuustaiteen liitto Ornamo on määritellyt muotoilun paitsi tuotekehitykseksi myös monitieteelliseksi tavaksi ratkaista ongelmia. Muotoilun avulla voidaan tuottaa fyysisille esineille, ympäristöille, prosesseille ja palveluille toivottuja laatuominaisuuksia koko niiden elinkaarta silmällä pitäen.

Muotoilun osa-alueiksi Ornamo on luetellut – teollisen muotoilun, – tuotemuotoilun, – vaatetussuunnittelun, – tilasuunnittelun, – palvelusuunnittelun, – pakkaussuunnittelun, – graafisen suunnittelun sekä – esteettömyys- ja muun kaupunkisuunnittelun. 61 Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n syksyllä 2013 tekemien kyselyjen mukaan viidennes pk-yrityksistä hyödyntää muotoilua toiminnassaan. 80 prosenttia kyselyihin vastanneista totesi, että heidän yrityksessään muotoilua ei hyödynnetä tai asiasta ei ole tarpeeksi tietoa. Teollisuudessa joka kolmas yritys ilmoitti hyödyntävänsä muotoilua mutta rakennusalalla vain joka kymmenes yritys. Designin käytön yleisyys riippuu myös siitä, mitä sillä ymmärretään. Esimerkiksi palvelualoilla puhutaan palvelumuotoilusta, joka laajentaa huomattavasti perinteistä muotoilun käsitettä.

Designin käyttö lisääntyy yrityskoon kasvaessa. Keskisuuret ja suuret yritykset hyödyntävät määrällisesti ja suhteellisesti enemmän muotoilua kuin pienet yritykset. Muotoilun merkitys yrityksissä on myös vahvistunut viime vuosina. Suomalaisen Työn Liiton mukaan yrityskentässä on yhä vähemmän sellaisia yrityksiä, jotka eivät hyödynnä muotoi-

61

Suomen kansallisessa muotoiluohjelmassa muotoilun käsitettä on laajennettu tuote- ja teollisen muotoilun lisäksi palveluihin ja muihin aineettomiin tekijöihin. Ohjelmassa muotoilu nähdään kokonaisvaltaisena suunnitteluna ja toteutuksena, jotka lähtevät käyttäjän tarpeista ja arvoista ja ottavat huomioon käyttöympäristön sekä noudattavat kestävän kehityksen periaatteita. Myös Ornamon mukaan muotoilun käyttö on laajenemassa kaikille toimialoille. Se näkyy immateriaalisen suunnittelun kasvuna tuotesuunnittelun rinnalla ja strategisen suunnittelun kehityksenä palveluteollisuudessa. Muotoilua hyödyntäviä kasvavia alueita ovat esimerkiksi digitaalisten sisältöjen suunnittelu ja pelisuunnittelu.

48 lua toiminnassaan. Liiton alkuvuonna 2013 tekemien kyselyjen mukaan yli 50 prosenttia vastanneista kertoi, että muotoilun merkitys yrityksen liiketoiminnassa kasvaa kahden seuraavan vuoden aikana.

Muotoiluun panostaneet yritykset ilmoittivat EK:n ja Ornamon kyselyissä, että design on parantanut tuotteiden laatua ja käytettävyyttä. Samalla muotoilu on nostanut tuotteiden hintatasoa, minkä vuoksi vaikutukset kannattavuuteen ovat pääosin myönteiset.

Muotoilu on edesauttanut yritysten markkinaosuuden kasvua ja osa on onnistunut laajentamaan maantieteellistä markkina-aluettaan tai tuotevalikoimaansa uusiin tuotteisiin.

Kasvuyritykset ovatkin panostaneet enemmän muotoiluun kuin asemansa säilyttämiseen tyytyvät tai ilman kasvutavoitteita olevat yritykset.

Muotoiluosaamisen hankinta Yritykset hankkivat tarvitsemansa muotoilu-palvelut ostopalveluina ulkopuolisilta muotoilun KIBS-yrityksiltä tai palkkaavat organisaatioihinsa omia vastaavien muotoilualojen osaajia, eli design-ammattilaisia (kisa-työllisiä). 62 Monet organisaatiot yhdistelevät ulkoa ostettuja ja sisäisesti tuotettuja muotoilupalveluja, mutta strategisesti tärkeää tuotekehitystä ei mielellään ulkoisteta. EK:n ja Ornamon kyselyjen mukaan sisäisesti tuotetut muotoilun in-house –palvelut ovat keskimäärin 55 prosenttia ja ulkoa ostetut palvelut 45 prosenttia muotoilun kokonaiskustannuksista.

Mikroyrityksillä ei ole useinkaan suurta tarvetta tai niillä ole taloudellisia voimavaroja hankkia ulkopuolisia muotoilun KIBS-palveluja tai ne tuotetaan sisäisesti, kuten tehdään käsityövaltaisessa pienteollisuudessa. Yrityskyselyjen mukaan yrityksistä, jotka hyödyntävät muotoilua toiminnassa, lähes joka toinen tuottaa vähintään 70 prosenttia tarvitsemastaan muotoilusta omassa organisaatiossa. Käytännössä in-house –muotoilun ja ulkoa ostettujen muotoilun KIBS-palvelujen osuus muotoilukustannuksista vaihtelee yrityksittäin jopa saman toimialan sisällä.

Muotoilun yritystoiminta Virallisen EU:n toimialaluokituksen (Nace) pohjalta muotoilualan erikoistuneet yritykset voidaan jakaa kolmeen pääryhmään, jotka ovat muotoilun KIBS-yritykset, muotoiluintensiivisten tuotteiden valmistajat sekä taiteellisen toiminnan yritykset. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palvelualoilla, eli KIBS-palveluissa toimivat muotoilualan yritykset poikkeavat toimialaryhmän muista yrityksistä siten, että niillä ei ole pääsääntöisesti tuotannollista toimintaa, vaan ne ovat lähes puhtaasti palveluntuottajia, jotka palvelujaan muille yrityksille ja yhteisöille.

KIBS-palveluja tuottavat muotoiluyritykset synnyttävät ja välittävät uusia ajatuksia ja osaamista esimerkiksi julkisyhteisöihin, yrityksiin ja muihin yksityisiin yhteisöihin. 63 KIBS-aloilla toimivat muotoilijat tukevat asiakasorganisaatioiden, kuten tuotevalmistusta harjoittavien teollisten yritysten toimintaa tarjoamalla ulkopuolisia asiantuntijaratkaisuja määrättyihin erityistilanteisiin, sillä KIBS-palveluja tuottavilla muotoilualan eri-

62

KIBS=Knowledge Intensive Business Services; Kisa=Knowledge Intensive Service Activities. Muotoilun KIBSyrityksillä tarkoitetaan graafisen suunnittelun, sisustussuunnittelun ja teollisen muotoilun yrityksiä.

63 Yksityisten kotitalouksien, eli loppukuluttajien osuus muotoilun KIBS-palvelujen kysynnästä on vähäinen.

49 koistuneilla yrityksillä on usein laajempi tietämys erikoisalastaan kuin yksittäisellä asiakasorganisaatiolla voi koskaan olla.

Muotoilun KIBS-yrityksissä voidaan hyödyntää monialaista osaamista, jossa palvelut voidaan tuottaa läheisessä vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa tai asiakkaan omaan osaamista hyödyntäen. KIBS-toimialat ovat luonteeltaan työvaltaisia palveluelinkeinoja, joiden tärkein tuotannontekijä muodostuu koulutetusta työvoimasta ja korkeaan osaamiseen perustuvasta inhimillisestä pääomasta. KIBS-yritysten osaamisintensiivinen luonne näkyy selvästi myös niiden omassa innovaatiotoiminnassa, sillä toiminnan jatkuva kehittäminen on KIBS-yritysten elinehto.

EU:n toimialaluokituksessa muotoilualan KIBS-yritykset löytyvät toimialalta 741 (taideteollinen muotoilu ja suunnittelu), joka jakautuu edelleen kolmeen alatoimialaan. Alatoimialoja ovat graafinen muotoilu (Nace 74101), sisustussuunnittelu (Nace 74102) ja teollinen muotoilu (Nace 74109). Nykyisen toimialaluokituksen (Nace 2008) perusteella hallinnollisia yritys- ja toimipaikkatilastoja saadaan toimialalta vuodesta 2007 lukien.

Aiempien luokitusten mukaan (Nace 2002 ja 1995) yritystilastoja on saatavilla 1990luvun alusta lukien mutta ilman alatoimialoja.

Muotoiluintensiivisten tuotteiden valmistajat poikkeavat muotoilun KIBS-yrityksistä siten, että niissä muotoiluosaaminen liittyy kiinteästi eri materiaaleista ja eri käyttötarkoituksiin tarkoitettujen kestokulutustavaroiden tai puolikestävien kulutustavaroiden, kuten tekstiilien-, vaatteiden ja nahkatuotteiden, huonekalujen tai korujen ja muiden koriste-esineiden valmistukseen. Heidän asiakaskuntaansa voivat kuulua yksityiset kotitaloudet, sillä valmistukseen voi liittyä tuotteiden vähittäiskauppaa fyysisissä tiloissa ja Internetissä verkkokauppaa.

Muotoiluintensiivistä pienvalmistusta harjoittavissa yrityksissä varsinainen muotoiluosaaminen ja tuotteiden valmistus on tavallisesti samojen henkilöiden käsissä, jolloin valmistusta ja innovaatiotoimintaa on joskus vaikea erottaa toisistaan. Valmistus on usein käsityömäistä yksilöllisten tuotteiden valmistusta tai piensarjatuotantoa erotuksena suurten teollisuusyritysten pääomavaltaisesta pitkälle automatisoidusta sarjatuotannosta (liukuhihnavalmistus). Kaikkea käsityövaltaista toimintaa ei lueta kuitenkaan muotoiluintensiivisen pienvalmistukseen piiriin.

Käsityöaloista esimerkiksi vaatteiden, jalkineiden, kellojen ja kultasepäntuotteiden korjausta tai määrättyjen perusmallien mukaan tehtyjen kulutustavaroiden, kuten työkalujen, leikkikalujen, urheiluvälineiden tai veneiden valmistusta ei lueta muotoiluintensiivisiin toimialoihin, vaikka näihin tuotteisiin sisältyy ”hyväksi todettua” muotoilua. Silti tiukka rajanveto muotoiluintensiivisen pienvalmistuksen ja muun käsityöteollisuuden välillä voi olla käytännössä vaikeaa samoin kuin rajanveto piensarjatuotannon ja muun teollisen sarjatuotannon välillä.

Toimialaluokituksen mukaan muotoiluintensiivinen valmistus voidaan jakaa ryhmiin tuoteryhmittäin, joita ovat tekstiilien, vaatteiden, nahkatuotteiden, puutuotteiden, lasituotteiden, keraamisten tuotteiden, kivituotteiden, metallituotteiden, huonekalujen ja kultasepän tuotteiden valmistus. Samoilla toimialoilla toimii pienvalmistajia ja sarjatuotantoa harjoittavia keskisuuria tai suuria teollisia yrityksiä, joiden erotteleminen tilastollisesti toisistaan on hankalaa. Siksi näille toimialoille tilastoituvia yrityksiä ja toimipaikkoja käsitellään tavallisesti yhdessä.

50 Taideteosten luonnin toimiala (Nace 9003) kattaa palkkio- ja sopimuspohjalla tai omaan laskuun (freelance-pohjalla) toimivien taidekäsityöläisten ja muiden taiteilijoiden yritykset. Kyse on ainutlaatuisista teoksista eikä sarjatuotannosta. Alan toimijat mieltävät itsensä usein pikemmin itsenäisiksi taiteilijoiksi eikä niinkään yrittäjiksi. Alalle on tyypillistä sivutoimisuus tai osapäiväisyys, sillä palkkiopohjalle rakentuvaa toimintaa harjoitetaan usein jonkin muun toiminnassa ohessa. Lähtökohtaisesti toimialan yrittäjät koostuvat monien eri alojen taiteilijoista.

Esimerkkejä toimialaluokituksessa mainituista taiteilijanimikkeistä ovat kuvanveistäjät, taidegraafikot, taidemaalarit, sarjakuvanpiirtäjät, kuvittajat ja muut kuvataiteilijat, taidevalokuvaajat, kirjailijat, säveltäjät ja freelance-toimittajat. Näkemys eri alojen ammattilaisten kirjosta saa vahvistusta, kun tarkastellaan toimialan työllisten rakennetta Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastossa virallisen ammattiluokituksen mukaan. Näin ollen toimiala ei koostu pelkästään taidekäsityöläisistä, jolloin myös toimialaa koskeviin tilastotietietoihin kannattaa suhtautua varauksella.

Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että muotoilualan yritysten luokittelu virallisen toimialaluokituksen pohjalta on hyvin sopimuksenvaraista. Alan tuotteita ja palveluja voidaan tuottaa muitakin toimialoja edustavissa yrityksissä, kuten konsultti-, arkkitehtija insinööritoimistoissa. Esimerkiksi muotoilualan KIBS-palveluja tuottavat yritysmuotoisten palveluntuottajien lisäksi myös julkisen alan tutkimus- ja muut laitokset; yliopistot, korkeakoulut ja muut oppilaitokset sekä yksityiset voittoa tavoittelemattomat kolmannen alan yhteisöt (yhdistykset, säätiöt).

Design-alojen yritykset ja toimipaikat Uudellamaalla Tilastokeskuksen YTR:n mukaan Uuttamaata piti kotimaakuntanaan vuonna 2012 noin 2 440 muotoilualan yritystä, mikä oli 35 prosenttia toimialaryhmän kaikista yrityksistä Suomessa, mutta toimialakohtaiset ovat suuria. Muotoiluintensiivisen teollisuuden yrityksistä Uudellamaalla toimii alle viidennes, mutta osaamisintensiivistä muotoilun KIBS-yrityksistä yli 50 prosenttia ja taiteellisen toiminnan yrityksistä noin 50 prosenttia. Uudenmaan koko yrityskannasta (pl. alkutuotanto) design-aloilla toimivat yritykset muodostivat puolestaan vajaat kolme prosenttia.

Yritysten toiminnan alueellista laajuutta tarkastellaan kuitenkin paremmin toimipaikkatasolla kuin yritystasolla. YTR:n mukaan desing-alojen yritystoimipaikkoja toimi Uudellamaalla 2 410 vuonna 2012. Niiden henkilöstö oli 3 800 henkilöä ja liikevaihto 0,7 miljardia euroa. Design-aloilla toimipaikkojen työllisyys oli alle prosentin kaikkien yritystoimipaikkojen työllisyydestä ja alle puoli prosenttia liikevaihdosta Uudellamaalla.

Osuudet ovat pienemmät kuin koko maassa keskimäärin. Syynä on muotoiluintensiivisen teollisuuden pieni merkitys maakunnassa.

Muotoilun KIBS-alat, kuten graafisen muotoilun, sisustussuunnittelun ja teollisen muotoilun alat ovat keskittyneet kuitenkin vahvasti Uudellemaalle ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Näitä toimialoja edustavien toimipaikkojen työllisyydestä ja liikevaihdosta noin 60 prosenttia syntyi maakunnassa vuonna 2012. Graafisella suunnittelualalla osuudet olivat lähes 70 prosenttia. Muotoilualan KIBS-yrityksillä on pienestä koostaan huolimatta omaa painoarvoaan huomattavasti suurempia kerrannaisvaikutuksia muiden toimialojen yritysten menestykseen ja kasvuun.

51 Taulukko 27

Muotoilualojen yritykset, yritystoimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto Uudellamaalla 2012 (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus).

Yritykset 2012, lkm

Tekstiilien valmistus Vaatteiden valmistus Nahkatuotteiden valmistus Puutuotteiden valmistus Lasituotteiden valmistus Keraamisten tuotteiden valmistus Kivituotteiden valmistus Metallituotteiden valmistus Huonekalujen valmistus Kultasepän tuotteiden valmistus Muotoiluintensiivinen teollisuus Graafinen muotoilu Sisustussuunnittelu Teollinen muotoilu Muotoilun KIBS-palvelut Taideteosten luonti MUOTOILUALA yhteensä Uudenmaan yritykset yhteensä 64

Taulukko 28

76 14 14 134 9 26 31 24 179 126 633 397 414 287 1 098 709 2440 90441

Muotoilualojen yritykset, yritystoimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto Uudellamaalla 2012, prosenttia koko Suomen yritystoiminnasta (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus).

Yritykset 2012, %

Tekstiilien valmistus Vaatteiden valmistus Nahkatuotteiden valmistus Puutuotteiden valmistus Lasituotteiden valmistus Keraamisten tuotteiden valmistus Kivituotteiden valmistus Metallituotteiden valmistus Huonekalujen valmistus Kultasepän tuotteiden valmistus Muotoiluintensiivinen teollisuus Graafinen muotoilu Sisustussuunnittelu Teollinen muotoilu Muotoilun KIBS-palvelut Taideteosten luonti MUOTOILUALA yhteensä Uudenmaan yritykset yhteensä 65 64 65

YritystoiHenkilös- Liikevaihto mipaikat tö 2012, 2012, milj.

2012, lkm lkm euroa 81 106 12,0 13 18 5,4 15 18 2,6 131 633 196,0 9 40 6,9 27 182 28,9 30 80 12,4 23 15 1,7 170 829 173,9 122 396 91,3 621 2 317 531,0 396 374 27,9 405 335 45,1 286 362 38,5 1 087 1 071 111,5 705 447 37,1 2413 3835 679,6 95465 509979 173311

Pl. alkutuotanto (maa-, metsä- ja kalatalous) yritykset.

Pl. alkutuotanto (maa-, metsä- ja kalatalous) yritykset.

16,9 14,4 8,3 12,8 24,3 25,7 13,3 22,9 18,2 36,6 17,8 61,6 51,3 56,6 56,1 49,8 35,1 33,9

YritystoiHenkilös- Liikevaihto mipaikat tö 2012, 2012, % 2012, % % 17,4 14,5 11,1 13,0 4,9 7,8 8,4 1,4 1,2 11,8 9,0 15,6 22,5 15,2 13,4 25,5 54,8 69,7 12,4 6,6 7,5 21,5 7,4 6,1 16,9 12,2 15,8 35,0 55,8 68,9 16,8 12,2 16,8 61,3 66,9 68,4 50,2 53,3 58,1 55,8 59,9 63,3 55,3 59,8 62,2 49,5 49,9 54,8 34,0 17,7 20,0 32,2 36,8 44,3

52

4.6.2

Muotoilualan kasvuyrittäjyys Design-alan kasvuyrittäjyyttä Uudellamaalla ovat kuvattu tässä Taideteollisuuden Liitto Ornamon vuosina 20013-14 suorittaminen yrityskyselyjen pohjalta. Yrityskyselyihin vastanneista tarkemman tarkastelun piirissä on valittu 105 design-alan esimerkkiyritystä, joiden kotipaikka oli Uudellamaalla. Kyselyihin vastanneita uusmaalaisia yrityksiä oli tosiasiassa hieman enemmän kuin 105, mutta niiden tarkan kotipaikkakunnan tunnistaminen on vaikeaa, koska kyselyihin pystyi vastaamaan anonyymisti, ja koska kyselyyn ei sisältynyt erillistä kysymyskohtaa kotipaikasta.

Pääosa design-alan esimerkkiyrityksistä oli alle kymmenen henkilön mikroyrityksiä, jotka jakautuvat 2-9 henkilön pientyönantajiin ja alle kahden henkilön yksinyrittäjiin.

Yksinyrittäjien joukossa oli paljon sivutoimisia tai osa-aikayrittäjiä, joiden liikevaihto putosi alle 40 000 euroon. Pienestä keskimääräisestä yrityskoosta kertoo myös yritysmuoto, joka oli yli 40 prosentissa yrityksiä yksityinen toiminimi (liikkeen- ja ammatinharjoittaja). Runsas viidennes esimerkkiyrityksistä oli nuoria 2010-luvulla toimintansa aloittaneita yrityksiä.

Taulukko 29

Uudellamaalla toimivat kaikki muotoilualan esimerkkiyritykset (105 yritystä) prosentuaalisesti eri luokittelumuuttujien suhteen 2013-14, prosenttia (Lähde: Ornamon muotoilualan yrityskyselyt 2013-14).

Yrityskoko (henkilöstö): Alle 2 henkilöä 2-9 henkilöä Vähintään 10 henkilöä Yrityskoko (liikevaihto): Alle 10 000 euroa 10 000 - 39 999 euroa 40 000 – 99 999 euroa 100 000 – 399 999 euroa Vähintään 400 000 euroa Yritysmuoto: Toiminimi Henkilöyhtiö Osakeyhtiö Muu yritysmuoto Toiminnan aloittamisaika: Ennen vuotta 1990 1990-94 1995-99 2000-04 2005-09 2010-

Yritykset, lkm

Osuus, %

65 31 9

61,9 29,5 8,6

20 34 24 17 10

19,0 32,4 22,9 16,2 9,5

44 7 53 1

41,9 6,7 50,4 1,0

15 16 17 23 19 15

14,3 15,2 16,2 22,0 18,2 14,2

Kasvuhakuisten yritysten osuus ja kasvukeinot Kyselyjen mukaan noin kymmenen prosenttia Uudellamaalla toimivista muotoilualan yrityksistä oli voimakkaasti kasvuhakuisia vuosina 20013-14. Osuus oli hieman pienempi kuin voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä oli Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometrin mukaan Uudellamaalla keskimäärin syksyllä 2014 (11 pro-

53 senttia). Mahdollisuuksien mukaan kasvavia oli kyselyjen mukaan kuitenkin peräti 64 prosenttia. Loppuosa alan esimerkkiyrityksistä tyytyi nykyisen asemansa säilyttämiseen tai niillä ei ollut lainkaan kasvutavoitteita.

Kuvio 17

Muotoilualan esimerkkiyritykset ja kaikki yritykset Uudellamaalla kasvuhakuisuuden mukaan, prosenttia (Lähteet: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri syksy 2014; Ornamon yrityskyselyt 2013-14)

Kasvukeinot ja –tavat; kasvuhaluttomuus Noin 55 prosenttia uusmaalaisista muotoilualan voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavista yrityksistä haluaa kehittää aktiivisesti toimintaansa orgaanisella kasvulla. Keinoja ovat maantieteellisen markkina-alueen suurentaminen tai tarjonnan laajentaminen ja monipuolistaminen, mikä voi edellyttää uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. Noin 30 prosenttia yrityksistä luottaa myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen.

Loppuosa (10-15 %) pyrkii kasvaa muulla tavoin, kuten teettämällä enemmän alihankintatöitä. Yritysostoihin turvautuisi kaksi yritystä.

Noin neljännes muotoilualan uusmaalaisista esimerkkiyrityksistä ilmoitti, että heillä ei ole kasvutavoitteita. Keskeisiä syitä kasvuhaluttomuuteen oli, että yrityskoko oli yrittäjien tai yrityksen vastuuhenkilön mielestä optimaalinen tai yritystoiminta oli loppumassa yrittäjän eläköitymisen vuoksi. Muita kasvuhaluttomuuteen vaikuttavia syitä olivat omien taloudellisten voimavarojen puute ja haluttomuus ottaa kasvuun liittyvää taloudellista riskiä, riittämätön kysyntä ja kireä kilpailu, korkeat työvoimakustannukset sekä kasvuun tarvittavan osaamisen riittämättömyys.

54 Kuvio 18

Muotoilualan yritysten keskeisimmät kasvukeinot Uudellamaalla, prosenttia kasvuhakuisista yrityksistä (Lähde: Ornamo yrityskyselyt 2013-14).

Kasvuyritysten profiilia Muotoilualan yrityksiä koskeva tarkastelu osoittaa, että voimakkaasti kasvuhakuisia ja mahdollisuuksien mukaan kasvavia yrityksiä on kaiken kokoisten yritysten joukossa.

Myös osa yksinyrittäjistä haluaa kasvattaa yritystoimintaansa. Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset ovat kuitenkin pääasiassa osakeyhtiömuotoisia sekä hieman keskimääräistä suurempia liikevaihdolla ja henkilöstöllä mitattuna kuin muut yritykset, joten ne ovat kasvaneet jo aiemmin. Pääosa voimakkaasti kasvuhakuisista muotoilualan yrityksistä on myös suhteellisen nuoria.

Kuvio 19

Uudellamaalla toimivien muotoilualan esimerkkiyritysten kasvuhakuisuus yritystoiminnan aloittamisvuoden mukaan, prosenttia (Lähde: Ornamon yrityskyselyt).

55 Kuvio 20

Uudellamaalla toimivien muotoilualan esimerkkiyritysten kasvuhakuisuus yritysten kokoluokittain, prosenttia (Lähde: Ornamon yrityskyselyt).

Kasvuyritysten toiminnan kehittäminen Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien muotoilualan esimerkkiyritysten oman toiminnan tärkeimpiä kehittämistarpeita olivat Ornamon kyselyjen mukaan markkinoinnin ja myynnin myynnin edistäminen. Tosin mitkään markkinointiponnistelut eivät tuota liikevaihtoa ja katetta, vaikka tuotteet olisivat niiden kehittäjien mielestä hyviä ja teknologisesti edistynyt, ellei asiakkaiden tarpeita ole selvitetty hyvin eikä toiminta ole riittävän asiakaslähtöistä. Myönteistä on, että muotoilualan yritykset pitävät tärkeänä myös asiakkuuden ja kumppanuuden kehittämistä.

Muotoilussa tuote- ja palvelukehitystyön pitäisi perustua loppuasiakkaan tarpeiden parempaan huomioonottamiseen. Asiakkaat voisi ottaa mukaan tuotteiden kehittämiseen aiempaa paremmin, sillä vuorovaikutuksen kautta asiakkaiden tarpeet välittyvät parhaiten muotoilun suunnittelijoille. Asiakaslähtöisyyteen kuuluu, että tuotteen valmistajilla on valmiuksia räätälöidä tarjontaansa asiakaskohtaisesti. Myös vienti ja kansainvälistyminen ovat muotoilualalla tärkeitä kehittämiskohteita. Varsinkin voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset panostavat kansainvälistymiseen.

Muotoilualan kasvuhakuisten yritysten mielestä ulkoisen toimintaympäristön kehittämistarpeet liittyvät etenkin verotukseen, julkisiin hankintamarkkinoihin sekä yritysrahoitukseen, joita on käsitelty jo aiemmin tässä raportissa. Alan toimijoiden nuivaa suhtautumista verotukseen selittää pienimuotoinen omistajayrittäjävetoinen yritysrakenne, minkä vuoksi myöskään yhteisöveron alennuksella ei ole ollut suurta vaikutusta muotoilualalla. Yhteisöveron alennus on hyödyntänyt lähinnä suurempia yrityksiä, mutta se ei ole sinänsä pienentänyt yrittäjän verotaakkaa. 66 Julkisiin hankintoihin liittyvää problematiikka on käsitelty muotoilualan vuoden 2013 suhdanne- ja toimialaraportissa. Keskeisiä puutteita julkisilla hankintamarkkinoilla ovat hankintamenettelyt, jotka eivät tue uuden tiedon, teknologian ja toimintamallien saantia 66

Yritysverotuksen kevennykset kohdistuivat osakeyhtiömuotoisiin yrityksiin, mutta sen ulkopuolelle jäivät muut yritysmuodot, kuten toiminimet ja henkilöyhtiöt, jotka ovat muotoilualalla yleisiä.

56 julkiseen toimintaan tai edistä yritysten kehittymistä. Muotoilualan liiketoiminta ei silti eroa muista toimialoista siinä, että vahvat kotimarkkinat ja menestyminen julkisissa hankinnoissa antavat pohjaa kasvaa yrityksenä. Uudet innovaatiot voisivat olla erityisesti nuorten ja kasvuhakuisten yritysten vahvuuksia.

Kuvio 21

Uudellamaalla toimivien muotoilualan esimerkkiyritysten kasvuhakuisuus yritysten kansainvälistymisen mukaan, prosenttia (Lähde: Ornamon yrityskyselyt).

Kuvio 22

Uudellamaalla toimivien kasvuhakuisten muotoilualan esimerkkiyritysten näkemykset ulkoisesta toimintaympäristöstään, prosenttia (Lähde: Ornamon yrityskyselyt).

57

Yhteenveto 1 Yritystoiminnan laajuus ja uudistuminen Yritysten ja toimipaikkojen määrä Uudellamaalla toimi Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri YTR:n mukaan noin 90 440 yritystä ja 95 460 yritystoimipaikkaa vuonna 2012. Edellinen luku kuvaa Uuttamaata kotipaikkakuntanaan pitävien yritysten määrää ja jälkimmäinen luku kaikkia maakunnassa toimivia toimipaikkoja niiden taustalla olevien yritysten kotikunnasta riippumatta. Luvuissa ei ole mukana alkutuotannon (maa-, metsä- ja kalatalous) piirissä toimivia yrityksiä ja toimipaikkoja.

Yritysten kokorakenne Uusmaalaisista yrityksistä kaksi kolmasosaa oli yksinyrittäjien omistamia ja niistäkin osa oli sivutoimisia yrittäjiä. Isosta määrästään huolimatta yksinyrittäjät työllistivät vain viisi prosenttia maakuntaa kotikuntanaan pitävien yritysten henkilöstöstä. Neljännes yrityksistä oli 2-9 henkilön pientyönantajia, jotka työllistivät yksitoista prosenttia yritysten henkilöstöstä. Vähintään 10 henkilön työnantajayrityksiä oli neljä prosenttia, mutta netyöllistivät 84 prosenttia kaikkien yritysten henkilöstöstä.

Yritystoiminnan laajuus Tilastokeskuksen YTR:n mukaan yritystoimipaikkojen työllisyys oli Uudellamaalla noin 510 000 henkilöä ja liikevaihto 187 miljardia euroa vuonna 2012. Toimipaikkojen työllisyydestä ja liikevaihdosta pääkaupunkiseudun osuus oli noin 80 prosenttia vuonna 2012. Suurimpia työllistäjiä olivat kauppa, teollisuus ja kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelut. Jälkimmäisen toimialaryhmän merkitystä nostavat kiinteistöjen ylläpitopalvelut ja voimakkaasti laajentunut työvoiman vuokrausala.

Päätoimialojen merkitys vaihtelee Uudellamaalla alueittain ja kunnittain. Liike-elämän palvelujen työllisyydestä pääkaupunkiseudun osuus on yli 90 prosenttia, minkä lisäksi niiden suhteellinen merkitys on suuri Kirkkonummella, Järvenpäässä ja Hyvinkäällä.

Myös kaupan ja logistiikka-alan sekä kuluttajapalvelujen työllisyydestä pääkaupunkiseudun osuus on 80 prosenttia. Jalostusalojen osuus toimipaikkojen työllisyydestä on suurin Askolassa, Karkkilassa, Hangossa ja Loviisassa.

Yrityskannan uudistuminen Yrityskannan vaihtuvuus on kääntynyt Uudellamaalla laskuun vuodesta 2009 lukien, ja se on nyt selvästi alhaisempi kuin ennen talouslamaa. Yrityskannan vaihtuvuus kuvastaa yritystoiminnan uudistumiskykyä ja se saadaan suhteuttamalla toimintansa aloittaneet ja lopettaneet yritykset vallitsevaan yrityskantaan. Vaihtuvuus on alentunut etenkin teollisuudessa, rakennusalalla ja kuljetuksessa. Valitettavasti sama kehitys on käynnissä myös muilla päätoimialoilla.

Myös toimintansa lopettaneiden yritysten osuus vaihtuvuudesta on lisääntynyt. Teollisuudessa, rakennusalalla ja kuljetuksessa vaihtuvuus perustuu nyt toimintansa lopettaneiden yritysten enemmyyteen. Tämä merkitsee sitä, että yritysten kokonaismäärä vähenee näillä toimialoilla. Paikkakunnittain tarkasteltuna yritysten määrä supistui Tilastokeskuksen yritystilastojen vuonna 2013 Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Askolassa, Karkkilassa ja Hangossa.

58

2 Yritysten kasvuhakuisuus ja toteutunut kasvu Voimakkaasti kasvuhakuisia joka kymmenes yritys Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n tuoreen syksyn 2014 pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia oli yksitoista prosenttia kaikista Uudellamaalla toimivista pienistä ja keskisuurista yrityksistä (pk-yritykset), mikä oli kolme prosenttia enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Eniten kasvuhakuisia yrityksiä oli Helsingin ulkopuolisella pääkaupunkiseudulla. Myös liikevaihdon kasvutavoitteet olivat niissä kaikkein kovimmat.

Onnistuminen kasvutavoitteissa oli kuitenkin parhainta Helsingissä ja heikointa muualla pääkaupunkiseudulla, jossa tavoitteet oli asetettu kaikkein korkeimmalle. Pääasiallisena syynä kasvun epäonnistumiseen pidettiin kiristynyttä kilpailua ja heikkoa kysyntää kotimaan markkinoilla. Helsingin ulkopuolisella pääkaupunkiseudulla, jossa sijaitsee paljon kansainvälisillä markkinoilla toimivia yrityksiä, toteutunutta kasvua leikkasi heikko kysyntä ulkomaan markkinoilla.

Vakiintuneiden yritysten kasvuhakuisuus vähäistä Yritysten kasvuhakuisuus voimistuu, kun yrityskoko kasvaa, eli kasvuyritykset ovat kasvaneet jo aiemmin. Myös nuoret yritykset ovat Uudellamaalla kasvuhakuisempia kuin asemansa vakiinnuttaneet yritykset. Pk-yritysbarometrista saatu tulos on linjassa myös yrittäjistä tehtyjen kansainvälisten GEM-tutkimusten (Global Entrepreneurship Monitor) kanssa. Niiden mukaan vakiintuneiden yrittäjien osuus aikuisväestöstä on Suomessa melko korkeaa tasoa, mutta ongelmana on alhainen kasvuhakuisuus.

Alhainen kasvuhakuisuus näkyy yrityskentässä siten, että Tilastokeskuksen yritystilastojen mukaan kaksi kolmasosaa maamme yrityksistä työllistää alle kaksi henkilöä vuosityöllisyyden käsitteellä mitattuna. Näistäkin yli neljännes on sivutoimisten tai osaaikaisten yrittäjien omistamia. Myös pohjoismaisessa vertailussa Suomi sijoittuu hännänhuipuksi yritysten kasvuhakuisuuden suhteen, vaikka yritysilmapiirimittareiden mukaan maassamme olisi yrityksille hyvä toimintaympäristö.

Paradoksaalista on, että valtiovalta on koko 2000-luvun ajan väsännyt erilaista keinovalikoimaa uusien osaamisalojen kasvattamiseksi kansantalouden kivijaloiksi siinä kuitenkaan onnistumatta. Ehkäpä erilaisten hankkeiden sijasta olisi kannattanut keskittyä vain tarjoamaan mahdollisimman kilpailuneutraali toimintaympäristö, yksinkertainen ja kasvuun kannustava verotusjärjestelmä, joustavat työmarkkinat, alentaa palkan sivukustannuksia ja luopua tehottomista yritystuista.

Yritysrahoitus kasvun pullonkaulana?

Rahoitusta pidetään kasvuyrityksissä keskimääräistä tärkeämpänä kehittämisen kohteena. Erityisesti nuorissa kasvuhakuisissa yrityksissä rahoituksen turvaaminen on muita yrityksiä useammin kehittämisen pahin este. Pk-yritysten rahoitus on pankkikeskeistä, mikä koskee myös voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä. Toisaalta kasvuyritykset hakevat ja saavat useammin julkista rahoitusta kuin muut yritykset, jotka ovat enemmän markkinaehtoisen pankkirahoituksen varassa.

Pk-yritysbarometrista paljastui myös, että voimakkaasti kasvuhakuisilla yrityksillä on enemmän maksuvaikeuksia kuin muilla yrityksillä, sillä rahoitusta tarvitaan samanaikaisesti käyttöpääomaksi yrityksen pyörittämiseen ja tarpeellisiin investointeihin. Sen si-

59 jaan yrityksillä, joilla ei ole kasvutavoitteita, maksuvaikeuksia on vähiten. Yrityskoon mukaan katsottuna maksuvaikeuksien kanssa eivät kamppaile suuret yritykset, vaan 5-9 henkilöä työllistävät pientyönantajat.

Toteutunut kasvu työllisyyden kehityksen mukaan Arviot kasvuhakuisuudesta eivät takaa kasvun toteutumisesta, minkä vuoksi on tarpeellista tutkia toteutunutta kasvua. TEM:n kasvuyritystilaston mukaan Uudellamaalla oli vuonna 2012 noin 343 vähintään kymmenen henkilöä työllistävää kasvuyritystä, joiden työllisyys oli lisääntynyt vähintään kolmena edellisenä vuotena. Maamme kaikista kasvuyrityksistä Uudellamaalla toimi runsaat 40 prosenttia. Uudenmaan yrityskannasta kasvuyrityksiä oli 0,4 prosenttia.

Määrällisesti eniten kasvuyrityksiä oli kiinteistö-, hallinto- ja tukipalveluissa, jossa kasvuyritysten määrä on moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Kasvu on vauhdittunut erityisesti henkilöstövuokrausalalla. Kasvuyritysten määrä on lisääntynyt myös kuljetusalalla ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näiden toimialojen kehityksen taustalla on keskittymiskehitys, jossa pienet yritykset ovat menettäneet asemiaan yrityskauppojen ja yritysten vähentyneen uusperustannan vuoksi.

Pienintä kasvuyritysten määrä oli majoitus- ja ravitsemisalalla sekä muissa kuluttajapalveluissa. Myös teollisuuden pieni kasvuyritysten määrä on huolestuttavaa, sillä teollisuudella on tärkeä suora merkitys työllisyyden ylläpitäjänä ja verotulojen tuojana. Teollisuusyritysten menestys niiden omilla markkinoilla heijastuu välittömästi myös niistä riippuvaisten muiden toimialojen kysyntään. Määrätyllä viipeellä vaikutukset näkyvät yksityisessä kulutuksessa ja julkisyhteisöjen verotuloissa.

Kasvavat osaamisalat tilastojen piiriin TEM:n kasvuyritystilaston yhtenä keskeisenä puutteena on, että kasvuyritykset luokitellaan siinä vain EU:n toimialaluokituksen mukaan. Luokituksen pohjalta on usein lähes mahdotonta tunnistaa kasvavia osaamisaloja, jotka koostuvat eri jalostus- ja palvelutoimialoja edustavista ydin- ja support-alojen yrityksistä. Ilman kasvavien osaamisalojen identifiointia kasvuyritystilastot ovat vajavaisia. Esimerkkejä osaamisaloista ovat vaikkapa terveysala, yksityinen turvallisuusala tai design-ala.

Uudet haasteet siivittävät lääke- ja terveysteknologian kehitystä Helsingin seudun kauppakamarille laadittujen erillisselvitysten mukaan Uudellamaalla toimii ainakin 29 terveysalan kasvuyritystä, joiden liikevaihdon keskimääräinen vuosikasvu oli vähintään 10 prosenttia kasvukaudella 2010-13. 67 Kasvuyritykset koostuvat lähinnä lääkkeiden ja terveysteknologiatuotteiden valmistajista sekä tukkukaupan yrityksistä, ja toisaalta ohjelmointialan sekä bio-, lääke- ja luonnontieteelliseen tutkimuksen ja kehitykseen erikoistuneista yrityksistä.

Lääke- ja terveysteknologian yrityksille on tyypillistä, että pääosa tuotannosta suuntautuu vientiin. Samanaikaisesti kotimainen terveydenhuollon palvelutuotanto nojautuu hankinnoissaan vahvasti tuontiin. Suomi on väestöltään kuitenkin yksi Euroopan nopeimmin vanhenevista maista. Terveyspalvelujen tarpeen ja terveysmenojen voimakas

67

Näistä 14 oli nopean kasvun yrityksiä, joissa liikevaihdon kasvuvauhti ylitti 20 prosenttia. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja terveysalan tuotteiden vähittäiskauppa eivät kuuluneet tarkastelun piiriin.

60 merkitsee suuria haasteita terveyshuoltojärjestelmälle ja sen rahoitukselle, minkä vuoksi terveydenhuoltoon tarvitaan uusia innovaatioita.

Kotimaisen terveysalan teollista pohjaa voisi vahvistua, jos yhteistyö ja vuorovaikutus sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen tuottajien ja kotimaassa toimivien lääkeja terveysalan teknologiayritysten välillä lisääntyisi. 68 Palveluntuottajien kilpailu asiakkaista ja halu löytää ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin antaisivat parhaiten impulsseja ja koekentän lääke- ja terveysteknologiaa tuottaville jalostus- ja palvelualojen yrityksille, mistä hyötyisi koko Life Science-yrityskenttä. 69

Turvallisuusalalla suuria mahdollisuuksia Turvallisuusalalla toimi Uudellamaalla ainakin 23 yritystä, joiden liikevaihdon keskimääräinen kasvuvauhti oli vähintään 10 prosenttia kasvukaudella 2010-13. 70 Kasvuyritykset painottuvat monitoimialaisiin kiinteistö-, hallinto- ja tukipalveluja tuottaviin yrityksiin sekä osaamisintensiivisiin liike-elämän KIBS-yrityksiin mukaan lukien tietoturvallisuuteen erikoistuneet ohjelmointialan yritykset. Alan tukku- ja vähittäiskaupan ja teollisuuden piirissä kasvuyrityksiä oli vähemmän.

Yrityskyselyjen mukaan kasvuhakuisia yrityksiä on turvallisuusalalla myös koko maassa suhteellisesti enemmän kuin yrityskentässä keskimäärin, mikä kertoo alan dynaamisuudesta ja vahvasta uskosta tulevaisuuteen. Julkisen vallan riskisijoitukset ja panostukset turvallisuusalan tutkimus- ja kehittämistyöhön eivät edistäisi vain yksityisten yritysten liiketoimintaa, vaan niillä olisi yhteiskunnassa myönteisiä ulkoisvaikutuksia yleisen turvallisuuden parantumisen muodossa. 71

Design auttaa muitakin yrityksiä kasvuun Muotoilualan yritykset jaetaan kolmeen ryhmään: muotoiluintensiiviseen teollisuuteen, taiteelliseen toimintaan ja osaamisintensiivisiin KIBS-yrityksiin. KIBS-yritykset eroavat muista muotoilualan yrityksistä siten, että niillä ei ole yleensä tuotteiden valmistusta. Ne ovat palveluyrityksiä, jotka synnyttävät ja välittävät ulkopuolista osaamista muille yrityksille ja yhteisöille. Toiminnallaan muotoilualan KIBS-yritykset edesauttavat muiden toimialojen kasvua ja brändien syntyä.

Muotoilualan esimerkkiyrityksiä Uudellamaalla koskeva tarkastelu osoittaa, että pientyönantajien ja yksinyrittäjien joukossa on paljon kasvuhakuisuutta. Kaikkiaan noin kymmenen prosenttia muotoilualan yrityksistä on voimakkaasti kasvuhakuisia ja yli 60 prosenttia pyrkii kasvuun mahdollisuuksien mukaan. Kasvua haetaan markkinointia ja myyntiä edistämällä, asiakkuutta kehittämällä, tuotekehityksellä ja laajentamalla toimintaa kansainvälisille markkinoille.

68

Terveysalan yrittäjyyttä ja kasvua on tarkasteltu lähemmin työ- ja elinkeinoministeriölle valmistuneessa tuoreessa raportissa (Lith, Pekka: Terveysalan tilastokatsaus, Raportti osaamisalan yritystoiminnan laajuudesta, yritysrakenteesta ja kasvusta, 2014).

69 Siten ei ole yhdentekevää millaiseksi tekeillä oleva sosiaali- ja terveyshuollon kokonaisuudistus (sote-reformi) muodostuu. Parhaan tuloksen saavuttaminen edellyttää julkisten ja yksityisten voimavarojen yhdistämistä, jotta kansalaisille voidaan tarjota mahdollisimman hyviä sosiaali- ja terveyspalveluja kaikkialla maassa. Keskeistä olisi muuttaa peruspalvelujen tuotantotavat, yksinkertaistaa julkista rahoitusjärjestelmää ja käyttää hyväksi markkinamekanismeja lisäämällä asiakkaan vapautta palveluntuottajan valinnassa.

70 Turvallisuusalan kasvuyrityksistä kahdeksan oli nopean kasvun yrityksiä, joissa liikevaihto parani yli 20 prosenttia.

71 Yksityinen turvallisuusala on toimiala, jolla sovelletaan modernia teknologiaa, ja jonka tuotteiden, palvelujen ja järjestelmien kysyntä on maailmanlaajuista. Alan tuntemus on kuitenkin huonoa. Esimerkiksi lainsäädännössä yksityinen turvallisuusala nähdään vain vartiointi- ja järjestyksenpitotyönä.

61

Lähteitä Mm. Balance Consulting Oy: Tunnuslukujen tulkinta.

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK: Menestyvä ja hyvinvoiva Suomi, Rakennemuutoksesta kestävään kasvuun, Ajankohtaiset toimet hallituskauden puolivälissä, Helsinki 2013.

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK: Selvitys omistaja- ja kasvuyrittäjyyden olemuksesta Suomessa, Kartoitus kasvun ulottuvuuksiin ja osa-alueisiin (toim. Nordea), Helsinki 2013.

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK: Suomen talouden rakennemuutoshaasteet ja niihin vastaaminen, Yrittäjyyden ja pk-yritysten näkökulma, esitys 20/12/2012, Pk-yritykset ja aluepalvelut (toim. Jari Huovinen).

Lith, Pekka: Kannattava kasvuyrittäjyys, Raportti Suomen yritysrakenteesta ja kasvuyrityksistä kyselytutkimusten ja hallinnollisten tilastoaineistojen valossa, Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith, Helsinki 2013.

Lith, Pekka: Turvallisuusalan yritysten suhdanne- ja toimialaraportti 2014, Selvitys turvallisuusalan yritysten markkinoista, yritysprofiilista, kasvuyrittäjyydestä ja lähiajan suhdanneodotuksista, Lith Consulting Group, Helsinki 2014.

Lith, Pekka: Vuokratyövoima Suomessa, Muistio koti- ja ulkomaisen vuokratyövoiman käytön laajuudesta, pelisäännöistä ja henkilöstöpalveluyrityksistä, Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith, Helsinki 2010.

Lith, Pekka: Terveysalan tilastokatsaus, Raportti osaamisalan yritystoiminnan laajuudesta, yritysrakenteesta ja kasvusta, Lith Consulting Group, Helsinki 2014.

Lith, Pekka: Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut, Raportti yksityisestä palvelutarjonnasta ja yritysten kasvusta sekä julkisista hankinnoista ja toiminnan kehittämisestä sosiaali- ja terveyspalveluissa, TEM:n raportteja 34/2013, Helsinki 2013.

Lith, Pekka: Yritystoiminnan tilastokatsaus 2014, Tilastollinen raportti yrityksistä, yritysprofiilista, yritystoiminnan kehityksestä ja yrittäjyydestä, Lith Consulting Group, Helsinki 2014.

Riikonen, Riikka: Yrityksen kannattavuuden tarkastelua ja tunnuslukuja, Opinnäytetyöraportti, Tampereen Ammattikorkeakoulu, Tampere 2008.

Seinäjoen Ammattikorkeakoulu: Omistajanvaihdoksen toteutus ja onnistuminen ostajan ja jatkajan näkökulmasta (toim. Varamäki, Heikkilä, Tall, Viljamaa ja Länsiluoto), Ammattikorkeakoulu julkaisusarja B, Raportteja ja selvityksiä B74, 2013 Seinäjoki.

Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö: Pk-yritysraportti syksy 2014.

62 Teollisuustaiteen Liitto Ornamo: Muotoilualan yritysten suhdanne- ja toimialaraportti 2013, Raportti muotoilualojen yrityksistä, yritysprofiilista, markkinoista, kasvuyrittäjyydestä ja lähiajan suhdanneodotuksista (toim. Pekka Lith / Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith), Helsinki 2014.

Teollisuustaiteen Liitto Ornamo: Muotoilualan suhdannekatsaus 2014, Selvitys muotoilualojen yrityksistä, toimintaympäristöstä, toiminnan kehittämisen osa-alueista sekä ja lähiajan suhdanneodotuksista (toim. Pekka Lith / Lith Consulting Group), Helsinki 2014.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulu: Global Entrepreneurship Monitor, A 1 / 2014.

Finnish 2013 Report (toim. Stenholm, Suomalainen, Kovalainen, Heinonen ja Pukkinen), Turku 2014.

Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpidon, työvoimatutkimuksen, yritys- ja toimipaikkarekisterin tilastoja 1990- ja 2000-luvuilta.

Tilastokeskus: Toimialaluokitus TOL 2008, Käsikirjoja 4, Helsinki 2008.

Työ- ja elinkeinoministeriö: Kasvuyrityskatsaus 2011, Helsinki 2011.

Työ- ja elinkeinoministeriö: Kasvuyrityskatsaus 2012, Helsinki 2012.

Työ- ja elinkeinoministeriö: Toimiala Oneline:n kasvuyritystilastot.

Työ- ja elinkeinoministeriö: Yrityskatsaus 2013, Näkökulmia elinkeinopolitiikkaan, yrityksiin ja yrittäjyyteen, TEM:n julkaisuja 25/2013, Helsinki 2013.

63

LIITE 1: Katsaus kasvuyrityksiin eri ELY-keskusalueilla Suomi on jaettu alueellisesti 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY).

OECD:n ja Eurostatin kasvuyritysten määritelmän mukaan 42 prosenttia kasvuyrityksistä sijaitsi Uudellamaalla kasvukaudella 2009-12, vaikka alueella oli vain kolmannes maamme alkutuotannon ulkopuolella toimivista yrityksistä. Kaikkien kasvuyritysten henkilöstön lisäyksestä Uudenmaan osuus oli peräti 62 prosenttia. Tämä on seurausta siitä, että Helsingin seutu ja erityisesti pääkaupunkiseutu on maamme talousveturi sekä ulkomaankaupan ja logistiikan keskus.

Yrityskantaan suhteutettuna kasvuyrityksiä oli eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Näillä ELY-keskusalueilla toimi yhteensä yli 50 prosenttia kaikista kasvuyrityksistä kasvukaudella 2009-12. Suhteellisesti vähiten kasvuyrityksiä oli VarsinaisSuomessa, Etelä-Savossa ja muutoin yritteliäisyydestään tunnetulla Etelä-Pohjanmaalla.

Selvästi suurimmat kasvuyritykset löytyvät Uudeltamaalta, minkä johtuu yritysjärjestelyihin perustavasta epäorgaanista kasvusta. Keskikooltaan pienimmät kasvuyritykset sijaitsevat Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa.

Taulukko 1

Kasvuyritykset ELY-keskusalueittain kasvukaudella 2009-12 (OECD:n määritelmä 72) (Lähde: Kasvuyritystilastot, TEM:n toimialaOneline –palvelu).

Yrityksiä yhteensä 2012, lkm

Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Savo Häme Keski-Suomi Satakunta Lappi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kainuu Yhteensä

72

90 441 24 118 15 268 27 491 12 765 11 419 9 901 17 396 11 802 11 170 8 627 10 088 6 499 6 993 2 932 266 910

Osuus yrityksistä 2012, % 33,9 9,0 5,7 10,3 4,8 4,3 3,7 6,5 4,4 4,2 3,2 3,8 2,4 2,6 1,1 100,0

Kasvuyrityksiä 2009-12, lkm 343 79 64 53 37 35 35 34 30 30 19 17 14 12 9 811

Osuus kasvuyrityksistä 200912, % 42,3 9,7 7,9 6,5 4,6 4,3 4,3 4,2 3,7 3,7 2,3 2,1 1,7 1,5 1,1 100,0

Kasvuyritykset /yrityskanta 2012, % 0,38 0,33 0,42 0,19 0,29 0,31 0,35 0,20 0,25 0,27 0,22 0,17 0,22 0,17 0,31 0,30

Kasvuyrityksen työllisyys kasvukauden alussa vähintään kymmenen henkilöä ja seuraavan kolmen vuoden henkilöstön keskimääräinen vuosikasvu vähintään 20 prosenttia.

64 Taulukko 2

Kasvuyritysten työllisyyden ja liikevaihdon kehitys ELY-keskusalueittain kasvukaudella 2009-12 (OECD:n määritelmä 73) (Lähde: Kasvuyritystilastot, TEM:n toimialaOneline –palvelu).

Kasvuyrityksiä 2009-12, lkm

Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Savo Häme Keski-Suomi Satakunta Lappi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kainuu Yhteensä

343 79 64 53 37 35 35 34 30 30 19 17 14 12 9 811

Työllisyyden lisäys, lkm

40000 6151 3197 2415 2180 1866 2299 1479 1153 1477 700 540 364 332 640 64791

Osuus työllisyyden lisäyksestä, %

61,7 9,5 4,9 3,7 3,4 2,9 3,5 2,3 1,8 2,3 1,1 0,8 0,6 0,5 1,0 100,0

Työllisyyden kasvu 200912, %

Liikevaihdon kasvu 200912, %

189,8 236,7 152,8 164,6 200,7 189,1 142,7 115,8 113,1 161,9 106,9 137,1 118,7 120,6 172,0 179,3

154,8 232,7 82,4 128,7 198,2 136,7 79,9 81,3 109,9 152 103 123,4 98,1 79,7 580,2 146,5

Koko maan kasvuyrityksistä liike-elämän palveluilla toimi noin 37 prosenttia. Alueellisesti liike-elämän palvelualojen merkitys on suurin Uudellamaalla, Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla. Niiden osuus oli pienin Kainuussa, Pohjanmaalla sekä Pohjois-Savossa.

Liike-elämän palvelut ovat lähinnä erilaisista yrityspalveluista koostuva toimialaryhmä.

Liike-elämän palveluihin on luettua tässä katsauksessa informaation ja viestinnän toimiala, ammatillinen ja tekninen toiminta (tekninen suunnittelu, liikkeenjohdon konsultointi yms.) sekä kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelut.

Jalostusaloilla on kolmannes maamme kasvuyrityksistä. Jalostusaloja ovat teollisuus, rakentaminen, kaivannaistoiminta ja energia-, vesi- ja ympäristöhuolto. Jalostusalojen kasvuyritysten on suhteellisen suuri useimmilla ELY-keskusalueilla Uuttamaata ja Etelä-Savoa lukuun ottamatta. Etelä-Pohjanmaalla yli 50 prosenttia kasvuyrityksistä oli jalostusaloilla. Määrällisesti ja suhteellisesti eniten jalostusalojen kasvuyrityksistä oli kuitenkin Uudellamaalla. Usein keskustelussa unohdetaan, että Uudellamaalla on tärkeä asema maamme teollisessa toiminnassa.

Kaupan ja logistiikan toimialoilla on vajaa viidennes maamme kasvuyrityksistä. Kaupan ja kuljetuksen merkitys vaihtelee ELY-keskusalueittain. Suhteellisesti suurinta alan kasvuyrittäjyys on Pohjois-Savossa. Pienintä se on Etelä-Pohjanmaalla. Runsas kymmenesosa kasvuyrityksistä toimii kuluttajapalveluissa. Suhteellisesti eniten niitä on Satakunnassa. Kuluttajapalveluihin on luettu tässä yhteydessä majoitus- ja ravitsemistoiminta, matkailuun liittyvät elämys- ja virkistyspalvelut, yksityiset sosiaalija terveyspalvelut sekä urheilu- ja liikuntapalvelut.

73

Kasvuyrityksen työllisyys kasvukauden alussa vähintään kymmenen henkilöä ja seuraavan kolmen vuoden henkilöstön keskimääräinen vuosikasvu vähintään 20 prosenttia.

65 Kuvio 1

74

Kasvuyritykset ELY-keskusalueittain ja päätoimialoittain kasvukaudella 200912 (OECD:n määritelmä 74), prosenttia alueen kasvuyrityksistä (Lähde: Kasvuyritystilastot, TEM:n toimialaOneline –palvelu).

Kasvuyrityksen työllisyys kasvukauden alussa vähintään kymmenen henkilöä ja seuraavan kolmen vuoden henkilöstön keskimääräinen vuosikasvu vähintään 20 prosenttia.

HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI Kalevankatu 12, 00100 HELSINKI p. 09 228 601 etunimi.sukunimi@chamber.fi kauppakamari@helsinki.chamber.fi www.helsinki.chamber.fi www.kauppakamarikauppa.fi