Erikoishunajaa käsityönä

Puolukkahunaja on Kari Vääräkankaan ykkössuosikki. Myös hillahunaja ja valkomesikkähunaja ovat hyvin mieluisia.

Teksti: Reetta Reinman

Kuva: Kari Vääräkangas

Kesäkuun alussa, kun hilla alkaa kukkia, ylivieskalainen Kari Vääräkangas pakkaa viitisenkymmentä mehiläispesää kuorma-autoonsa, ajaa noin 300 kilometrin matkan Raunalle ja laittaa pesiä hillasoiden reunalle. Samalla reissulla hän ajaa Rovaniemen Vanttauskoskelle ja pystyttää osan pesistä mustikkakankaille. Mustikka kukkii Rovaniemellä samaan aikaan kuin hilla Ranualla. Pesät hän hakee pois heti kukinnan loputtua. Hillan kukinta kestää pari, kolme viikkoa. Hillahunajan makua Vääräkangas kuvailee samanlaiseksi kuin miltä suolla tuoksuu kuumana kesäpäivänä. Hillan ja mustikan kukkien lisäksi Vääräkankaan mehiläiset käyvät muun muassa puolukan, voikukan ja horsman kukissa Rovaniemen ja Ranuan ohella ja pääsääntöisesti Ylivieskassa, Alavieskassa, Haapajärvellä ja Nivalassa. Viljelykasveista Vääräkangas jalostaa hunajaa apilan, rypsin, tattarin ja valkomesikän kukista. Typensitojakasvina käytettävässä valkomesikässä kuvaillaan olevan huumaava tuoksu. Valkomesikkähunajassa on Vääräkankaan mukaan kanelinen maku. Se on hänen TOP 3 -hunajalistallaan kolmosena. Ykkössijaa pitää kirpakka puolukkahunaja. Kakkoseksi maistuu hillahunaja.

Vääräkankaalla on Ylivieskassa ja sen lähialueilla toimivien viljelijöiden kanssa molempia hyödyttävä yhteistyö.

– Kun isännät soittavat, että nyt alkaa pelto olla kukassa, niin lähden viemään mehiläispesiä pellon laidalle ja haen pois, kun kukinta on ohi. Sato paranee, kun mehiläiset käyvät pölyttämässä kukat, ja minä saan erikoiskasvien hunajaa.

HUNAJAT Vääräkangas valmistaa itse kotinsa yhteydessä olevassa tuotantotilassa.

– Kukkahunajien lisäksi valikoimissani on 30 erilaista, 140 gramman lasipurkissa olevaa maustet- tua erikoishunajaa, esimerkiksi rommi-, piparminttu-, kurkuma-, chili- ja inkiväärihunajaa. Valmistan myös kolmenlaista hunajasinappia, Vääräkangas kertoo.

Yhteensä hän jalostaa vuosittain reilut kymmenen tuhatta hunajakiloa.

– Mehiläisvahaa myyn jonkin verran pihkavoiteiden ja luontaiskosmetiikan valmistajille. Mehiläisvahakynttilöitä tein joskus, mutta viime aikoina olen keskittynyt kukkais- ja maustehunajien valmistamiseen.

Hunajatuotannon Vääräkangas aloitti 1998. Pääsääntöisesti hän työskentelee yksin, sesonkina perhe auttaa. Kun hunajat on haettu pesistä, kuoritaan hunajakehien pinnalta käsin ns. kuorimavahat. Sen jälkeen hunajakehät lingotaan, maustehunajat maustetaan, hunajat purkitetaan ja laitetaan etiketit.

PUHDISTUSLENNOLLE pyrähtäviä mehiläisiä Vääräkangas näki jo maaliskuun alussa.

– Suojaisissa paikoissa olevista pesistä hätäisemmät kävivät tyhjentämässä suolensa hangelle. Pesään mehiläiset eivät suolistoaan puhdista, siitä syystä ensimmäistä talven jälkeistä lentoa kutsutaan puhdistuslennoksi, hän kertoo.

Mikäli nälkä uhkaa talven jälkeen, Vääräkangas laittaa pesiin sokerivettä tai hunajakakkuja.

– Keväinen lisäruokinta tehdään aina vasta sitten, kun koko pesä on käynyt puhdistuslennolla, hän korostaa.

VÄÄRÄKANKAAN hunaja on valittu viidesti, vuosina 2007, 2008, 2010, 2011 ja 2019 Suomen parhaaksi hunajaksi, ja yritys on saanut monena vuonna kunniakirjoja tuotteidensa korkeasta laadusta. Erityisen suuren suosion hunajat ovat saaneet saksalaisilla joulutoreilla, joissa hän käy itse myymässä. Myös kotimaisia markkinoita ja toreja Vääräkangas kiertää tuotteineen itse. Vääräkankaan hunajat ovat Karkkainen.comin valikoimissa. •