![](https://assets.isu.pub/document-structure/230130080250-bcb45f244f53088a45dd4bbf73aa1ffe/v1/3fb8affab9a5030ce9882ad83b76b055.jpeg?width=720&quality=85%2C50)
3 minute read
AUTOT JA LIIKENNE Ralliharrastus vei mukanaan
Ylivieskan ProCaravanin huoltomiehet ovat intohimoisia moottoriurheilijoita. Heidän kiinnostuksensa moottoriajoneuvoihin syttyi jo lapsena, ja on osin verenperintöä.
Teksti: Ida Niskanen
Kuvat: Laura Nevalainen autoilusta ja rakentaa omaa kisa-autoa käyttäen runkona vanhaa Peugeot 106 autoa. Auton rakentaminen oli hidasta, sillä Mikolla ei ollut aiempaa kokemusta kilpa-auton rakentamisesta. Hän rakensi autoa pienellä budjetilla omaa mielikuvitustaan apunaan käyttäen.
Salmelan perheessä autojen korjaaminen ja rassaaminen on verissä. Veljekset Mikko ja Eerikki seurasivat pikkupoikina isänsä työskentelyä autokorjaamollaan.
– Isällä oli oma autokorjaamo, jossa vietettiin veljesten kanssa paljon aikaa. Aluksi seurattiin isän työskentelyä ja saatiin ojennella isälle työkaluja, lopulta päästiin mukaan auttamaan. Muistot ja opit isän korjaamolta ovat tärkeitä - siellä, öljypurkkien ja työkalujen keskellä, syttyi kipinä autoalaan ja käsillä tekemiseen, joka kantaa vieläkin, Mikko ja Eerikki kertovat.
Autojen korjaaminen ei jäänyt pelkästään harrastukseksi, vaan molemmat veljeksistä suuntasivat työskentelemään autokorjaamoihin ja vuosien jälkeen päätyivät ProCaravanille caravanasentajiksi. Salmelan isän perintö ei suinkaan pysähtynyt omiin poikiin, sillä kiinnostus autoalaan siirtyi eteenpäin myös nuoremmalle sukupolvelle. Martin, Mikon poika on myöskin caravanasentaja. Hänkin työskentelee tätä nykyä Ylivieskan ProCaravanilla.
Teemu Pohjola on niin ikään ollut pienestä asti kiinnostunut moottoriajoneuvoista. ProCaravanille hän päätyi, kun kaveri vinkkasi hakemaan töihin.
Teemu otettiin ilolla työporukkaan mukaan, sillä kasvavassa yrityksessä motivoituneelle työntekijälle oli tarvetta. Aluksi Teemu toimi matkailuajoneuvojen fiksaajana, mutta siirtyi nopeasti huoltohallin puolelle asentajan hommiin. Tällä hetkellä Teemu työskentelee Ylivieskan huollon vastaanotossa. – Olen harrastanut moottorivehkeiden kanssa värkkäämistä pienestä pitäen. Ala kiinnostaa ja työskentely on mukava. Työssä pääsee vaikuttamaan asioihin ja kehittämään omaa osaamista, Teemu iloitsee.
Projektin edetessä Eerikki sai työkaverinsa Teemun innostumaan rallitouhuista, ja lopulta he kasasivat yhdessä auton kisoihin. Ajatuksena oli, että Teemu lähtee yhteen kisaan mukaan kartturiksi.
MIKKO ja Martin aloittivat ralliautoilun itse rakennetulla kilpa-autolla jäärata-autoilussa. Lyhyet ja leudot talvet eivät ehtineet sammuttamaan vauhdin janoa, joten harrastusta laajennettiin jääradan ulkopuolelle. Aluksi Mikko oli kuskina ja Martin kartturina. Ensimmäisen kauden jälkeen osia vaihdettiin. Nykyään poika ajaa ja isä lukee karttaa. Mikon ja Martinin esimerkistä myös Mikon veli Eerikki alkoi haaveilla ralli-
– Rapattiin yötä päivää autoa, jotta saatiin se kisapäiväksi valmiiksi. Kerron vaimolle, että yhden rallin käyn istumassa kyydissä, mutta ralli vei kyllä kerrasta mennessään. Kisan jälkeen jäi polte päästä parantamaan tulosta.
Tällä hetkellä molemmat kuljettajaparit kisaavat suositussa harrasterallisarjassa, jossa kisaa kaiken kaikkiaan jopa 240 kuljettajaparia. Sarja on koettu hyväksi, sillä siihen on helppo päästä mukaan ja osallistuminen on edullisempaa muihin rallisarjoihin verrattuna. Sarjassa on useita eri luokkia. Mikko ja Martin ajavat luokkaa 18 2wd alle 2250cc HR/Proto. Eerikki ja Teemu kisaavat luokassa 19 2wd yli 2250cc HR/Proto.
RALLIAUTOILUSSA autoja saa rassata, korjata ja parantaa. Hallilla kuluu aikaa paljon enemmän kuin itse kisoissa tai treenaamassa. Autoja kehitetään jatkuvasti ilman kalliita osia. Se vaatii nokkeluutta, kehittää ammattitaitoa ja pitää mielenkiintoa yllä. – Ilman omaa osaamista harrastaminen ei olisi mahdollista. Kisa-autoja täytyy korjata jatkuvasti, ulkopuolisella teettäminen tulisi kalliiksi. Itse tekemällä säästää pitkän pennin. Parasta on, kun autossa on jotain saatu parannettua ja se näkyy kisoissa, miehet tuumivat.
Molempien kuljettajaparien ajamat luokat ovat harrasterallisarjan ennakkotutustumattomia luokkia eli pimeää rallia. Ennen kilpailupäivää kilpailijat eivät saa mitään tietoa tule-
Siinä pääsee tekemään käsillä hommia, käyttämään mielikuvitusta auton rakentamisessa sekä nauttimaan kisoissa jännityksestä ja vauhdista. Harrastus on tuonut elämään paljon sisältöä.
Kisakokemukset Mikko, Martin, Eerikki ja Teemu mieltävät ainutlaatuisiksi. Samanlaista tunnetta ja kokemusta ei heidän mukaansa saa muualta. Eerikki kiteyttää lajin hienouden muiden nyökytellessä vieressä: vista EK-pätkistä. Kisapäivänä jaetaan tiekirjat, johon on merkitty reitit ja siirtymät erikoiskokeisiin sekä EK-pätkien pahimmat paikat, jotta vältyttäisiin onnettomuuksilta. Ralliautoilu vaatii kuskilta ja kartturilta molemminpuolista luottamusta ja saumatonta yhteistyötä. Kartturi seuraa tiekirjaa ja ilmoittaa kuskille merkit oikeaan aikaan. Jos tiekirjassa ei ole merkintää, kartturi katsoo eteenpäin niin pitkälle kuin vain näkee ja kertoo kuskille tulevat mutkat ja mäet. – Luja luottamus tulee olla molemmin puolin, jotta yhteistyö toimii. Kuskin pitää luottaa kartturin ohjeisiin ja kartturin täytyy luottaa siihen, mitä kuski tekee. Pitää saada rentous tekemiseen. Ei ole aikaa pelätä, muuten koko homma kaatuu, rallinelikko toteaa.
– Jännitys ennen kisoja on käsin kosketeltavaa. Se tuntuu ja vyöryy koko kehossa. Ja sitten lopulta tulee se hetki, kun siirrytään lähtöviivalle. Kytkin nostetaan ensimmäiselle erikoiskokeelle ja yhtäkkiä - kaikki katoaa. Jännitys häviää ja mieli tyhjenee. Ajaessa ei mieti mitään muuta kuin ajamista.
Ikimuistoisimmaksi hetkeksi Mikko ja Martin nostavat ensimmäisen voittonsa Tornio-rallissa vuonna 2019. – Fiilis palkintokorokkeella oli kerrassaan upea. Oli mahtavaa huomata, että yhteistyöllä ja omalla tekemisellä saatiin auto kulkemaan ja pysymään ehjänä maaliin saakka.
![](https://assets.isu.pub/document-structure/230130080250-bcb45f244f53088a45dd4bbf73aa1ffe/v1/5df4476cc143d95049f6a10ddbc7d881.jpeg?width=720&quality=85%2C50)
Menestystä Mikolle ja Martinille on tullut useammassakin osakilpailussa, mutta harmillisesti kisoja on päättynyt keskeytyksiin auton teknisten ongelmien vuoksi.
– Nyt alkaa kokemusta olla sen verran, että uskaltaa ajaa täysiä, vaikka ajetaankin pimeää rallia ennestään tuntemattomilla teillä.
Teemun ja Eerikin ikimuistoisin hetkeen lukeutuu myöskin ensimmäinen palkintosija Joutsassa vuoden 2020 syksyllä.
– Kisojen jälkeen kokoonnuttiin palkintojen jakoon, jossa sijoitukset lueteltiin luokka kerrallaan. Sitten tuli meidän luokan vuoro ja kuultiin kolmantena meidän nimet. Oltiin ihan yllättyneitä, ja sen jälkeen tuli upea fiilis - kerrassaan unohtumaton hetki.
MIKÄ ralliharrastuksessa koukuttaa?
Tähän on helppo saada miehiltä vastaus:
– Ralliharrastus on kokonaisvaltaista.
TYÖPAIKAN kahvihuoneessa vaihdetaan ajatuksia ralliautoilusta ja jännitetään kisoja etukäteen.
– Työyhteisömme on ollut tiivis jo aiemmin, mutta rallihomma on yhdistänyt meitä entisestään. Kun on samat kiinnostuksen kohteet, on helppo löytää yhteistä keskusteltavaa. Vapaa-ajallakin tulee oltua ralliharrastuksen puitteissa paljon tekemisissä.
Ilman yhteistyökumppaneita rallin harrastaminen ei onnistuisi. Rallimiehet ovatkin kiitollisia kaikille sponsoreille, mutta etenkin työnantajalleen ProCaravanille, joka on mahdollistanut harrastamisen antamalla matkailuajoneuvojen huoltohallin käyttöön iltaisin ralliautojen korjaamiseen.
Ylivieskan lisäksi matkailuajoneuvoja myyvällä ProCaravanilla on toimipisteet Nummelassa läntisellä Uudellamaalla sekä Lahdessa.
Eerikin ja Teemun ralliautoilua voi seurata Instagramista tililtä @eeteemotorsport ja Mikkoa ja Martinia tililtä @salmelarallyteam. •