Kehittämiskeskus Oy Häme Vuosikertomus 2006 by Kehittämiskeskus Oy Häme

Sisällysluettelo

Toimitusjohtajan katsaus ...................................................................................... 3 Johto, hallinto ja markkinointi ............................................................................... 4 Yrityspalvelut ........................................................................................................ 6 Yritysasiamiehet ............................................................................................... 6 Virtaa Hämeeseen ky ........................................................................................ 9 Aulangon Kylpylä Oy ....................................................................................... 10 Matkailu .............................................................................................................. 11 Kehittämistoiminta ........................................................................................ 11 Matkailuhankkeet .......................................................................................... 12 Kokousmatkailu III -hanke ........................................................................ 12 Tapahtumat tuotepaketeiksi II -hanke ...................................................... 13 Matkailun pk-yritysten tuotekehitys -hanke ............................................. 13 Matkailuneuvonta ......................................................................................... 14 Linnatuuli ................................................................................................. 14 Aulankokeskus ........................................................................................ 14 Aluekehitys ......................................................................................................... 16 Ohjelmat ja hankkeet ..................................................................................... 16 Aluekeskusohjelma ................................................................................... 16 Yrittäjyyden Häme -hanke ......................................................................... 18 Täydennyskoulutuksen Häme -hanke ........................................................ 18 Baltic Entrepreneurship Partners BEPART -hanke ..................................... 19 Talous .................................................................................................................. 20 Kehitysnäkymät .................................................................................................. 21 Tilinpäätös ........................................................................................................... 22 Edustukset .......................................................................................................... 25

Kehittämiskeskus Oy Häme on Hämeenlinnan seudun kahdeksan kunnan omistama seudullinen elinkeinoyhtiö. Kehittämiskeskus Oy Hämeen asiakkailleen antama sitoumus.

• Palvelemme ammattitaidolla kaikkia seudulla toimivia, aloittavia ja seudulle muuttavia yrityksiä yritystoimintaan liittyvissä kysymyksissä. • Hankimme asiantuntijaverkostomme kautta ratkaisun asiakkaan tarpeeseen. • Ylläpidämme osaamistamme ja kehitämme toimintaamme saamamme palautteen pohjalta.. • Sovimme tarjoamistamme palveluista asiakkaan kanssa palvelusisällön ja tavoiteaikataulun, jonka puitteissa palvelu tarjotaan. • Käsittelemme asiakkaidemme asioita luottamuksellisesti.

Toimitusjohtajan katsaus

Hämeenlinnan seudun kasvu ennen kokematonta Kuusi vuotta sitten tehdyn ensimmäisen Hämeenlinnan seudun seutuja elinkeinostrategian visiona oli, että kymmenen vuoden päästä seutukunta olisi 92 000 asukkaan kasvukeskus ja haluttu elinympäristö Suomen 10 parhaan seutukunnan joukossa. Tavoite oli kunnianhimoinen ja sen saavuttaminen edellytti vahvaa kehitysotetta. Strategian ajatusten taakse saatiinkin laajat joukot seudun toimijoita. Viime vuodet seudulla on eletty ennen kokematonta kasvun aikaa. Seudun yritysmäärän suotuinen kasvu (uusia yrityksiä 438 kpl vuonna 2006) ja yritysten liikevaihdon positiivinen kehitys on luonut yli 2000 uutta työpaikkaa ja työmahdollisuutta. Väestöä on muuttanut seudulle runsaasti. Viime vuonna Hämeenlinnan seudun väestönkasvu oli huikeat 981, kasvua vuodesta 2001 on peräti 2 696 henkilöä. Kuntaliiton julkistaman tuoreen rakennemuutoskatsauksen mukaan Hämeenlinnan seutu on noussut Suomen kymmenen menestyksekkäimmän seudun joukkoon sijalle yhdeksän (vuonna 2001 sijoitus 19.). Hämeenlinnan seudun kasvun taustalta löytyy mielestäni monta positiivista tekijää, joiden yhteisvaikutuksesta olemme päässeet voimistuvalle kasvu-uralle. Suomessa on 2000-luvun vallinnut positiivinen taloussuhdanne – vienti on vetänyt ja kotimarkkinakysyntä on ollut hyvää, mikä on lisännyt alueen yritysten tilauskantaa. Teollisuustyöpaikkojen osalta on tapahtunut rakenteellinen muutos, tuotannosta on siirrytty enemmän tutkimukseen, tuotekehitykseen sekä myyntiin ja markkinointiin. Hyvänä esimerkkinä tästä on Patria Vehicles Oy, missä vastakauppojen seurauksena suurin osa ajoneuvojen tuotannosta tapahtuu kohdemaassa ja Hämeenlinnassa on puolestaan samaan aikaan lisätty voimakkaasti mm. T&K-henkilöstön määrää. Vastaavasti Ruukki on muuttanut omaa tuotantopainoitteista strategiaansa ratkaisujen tekijäksi, minkä johdosta Hämeenlinnassa on tarvittu yhä koulutetumpaa työvoimaa. Logistiikan merkitys on myös kasvanut yritysten

toiminnassa ja seudun hyvä logistinen sijainti alkaa näin muodostua kilpailueduksi. Esimerkiksi Nanso on parhaillaan rakentamassa Moreenin yritysalueelle terminaalia, minkä seurauksena tuotannosta siirtyy tehtäviä logistiikan puolelle ja uusia logistisia työpaikkoja syntyy. Seudun ikärakenteesta johtuva voimakas eläköityminen on vauhdittanut työpaikkojen uusiutumista ja avannut uusia työmahdollisuuksia nuorille. Lisäksi ikääntymisen ja väestön varallisuuden nousun myötä hoiva- ja terveyspalveluiden kysyntä on kasvanut. Terveydenhoitopuolella on saatu jo kokeakin työvoimapulaa, varsinkin sijaisten saamisessa on ollut vaikeuksia. Nyt päättyvä EU-ohjelmakausi on myös lisännyt projekti– ja koulutushenkilöstöä alueella, mikä on näkynyt positiivisena työllisyyskehityksenä seudun oppilaitoksissa. Seudulla harjoitettu pitkäjänteinen ja keskitetty markkinointi sekä alueen hyvä imago on tuonut uusia asukkaita, matkailijoita ja yritystoimintaa. Väestönkasvu ja kulutuskysynnän kasvu on vauhdittanut uusia kaupan investointeja esim. Kalvolassa uusi S-market ja Lasimäki sekä Hämeenlinnan Tiiriössä Citymarketin laajennus, ABC-liikennemyymälä ja Gigantti. Rakentaminen on hyötynyt uusien asukkaiden ja yritysten synnyttämästä asuin- ja tilatarpeesta ja yritysten toimintaympäristöön on määrätietoisesti panostettu alueen yritysten ja myös kuntien toimesta esim. Innopark, Innosteel, Moreeni, Rastikangas, Aulanko ja Vanajanlinna. Seudun yrittäjyysilmapiirissä on myös tapahtunut myönteinen muutos ja seudun oppilaitokset ovat lisänneet voimakkaasti oppilaille suunnattua yrittäjyyskoulutusta. Yrittäjyys nähdään yhä enemmän hyvänä uravaihtoehtona. Kaiken kaikkiaan Hämeenlinnan seudun kompakti aluerakenne on edesauttanut eri toimijoiden keskinäistä tuntemista ja mahdollistanut menestyksellisen yhdessä tekemisen. Kasvun tekijöitä tuetaan Kaksi vuotta sitten tehdyn strategian tarkennuksen mukaan halutaan seudulla nyt tukea näitä kasvun teki-

Jouni Haajanen, toimitusjohtaja

jöitä. Tavoitteiden mukaisesti Suomen parhaalla kasvualueella on vuoteen 2010 mennessä vuosittain 400 uutta yritystä ja 700 uutta työpaikkaa, yritysten liikevaihdon kasvaessa viisi prosenttia. Seudun väestön kokonaismäärä on tuolloin kaavailujen mukaan 92 000. Seudulla näkyy tekemisen meininki ja positiivista kehitystä tukevat suuret hankkeet (mm. Verkatehdas, Innopark, moottoritien kattaminen ja Asuntomessut). Asiat eivät kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan kaikkien seudun asukkaiden ja toimijoiden panos on tärkeä. Muuton vuosi Vuosi 2006 oli Kehittämiskeskuksen kuudes kokonainen toimintavuosi. Toimintavuoden puolivälissä yhtiö muutti uusiin toimitiloihin torin laidalle entisen säästöpankin rakennukseen. Toimitilaratkaisun kautta pystyttiin muodostamaan seudullinen yrityspalvelukeskus, missä saman käytävän varrella sijaitsevat yhtiön lisäksi Hämeen kauppakamari, Hämeen messut, Hämeen uusyrityskeskus, Hämeen TE-keskuksen yrityspalvelupiste, Hämeenlinnan yrittäjät ja Hämeenlinnan kaupunkikeskustayhdistys. Yrityspalvelukeskus edesauttaa yrityspalvelutahojen keskinäistä yhteistyötä ja helpottaa resurssien yhteiskäyttöä, mikä näkyy asiakkaille parempana ja kattavampana palveluna.

Johto, hallinto ja markkinointi

JOHTO JA HALLINTO Jouni Haajanen toimitusjohtaja Seija Tähtivalo toimistosihteeri Kaarina Suvisuo markkinointiassistentti Yhtiön johtamisesta on vastannut hallitus, joka kokoontui vuoden aikana 8 kertaa. Hallituksessa on puheenjohtajana toiminut Tapani Hellstén Hämeenlinnasta ja varapuheenjohtajana Esko Syrjänen Janakkalasta sekä jäseninä Kari Ventola Hattulasta, Jukka Viitaniemi Kalvolasta, Erkki Pekkanen Lammilta, Matti K. Hakala Hämeen ammattikorkeakoulusta ja Juha Kallioinen Hämeenlinnan seudun yrittäjäyhdistysten edustajana sekä varajäseninä Heikki Seppälä Tuuloksesta, Juha Mäkelä Rengosta ja Harri Kokkala Hauholta. Hallituksen tukena on toiminut työvaliokunta, joka on muodostunut seudun kunnanjohtajista. Työvaliokunta on kokoontunut yhteensä 15 kertaa toimintavuoden aikana. Johdon ja hallinnon tehtävänä on vastata yrityksen johtamisesta, kehittämisestä, tiedottamisesta, edustamisesta, taloudesta ja henkilöstöhallinnosta. Hallinto Yrityksen johdon tehtävänä on yhtiön päätöksenteon valmistelu ja esit-

Organisaatio

tely työvaliokunnalle ja hallitukselle. Toimitusjohtaja on lisäksi käynyt esittelemässä ajankohtaisia asioita kutsuttuna seudun kunnanhallituksessa sekä toiminut elinkeinoasioiden esittelijänä seutuvaltuuskunnassa. Verkottuminen Yhtiö on nähty tärkeänä yhteistyökumppanina omistajien, asiakkaiden ja eri sidosryhmien keskuudessa seudun elinkeinoelämän kehittäjänä. Toimintavuoden aikana yhtiön henkilöstöä oli edustettuna lukuisissa hallituksissa, johtokunnissa, työryhmissä jne. Yhteensä näitä edustuksia oli toimintavuoden aikana 140 kpl. Edustusten kautta yhtiölle on muodostunut keskeinen tehtävä seudun elinkeinojen kehittämistyön koordinoijana. Toimintakertomuksen liitteenä on lista yhtiön eri edustuksista ja vastuuhenkilöistä. Taloushallinto Yrityksen kirjanpidosta on vastannut tilitoimisto Vähätiitto Ky ja maksuliikennettä on hoitanut toimistosihteeri. Toimitusjohtaja on vastannut talouden seurannasta ja hyväksynyt maksettavat laskut. Vuoden 2007 talousarvion laadinnassa jatkettiin hyväksi koettua toimintamallia eli eri toiminnoille kohdistettiin sen menot ja tulot sekä budjettivastuu. Näin yrityksen johdon tehtäväksi jäi koota toimintalinjakohtaiset esitykset yhtenäiseksi talousarviokokonaisuudeksi ja hyväksyttää ne yhtiön ja kuntien päättävissä elimissä. Henkilöstöhallinto

Elinkeinopoliittisessa neuvottelukunnassa on 16 jäsentä. Neuvottelukuntaan kuuluvat omistajakuntien edustaja sekä elinkeinoelämän edustaja, yksi kustakin kunnasta. Hallituksessa on 7 jäsentä: 1 jäsen Hämeenlinnasta, 1 jäsen Hattulasta ja 1 jäsen Janakkalasta. Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos valitsevat 2 jäsentä, siten, että paikat kiertävät vuosittain. Hämeen Ammattikorkeakoulu 1 jäsen. Hämeenlinnan seudun yrittäjäyhdistykset 1 jäsen. Työvaliokuntaan kuuluvat omistajakuntien kunnan- ja kaupunginjohtajat.

Yhtiö on palvelulaitosten työnantajayhdistyksen jäsen ja noudattaa alan työehtosopimusta. Vuoden aikana käytiin henkilöstön kanssa kehityskeskustelut sekä tehtiin henkilöstötyytyväisyyskysely, minkä vastauksia hyödynnettiin työilmapiirin kehittämisessä.

Yhtiön henkilöstö osallistui aktiivisesti ulkopuolisiin omaa työtehtävää kehittäviin koulutustilaisuuksiin, myös tieteellisiä jatko-opintoja suoritettiin. Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua kerran viikossa työnantajan kustannuksella Tyky-toimintaan, sulkapallovuoro ja ohjattua liikuntaa tunti viikossa. Maaseudun kehittäminen Yhtiön vastuulle on kuntien puolelta annettu myös maaseudun kehittäminen. Kehittämisasioita on pohdittu yhtiön toimitusjohtajan johdolla erillisessä maaseuturyhmässä. Ryhmän jäseninä ovat toimineet Väinö Turpeinen Hamk/Evo, Kari Hiisijärvi Hämeen kauppakamari, Jussi Pakari ja Antti Pitkänen Linnaseutu ry, Marja-Leena Souru Lammin kunta, Hannu Jokisuo MTK/Hattula, Aki Kaivola MTK/Lammi, Aija Tuimala Tuuloksen kunta, Jouni Lehtonen Hämeen heimoliitto, Arto Laine Proagria, Timo Kärkkäinen Kehittämiskeskus Oy Häme ja Timo Kukkonen Hämeen TE-keskus. Ryhmässä on mm. katsottu seudulla toimivien maaseutuhankkeiden koordinointia ja vuoden alussa saatiin valmiiksi seudullinen maaseutuohjelmaa. Lisäksi ryhmä on toiminut kaupunki-maaseutuohjelman, Linnaseudun hankereppu ja eurooppalaisen Original Sin II-hankkeen johtoryhmänä. Yhtiön johto vastaa viimekädessä myös kaikista yhtiön projekteista, mitkä on esitelty myöhemmin kohdassa projektit. Lisäksi yhtiön johto on osallistunut kaikkiin yritys- ja hankeneuvotteluihin, jotka ovat vaatineet merkittävää yhtiön tai omistajakuntien panostusta. Yhtiön johdon vastuulla on myös ollut lausuntojen antaminen elinkeinoasioista valtion viranomaisille sekä seudun kunnille. Viestintä ja markkinointi Yhtiön tiedotusta hoidettiin asia-

kaslehden, Internet-sivujen, lehdistötilaisuuksien ja -tiedotteiden, esitteiden ja muiden julkaisujen välityksellä. Hämeenlinnan seudun yrityspalveluiden yhteinen Hämeenlinnan seudun yritysuutiset ilmestyi vuoden aikana 6 kertaa Hämeen Yrittäjäinfon ja Kauppakamarilehden välissä sekä erillisjakeluna kuntien päättäjille sekä eri sidosryhmille. Yhtiön palveluista tiedotettiin myös mm. Elomessuilla, kansainvälisessä ITK´06 -tutkijatapaamisessa, valtakunnallisilla yrittäjäjuhlilla sekä KTM:n SILE –projektin RYSÄ – tapahtumassa. Internet -sivujen uudistusprosessia vietiin eteenpäin. Sivut tehdään enemmän asiakastarvelähtöisiksi kuin organisaatioesittelyksi. Samalla uudistetaan sivujen ulkoinen ilme ja poistetaan sisällöstä turhaa päällekkäisyyttä muiden toimijoiden sivuihin peilattuna ja tehdään sivujen päivitys helpommaksi. Yhtiön internet-sivut ovat edelleen hyvin käytettyjä, niillä vieraili vuonna 2006 yli 93 000 kävijää, joka teki keskimäärin noin 8000 kävijää kuukaudessa. Sähköistä Kehke tiedottaa -tiedotetta lähetettiin yli 800:lle seudun toimijalle sähköpostitse 10 kertaa noin kuukauden välein. Hämeenlinnan seudun Aluekeskusohjelman sähköinen uutiskirje – Ako Newsletter – lähetettiin kolme kertaa sidosryhmien edustajien sähköpostiin. Edellisten lisäksi tiedotettiin seudun medioille 11 kertaa. Tiedotteet julkaistiin myös yhtiön internetsivuilla. Yhtiön internet-sivuilla tiedotettiin ahkerasti myös seudun eri toimijoiden uutisia ja ajankohtaisia tapahtumia. Otettiin käyttöön myös www.kehittamiskeskus.com -kuvapankki, jonka sisältö on tuotettu pääasiassa yhtiön hallinnoimien hankkeiden kuvausprojekteilla. Yhtiön Intranet uusittiin MFiles –dokumentin hallintajärjestelmäksi, jonka toimittaja on Hämeenlinnan Toimisto1 Oy. Vuoden aikana Hämeenlinnan seutukunta oli hyvin esillä valtakunnallisis-

sa julkaisuissa. Yhtiön palveluja markkinoitiin aktiivisesti sekä valtakunnallisissa että seudullisissa yrityslehdissä sekä kuntien palveluoppaissa. Yhtiö on myös aktiivisesti mukana SEKES ry:n (Seudullisten Elinkeinoyhtiöiden liitto) toiminnassa. Häme-kampanja Maakunnallisen Häme-kampanjan seutukoordinaattorina on toiminut Kaarina Suvisuo. Häme-kampanja pokkasi toukokuussa ensimmäistä kertaa järjestetyn kuntamarkkinoinnin SM-kilpailun kultamitalin kuntasarjassa ja matkailusarjassa tuli hopeaa. Hämekampanjan markkinoinnin pääpaino oli asumisessa sekä matkailussa. Kampanjan seudullinen koordinointi merkitsi sisällön tuottamista kampanjaan yhteydenpidolla seudun yrityksiin ja kuntien edustajiin, mainosten ja markkinointimateriaalin suunnittelua, messujen rakentamista ja messuosallistumista yhdessä kuntien edustajien kanssa mm. Omakoti 2006 -messuihin Helsingin Messukeskuksessa. Häme-sivuilla esiteltiin seudun yrittäjiä ja hankkeita neljä kertaa. Syksyllä polkaistiin käyntiin maakunnallisesti historiallinen rekrytointikampanja, jolla houkutellaan Hämeeseen työvoimaa helpottamaan hoivaalan ja kone- ja metallialan työvoimapulaa. Loppuvuodesta järjestettiin Hämeen Asuntomessukesä 2007 -infotilaisuus/seututapaaminen Hämeenlinnan Raatihuoneella kuntajohtajille, kuntien asumisen markkinoinnista vastaaville sekä seudun yrittäjäyhdistysten puheenjohtajille. Tähtäimenä on tuoda lisäarvoa asuntomessujen tarjontaan ja samalla seudullisesti hyödyntää tulevat Hämeenlinnan Asuntomessut 2007 mahdollisimman tehokkaasti. Seutukoordinaattori oli kutsuttuna kahdesti Hämeenlinnan Raatihuoneella järjestettyyn seudun esittelytilaisuu-

Hämettä tehtiin tutuksi Oma koti -messuilla Helsingin Messukeskuksessa.

teen, jossa vieraana olivat valtion hajasijoitettavien yksiköiden henkilökuntaa. Toinen tapaaminen oli kaksipäiväinen tilaisuus, lauantaina sekä sunnuntaina. Vieraana oli Parolaan siirtyvän Helsingin Ilmantorjuntarykmentin henkilöstö Hyrylästä perheineen. Yhtiö tarjosi vuonna 2006 näytön paikkoja kahdelle markkinoinnin ja viestinnän opiskelijalle. Heidi Lampsijärvi Hämeen ammattikorkeakoulusta oli talossa harjoittelijana 9.1.-8.5.2006 ja hän teki myös lopputyönään Hämeenlinnan seudun yritysuutisten lukijatutkimuksen. 1.11.2006 aloitti markkinoinnin harjoittelijana Anne Aaltonen. Molemmat edustivat Hämeen ammattikorkeakoulun markkinoinnin koulutusohjelmaa.

Hämeenlinnan seudun yrityspalvelutoimijat muuttivat saman katon alle toimintavuoden aikana.

Yrityspalvelut

Yritysasiamiehet Yritysasiamiespalveluiden tehtävänä on tarjota perusneuvontaa sekä välittää Kehittämiskeskuksen ja kunnan palveluja yrittäjille ja yrityksille. Lisäksi yritysasiamiehillä on vastuu nimetyn toimialan seuraamisesta ja kehittämisestä seudullisesti. HATTULA Jukka Pettersson yritysasiamies, 3 pv/vko Hattulan kunnassa toimivia yrityksiä kehitettiin yritysneuvonnan avulla. Yritysasiamiehellä oli 95 neuvontatapaamista, jonka lisäksi pidettiin yhteyttä puhelimitse ja sähköpostitse. Järjestettiin neljä kahvitilaisuutta yritysalueilla (Katinala, Parola, Mierola ja Merve). Elokuussa järjestettiin yrittäjäristeily, jossa palkittiin kunnan valitsema Vuoden nuori yrittäjä Matti Pekonen Matin Hirsi ja Puu Oy:stä. Yritystontteja myytiin kolme kappaletta ja yritysasiamies avusti kuntaan muuttaneita yrityksiä. Kaikille vuoden aikana perustetuille yrityksille lähetettiin tietoa yrityspalveluista. Yritysasiamies piti yhteyttä yrittäjiin käymällä Hattulan Yrittäjät ry:n kokouksissa neljä kertaa. Toinen yhteydenpidon väylä oli yhdeksän kertaa kokoontunut kunnan Elinkeinotiimi, jossa yrittäjäjärjestön puheenjohtaja on jäsenenä. Yritysasiamies oli yhteydessä tiedotusvälineisiin artikkeleiden saami-

Kenia on mahdollisuuksien maa. Seudun elinkeinoväki sai vieraita Keniasta, Nakurun kaupungista.

seksi kunnan elinkeinoasioista. Yritysasiamies markkinoi kuntaa ja seutua. Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä ja muissa tapahtumissa sekä päivitti tietoverkoissa ja painetussa aineistossa olevia tietoja. Hattulan kunta oli tiiviisti mukana Lepaan alueelle tehtävässä teknologiakyläselvityksessä ja ohjausryhmässä. Yritysasiamies on jäsenenä Jylhä-hankkeen ohjausryhmässä. Hankkeessa selvitetään seudullisten yrityspalveluiden tehostamismahdollisuuksia. Lisäksi jäsenyys on Varekehankkeen ohjausryhmässä. Hankkeessa kehitetään luontomatkailua ja tehdään vesistönsuojelun toimenpiteitä. Verkostoitumistyötä on tehty aiempaa enemmän, jotta Hattulan kuntaan saadaan tarvittavia resursseja ja löydetään parhaita käytäntöjä. Maaliskuusta alkaen yritysasiamies osallistui Ideamaakuntaryhmän ja innovaatiotyöryhmän toimintaan, joka toi lisää asiantuntijoita käytettäväksi yrityskehitykseen. HAUHO Hauholla elinkeinotoiminnot hoidetaan edelleen kunnan toimesta. Toiminnasta on vastannut elinkeinoasiamies Erkki Alhainen. HÄMEENLINNA

taa Suomen Asuntomessut Osuuskunta. Yritysasiamies on osallistunut Hämeenlinnan yrittäjien hallituksen kokouksiin asiantuntijajäsenenä. Lisäksi yritysasiamies on toiminut aktiivisena jäsenenä useiden elinkeinohankkeiden ohjaus- ja työryhmissä. Coresma 2006 -tapahtumassa, Alihankinta 2006 messuilla sekä Hämeen yritysmafia 2006 -tapahtumassa yritysasiamies on toiminut Kehittämiskeskus Oy Hämeen puolesta koordinaattorina. Yritysasiamiehen tärkein tehtävä on kontaktointi yritysten kanssa. Vuonna 2006 Hämeenlinnan yritysasiamies on hoitanut keskimäärin 4-5 kontaktia/ päivä eli yhteensä noin 540 kontaktia ja tavannut lähes 250 eri yrityksen edustajaa. Yrityskontaktit ovat sisältäneet mm. seuraavia tehtäviä: rahoitushakemuksia, hanke- ja hakemusneuvontaa, toimitila/tonttikysymyksiä, kiinteistöyhtiön perustamista sekä liiketoimintaan liittyvää neuvontaa ja palvelua. Yritysasiamies osallistuu aktiivisesti yritysaluemarkkinointiin, joka kattaa koko seudun. Lisäksi yritysasiamies toimii aktiivisena In-tiimin eli yhtiön Informaationhallintatiimin jäsenenä. Hämeenlinnan yritysasiamies on ottanut aktiivisesti osaa pohjoismaiseen yhteistyöhön, jota on tehty Vattenfall Oy:n välityksellä.

Ari Räsänen, yritysasiamies 5 pv/vko JANAKKALA Yritysasiamies on järjestänyt aamukahvitilaisuuksia kaupungin yrittäjille, joihin on ottanut osaa myös kaupunginjohtajat. Aamukahveja järjestettiin 6 kertaa ja osallistujia oli noin 150 henkilöä. Hämeen kauppakamarin Apila-ryhmä, jonka vetäjänä yritysasiamies toimii, tehtävänä on hyödyntää tulevat Asuntomessut 2007 Hämeenlinnassa myös kaupallisesti. Apila-ryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Asuntomessujen puitteissa Räsänen toimii myös Markkinointi- ja tiedotusryhmän edustajana. Ryhmästä vas-

Markku Lind, yritysasiamies, 5 pv/vko Yritysasiamiehellä on ollut 35 tutustumiskäyntiä kunnassa toimiviin yrityksiin toimintavuoden aikana. Aamukahvi/lounastilaisuuksia on järjestetty kunnassa toimiville yrityksille yhdessä Janakkalan Osuuspankin kanssa yhdeksän kertaa. Kunnan suurimpien yritysten johtajien kanssa on järjestetty myös vuotuinen yrittäjälounas (joululounas). Tervakosken koululla yritysasia-

mies on ollut kertomassa yrittäjiksi aikoville oppilaille Kehittämiskeskuksen toiminnasta. Yrittäjille on annettu perusneuvontaa: toimitiloista (yhdessä Janakkalan Teollisuusalueet Oy:n kanssa), yritystonteista, omistajanvaihdoksista, yrityksen perustamisesta, tukirahoituksista yms. Yritysasiamies on hoitanut kunnan sisäistä ja ulkoista yritysaluemarkkinointia sekä markkinointimateriaalin valmistelua. Seudullisesti yritysasiamies on osallistunut Alihankintamessujen järjestämiseen sekä Elomessuihin. Yritysasiamies on ollut edustajana myös Coresma-messuilla helmikuussa 2006. Yritysasiamies on toiminut rakentamisen toimialaryhmän sihteerinä ja Innosteeliin kuuluvan teräsrakentamisen koulutusketjut -hankkeen ohjausryhmän jäsenenä. Yritysasiamies toimii myös kunnan elinkeinotoimikunnan sihteerinä, joka kokoontui kuusi kertaa. Yritysasiamies toimii Rastikangas-projektin ohjausryhmän puheenjohtajana. Yritysasiamies on vastannut Rastikankaan yritysalueen kehittämishankkeen etenemisestä. Lisäksi yritysasiamies on mukana työryhmässä valmistelemassa Harvialan asuntoaluetta vuoden 2007 asuntomessuihin sekä kyseisten asuntomessujen hyödyntämistä Janakkalassa. KALVOLA Rauno Jauhiainen yritysasiamies,3 pv/vko Elinkeinopalvelut Yritysasiamies on avustanut yritysten perustamiseen liittyvissä asioissa, kuten perustamisasiakirjoissa, kannattavuuden arvioinnissa ja liiketoimintasuunnitelman laatimisessa. Yrittäjien kanssa on käyty neuvotteluja kehittämistoiminnan osalta. Seudullisiin toimitila- ja tonttiyhteydenottoihin on vastattu kunnan puolesta yhteistyössä

teknisen johtajan kanssa. Sukupolvenvaihdosasioissa on oltu yhteydessä yli 10:een yritykseen tai yrittäjään. Yrityskontakteja on vuoden 2006 aikana ollut 30 kpl yrittäjien luona tai yrittäjät ovat käyneet tapaamassa yritysasiamiestä. Yritysasiamies osallistui tilaisuuteen, johon oli kutsuttu Kalvolan kunnanhallitus sekä Hattulan ja Kalvolan yrittäjät ry:n hallitukset. Lisäksi osallistuttiin Kalvolan yrittäjäjärjestön ja kunnanhallituksen yhteiseen kokoukseen. Kaikille uusille yrityksille tai yrittäjille postitettiin perustiedot yritysneuvonnasta kunnassa. Yritysasiamies on osallistunut kunnan johtoryhmän kokouksiin joka tiistaiaamu n. 35–40 krt/ vuosi sekä myös muutamiin ylimääräisiin. Seudullisesti on osallistuttu yritysasiamiesten palavereihin. Oikeudelliset asiat Yritysasiamies on hoitanut rajoitetun määrän oikeudellisia toimeksiantoja, tehnyt valituksia verotusasioissa, antanut puhelimitse neuvoa lakikysymyksissä sekä solminut vuokrasopimuksia kunnan kiinteistöihin ja maaalueisiin. Kunnan elinkeino-osakeyhtiön juoksevat asiat ja lakisääteiset tehtävät on hoidettu. Oikeudellisissa asioissa ajan tasalla pysyminen vaatii myös jatkuvaa seurantaa oikeuden päätöksistä ja lakiuudistuksista ja lakien valmisteluvaiheista. Liikennelupalausuntoja on kirjoitettu Seutukeskus Oy Hämeelle noin 40 kpl. LAMMI Timo Kärkkäinen yritysasiamies, 3 pv/vko Yrityspalveluita tuotettiin lammilaisille yrityksille kolme päivää viikossa, kaksi päivää viikossa jatkettiin yhteistyön kehittämistä ProAgria Hämeen kanssa SYPVE –hankkeen muodossa. Lammilla syksyllä 2005 suoritetussa yrityskyselyssä yrittäjät pitivät hyvin

Anu Väisäsen ja Kristiina Mäkisen unelmasta syntyi lahjatavaraliike Santik Iittalan lasimäelle.

tärkeänä aloittavien yrittäjien neuvontaa ja niinpä monivuotista yhteistyötä Uusyrityskeskuksen kanssa kehitettiin edelleen. Uusyrityskeskuksen kanssa järjestettiin syksyllä yhteinen tiedotustilaisuus toiminnan uudistuksista, jonka ansiosta yhteydenotot lisääntyivät loppuvuodesta. Toimivien yritysten osalta omistajanvaihdoksien edistämistä jatkettiin. Neuvonta sisälsi lisäksi investointeihin, rahoitukseen ja toimitiloihin liittyviä kysymyksiä. HOIVI –hankkeen päätyttyä hoivapalveluiden synnyttämistä jatkettiin SYPVE -hankkeen kautta ja Lammilla palvelutarjontaa päädyttiin kehittämään yhteistyössä Hämeenkosken Rattaan kanssa. SYPVE:n puitteissa yhdessä MTK:n kanssa tehtiin varastohotellikysely, jossa selvitettiin mahdollisuuksia hyödyntää maaseudun tiloja kesäasukkaiden irtaimiston varastointiin; tarpeita ilmeni kuitenkin vähän. Vapaita teollisuustontteja ja toimitiloja markkinoitiin Myötätuulen kotisivujen ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen toimitilarekisterin kautta. Kunnan edustajista ja Lammin Kehitysosakeyhtiö Myötätuulen osakkeenomistajista koostuvan elinkeinoasioihin kantaa ottavan neuvottelukunnan toimintaa jatkettiin. Neuvottelukunnan alulle panema Kuntokeskushanke päätettiin pyrkiä toteuttamaan uudisrakennuksena. Neuvottelukunnan uutena hankkeena suoritettiin tutkimus Lammin kirkonkylän palveluista

Yrityspalvelut

SYPVE-hanke antoi hirsirakentaja Jussi Karhulalle lähtölaukauksen uudelle yritykselle.

ja kuluttajien ostokäyttäytymisestä, minkä rahoitukseen osallistuivat myös Lammin kunta, Lammin Yrittäjät, Kehittämiskeskus Oy Häme ja SYPVE – hanke. Elintarviketoimialaryhmän “FoodTavast” –konsepti eteni ja keväällä Agropoliksessa aloitti uusi yrityspalveluyksikkö. Toimialaryhmä kokoontui kerran, jolloin käsiteltiin kyseisen yrityspalveluyksikön toiminnan käynnistämistä.

tiiviiseen yhteistyöhön kunnanjohtajan kanssa. Yhteisesti sovitut menettelytavat kussakin hankkeessa johtavat parhaaseen tulokseen. Taloudellisia resursseja on haettu hankkeiden kautta yritystoiminnan liikkeellesaamiseksi. Esim. matkailuhankkeita on menossa useita. Matkailuyrityksistä voi esimerkkinä mainita Risto Tanhuanpään omarahoitteisen Villa Tanhuan, jossa maatila on muutettu monipuoliseksi kokousmatkailuyritykseksi. Yritys tarjoaa erikoisuutena suolasauna- ja infrapunasaunapalveluja sekä mönkijäajeluja. Alunperin puualan hankkeena alkanut prosessi on johtanut rakennusprojekteihin. Ratsastuskeskus (MP Riding Center) avasi kilpailutoiminnan syksyllä. Kuntaan on virinnyt useiden ratsastustallien ryhmittymä, jolla on mahdollisuus hyödyntää kunnassa olevia palveluja ja osallistua Ypäjän vetämään alan hankkeeseen. Yritysten sukupolvenvaihdokset ovat kasvava työsarka. Prosessit kestävät vähintään vuoden ja vaativat tiivistä ja luottamuksellista kanssakäymistä. Kolmannen sektorin yritystoiminta on kehittynyt viimeisen vuoden aikana. Loppuvuodesta kaikkeen toimintaan on vaikuttanut valmisteilla oleva kuntauudistus.

kottavuus ja luotettavuus, jotka on pystyttävä ennakoimaan. Kauppakeskus Tuulosen laajennushanke on eittämättä suurin vaikutuksiltaan. Kunta ja Suomen Kauppayhtiöt Oy tekivät tonttikaupan ja sitoutuivat kaavoittamaan alueelle yli 20.000 m2 rakennusalaa. Vuoden 2006 lopussa kaavaluonnos on valmistumassa. Laajennushankkeen toimijat ovat lähes kaikki tiedossa. Näillä näkymin rakentaminen voisi alkaa keväällä 2007. Rakennuspuolella Teijo-Talot Hämeen tehdasrakennus valmistuu keväällä 2007. Yrityksen sijoittuminen Tuulokseen vaati kunnalta joustavia neuvotteluja. Myönteiset yritysuutiset ja kunnan omat hankkeet (mm. uusi koulu) ovat selvästi lisänneet kunnan asukasmäärää. Vaikka yritysten mielenkiinto on ollut runsasta, eivät läheskään kaikki operaatiot onnistu. Paikallisten ihmisten halu kokeilla yrittäjyyttä on lisääntynyt ja laajennushankkeita on myös useita. Mikäli v. 2006 alkaneet yrityshankkeet saadaan onnistuneesti päätökseen, syntyy alueelle yhä kattavampi palveluverkosto ja uusien työpaikkojen määrä voi nousta jopa kahteen sataan. Nämä elinkeinoelämän rakenteet jäävät takaamaan alueen uskottavuutta asuinpaikkana olipa kuntakoko mikä tahansa.

TUULOS

Mekaanisen metsäteollisuuden toimialaryhmä Toimialaryhmän toiminta on aktivoitu yhteistyössä Hamkin kanssa, jossa yhteyshenkilönä toimii Pekko Häkli. Toiminta on suuntautumassa metsäpalveluyrittämisen ja kotimaisen energian suuntaan. Kanta-Hämeen MHY:n kanssa on suunnitteilla maakunnan rajat ylittävä metsäenergian toimintaketjun järjestämistä käsittävä hanke. Toimialaryhmän kokoonpanoa päivitetään. On osallistuttu mm. METSKO messuille Jämsänkoskella sekä alan muihin tapahtumiin.

RENKO Markku Mäkeläinen yritysasiamies, 1,5 pv/vko Rengon asukasluku on hienoisessa kasvussa. Yritysten määrä on lisääntynyt. Uudet yritykset ovat pääasiassa pieniä yhden hengen yrityksiä. Yritysneuvonnan tarve tuntuu kaiken aikaa lisääntyvän. Pankkien ja uusyrityskeskuksen alkuvaiheen neuvonnan jälkeen uusi yritys tarvitsee tukea vuosien ajan. Aikaisemmasta poiketen Rengon alueen uudet yritykset eivät ole enää maatalouslähtöisiä. Käytännön neuvontatyö nivoutuu

Markku Mäkeläinen yritysasiamies, 3,5 pv/vko Tuuloksen kunnassa on ollut useita merkittäviä elinkeinohankkeita, jotka ovat realisoituneet vuoden aikana. Toimintamallina on elinkeino- ja yritystoiminnassa yritysmäinen tapa hyödyntää kunkin osapuolen vahvuuksia. Tuuloksen sijainti ei sinänsä ole tuonut kehitystä, vaan alueen toimijat ovat luoneet ilmapiirin, johon suurillakin yrityksillä on ollut halua sijoittua. Yrityksille on tärkeää kunnan toiminnan us-

Virtaa Hämeeseen ky Sampsa Sysi-Aho rahastokoordinaattori Yhtiön toimialana on pääomasijoitustoiminta. Yhtiö tekee oman- ja vieraan pääomanehtoisia sijoituksia ensisijaisesti Hämeenlinnan seutukunnan alueelle rekisteröityihin yrityksiin. Sijoitusten avulla yhtiö vauhdittaa innovatiivisten yritysten syntyä seudulle ja turvaa seudulla olevien yritysten kasvua. Yhtiö voi tehdä sijoituksia myös toisiin rahastoihin. Tilikausi 1.1.–31.12.2006 oli rahaston viides tilikausi. Rahaston yhtiömiehiä ovat: Vastuunalainen yhtiömies Kehittämiskeskus Oy Häme ja äänettömät yhtiömiehet Hämeenlinnan kaupunki, Vattenfall Oy, Hämeenlinnan Seudun Osuuspankki ja Janakkalan Osuuspankki. Yhtiömiesten kokonaispanosten määrä on 3.195.738,79 euroa. Vuonna 2006 Virtaa Hämeeseen teki sijoituksia kolmeen yritykseen yhteensä 215.000 euroa. Rahaston toiminta-aikana on maksettu sijoituksia yhteensä 2.021.022,35 euroa. Rahasto on kirjannut pääomapalautuksia 153.084,58 euroa vuonna 2006. Rahastolle on esitetty tilikauden aikana 31 sijoituskohdetta, joista myönteisiä päätöksiä on tehty 8 kpl ja yhteen-

sä 655.000 euroa. Sijoituksista on tehty päätös sijoitusneuvostossa. Sijoitusneuvoston jäseninä ovat toimineet: Toimitusjohtaja Tapio Vekka, business controller Tommi Orkola, toimitusjohtaja Jouni Haajanen, pankinjohtaja Risto Salminen ja rahoituspäällikkö Jaakko Muhos. Asiantuntijoina kokouksissa ovat olleet läsnä: aluejohtaja Pasi Pirinen ja apulaisaluejohtaja Eero Vesalainen. Esittelijänä on toiminut rahastokoordinaattori Sampsa Sysi-Aho. Sijoitusneuvosto on pitänyt 7 kokousta vuonna 2006. Virtaa Hämeeseen ky on yhtiömiehenä Sention kasvurahasto Ky:ssä. Sention Kasvurahaston sijoitusneuvosto on kokoontunut tilikauden aikana 3 kertaa. Sention Kasvurahaston sijoitusneuvoston jäsenenä on toiminut Sampsa Sysi-Aho. Rahastokoordinaattori Sampsa Sysi-Aho on Hämeen kauppakamarin finanssivaliokunnan jäsen. Yhtiön tilikauden voitto on 19.558,80 euroa.Tilikaudella on tehty sijoitussaatavista 68.000 euron alaskirjaukset . Rahasto on edustajansa kautta hoitanut alueella kahta valtakunnallista kehittämispilotointia; “Innovaatioseteliä”, jonka avulla toteutettiin 7 kehitysprojektia, joissa tuki oli max. 4.000

Rahastokoordinaattori Sampsa Sysi-Aho

euroa per yritys sekä “Kehittämispalvelurahaa”, jota toteutettiin yhdessä Jyväskylä ja Tampereen toimijoiden keskeisessä konsortiossa. Alueellemme tuli kaksi myönteistä päätöstä á 20.000 euroa. Pääomasijoitusyhtiö Virtaa Hämeeseen Ky tultaneen muuttamaan osakeyhtiömuotoiseksi alkuvuonna 2007 ja samalla yhtiö saa uusia osakkaita ja lähes kaksinkertaistaa sijoituspääomansa.

Yrityspalvelut

Aulangon Kylpylä Oy Yhtiön toiminnasta vastaaminen ostopalvelusopimuksella Jarmo Kulmala, kiinteistömanageri Päättynyt tilikausi oli Aulangon Kylpylä Oy:n kolmas. Yhtiö on Hämeenlinnan kaupungin 51%:sti omistama tytäryhtiö. Yhtiön muut omistajat ovat Kiinteistöosakeyhtiö Karlberg ja Rantasipi Oy, molemmat 24,5 %:n omistusosuudella. Yhtiö sai kuluvalla tilikaudella Kylpylän ja monitoimihallin uudisrakennuksen sekä Rantasipi Aulangon hotellirakennuksen saneerauksen valmiiksi. Hämeen TE-keskuksen myöntämästä investointituesta käyty oikeudenkäynti päätyi Aulangon Kylpylä Oy:n tappioon KHO:ssa. Yhtiö teki osakassopimuksen mukaisen vuokrasopimuksen Rantasipi Aulangon kanssa. Kylpylä avattiin yleisölle 15.3. ja monitoimihalli 1.4. Vuoden aikana kylpylässä vieraili yli 100 000 asiakasta ja hotellin käyttöaste nousi yli 60%:n. Rantasipi Aulangosta tuli vuoden kuluessa liikevaihdoltaan Restelketjun suurin yksikkö. Aulangolle luotiin vuoden aikana lähes 70 uutta työpaikkaa. Ongelmaksi alkoi muodostua työvoiman saaminen. Yhtiön hallituksessa ovat toimineet Jorma Hassinen pj., Aulis Lähde ja Jari Laine. Ohjausryhmässä ovat toimineet Tapani Hellstén ja Juha Isosuo Hämeenlinnan kaupungista, Sinikka Kauranen Hämeen TE -keskuksesta, Aulis Lähde Dividum Oy:stä, Jari Laine Restel Oy:stä, Jouni Haajanen Kehittämiskeskus Oy Hämeestä ja Jarmo Kulmala Aulangon Kylpylä Oy:stä.

Matkailu

Kehittämistoiminta Leena Pitkänen (opintovapaalla 1.11.2006 alkaen), matkailupäällikkö, Kirsi Sippola vs. matkailupäällikkö, Hannu Malkala, matkailusihteeri, Anne Repola, projektiassistentti, Anita Miettunen, projektiassistentti (15.2.2006 saakka), Päivi Taskinen, projektityöntekijä, Kaarina Suvisuo, markkinointiassistentti, Häme-kampanja Kehittämiskeskus Oy Hämeen matkailutiimin toiminnan tavoitteena on edesauttaa Hämeenlinnan seudun matkailuyritysten kehittymistä sekä yritysten liiketoiminnan kasvua. Kehittämiskeskuksen tehtäviin kuuluvat myös matkailuyhteistyön organisointi, yritysten verkottaminen, yhteydenpito rahoittajiin sekä seudun matkailuneuvontapisteiden ylläpitäminen. Kehittämiskeskuksen matkailussa panostetaan vahvasti hanketyöhön. Kokousmatkailuhankkeiden avulla alueen kokousmatkailua on kehitetty jo usean vuoden ajan. Hankkeessa on mukana 38 kokousmatkailun parissa ahertavaa yritystä. Vuoden 2006 aikana tehtiin myös uusi aluevaltaus, kun Matkailun pk –yritysten tuotekehityshanke sai 30 matkailuyrittäjää/toimijaa mukaan hankkeeseen. Hankkeen koulutuspäivien aikana matkailuyrittäjät ja käyntikohteiden toimijat tuotteistivat innolla uusia vapaa-ajan matkailutuotteita Hämeenlinnan seudulle. Yritysneuvonta Seudun matkailuyrityksille suunnattua yritysneuvontaa on tehty järjestämällä mielenkiintoisia koulutuspäiviä ja käymällä yrityskohtaisia neuvotteluja eri yrittäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Neuvotteluissa on keskusteltu muun muassa yritysten rahoitukseen, liikeideaan ja markkinointiin liittyvistä asioista. Lisäksi matkailuyritykset ja –toimijat ovat osallistuneet kiitettävästi Kehittämiskeskus Oy Hämeen kolmeen matkailuprojektiin.

Kokousmatkailu III -hankkeen aktiivinen yrittäjä, kartanonherra Karl Fazer Hahkialan kartanosta Hauholta.

Tapahtumat tuotepaketiksi II –hanke päättyi maaliskuussa 2006, mutta Kokousmatkailu III ja Matkailun pk-yritysten tuotekehitysprojekti jatkuivat täysipainoisesti koko vuoden ajan. Hämeenlinnan kaupungin matkailutoimesta vastaaminen Hämeenlinnan kaupunki osti matkailutoimen palvelut Kehittämiskeskus Oy Hämeeltä. Palveluihin kuuluivat Aulankokeskuksen operatiivisesta toiminnasta vastaaminen, Promis –tietokannan päivittäminen, yritysten ja toimijoiden verkottaminen sekä markkinointi ja ilmoittelu. Markkinointitoimenpiteinä osallistuttiin muun muassa Häme-esitteeseen, Matka 2006-messuille ja Finland Purpuri –tapahtumaan. Matkailupäällikkö oli mukana myös Aulanko-Hämeenlinna matkailuyhdistyksen hallituksessa, brändihankkeen ohjausryhmässä sekä Hämeen Härkätien yhteistyötiimissä. Yhteistyö Hämeen Matkailun kanssa Hämeen Matkailu Oy:n kanssa tehtiin yhteistyötä useissa markkinointiin

liittyvissä toimenpiteissä, kuten Finland Purpuri myyntitapahtumassa, Matka – ja Kongressimessuilla sekä Sihteeri & Assistentti -päivillä. Lisäksi matkailupäällikkö on ollut edustajana Hämeen Matkailu Oy:n hallituksessa, jossa hän on toiminut Hml:n seudun matkailun toimijoiden toiveiden ja yhteistyömahdollisuuksien esille tuojana. Yhteiset markkinointitoimenpiteet Yhteisten markkinointitoimenpiteiden tavoitteena on ollut alueen Hämebrandin vahvistaminen. Yhtenäisen Häme-ilmeen avulla on alueen markkinointia viety eteenpäin jo usean vuoden ajan. Matkailun markkinointitoimenpiteitä olivat muun muassa messut, TapahtumienHäme- ja KokousHäme –esitteet, KokousTarmon käyttöönotto, HämeJournee –retket ja ilmoittelu eri medioissa. Hämeenlinnan seutu esittäytyi neljällä aukeamalla Häme 2006 -esitteessä. Sivut koottiin yhteistyössä kunkin kunnan yritysasiamiehen tai markkinointisihteerin kanssa. Vapaa-ajan matkailijoille kerrottiin Hämeenlinnan seudun matkailutarjonnasta, ostos- ja käyntikohteista, aktiviteeteista ja muista palveluista painattamalla Hä-

Matkailu

meenlinnan seudun matkailupalvelut – esite (5000 kpl). Esitettä jaettiin Hämeenlinnan seudun matkailuyrityksiin, kauppakeskuksiin ja matkailuneuvontoihin. Hämeenlinnan seudun kartta toteutettiin yhteistyössä Hämeen Matkailu Oy:n kanssa. Kartan painosmäärä oli 70 000 kpl. Matkailijat ja muut karttaa tarvitsevat saivat kartan mukaansa Kauppakeskus Tuulosen, Puuhamaan ja Iittalan lasikeskuksen kartta-automaateista. Lisäksi karttaa oli jaossa alueen matkailuneuvontapisteissä. Talvituotteiden menekkiä aktivoitiin Hämeen Sanomien välissä ilmestyneellä TalviHäme –tabloid -lehdellä, joka toteutettiin yhteistyössä Hämeen Sanomien ja Hämeen Matkailu Oy:n kanssa.

Tiedottaminen

Oppilaitosyhteistyö

Matkailutiimin asioista tiedotettiin printtimediassa, sähköisessä julkaisussa ja henkilökohtaisesti eri yhteyksissä vuoden aikana. Hämeenlinnan seudun Yritysuutisissa matkailuasioista kerrottiin neljässä lehdessä. Hämeen Matkailu Oy:n kanssa toteutettiin oma tiedotuslehti, joka ilmestyi 1.4. Kehke tiedottaa –tiedotuskirjeissä matkailu oli esillä kahdesti. Lisäksi asioista tiedotettiin myös henkilökohtaisesti esittelemällä Kehken matkailutoimintaa erilaisissa kokouksissa, tapahtumissa, koulutuspäivien aikana sekä opintomatkoilla.

Oppilaitosyhteistyötä on tehty usean oppilaitoksen kanssa ottamalla työharjoittelijoita matkailuneuvontapisteisiin ja Kehittämiskeskuksen matkailuprojekteihin. Lisäksi opiskelijoilta on tilattu erilaisia selvityksiä ja opinnäytetöitä. Yhteistyökumppaneina ovat olleet muun muassa Koulutuskeskus Tavastia, Kiipulan ammattioppilaitos, Hämeen ammatti-instituutti ja Hämeen ammattikorkeakoulun matkailun koulutusohjelma sekä Traves osaamiskeskittymä.

Kokousmatkailu III, 1.2.2004 – 30.9.2007

seitsemän yhteistä koulutuspäivää, joissa käsiteltiin mm. matkailuyrittäjän lakitietoa, sähköistä kaupankäyntiä ja paikallisuuden, historian ja tarinoiden hyödyntämistä kokousmatkailutuotteiden tuotekehityksessä. Koulutuspäivien lisäksi toteutettiin yksi yritysvierailupäivä sekä kaksi opintomatkaa. Opintomatkat tehtiin Kolille ja Unkariin.

Matkailuhankkeet Kehittämiskeskus Oy Hämeen tuottamiin matkailuhankkeisiin osallistui yhteensä 86 matkailuyritystä ja toimijaa, joista 81 oli Hämeenlinnan seudulta. Kolme yritystä seudulta osallistui useampaan kuin yhteen projektiin vuoden aikana.

Kokousmatkailu III –hanke tunnetaan myös KokousHäme –tuotenimellä. Vuonna 2006 projektissa oli mukana 38 matkailuyrittäjää ja -toimijaa Hämeenlinnan seudulta, Riihimäeltä ja Lopelta. Projektin tavoitteena on jatkaa kokousmatkailupalveluita, luonto- ja maaseutupalveluita sekä liikelahjoja tuottavien yritysten verkottamista, kehittää kokousmatkailupalveluille brandilupaus sekä panostaa erityisesti mukana olevien yritysten ja kohteiden laadun parantamiseen. Loman Paikka -yrittäjät käväisivät opintoretkellä Vuoden 2006 lumisessa maastossa Jämsän seudulla. aikana järjestettiin

Kokousmatkailuun liittyvät markkinointitoimenpiteet • KokousHäme -esite yhteistyössä Hämeen Matkailu Oy:n kanssa. Jakelu pääkaupunkiseudulle S&A- ja Secretarius -lehtien välissä. Painosmäärä 13 500 kpl. • Lanseerattiin Suomen ensimmäinen sähköinen kokoushakujärjestelmä KokousTarmo yhteistyössä Hämeen Matkailu Oy:n kanssa. • Kongressimessut 2006 ja SihteeriAssistentti -päivät 2006. • Journee Hämeeseen myyntitilaisuudet 2 x 2 pv. Journeelle osallistui 45

henkilöä Helsingin seudulta. • Kaksi ilmoitusliitettä Kauppalehden välissä. 8-sivuinen liite yhteistyössä Hämeen Matkailu Oy:n kanssa, jakelu 82 000 kpl keväällä ja syksyllä. Tapahtumat tuotepaketiksi II hanke, 1.2.2005 – 31.3.2006 Tapahtumat tuotepaketeiksi -hanke tunnetaan myös TapahtumienHäme – tuotenimellä. Keväällä 2006 loppuneessa projektissa oli mukana 16 Hämeenlinnan seudun tapahtuman tuottajaa. Projektissa koulutettiin tapahtumajärjestäjiä toimimaan taloudellisesti kannattavalla perustalla. Projektin tavoitteena oli liiketaloudellisen osaamisen kasvattaminen ja tapahtumien laadun parantaminen. Projektin tuloksena voidaan pitää tapahtumien verkottumista matkailuyrittäjien ja toisten tapahtumanjärjestäjien kanssa. Verkottumisen avulla kehitettiin muun muassa uusia tuotepaketteja markkinoille. Matkailun pk-yritysten tuotekehitys, 1.4.2005 – 31.1.2008 Matkailun pk-yritysten tuotekehityshanke tunnetaan myös markkinointinimellä Loman Paikka. Vuoden 2006 aikana mukana olevien kohteiden määrä vakiintui 30 matkailutoimijaan. Mukana olevat matkailutoimijat ovat majoitus, käynti- ja ostos- ja aktiviteettikohteita. Hankkeen tavoitteena on parantaa matkailun parissa toimivien pk-yritysten avainhenkilöiden valmiuksia harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa järjestetyn koulutuksen avulla. Verkottamisen avulla kannustetaan yrityksiä yhteistyöhön muiden alan toimijoiden sekä matkailun myyntiorganisaatioiden kanssa. Projektin tavoitteena on tuotekehitystyön avulla saada alueelle uusia tuotteita ja tuotepaketteja. Kunnilta saatava kuntarahoitusosuus käytetään kohteiden ja projektin aikana syntyneiden tuotteiden markkinointiin.

Kokousprojektilaiset tekivät opintomatkan Unkariin syyskuussa

Koulutus Vuoden 2006 aikana järjestettiin seitsemän koulutuspäivää, kaksi opintomatkaa ja kuusi yritysvierailupäivää. Koulutuspäivien teemoina olivat sähköinen markkinointi matkailussa, matkailuyrittäjän lakitieto, hinnoittelu, tuotekehitys ja asiakaskeskeinen markkinointi. Yrittäjille pidettiin koulutuspäivien lisäksi tuoteklinikka, jossa tiimityönä työstettiin yrityskohtaisia matkailutuotteita.

•

• Markkinointitoimenpiteet • Projekti oli näytteilleasettajana Hämeen Matkailun Häme-osastolla Matka 2006 –messuilla 19.1.22.1.2006. Messuille osallistui 19 projektin kohdetta. • Kesällä 2006 projektin kohteet valokuvattiin (30 kohdetta). Kukin kohde sai haltuunsa 10 valokuvaa kohteestaan kaikilla käyttöoikeuksilla. Kehittämiskeskuksen kuvapankkiin lisättiin 300 uutta matkailukuvaa. • Loman paikka. Hämeenlinnan seutu –esite oli koko vuoden Comma Groupin kautta esitetilauspalvelussa sekä lehdissä LomaSuomi/Matka-

•

• •

lehti kesä 2006 että sähköisesti osoitteista www.lomasuomi.fi ja www.matkalehti.fi. Esitteitä tilattiin em. palvelujen kautta 800 kpl. Tilaajien osoiterekisteri jäi projektin käyttöön. Syksyllä 2006 toteutettiin yrityskohtaiset tuotekortit. Kohteille painettiin yrityskohtaista tuotekorttia 1000 kpl/yritys. Tuotekorteista koottiin kaksi esitettä: Ryhmäretket ja Lomamatkat. Molempia esitteitä painettiin 5000 kpl. Loman paikka. –yhteismarkkinointia tukeva ilmoitus toteutettiin: Häme 2006 –esite, Hämeenlinnan seutukartta 2006, Hämeen Sanomien TalviHäme –liite 2006 ja Matkailulehti nrot 1/2006 ja 2/2006, Niskavuoren Sanomat kesä 2006. Projektin matkailukohteiden tiedot ja kuvat päivitti www.hame.fi –sivuille Linnatuulen matkailupalvelut. Loman paikka. Hämeenlinnan seutu –tavaramerkin rekisteröintihakemus jätettiin keväällä 2006. www.lomanpaikka.fi –domain hankittiin kevällä 2006. esitepäivitys vuoden 2007 KokousHäme esitteeseen.

Matkailu

Matkailuneuvonta

Linnatuulen matkailupalvelut, vastaava matkailuneuvoja Mirva Anttonen (vas.) ja matkailuneuvoja Mari Ampuja-Valaja

Matkailuneuvonnan tehtävänä on houkutella seudulle lisää matkailijoita ja opastaa heitä käyttämään seudun matkailuyritysten palveluita. Matkailuneuvonta tarjoaa seudun yrityksille ja kunnille mahdollisuuden esitellä ja myydä palveluitaan seudulla matkaa tekeville henkilöille.

Tiehallinnon Hämeen Tiepiiri ja Kehittämiskeskus Oy Häme huolehtivat Linnatuulen matkailuneuvonnan ylläpidosta yhteisesti. Toiminnan kehittämisestä ja päätöksistä vastasi työryhmä, joka kokoontui vuoden 2006 aikana kolme kertaa. Työryhmän jäseninä olivat:

Linnatuuli

• Mirva Anttonen Linnatuulen matkailu-neuvonta • Matti Höyssä, Tiehallinto • Ninni Pulli, Riihimäki • Tuula Pirinen, Loppi • Leena Pitkänen/Kirsi Sippola ja Jouni Haajanen, Kehittämiskeskus Oy Häme • Markku Kivinen, Pikoil Oy

Mirva Anttonen, vastaavana matkailuneuvojana, Mari Ampuja-Valaja huhtikuun loppuun ja Susanne Romström 1.5. alkaen matkailu-neuvojana. Kesätyöntekijänä Pauliina Karlakari. Extraajat Sanna Simola, Elina Simola, Johanna Mäkelä, Kaisa Sistola.

Matkailuneuvonnan avoimet tilat palvelivat edelleen tielläliikkujia 24 h/ vrk. Tieinfo-automaatti ja asiakasinternetpääte olivat käytettävissä yötä päivää. Neuvonnan laajasta esitevalikoimasta oli saatavilla vuorokauden ympäri tietoa tapahtumista, nähtävyyksistä, Tiehallinnon palveluista, matkailualueista, matkailukohteista, ruokailu- ja majoitusmahdollisuuksista lähialueelta sekä muualta Suomesta. Matkailuneuvonnan palveluja käytti vuoden 2006 aikana hieman yli 108 000 kävijää, mikä on noin 9 % vähemmän kuin vuonna 2005. Matkailuneuvoja opasti tielläliikkujia maanantaista lauantaihin 9–17, kesäaikana 1.6.–15.8. ma–to klo 9–19, pe–la klo 9–21 ja sunnuntaisin klo 11– 19. Matkailuneuvojat olivat paikalla myös juhlapyhinä sekä koulujen talvilomien aikaan sunnuntaisin viikoilla 8 ja 9. Koko Suomea kattavan tiedon jaon lisäksi matkailuneuvojat päivittivät sekä tarvittaessa lisäsivät lähikuntien tapahtumia ja yritystietoja hame.fi ja virpi.net -sivustoille internetiin. Lippupalvelu Oy:n lipunmyynnin kautta matkailuneuvonnassa myytiin vuoden 2006 aikana noin 4100 lippua. Matkailuneuvonta välitti Linnatuulen

käytävällä sijaitsevaa käytäväkolmiota lähikuntien käsityöläisille itse tehtyjen tuotteiden myyntiin. Matkailuneuvonta järjesti vuoden 2006 aikana myös erilaisia pientapahtumia. Käsityötori järjestettiin keväällä äitienpäivän aikaan ja joulutori joulukuussa. Syksyllä Martat pitivät valtakunnallisen sienipäivän Linnatuulessa. Lokakuussa vietettiin Turvallisesti tiellä –teemapäivää yhteistyössä Tiehallinnon, Liikenneturvan, poliisin ja HAMK:n liikennekoulutuksen kanssa. Yleisön vastaanotto molemmissa teemapäivissä ja käsityötoreissa oli positiivista. Linnatuuli markkinoi toimintaansa muiden muassa Matkamessu-risteilyllä ja Matkamessuilla. Lisäksi ilmoituksia oli Häme 2006 esitteessä, Autopokkarissa, LomaPiste ja Lomamökki lehdissä, Hämeenlinnan seudun kesälehdissä sekä Hollolan seudun kesälehdessä. Aulankokeskus Malkala Hannu, matkailusihteeri, vakituinen Puumalainen Anni, matkailuneuvoja 5.6.-20.8. Taskinen Meri, matkailuneuvoja 30.5.-13.8. Pöllönen Anna-Mari, osaamisnäyttö 30.5.-6.8. Savornin Irja, osaamisnäyttö 30.5.-6.8. Mäkelä Johanna, sijainen kutsuttaessa Saarinen Seppo, sijainen kutsuttaessa Aulankokeskus palveli asiakkaitaan 270 päivää vuonna 2006. Aukioloajat olivat 1.1.-31.5. ke-su klo 11-18, 1.6.13.8. ma-su klo 10-20 ja 16.8.-17.12. ke-su klo 11-18. Kävijöitä vuoden aikana oli 4590, joista suurin osa vieraili kesäaikaan (3652). Aulankokeskuksen palveluista tiedotettiin muun muassa Häme-, Hämeenlinna puistojen kaupunki- ja Hämeenlinnan seudun matkailupalvelut -esitteissä sekä LomaSuomi –lehdessä. Kesäaikaan Aulankokeskuksesta lainattiin kaupunkipyö-

riä matkailijoille. Tätä tarkoitusta varten Aulankokeskuksessa oli neljä polkupyörää. Vuonna 2006 Aulankokeskuksen pysyvän näyttelyn teemana olivat: Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto, Vanajaveden laakso sekä Aulangon luonto ja historia. Vaihtuva näyttelyn aiheena oli Luontokoulu Ilveksen toiminta. Näyttelyn suunnitteli ja toteutti “Luonto-Aulanko” -hanke. Kesällä 2006 kysyttiin Aulankokeskuksen kävijöiltä lomakekyselyllä mielipidettä ja vaikutelmaa Aulankokeskuksesta käyntikohteena. Kävijöitä pyydettiin arvioimaan neljää osa-aluetta (näyttelyt, luontokoulu, matkailuneuvonta, matkamuistot) asteikolla 1-5. Kyselyyn saatiin 32 vastausta ja keskiarvot muodostuivat seuraaviksi: näyttelyt 3,9, matkailuneuvonta 4,3 ja matkamuistoesineet 1,9. Matkailuneuvontapiste täytti kansainväliset sopimukset i-kilven käyttämisestä. Jaossa oli painettua materiaalia erityisesti Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston alueen matkailupalveluista, mutta myös maakunnallista ja valtakunnallista materiaalia. Työvälineinä oli käytettävissä myös alan keskeisimmät, valtakunnalliset hakuteokset, internet, sähköpostit ja puhelin. Myynnissä pidettiin kuutta erilaista matkamuistoartikkelia sekä karttoja, opaskirjasia, kalastuslupia, postimerkkejä ja Miniteatterin pääsylippuja. Piste huolehti myös MEK:in Promis-tietokannan päivittämisestä. Kevään ja syksyn matkailijamäärä oli todella vähäinen ja tästä syystä Aulankokeskus suljettiin toistaiseksi 18.12.2006.

Matkailuesitepiste Kauppakeskus Tuulosessa, Tuuloksessa.

Matkailuinfo Kauppakeskus Tuulosessa Tuulosen kauppakeskuksessa on pienimuotoinen matkailuesitepiste, jossa on ollut esillä Hämeenlinnan seudun matkailuesitteitä.

Aluekehitys

Ohjelmat ja hankkeet Aluekeskusohjelma Pekka Komulainen, ohjelmajohtaja, Markku Lind, 2 pv/vko 31.7.2005 lähtien, Jukka Pettersson 2 pv/vko Sampsa Sysi-Aho Outi Myllymaa, sihteeri 2,5 pv/vko Eeva Torttila, 1.1.-31.3.2006 ASSI -hanke Sini Hirvonen, 1.6.-31.8.2006, museotarinoiden keruuhanke matkailuhanke ALUEKESKUSOHJELMAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 Ohjelman koordinointi, hallinnointi ja tiedotustoimet Hämeenlinnan seudun aluekeskusohjelma on toiminut vuonna 2006 koordinaattori-, osa-aikainen toimistosihteeri- ja osa-aikainen yritysasiamies -miehityksellä ja ohjelman ohjausryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa kaudella 2006. Tiedotustoimina aluekeskusohjelman kautta on tuotettu vuonna 2006 seudulliset yritysuutiset lehti 6 numeroa/a. Ako -sähköinen Newsletter 4 numeroa/a. Lisäksi on uudistettu mm. aluekeskusohjelman www- sivut sekä sähköinen seudullinen EU-hankerekisteritietojärjestelmä. Yritysuutisten levikki on n. 4000 kpl ja

se jaetaan seudun pk -yrityksiin, kehittämisyhtiön muille sidosryhmille sekä mm. kaikille kuntien luottamushenkilöille. Tämän lisäksi ohjelma on osallistunut muuhun seudun markkinointiviestintään mm. Suuri Seikkailu -tapahtuman ohessa toteutettuun seudun matkailupalveluiden valtakunnalliseen markkinointiin. Yritysten toimintaympäristöjen kehittäminen Toimintaympäristöjen kehittäminen on ollut Hämeenlinnan aluekeskusohjelman päätoimintaa. Vuonna 2006 Aluekeskusohjelma on osallistunut menestyksellisesti seuraavien yritysympäristöjen kehittämiseen: Janakkalan Rastikangas (kevätkaudella 2006, markkinointi- ja laajennussuunnitelma), Kalvolan–Iittalan lasikeskus (uudistettu ja laajennettu lasikeskus avattiin käyttöön huhtikuussa 2006), Lammin uimahallin kuntokartoitus ja konseptinsuunnittelu (tehdyn esiselvityksen uudishalli toteutuu omana erillishankkeenaan 2007-2010 Lammin kunnanhallituksen päätöksellä). Lepaan (Hattula) ja Evon (Lammi) teknologiakylät (kaavallinen ja konseptinen esisuunnittelu käynnissä 2006, Lammin teknologiakylärakennuksen harjannostajaistilaisuus pidetty loka-

Aluekeskusohjelman väkeä: Sampsa Sysi-Aho, Outi Myllymaa ja Pekka Komulainen.

kuussa 2006 ja jatkuu omana erillishankkeena. Hauhon Luotian kehittämistä koskeva sähköinen kansalaispalautejärjestelmä ja suunnattu liikeideakilpailu ammattikorkeakoulun opiskelijoille, kaavallinen esisuunnittelu ja konseptin kehitys, rakennusyhtiöneuvottelut sekä arkkitehtikuvien toteutus. Aluekeskusohjelma on myös rahoittanut seudullisen toimitilayhtiön perustamisselvitystä sekä seudullista yritysalueiden merkintähanketta. Uudella kaudella keskeiset kehittämiskohteet ovat hyvinvointipalveluiden keskittymä, ns. Virvelinranta-konsepti sekä Hämeenlinnan kaupungin satama-alueen ja palveluiden uudistaminen. Seudun elinkeinotoiminnan ja yritysklustereiden kehittäminen Klustereiden kehittämisessä toteutettiin seudun toimialaryhmäkokoukset (9 toimialaryhmää, kokoukset n. 1-2 krt/v). Erityisen aktiivisesti on toiminut hyvinvointitoimialaryhmä, jossa tuotettiin seudullinen palveluhakemisto, käynnistettiin itsenäiseen suoriutumiseen liittyvä InnoElli -senior erillishanke, Teknisten tekstiilien kehittämiseen liittyvä esiselvitys seudun toimijoiden Tampereen (Ako) ja teknillisen yliopiston välisenä yhteistyönä jne. Seudun vahvojen klustereiden kone- ja metallialan InnoSteel sekä Matkailun kehittämiseen ja klustereiden itseuudistumiseen liittyen käynnistettiin Tampereen yliopiston aluetutkimuksen toteuttama luovien tilojen SERE -tutkimushanke. Projekti on 3-vuotinen kansainvälinen TEKES –hanke ja sen muina tutkittavina case alueina Hämeenlinnan ohella ovat Helsingin ja Oulun seudun esittämät kohdeklusterit. Edelleen matkailun ja kulttuurituotannon hankkeena toteutettiin kesällä 2006 mm. kokous ja kongressimatkailua sekä museoiden toimintaa ja tuotteistusta edistävä

museotarinoiden keruuhanke. Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittämisen toimintalinjalla aluekeskusohjelman päätulos on seudullinen korkeakouluohjelmastrategia 2006-2008. Asiakirjassa määritellään seudun kk-yksiköiden omaehtoinen keskinäinen yhteistyö, profiloituminen, kärkialat ja toimenpidelinjat. Klusterikehittämiseen liittyen, korkeakouluohjelmatyöllä on edistetty mm. Ammattikorkeakoulun K&T -keskusten (4kpl) vahvistumista, Tampereen Yliopiston sähköisen Entrenet yrittäjyyskasvatusverkoston kehittymistä. Seudun osaamisvahvuuksien kehittämisessä keskeinen panostus on myös ollut vuonna 2006 Lammin ympäristöprofessuurin rahoittaminen. Professuuri liittyy laajemmin seudun ympäristöliiketoiminnan kehittämiseen ja toimialan teknologiakylän käynnistämiseen, panostusten seurauksena vuonna 2007 seudulle tulee asettumaan työskentelemään mm. kansainvälisen huippututkijan Ilkka Hanskin perhostutkijaryhmä. Osaamisen kehittämisen toimintalinjalla toteutettiin edelleen myös oylakiuudistukseen liittyvä hallitustyöskentelykoulutus sekä seudullinen hankintakoulutus kuntien henkilöstölle ja hankintaorganisaatiolle. Osaamisen kehittämisessä päättyi kolmivuotinen Täydennyskoulutuksen Häme –hanke. Asuminen, hyvinvointi ja turvallisuus Toimintalinjalla saatettiin päätökseen Asuntomessut 2007 seudullinen asumispalveluiden kehityshanke ASSI. Hankkeessa kehitettiin yhteisen minimistandardin mukaiseksi kuntien tarjoamia muuttajapalveluita sekä tuotettiin uusia yhteisiä tuotteita ja tiedotuspalveluita kuntien ja seudulle muuttavien käyttöön. Erillishankkeena toteu-

tettiin hyvinvointipalveluiden laatutuotteistus ja kilpailutus hanke (TULAKI), hanke jatkuu ensi vuonna ja tukee osaltaan hyvinvointiklusterin kehittymistä. vuoden 2006 loppupuolella toteutettiin seudullisen turvallisuussuunnittelutyön loppuosio puuttuvien kuntien osalta. Aluekeskusohjelman verkostojen toiminta Hämeenlinnan seudulla Vuonna 2006 Hämeenlinnan seutu toimi neljässä Ako -verkostossa: Kansallisista verkostoista toimimme hyvinvointiverkoston itsenäisen suoriutumisen teemaryhmässä, jonka kautta käynnistyi mm. kaksi aiemmin mainittua hyvinvointiklusterin kehityshanketta, lisäksi paikallinen toimialaryhmä tuotti sähköisen palveluhakemuksen. Verkoston kautta yhteistyö mm. Lahden, Forssan ja Porin seudun hyvinvointitoimijoihin tiivistyi. Innovaatioverkostossa toteutettiin maakunnallinen innovaatiostrategiaa koskeva selvitys osana Ideamaakunta työryhmän toimintaa, toteutettiin Advancis Oy:n yhteistyöstrategiailtapäivä Hämeenlinnan InnoSteel ja Forssan BiFeel -klustereiden välillä, käynnistettiin ns. innovaatioaktivointityö sekä toteutettiin Seinäjoen teknologiakeskuksen koordinoima innovaatiosetelikokeilu. Setelikokeilu muodostui hyvin suosituksi. Se edisti innovaatiopalveluiden käyttöä tavoitteensa mukaisesti ja sai toimivuudestaan myönteisen palautteen seudun pk-yrityksiltä. Kulttuuriverkoston toiminta haki vielä 2006 Hämeenlinnan seudulla muotoaan. Teemaverkoston toiminta liittyy kuitenkin vahvasti seudun suurimpaan yksittäiseen EU-hankkeeseen, kulttuurin toimialan Verkatehdaskokonaisuuteen, joka valmistuu vuonna 2007. Osana luovien toimialojen kehittämistä kokoontui muotoilun round table -ryhmä kahdesti vuoden aikana. Kulttuuriverkoston toiminta liittyy seudulla kiinteästi myös museoi-

Ruukki on sijoittanut InnoSteeliin Ruukki Construction teknologiakeskuksen PohjoisEuroopan hallintokeskuksen,jota vetää teknologiakeskuspäällikkö Pekka Roivio.

den toiminnan kehittämiseen (museotarinat) sekä koko matkailuklusterin laaja-alaiseen kehittämiseen. Neljän aluekeskuksen omaehtoisesti muodostama Helsinki-Hämeenlinna-Tampere HHT -verkosto toimi myös erittäin aktiivisesti vuonna 2006 kokoontuen lähes kuukausittain. Verkostossa toteutettiin mm. pilottiluonteisesti joukkoliikennettä ja pendelöintiä edistävä Mobiili -joustotyöhanke JOJO, Vanajaveden reitin kehittämistä koskevat selvityshankkeet (2 kpl) sekä Riihimäen- Hyvinkään seudun palveluiden kehittämisselvitys. HHT oli näkyvästi julkisuudessa. Hankkeessa järjestettiin kesäkuun alussa myös vyöhykkeelle jalkautunut kasvukäytäväseminaari sekä koordinaattoripäivä, lisäksi toteutettiin yhteistä edunvalvontaa mm. Pendolino -liikennöinnin säilyttämiseksi sekä toteutettiin teemoitettuja tiedotuskampanjoita (yritysten sijoittuminen, seudullisten yhteishankkeiden info, sekä vesistöreittiselvityksen tuloksia koskeva tiedotuskampanja). Todettakoon mm. että joustotyöpilottihankkeessa tärkein jatkumotulos oli se ,että JOJO -teema on saanut oman kokonaisen toimenpideosionsa uuteen kansalliseen tietoyhteiskuntastrategiaan vuosille 2007-

Aluekehitys

2015, joka on vahva väline uudenlaisten mobiilityökäytäntöjen laajentamiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Teknologinen kehittely jatkuu myös VR:n Juna -hankkeessa mm. kokoaikaisen toimivan laajakaistayhteyden luomiseksi (kolmea eri teknologiaa käyttäen) ja ylipäätänsä junassa työskentelyolosuhteiden edelleen kehittämiseksi. Muut tulokset Muina keskeisinä tuloksina todettakoon, että Hämeenlinnan seudun aluekeskusohjelma rahoitti suomalaisittain edelläkävijän roolissa Hämeen bio-etanolitehdasta koskevan yhteiskuntataloudellisen selvityksen. Toteutuessaan tehdashankkeen kokonaisarvo nousee 50-65 Meuroon ja on yksi lähitulevaisuuden keskeisistä klusterihankkeista. Ohjelmavalmistelun osalta aluekeskusohjelma osallistui Hämeen maakuntaohjelman, toteuttamissuunnitelman 2007-2008 sekä rakennera-

hasto-ohjelmaluonnosten valmisteluun. Avoimia seudullisia tilaisuuksia pidettiin yhteensä kolme kpl. Syksyllä 2006 aluekeskusohjelmassa käynnistettiin vielä ns. korkorahahankkeina Iittalan Naivistikeskuksen kehityshanke, seudullisten sähköisten palvelulomakkeiden kehityshanke sekä seudullisen ruokapalveluhuollon kehityshanke, nämä hankkeet etenevät suunnitelman mukaan ja päättyvät ohjelmakauden loppuun maaliskuuhun 2007 mennessä. Vuoden 2006 loppukeväästä käynnistyi ohjelmakauden 2007-2010 hakuprosessi, jossa toteutettiin sähköinen kuulemismenettely ja seututilaisuus. Hakuprosessin ja kuluneen kauden arvioinnin ja tulosten pohjalta seutu hyväksyttiinkin marraskuussa 2006 mukaan uudelle ohjelmakaudelle 2007-2010 toteuttamaan omaa seudun kasvuun, sijaintiin ja laaja-alaiseen elinkeinopolitiikkaan perustuvaa kehittämistyötä.

TÄYDENNYSKOULUTUKSEN HÄME (hankkeen kokonaiskesto 1.3.2004–31.7.2006) Liisa Mikkola, projektipäällikkö ja Johanna Ranta, projektiassistentti Vuosi 2006 oli Etelä-Suomen lääninhallituksen kautta ESR-rahoitetun Täydennyskoulutuksen Häme-hankkeen viimeinen toimintavuosi, hanke päättyi 31.7.2006. Kevätkausi käytettiin monien hankkeessa aloitettujen kehitysosioiden loppuun saattamiseen, saavutettujen tulosten arviointiin ja jatkotoimenpiteistä sopimiseen. Asiakastyö, markkinointi ja yhteistyökumppanit Asiakastyö jatkui pitkälle kevääseen, tehtiin asiakaskäyntejä, annettiin koulutustarjouksia sekä järjestettiin asiakastilaisuuksia. Hankkeen kon-

Täydennyskoulutus Hämeen tarmokkaat puuhanaiset Johanna Ranta ja Liisa Mikkola (1. ja 2. vas.).

taktoimille lähes sadalle asiakkaalle tehtiin asiakastyytyväisyyskysely, jonka mukaan hanke on selkeyttänyt seudun täydennyskoulutustarjontaa. Hanke teki myös itseanalyysia asiakastyöstään ja saavutetuista tuloksista. Molempia analyyseja käsiteltiin toimijoiden ja asiakkaiden yhteisseminaarissa. Hanke tiedotti ja markkinoi täydennyskoulutuspalveluita sekä seudun että valtakunnallisissa lehdissä. Hankkeella oli messuosasto ITK-konferenssissa sekä Koulutuskeskus Tavastian ja HAMKin asiakas- ja yritystapaamisissa. Hankkeella oli yhteistyötapaamisia lukuisten muiden koulutusorganisaatioiden kanssa sekä matkailutoimijoiden kanssa.

Jatkotoimenpiteiden suunnittelu ja päättäminen

Toimijoiden koulutus

(hankkeen kokonaiskesto 2004– 2007)

Toimijoille järjestettiin kielenhuollon koulutusta, koulutusten arviointia tehostava koulutus vaeltavan koulutuksen menetelmällä sekä osaamisenhallintatyöpajoja, joissa tutustuttiin syvällisesti yhteen osaamisenhallintajärjestelmään.

Hillevi Ahonen, projektipäällikkö Marja Laurikainen, projektiassistentti Seudullista toimintamallia kuvannee mm. vuoden 2004 heinäkuussa Interreg IIIC -rahoituksella käynnistynyt Baltic Entrepreneurship Partners hanke, jonka suunnitteluun, käynnistykseen ja toteutukseen osallistui myös Hämeenlinnan seudun aluekeskusohjelma. Tässä Bepart -hankkeessa edistetään seudun yritystoimintaa, seudullisen yrityspolitiikan toteutumista, yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyyteen liittyvää korkea-asteen koulutusta kansainvälisen asiantuntijaverkoston avulla. Hankkeessa parannetaan mukana olevien alueiden yrittäjyysvalmiuksia sekä kehitetään alueiden yrittäjyyteen liittyvää toimintaympäristöä osana alueiden strategista kehittämistä. Bepartissa on mukana yhteensä 11 partneria: taloustieteiden, liiketoiminnan ja yrittäjyyskoulutuksen yksiköitä, yrityshautomoita sekä kehitysyhtiöitä seitsemästä eri maasta Itämeren ympäriltä. Hankkeen kokonaisarvo on noin 1.600.000 e.

Kehittämistyö ja sen arviointi Neljä toimijaorganisaatoista koottua työryhmää teki kehitystyötä. Alkukeväästä mallinnettiin toimijaorganisaatioiden räätälöintiosaamista hiljaisen tiedon menetelmällä. Myös tarjouspyyntöjä mallinnettiin. Toimijaorganisaatioiden henkilöstölle ja keskeisille sidosryhmille tehtiin itsearviointikysely, joka kertoi, että hankkeen parhaimmat tulokset ovat täydennyskoulutuksen näkyvyyden ja tunnettuuden lisääntyminen ja yhteistyöverkostojen laajentuminen. Yhteistä kehittymistä, yhden luukun toimintatapaa, markkinointiyhteistyötä ja kärkituotteita pidettiin parhaimpina tuloksina. Tuloksia käsiteltiin itsearviointiseminaarissa.

Hanke kävi kevään aikana neuvotteluja Häme Busines Education Forumin kanssa toiminnallisen jatkon yhdistämisestä, mutta yhteistä näkemystä ei syntynyt. Hanke asetti toimijaorganisaatioiden edustajista jatkotyöryhmän, joka otti vastuun yhdessä sovituista jatkotoimenpiteistä hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen päätösseminaarissa käsiteltiin hankkeen tuloksia ja lujitettiin jatkoyhteistyötä. Seminaarissa myös julkistettiin raportti hankkeen toteutuksesta, tuloksista ja suosituksista.

Hillevi Ahonen ja Marja Laurikainen pilotoivat Suomen ensimmäiset yrityspalveluesitteet malliksi muille.

BEPART-HANKE

Hämeenlinnan seudun asumista markkinoidaan aktiivisesti muun muassa eri messuilla.

Bepartin tavoitteena on kolmen vuoden aikana luoda liiketoimintasuhteita partnerialueisiin, edistää oman alueen elinkeinotoiminnan kansainvälistymistä sekä paikallista Seudulliset Yrityspalvelut -mallia. Hanke palvelee myös seudun muiden yrityspalveluyksiköiden henkilöstön koulutustarpeita. Sen kautta haetaan apua yrittäjyyskoulutusmateriaalin kehitystyölle kouluasteen lukio-opetukseen, korkeaasteen koulutuksessa puolestaan verkoston kunnianhimoisena tavoitteena on tuottaa Euroopan Unionin hyväksymä yrittäjyyskasvatuksen masters tutkinnon malli. Tähän liittyen projektissa järjestetään pilottikoulutus, joka

Aluekehitys

koostuu moduleista, eri aihealueista. Koulutus järjestetään partneriorganisaatioiden toimesta. Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu yhteistyössä Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksen kanssa tarjoaa pilottikoulutukseen yhden modulin, ’Learning of Entrepreneurial Competences’. Tämä moduli, ja koko pilottikoulutus, on avoin kaikille seudun opettajille, luennoitsijoille, yrityshautomoiden vetäjille ja yritysneuvojille.

JULKISTEN YRITYSPALVELUIDEN LAATU HÄMEESSÄ ELI JYLHÄHANKE (hankkeen kokonaiskesto 1.9.2005–31.8.2007) Hillevi Ahonen, projektipäällikkö Marja Laurikainen, projektiassistentti Projektin kuvaus ja tavoitteet JYLHÄ -projekti liittyy oleellisesti valtakunnalliseen yrityspalvelujärjestelmän kehittämistyöhön (valtiosihteeri Anssi Paasivirran raportti, KTM 31.5.2005) ja sen tavoitteisiin, mutta myös Hämeenlinnan seudun Elinkeinostrategiassa esitettyihin linjauksiin. Projektin avulla voidaan myös vahvistaa edellytyksiä ja luoda otollista maa-

perää valtakunnallisen kehittämisprosessin uusille toimintamalleille kuntatasolla, kuten esim. omaneuvojajärjestelmä, palvelusetelijärjestelmä jne. Projektin tavoitteena on rakentaa seutukuntaa ja sen strategisia tavoitteita parhaiten palveleva julkisten yrityspalveluiden toimintokokonaisuus, jossa seudullinen yrityspalveluverkosto toimii asiakaslähtöisesti, proaktiivisesti ja laadukkaasti, yhteistyössä markkinaehtoisten yksityisten palveluiden kanssa. Projektin aikana syntyneitä käytäntöjä ja toimintamalleja tullaan toteuttamaan myös maakunnallisesti. Projektin tarkoituksena on yrityspalveluiden uudistus ja asiakaspalvelun parantaminen. Projektin toimenpiteet Asiakkaalle näkyvän yrityspalvelujärjestelmän palveluprosessin kehittämisessä olennaista on luoda asiakasnäkökulmasta katsottuna laadullisesti yhtenäinen, tietyllä systeemillä toimiva, mutta silti joustava ja proaktiivinen seudullinen yrityspalveluiden toimintamalli. Lähtökohtana tässä on Paasivirran työryhmän suunnitelma YritysSuomi –brandin alla toimivista viidestä palveluprosessista (1. Vuorovaikutteinen internet-palvelu, jossa valtakunnallisen yhteisen osoitteen tukena/alla paikalliset sivustot (www.hame.fi), 2. Valtakunnallinen puhelinpalvelu (call center), 3. Proaktiivinen seudullinen yrityspalvelupisteverkko, 4. Kasvuyrityspalvelu ja 5. Innovaatiopalvelu) sekä omaneuvoja-järjestelmästä. Konkreettisina toimenpiteinä tässä projektissa ovat: 1. palveluprosessien kuvaus ja toimijoiden roolien selkiyttäminen ja päällekkäisyyksien karsiminen seudullisesti ja maakunnallisesti 2. asiakasrajapinnassa toimivien palveluneuvojien työnkuvien määrittely ja osaamisen kartoitus sekä kompetenssien määrittely

3. asiakaspalveluhenkilöstön kouluttaminen uuden mallin mukaisiksi proaktiivisiksi toimijoiksi 4. palveluiden tehokkaampi tiedotus ja markkinointi yrityksille ja yrittäjiksi aikoville (mm. esitteet, nettisivut) seudullisesti ja maakunnallisesti. Koulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä valtakunnallisen työryhmän kanssa “omaneuvoja” -koulutuksen kehittämiseksi. Pilottikoulutus starttaa vuoden 2007 maaliskuussa ja päättyy saman vuoden marras-/joulukuussa. Koulutus painottuu erityisesti innovaatio- ja kasvuyritysneuvontaan ja –neuvojiin. Koulutus järjestetään modulimaisena ja se koostuu 5 osa-alueesta: 1. Yritysneuvoja odotusten ristipaineessa, 2. Tuumasta toimeen – ideasta markkinoille, 3. Strategioinnin työkalut, 4. Yritysneuvonta ohjaus- ja vuorovaikutustilanteena, 5. Seudullinen menestyminen ja neuvonnan tulevaisuus. Pilottikoulutus toimii pohjana Opetushallitukselle tehtävään ehdotukseen yritysneuvojien erikoisammattitutkinnosta. Projektin kautta saatavat tulokset Tuloksena on uusi, tehokas asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä, joka tukee ja auttaa Hämeen maakunnallisen strategian ja Hämeenlinnan seudun seudullisen elinkeinostrategian toteuttamista ja mitattavien tulosten (uudet yritykset, lisääntyvät työpaikat, osaamistason kehittyminen, kansainvälistyminen, liikevaihdon ja kannattavuuden kasvu jne) toteutumista. Uudistuneen palvelujärjestelmän avulla yrityspalveluista tulee kustannustehokkaampia – päällekkäisyyksiä karsitaan ja toimintoja tehostetaan. Tuloksena on myös asiakasrajapinnalla toimivien henkilöiden osaamistason nousu, parantunut toimialatuntemus ja toimintakenttätuntemus sekä kyky tehdä analyysi yrityksen tarvitsemista toimenpiteistä kehittämistä edellyttävässä tilanteessa.

Talous ja kehitysnäkymät

Yhtiön liikevaihto ja tuotot pysyivät edellisvuoden tasolla. Yhtiön toiminta on vuonna 2006 jatkunut kannattavana. Taseen puolella yhtiön käyttöpääomaa aiemmin rasittanut lyhytaikaisten saamisten määrä aleni jo kohtuulliselle tasolle. Saamiset koostuvat pääasiassa projektilaskutuksista, jotka maksetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten mukaan. Asiaan on myös vaikuttanut yhtiön oman projektitoiminnan vähentyminen EU-ohjelmakauden päättyessä.

Tulot v. 2006

Voitonjakoesitys Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikauden voitto 11 655,64 euroa kirjataan yhtiön voitto/tappiotilille ja ettei tilikaudelta jaeta osinkoa

Menot v. 2006

Yhtiön toimintaa kehitetään toimintaprosesseihin panostamalla ja yhteistyön hyötyjä hakemalla niin yhtiön sisältä kuin muista alueen yrityspalvelutahoista. Asiakkaiden vaatimusten kasvaessa ja toimintaympäristön muuttuessa yhtiö joutuu panostamaan uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen mm. seudullisiin toimitilaratkaisuihin. Uusien palveluiden tuottamiseen tarvittavat resurssit pyritään hakemaan pitkälle muita toimintoja supistamalla ja yhteistuotannon avulla, sillä omistajakuntien kiristyvä talous tulee edelleen vaikeuttamaan yhtiön resurssointia. EU-ohjelmakauden päättyessä tulee seudulla tapahtumaan voimakas aluekehitysvarojen lasku, mikä näkyy vähentyvänä kehittämistoimintana. Yhtiön toimintakenttä eli seudun elinkeinoelämä tulee jatkamaan voimistuvalla kasvu-uralla yritysten määrän, liikevaihdon ja työpaikkojen suhteen, mikä lisää edelleen yhtiön palveluiden kysyntää ja asettaa kiristyviä vaatimuksia niiden laadulle ja saatavuudelle.

Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2006–31.12.2006

Tuloslaskelma

LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot

1.1.–31.12.2006

1.1.–31.12.2005

2 890 889,75

2 719 270,60

641 585,59

851 367,07

3 554,93

13 363,43

Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet/Tavarat Ostot tilikauden aikana

1 193,91

1 957,16

Ulkopuoliset palvelut

Varastojen lisäys(-) tai vähennys(+)

1 772 449,15

1 666 981,47

Materiaalit ja palvelut yhteensä

-1 777 197,99

-1 682 302,06

813 891,81

874 630,14

142 723,36

152 161,07

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut

34 936,93

39 150,80

Henkilöstökulut yhteensä

-991 552,10

-1 065 942,01

-13 276,12

-15 561,24

-738 829,33

-817 012,84

11 619,80

-10 180,48

Muut korko- ja rahoitustuotot

8 383,59

5 964,74

Korkokulut ja muut rahoituskulut

-1 666,51

-380,58

6 717,08

5 584,16

18 336,88

-4 596,32

SIIRTOJA JA VEROJA

18 336,88

-4 596,32

Tuloverot

-6 681,24

7,97

TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO

11 655,64

-4 588,35

Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO / LIIKETAPPIO Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä

VOITTO / TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ

VOITTO/TAPPIO ENNEN TILIPÄÄTÖS-

Tase | vastaavaa 31.12.2006

31.12.2005

231,44 231,44

6 652,23 6 652,23

20 565,99 20 565,99

7 421,32 27 421,32

4 344,69 4 344,69

1 087,20 1 087,20

2 281,11 2 281,11

PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto

Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet

VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet/Tavarat

Saamiset, lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset

212 334,03 924,62 409 606,47 622 865,12

272 6 463 742

278,70 551,76 553,24 383,70

Rahat ja pankkisaamiset

347 998,68

135 739,64

VASTAAVAA YHTEENSÄ

997 093,12

918 822,69

Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2006–31.12.2006

Tase | vastattavaa 31.12.2006

31.12.2005

42 046,98 94 693,73 11 655,64 148 396,35

42 046,98 99 282,08 -4 588,35 136 740,71

OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edell.tilik. voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio

VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

282 328 86 149 848

0,00 819,20 912,30 976,85 988,42 696,77

997 093,12

39 299 181 92 168 782

826,50 858,40 409,04 799,16 188,88 081,98

918 822,69

Kehittämiskeskuksen edustukset TAHO

TEHTÄVÄ

HENKILÖ

hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen puheenjohtaja hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen puheenjohtaja hallituksen jäsen työvaliokunnan jäsen hallituksen puheenjohtaja hallituksen jäsen työvaliokunnan jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen varajäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen varajäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen osuuskunnan hallituksen jäsen sijoitusneuvoston jäsen hallituksen puheenjohtaja sijoitusneuvoston jäsen hallituksen jäsen

Jouni Haajanen Leena Pitkänen Ari Räsänen Jouni Haajanen Ari Räsänen Jouni Haajanen Jouni Haajanen Leena Pitkänen Jouni Haajanen Jouni Haajanen Ari Räsänen Jarmo Kulmala Ari Räsänen Ari Räsänen Jouni Haajanen Jouni Haajanen Ari Räsänen Jouni Haajanen Jouni Haajanen Jouni Haajanen Erkki Alhainen Jouni Haajanen Ari Räsänen Jouni Haajanen Jouni Haajanen Hillevi Ahonen Sampsa Sysi-Aho Jouni Haajanen Jouni Haajanen Jouni Haajanen

ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen markkinointiryh. jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen Sampsa Sysi-Aho ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen

Jouni Haajanen Jukka Pettersson Liisa Mikkola Ari Räsänen Jouni Haajanen Jouni Haajanen Ari Räsänen Leena Pitkänen Pekka Komulainen Ari Räsänen Hillevi Ahonen Pekka Komulainen Jouni Haajanen Ari Räsänen

YHTIÖT JA YHTEISÖT (hallitus) Agropolis Oy Aulanko-Hämeenlinna matkailu ry Balanssi Oy Finn-korkki Oy Hansalogistiikka Oy Hopealinja ry Hämeen kauppakamari ry Hämeen matkailu Oy Hämeen messut Oy Hämeen uusyrityskeskus ry Hämeen uusyrityskeskus ry Hämeenlinnan opiskelija-asuntosäätiö Hämeenlinnan Kaupunkikeskusta ry Hämeenlinnan Kaupunkikeskusta ry Innosteel Factory Oy Innoventure Oy Innoventure Oy Kantolan kiinteistöt Oy Kiinteistö Oy Iittalan lasimäki Laiva Oy Matkailu Linnaseutu ry Pikespo Oy ltd Pikespo Oy ltd Profile Oy Rakennustietokeskus Tawastica Oy Starttihautomo Sention Kasvurahasto Ky Teknologiakeskus Innopark Oy Virtaa Hämeeseen Ky Wetterhoff Oy OHJELMAT JA PROJEKTIT Aluekeskus -ohjelma Ankkuri-hanke Askel-projektin Asuntomessut 2007 Aulangon vapaa-aikakeskus Aulanko brändi-hanke Aulanko brändi -hanke Aulanko brändi -hanke Bepart -hanke Cement Ehäme -hanke Ekoverkko -hanke Elacc -hanke Elacc-hanke Elacc/eLearning -projektiohjausryhmän jäsen Elintarvikeyrittäjyyden kehittämishanke Entredu -hanke Etanoli- ja biokaasutehdas Hämeeseen 2

Timo Kärkkäinen Jouni Haajanen Jouni Haajanen

Kehittämiskeskuksen edustukset TAHO

TEHTÄVÄ

Hoivi -hanke ohjausryhmän jäsen Hämeen kauppakamari asiamies Häme ammattikorkeakoulu Yrittäjyys-ohjelma hanke ohjausryhmän jäsen Hämeenlinna Conventioin Bureaun (HCB) johtoryhmän jäsen Hämeenlinnan kaupungin rakennuslautakunta puheenjohtaja Häme-markkinointi -hanke ohjausryhmän jäsen Häme-markkinointi -hanke markkinointityöryhmän jäsen Innopark -hanke ohjausryhmän jäsen Innosteel factory /käynnistyshanke ohjausryhmän jäsen Jylhä-henke ohjausryhmän jäsen Kaupunki-maaseutuohjelma ohjausryhmän jäsen Kaupunki-maaseutuohjelma ohjausryhmän jäsen Kokousmatkailu-hanke ohjausryhmän jäsen Lepaan teknologiakylä-projekti jäsen Linjajohto, Hämeen liitto ohjausryhmän jäsen Linnaseudun hankereppu ohjausryhmän jäsen Linnaseudun hankereppu ohjausryhmän jäsen Linum -hanke ohjausryhmän jäsen Luontomatkailua Renkoon -hanke ohjausryhmän jäsen / pj. Luotia-hanke ohjausryhmän sihteeri Promo -pk-yritysten markkinointi -hanke 1.8.2006ohjausryhmän jäsen Make-hanke-pk-yritysten markkin. kehitys, päättyi 31.7. ohjausryhmän jäsen Metallin toimialaryhmä ( Kanta-Häme) jäsen Osaaminen tuotteeksi - hanke (HKKK) ohjausryhmän jäsen Osaamiskeskus -ohjelma ohjausryhmän puheenjoht. Osaamiskeskus -ohjelma / ammattillinen osaaminen ohjausryhmän jäsen Pk-yritysten johtamiskoulutusohjelma PK-JOKO ohjausryhmän jäsen Seudun tietoyhteiskunta hanke, STYKKI ohjausryhmän jäsen Seudulliset yrityspalveluverkostot Hämeessä (Sypve) ohjausryhmän jäsen Taito-Häme ohjausryhmän jäsen Tour Know -hanke/Traves ohjausryhmän puheenjohtaja Tulihäme II ohjausryhmän jäsen Täydennyskoulutuksen Häme ohjausryhmän puheenjohtaja Valma -hanke/Traves ohjausryhmän jäsen Voimax-hanke ohjausryhmän jäsen Yrittäjyyden Häme -hanke ohjausryhmän puheenjohtaja Yrittäjyys ja innovaatiot metallituotteiden alalla ohjausryhmän jäsen YritysHäme ohjausryhmän jäsen Yritys-Suomi-palvelujärjestelmän alueellinen ohjausryhmä ohjausryhmän jäsen Vareke-hanke ohjausryhmän puheenjohtaja

HENKILÖ Pekka Komulainen Ari Räsänen Hillevi Ahonen Leena Pitkänen Jarmo Kulmala Jouni Haajanen Kaarina Suvisuo Jouni Haajanen Jouni Haajanen Jukka Pettersson Jouni Haajanen Timo Kärkkäinen Liisa Mikkola Jukka Pettersson Jouni Haajanen Jouni Haajanen Timo Kärkkäinen Pekka Komulainen Leena Pitkänen Erkki Alhainen Kaarina Suvisuo Kaarina Suvisuo Ari Räsänen Liisa Mikkola Jouni Haajanen Liisa Mikkola Liisa Mikkola Ari Räsänen Jouni Haajanen Timo Kärkkäinen Leena Pitkänen Jouni Haajanen Jouni Haajanen Leena Pitkänen Hillevi Ahonen Jouni Haajanen Jouni Haajanen Jouni Haajanen Jouni Haajanen Jukka Pettersson

TYÖRYHMÄT JA MUUT Ako koordinaattorit Elinkeinopoliittinen neuvottelukunta Elintarviketoimiala Etelä-Suomen läänin ammatillisen koulutuksen nk. Evon alueen kehittämistyöryhmä Evon neuvottelukunta Hauhon kunnan markkinointi- ja elinkeinotoimikunta Hauhon kunta Maaseutuelinkeinolautakunta Hauhon Yrittäjät ry Hattulan kunta

edustaja esittelijä ryhmä sihteeri jäsen kutsuttuna puheenjohtaja esittelijä / sihteeri esittelijä hallituksen kutsuttu jäsen elinkeinoryhmän jäsen

Pekka Komulainen Jouni Haajanen Timo Kärkkäinen Liisa Mikkola Leena Pitkänen Jouni Haajanen Erkki Alhainen Erkki Alhainen Erkki Alhainen Jukka Pettersson

TAHO

TEHTÄVÄ

HENKILÖ

Hattulan yrittäjät ry HHT -Kasvuvyöhyke Hml kaupunki, laajennettu johtoryhmä Hml kaupunki, Kehittämis- ja hallintopalvelut Hml kaupunki Hml kaupunki, kaupunkikehitystiimi Hml kaupunki, valtuusto Hml:n yrittäjät ry Häme-markkinointi -hanke Hämeen ideamaakunta työryhmä Hämeen Kauppakamarin koulutusvaliokunta Hämeen Kauppakamarin teollisuusvaliokunta Hämeen kauppakamarin rahoitusvaliokunta Hämeen kauppakamarin asuntomessut 2007 Hämeen Kauppakamari ulkomaankauppavaliokunta Hämeen kauppakamarin tavarantarkastajavaliokunta Hämeen maakunnallinen koulutus Hämeen maakunnallinen koulutus aikuiskoulutusjaosto Hämeen MYR-sihteeristö Hämeen tiedottajat Hämeenlinnan seudun kunnanjohtajakokous Hämeenlinnan seudun seutuvaltuuskunta Ideamaakuntaryhmä Iittalan lasimäen kehittäminen Innovaatioverkosto Innovaatiotyöryhmä Interreg III toimijoiden verkosto Janakkalan kunnan elinkeinotiimi Janakkalan kunnan rastikangas-projekti ohjausryhmä Janakkalan Yrittäjät ry Kiipulan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Kone- ja metallitoimialaryhmä Lammin Yrittäjät ry Linnatuulen työryhmä Linnatuulen työryhmä Linnatuulen työryhmä Lomalaidun/Aavan meren tällä puolen… Maakunnan liittojen kv-toimijoiden verkosto Maaseuturyhmä Maaseuturyhmä Opetushallitus / matkailualan koulutustoimikunta Matkailun koordinaatioryhmä Moottoritien kattaminen Opettajakoulutuksen neuvottelukunta (AOKK) Poikkeusolot Rakentamisen toimialaryhmä Rakentamisen toimialaryhmä Sekes ry Sekes ry Seudulliset Yrityspalvelut Teräsrakentamisen ohjausryhmä Innovaatioyritysten kehittämiskonsortio

hallituksen asiantuntijajäsen yhteistyöverkoston edustaja jäsen ohjausryhmän jäsen tonttiryhmän jäsen jäsen jäsen hallituksen asiantuntijajäsen Ohry/Jouni Haajasen varajäsen jäsen jäsen valiokunnan jäsen valiokunnan jäsen jäsen jäsen varapuheenjohtaja neuvottelukunnan jäsen neuvottelukunnan jäsen Hml:n seutukunnan edustaja jäsen esittelijä esittelijä jäsen työryhmän jäsen edustaja jäsen jäsen jäsen ohjausryhmän jäsen hallituksen asiantuntijajäsen johtokunnan jäsen ryhmän jäsen hallituksen asiantuntijajäsen jäsen jäsen sihteeri työryhmän jäsen jäsen työryhmän puheenjohtaja työryhmän jäsen jäsen jäsen työryhmän jäsen varajäsen ohjausryhmän jäsen sihteeri sihteeri tiedotusvastaavien jäsen tilintarkastaja työryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen konsortion jäsen

Jukka Pettersson Pekka Komulainen Ari Räsänen Ari Räsänen Ari Räsänen Jouni Haajanen Jarmo Kulmala Ari Räsänen Kaarina Suvisuo Pekka Komulainen Liisa Mikkola Jouni Haajanen Sampsa Sysi-Aho Ari Räsänen Pekka Komulainen Jarmo Kulmala Liisa Mikkola Liisa Mikkola Pekka Komulainen Kaarina Suvisuo Jouni Haajanen Jouni Haajanen Jukka Pettersson Jouni Haajanen Pekka Komulainen Jukka Pettersson Pekka Komulainen Markku Lind Markku Lind Markku Lind Jouni Haajanen Ari Räsänen Timo Kärkkäinen Jouni Haajanen Leena Pitkänen Mirva Anttonen Leena Pitkänen Pekka Komulainen Jouni Haajanen Timo Kärkkäinen Hannu Malkala Jouni Haajanen Jouni Haajanen Jouni Haajanen Jari Kattainen Jari Kattainen Markku Lind Kaarina Suvisuo Jouni Haajanen Kaarina Suvisuo Markku Lind Sampsa Sysi-Aho