Kehittämiskeskus Oy Häme Vuosikertomus 2007

Sisällysluettelo

Toimitusjohtajan katsaus ...................................................................................... 3 Johto, hallinto ja markkinointi ............................................................................... 4 Yrityspalvelut ........................................................................................................ 6 Yritysasiamiehet ............................................................................................... 6 Virtaa Hämeeseen Oy ....................................................................................... 9 Matkailu .............................................................................................................. 10 Kehittämistoiminta ....................................................................................... 10 Matkailuhankkeet .......................................................................................... 11 Kokousmatkailu III -hanke ........................................................................ 11 Matkailun pk-yritysten tuotekehitys -hanke ............................................. 12 Matkailuneuvonta ......................................................................................... 14 Aulankokeskus ........................................................................................ 14 Linnatuuli ................................................................................................. 14 Aluekehitys ......................................................................................................... 15 Aluekeskusohjelma .................................................................................. 16 Bepart-hanke ............................................................................................ 18 Jylhä-hanke .............................................................................................. 19 Talous ja kehitysnäkymät .................................................................................... 21 Tilinpäätös 2007 .................................................................................................. 22 Edustukset .......................................................................................................... 25 Kansikuva: Asuntomessut Hämeenlinnassa 2007

Kehittämiskeskus Oy Häme on Hämeenlinnan seudun kahdeksan kunnan omistama seudullinen elinkeinoyhtiö.

Kehittämiskeskus Oy Hämeen asiakkailleen antama sitoumus.

• Palvelemme ammattitaidolla kaikkia seudulla toimivia, aloittavia ja seudulle muuttavia yrityksiä yritystoimintaan liittyvissä kysymyksissä.

• Hankimme asiantuntijaverkostomme kautta ratkaisun asiakkaan tarpeeseen.

• Ylläpidämme osaamistamme ja kehitämme toimintaamme saamamme palautteen pohjalta..

• Sovimme tarjoamistamme palveluista asiakkaan kanssa palvelusisällön ja tavoiteaikataulun, jonka puitteissa palvelu tarjotaan.

• Käsittelemme asiakkaidemme asioita luottamuksellisesti.

2

Toimitusjohtajan katsaus

Hämeenlinnan seudun hyvä kehitys jatkui vuonna 2007 Kaksi vuotta sitten tehdyn seudullisen elinkeinostrategian tarkennuksen mukaan halutaan seudusta muodostaa selkeä kasvukeskus ja tukea elinkeinoelämän kasvun tekijöitä. Tavoitteiden mukaisesti Suomen parhaalla kasvualueella on vuoteen 2010 mennessä vuosittain 400 uutta yritystä ja 700 uutta työpaikkaa, yritysten liikevaihdon kasvaessa viisi prosenttia. Seudun väestön kokonaismäärä on tuolloin kaavailujen mukaan 92 000. Seudulla näkyy tekemisen meininki ja positiivista kehitystä tukevat suuret hankkeet (mm. Verkatehdas, Innopark, moottoritien kattaminen ja Asuntomessut).

Elinkeinoelämän myönteinen kehitys on jatkunut alueella edelleen ja uusia yrityksiä on perustettu vuonna 2007 ennätyksellinen määrä 537 kappaletta ja samana aikana lakkautettiin 179 yritystä. Vertailun vuoksi vuonna 2000 vastaavat luvut olivat 239 ja 117.

Uusien yritysten perustanta painottuu palvelualoihin.

Alueen yritystoiminta on kehittynyt vuonna 2007 pääosin myönteisesti eikä laajoja irtisanomisia ole esiintynyt.

Metallin jalostus ja metallituotteiden valmistus on Hämeenlinnan seudulla hyvässä kasvussa. Metalliteollisuuden kasvun vetureina ovat toimineet Rautaruukki, Patria Vehicles, Konecranes ja näiden suurten vanavedessä alueen lukuisat pk-yritykset. Alueen elintarviketeollisuudessa on vietettu myös kasvun aikaa mm. Nestlé Finlandin Turengin jäätelötehdas on nostanut merkittävästi tuotantoaan ja Hämeenlinnan osuusmeijerillä vihittiin käyttöön uusi varastoterminaali. Samoin Kankaisten öljykasvien uusi tuotantohalli Turengissa oli käyttöönottovaiheessa.

Rakentaminen on ollut seudulla voimakasta, rakentaminen on suuntautunut vahvasti palvelurakentamiseen ja asuinrakentamiseen. Rakennusteol-

lisuuden osalta Hämeenlinnan seudulla toimivat mm. kasvussa olevat Lammin betoni ja Lammin ikkuna. Investoinnit kulttuuriin ja matkailuun mm.

Aulangon ja Verkatehtaan osalta ovat olleet merkittäviä ja majoituskapasiteettia on tuotettu lisää. Matkailu ja kulttuuripalvelut ovat myös jatkossa todennäköisiä seudun kasvualoja.

Seudun väestönkehitys on ollut hyvin myönteistä, vaikka vuonna 2007 ei ylletty vuoden 2006 ennätystulokseen. Väestönkasvua kertyi kuitenkin 802 henkilön verran. Hämeenlinnan seutukunnan väkiluku 31.12.2007 on ennakkotiedon mukaan 91 267. Seutu on onnistunut houkuttelemaan vanhoja asukkaitaan takaisin Hämeenlinnan seudulle. Suurimmat muuttajaikäryhmät ovat alle 19-vuotiaat ja 25-29-vuotiaat. Hämeenlinnassa kesällä järjestetyt asuntomessut olivat omiaan herättämään kiinnostusta Hämeenlinnan seutua kohtaan asuinseutuna. Messut olivat järjestelyiltään ja kävijämäärältään menestys.

Työvoiman kysyntä on jatkunut vilkkaana. Työvoiman saatavuudessa on ongelmia seuraavila aloilla: metalli, rakennus - sekä työnjohto että työntekijät - , terveydenhoito (sekä lääkärit että hoitajat), siivous ja kuljetus. Osaavan henkilöstön saaminen vaikuttaa jo yritysten kasvumahdollisuuksiin, esim. rakennusalalla tarjousten jättämiseen.

Seudun Ikärakenne alkaa vaikuttaa jo heikentävästi työvoiman tarjontaan.

Kuitenkin suurimman nettomuuttaja ryhmän muodostavat 25–39-vuotiaat, mikä tasapainottaa seutukunnan väestörakennetta. Työttömyys on laskenut viimeisen vuoden ajan. Se on näkynyt niin pitkäaikaistyöttömyydessä, nuorten työttömyydessä kuin ikääntyneempienkin kohdalla.

Hämeenlinnan seudun toimintaympäristöä on kehitetty viime vuosina määrätietoisesti, mikä osaltaan vahvistaa uskoa myös lähitulevaisuuteen.

Alueen sijainti on hyvä pääkaupunkiseudun ja Tampereen välisellä kasvu-

Jouni Haajanen, toimitusjohtaja

käytävällä. Koko alueen kehittyminen näyttää hyvältä osana laajentuvaa pääkaupunkiseudun metropolialuetta.

Muutoksen vuosi Vuosi 2007 oli Kehittämiskeskuksen kuudes kokonainen toimintavuosi.

Toimintavuotta leimasi keskustelu ja päätökset kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Hämeenlinnan, Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnat päättivät muodostaa uuden Hämeenlinnan kaupungin Hattulan ja Janakkalan jättäytyessä kuntaliitoksen ulkopuolelle. Vuonna 2009 yhtiön omistajina toimivat siis Hämeenlinnan kaupunki ja kaksi kuntaa; Hattula ja Janakkala. Suoranaista muutosta kuntarakenteen muutos ei tuo yhtiön toimintaan, koska se on jo toiminut seudullisesti ja yritystoimintaa tasapainoisesti palvellen seudun kaikkien kuntien alueella. Uudistus aiheuttaa kuitenkin aina jännitteitä, jotka heijastuivat myös yhtiön toimintaan vuonna 2007.

3

Johto, hallinto ja markkinointi

Johto ja hallinto Jouni Haajanen, toimitusjohtaja Seija Tähtivalo, toimistosihteeri Kaarina Suvisuo, markkinointiassistentti Johdon ja hallinnon tehtävänä on vastata yrityksen johtamisesta, kehittämisestä, tiedottamisesta, edustamisesta, taloudesta ja henkilöstöhallinnosta.

Hallitus Yhtiön johtamisesta on vastannut hallitus, joka kokoontui vuoden aikana 6 kertaa. Hallituksessa on puheenjohtajana toiminut Tapani Hellstén Hämeenlinnasta ja varapuheenjohtajana Esa Silvennoinen Janakkalasta sekä jäseninä Kari Ventola Hattulasta, Juha Mäkelä Rengosta, Erkki Pekkanen Lammilta, Matti K. Hakala Hämeen ammattikorkeakoulusta ja Juha Kallioinen Hämeenlinnan seudun yrittäjäyhdistysten edustajana sekä varajäseninä Heikki Seppälä Tuuloksesta, Jukka Viitaniemi Kalvolasta ja Harri Kokkala Hauholta. Hallituksen tukena on toiminut työvaliokunta, joka on muodostunut seudun kunnanjohtajista. Työvaliokunta on kokoontunut yhteensä 10 kertaa toimintavuoden aikana.

Yrityksen johdon tehtävänä on yhtiön päätöksenteon valmistelu ja esittely työvaliokunnalle ja hallitukselle.

Toimitusjohtaja on lisäksi käynyt esittelemässä ajankohtaisia asioita kutsuttuna seudun kuntien hallituksissa ja –valtuustoissa.

Verkottuminen Yhtiö on nähty tärkeänä yhteistyökumppanina omistajien, asiakkaiden ja eri sidosryhmien keskuudessa seudun elinkeinoelämän kehittäjänä. Toimintavuoden aikana yhtiön henkilöstöä oli edustettuna lukuisissa hallituksissa, johtokunnissa, työryhmissä jne. Yhteensä näitä edustuksia oli toiminta-

4

vuoden aikana n. 160 kpl. Edustusten kautta yhtiölle on muodostunut keskeinen tehtävä seudun elinkeinojen kehittämistyön koordinoijana. Toimintakertomuksen liitteenä on lista yhtiön eri edustuksista ja vastuuhenkilöistä.

Taloushallinto Yrityksen kirjanpidosta on vastannut tilitoimisto Vähätiitto Oy ja maksuliikennettä on hoitanut toimistosihteeri.

Toimitusjohtaja on vastannut talouden seurannasta ja hyväksynyt maksettavat laskut. Vuoden 2007 talousarvio laadinnassa jatkettiin hyväksi koettua toimintamallia eli yhtiön päätoiminnoille kohdistettiin sen menot ja tulot sekä budjettivastuu. Näin yrityksen johdon tehtäväksi jäi koota toimintalinjakohtaiset esitykset yhtenäiseksi talousarviokokonaisuudeksi ja hyväksyttää ne yhtiön ja kuntien päättävissä elimissä.

Henkilöstöhallinto Yhtiö on palvelulaitosten työnantajayhdistyksen jäsen ja noudattaa alan työehtosopimusta. Vuoden aikana käytiin henkilöstön kanssa kehityskeskustelut sekä tehtiin henkilöstötyytyväisyyskysely, minkä vastauksia hyödynnettiin työilmapiirin kehittämisessä. Yhtiön henkilöstö osallistui aktiivisesti ulkopuolisiin omaa työtehtävää kehittäviin koulutustilaisuuksiin, myös tieteellisiä jatko-opintoja suoritettiin.

Projektitoiminta Yhtiön johto vastaa viime kädessä myös yhtiön hallinnoimista projekteista, mitkä on esitelty myöhemmin kohdassa projektit. Lisäksi yhtiön johto on osallistunut kaikkiin yritys- ja hankeneuvotteluihin, jotka ovat vaatineet merkittävää yhtiön tai omistajakuntien panostusta. Yhtiön johdon vastuulla on myös ollut lausuntojen antaminen elinkeinoasioista valtion viranomaisille sekä seudun kunnille.

Viestintä ja markkinointi Yhtiön tiedotusta hoidettiin sähköisen uutiskirjeen, Kehittämiskeskus Oy Häme tiedottaa, internet-sivujen, lehdistötilaisuuksien ja -tiedotteiden, esitteiden ja muiden julkaisujen välityksellä. Sähköisen uutiskirjeen toimitti toimittaja Anneli Heräjärvi ja se välitettiin heinäkuuta lukuun ottamatta kerran kuukaudessa noin 1000:n seudun toimijan sähköpostiin. Yhtiön palveluista tiedotettiin myös mm. Elomessuilla ja muissa tapahtumissa ja seminaareissa. Yhtiön uudet internet-sivut julkistettiin huhtikuussa. Sivuja kevennettiin ja samalla ne saivat uuden ilmeen.

Samaan uuteen ilmeeseen uudistettiin myös yhtiön markkinointiviestintä. Yhtiön internet-sivut ovat edelleen hyvin käytettyjä, niillä vieraili toimintavuonna 90 823 kävijää, joka teki keskimäärin 7569 kävijää kuukaudessa.

Seudun medioita lähestyttiin Kehke tiedottaa–tiedotteilla 21 kertaa.

Tiedotteet julkaistiin myös yhtiön internetsivuilla. Yhtiö ja sen edustajat mainittiin varsin usein seudun medioissa ja pääsääntöisesti positiivisessa mielessä. Yhtiön internet-sivuilla tiedotettiin ahkerasti myös seudun eri toimijoiden uutisia ja ajankohtaisia tapahtumia. Vuonna 2006 avattu www.kehittamiskeskus.com –kuvapankki on osoittautunut käteväksi seudun viestinnän työkaluksi.

Vuoden aikana Hämeenlinnan seutu oli hyvin esillä valtakunnallisissa julkaisuissa. Yhtiön palveluja markkinoitiin aktiivisesti sekä valtakunnallisissa että seudullisissa yrityslehdissä sekä kuntien palveluoppaissa. Yhtiö oli vahvasti mukana tuottamassa sisältöä maaliskuussa lanseerattuun maakunnalliseen talousjulkaisuun, Taaleriin, joka ilmestyi neljä kertaa. Kehittämiskeskus Oy Häme koordinoi Hämeenlinnan seudun yrityspalvelukeskuksen yhteisen viestinnän ja sisäisen viestinnän. Hämeenlinnan seudun yrityspalvelukeskuksen toimijat ovat Hämeen

kauppakamari, Hämeen Messut, Hämeen TE–keskuksen yritysneuvoja, Hämeen uusyrityskeskus, Hämeenlinnan Kaupunkikeskusta, Hämeenlinnan yrittäjät sekä Kehittämiskeskus Oy Häme. Yhtiö on myös aktiivisesti mukana SEKES ry:n (Seudullisten Elinkeinoyhtiöiden liitto) toiminnassa.

Yhtiö tarjosi vuonna 2007 näytön paikkoja opiskelijoille. Tampereen yliopistossa aluetiedettä opiskeleva Antti Mikkola oli harjoittelijana toukokuusta elokuuhun. Hän tutki harjoittelutyönään noin 40 seudullisen EU-hankkeen läpivientiä ja tuloksia ja teki tutkimustyöstään kattavan loppuraportin. Liiketaloutta ja kansainvälistä kauppaa Vantaan Evtek -ammattikorkeakoulussa opiskeleva Samu Mäkeläinen oli talossa harjoittelijana syyskuun puolesta välistä marraskuun loppuun.

Kiipulan ammattiopiston aikuiskoulutuksessa opiskelijana ollut Pehr Tammelander oli työharjoittelussa yhtiössä lokakuun. Yhtiössä oli suorittamassa koululaisia myös TET–jaksojaan.

Häme-kampanja Maakunnallisen Häme-kampanjan seutukoordinaattorina on toiminut Kaarina Suvisuo, jonka vastuualueet olivat asumisen markkinoiminen sekä kampanjan rekrytointiosio. Häme-kampanja menestyi jälleen hyvin Kuntamarkkinoinnin SM-kisoissa ja saavutti vuonna 2007 Rekrytointisarjan hopeaa.

Häme-kampanjan markkinoinnin pääpaino oli vuonna 2007 asumisessa, rekrytoinnissa sekä matkailussa. Rekrytointikampanjalla lähestyttiin pääkaupunkiseutulaisia Hoito- ja hoiva-alan sekä Kone- ja metalliteollisuuden ammattilaisia. Kampanjalla osallistuttiin myös valtakunnallisille Lääkäripäiville sekä Helsingissä että Tampereella sekä valtakunnallisille sairaanhoitajapäiville Helsingissä. Mukana hoiva-alan rekrytointi-kampanjaa toteuttamassa olivat Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiiri,

Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä, muiden kuntien terveyskeskukset, Seutukeskus Oy Hämeen Sijaispalvelu, Hämeenlinnan seudun työvoimatoimisto, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Hämeen liitto.

Kone- ja metallikampanjassa yhteistyökumppaneina olivat KoneCranes, Patria, Rautaruukki ja pksektorin yritykset.

Asumista markkinointiin mm. yhdessä kuntien edustajien kanssa Omakoti 2007 -messuilla Helsingin Messukeskuksessa 19–22.4. Vuoden 2007 suuri ponnistus ja oikea seudullinen voimainnäyttö sujuvasta yhteistyöstä oli kesän valtakunnallinen suurtapahtuma, Hämeenlinnan Asuntomessut 13.7.- 12.8.

Häme-osastolla palveli messukävijöitä rintarinnan liki 80 seudun ihmistä.

Osasto kattoi koko maakunnan, kolme seutua ja 16 kuntaa. Esittelijöinä toimivat edustivat kuntia, joko kuntien

työntekijöinä tai luottamushenkilöinä, kehittämiskeskuksia, Hämeen liittoa, Hämeen Matkailua tai Työvoimahallintoa. Kaiken kaikkiaan esittelijöitä oli noin 150. Messut olivat avoinna 31 päivää aamusta iltaan. Asuntomessujen aikaan järjestettiin Hämeenlinnan kauppatorilla Hämeen liiton organisoimana Hämäläiset Tori-illat neljänä keskiviikkoiltana.

Ei asuntomessuille ihan kylmiltään lähdetty. 17.4. Kehittämiskeskus Oy Hämeen järjestämänä hyppäsi seudun asumisen markkinointia tekevät bussiin ja tiiviin päivän aikana ehdittiin kiertää kaikki seudun kärkiasuntoalueet. Internetissä, www.hame.fi -sivuilla esiteltiin seudun yrittäjiä ja hankkeita neljä kertaa. Seutukoordinaattori oli kutsuttuna kolme kertaa esittelemään seutua tilaisuuksiin, jossa vieraana oli valtion hajasijoitettavien yksiköiden henkilökuntaa. Kuulijoita kaikissa kolmessa tilaisuudessa oli yhteensä noin 150.

5

Yrityspalvelut

Yritysasiamiehet Yritysasiamiespalveluiden tehtävänä on tarjota perusneuvontaa sekä välittää Kehittämiskeskuksen ja kunnan palveluja yrittäjille ja yrityksille. Lisäksi yritysasiamiehillä on vastuu nimetyn toimialan seuraamisesta ja kehittämisestä seudullisesti.

HATTULA Jukka Pettersson yritysasiamies, 3 pv/vko

maiselle ryhmälle. Yritysasiamies markkinoi kuntaa ja seutua sekä päivitti tietoverkossa ja painetussa aineistossa olevia tietoja.

HAUHO Hauholla elinkeinotoiminnot hoidettiin edelleen kunnan toimesta. Toiminnasta on vastannut elinkeinoasiamies Erkki Alhainen.

HÄMEENLINNA

Hattulan kunnassa toimivia yrityksiä kehitettiin neuvontatapaamisin, joita yritysasiamies teki 96 kertaa.

Lisäksi yhteyttä pidettiin puhelimitse ja sähköpostitse. Elokuussa järjestettiin yrittäjäristeily, jossa palkittiin kunnan valitsema Vuoden nuori yrittäjä Vesa Visala. Yritystontteja myytiin neljä kappaletta ja yritysasiamies avusti kuntaan muuttaneita yrityksiä. Kaikille vuoden aikana perustetuille yrityksille lähetettiin tietoa yrityspalveluista. Yritysasiamies piti yhteyttä yrittäjiin käymällä Hattulan Yrittäjät ry:n kokouksissa kaksi kertaa. Toinen yhteydenpidon väylä oli yhdeksän kertaa kokoontunut kunnan Elinkeinotiimi, jossa yrittäjäjärjestön puheenjohtaja on jäsenenä.

Yritysasiamies osallistui yritysten avajaisiin, järjesti kahvitilaisuuden Merven alueen yrittäjille sekä matkailuillan Mierolassa. Yritysasiamies teki yrityskäyntejä, osallistui ohjausryhmien, yhteistyöryhmien ja hallitusten kokouksiin (Suomen Hopealinja ry:n hallitus, Jylhä-projektin ohjausryhmä, Lepaan teknologiakylän ohjausryhmä, Ideamaakuntaryhmä, Linnaseutu ry:n vuosikokous, Kehittämiskeskus Oy Hämeen yrityspalveluryhmä). Kunnalla oli Hattulan yrittäjäjärjestön kanssa yhteinen osasto Lepaan Puutarhatekniikkamessuilla kolmen päivän ajan.

Esittelytoimintaan osallistui luottamushenkilöitä, yrittäjiä ja kunnan työntekijöitä. Yritysasiamies piti yhteyttä tiedotusvälineisiin kunnan elinkeinoasioissa. Kuntaa esiteltiin kahdelle ulko-

6

toimintaan liittyvää neuvontaa ja palvelua. Yritysasiamies osallistuu aktiivisesti seudulliseen yritysaluemarkkinointiin. Lisäksi yritysasiamies toimii aktiivisena Intiimin eli yhtiön Informaationhallintatiimin jäsenenä. Yritysasiamies toimi aktiivisesti yrittäjyyttä sekä yrittäjyyskasvatusta edistävässä Bepart –hankkeessa.

JANAKKALA Markku Lind, yritysasiamies, 5 pv/vko 1.9.08 lähtien 3 pv/vko

Ari Räsänen, yritysasiamies 5 pv/vko Yritysasiamies järjesti aamukahvitilaisuuksia kaupungin yrittäjille, joihin otti osaa myös kaupunginjohtajat.

Aamukahveja järjestettiin kuusi kertaa ja osallistujia oli reilut 150 henkilöä.

Hämeen kauppakamarin Apila-ryhmän, jonka vetäjänä yritysasiamies toimi, tehtävänä oli hyödyntää kesän Asuntomessut Hämeenlinnassa myös kaupallisesti. Apila-ryhmä kokoontui toimintaaikanaan seitsemän kertaa. Räsänen toimi myös Asuntomessujen Markkinointi- ja tiedotusryhmän edustajana.

Ryhmästä vastasi Suomen Asuntomessut Osuuskunta.

Yritysasiamies osallistui Hämeenlinnan yrittäjien hallituksen kokouksiin asiantuntijajäsenenä. Lisäksi yritysasiamies toimi aktiivisena jäsenenä useiden elinkeinohankkeiden ohjaus- ja työryhmissä. Coresma 2007 -tapahtumassa, Alihankinta 2007 -messuilla sekä Hämeen yritysmafia 2007 -tapahtumassa yritysasiamies toimi projektivastaavana.

Yritysasiamiehen tärkein tehtävä on kontaktointi yritysten kanssa. Vuonna 2007 yritysasiamies hoiti keskimäärin neljä–viisi kontaktia päivässä eli yhteensä noin 540 kontaktia ja tapasi lähes 300 eri yrityksen edustajaa. Yrityskontaktit sisälsivät mm. rahoitushakemuksia, hanke- ja hakemusneuvontaa, toimitila/tonttikysymyksiä, kiinteistöyhtiön perustamista sekä liike-

Yritysasiamiehellä oli 44 tutustumiskäyntiä kunnassa toimiviin yrityksiin toimintavuoden aikana. Aamukahvi/ lounastilaisuuksia järjestettiin kunnassa toimiville yrityksille yhdessä Janakkalan Osuuspankin kanssa kaksi kertaa.

Yritysasiamies oli kaksi kertaa esitelmöimässä Kiipulan aikuiskoulutuskeskuksen tilaisuuksissa yrittäjäksi ryhtymisestä Janakkalan kunnassa.

Yrittäjille annettiin perusneuvontaa: toimitiloista (yhdessä Janakkalan Teollisuusalueet Oy:n kanssa), yritystonteista, omistajanvaihdoksista, yrityksen perustamisesta ja tukirahoituksista.

Yritysasiamies hoiti kunnan sisäistä ja ulkoista yritysaluemarkkinointia.

Seudullisesti yritysasiamies on osallistunut Alihankintamessujen järjestämiseen. Yritysasiamies toimi rakentamisen toimialaryhmän sihteerinä ja Innosteeliin kuuluvan teräsrakentamisen koulutusketjut -hankkeen ohjausryhmän jäsenenä. Yritysasiamies toimi myös kunnan elinkeinotoimikunnan sihteerinä, joka kokoontui neljä kertaa.

Yritysasiamies toimi Rastikangas-projektin ohjausryhmän puheenjohtajana.

Yritysasiamies vastasi Rastikankaan yritysalueen kehittämishankkeen etenemisestä. Lisäksi yritysasiamies oli mukana työryhmässä valmistelemassa Harvialan asuntoaluetta vuoden 2007 asuntomessuihin sekä asunto-

messujen hyödyntämistä Janakkalassa.

KALVOLA Jukka Pettersson, yritysasiamies, 2 pv/vko Kalvolan kunnan ja yrittäjien vuorovaikutuksen lisäämiseen kiinnitettiin vuoden aikana erityistä huomiota. Yrittäjien ja kunnan edustajien kanssa tehtiin vuodeksi 2007 toimintasuunnitelma, jossa painopisteinä oli yritysten ja yritysalueiden kehittäminen, yrittäjäjärjestön kanssa tehtävä yhteistyö sekä yritystilaisuuksien järjestäminen sekä yrityskäynnit. Yrittäjyydestä kiinnostuneiden neuvonta tapahtui yhteistyössä Hämeen Uusyrityskeskuksen kanssa.

Yritysasiamiehellä oli 62 neuvontatapaamista. Osa asiakkaista ohjattiin yrittäjän tarpeen kartoituksen jälkeen erikoisasiantuntijalle. Yritysasiamies osallistui Naivistit Iittalassa –näyttelyn kehittämiseen, kunnan johtoryhmän, suunnittelutoimikunnan, yrittäjäjärjestön ja seudun yrityspalveluryhmän kokouksiin. Yritysasiamies työskenteli Alihankintamessuilla Hämeenlinnan seudun osastolla. Kunta järjesti tilaisuudet Iittalan keskustan ja Valtatien yritysalueen yrittäjille. Suunniteltiin Valtatien alueen yritysten opastaulun rakentamista ja edettiin taulun tilaamisvaiheeseen. Yritysasiamies päivitti painetussa aineistossa ja Internetissä olevia kunnan ja seudun tietoja sekä markkinoi kuntaa mm. tekemällä teknisen toimiston kanssa tarjouksia uutta sijoittumispaikkaa etsiville yrityksille.

LAMMI Timo Kärkkäinen, yritysasiamies, 3 pv/vko Yrityspalveluita tuotettiin lammilaisille yrityksille kolme päivää viikossa ja kaksi päivää viikossa sisälsi ProAgria Hämeen kanssa toteutettavaa SYPVE

Seudun yritykset hakivat Alihankinta 2007 -messuilla lisätunnettuutta ja kaupantekomahdollisuuksia.

– hankkeen toimenpiteitä. Aloittavien yrittäjien neuvonta toteutettiin yhdessä Uusyrityskeskuksen kanssa.

Toimivien yritysten neuvonta sisälsi investointeihin, rahoitukseen ja toimitiloihin liittyviä kysymyksiä sekä muita yritysten ajankohtaisia asioita.

Uusia omistajanvaihdostarpeita ilmeni, mutta jatkajia on niukasti tarjolla.

Vapaita teollisuustontteja ja toimitiloja markkinoitiin Myötätuulen kotisivujen ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen toimitilarekisterin kautta.

Kunnan edustajista ja Lammin Kehitysosakeyhtiö Myötätuulen osakkeenomistajista koostuvan elinkeinoasioihin kantaa ottava neuvottelukunta käsitteli ensimmäisessä kokouksessaan kesällä 2006 tehdyn tutkimuksen Lammin kirkonkylän palveluista ja kuluttajien ostokäyttäytymisestä sekä määritteli tulevat toimenpiteet.

Toisessa kokouksessa käsiteltiin ensimmäisestä kokouksesta yhtenä toimenpiteenä käynnistetty Kukka– hanke, jolla pyritään lisäämään kirkonkylän vetovoimaa. Lammin kauppiai-

den kanssa kokoonnuttiin kaikkiaan kuusi kertaa. Yhdessä YritysHäme – hankkeen ja SYPVE - hankkeen kanssa järjestettiin Nilsiän keskustan kehittämisen esittely ja kaksi asiakaspalvelukoulutusta. Kouluttajana toimi Heikki Peltola. Lisäksi tehtiin tutustumismatka Tuuriin.

Kuntokeskushanke jatkui ja laajeni sisältämään uimahallin ja yritystilojen lisäksi liikuntahallin. Uuden kuntokeskuksen on tarkoitus valmistua syksyksi 2009.

Syksyllä pidettiin Jahkolassa avoimet ovet. Jahkola on yksityisomistuksessa ja kehittyy jatkuvasti; vuonna 2007 alueelle rakennettiin kolme uutta hallia. Alueella on lisäksi kunnallistekniikka ja hakelämpöverkko.

ProAgrian HoVa–hankkeen kanssa järjestettiin yksi seudullinen koulutustilaisuus. Lisäksi yhteistyötä tehtiin hoivayrittäjän oppaan tuottamisessa.

Elintarviketoimialaryhmän “FoodTavast”– konseptiin liittynyt hanke Agropoliksen yrityspalveluyksikön käynnistämiseksi päättyi.

7

Yrityspalvelut

Lasertyöstön asiantuntijan, Laserplus Oy:n taidonnäyte.

RENKO Markku Mäkeläinen yritysasiamies, 1,5 pv/vko Toiminta jatkui Rengossa entisen laajuisena. Rengon kunnan väkiluku on kaiken aikaa hienoisessa kasvussa.

Aloittavien yritysten lukumäärä on ollut suurempi kuin lopettaneiden. Vaikka yritysten uusperustanta on ollut yhä enemmän muuta kuin perusmaataloudesta lähtevää, ovat myös maatilayritykset joutuneet hakemaan lisäansioi-

8

ta uusilta toimialoilta. Tiivis yhteistyö kunnanjohtajan kanssa on antanut käytännön työlle suuntaviivat. Samalla on saatu arvokasta taustatietoa neuvonnan tueksi.

Rengon kunnan alueella ollut matkailuhanke saatiin päätökseen. Sen tuloksena syntyi pysyvä latupohja ja siihen liittyvät aktiviteetit. Hanke on myös elvyttänyt jo toimivia pienyrityksiä.

Kunnassa on lähdössä liikkeelle metsäenergiaan perustuva lämpölaitoshanke. Merkittävin teollinen tapahtuma oli syksyllä toteutunut kiinteistökauppa, jolla pitkään vajaakäytöllä ollut Oy DME-Trading Ltd:n omistama kalustetehtaan kiinteistö siirtyi alueella toimivalle metallialan perheyritykselle.

Kiinteistön saneeraustoimet on aloitettu ja vuoden 2008 aikana toiminta alkaa. Oulun Peltituote Oy:n omistamalle kiinteistölle löytyi myös alueella toimiva yrittäjäomistaja, jonka tarkoituksena on käyttää hallia metallialan toimintaan.

Säännölliset yrityskäynnit toimivissa yrityksissä, yhteistyö eri asiantuntijatahojen kanssa ja muut paikalliset kontaktit ovat antaneet liikenevälle ajalle käyttöä. Sukupolvenvaihdokset ovat osa pitkäaikaista yhteistyötä vaativaa toimintaa.

kokoneisto on toiminut entiseen tapaan tuloshakuisesti ja nopeasti.

Uusien yritysten saaminen pieneen kuntaan on edellyttänyt liikkeelläoloa laajalti kunnan ulkopuolella.

Koska uuteen Tuuloseen on tarvittu useita kymmeniä uusia yrittäjiä, on kaikki kontaktit jouduttu tarkkaan käyttämään. Tässä työssä myös kunnan luottamusmiehet ovat olleet aktiivisia ja auttaneet huomattavasti.

Kunnassa aloitti mm. uusi talotehdas Teijo-Talot Häme, joka avasi noin 3.000 m2:n tehtaansa juuri asuntomessujen aikaan. Konepaja R. Saarman Oy aloitti syksyllä uuden n. 600 m2:n tuotantohallin rakentamisen. Yritys työllistää valmistuttuaan vaativissa erikoistöissä n. 10 henkilöä.

Myös paikallinen autokauppias Autotalo Timo Salonen Oy on ostanut kunnalta lisää tonttimaata.

Yritysasiamies tapaa yrittäjiä säännöllisesti ja tiedonkulku on hyvää.

Kunnassa järjestettiin syksyllä kahvitilaisuus kunnan toimijoille. Suurten hankkeiden vaikutukset ja lopullinen toteutuminen näkyvät myönteisinä asioina tulevina vuosina. Mutkaton ja säännöllinen kanssakäyminen eri vaikuttajatahojen kanssa on Tuuloksessa keskeisen tekijä vuosia jatkuneelle myönteiselle kehitykselle.

TUULOS

Mekaanisen metsäteollisuuden toimialaryhmä

Markku Mäkeläinen yritysasiamies, 3,5 pv/vko Kauppakeskus Tuulosen laajennusprojekti on leimannut koko vuoden työtä ja on vaatinut paljon yritysasiamiehen panostusta. Tuuloksen kunnan tilanne on muuttunut positiiviseen suuntaan. Väkiluku on kovassa kasvussa. Uusia yrityksiä syntyy ja kunnan verotulot ovat huomattavasti ylittymässä. Pitkäaikainen yhteistyö elinkeinoelämän eri toimijoiden kanssa on ollut kitkatonta. Kunnan päätöksente-

HAMK:n, Kanta-Hämeen MHY:n ja Pro Agria Hämeen hallinnoimat hankkeet ovat olleet yhteistyöfoorumeina toimialaryhmälle. Hankkeet ovat sisältäneet yritysten kehittämistä ja erikoisesti metsäenergian toimintaketjun taloudellista suunnittelua. Pro Agrian hanke on sisältänyt varsinaisten energialaitosten ja lämpöverkkojen konsultointia ja taloudellista tukea. Hankkeet jatkuvat ja tuloksia on odotettavissa lähivuosina.

Yritysasiamies on osallistunut toimialan tapahtumiin.

Virtaa Hämeeseen Oy (25.4.2007 saakka Virtaa Hämeeseen Ky) Sampsa Sysi-Aho, toimitusjohtaja Mika Huuskonen, controller

AULANGON KYLPYLÄ OY Yhtiön toiminnasta vastaaminen ostopalvelusopimuksella.

Jarmo Kulmala, kiinteistömanageri Päättynyt tilikausi oli Aulangon Kylpylä Oy:n neljäs. Yhtiö on Hämeenlinnan kaupungin 51%:sti omistama tytäryhtiö. Yhtiön muut omistajat ovat Kiinteistöosakeyhtiö Karlberg ja Rantasipi Oy, molemmat 24,5 %:n omistusosuudella. Kuluva tilikausi oli yhtiön ensimmäinen täysi toimintavuosi.

Vuoden aikana kylpylässä vieraili noin 140 000 asiakasta ja hotellin käyttöaste nousi edelleen aiemman vuoden tasosta. Yhtiön hallituksessa ovat toimineet Jorma Hassinen pj., Aulis Lähde ja Jari Laine.

Jarmo Kulmala toimii Aulangon Kylpylä Oy:n lisäksi vuonna 2007 perustettujen Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n ja Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Virvelinrannan toimitusjohtajana.

Lisäksi hän on vetänyt uuden kulttuurija kongressikeskus Verkatehtaan ja Hämeenlinnan jäähallin rakennuttamistöitä.

Yhtiön toimialana on pääomasijoitustoiminta. Yhtiö tekee oman- ja vieraan pääomanehtoisia sijoituksia ensisijaisesti Hämeenlinnan seutukunnan alueelle rekisteröityihin yrityksiin. Sijoitusten avulla yhtiö vauhdittaa innovatiivisten yritysten syntyä seudulle ja turvaa seudulla olevien yritysten kasvua. Yhtiö voi tehdä sijoituksia myös toisiin rahastoihin.

Tilikausi 1.1.–31.12.2007 oli pääomasijoitusyhtiön kuudes tilikausi.

Kommandiittiyhtiön yhtiömiehiä olivat: vastuunalainen yhtiömies Kehittämiskeskus Oy Häme sekä äänettömät yhtiömiehet Hämeenlinnan kaupunki, Vattenfall Oy, Hämeenlinnan Seudun Osuuspankki ja Janakkalan Osuuspankki.

Kommandiittiyhtiö muutettiin osakeyhtiöksi ja muutos osakeyhtiöksi rekisteröitiin 26.4.2007 ja uusina osakkaina mukaan tulivat Veraventure Oy, Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö sekä Hauhon Osuuspankki. Samassa yhteydessä osa vanhoista yhtiömiehistä korotti sijoituspääomaosuuttaan.

Sijoituspääomaksi muodostui yhtiömuodon muutoksen ja osakeannin jälkeen 5,8 milj. euroa.

Rahastolle on esitetty tilikauden aikana 21 sijoituskohdetta, joista myönteisiä päätöksiä on tehty kuusi kappaletta ja yhteensä 535.000 euroa.

Näistä maksettiin 190.000 euroa vuonna 2007 ja kaksi kappaletta yhteensä 200.000 euroa maksetaan alkuvuonna 2008.

Rahaston toiminta-aikana on tehty 36 myönteistä sijoituspäätöstä, yhteensä 4.175.000 euroa ja vastaavasti maksettu sijoituksia yhteensä 2.217.801 euroa. Ennenaikaisia takaisinmaksuja kohdeyhtiöistä on kaksi.

Osakeyhtiön hallituksen jäseninä ovat toimineet: toimitusjohtaja Tapio Vekka puheenjohtajana, jäseninä pan-

Virtaa Hämeeseen Oy:n toimitusjohtaja Sampsa Sysi-Aho ja controller Mika Huuskonen.

kinjohtaja Risto Salminen, talousjohtaja Tommi Orkola, toimitusjohtaja Vesa Lehikoinen, aluejohtaja Pasi Pirinen, sijoitusjohtaja Petri J. Roininen sekä toimitusjohtaja Jouni Haajanen.

Esittelijänä on toiminut toimitusjohtaja Sampsa Sysi-Aho. Toimintavuoden aikana pidettiin 10 sijoitusneuvoston/hallituksen kokousta.

Virtaa Hämeeseen Oy on yhtiömiehenä / sijoittajana Sention Kasvurahasto Ky:ssä.

Sention Kasvurahaston sijoitusneuvoston jäsenenä on toiminut Sampsa Sysi-Aho. Virtaa Hämeeseen Oy:n hallinnoinnista on hallinnointisopimuksen perusteella vastannut Kehittämiskeskus Oy Häme.

Odotukset vuodelle 2008 ovat positiiviset; yhtiö on hyvin verkostoitunut ja odotettavissa on irtaantumisia varsin merkittävistä sijoituskohteista.

Yritys on Suomen Pääomasijoitusyhdistys ry:n jäsen.

9

Matkailu

Matkailutiimi Kirsi Sippola , vs. matkailupäällikkö 15.4.2007 asti Leena Pitkänen, matkailupäällikkö, opintovapaalla 1.1. – 30.4.2007 Hannu Malkala, matkailusihteeri 30.4.2007 asti Anne Repola, projektiassistentti Päivi Taskinen, projektityöntekijä Mirva Lemmetty, Linnatuulen matkailupalvelut, vastaava matkailuneuvoja Susanne Romström, Linnatuulen matkailupalvelut, vs. matkailuneuvoja 30.8.20007 asti Kaarina Suvisuo, markkinointiassistentti, Häme-kampanja Pk-yritysten tuotekehityshankkeeseen osallistuneet yrittäjät opintomatkalla Irlannissa.

KEHITTÄMISTOIMINTA

Yritysneuvonta

Kehittämiskeskus Oy Hämeen matkailutiimin toiminnan tavoitteena on edesauttaa Hämeenlinnan seudun matkailuyritysten kehittymistä sekä yritysten liiketoiminnan kasvua. Kehittämiskeskuksen tehtäviin kuuluvat mm. matkailuyhteistyön organisointi, yritysten verkottaminen, yhteydenpito rahoittajiin, alueen tunnetuksi tekeminen, esitetuotanto sekä Linnatuulen matkailupalvelupisteen ylläpitäminen.

Seudun matkailuyrityksille suunnattuun yritysneuvonta on sisältänyt henkilökohtaisia keskusteluja joko puhelimitse tai tapaamalla yrittäjiä. Neuvotteluissa on keskusteltu muun muassa yritysten rahoitukseen, liikeideaan ja markkinointiin liittyvistä asioista. Projektien ulkopuolista yritysneuvontaa oli vuoden 2007 aikana 10 yrityksen kanssa.

Hämeenlinnan kaupungin matkailutoimesta vastaaminen

Vuoden 2007 matkailutoiminnassa panostettiin vielä vahvasti hanketyöhön. Sekä Kokousmatkailu III -hankkeen että Matkailun pk-yritysten tuotekehitys -hankkeen saatua jatkorahoituksen kesällä 2007 pystyttiin jatkamaan projektien koulutusohjelmia aina vuoden 2007 loppuun saakka. Molemmat projektit jatkuvat maalis-huhtikuulle 2008.

Kokousmatkailu III-hankkeessa on mukana 38 kokousmatkailuyritystä/ toimijaa ja Matkailun pk –yritysten tuotekehityshankkeessa 30 matkailuyrittäjää/toimijaa.

10

Hämeenlinnan kaupunki osti matkailutoimen markkinointipalvelut Kehittämiskeskus Oy Hämeeltä. Lisäksi Kehittämiskeskus Oy Häme organisoi Aulanko-keskuksen ja Asuntomessujen Hämeenlinna-aukion matkailuneuvonnan henkilökunnan ja operatiivisen toiminnan.

Markkinointitoimenpiteinä osallistuttiin muun muassa Häme-esitteeseen, Matkailupalvelut -esitteeseen, Hopea Linja -esitteeseen, Matka 2007messuille, Uppsalassa järjestettyyn myyntitapahtumaan ja ilmoitteluun eri-

laisissa julkaisuissa. Matkailupäällikkö oli mukana Hämeenlinnan kaupungin nimeämänä edustajana Aulanko-Hämeenlinna -matkailuyhdistyksen hallituksessa ja brändihankkeen ohjausryhmässä.

Yhteistyö Hämeen Matkailun kanssa Hämeen Matkailu Oy toteuttaa maakunnallista matkailun yhteismarkkinointia, jossa Kehittämiskeskus Oy Häme tekee yhteistyötä Hämeenlinnan kaupungin ja seudun osalta. Hämeen Matkailu Oy:n kanssa tehtiin yhteistyötä muun muassa Matka – ja Kongressimessuilla sekä osallistuttiin esitteisiin ostamalla niistä ilmoitustilaa yhteistyössä seudun kuntien kanssa.

Matkailupäällikkö on Hämeen Matkailu Oy:n hallituksen sekä Häme Convention Bureau Hämeenlinnan johtoryhmän jäsen.

Yhteiset markkinointitoimenpiteet Yhteisten markkinointitoimenpiteiden tavoitteena on ollut alueen Häme brändin vahvistaminen. Matkailun

markkinoinnissa on käytetty Hämeilmettä jo usean vuoden ajan. Seudullisia markkinointitoimenpiteitä olivat muun muassa Matkailupalvelut 2007 – esitteen tuottaminen (5000kpl) sekä Hämeenlinnan kaupunki- ja seutukartan toteuttaminen (150 000 kpl). Projekteihin liittyvät lukuisat markkinointitoimenpiteet esitellään myöhemmin erikseen.

Esitteiden ja kartan paikallisjakelu toteutettiin Hämeenlinnan seudun matkailuyrityksiin, kauppakeskuksiin, asuntomessuille ja matkailuneuvontoihin. Lisäksi karttaa sai Kauppakeskus Tuulosen, Puuhamaan ja Iittalan lasikeskuksen kartta-automaateista.

Tiedottaminen Matkailutiimin asioista tiedotettiin mm. Taalerissa, sähköisissä julkaisuissa, kuten Hämeen Matkailu Oy:n toimittamassa maakunnan matkailutiedotteessa ja Kehke tiedottaa –uutiskirjeissä sekä henkilökohtaisesti eri yhteyksissä vuoden aikana. Lehdistötilaisuuksia järjestettiin neljä ja yksittäisiä tiedotteita lähetettiin neljä kappaletta.

Oppilaitosyhteistyö Oppilaitosyhteistyötä on tehty oppilaitoksen kanssa ottamalla työharjoittelijoita matkailuneuvontapisteisiin ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen matkailuprojekteihin. Lisäksi opiskelijoilta on tilattu erilaisia selvityksiä ja opinnäytetöitä. Koulutuskeskus Tavastialta harjoittelijoina olivat Ansa Walden ja Jaana Laakso ja Evtek–ammattikorkeakoulusta Samu Mäkeläinen.

KK-Tavastian matkailualan neuvottelukunnan jäseniksi pyydettiin Leena Pitkänen, Päivi Taskinen ja Mirva Lemmetty, jotka vuorottelivat kokouksiin osallistumista. Matkailupäällikkö oli mukana Lahden ammattikorkeakoulun Resto-hankkeen ohjausryhmässä (Restonomien koulutustarpeen selvi-

tys Kanta-Hämeessä).

Muuta Matkailupäällikkö kartoitti uuden rahoituskauden mahdollisuuksia olemalla yhteydessä muun muassa seuraaviin yhteistyökumppaneihin; Tekes, TEkeskus, Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Opetusministeriö.

Matkailutiimi kokoontui kerran kuussa käyden läpi matkailuun liittyviä yhteisiä asioita.

Matkailupäällikkö osallistui pyydettynä Valkeakoskelaisen delegaation mukana Kiinan matkalle elo-syyskuun vaihteessa. Teemana oli matkailuyhteistyö.

Matkailupäällikkö toimi Rengon luontomatkailuhankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana.

MATKAILUHANKKEET Kehittämiskeskus Oy Hämeen tuottamiin matkailuhankkeisiin osallistui yhteensä 68 matkailuyritystä ja -toimijaa, joista 63 oli Hämeenlinnan seudulta. Kolme yritystä seudulta osallistui useampaan kuin yhteen projektiin vuoden aikana.

Kokousmatkailu III, 1.2.2004 – 30.9.2007, jatko-osa 1.7.2007 – 30.4.2008 Vuonna 2007 projektissa oli mukana 38 matkailuyrittäjää ja -toimijaa Hämeenlinnan seudulta, Riihimäeltä ja Lopelta. Projektin tavoitteena on jatkaa kokousmatkailupalveluita, luontoja maaseutupalveluita sekä liikelahjoja tuottavien yritysten verkottamista, kehittää kokousmatkailupalveluille brändilupaus sekä panostaa erityisesti mukana olevien yritysten ja kohteiden laadun parantamiseen. Projektin jatkoosassa paneuduttiin erityisesti uusien ideoiden hakemiseen, luovuuteen ja kansainvälisten asiakkaiden tarpeisiin.

Keväällä 2007, ennen projektin saamaa jatkoaikaa, tehtiin projektilaisille kysely projektin vaikutuksista mukanaolijoiden yritystoimintaan. Kyselyyn vastanneista 48 % (15 kpl) ilmoitti, että heidän liikevaihtonsa on kasvanut, 45 % (14 kpl) että palveluiden ja tuotteiden määrä on kasvanut ja 52 % (16 kpl), että heidän asiakasmääränsä on kasvanut projektin toimenpiteiden ansiosta. Uusia työpaikkoja ilmoitettiin tulleen 12, joista kahdeksan pysyvää.

Lisäksi tulosten mukaan merkittävää parannusta oli syntynyt muun muassa seuraavilla osa-alueilla: yritysten ja kohteiden ammatillinen osaaminen oli lisääntynyt, yritysten tunnettuus kasvanut, verkottuminen projektilaisten kesken oli lisääntynyt, oli tullut uusia asiakasryhmiä sekä toiminnan laatu oli parantunut.

Vuoden 2007 aikana järjestettiin 11 koulutuspäivää, jotka toteutettiin yhteistyössä Matkailun pk-yritysten tuotekehityshankkeen kanssa. Yhteisten koulutuspäivien tavoitteena oli verkottaa yrityksiä keskenään. Koulutuspäivien teemoja olivat mm. atk, sähköinen kaupankäynti, Luovuudella menestykseen, kansainvälistyminen/suomi-virus kansainväliseen levitykseen sekä tulevaisuuden haasteet suomalaiselle matkailulle. Kevään koulutuspäiviin osallistui keskimäärin seitsemän kokousprojektilaista ja syksyn koulutuspäiviin 22 kokousprojektilaista. Koulutuspäivien palautteiden keskiarvo oli 4,3 (asteikko 1-5).

Koulutuspäivien lisäksi toteutettiin kaksi seminaaripäivää yhdessä Koulutuskeskus Tavastian kanssa, opintomatka Tampereen Matkamessuille, projektin päättäjäiset ja kysely projektin vaikutuksista mukana olleille.

Kokousmatkailu –projekti oli mukana Tampereen yliopiston alueellisen kehittämisen tutkimusyksikön Sentren Hämeenlinnan seutua ja Kanta-Hämettä koskevassa “Luovien kehittämisalustojen ja itseuudistumisen” tutkimushanke SEREssä.

11

Matkailu

painotukset on kartoitettu yrityksiltä 7.4.2006 tehdyssä kyselyssä. Yritykset ovat myös useissa keskusteluissa esittäneet toiveen projektin jatkumisesta ja lisäkoulutuksesta.

Hankkeeseen lähti syksyllä 2005 mukaan 31 Hämeenlinnan seudun matkailukohdetta: 13 majoituskohdetta, 14 käynti- ja ostoskohdetta ja 4 aktiviteettikohdetta. Vuoden 2007 aikana mukana olevien kohteiden määräksi vakiintui 30.

Tavoite

Matkamessuilla palvelujaan esittelivät Mona Iso-Mustajärvi Voilà Ky:stä ja Jari Männistö Hovinkartanon taidekeskuksesta.

Kokousmatkailuun liittyvät markkinointitoimenpiteet • KokousHäme-esite yhteistyössä Hämeen Matkailu Oy:n kanssa.

Jakelu pääkaupunkiseudulle S&Aja Secretarius-lehtien välissä.

Painosmäärä 16 200 kpl.

• Kongressimessut 2007 • Journee-Hämeeseen myyntitilaisuus. Journeelle osallistui 40 henkilöä Helsingin seudulta.

• Osallistuminen alihankintamessuille • Osallistuminen HSO-sihteerien päiviin Hämeenlinnassa • KokousTarmon kieliversioiden tekninen mahdollistaminen • Tulen Luo –tapahtuma, jossa aktivoitiin paikallisia käyttämään seudun matkailukohteita. Tapahtuman käytännön toteutuksessa ja suunnittelussa oli mukana harjoittelija Jaana Laakso ja se toteutettiin yhteistyössä Matkailun pk-yritysten tuotekehityshankkeen kanssa.

Järjestäjinä mukana oli 35 kokousmatkailuprojektilaista ja 26 pk-projektilaista. Asiakkaita tilaisuudessa oli 250 henkilöä.

12

• Esitepäivitys vuoden 2008 KokousHäme -esitteeseen.

• Kokoushakujärjestelmä KokousTarmon jatkokehittämien yhteistyössä Hämeen Matkailu Oy:n kanssa.

KokousTarmo helpottaa kokousjärjestäjien tiedonhakua Hämeen kokouskohteista ja se löytyy osoitteesta www.hame.fi/kokoustarmo.

Matkailun pk-yritysten tuotekehitys -projekti Toteutusaika: 1.4.2005 – 30.3.2008 Hankkeen alkuperäinen toteutusaika oli 1.4.2005 - 30.11.2007. Hämeen TEkeskus myönsi 22.8.2007 hankkeelle jatko-osan 30.3.2008 saakka.

Koulutusajalle haettiin pidennystä, koska mukana olevat yritykset olivat erittäin aktiivisia ja kiinnostuneita oman toimintansa jatkokehittämisestä.

Jatkoajalla toteutettiin koulutusohjelma, jonka erityisosa-alueina oli mm. sähköisen kaupankäynnin edistäminen, tuotekehitystyön jatkaminen, verkottaminen sekä yrityskohtainen konsultointi. Koulutusohjelman teemat ja

Hankkeen tavoitteena on parantaa matkailun toimialalla toimivien pkyritysten avainhenkilöiden valmiuksia harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa järjestetyn koulutuksen avulla. Verkottamisen avulla kannustetaan mukana olevia pk-yrityksiä liiketoiminnalliseen yhteistoimintaan sekä erityisesti ohjataan verkottumaan muihin alan toimijoihin sekä markkinoinnin jakeluteihin.

Tavoitteena on tuotekehitystyön avulla saada alueelle sellaisia pk-yritysten yksittäisiä tai yhteisiä tuotteita ja tuotepaketteja, joita eri jakelutiet voivat myydä ja tuovat näin lisäarvoa seudun pk-yrityksille.

Kunnilta saatava kuntarahoitusosuus käytetään kohteiden ja projektin aikana syntyneiden tuotteiden markkinoimiseen.

Kyselyt Keväällä 2007 tehtiin projektissa mukana oleville kohteille koulutukseen ja markkinointiin liittyvä tarvekysely.

Vastausprosentti oli 70 %. Keväällä 2007 kaikki projektissa mukana olleet 30 kohdetta vastasivat myös yrityskohtaiseen kouluttaja/konsulttivalintaan. Projektin toimenpiteet on toteutettu näiden kyselyiden pohjalta.

Koulutus Vuoden 2007 aikana järjestettiin 12

koulutuspäivää, joista neljä puolipäiväisenä. Koulutuspäivistä 11 järjestettiin yhdessä Kokousmatkailuhankkeen kanssa. Projektissa keskiarvo osallistuja/koulutuspäivä oli yhdeksän henkilöä. Keskiarvo palaute/koulutuspäivä oli 4 (asteikolla 1-5). Koulutusaiheina: messut, vaikuttaminen ja ihmisten kohtaaminen, Atk-koulutus (Word, Excel, Internetin perusteet, esitysgrafiikka), sähköisen liiketoiminnan suunnittelu, toteutus ja hallinta, kansainvälisyys ja tulevaisuuden haasteet tämän päivän matkailuyrityksille.

Kokousmatkailuhankkeen hankkeen kanssa järjestettiin myös kaksi puolen päivän seminaaripäivää. Päivät toteutettiin yhteistyössä Koulutuskeskus Tavastian kanssa. Aiheina: japanilaiset ja venäläiset matkailijat ja heidän kulttuurinsa. Projektista seminaaripäivissä oli mukana seitsemän kohdetta.

Syksyllä 2007 projektin kohteille järjestettiin yhdeksän puolen päivän pienryhmäpäivää, joihin osallistui yhteensä 25 projektissa mukana olevaa kohdetta. Keskiarvopalaute/päivä oli 4,2 (asteikolla 1-5). Aiheina: matkailun sähköinen markkinointi, markkinointi ja -myyntityö, taloushallinto, yritysverkostot, työssä jaksaminen ja henkinen hyvinvointi, myynnin ja markkinoinnin psykologia, verkottuminen ja kansainvälistyminen.

Pienryhmäpäiviin liittyen toteutettiin myös em. aiheiden alla yrityskohtainen konsultointi (3,5 h/yritys). Konsultointeihin osallistui 21 projektissa mukana olevaa kohdetta.

Opintomatkat Vuoden aikana tehtiin kaksi opintomatkaa. Opintomatka Kotimaan matkailumessuille Tampereelle 13.4.2007 tehtiin yhdessä kokousmatkailuhankkeen kanssa. Projektista mukana oli 9 kohdetta. Opintomatka 8.10.–12.10.

2007 tehtiin Irlantiin, Dublinin seudulle. Osallistujina 23 projektin kohdetta.

Tulen Luo -tapahtuma tarjosi seudun matkailuyrittäjille ja asiakkaille uusia kontakteja sekä yhteistyömahdollisuuksia.

Markkinointitoimenpiteet Projekti oli näytteilleasettajana Hämeen Matkailun Häme-osastolla Matka 2007 -messuilla 18.1.– 21.1.2007. Messuille osallistui 19 projektin kohdetta. Messuilla kaikki projektin kohteet olivat esillä Loman paikan – kuvaesityksessä Häme-osastolla olevassa yleisöpäätteessä.

Matkamessuilla jaettiin 1000 kappaletta Loman paikan -kansiota (sisältönä syksyllä 2006 tuotetut Lomamatkat ja Ryhmäretket -esitteet). Messuilla projektilaisia aktivoitiin myös yhteisillä asiakaskutsu/hinnasto/tarjoustoimenpiteillä. Messujen jälkeen projektilaiset saivat käyttöönsä messuosastolla kilpailuun osallistuneiden osoiterekisterin.

Loman paikan Ryhmäretket-esitteen suorapostitus toteutettiin yhdessä Hämeen Matkailun kanssa. Kahden tuhannen kappaleen esitepostitus tehtiin Loman paikan kirjekuorissa.

Projekti toteutti Loman paikan käyntikorttipohjan. Yritykset maksoivat itse oman käyntikorttinsa painokulut.

Loman paikan käyntikortin painatti 17

projektin kohdetta.

Projektilaiset saivat käyttöönsä sähköisen yrityskohtaisen tuotekortin (cd:llä ja myös keveämpänä sähköpostin liitetiedostona) hyödynnettäväksi omassa suoramarkkinoinnissa. Tuotekortit liitettiin myös www.hame.fi –sivuilla matkailukohteiden tietojen yhteyteen.

Loman paikan Lomamatkat -esite oli koko vuoden Comma Groupin esitetilauspalvelussa: lehdissä LomaSuomi/Matkalehti kesä 2007 ja sähköisesti osoitteissa www.lomasuomi.fi ja www.matkalehti.fi. Esitteitä tilattiin em. palvelujen kautta 900 kpl.

Tilaajien osoiterekisteri toimitettiin projektin/projektilaisten käyttöön hyödynnettäväksi suoramarkkinoinnissa.

Comma Groupin 2006 esitetilauspalvelun kautta saatu Loman paikan osoiterekisteri hyödynnettiin 2007 suorapostituksessa. Lomamatka 2007 -esite postitettiin 800 kuluttajalle.

Loman paikka. -yhteismarkkinointia tukeva ilmoitus toteutettiin Hämeenlinnan seutukartassa 2007 ja KesäHäme 2007 -esitteessä.

Hämeenlinnassa 15.3.2007 järjes-

13

Matkailu

tettiin yhdessä Kokousmatkailuhankkeen kanssa Tulen Luo -tapahtuma.

Tapahtuman toteutuksessa tehtiin yhteistyötä myös Koulutuskeskus Tavastian kanssa. Tapahtumassa markkinoitiin Hämeenlinnan seudun matkailupalveluita sekä Hämeenlinnan seudun yritysten ja yhdistysten sihteereille että oppilaitosten edustajille. Projektista tapahtumaan osallistui 26 kohdetta.

Asiakkaita tapahtumassa oli 250. Tapahtumaa markkinoitiin Tulen Luo -kutsun ja näytteilleasettajakatalogin avulla. Tapahtuman palautekyselyn avulla matkailukohteet saivat käyttöönsä tapahtumaan osallistuvien asiakkaiden osoitetiedot.

Syksyllä 2007 projektin matkailukohteiden tiedot päivitettiin www.hame.fi –sivuille. Päivittäjänä toimi Linnatuulen matkailupalvelut.

dollisuuden esitellä ja myydä palveluitaan matkailijoille.

Linnatuulen matkailuneuvonta vaihtoi 1.1.2007 nimensä Linnatuulen matkailupalveluiksi. Uuden nimen avulla toimintaa haluttiin kuvata paremmin, sillä matkailuneuvontatyön lisäksi Linnatuulen matkailupalvelussa myös myydään lippuja, autetaan tielläliikkujia, tehdään majoitusvarauksia, vuokrataan käytäväkolmiotilaa ja päivitetään useita eri sähköisiä rekistereitä.

Henkilöstö: Mirva Lemmetty, vastaava matkailuneuvoja Susanne Romström matkailuneuvoja (31.8. asti).

Kesätyöntekijä: Pauliina Karlakari.

Extraajat: Sanna Simola, Kaisa Sistola, Johanna Mäkelä, Jaana Repola ja Päivi Esselström

MATKAILUNEUVONTA Aulankokeskus ja Asuntomessujen matkailuneuvonta Kehittämiskeskus Oy Häme organisoi matkailuneuvonnan Aulankokeskukseen ja Asuntomessujen Hämeenlinna-aukiolle. Matkailuneuvonnat hoitivat kaupungin palkkaamat kolme kesätyötekijää Anni Puumalainen, Jaana Repola ja Nelli Kausti.

Aulankokeskus oli avoinna 18.6.– 12.8.2007 klo 11–18 ja siellä kävi 754 asiakasta. Asuntomessuilla matkailuneuvojat olivat paikalla päivittäin klo 11.30–19.

LINNATUULEN MATKAILUPALVELUT Linnatuulessa sijaitsevan matkailuneuvonnan tehtävänä on houkutella seudulle lisää matkailijoita ja opastaa heitä käyttämään seudun matkailuyritysten palveluita. Matkailuneuvonta tarjoaa seudun yrityksille ja kunnille mah-

14

Koulutuskeskus Tavastian matkailualan opiskelijat: Ansa Walden, Jaana Laakso, Krista Pihlaja ja Heli Peura suorittivat matkailun neuvontapalveluiden näyttötutkinnon osan Linnatuulen matkailupalveluissa.

Tiehallinnon Hämeen Tiepiiri ja Kehittämiskeskus Oy Häme huolehtivat Linnatuulen matkailupalveluiden ylläpidosta yhteisesti. Toiminnan kehittämisestä ja päätöksistä vastasi työryhmä, joka kokoontui vuoden 2007 aikana kolme kertaa. Työryhmän jäseninä olivat: Jouni Haajanen, Kehittämiskeskus Oy Häme Matti Höyssä, Tiehallinto Jari Lehtoväre / Ninni Pulli, Riihimäki Mirva Lemmetty, Linnatuulen matkailupalvelut Tuula Pirinen, Loppi Leena Pitkänen, Kehittämiskeskus Oy Häme Timo Virtanen, Kesko

Linnatuulen matkailupalveluiden avoimet tilat palvelivat edelleen tielläliikkujia 24 h/vrk. Tieinfo-automaatti ja asiakasinternetpääte olivat käytettävissä yötä päivää omatoimiseen tietojen hakuun. Matkailupalveluiden laajasta esitevalikoimasta oli saatavilla vuorokauden ympäri tietoa tapahtumista, nähtävyyksistä, Tiehallinnon palveluista, matkailualueista, matkailukohteista, ruokailu- ja majoitusmahdollisuuksista lähialueelta sekä muualta Suomesta.

Matkailupalveluissa kävi vuonna 2007 noin 98 400 matkailijaa ja tielläliikkujaa, mikä on 10 % vähemmän kuin vuonna 2006. Matkailuneuvojat opastivat tielläliikkujia maanantaista lauantaihin 9–17, kesäaikana 1.6.– 15.8. maanantaista perjantaihin klo 9– 19 ja sunnuntaisin klo 11–19.

Koko Suomea kattavan tiedon jaon lisäksi matkailuneuvojat päivittivät sekä tarvittaessa lisäsivät lähikuntien tapahtumia ja matkailukohdetietoja hame.fi ja virpi.net -sivustoille, välittivät Linnatuulen käytävällä sijaitsevaa käytäväkolmiota lähikuntien käsityöläisille, myivät lahjatavaroita, vuokrasivat ja markkinoivat esitejakelupaikkoja muun Suomen matkailuyrittäjille, myivät tapahtumalippuja, olivat mukana työstämässä Hämeenlinnan seudun matkailuesitteitä sekä avustivat tarvittaessa Kauppakeskus Tuulosen matkailuesitepisteen ylläpidossa.

Linnatuulen matkailupalvelut laajensi palveluitaan Lippupiste Oy:n lipunmyynnillä. Lippupalvelun ja Lippupisteen lipunmyynnin kautta myytiin vuoden 2007 aikana yhteensä noin 5500 lippua.

Linnatuulen matkailupalvelut markkinoi toimintaansa muiden muassa seudun matkailupalveluita esittelevissä materiaaleissa, yhteistyökumppaneiden internetsivuilla sekä seudun kesälehdissä.

Aluekehitys

Ohjelmat ja hankkeet Aluekeskusohjelma Mikko Koivulehto, ohjelmajohtaja, Markku Lind, 2 pv/vko Jukka Pettersson , 2 pv/vko Sampsa Sysi-Aho Outi Myllymaa, sihteeri 2,5 pv/vko

Ohjelman koordinointi, hallinnointi ja tiedotustoimet Hämeenlinnan seudun aluekeskusohjelman 2007 - 2010 ensimmäinen vuosi käynnistyi ja toteutui suunnitellusti.

Aluekeskusohjelman ydinprosessit ohjelmakaudella ovat 1) ohjelman johtaminen ja hallinnointi, 2) seudun kehittämistarpeiden jatkuva kartoittaminen, 3) ohjelmahankkeiden määrittely, suunnittelu ja käynnistäminen, 4) ohjelman prosessien ja hankkeiden johtaminen/ tukeminen, 5) tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seuranta ja 6) viestintä. Aluekeskusohjelman kautta tunnistetaan kehittämisen kohteet, rakennetaan yhteistyön edellyttämät verkostot, käynnistetään ja koordinoidaan yhteistyö. Aluekeskusohjelman siemenrahoitukselle odotetaan huomattavaa generoivaa vaikutusta. Pelkästään vuoden 2007 aikana aloitettujen toimintaympäristöjen kehittämiseen liittyvien hankkeiden arvioitu generoiva vaikutus on yli 100 Me. Aluekeskusohjelmassa on vuonna 2007 toiminut koordinaattori sekä osaaikaiset sihteeri ja yritysasiamies. Sen lisäksi Kehittämiskeskus Oy Hämeen henkilökunta on osallistunut lähes kokonaisuudessaan aluekeskusohjelman hankkeiden toteuttamiseen.

Ohjelman erityiseksi teemaksi valittiin uudelle ohjelmakaudelle “Työtä yhdessä”. Ohjelmatyöhön osallistui vuonna

2007 useita kymmeniä organisaatioita ja satoja henkilöitä.

Aluekeskusohjelman ja osaamiskeskusohjelman linjaamiseksi ja yhteensovittamiseksi perustettiin SONI, Seudun ohjelmaneuvosto, jossa on laaja edustus seudun yrityksistä, oppilaitoksista sekä valtion ja kuntien toimijoilta. Juridisesta päätöksenteosta ja operatiivisesta toiminnasta vastaa edelleen Kehittämiskeskus Oy Hämeen hallitus. Uudella organisoitumismallilla pyritään myös parantamaan ohjelmien yrityslähtöistä toteuttamista.

Viestintää on kehitetty vahvasti ja tuloksellisesti vuoden 2007 toiminnassa. Aluekeskusohjelmasta ja Ako-rahalla toteutetuista toimenpiteistä kerrottiin mm. Kehken sähköisissä uutiskirjeissä yhdeksän kertaa. Seudun medioita lähestyttiin tiedottein 10 kertaa.

Talousalueen oma talousjulkaisu, Taaleri, ilmestyi vuonna 2007 neljä kertaa.

Toimintavuoden aikana on panostettu erityisesti aluekeskusohjelman hankkeiden systemaattiseen viestintään.

Hankkeet ovat saaneet runsaasti tilaa eri medioissa. Lisäksi aluekeskusohjelman kautta toteutettiin mm. Hämeenlinnan asuntomessujen toteutusta tukevaa viestintää.

TOIMIALOJEN KEHITTÄMINEN Toimialojen kehittämisen erityisinä painopisteinä vuonna 2007 olivat kansainvälistyminen ja toimialojen uusiutuminen. Vuonna 2007 valmistui maakunnallinen kansainvälistymisstrategia, joka linjaa toimintaa ja kehittämistoimenpiteitä erityisesti pk- yritystoiminnan näkökulmasta. Strategian toteuttamisessa tehdään vahvaa maakunnallista yhteistyötä. Vuonna 2007 tehtiin maakunnallisessa Innoreghankkeessa myös maakunnallinen innovaatiostrategia.

Vuonna 2007 käynnistettiin työ, jonka tavoitteena on rakentaa toiminta-

malli Pietarin palveluliiketoiminnan käynnistämiseksi. Tavoitteena on, että ohjelmakauden aikana palvelun piiriin saadaan 30 kansainvälistymispotentiaalia omaavaa yritystä seutukunnasta. Palvelukonseptin kehittämisen yhteistyötä rakennettiin yhdessä SEKESin ja muiden Pietarissa jo toimivien palveluntuottajien kanssa. Lisäksi rakennettiin malli pk- yritysten kansainvälistymiseksi. Hankkeen toteuttamiseksi haetaan rahoitusta Interreg – ohjelmasta vuonna 2008. Hankkeen toteutus perustuu vahvaan kansainväliseen kumppanuuteen ja toimiviin verkostoihin. Hankkeessa on mukana toimijoita Eestistä, Latviasta, Liettuasta, Saksasta, Hollannista, Puolasta ja Tanskasta.

Vuonna 2007 perustettiin maakunnallinen hanketiimi, jonka tehtävänä kehittää maakunnallista yhteistyötä rahoituksen hankkimiseksi kansainvälisistä ohjelmista. Lisäksi käynnistettiin kansainvälisen INFIRE- sijoita ja sijoitu viisaasti tapahtuman suunnittelu. Tapahtuma toteutetaan ensimmäistä kertaa vuonna 2008.

Toimialojen uusiutuminen Tampereen yliopiston alueellisen kehittämisen yksikkö Sente toteuttaa SERE- tutkimushanketta, jonka tavoitteena on tutkia kaupunkiseutujen itseuudistumisen kapasiteettia. Mukana

15

Aluekehitys

nettiin malli palveluiden kehittymisen seuraamiseksi ja mittaamiseksi koko ohjelmakaudelle. Tarkastelun kohteena ovat niin yksityiset kuin julkisetkin palvelut. Tutkimus toteutetaan vuosittain koko ohjelmakauden ajan.

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

Hämeenlinnan seudun aluekeskusohjelman ohjelmajohtaja Mikko Koivulehto.

hankkeessa ovat Oulu, Helsinki ja Hämeenlinnan seutu. Hämeenlinnan seudun tutkimuskohteena on kaksi seudun kannalta merkittävää kypsää toimialaa eli matkailu (kokousmatkailu) ja metalli (Innosteel). Hankkeessa selvitetään näiden toimialojen uusiutumisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia ja sitä kautta tuetaan niiden kehitystä.

Vuoden 2007 aikana hankkeessa tehtiin mm. laaja haastattelukierros, jolla selvitettiin ko. klusterien kehittämistä.

Hämeenlinnassa järjestettiin myös laaja seminaari aiheesta. Hanke on kolmevuotinen kokonaisuus.

Toimialaryhmät ja yrittäjätilaisuudet Toimialaryhmien kokoontumisia ja yrittäjätilaisuuksia järjestettiin parisen kymmentä. Tavoitteeksi asetettiin vuonna 2007, että toimialaryhmien rakennetta uudistetaan vastaamaan nykytilannetta. Maakunnallisessa Reginno-hankkeessa valmisteltiin maakunnallisia klustereita (wellbeing, ympäristöliiketoiminta ja valmistava teollisuus). Uusina avauksina on poh-

16

justettu luovien alojen ja ympäristöalan toimialaryhmätoimintaa.

Toimintaympäristön kehittäminen Vuoden 2007 toimintaympäristöjen kehittämisen kokonaisuus jakaantui palveluiden kehittämisen tukemiseen ja toimintaympäristön kehittämiseen.

Yhteistyössä Hämeenlinnan seudun kuntien kanssa käynnistettiin kuntien omiin vahvuuksiin pohjautuvia ja niiden tavoitteiden mukaista profiloitumista tukevia hankkeita. Vuoden 2007 toimintaan kuului Hämeenlinnan kaupungin satama-alueen suunnittelu, Hauhon Luotian matkailu-alueen suunnittelu, Hattulan Lepaan alueen teknologiakylän ja Merven teollisuusalueen suunnittelu, Kalvolan naivistitaiteen keskuksen suunnittelu, Janakkalan kaupungin Turengin keskusta-alueen kehittäminen sekä Tuuloksen kauppakeskuksen toisen vaiheen suunnittelu.

Vuonna 2007 toteutettiin palvelumittaritutkimus, jossa selvitettiin kuntakeskuksissa sijaitsevien palveluiden nykytila, asiakastarpeet sekä tarjottavien palveluiden laatu. Samalla raken-

Hämeenlinnan seudun aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelma (digitaaliset sisällöt, asuminen, älykkäät koneet) muodostavat tiiviin kokonaisuuden.

Aluekeskusohjelman kehittämiskohteena ovat osaamisen näkökulmasta teräsrakentaminen ja ohutlevyteknologia (erillishanke), ympäristöala ja elintarvikeala (erillishanke).

Aluekeskusohjelman osalta teräsrakentamisen ja ohutlevyteknologian kehittämisen panostus kohdentuu Innosteel- kokonaisuuteen. Yhteistyön perustana on Hämeen ammattikorkeakoulun, Rautaruukin ja Hämeenlinnan seudun (Kehittämiskeskus Oy Häme) puitesopimus teräsrakentamisen ja ohutlevyteknologian osaamisen kehittämisestä. Tavoitteena on yhteisen puiteohjelman avulla hankkia näille alueille noin miljoonan euron vuosittainen kehityspanos viiden vuoden ajan.

Vuonna 2007 aluekeskusohjelman elintarvikealan kehittämisessä panostuskohteena oli Agropolis Oy:n osallistuminen maakunnallisena toimijana liitännäisjäsenenä osaamiskeskusohjelmaan.

Vuoden 2007 aluekeskusohjelman keskeisenä toimenpiteenä oli Lammin biologisen aseman kehittäminen ja ympäristöprofessuurin tukeminen, jotka ovat keskeinen osa ympäristötoimialan kokonaiskehittämistä ja ympäristötoimialaan liittyvän yritystoiminnan kehittämistä. Hankkeen keskeiset painopisteet vuonna 2007 olivat 1) alueellisen ympäristötutkimuksen ja koulutuksen kehittäminen, 2) Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen ja –opetuksen kehittäminen ja 3) kan-

sainvälisen yhteistyö kehittäminen.

Lisäksi vuonna 2007 käynnistettiin “Ympäristö kaupunkiseudun kilpailukyvyn kehittäjänä” - ohjelman suunnittelu.

ASUMINEN, HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS Vuonna 2007 Hämeenlinnassa järjestettiin asuntomessut. Asuntomessujen aikana seutua ja sen asumisen mahdollisuuksia sekä osaamista ja yritystoimintaa tuotiin laajasti esille (erillishanke).

Virvelinrannan vaikeavammaisten ja haasteellisesti käyttäytyvien resurssi- ja innovaatiokeskuksen kehittämishanke eteni suunnitellusti. Hanke tulee olemaan yli 10 Me kehittämiskokonaisuus, jossa luodaan uusi innovatiivinen toimintamalli yhteistyölle, jossa ovat mukana Pääjärven ky, Hämeenlinnan perusturva, HAMK, Uudenmaan Vammaispalvelut Oy, Kehitysvammaisten tuki ry sekä kehittämisorganisaatiot ja yritykset. Aluekeskusohjelman kautta rakennettiin toimintakonsepti kehittämiselle ja yhteistyölle.

ALUEKESKUSOHJELMAN VERKOSTOJEN TOIMINTA HÄMEENLINNAN SEUDULLA Vuonna 2007 Hämeenlinnan seutu toimi kolmessa kansallisessa Ako-verkostossa, jotka ovat hyvinvointi-, innovaatio- ja kulttuuriverkosto. Verkostojen laajuus on merkittävä; hyvinvointiverkostossa on mukana 28 aluetta, innovaatioverkostossa 24 aluetta ja kulttuuriverkostossa 27 aluetta.

Hämeenlinnan seudulla toimii hyvinvointiyrittäjien ryhmä, joka linkittyy kansalliseen hyvinvointiverkostoon.

Innovaatioverkoston maakunnallisena vastinparina toimii ideamaakuntaryhmä. Luovien alojen kehittämiseksi käynnistettiin toimialaryhmätoiminnan

Vuonna 2007 käynnistettiin Virvelinrannan vammaispalvelukeskuksen kehittämishanke.

käynnistämiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Toiminnan painopiste on ollut kansallisten verkostojen toiminnan seudullisessa hyödyntämisessä, joka näkyy erityisesti yhteistyönä hankevalmistelussa ja parhaiden käytäntöjen hankkimisessa seudulla hyödynnettäväksi. Lisäksi osallistuminen verkostojen kehittämistoimenpiteisiin on ollut aktiivista. Seutu on ollut mukana mm.

Innodiileri pilotissa ja innovaatiovalmennusohjelmassa.

Maakunnallisena kehityshankkeena käynnistettiin HämePro, jonka tavoitteena on suunnata maakunnassa toimivien kehittäjäorganisaatioiden toimintaa samansuuntaiseksi. HämePro on laaja kehittämisprosessi, joka tukee organisaatioiden toiminnan strategista suunnittelua ja lisää yhteistyötä.

OHJELMAKAUDEN HAASTEET Ohjelmakauden toteuttamiseen Hämeenlinnan seudulla vaikuttavat useat rinnakkain etenevät kehitysprosessit.

Ohjelmakauden keskeisiä haasteita

ovat ohjelmarakenteen uudistaminen ja työ- ja elinkeinoministeriön perustamisen vaikutuksien hyödyntäminen kehittämisessä. Lisäksi aluehallinnon uudistus voi tuoda uusia haasteita aluekeskusohjelmatyölle.

Myös Hämeenlinnan seudun kuntapohjainen toimintaympäristö on vahvasti muuttumassa. Seudun kuusi kuntaa, Hämeenlinna, Tuulos, Renko, Hauho, Kalvola ja Lammi yhdistyvät 2009. Hattula ja Janakkala jäävät liitoksen ulkopuolelle. Seutukunta muodostuu yhdistymisen jälkeen kolmesta kunnasta. Vastaavasti Hämeenlinna on tulevaisuudessa kaupunki, jolla on monta keskusta. Muutokseen vastaaminen edellyttää myös aluekeskusohjelmalta palvelujen ja toimintaympäristön jatkuvaa kehittämistä muutokset huomioiden.

Hämeenlinnan seudun EU-rahoituksen tason dramaattisen putoamisen myötä hanketoiminnan volyymin turvaaminen edellyttää kansallisen rahoituksen tason uudelleen määrittelyä sekä kansainvälisen rahoituksen ja teknologiarahoituksen monipuolista hyödyntämistä.

17

Aluekehitys

Projektipäällikkö Hillevi Ahonen ja projektiassistentti Marja Laurikainen

BEPART-HANKE (hankkeen kokonaiskesto 2004– 2007) Hillevi Ahonen, projektipäällikkö Marja Laurikainen, projektiassistentti Osittain Interreg IIIC –rahoitteinen Baltic Entrepreneurship Partners (Bepart) –hanke käynnistyi vuoden 2004 heinäkuussa ja päättyi joulukuussa 2007. Bepart-hankkeessa edistettiin seudun yritystoimintaa, seudullisen yrityspolitiikan toteutumista, yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyyteen liittyvää korkea-asteen koulutusta kansainvälisen asiantuntijaverkoston avulla. Hankkeessa parannettiin mukana olevien alueiden yrittäjyysvalmiuksia sekä kehitettiin alueiden yrittäjyyteen liittyvää toimintaympäristöä osana alueiden strategista kehittämistä.

Bepartissa oli mukana yhteensä 12 partneria: yrittäjyyskoulutuksen yksiköitä, yrityshautomoita sekä kehitysyhtiöitä kahdeksasta eri maasta Itämeren ympäriltä. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 1.900.000 e.

Bepartin tavoitteena oli kolmen vuoden aikana edistää partnerialueiden elinkeinotoiminnan kehittymistä ja

18

kansainvälistymistä yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta.

Hanke palveli myös seudun yrityspalveluyksiköiden henkilöstön koulutustarpeita. Hankkeessa järjestettiin sekä kansainvälisiä että paikallisia konferensseja ja muita tilaisuuksia, joiden aihealueita olivat mm. innovaatiot, yliopisto-teollisuus-hallinto –yhteistyö, yrittäjyyskasvatus ja -koulutus, verkostot ja niiden evaluointi, liiketoimintasuunnitelmat, e-opetus, toiminnallinen ja ryhmissä oppiminen sekä yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen tutkimus.

Näihin tilaisuuksiin on Hämeen osalta osallistunut koko projektin aikana noin 45 eri yrityspalveluorganisaatioiden, oppilaitosten ja muiden kehittäjätahojen edustajia.

Yhtenä teemana Bepart-projektissa on ollut yrittäjyyskoulutusmateriaalin ja -metodien kehitystyö eri oppiasteiden käyttöön. Aihe on ollut esillä mm. konferensseissa ja yhtenä projektin tuloksena on Bepart Cases in Entrepreneurship Education & Promotion, joka sisältää eri tapoja ja menetelmiä opettaa yrittäjyyttä / yrittäjämäistä toimintatapaa. Seija Pajari-Stylman ja Heikki Hannula tekivät julkaisuun

oman artikkelinsa Hämeen ammattikorkeakoulun yrittäjyyskasvatusmallista. Julkaisu tarkoituksena on toimia apuna kaikkien oppiasteiden opettajille yrittäjyyskasvatuksessa.

Korkea-asteen koulutuksessa verkoston kunnianhimoisena tavoitteena oli tuottaa Euroopan Unionin hyväksymä yrittäjyyskasvatuksen masters tutkinnon malli. Samaan aikaan samanlainen koulutus oli jo suunnitteilla Tanskassa. Näin ollen masters-tason tutkinnon kehittämisestä luovuttiin ja sen sijaan projektissa järjestettiin pilottikoulutus “Training of Trainers in Entrepreneurship Education (ToT)”, joka koostui eri aihealueista ja moduuleista. Koulutus järjestettiin partneriorganisaatioiden toimesta.

Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu yhteistyössä Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksen kanssa tarjosi pilottikoulutukseen yhden modulin, ’Learning of Entrepreneurial Competences’. Tämä moduuli, ja koko pilottikoulutus, oli avoin kaikille seudun opettajille, luennoitsijoille, yrityshautomoiden vetäjille ja yritysneuvojille.

Lisäksi kuusi opettajaa Hämeen ammattikorkeakoulusta ja kaksi Hämeenlinnan yhteiskoulun lukiosta osallistui Jagiellonian yliopiston järjestämään “Creativity Methods in Entrepreneurship Education” (3 etcs) koulutusmoduuliin.

Bepart-projektin toimijat halusivat jatkaa yhteistyötä ja projektin ohjausryhmä valtuutti Kehittämiskeskus Oy Hämeen yhdessä Oulun yliopiston kanssa valmistelemaan uutta kansainvälistä “Interregional Entrepreneurship Network” –hanketta Interreg IVC – ohjelmaan. Hankkeen teemana olisi pk-yritysten kansainvälistyminen ja julkisten kansainvälistymisyrityspalveluiden kehittäminen mm. uuden virtuaalisen työkalun avulla. Myöhemmin prosessiin tuli mukaan myös Teknologiakeskus Innopark Oy, joka

otti hallinnointivastuun IntEntNet-hankkeesta ryhtymällä lead partneriksi.

JULKISTEN YRITYSPALVELUIDEN LAATU HÄMEESSÄ ELI JYLHÄHANKE (hankkeen kokonaiskesto 1.9.2005–31.8.2007) Hillevi Ahonen, projektipäällikkö Marja Laurikainen, projektiassistentti Projektin kuvaus ja tavoitteet Jylhä -projekti liittyi oleellisesti valtakunnalliseen yrityspalvelujärjestelmän kehittämistyöhön (valtiosihteeri Anssi Paasivirran raportti, KTM 31.5.

2005) ja sen tavoitteisiin sekä Hämeenlinnan seudun Elinkeinostrategiassa esitettyihin linjauksiin. Projektin avulla pystyttiin myös vahvistamaan edellytyksiä ja luomaan otollista maaperää valtakunnallisen kehittämisprosessin uusille toimintamalleille kuntatasolla, mm. omaneuvojajärjestelmä ja palvelusetelijärjestelmä.

Projektin tavoitteena oli rakentaa seutukuntaa ja sen strategisia tavoitteita parhaiten palveleva julkisten yrityspalveluiden toimintokokonaisuus, jossa seudullinen yrityspalveluverkosto toimii asiakaslähtöisesti, proaktiivisesti ja laadukkaasti, yhteistyössä markkinaehtoisten yksityisten palveluiden kanssa.

Projektin aikana syntyneitä käytäntöjä ja toimintamalleja tullaan toteuttamaan myös maakunnallisesti. Projektin tarkoituksena oli yrityspalveluiden uudistus ja asiakaspalvelun parantaminen.

Projektin toimenpiteet Asiakkaalle näkyvän yrityspalvelujärjestelmän palveluprosessin kehittämisessä olennaista on luoda asiakasnäkökulmasta katsottuna laadullisesti yhtenäinen, tietyllä systeemillä toimiva, mutta silti joustava ja proaktiivinen

JYLHÄ-projektin organisoimaan yritysneuvojakoulutukseen osallistui yli 40 henkilöä.

seudullinen yrityspalveluiden toimintamalli. Lähtökohtana tässä oli Paasivirran työryhmän suunnitelma Yritys-Suomi –brandin alla toimivista viidestä palveluprosessista: • Vuorovaikutteinen internet-palvelu, jossa valtakunnallisen yhteisen osoitteen tukena/alla paikalliset sivustot (www.hame.fi), • Valtakunnallinen puhelinpalvelu (call center), • Proaktiivinen seudullinen yrityspalvelupisteverkko, • Kasvuyrityspalvelu • Innovaatiopalvelu sekä omaneuvojajärjestelmä.

Konkreettisina toimenpiteinä tässä projektissa olivat: • Palveluprosessien kuvaus ja toimijoiden roolien selkiyttäminen ja päällekkäisyyksien karsiminen seudullisesti ja maakunnallisesti • Asiakasrajapinnassa toimivien palveluneuvojien työnkuvien määrittely ja osaamisen kartoitus sekä kompetenssien määrittely • Asiakaspalveluhenkilöstön kouluttaminen uuden mallin mukaisiksi proaktiivisiksi toimijoiksi

• Palveluiden tehokkaampi tiedotus ja markkinointi yrityksille ja yrittäjiksi aikoville (mm. esitteet, nettisivut) seudullisesti ja maakunnallisesti.

Projektissa tehtiin erilaisia selvityksiä koulutusohjelman suunnittelun taustaksi mm. osaamiskartoitus Sympa HR –ohjelmalla. Kartoitukseen osallistui noin 20 henkilöä. Kartoitukseen kuului sekä itsearviointi että esimiesarviointi.

Lisäksi tehtiin Thomas International – työn analyysi sekä yritysasiamiehen että yritysneuvojan työnkuva-analyysi.

Konsultti Kari Ventola BN Consulting Oy:stä myös haastatteli 10 eri yrityspalveluyksikön esimiestä työn asettamista vaatimuksista yritysneuvojien henkilökohtaisiin valmiuksiin ja alan osaamiseen. Kari Ventola ja Liisa Mikkola (HAMK Täydennyskoulutus) haastattelivat myös muutamaa yritystä heidän yrityspalvelukokemuksistaan / tarpeistaan. Haastateltavia yrityksiä olivat M-Components Oy, Nuutintupa, Voglia Oy sekä Kati Furniture Oy. Koulutusta suunnitteli erillinen työryhmä, johon kuuluivat professorit Pekka Ruohotie (Tampereen Yliopiston

19

Aluekehitys

Yritysneuvojakoulutuksen suunnitteluun osallistuivat tiiviisti Maria-Elina Taipale, Hillevi Ahonen ja Liisa Mikkola.

ammattikasva-tuksen tutkimus- ja koulutuskeskus) ja Matti Koiranen (Jyväskylän Yliopiston Taloustieteiden tiedekunta), Liisa Mikkola (HAMK Täydennyskoulutus, koulutussuunnittelija), Maria-Elina Taipale (Suomen Yrittäjäopiston Hämeenlinnan yksikön vetäjä, KT), Kari Ventola (BN Consulting Oy, konsultti) sekä Hillevi Ahonen (Kehittämiskeskus Oy Häme) ja sihteerinä Marja Laurikainen (Kehittämiskeskus Oy Häme). Työryhmä kokoontui eri kokoonpanoilla yhteensä viisi kertaa.

Yritysneuvojien koulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä tehtiin myös tiivistä yhteistyötä valtakunnallisen työryhmän kanssa, jossa projektipäällikkö oli jäsenenä. JYLHÄ-projektin toimenpiteistä (mm. yritysneuvojien pilottikoulutuksen suunnittelusta) raportoitiin säännöllisesti valtakunnalliselle työryhmälle. Valtakunnallisen työryhmän jäsenet Jarkko Huovinen (Kuntaliitto) ja Jusa Susia (PKT-säätiö) olivat tiiviisti mukana myös koulutuksen toteutuksessa.

Pilottikoulutus starttasi vuoden 2007 maaliskuussa ja päättyi saman vuoden marras-/joulukuussa. Koulutus

20

rahoitettiin Hämeen TE-keskuksen hallinnoimasta Yritys-Häme –projektista (ESR). Koulutusryhmiä oli kaksi, yksi Kanta-Hämeessä ja toinen PäijätHämeessä. Molempiin ryhmiin osallistui noin 22 yritysneuvojaa. Koulutus painottui erityisesti innovaatio- ja kasvuyritysneuvontaan. Koulutus järjestettiin moduulimaisena ja se koostui 5 osa-alueesta: • Yritysneuvoja odotusten ristipaineessa • Tuumasta toimeen – ideasta markkinoille • Strategioinnin työkalut • Yritysneuvonta ohjaus- ja vuorovaikutustilanteena • Seudullinen menestyminen ja neuvonnan tulevaisuus Kouluttajina toimivat Hämeen ammattikorkeakoulun Täydennyskoulutus (moduulit 2, 3 ja 5) sekä Suomen Yrittäjäopisto Häme (moduulit 1 ja 4).

Projektilla saadut tulokset Tuloksena on uusi, tehokas asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä, joka tukee ja auttaa Hämeen maakunnalli-

sen strategian ja Hämeenlinnan seudun seudullisen elinkeinostrategian toteuttamista ja mitattavien tulosten (uudet yritykset, lisääntyvät työpaikat, osaamistason kehittyminen, kansainvälistyminen, liikevaihdon ja kannattavuuden kasvu jne.) toteutumista. Projektissa suunnitellut ja toteutetut seudulliset yrityspalveluesitteet, “Minustako yrittäjä?” ja “Kehittyvä yritys”, ovat osaltaan auttaneet toimijoiden roolituksessa ja päällekkäisyyksien vähentämisessä, mikä on tehnyt yrityspalveluista kustannustehokkaampia.

Esitteitä on markkinoitu myös muille seutukunnille ja ainakin muutamalla seutukunnalla on toteutettu seudulliset esitteet näiden pohjien mukaisesti.

Tuloksena on myös asiakasrajapinnalla toimivien henkilöiden osaamistason nousu, parantunut toimialatuntemus ja toimintakenttätuntemus sekä kyky tehdä analyysi yrityksen tarvitsemista toimenpiteistä kehittämistä edellyttävässä tilanteessa. Koulutuksen myötä yritysneuvojat ovat verkostoituneet ja oppineet tuntemaan paremmin toisia organisaatioita. Näin ollen asiakkaiden palveluprosessi on tullut joustavammaksi, kun osataan neuvoa ja ohjata asiakasta oman organisaation ja oman tietämyksen yli.

Yritysneuvojien pilottikoulutus toimi myös pohjana Opetushallitukselle tehtyyn ehdotukseen yritysneuvojien erikoisammattitutkinnosta. Päätös yritysneuvojien erikoisammattitutkintoon tähtäävän koulutusrungon suunnittelemisesta ja tutkinnon aloittamisesta tuli vuoden 2008 alussa.

Yritysneuvojien koulutuksesta on tehty myös projektiehdotus entiseen KTM:öön. Asia on uuden TEMin käsittelyssä. Projekti olisi 3-vuotinen ja se koostuisi kolmesta osasta: A. peruskoulutus, johon pilottikoulutus on toiminut runkona, B. erikoistavat opintokokonaisuudet ja C. Ajankohtaiset, tietoiskutyyppiset koulutukset.

Talous ja kehitysnäkymät

Tulot v. 2007

Menot v. 2007

KEHITYSNÄKYMÄT Seudun yritysten kasvaessa toimitilakysymykset ovat tulleet yhä tärkeämmiksi. Yhtiö tulee panostamaan jatkossa siihen, että seudulla olisi käytössä Teknologiakeskus Innoparkin ohella toimiva toimitilayhtiö, mikä pystyisi vastaamaan yritysten erilaisiin toimitilatarpeisiin. Samoin EU-ohjelmakauden päättyessä on seudulla tapahtunut voimakas aluekehitysvarojen lasku, mikä näkyy vähentyvänä kehittämistoimintana. Yhtiö tulee näin osaltaan panostamaan kansainvälistymiseen; Seudun yritysten kansainvälistymisen tukemiseen ja kansainvälisiin projekteihin.

TALOUS Yhtiön liikevaihto ja tuotot pysyivät edellisvuoden tasolla. Yhtiön toiminta on vuonna 2007 jatkunut kannattavana. Taseen puolella yhtiön käyttöpääomaa aiemmin rasittanut lyhytaikaisten saamisten määrä on alentunut merkittävästi. Saamiset koostuvat pääasiassa projektilaskutuksista, jotka maksetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten mukaan. Asiaan on vaikuttanut yhtiön oman projektitoiminnan vähentyminen EU-ohjelmakauden päättyessä.

Voitonjakoesitys Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikauden voitto 22 552,99 euroa kirjataan yhtiön voitto/tappiotilille ja ettei tilikaudelta jaeta osinkoa.

21

Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2007–31.12.2007

Tuloslaskelma 1.1.-31.12.2007

1.1.-31.12.2006

2 638 142,39

2 890 889,75

562 219,31

641 585,59

Ostot tilikauden aikana

2 353,31

3 554,93

Varastojen lisäys(-) tai vähennys(+)-507,24

1 193,91

LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet/Tavarat

Ulkopuoliset palvelut

1 693 128,58

1 772 449,15

Materiaalit ja palvelut yhteensä

-1 694 974,65

-1 777 197,99

619 565,46

813 891,81

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut

122 021,97

142 723,36

Muut henkilösivukulut

27 871,30

34 936,93

Henkilöstökulut yhteensä

-769 458,73

-991 552,10

-6 804,61

-13 276,12

-711 383,48

-738 829,33

17 740,23

11 619,80

Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO / LIIKETAPPIO Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot

12 704,89

8 383,59

-275,68

-1 666,51

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä

12 429,21

6 717,08

VOITTO / TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ

30 169,44

18 336,88

JA VEROJA

30 169,44

18 336,88

Tuloverot

-7 616,45

-6 681,24

TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO

22 552,99

11 655,64

Korkokulut ja muut rahoituskulut

VOITTO/TAPPIO ENNEN TILIPÄÄTÖSSIIRTOJA

22

Tase | vastaavaa 31.12.2007

31.12.2006

PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet

223,33

231,44

223,33

231,44

19 384,49

20 565,99

19 384,49

20 565,99

31 573,19

4 344,69

31 573,19

4 344,69

Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto

Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet

VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet/Tavarat

1 594,44

1 087,20

1 594,44

1 087,20

227 388,98

212 334,03

924,62

924,62

133 882,46

409 606,47

362 196,06

622 865,12

Rahat ja pankkisaamiset

558 547,29

347 998,68

VASTAAVAA YHTEENSÄ

973 518,80

997 093,12

Saamiset, lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset

23

Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2007–31.12.2007

Tase | vastattavaa 31.12.2007

31.12.2006

42 046,98

42 046,98

Edell.tilik. voitto/tappio

106 349,37

94 693,73

Tilikauden voitto/tappio

22 552,99

11 655,64

170 949,34

148 396,35

Saadut ennakot

354 665,55

282 819,20

Ostovelat

263 614,01

328 912,30

Muut velat

73 500,64

86 976,85

Siirtovelat

110 789,26

149 988,42

802 569,46

848 696,77

973 518,80

997 093,12

OMA PÄÄOMA Osakepääoma

VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

24

Kehittämiskeskuksen edustukset TAHO

TEHTÄVÄ

HENKILÖ

YHTIÖT JA YHTEISÖT (hallitus) Agropolis Oy Aulanko-Hämeenlinna matkailu ry Aulanko-Hämeenlinna matkailu ry Finn-korkki Oy Hansalogistiikka Oy Hopealinja ry Hämeen kauppakamari ry Hämeen matkailu Oy Hämeen messut Oy Hämeen uusyrityskeskus ry Hämeen uusyrityskeskus ry Hämeenlinnan opiskelija-asuntosäätiö Hämeenlinnan Kaupunkikeskusta ry Hämeenlinnan Kaupunkikeskusta ry Innosteel Factory Oy Innoventure Oy Innoventure Oy Kantolan kiinteistöt Oy Kiinteistö Oy Iittalan lasimäki Laiva Oy Matkailu Linnaseutu ry Pikespo Oy ltd Pikespo Oy ltd Pikespo Invest Oy Ltd Profile Oy Rakennustietokeskus Tawastica Oy Starttihautomo Sention Kasvurahasto Ky Teknologiakeskus Innopark Oy Virtaa Hämeeseen Ky Wetterhoff Oy

hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen varajäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen puheenjohtaja hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen puheenjohtaja hallituksen jäsen työvaliokunnan jäsen hallituksen puheenjohtaja hallituksen jäsen työvaliokunnan jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen varajäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen varajäsen hallituksen varajäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen osuuskunnan hallituksen jäsen sijoitusneuvoston jäsen hallituksen puheenjohtaja sijoitusneuvoston jäsen hallituksen jäsen

Jouni Haajanen Leena Pitkänen Ari Räsänen Jouni Haajanen Ari Räsänen Jouni Haajanen Jouni Haajanen Leena Pitkänen Jouni Haajanen Jouni Haajanen Ari Räsänen Jarmo Kulmala Ari Räsänen Ari Räsänen Jouni Haajanen Jouni Haajanen Ari Räsänen Jouni Haajanen Jouni Haajanen Jouni Haajanen Erkki Alhainen Jouni Haajanen Ari Räsänen Sampsa Sysi-Aho Jouni Haajanen Jouni Haajanen Hillevi Ahonen Sampsa Sysi-Aho Jouni Haajanen Jouni Haajanen Jouni Haajanen

ohjausryhmän jäsen markkinointiryh. jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen asiamies ohjausryhmän jäsen johtoryhmän jäsen puheenjohtaja ohjausryhmän jäsen markkinointityöryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen

Jouni Haajanen Ari Räsänen Jouni Haajanen Jouni Haajanen Ari Räsänen Leena Pitkänen Hillevi Ahonen Ari Räsänen Hillevi Ahonen Jouni Haajanen Ari Räsänen Jouni Haajanen Jouni Haajanen Ari Räsänen Hillevi Ahonen Leena Pitkänen Jarmo Kulmala Jouni Haajanen Kaarina Suvisuo Jouni Haajanen

OHJELMAT JA PROJEKTIT Aluekeskusohjelma Asuntomessut 2007 Aulangon vapaa-aikakeskus Aulanko brändi-hanke Aulanko brändi -hanke Aulanko brändi -hanke Bepart -hanke Cement Ehäme -hanke Elacc -hanke Elacc-hanke Entredu -hanke Etanoli- ja biokaasutehdas Hämeeseen 2 Hämeen kauppakamari Häme ammattikorkeakoulu Yrittäjyys-ohjelma hanke Hämeenlinna Convention Bureaun (HCB) Hämeenlinnan kaupungin rakennuslautakunta Häme-markkinointi -hanke Häme-markkinointi -hanke Innopark -hanke

25

Kehittämiskeskuksen edustukset TAHO

TEHTÄVÄ

HENKILÖ

Innopeda –hanke Innosteel factory /käynnistyshanke InnoSteel Jatkokoulutusohjelma Jylhä-hanke Jylhä-hanke Kalvolan naivistikeskus -hanke Kaupunki-maaseutuohjelma Lepaan teknologiakylä -hanke Lepaan teknologiakylä -hanke Linjajohto, Hämeen liitto Linnaseudun hankereppu Luontomatkailua Renkoon -hanke Luotia-hanke Luotia-hanke Promo -pk-yritysten markkinointi -hanke 1.8.2006Make-hanke-pk-yritysten markkin. kehitys, päättyi 31.7.

Merven alueen kehittämishanke Metallin toimialaryhmä ( Kanta-Häme) Naivistit Iittalassa-projekti Onnisen projektinjohtoryhmä Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma RegInno SERE-hanke Seudun tietoyhteiskunta hanke, STYKKI Seudulliset yrityspalveluverkostot Hämeessä (Sypve) RegInno Stroi-hanke Taito-Häme Teräs- ja ohutlevyrakentamisen puitesopimus Turengin keskustan kehittämishanke Täydennyskoulutuksen Häme Vareke-hanke Virvelinrannan kehittämishanke Voimax-hanke Yrittäjyyden Häme -hanke Yrittäjyys ja innovaatiot metallituotteiden alalla YritysHäme Yritys-Suomi-palvelujärjestelmän alueellinen ohjausryhmä

ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän pj ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen / pj. ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän sihteeri ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen jäsen suunnitteluryhmän jäsen sihteeri Tourism-komponentin jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen johtoryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän puheenjohtaja ohjausryhmän puheenjohtaja ohjausryhmän puheenjohtaja ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän puheenjohtaja ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen ohjausryhmän jäsen

Hillevi Ahonen Jouni Haajanen Hillevi Ahonen Jouni Haajanen Jukka Pettersson Mikko Koivulehto Jouni Haajanen Mikko Koivulehto Jukka Pettersson Jouni Haajanen Jouni Haajanen Leena Pitkänen Mikko Koivulehto Erkki Alhainen Kaarina Suvisuo Kaarina Suvisuo Mikko Koivulehto Ari Räsänen Jukka Petterssonen Jukka Pettersson Leena Pitkänen Leena Pitkänen Mikko Koivulehto Mikko Koivulehto Ari Räsänen Jouni Haajanen Mikko Koivulehto Mikko Koivulehto Timo Kärkkäinen Mikko Koivulehto Mikko Koivulehto Jouni Haajanen Mikko Koivulehto Mikko Koivulehto Hillevi Ahonen Jouni Haajanen Jouni Haajanen Jouni Haajanen Jouni Haajanen

jäsen jäsen esittelijä sihteeri sihteeri kutsuttuna puheenjohtaja esittelijä / sihteeri esittelijä hallituksen kutsuttu jäsen elinkeinoryhmän jäsen hallituksen asiantuntijajäsen jäsen jäsen

Mikko Koivulehto Mikko Koivulehto Jouni Haajanen Jukka Pettersson Timo Kärkkäinen Leena Pitkänen Jouni Haajanen Erkki Alhainen Erkki Alhainen Erkki Alhainen Jukka Pettersson Jukka Pettersson Mikko Koivulehto Ari Räsänen

TYÖRYHMÄT JA MUUT Agropolis Tiedepuiston laaj. johtor. ja Tieto elämään -hanke Aluekeskusohjelman ohjelmajohtaja Elinkeinopoliittinen neuvottelukunta Elinkeinotiimi Hattulassa Elintarviketoimialaryhmä Evon alueen kehittämistyöryhmä Evon neuvottelukunta Hauhon kunnan markkinointi- ja elinkeinotoimikunta Hauhon kunta Maaseutuelinkeinolautakunta Hauhon Yrittäjät ry Hattulan kunta Hattulan yrittäjät ry HHT -Kasvuvyöhyke Hml kaupunki, laajennettu johtoryhmä

26

TAHO

TEHTÄVÄ

HENKILÖ

Hml kaupunki, Kehittämis- ja hallintopalvelut Hml kaupunki Hml kaupunki, kaupunkikehitystiimi Hml kaupunki, valtuusto Hml:n yrittäjät ry Häme-markkinointi -hanke HämePro Hämeen Kauppakamarin teollisuusvaliokunta Hämeen kauppakamarin finanssivaliokunta Hämeen kauppakamarin asuntomessut 2007 Hämeen kauppakamarin tavarantarkastajavaliokunta Hämeen liitto Hämeen tiedottajat Hämeenlinnan seudun kunnanjohtajakokous Hämeenlinnan seudun seutuvaltuuskunta Ideamaakuntaryhmä Ideamaakuntaryhmä Iittalan lasimäen kehittäminen Innovaatioverkosto Innovaatiotyöryhmä Janakkalan kunnan elinkeinotiimi Janakkalan Yrittäjät ry Kanta-Hämeen innovaatiotyöryhmä Kansallisen aluekeskusohjelman arviointityöryhmä Kiipulan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Kone- ja metallitoimialaryhmä Koulutuskeskus Tavastia, matkailun neuvottelukunta Koulutuskeskus Tavastia, matkailun neuvottelukunta Koulutuskeskus Tavastia, matkailun neuvottelukunta Lammin kunta, Nuorten Noste – hanke Lammin Yrittäjät ry Linnatuulen työryhmä Linnatuulen työryhmä Linnatuulen työryhmä Lomalaidun/Aavan meren tällä puolen…

Maakunnan kv-tiimi Maakunnan liittojen kv-toimijoiden verkosto Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Maaseuturyhmä Maaseuturyhmä Matkailun koordinaatioryhmä Moottoritien kattaminen Opettajakoulutuksen neuvottelukunta (AOKK) Rakentamisen toimialaryhmä Rastikangas-projekti Sekes ry Sekes ry Seudulliset Yrityspalvelut Seudun hallintojohtajakokous Seudun kv-toimijoiden ryhmä Seudun ohjelmaneuvosto SONI Strateginen kehittäminen ja maankäyttötyöryhmä Teräsrakentamisen ohjausryhmä Yritys-Suomi innovaatiopalvelut työryhmä

ohjausryhmän jäsen tonttiryhmän jäsen jäsen jäsen hallituksen asiantuntijajäsen Ohry/Jouni Haajasen varajäsen jäsen valiokunnan jäsen valiokunnan jäsen jäsen varapuheenjohtaja markkinointityöryhmän jäsen jäsen esittelijä esittelijä jäsen jäsen työryhmän jäsen jäsen jäsen jäsen hallituksen asiantuntijajäsen jäsen jäsen johtokunnan jäsen ryhmän jäsen jäsen jäsen jäsen ohjausryhmän jäsen hallituksen asiantuntijajäsen jäsen jäsen sihteeri työryhmän jäsen jäsen jäsen Hml:n seutukunnan edustaja asiantuntijajäsen työryhmän puheenjohtaja työryhmän jäsen jäsen työryhmän jäsen varajäsen sihteeri ohjausryhmän jäsen tiedotusvastaavien jäsen tilintarkastaja työryhmän jäsen jäsen puheenjohtaja esittelijä jäsen ohjausryhmän jäsen jäsen

Ari Räsänen Ari Räsänen Jouni Haajanen Jarmo Kulmala Ari Räsänen Kaarina Suvisuo Mikko Koivulehto Jouni Haajanen Sampsa Sysi-Aho Ari Räsänen Jarmo Kulmala Leena Pitkänen Kaarina Suvisuo Jouni Haajanen Jouni Haajanen Mikko Koivulehto Jukka Pettersson Jouni Haajanen Mikko Koivulehto Jukka Pettersson Markku Lind Markku Lind Mikko Koivulehto Mikko Koivulehto Jouni Haajanen Ari Räsänen Mirva Lemmetty Leena Pitkänen Päivi Taskinen Timo Kärkkäinen Timo Kärkkäinen Jouni Haajanen Leena Pitkänen Mirva Lemmetty Leena Pitkänen Mikko Koivulehto Mikko Koivulehto Mikko Koivulehto Mikko Koivulehto Jouni Haajanen Timo Kärkkäinen Jouni Haajanen Jouni Haajanen Jouni Haajanen Markku Lind Markku Lind Kaarina Suvisuo Jouni Haajanen Kaarina Suvisuo Mikko Koivulehto Mikko Koivulehto Mikko Koivulehto Mikko Koivulehto Markku Lind Mikko Koivulehto

27