Kehittämiskeskus Oy Häme Vuosikertomus 2008

Sisällysluettelo

Kehittämiskeskus Oy Häme on Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan sekä Janakkalan kuntien omistama seudullinen elinkeinoyhtiö.

Toimitusjohtajan katsaus ......................................................................................... 3 Johto, hallinto ja markkinointi .................................................................................. 4 Yrityspalvelut ........................................................................................................... 6 Yritysasiamiehet ................................................................................................ 6 Virtaa Hämeeseen Oy ........................................................................................ 9 Matkailu .............................................................................................................. 10 Kehittämistoiminta .......................................................................................... 10 Matkailuhankkeet ............................................................................................ 12 Kokousmatkailu III ...................................................................................... 12 Matkailun pk-yritysten tuotekehitys ........................................................... 12 Matkailuneuvonta ............................................................................................ 13 Linnatuulen matkailupalvelut ...................................................................... 13 Hämeenlinnan matkailuneuvonta ............................................................... 14 Kauppakeskus Tuulosen infopiste .............................................................. 14 Aluekehitys ........................................................................................................... 15 Aluekeskusohjelma ......................................................................................... 15 Toimialojen kehittäminen ........................................................................... 16 Osaamisen kehittäminen ........................................................................... 17 Asuminen ja hyvinvointi ............................................................................. 18 Verkostojen toiminta .................................................................................. 18 Seudun EU-hankesalkku ............................................................................ 19 Pietarin palveluliiketoiminta ........................................................................ 20 Talous ja kehitysnäkymät ....................................................................................... 21 Tilinpäätös 2008 ..................................................................................................... 22 Edustukset ............................................................................................................ 25

Kehittämiskeskus Oy Hämeen asiakkailleen antama sitoumus • Palvelemme ammattitaidolla kaikkia seudulla toimivia, aloittavia ja seudulle muuttavia yrityksiä yritystoimintaan liittyvissä kysymyksissä.

• Hankimme asiantuntijaverkostomme kautta ratkaisun asiakkaan tarpeeseen.

• Ylläpidämme osaamistamme ja kehitämme toimintaamme saamamme palautteen pohjalta.

• Sovimme tarjoamistamme palveluista asiakkaan kanssa palvelusisällön ja tavoiteaikataulun, jonka puitteissa palvelu tarjotaan.

• Käsittelemme asiakkaidemme asioita luottamuksellisesti.

2

Toimitusjohtajan katsaus

Hämeenlinnan seudun hyvä kehitys pysähtyi Kaksi vuotta sitten tehdyn seudullisen elinkeinostrategian tarkennuksen mukaan halutaan seudusta muodostaa selkeä kasvukeskus ja tukea elinkeinoelämän kasvun tekijöitä. Tavoitteiden mukaisesti Suomen parhaalla kasvualueella on vuoteen 2010 mennessä vuosittain 400 uutta yritystä ja 700 uutta työpaikkaa, yritysten liikevaihdon kasvaessa viisi prosenttia. Seudun väestön kokonaismäärä on tuolloin kaavailujen mukaan 92 000.

Seudulla näkyy tekemisen meininki ja positiivista kehitystä tukevat suuret hankkeet (mm. Verkatehdas, Innopark, moottoritien kattaminen ja Asuntomessut).

Elinkeinoelämän myönteinen kehitys jatkui alkuvuodesta, mutta loppuvuotta kohden näkymät synkkenivät. Uusia yrityksiä perustettiin 402 kappaletta vuonna 2008 ja lakkautettiin 215 yritystä. Vertailun vuoksi vuonna 2000 vastaavat luvut olivat 239 ja 117. Uusien yritysten perustanta painottuu palvelualoihin, teollisuudessa yrityskannassa oli jo näkyvissä selkeää supistumista.

Alueen yritystoiminta kehittyi vuonna 2008 vielä pääosin myönteisesti, laajoja irtisanomisia ei esiintynyt. Loppuvuodesta käynnistyneiden yt-neuvottelujen määrä ennakoi kuitenkin vaikeaa kevättä 2009. Metallin jalostus ja metallituotteiden valmistus oli Hämeenlinnan seudulla hyvässä kasvussa alkusyksyyn asti. Loppuvuodesta Rautaruukki ilmoitti mittavista tuotannon ja henkilöstön supistustarpeista, mikä koskee Hämeenlinnassa n.

150 henkilöä. Toisen veturiyrityksen Patria Vehiclesin toimintaa vaikeuttivat vuoden aikana lahjussyytökset ja niistä aiheutunut negatiivinen julkisuus. Konecranesille ja alueen monille pk-yrityksille vuosi 2008 oli vielä työntäyteinen ja tuloksekas.

Rakentamisessa suhdanteen muutos näkyi ensimmäisenä ja selkeimmin.

Asuntorakentaminen käytännöllisesti katsoen lähes pysähtyi loppuvuodesta ja monet kiinteistörakentamishankkeet lyk-

kääntyivät. Julkinen rakentaminen on kuitenkin jatkunut ja tulee jatkumaan myös vuonna 2009 korkealla tasolla.

Uudistuvan Hämeenlinnan osalta on sovittu useita mm. koulu- ja päiväkoti-investointeja. Matkailu- ja kulttuuri-investoinneissa vedettiin vuonna 2008 pitkälti henkeä. Aulangolla käynnistyi lomaosakekiinteistöjen rakentaminen Aulangonniemen alueelle. Majoitustoiminnan käyttöaste jatkui hyvänä (yli valtakunnan keskiarvon) ja hotelli- ja ravintolatoiminnasta saatava tulo kasvoi edelleen.

Seudun väestönkehitys oli vuonna 2008 ennätysmäistä. Väestönkasvua kertyi yli 1000 henkilön verran. Hämeenlinnan seutukunnan väkiluku 31.12.

2008 on ennakkotiedon mukaan 92 284.

Hämeenlinnan seudun elinkeinostrategian vuodelle 2010 asettama 92 000 väestömäärä ylitettiin jo syyskuussa. Merkittävää väestönkasvussa oli seudun sisäisen väestönkasvun plusmerkki eli syntyvyys oli pitkästä aikaa kuolleisuutta suurempaa. Tämä on seurausta vuonna 2000 alkaneesta nuorten aikuisten muuttovoitosta Hämeenlinnan seudulle. Hämeenlinnan seudun vetovoima on siis edelleen jatkunut hyvänä.

Hämeenlinnan seudun toimintaympäristöä on kehitetty viime vuosina määrätietoisesti, mikä osaltaan helpottaa taantumaan varautumista. Alueen sijainti on hyvä pääkaupunkiseudun ja Tampereen välisellä kasvukäytävällä. Koko alueen kehittyminen on sidoksissa yhä laajentuvaan pääkaupunkiseudun metropolialueeseen.

Työvoiman kysynnän vaihdos oli vuoden aikana merkittävä. Rakentamista ja teollisuustyötä vaivannut krooninen työvoimapula vaihtui loppuvuodesta lomautuksiin. Palvelusektorille ja hoitotyöhön avautui koko vuoden ajan uusia työtehtäviä ja avoimia työpaikkoja oli runsaasti tarjolla myös loppuvuodesta. Taantuma aiheuttaa työttömyyttä työväestössä, mutta vaikeuttaa myös nuorten pääsyä työmarkkinoille. Nuorisotyöttömyys kasvoikin loppuvuonna huolestuttavasti.

Pendelöinti Hämeenlinnan seutukunnas-

sa on suurta pääkaupunkiseudulle. Alue on kuitenkin lähes työpaikkaomavarainen. Seutukunnan sisällä ympäristökunnista käydään töissä lähinnä Hämeenlinnassa.

Yhdistymisen vuosi Vuosi 2008 oli Kehittämiskeskuksen seitsemäs kokonainen toimintavuosi.

Toimintavuotta leimasi valmistautuminen kuntaja palvelurakenneuudistukseen. Vuoden 2009 alusta yhtiön omistajina toimivat Hämeenlinnan kaupunki ja kaksi kuntaa; Hattula ja Janakkala. Suoranaista muutosta kuntarakenteen muutos ei tuo yhtiön toimintaan, koska se on jo toiminut seudullisesti ja yritystoimintaa tasapainoisesti palvellen seudun kaikkien kuntien alueella. Janakkala ja Hattula vastaavat kuitenkin jatkossa itse kunnan alueella toimivien yritysten yritysneuvonnasta, Kehittämiskeskuksen vastatessa Hämeenlinnan kaupungin alueella toimivien yritysten elinkeinoneuvonnasta. Matkailun ja aluekehityksen osalta yhtiön toiminta jatkuu normaaliin tapaan seudullisena.

Jouni Haajanen, toimitusjohtaja

3

Johto, hallinto ja markkinointi

JOHTO JA HALLINTO Jouni Haajanen, toimitusjohtaja Seija Tähtivalo, toimistosihteeri Kaarina Suvisuo, markkinointiassistentti

kappaletta. Edustusten kautta yhtiölle on muodostunut keskeinen tehtävä seudun elinkeinotoimintoihin liittyvän kehittämistyön koordinoijana. Vuosikertomuksen liitteenä on lista yhtiön kautta hoidetuista edustuksista ja vastuuhenkilöistä.

Hallitus

Taloushallinto

Johdon ja hallinnon tehtävänä on vastata yrityksen johtamisesta, kehittämisestä, tiedottamisesta, sidosryhmäsuhteista, taloudesta ja henkilöstöhallinnosta.

Yrityksen kirjanpidosta on vastannut tilitoimisto Vähätiitto Oy ja maksuliikennettä on hoitanut toimistosihteeri. Toimitusjohtaja on vastannut talouden seurannasta ja hyväksynyt maksettavat laskut. Vuoden lopulla valmistauduttiin siirtymään uuteen kirjanpito-ohjelmistoon ja sähköiseen laskutukseen.

Yhtiön johtamisesta on vastannut hallitus, joka kokoontui vuoden aikana 8 kertaa. Hallituksessa on puheenjohtajana toiminut Tapani Hellstén Hämeenlinnasta ja varapuheenjohtajana Esa Silvennoinen Janakkalasta sekä jäseninä Kari Ventola Hattulasta, Jukka Viitaniemi Kalvolasta, Harri Kokkala Hauholta, Matti K. Hakala Hämeen ammattikorkeakoulusta ja Juha Kallioinen Hämeenlinnan seudun yrittäjäyhdistysten edustajana sekä varajäseninä Heikki Seppälä Tuuloksesta ja Juha Mäkelä Rengosta.

Hallituksen jäsen Erkki Pekkanen Lammilta poistui keskuudestamme loppukesästä. Hallituksen tukena on toiminut työvaliokunta, joka on muodostunut seudun kunnanjohtajista. Työvaliokunta on kokoontunut yhteensä 6 kertaa toimintavuoden aikana.

Yrityksen johdon tehtävänä on yhtiön päätöksenteon valmistelu ja esittely hallitukselle ja työvaliokunnalle. Toimitusjohtaja on lisäksi käynyt esittelemässä ajankohtaisia asioita kutsuttuna seudun kuntien hallituksissa ja valtuustoissa.

Verkottuminen Yhtiö on nähty tärkeänä yhteistyökumppanina omistajien, asiakkaiden ja eri sidosryhmien keskuudessa seudun elinkeinoelämän kehittäjänä. Toimintavuoden aikana yhtiön henkilöstöä oli edustettuna lukuisissa hallituksissa, johtokunnissa ja työryhmissä. Yhteensä näitä edustuksia oli toimintavuoden aikana 139

4

Henkilöstöhallinto Yhtiö on palvelulaitosten työnantajayhdistyksen jäsen ja noudattaa alan työehtosopimusta. Vuoden aikana käytiin henkilöstön kanssa kehityskeskustelut sekä tehtiin henkilöstötyytyväisyyskysely, minkä vastauksia hyödynnettiin työilmapiirin kehittämisessä. Yhtiön henkilöstö osallistui aktiivisesti ulkopuolisiin omaa työtehtävää kehittäviin koulutustilaisuuksiin.

Projekti- ja muu toiminta Yhtiön hallinnoimaa projektitoimintaa ei toimintavuoden aikana käytännössä ollut, matkailun osalta projekteja toteutettiin TE-keskuksen tilauksesta. Yhtiön johto on myös osallistunut kaikkiin merkittäviin yritys- ja hankeneuvotteluihin, jotka ovat vaatineet omistajakuntien panostusta.

Yhtiön johdon vastuulla on ollut lisäksi lausuntojen antaminen Hämeenlinnan seudun elinkeinoasioista valtion viranomaisille sekä seudun kunnille.

Viestintä ja markkinointi Yhtiön tiedotusta hoidettiin aktiivisesti sähköisen uutiskirjeen, Kehittämiskeskus Oy Häme tiedottaa, internet-sivujen, lehdistötilaisuuksien ja -tiedotteiden,

esitteiden ja muiden julkaisujen välityksellä. Sähköisen uutiskirjeen toimitti Viestintä Mankonen, Jenni Mankonen ja se välitettiin heinäkuuta lukuun ottamatta kerran kuukaudessa noin tuhanteen seudun toimijan sähköpostiin. Uutiskirjeen ilmettä ja rakennetta uusittiin syyskesällä ja samalla saatiin työstettävyydeltään ja luettavuudeltaan kehittyneempi versio.

Yhtiön palveluista tiedotettiin myös mm.

Elomessuilla ja useissa muissa tapahtumissa, tapaamisissa sekä seminaareissa. Yhtiö järjesti viestinnän koulutusta koko henkilökunnalle tehostamaan sisäistä ja ulkoista viestintää.

Seudun medioita lähestyttiin Kehke tiedottaa –tiedotteilla 13 kertaa sekä seudun väestönkehityksestä sähköpostina 11 kertaa. Linnatuulen ja Kastellin matkailupalvelut tiedottivat omilla tiedotteillaan matkailupalveluista. Yhtiö julkaisi myös yhteistiedotteita muiden seudun toimijoiden kanssa. Kaikki tiedotteet julkaistiin myös yhtiön www-sivuilla. Yhtiö ja sen edustajat mainittiin varsin usein seudun medioissa. Yhtiön www-sivuilla tiedotettiin ahkerasti myös seudun muiden toimijoiden uutisista ja ajankohtaisista tapahtumista.

Vuoden aikana Hämeenlinnan seutu oli hyvin esillä valtakunnallisissa julkaisuissa. Yhtiön palveluja markkinoitiin aktiivisesti sekä valtakunnallisissa, maakunnallisissa, että seudullisissa yrityslehdissä sekä kuntien palveluoppaissa. Syyskuussa Verkatehtaalla järjestetyssä kansainvälisessä kiinteistösijoitustapahtumassa INFIRE 2008:ssa, seutua markkinoitiin osallistumalla tapahtumaan messuosastolla. Markkinointiassistentti osallistui tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen, vastasi tapahtuman markkinoinnista sekä koordinoi ja työskenteli seudun messuosastolla.

Yhtiö oli vahvasti mukana tuottamassa sisältöä maakunnalliseen talousjulkaisuun, Taaleriin, joka ilmestyi kuusi kertaa.

Kehittämiskeskus Oy Häme, Hämeen liitto sekä Hämeenlinnan kaupunki teetättivät seudullisella toimijalla esittely-DVD:n markkinoimaan seutua ja maakuntaa. Ke-

Maakunnallinen markkinointisivusto, www.hame.fi, keräsi vuoden 2008 aikana lähes 100.000 vierailijaa. hittämiskeskus Oy Häme koordinoi Hämeenlinnan seudun yrityspalvelukeskuksen yhteisen viestinnän ja sisäisen viestinnän. Hämeenlinnan seudun yrityspalvelukeskuksen toimijat ovat Hämeen kauppakamari, Hämeen Messut, Hämeen TE–keskuksen yritysneuvoja 28.2.

2008 saakka, Hämeen uusyrityskeskus, Hämeenlinnan Kaupunkikeskusta, Hämeenlinnan yrittäjät sekä Kehittämiskeskus Oy Häme. Yhtiö on myös aktiivisesti mukana SEKES ry:n (seudullisten elinkeinoyhtiöiden yhdistys) toiminnassa.

Yhtiö tarjosi tapansa mukaan myös vuonna 2008 näytön paikkoja opiskelijoille. Tampereen yliopistossa aluetiedettä opiskeleva Joanna Suikio oli harjoittelijana toukokuusta elokuuhun. Hän tutki harjoittelutyönään noin 25 seudullisen EU-hankkeen läpivientiä ja tuloksia ja teki tutkimustyöstään kattavan loppuraportin.

Kesäkuussa oman viiden kuukauden työharjoittelujaksonsa aloitti Hämeen am-

mattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelmaan kuuluvan markkinoinnin koulutusohjelman opiskelija Satu Kuusi.

Hän teki myös opinnäytetyönään yhtiölle Verkostoituminen tapahtumamarkkinoinnin keinoin, case: Tekijä 2008–tapahtuma. Satu Kuusi jatkaa työharjoittelunsa päätyttyä määräaikaisena vastuualueenaan yhtiön sekä häme.fi–sivustojen päivittämisprojekti vastaamaan vuodenvaihteen kuntaliitoksen mukanaan tuomia muutoksia. Matkailutiimin tarjoamat näytön paikat on luettavissa matkailun osiossa.

Häme-kampanja Maakunnallisen Häme-kampanjan seutukoordinaattorina on toiminut Kaarina Suvisuo, jonka vastuualueet olivat asumisen markkinoiminen sekä kampanjan rekrytointi- sekä toimitilaosiot. Häme-

kampanjan markkinoinnin pääpaino oli vuonna 2008 asumisessa, rekrytoinnissa, toimitilamarkkinoinnissa sekä matkailussa. Rekrytointikampanjalla lähestyttiin pääkaupunkiseutulaisia hoito- ja hoiva-alan ammattilaisia. Toimitilamarkkinoinnilla tavoiteltiin pääkaupunkiseudun yrityksiä. Kampanjalla osallistuttiin myös valtakunnallisille Lääkäripäiville sekä Helsingissä että Tampereella sekä valtakunnallisille sairaanhoitajapäiville Helsingissä. Mukana hoiva-alan rekrytointikampanjaa toteuttamassa olivat Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiiri, Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä, muiden kuntien terveyskeskukset, Seutukeskus Oy Hämeen Sijaispalvelu, Hämeenlinnan seudun työvoimatoimisto, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Hämeen liitto. Asumista markkinointiin yhdessä kuntien edustajien kanssa muun muassa Omakoti-2008 -messuilla Helsingin Messukeskuksessa.

5

Yrityspalvelut

Yritysasiamiehet Yritysasiamiespalveluiden tehtävänä on tarjota perusneuvontaa sekä välittää Kehittämiskeskuksen ja kunnan palveluja yrittäjille sekä yrityksille. Lisäksi yritysasiamiehillä on vastuu nimetyn toimialan seuraamisesta ja kehittämisestä seudullisesti.

HATTULA Markku Lindyritysasiamies, 3 pv/vko Hattulan kunnassa toimivia yrityksiä kehitettiin yritysneuvonnan avulla. Yritysten määrä lisääntyi Hattulassa 22:lla. Yritysasiamiehellä oli n. 45 neuvontatapaamista, jonka lisäksi yhteyttä on pidetty mm. puhelimitse. Aamukahvi/puuro -tilaisuuksia järjestettiin 6 kertaa. Syyskuun alussa järjestettiin perinteinen yrittäjäristeily Vanajavedellä. Risteilyllä palkittiin kunnan valitsema Vuoden nuori yrittäjä. Yritysasiamies on hoitanut kunnan sisäistä ja

ulkoista yritysaluemarkkinointia sekä markkinointimateriaalin valmistelua sekä materiaalin jakelua. Yritystontteja myytiin kaksi. Yritysasiamies osallistui Hattulan Yrittäjät Ry:n kokouksiin. Kunnan Elinkeinotoimikunta, jossa yrittäjäjärjestön puheenjohtaja on jäsenenä, kokoontui 3 kertaa ja yritysasiamies toimi sihteerinä.

Yritysasiamies oli yhteydessä tiedotusvälineisiin artikkeleiden saamiseksi kunnan elinkeinoasioista. Yritysasiamies markkinoi kuntaa ja seutua osallistumalla Lepaan puutarhamessuille elokuussa sekä Alihankintamessuille syyskuussa ja päivitti tietoverkoissa ja painetussa aineistossa olevia tietoja. Seudullisesti yritysasiamies on osallistunut Alihankintamessujen järjestämiseen. Verkostoitumistyötä on tehty aiempaa enemmän, jotta Hattulan kuntaan saadaan tarvittavia resursseja ja löydetään parhaita käytäntöjä. Yritysasiamies on ollut yhteydessä yrityksiin tiedustellen yritysten mielenkiintoa kansainvälistymiseen ja kansainvälistymiskartoitus on tehty 4 yrityksen kanssa.

toimi aktiivisena jäsenenä useiden elinkeinohankkeiden ohjaus- ja työryhmissä.

Kansainvälisen sijoitustapahtuman INFIRE 2008, Alihankinta 2008 -messuilla -tapahtumassa yritysasiamies toimi projektin vetäjänä ja lisäksi Rekrytointitapahtuman TEKIJÄ 2008-projektiryhmän puheenjohtajana. 2008 erityispiirteenä oli hyvinvointitoimialaryhmän aktiivinen toiminta. Yritysasiamies toimi toimialaryhmän kokoonkutsujana.

Yritysasiamiehen tärkein tehtävä on kontaktointi yritysten kanssa. Vuonna 2008 yritysasiamies hoiti keskimäärin 6 kontaktia päivässä ja vuodessa noin 800 kontaktia. Tämä tarkoittaa yli 400:n eri yrityksen edustajan kohtaamista. Yrityskontaktit sisälsivät mm. rahoitushakemuksia, hanke- ja hakemusneuvontaa, toimitila/tonttikysymyksiä, kiinteistöyhtiön perustamista sekä liiketoimintaan liittyvää neuvontaa ja palvelua. Yritysasiamies osallistuu aktiivisesti seudulliseen yritysaluemarkkinointiin.

JANAKKALA HAUHO Hauholla elinkeinotoiminnot hoidettiin edelleen kunnan toimesta. Toiminnasta on vastannut elinkeinoasiamies Erkki Alhainen.

Janakkalan yritysmiespalveluista vuonna 2008 on vastannut Janakkalan Teollisuusalueet JTA Oy:n toimitusjohtaja Markus Myhrberg.

KALVOLA HÄMEENLINNA Jukka Pettersson, yritysasiamies, 2 pv/vko Ari Räsänen, yritysasiamies 5 pv/vko Yritysasiamies järjesti aamukahvitilaisuuksia kaupungin yrittäjille yhdessä kaupunginjohtajien kanssa. Aamukahveja järjestettiin 5 kertaa ja osallistujia oli reilut 150 henkilöä. Ensimmäistä kertaa aamukahvit järjestettiin alueellisina, mikä sai hyvää palautetta yrittäjiltä ja toimijoilta.

Yritysasiamies osallistui Hämeenlinnan yrittäjien hallituksen kokouksiin asiantuntijajäsenenä. Lisäksi yritysasiamies

6

Yritysasiamies on neuvonut yrityksiä muun muassa liiketoiminnan kehittämisessä ja ohjannut tarvittaessa erikoistuneiden yrityspalveluiden piiriin. Neuvontatapaamisia oli vuoden aikana 81 kertaa, jonka lisäksi annettiin neuvoja myös puhelimitse. Yritysasiamiehen verkostoitumistyön avulla ylläpidettiin ja kehitettiin yhteistyösuhteita niihin kumppaneihin, joiden avulla turvattiin kunkin yrityksen tarpeisiin sopiva palvelu. Yritysasiamiehen rooliin kuului tiivistää yhteistyötä Kal-

volan kunnan ja elinkeinoelämän toimijoiden välillä. Yritysasiamies osallistui kunnan johtoryhmän, seudullisten yrityspalveluiden, Kalvolan yrittäjien, Lasimäen yrittäjien ja viranomaisten kokouksiin sekä kunnassa järjestettyihin tapahtumiin.

Lasimäen yrittäjien ja sidosryhmien kanssa ideoitiin Lasimäen markkinointia Ideala-konseptin avulla, jossa syntynyttä suunnitelmaa jalostettiin toteutettavaan muotoon markkinoinnin asiantuntijoiden kanssa. Yritysasiamies osallistui Naivistit Iittalassa-säätiön suunnitteluun. Yritysasiamies markkinoi Kalvolan kuntaa yrityksille sijoittumispaikkana mm. Alihankintamessuilla sekä tekemällä tarjouksia yrityksille. Yritysasiamies osallistui myös opastaulun hankkimiseen Valtatien yritysalueelle. Vuoden aikana yritysasiamies teki myös kuntaliitoksen valmisteluun liittyviä tehtäviä.

LAMMI Timo Kärkkäinen, yritysasiamies, 3 pv/vko SYPVE III -hanke, 2 pv/vko Yrityspalveluita tuotettiin lammilaisille yrityksille kolme päivää viikossa ja kaksi päivää viikossa sisälsi ProAgria Hämeen kanssa toteutettavaa SYPVE III –hankkeen toimenpiteitä. SYPVE III:n painopiste oli yritysyhteistyön ja yrityspalvelujen tuottajien yhteistyön edistämisessä. Aloittavien yrittäjien neuvonta toteutettiin yhdessä Uusyrityskeskuksen kanssa.

Toimivien yritysten neuvonta sisälsi investointeihin, rahoitukseen ja toimitiloihin liittyviä kysymyksiä sekä muita yritysten ajankohtaisia asioita. Vapaita teollisuustontteja ja toimitiloja markkinoitiin Myötätuulen kotisivuilla ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen toimitilarekisterissä.

Kunnan edustajista ja Lammin Kehitysosakeyhtiö Myötätuulen osakkeenomistajista koostuvan elinkeinoasioihin kantaa ottava neuvottelukunta käsitteli Myötätuulen roolia uudessa Hämeenlin-

nassa. Myötätuuli päädyttiin säilyttämään lammilaisena voimavarana, joka pyrkii osaltaan edistämään elinkeinoelämää Kehittämiskeskus Oy Hämeen ohella.

Lammilaisten kauppiaiden kanssa työskenneltiin palvelun parantamiseksi ja Lammin tulokset paranivat kesällä tehdyssä Palvelumittaritutkimuksessa keskimääräistä paremmin. Kirkonkylän vetovoiman lisäämiseksi kauppiaat hankkivat Sydänlammin kyläyhdistyksen hakemalla Kukka-hankkeella kukkasia, joita saatiin lopulta kahdeksaan ruukkuun ja 126 amppeliin. Kirkonkylän uusi ilme huomattiin ja sai kiitosta.

Hakkalan koulun kanssa jatkettiin 2006 alkanutta TET:n (työelämään tutustuminen) kehittämistä kohti tiiviimpää yritysyhteistyötä otsikolla “Tettiläiset tulevaisuuden työvoimaa”. Tavoitetta tukivat osaltaan myös kaksi koulun hanketta, joilla kehitetään oppimisympäristöjä ja oppilaanohjausta.

Pääjärven kuntayhtymän toimintaa Ronnissa ollaan ajamassa alas ja siihen liittyen alueen kehittämistä pohti työryhmä koko vuoden ja tulevalle toiminnalle rakennettiin visioita. Syksyllä päädyttiin anomaan lahjoituksena toimintaa varten annettu maa takaisin kunnalle.

Loppuvuodesta aloitettiin suunnittelu pakolaistoiminnan käynnistämisestä.

Kuntokeskushanke siirtyi rakentamisvaiheeseen. Uimahalli, yritystilat ja liikuntahalli valmistuvat aikataulun mukaan jouluna 2009.

Myötätuuli päätti osaltaan olla perustamassa Lammin biologisen aseman ympäristötutkimuksen säätiötä, jonka tarkoituksena on tukea Lammin biologisen aseman toimintaa ja siellä tehtävää tutkimusta.

Elintarvikealan yrittäjille tehtiin KantaHämeen kattava kysely luotaamaan alan nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita. Tuloksia ja jatkotoimenpidetarpeita arvioitiin yrittäjien yhteistilaisuudessa Vanajanlinnassa syksyllä. Yhteistyötahoina toimivat Hämeen liitto, Agropolis, MTK-Häme ja Hämeen elinkeinoyhtiöt.

RENKO Markku Mäkeläinen yritysasiamies, 1,5 pv/vko Toiminta jatkui Rengossa entisen laajuisena. Rengon kunnan väkiluku on kaiken aikaa hienoisessa kasvussa. Aloittavien yritysten lukumäärä on ollut suurempi kuin lopettaneiden. Vaikka yritysten uusperustanta on ollut yhä enemmän muuta kuin perusmaataloudesta lähtevää, ovat myös maatilayritykset joutuneet hakemaan lisäansioita uusilta toimialoilta. Tiivis yhteistyö kunnanjohtajan kanssa on antanut käytännön työlle suuntaviivat.

Samalla on saatu arvokasta taustatietoa neuvonnan tueksi.

Rengon kunnan alueella ollut matkailuhanke saatiin päätökseen. Sen tuloksena syntyi pysyvä latupohja ja siihen liittyvät aktiviteetit. Hanke on myös elvyttänyt jo toimivia pienyrityksiä.

Kunnassa on lähdössä liikkeelle metsäenergiaan perustuva lämpölaitoshanke. Merkittävin teollinen tapahtuma oli syksyllä toteutunut kiinteistökauppa, jolla pitkään vajaakäytöllä ollut Oy DMETrading Ltd:n omistama kalustetehtaan kiinteistö siirtyi alueella toimivalle metallialan perheyritykselle. Kiinteistön saneeraustoimet on aloitettu ja toiminta alkoi vuonna 2008. Oulun Peltituote Oy:n omistamalle kiinteistölle löytyi myös alueella toimiva yrittäjäomistaja, jonka tarkoituksena on käyttää hallia metallialan toimintaan.

Säännölliset yrityskäynnit toimivissa yrityksissä, yhteistyö eri asiantuntijatahojen kanssa ja muut paikalliset kontaktit ovat antaneet liikenevälle ajalle käyttöä.

Sukupolvenvaihdokset ovat osa pitkäaikaista yhteistyötä vaativaa toimintaa.

7

Yrityspalvelut

Kauppakeskus T uulonen Tuulonen

TUULOS Markku Mäkeläinen yritysasiamies, 3,5 pv/vko Tuuloksen kunnan 10-vuotiskehitys on ollut harvinaisen voimakasta. Vuonna 1998 Tuuloksen kunnan lähes kaikki tunnusluvut olivat Hämeenlinnan seudun kunnista heikoimmat. Nyt 2008 Hämeenlinnaan liittymishetkellä nämä luvut olivat kunnista parhaimmat. Tämä kuvastaa Tuuloksen eri toimijatahojen hyvän ja nykyaikaisen yhteistoiminnan tuloksia.

Kaikki merkittävät ratkaisut on tehty yhteistyössä ja lähes yksimielisillä päätöksillä. Elinkeinotoiminta Kehittämiskeskus Oy Hämeen kautta on antanut hyvän verkostopohjan ja asiantuntija-avun laajemmassa mitassa. Tuuloksessa on jouduttu ensin rakentamaan konseptit ja hankkimaan sopivia yrittäjiä laajalta alueelta.

Sen jälkeen on etsitty sopivat maa-alueet ja ostettu ne yrittäjien tarpeisiin ja kaavoitettu. Tämä menettelytapa on ollut ainoa mahdollinen.

Nyt kun alueen tunnettuus on laaja, on mahdollista etukäteen suunnitella alueita eri yrittäjien tarpeisiin ja kaavoittaa

8

niitä normaalisti. Tässä tilanteessa suurempien resurssien saaminen Hämeenlinnaan liittymällä varmistaa tulevaa myönteistä kehitystä.

Tuulosen laajennushanke ja vanhan osan saneeraus valmistuivat. Tiloista on vuokrattu yli 90 %. Rakennettuja kerrosneliöitä on noin 31.000 m2. Työpaikkoja tuli lisää noin 130.

Teijotalot Oy solmi Järvenpään kaupungin omistaman kiinteistöyhtiön kanssa yli 40 talon kaupoista ja Hämeenlinnan vuokrataloyhtiö rakensi Tuulokseen kymmenen pientaloasuntoa. Teijotalot työllistää n. 20 henkeä. Kantolan Kiinteistöt Oy on mukana tuuloslaisen yrityksen Herkkumaa Oy:n laajennushankkeessa.

Yhteistyö Hämeenlinnan kanssa oli jo hyvässä vauhdissa ennen lopullista liittymistä vuoden vaihteessa.

Kunta osti Pannujärven alueelta noin 36 hehtaaria maata, jonka kaavoitus on parasta aikaa käynnissä.

Yrittäjien yhteydenotot lisääntyivät loppuvuodesta. Kysymykset koskivat lähinnä Kehittämiskeskus Oy Hämeen toiminnan jatkumista Tuuloksen alueella.

Toiminta jatkuu entisen tyyppisenä.

Ydin-Hämeen yritysasiamiehet (Lammi ja

Tuulos) siirtävät konttorinsa Tuuloseen, josta Hämeenlinnan kaupunki on vuokrannut tilat yhteistoimintaa varten.

Mekaanisen metsäteollisuuden toimialaryhmä Toimialaa värittivät menekkivaikeudet ja puunhankinnan toimimattomuus. Metsäenergian riittävyys vaarantui metsäteollisuuden alhaisen käyttöasteen vuoksi.

MHY Kanta-Hämeen ja Pro Agria Hämeen valmistelemat metsäenergian hankintaketjua ja laitosten rakentamista käsittelevät hankkeet ovat edelleen rahoittajien käsittelyssä. Ne ovat kuitenkin omalla riskillä käynnissä. MHY:n hanke keskittyy erityisesti raaka-aineen hankintaketjun toimintamallin luomiseen ja Pro Agria -hanke sisältää energialaitosten ja lämpöverkkojen asiantuntija-apua ja taloudellista tukea. Muun muassa kauppakeskus Tuuloseen suunnitellaan hakelämpölaitosta. Yritysasiamies on osallistunut hankkeiden valmisteluun ja toimialan tapahtumiin. Sen lisäksi projektipäällikkö Matti Kymäläinen osallistui energiatoimialan tapahtumiin ja seminaa-

Pääomasijoitusyhtiö Virtaa Hämeeseen Oy Sampsa Sysi-Aho, toimitusjohtaja Mika Huuskonen, controller

reihin (Metko-messut, Fuel Supply Chains -seminaari Jyväskylä ym).

AULANGON KYLPYLÄ OY Yhtiön toiminnasta vastaaminen ostopalvelusopimuksella.

Jarmo Kulmala, kiinteistömanageri Kiinteistöyhtiön hallinnointi siirtyi 1.4.2008 Kantolan Kiinteistöt Oy:lle.

Yhtiön toimialana on pääomasijoitustoiminta. Yhtiö tekee oman- ja vieraan pääomanehtoisia sijoituksia ensisijaisesti Hämeenlinnan seutukunnan alueelle rekisteröityihin ja alueella toimiviin yrityksiin.

Sijoitusten avulla yhtiö vauhdittaa innovatiivisten yritysten syntyä seudulle ja turvaa seudulla olevien yritysten kasvua.

Yhtiö voi tehdä sijoituksia myös toisiin rahastoihin.

Yhtiö on aloittanut toimintansa vuonna 2001 ja yhtiömuoto on muutettu osakeyhtiöksi vuonna 2007. Yhtiön osakkaita / sijoittajia ovat Hämeenlinnan kaupunki, Hämeenlinnan Seudun Osuuspankki, Veraventure Oy, Vattenfall Oy, Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö, Janakkalan Osuuspankki, Hauhon Osuuspankki ja Kehittämiskeskus Oy Häme yhteensä 5,8 miljoonan euron pääomilla. Yhtiön hallinnoinnista on hallinnointisopimuksen perusteella vastannut Kehittämiskeskus Oy Häme.

Varsinainen yhtiökokous on pidetty 17.3.2008. Toimintavuoden aikana on pidetty kuusi hallituksen kokousta.

Osakeyhtiön hallituksen jäseninä ovat toimineet: toimitusjohtaja Tapio Vekka puheenjohtajana, jäseninä pankinjohtaja Risto Salminen, talousjohtaja Tommi

Orkola, toimitusjohtaja Vesa Lehikoinen 17.3.2008 saakka ja rahoituspäällikkö Antti Mettiäinen 17.3.2008 alkaen, aluejohtaja Pasi Pirinen, sijoitusjohtaja Petri J. Roininen sekä toimitusjohtaja Jouni Haajanen. Esittelijänä on toiminut toimitusjohtaja Sampsa Sysi-Aho. Rahastolle on esitetty toimintavuoden aikana 22 sijoituskohdetta, joista myönteisiä päätöksiä on tehty kolme kappaletta ja yhteensä 250.000 euroa. Näistä maksettiin 200.000 euroa vuonna 2008.

Myönnetyistä sijoituksista on nostamatta 3 kappaletta yhteensä 250.000 euroa.

Rahaston toiminta-aikana on tehty 44 myönteistä sijoituspäätöstä, yhteensä 4.425.200 euroa ja vastaavasti maksettu sijoituksia yhteensä 2.431.332,96 euroa.

Ennenaikaisia sijoitusten takaisinmaksuja on toiminnan aikana kirjattu kolmesta yhtiöstä.

Osa Virtaa Hämeeseen Oy:n vuoden 2008 tuloksesta on verotettu vuoden 2007 tulona.

Virtaa Hämeeseen Oy on yhtiömiehenä / sijoittajana Sention Kasvurahasto Ky:ssä. Sention Kasvurahaston sijoitusneuvoston jäsenenä on toiminut Sampsa Sysi-Aho. Vuosi 2009 tulee olemaan talouden yleisistä trendeistä johtuen varsin haasteellinen.

Yritys on Suomen Pääomasijoitusyhdistys ry:n jäsen.

9

Matkailu

Matkailutiimi

Yritysneuvonta

Leena Pitkänen, matkailupäällikkö Anne Repola, assistentti Mirva Lemmetty, vastaava matkailuneuvoja Mari Ampuja-Valaja, matkailuneuvoja Päivi Taskinen, matkailuneuvoja

Seudun matkailuyrityksille suunnattu yritysneuvonta on sisältänyt henkilökohtaisia keskusteluja joko puhelimitse tai tapaamalla yrittäjiä ja heidän edustajiaan.

Neuvotteluissa on keskusteltu muun muassa yritysten rahoitukseen, liikeideaan ja markkinointiin liittyvistä asioista.

Projektien ulkopuolista yritysneuvontaa oli vuoden 2008 aikana viisi kertaa.

KEHITTÄMISTOIMINTA Kehittämiskeskus Oy Hämeen matkailutiimin tehtävänä on edesauttaa Hämeenlinnan seudun matkailuyritysten kehittymistä sekä yritysten liiketoiminnan kasvua. Toimenpiteisiin kuuluvat mm. matkailuyhteistyön organisointi, yhteistyö yritysten kanssa, yritysten ja muiden toimijoiden verkostoiminen, yhteydenpito rahoittajiin, alueen tunnetuksi tekeminen, esitetuotanto sekä seudun matkailuneuvontojen, Linnatuulen matkailupalveluiden ja Hämeenlinnan matkailuneuvonnan (Palvelupiste Kastelli), ylläpitäminen.

Lontoon Matkamessuilla (WTM) Suomi esittäytyi Skandinavian yhteisosastolla.

10

Hämeenlinnan kaupungin matkailutoimesta vastaaminen Kehittämiskeskus Oy Häme vastaa Hämeenlinnan kaupungin matkailun markkinoinnista.

Markkinointitoimenpiteinä osallistuttiin muun muassa Häme-esitteeseen, Matkailupalvelut -esitteeseen, Suomen Hopealinja–esitteeseen, Matka 2008– messuille, Journee Hämeeseen -asiakastilaisuuksiin sekä HCB Club–tilaisuuteen Verkatehtaalla. Ilmoittelulla markkinoitiin Aulangon aluetta ja kaupungissa sijaitsevia tehtaanmyymälöitä. Aulangon markkinointi toteutettiin yhdessä Aulanko-Hämeenlinna Matkailu ry:n kanssa ja tehtaanmyymälöitä markkinoitiin yhdessä seudun ostoskohteiden kanssa joulun ajan ostoskampanjassa. Omana esitetuotantona toteutettiin Hämeenlinnan kaupunki ja seutu -esite, -kartta ja –palveluhakemisto. Vuoden 2009 Valkeakosken asuntomessuihin liittyen toteutettiin yhteistyössä Valkeakosken kaupungin kanssa Lintula–lehti. Lehteä jaettiin Vaasan Asuntomessuilla, IdeaParkissa ja Tampereella.

Uudenmuotoista yhteistyötä aloitettiin mm. Hämeen Wanhan Linnan Kilta ry:n ja museoiden kanssa. Yhdessä Hotelli Rantasipi Aulangon kanssa hankittiin yksi aukeama Jorma Hemmin tuottamaan kirjaan “Matka Suomen talveen ja jouluun”.

Matkailupäällikkö oli mukana Hämeenlinnan kaupungin nimeämänä edustajana Aulanko-Hämeenlinna Matkailu ry:n hallituksessa, Hämeen Matkailu

Oy:n hallituksessa, Suomen Hopealinja ry:n hallituksessa, Hämeen Matkailu ry:n vuosikokouksessa sekä Häme Convention Bureau (HCB) Hämeenlinnan johtoryhmässä.

Yhteistyö Hämeen Matkailun kanssa Hämeen Matkailu Oy toteuttaa maakunnallista matkailun yhteismarkkinointia, jossa Kehittämiskeskus Oy Häme tekee yhteistyötä Hämeenlinnan kaupungin ja seudun osalta. Hämeen Matkailu Oy:n kanssa tehtiin yhteistyötä Matka- ja Kongressimessuilla sekä osallistuttiin esitteisiin ostamalla niistä ilmoitustilaa yhteistyössä seudun kuntien kanssa.

Hämeenlinnan seudun markkinointitoimenpiteet Matkailun markkinoinnissa on käytetty Häme-ilmettä jo usean vuoden ajan.

Seudullisia markkinointitoimenpiteitä olivat muun muassa Matkailupalvelut 2008 –esitteen tuottaminen sekä Hämeenlinnan kaupunki ja seutu–esitteen ja -kartan toteuttaminen. Projekteihin liittyneet markkinointitoimenpiteet esitellään myöhemmin erikseen.

Esitteiden ja kartan paikallisjakelu toteutettiin Hämeenlinnan seudun matkailuyrityksiin, kauppakeskuksiin ja matkailuneuvontoihin. Lisäksi karttaa sai Kauppakeskus Tuulosen, Puuhamaan ja Iittalan lasikeskuksen kartta-automaateista.

Matkailuneuvonnat postittivat Hämeenlinnan kaupungin ja seudun esitteitä ympäri Suomea vuoden aikana useita tuhansia kappaleita. Jouluostoskampanja kohdistui kaupungin ja seudun tehtaanmyymälöihin sekä kauppakeskuksiin. Ilmoittelu toteutettiin iltapäivälehdissä ja KaupunkiPlus–lehtien levikkialueella Forssan, Lahden, Tampereen, Espoon ja Vantaan seuduilla.

Tiedottaminen Hämeenlinnan seudun matkailuasioista tiedotettiin mm. Taalerissa, Kehke tiedot-

taa –uutiskirjeissä, Hämeen Matkailu Oy:n toimittamassa maakunnan matkailutiedotteessa ja sekä henkilökohtaisesti eri yhteyksissä vuoden aikana. Lehdistötilaisuuksia järjestettiin kaksi ja yksittäisiä tiedotteita lähetettiin kolme kappaletta.

Oppilaitosyhteistyö Vuonna 2008 oppilaitosyhteistyö toteutui muun muassa ottamalla työharjoittelijoita matkailuneuvontapisteisiin. Oppilaita on ollut Koulutuskeskus Tavastiasta, Hämeen ammattikorkeakoulusta ja Lahden Ammattikorkeakoulusta.

Leena Pitkänen, Päivi Taskinen ja Mirva Lemmetty ovat Koulutuskeskus Tavastian matkailualan neuvottelukunnan jäseniä. He vuorottelivat kokouksiin osallistumista. Lisäksi Kehittämiskeskus Oy Häme oli mukana Koulutuskeskus Tavastian partnerina ruokamatkailuhankkeessa, jossa muut partnerit ovat Italiasta, Ruotsista ja Unkarista. Matkailutiimi organisoi myös INFIRE 08-tapahtuman Info–pisteen toiminnan sekä Kotikonnut tutuiksi – matkailukohteiden tutustumispäivät - yhteistyössä Koulutuskeskus Tavastian oppilaiden kanssa. Kiipulasäätiön kanssa käytiin yhteistyöneuvotteluja mahdollisen ylikansallisen hankkeen toteuttamisesta.

Matkailupäällikkö teki pro gradu -työn Joensuun yliopistoon aiheesta “Lähimarkkinoiltako kasvua Hämeen kokousmatkailuun”.

Muuta CreaMentors Oy toteutti Hämeenlinnan seudun matkailustrategian kesän ja syksyn aikana. Strategiatyöhön haastateltiin 70 toimijaa ja sähköiseen kyselyyn vastasi 69 matkailuyrittäjää tai -toimijaa. Matkailupäällikkö osallistui strategiatyöhön olemalla mukana seudun kunnanjohtajien haastatteluissa. Haastattelujen yhteydessä selvitettiin samalla myös Hämeenlinnaan liittyvien kuntien tahtotila matkailun hoitamisesta sekä Hattulan ja

Matkailutiimi tutustui Lontoossa matkailunneuvontoihin.

Janakkalan osalta halukkuus yhteistyön jatkamiseen. Matkailustrategiasta nousee alueen toimijoiden tahtotila matkailun hoitamisesta. Matkailutiimi on työstänyt matkailustrategiaa syksyn ajan ja luonut toimintamallia strategiassa nousseiden asioiden eteenpäin viemiseksi.

Strategiatyön lisäksi toteutettiin kolme muuta selvitystä, jotka liittyivät kulttuurimatkailun, tapahtumatuotannon ja kansainvälisen toiminnan kehittämiseen.

Selvityksistä saatuja tietoja käytetään apuna mm. mahdollisten uusien hankkeiden valmistelussa vuoden 2009 aikana.

Syksyllä 2008 matkailupäällikkö kartoitti uuden rahoituskauden mahdollisuuksia olemalla yhteydessä muun muassa seuraaviin yhteistyökumppaneihin: Tekes, TE-keskus, Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja Opetusministeriö.

Matkailupäällikkö oli mukana Bizkon yhteistyössä, järjestämällä tapaamisia Pietarista saapuneiden delegaatioiden jäsenille paikallisten museotoimijoiden

kanssa. Tapaamisia Hämeenlinnassa oli kaksi.

Matkailupäällikkö osallistui Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelmaan, Hattula-Janakkala-Nyahururu, jossa hän mm. tutustutti Nyhururun kunnan edustajia Hämeenlinnan seudun matkailutoimintaan yhdessä Janakkalan kunnan viestintäpäällikön kanssa.

Matkailupäällikkö nimitettiin Suomen Hopealinja ry:n hallitukseen. Hallitustyöskentelyn tarkoituksena on syventää yhteistyötä Suomen Hopealinjan laivojen liikennöintialueella. Tapaamisia syksyllä oli kolme.

Matkailupäällikkö toimi Rengon luontomatkailuhankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana.

Matkailutiimi kokoontui kerran kuussa käyden läpi matkailuun liittyviä yhteisiä asioita.

Matkailutiimi kävi opintomatkalla Lontoossa 9.–13.11.2008. Opintomatkan pääkohteena oli WTM -messut (World Travel Market).

11

Matkailu

MATKAILUHANKKEET Kehittämiskeskus Oy Häme sai jatkoaikaa Kokousmatkailu III ja Matkailun pk– yritysten tuotekehitys -projekteihin niin, että ne jatkuivat kevääseen 2008 saakka.

Kehittämiskeskus Oy Hämeen tuottamiin matkailuhankkeisiin osallistui yhteensä 68 matkailuyritystä ja -toimijaa, joista 63 oli Hämeenlinnan seudulta. Kolme yritystä seudulta osallistui useampaan kuin yhteen projektiin vuoden aikana.

Kokousmatkailu III, 1.2.2004 – 30.9.2007, jatko-osa 1.7.2007 – 30.4.2008 Projektissa oli mukana 38 matkailuyrittäjää ja -toimijaa Hämeenlinnan seudulta, Riihimäeltä ja Lopelta. Projektin tavoitteena oli jatkaa kokousmatkailupalveluita, luonto- ja maaseutupalveluita sekä liikelahjoja tuottavien yritysten verkostoimista, kehittää kokousmatkailupalveluille brändilupaus sekä panostaa erityisesti

mukana olevien yritysten ja kohteiden laadun parantamiseen. Projektin jatkoosassa paneuduttiin erityisesti uusien ideoiden hakemiseen, luovuuteen ja kansainvälisten asiakkaiden tarpeisiin.

Kevään 2008 aikana projektissa järjestettiin viisi puolenpäivän mittaista koulutustilaisuutta. Koulutuspäivien teemat liittyivät ruokakulttuuriin, kulttuuriohjelmiin, kokous- ja juhlatilojen sisustukseen sekä kansainvälistymiseen. Opintomatka toteutettiin Ranskaan. Markkinointitoimenpiteet olivat KokousHäme-esite, painos 15 500 kpl, osallistuminen Kongressi 2008 -tapahtumaan sekä KokousTarmon päivitykset. Journee Hämeeseen asiakastilaisuuksia järjestettiin kolme kappaletta (5pv) ja niihin osallistui 80 uutta asiakasta.

Kevään koulutuspäiviin osallistui keskimäärin 14 kokousprojektilaista ja koulutuspäivien palautteiden keskiarvo oli 4,2 (asteikolla 1-5).

Matkailun pk-yritysten tuotekehitys -projekti, 1.4.2005 – 30.11.2007, jatko-osa 1.12.-31.3.2008 Koulutusajalle haettiin pidennystä koska mukana olevat yritykset olivat erittäin aktiivisia ja kiinnostuneita oman toimintansa jatkokehittämisestä. Jatkoajalla toteutettiin koulutusohjelma, jonka erityisosaalueina oli mm. sähköisen kaupankäynnin edistäminen, tuotekehitystyön jatkaminen, verkostoiminen sekä yrityskohtainen konsultointi. Vuoden 2008 keväällä koulutuksen pääteema oli kansainvälistyminen.

Hankkeeseen lähti syksyllä 2005 mukaan 31 Hämeenlinnan seudun matkailukohdetta: 13 majoituskohdetta, 14 käynti- ja ostoskohdetta ja neljä aktiviteettikohdetta. Vuoden 2007 - 2008 aikana mukana olevien kohteiden määräksi vakiintui 30.

Parolan Panssarimuseo oli yksi Matkailun pk-yritysten tuotekehitysprojektin osanottajista.

12

Tavoite Hankkeen tavoitteena oli parantaa matkailun toimialalla toimivien pk-yritysten

avainhenkilöiden valmiuksia harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa järjestetyn koulutuksen avulla. Verkostoimisen avulla kannustettiin mukana olevia pk-yrityksiä liiketoiminnalliseen yhteistoimintaan sekä erityisesti ohjattiin verkottumaan muihin alan toimijoihin sekä markkinoinnin jakeluteihin.

Tavoitteena oli tuotekehitystyön avulla saada alueelle sellaisia pk-yritysten yksittäisiä tai yhteisiä tuotteita ja tuotepaketteja, joita eri jakelutiet voivat myydä ja tuovat näin lisäarvoa seudun pk-yrityksille.

Kunnilta saatu kuntarahoitusosuus käytettiin kohteiden ja projektin aikana syntyneiden tuotteiden markkinoimiseen.

Koulutus Kevään 2008 aikana järjestettiin 5 puolenpäivän mittaista koulutuspäivää. Koulutuspäivät järjestettiin yhdessä Kokousmatkailuhankkeen kanssa. Keskiarvopalaute/koulutuspäivä oli 4,1 (asteikolla 15). Koulutuksen pääteemana oli kansainvälisyys, jossa aiheina ovat Kansainvälisiä asiakastilaisuuksia Suomessa järjestävien tahojen näkemyksiä ja ohjeita tilaisuuksien tuottajille, Kiinalainen ja venäläinen kulttuuri, Kokous- ja juhlatilan sisustaminen, Kulttuuriohjelmat kansainvälisissä tilaisuuksissa – suomalaisia kulttuurielämyksiä, Ruokatarjoilu kansainvälisissä tilaisuuksissa.

Yrityskohtaisia konsultointeja järjestettiin kolme (3 x 3,5h).

Markkinointitoimenpiteet Projekti oli näytteilleasettajana Hämeosastolla Matka 2008–messuilla. Messuille osallistui 11 projektin kohdetta.

Messuilla kaikki projektin kohteet olivat esillä Loman paikan kuvaesityksessä.

Yhteismarkkinoinnin toimenpiteet: • Loman paikan yhteisilmoitus Hämeenlinnan kaupunki- ja seutukartassa, painos 100 000 kpl.

• Loman paikan–aukeaman ilmoitus Ke-

säHäme 2008–esitteessä, painos 230 000 kpl. Suorajakeluna esitettä jaettiin Helsingin seudun kotitalouksiin 100 000 kpl. Lisäksi esite ilmestyi LomaSuomi–lehden (5/08) välissä.

KYSELY Projektiin osallistuneille kohteille tehtiin sähköinen kysely, jonka avulla kerättiin palautetta projektista ja projektin vaikuttavuudesta. Kyselyn toteuttaja oli Linnatuulen matkailupalvelut.

Yhteenveto kyselyn tuloksista Kyselyyn vastasi 21 henkilöä / 20 kohdetta kolmestakymmenestä. Vastausprosentti oli 66.

Palautekyselyn keskiarvotaulukon mukaan toimenpiteet sekä koulutuksen että markkinoinnin osalta saivat yleisarvosanan kiitettävä.

Palautekyselyn mukaan 57 prosentilla vastaajista (12 kpl) liikevaihto oli kasvanut, 43 prosentilla (9 kpl) palveluiden ja tuotteiden määrä oli kasvanut, 57 prosentilla (12 kpl) asiakasmäärät olivat kasvaneet. Liikevaihdon muutos vaihteli 5 – 50 % välillä ja liikevaihdon muutos euroina vaihteli välillä 200 – 10 000 e.

Palveluiden ja tuotteiden määrä oli lisääntynyt 10 – 40 %. Projektin sisältö ja sen anti, toimintatapa, projektista tiedottaminen sekä työntekijän sopivuus projektin vetäjäksi saivat keskiarvon 9,5 (10= erittäin hyvä… 6=erittäin huono).

Kaikki vastaajat totesivat, että projektin myötä heidän ammatillinen osaaminen oli lisääntynyt joko erittäin paljon tai melko paljon. 76 % vastaajista oli sitä mieltä, että yrityksen tunnettuus oli kasvanut erittäin tai melko paljon.

Palautekyselyn vastausten perustella pk-yritysten liiketoiminnan kehittyminen, yrittäjyyden edistyminen, työssä olevien henkilöiden osaamistason lisääntyminen ja Hämeenlinnan seudun pk-yritysten tunnettuuden lisääntyminen saavutettiin projektin myötä onnistuneesti.

MATKAILUNEUVONTA Mirva Lemmetty, vastaava matkailuneuvoja Mari Ampuja-Valaja matkailuneuvoja Päivi Taskinen, matkailuneuvoja Elina Simola, matkailuneuvoja, Tuulosen i-piste Päivi Esselström, kesätyöntekijä Sanna Ranki, kaupunkiopastus Extraajat: Sanna Simola, Päivi Esselström, Kati Surma-aho, Anni Hopeela Kehittämiskeskus Oy Häme hallinnoi Hämeenlinnan seudun kahta matkailuneuvontapistettä: Linnatuulen matkailupalveluita ja Hämeenlinnan matkailuneuvontaa Palvelupiste Kastellissa.

Matkailuneuvontojen tehtävänä on houkutella Hämeenlinnan seudulle lisää kotimaisia ja ulkomaalaisia matkailijoita ja opastaa heitä käyttämään seudun matkailuyritysten palveluita. Matkailupisteet tarjoavat seudun kohteille, yrityksille ja kunnille mahdollisuuden esitellä ja samalla myydä palveluitaan matkailijoille.

Matkailuneuvojat ovat myös mukana keräämässä ja työstämässä aineistoa Hämeenlinnan kaupunkia ja seutua esitteleviin matkailuesitteisiin ja karttoihin.

Matkailuneuvontojen toimintaa markkinoitiin seudun ja maakunnan matkailupalveluita esittelevissä materiaaleissa, yhteistyökumppaneiden internetsivuilla, seudun kesälehdissä, Matka–messuilla ja Suoma ry:n myyntipäivillä. Lisäksi matkailuneuvojat tutustuivat seudun kohteisiin ja esittelivät toimintaansa yritysvierailuilla.

Linnatuulen Matkailupalvelut Kehittämiskeskus Oy Häme vastasi Linnatuulen matkailupalveluiden ylläpidosta omatoimisesti Tiehallinnon rahoitusosuuden päätyttyä 31.12.2007. Lisäksi toimintaa oli rahoittamassa Riihimäen kaupunki ja Lopen kunta. Matkailupalveluiden toiminnan linjauksista ja kehittämisestä vastasi työryhmä, joka kokoontui vuoden 2008 aikana kerran.

13

Matkailu

Työryhmän jäseninä olivat: Jouni Haajanen, Kehittämiskeskus Oy Häme Eija Heinonen, Riihimäen kaupunki Heikki Ikonen, Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Jari Lehtoväre, Riihimäen kaupunki Mirva Lemmetty, Linnatuulen matkailupalvelut Tuula Pirinen, Lopen kunta Leena Pitkänen, Kehittämiskeskus Oy Häme Linnatuulen matkailupalveluiden tilat palvelivat tielläliikkujia 24 h/vrk. Asiakasinternetpääte ja toukokuun loppuun palvellut Tiehallinnon tieinfoautomaatti olivat käytettävissä yötä päivää omatoimiseen tietojen hakuun. Matkailupalveluiden laajasta esitevalikoimasta oli saatavilla vuorokauden ympäri tietoa tapahtumista, nähtävyyksistä, matkailualueista, matkailukohteista, ruokailu- ja majoitusmahdollisuuksista lähialueelta sekä

muualta Suomesta ja Tiehallinnon palveluista.

Koko Suomea kattavan tiedon jaon lisäksi matkailuneuvojat päivittivät sekä tarvittaessa lisäsivät lähikuntien tapahtumia, matkailu- ja kokouskohdetietoja hame.fi- ja kokoustarmo.fi -sivustoille, välittivät Linnatuulen käytävällä sijaitsevaa käytäväkolmiota lähikuntien käsityöläisille, myivät lahjatavaroita, vuokrasivat ja markkinoivat esitejakelupaikkoja muun Suomen matkailuyrittäjille, myivät Lippupalvelu Oy:n ja Lippupiste Oy:n tapahtumalippuja sekä avustivat Kauppakeskus Tuulosen infopisteen toiminnan käynnistämisessä.

Matkailupalveluissa kävi vuonna 2008 noin 81 000 matkailijaa ja tielläliikkujaa, mikä on 8 % vähemmän kuin vuonna 2007. Matkailuneuvojat opastivat tielläliikkujia maanantaista lauantaihin 9– 17 ja kesäaikana 1.6.–15.8. maanantaista lauantaihin klo 9–19 sekä sunnuntaisin klo 11–19.

Linnatuulen matkailupalveluissa suorittivat matkailun neuvontatyöharjoittelunsa Päivi Esselström Koulutuskeskus Salpauksesta ja Koulutuskeskus Tavastian matkailualan opiskelijat Kati Surmaaho ja Kirsi Seppälä.

Hämeenlinnan matkailuneuvonta

Matkailuneuvoja Päivi Taskinen kertoo asiakkaalle seudun parhaat käyntikohteet.

14

Kehittämiskeskus Oy Häme vastaa Palvelupiste Kastellissa sijaitsevan Hämeenlinnan matkailuneuvonnan hoitamisesta.

Hämeenlinnan matkailuneuvonnassa on maksutta jaossa kotimaisille ja ulkomaalaisille matkailijoille esitteitä ja karttoja Hämeenlinnan seudulta sekä koko Suomesta. Matkailuneuvonta noudatti Palvelupisteen aukioloaikoja; maanantaisin matkailuneuvoja oli paikalla klo 9–17 ja tiistaista perjantaihin klo 9–16.15. Toukokuusta elokuuhun matkailuneuvonta palveli myös lauantaisin klo 10–14.

Hämeenlinnan matkailuneuvonta huolehti hameenlinna.fi-matkailuosion sekä virpi.net-tapahtumakalenterin päivityksistä. Hämeenlinnan matkailuneuvonta vastasi myös ulkopaikkakunta-

laisille, Suomen muille infopisteille sekä ulkomaille lähetettävien Hämeenlinnan matkailuesitteiden postituksista.

Kiertävänä kaupunkioppaana heinäkuun ajan toimi Sanna Ranki. Kaupunkioppaan työaika oli tiistaista perjantaihin klo 10–15. Opas kierteli jalkaisin Hämeenlinnan keskustan alueella neuvoen matkailijoita. Oppaalta kyseltiin muun muassa kohteiden sijaintia, esitteitä, karttoja, tapahtumia sekä sisävesiristeilyjä.

Koulutuskeskus Tavastian matkailualan opiskelijat Anni Hopeela, Ilana Jussila, Jonna Kainulainen ja Bozena Czapnik-Minkkinen suorittivat kesällä matkailun neuvontapalveluiden näyttötutkinnon osan Hämeenlinnan matkailuneuvonnassa. Lisäksi harjoittelijat toimivat vuorotellen kaupunkioppaan päivystysparina. Sanna Ranki suoritti opastutkintoon liittyvän ammattinäytön matkailuneuvonnassa syksyllä 2008. Lisäksi Hämeen Ammattikorkeakoulusta JuhaMatti Salomaa suoritti restonomin opintoihin sisältyvän harjoittelujakson Hämeenlinnan matkailuneuvonnassa.

Kauppakeskus Tuulosen infopiste Kauppakeskus Tuuloseen rakennettiin Tuuloksen kunnan toimesta aulaan infopiste. Toiminta käynnistyi 15.5.2008 ja sen mahdollisti Tuuloksen kunnan lisäksi Kehittämiskeskus Oy Häme ja Kauppakeskus Tuulosen kauppiasyhdistys. Infopisteessä oli jaossa Hämeenlinnan seudun matkailuesitteitä ja karttoja sekä Tuuloksen kunnan tonttimarkkinointimateriaalia. Matkailuneuvonnan lisäksi piste toimi kauppakeskuksen i-pisteenä josta sai tietoa muiden muassa liikkeistä ja niiden aukioloajoista. Syksyllä Tuulosen infopisteen kautta toteutettiin Kehittämiskeskuksen markkinointikampanja, jossa markkinoitiin Kauppakeskus Tuulosta ja Iittalan lasikeskusta kotimaisille matkanjärjestäjille.

Infopiste oli avoinna kesällä maanantaista lauantaihin klo 10–18 ja 1.9.– 31.12. maanantaista perjantaihin klo 8.30–16.30.

Aluekehitys

Ohjelmat ja hankkeet Aluekeskusohjelma Mikko Koivulehto, ohjelmajohtaja, Markku Lind, 2 pv/vko Jukka Pettersson , 2 pv/vko

Ohjelman koordinointi, hallinnointi ja tiedotustoimet Aluekeskusohjelmaa toteutettiin vuonna 2008 ohjelma-asiakirjan 2007–2010 mukaisesti. Kehittämistoiminnan painopisteet ovat: 1) toimialojen kehittäminen 2) osaamisen kehittäminen 3) toimintaympäristön kehittäminen 4) asuminen ja hyvinvointi.

Aluekeskusohjelman vuoden 2008 toimintasuunnitelma toteutui kokonaisuudessaan ja asetetut tavoitteet saavutettiin.

Aluekeskusohjelman ydinprosessit säilyivät ennallaan ja olivat 1) ohjelman johtaminen ja hallinnointi, 2) seudun kehittämistarpeiden jatkuva kartoittaminen, 3) ohjelmahankkeiden määrittely, suunnittelu ja käynnistäminen, 4) ohjelman prosessien ja hankkeiden johtaminen/ tukeminen, 5) tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seuranta ja 6) viestintä. Aluekeskusohjelman kautta tunnistetaan kehittämisen kohteet, rakennetaan yhteistyön edellyttämät verkostot, käynnistetään ja koordinoidaan yhteistyö. Aluekeskusohjelman siemenrahoitukselle odotetaan huomattavaa generoivaa vaikutusta. Pelkästään aluekeskusohjelman toimintaympäristöjen kehittämiseen liittyvien hankkeiden arvioitu generoiva vaikutus on yli 100 Me. Aluekeskusohjelmassa on vuonna 2008 toiminut aluekehityspäällikkö ohjelman johtajana sekä osa-aikaiset sihteeri ja yritysasiamies. Sen lisäksi Kehittämiskeskus Oy Hämeen henkilökunta on osallistunut lähes kokonaisuudessaan

aluekeskusohjelman hankkeiden toteuttamiseen. Ohjelman erityiseksi teemaksi valittiin 2007 uudelle ohjelmakaudelle “Työtä yhdessä”. Ohjelmatyöhön osallistui vuonna 2008 useita kymmeniä organisaatioita ja satoja henkilöitä.

Vuonna 2008 aluekeskusohjelman ja osaamiskeskusohjelman linjaamiseksi ja yhteensovittamiseksi perustettu SONI, Seudun ohjelmaneuvosto, on tiivistänyt strategisten ohjelmien yhteistyötä seudulla. SONI:ssa on laaja edustus yrityksistä, oppilaitoksista sekä valtion ja kun-

tien toimijoilta. Aluekeskusohjelman juridisesta päätöksenteosta ja operatiivisesta toiminnasta vastaa edelleen Kehittämiskeskus Oy Hämeen hallitus. Uudella organisoitumismallilla on myös parannettu ohjelmien yrityslähtöistä toteuttamista.

Aluekeskusohjelma oli tiiviisti mukana HämePro -prosessissa, jonka tavoitteena oli rakentaa Kanta-Hämeen alueella toimivien kehittämisorganisaatioiden yhteistä kehittämisnäkemystä tulevaisuuteen.

15

Aluekehitys

Prosessissa valikoitui viisi osa-aluetta joihin keskitytään: 1) tarvelähtöisen innovaatiotoiminnan kehittäminen 2) työvoiman määrän, laadun ja rakenteen hallinta 3) saavutettavuus 4) kansainvälistyminen 5) vetovoimaisuus, Häme-brändin vahvistaminen ja markkinointi Toimenpiteistä ja tuloksista viestittiin aktiivisesti eri välinein mm. Kehke tiedottaa -tiedotteissa aluekeskusohjelma esiintyi kahdeksan kertaa. Hämeenlinnan seudun aluekeskusohjelma mainittiin myös usein yhteistyökumppaneiden tiedotteissa. Aluekeskusohjelmasta toimitettiin myös artikkeleita maakunnalliseen Taaleri-julkaisuun sekä Hämeen Kauppakamarin asiakaslehteen. Vuoden mittaan järjestetyistä lehdistötilaisuuksista neljässä aiheena oli joku Aluekeskusohjelman toimenpiteistä.

TOIMIALOJEN KEHITTÄMINEN Toimialojen kehittämisen erityisinä painopisteinä vuonna 2008 olivat kansainvälistyminen ja toimialojen uusiutuminen.

Kansainvälistyminen Toimialojen kehittämisen kansainvälistymisosio muodostui kahdesta kokonaisuudesta, jotka ovat Pietarin palveluliiketoiminnan käynnistäminen ja kansainvälistymisstrategian toteutumista tukevat toimenpiteet. Vuoden 2008 aikana rakennettiin Pietarin toimintojen organisointimalli. Toiminnan perustana on yhteistyösopimus Hämeenlinnan Pietarin yrityskontaktikeskuksesta, jonka osapuolina ovat Pietarin kaupunki, Bizcon ja Kehittämiskeskus Oy Häme. Pietarin yrityskontaktikeskus perustetaan Hämeenlinnaan palvelupiste Kastelliin. Palveluiden tuottamisessa tehdään yhteistyötä JYKESin (Jyväskylän seudun kehittämis-

yhtiö) kanssa. Maakunnallisesti teh-dään yhteistyötä Forssan seudun kanssa ja neuvottelut Hyvinkää-Riihimäen talousalueen sekä Valkeakosken seudun kanssa on aloitettu. Tulevaisuudessa yhteistyö voi laajeta kattamaan myös muita alueita. Yhteistyötä tehtiin myös seudullisten kehittämisyhtiöiden yhdistyksen, Sekesin, kanssa. Vuoden aikana toimintaalueen yrityksiä palvelun pilotoinnissa oli mukana noin 20 kpl. Yritysten palveluprosessi on kuvattu ja sitä toteutetaan.

Vuonna 2007 tehtiin Kanta- Hämeen kansainvälistymisstrategia. Aluekeskusohjelman avulla on tuettu strategian toteutusta. Vuonna 2008 Kanta-Hämeen kv-strategian toteutus integroitiin HämePro -prosessiin. Tavoitteena on jatkossa edistää maakunnallista yhteistoimintaa kansainvälistymistoimissa. Perustettu seudullinen kv-toimijoiden ryhmä toimi aktiivisesti Kehittämiskeskuksen johdolla. Hankeosaamisen kehittämiseksi rakennettiin maakunnallinen kehittämishanke, jonka avulla tuetaan laajojen kansainvälisten kehittämishankkeiden valmistelua. Hämeenlinnassa järjestettiin kansainvälinen INFIRE 08 Sijoita ja sijoitu viisaasti -tapahtuma, johon osallistui muun muassa 14 seutukuntaa.

Toimialojen uusiutuminen Toimialojen uusiutumisen tukemisen osio muodostui kolmesta kokonaisuudesta: 1) SERE-klusterien itseuusiutumisen kapasiteetti -tutkimushanke 2) toimialaryhmien ja klusterien rakenteen kehittäminen 3) wellbeing-klusterin kehittäminen.

Bizkonin toimitusjohtaja Alexey Varshavsky ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen toimitusjohtaja Jouni Haajanen allekirjoittivat yhteistyösopimuksen INFIRE08-tapahtuman yhteydessä.

16

Tampereen yliopiston alueellisen kehittämisen yksikkö Sente toteuttaa SERE-tutkimushanketta, jonka tavoitteena on tutkia kaupunkiseutujen itseuudistumisen kapasiteettia. Mukana hankkeessa ovat Oulu, Helsinki ja Hämeenlinnan seutu. Hämeenlinnan seudun

tutkimuskohteena on kaksi seudun kannalta merkittävää kypsää toimialaa eli matkailu (kokousmatkailu) ja metalli (InnoSteel). Hankkeessa selvitetään näiden toimialojen uusiutumisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia ja sitä kautta tuetaan niiden kehitystä.

Hanke on edennyt suunnitellusti ja sen tuloksia hyödynnetään metallialan osalta InnoSteel kokonaisuudessa. Matkailun osalta tuloksia hyödynnettiin mm. matkailustrategian tekemisessä.

Toimialaryhmien toiminnan kehittämisessä pääpaino oli wellbeing-klusterissa (hyvinvointi, luovat alat ja matkailu) ja elintarvikealalla. Hyvinvointitoimialaryhmä toimi aktiivisesti ja sen toiminta kytkettiin tiiviisti Virvelinranta-kokonaisuuteen.

Luovien alojen toimialaryhmä, Luoto, aloitti toimintansa. Sekä hyvinvointi, että luovien alojen kehittämiseen valmisteltiin useita kehittämishankkeita. Matkailun kehittämisen tehostamiseksi laadittiin uusi matkailustrategia ja sitä tukeva kulttuurimatkailuselvitys. Klusterien kehittämisessä panostettiin mm. maakunnallisten klusterien (valmistava teollisuus, ympäristö ja wellbeing) edellytysten rakentamiseen.

Toimintaympäristön kehittäminen Toimintaympäristöjen kehittämisen osio muodostuu kolmesta erillisestä kokonaisuudesta: 1) palvelumittaritutkimus 2) toimintaympäristöhankkeet 3) maankäytön strategia (erillishanke) Hämeenlinnan seudun kuntien toimintaympäristö on vahvasti muuttumassa.

Seudun kuusi kuntaa, Hämeenlinna, Tuulos, Renko, Hauho, Kalvola ja Lammi yhdistyvät 2009. Hattula ja Janakkala jäivät liitoksen ulkopuolelle. Seutukunta muodostuu yhdistymisen jälkeen kolmesta kunnasta. Vastaavasti Hämeenlinna on tulevaisuudessa kaupunki, jolla on monta keskusta. Muutokseen vastaa-

Kehittämiskeskus Oy Hämeen koordinoima INFIRE08 sijoitustapahtuma kokosi Verkatehtaalle lähes 500 asiantuntijaa. minen edellyttää palvelujen ja toimintaympäristön jatkuvaa kehittämistä muutokset huomioiden.

Vuonna 2008 toteutettiin palvelumittaritutkimus jo toista kertaa. Tutkimuksessa selvitettiin mm. yksityisten ja julkisten palveluiden laatua ja tarjontaa.

Ohjelmakaudella palvelujen kehittämistä mitataan vuosittain. Tuloksia hyödynnettiin vuonna 2008 monin tavoin, mm. kuntaliitoksen valmistelussa. Kuntien toimintaympäristöhankkeet muodostavat keskeisen osan aluekeskusohjelman toimintaympäristön kehittämisen kokonaisuudesta. Ohjelman tavoitteena on käynnistää ja tukea kuntien omiin vahvuuksiin pohjautuvia ja niiden tavoitteiden mukaista profiloitumista tukevia ja kehittäviä hankkeita. Vuoden 2008 aikana jatkettiin vuonna 2007 aloitettuja hankkeita ja käynnistettiin uusia. Hankkeita olivat mm. Janakkalan Turengin keskusta-alueen kehittäminen, Hattulan Ratasillan ja Hämeenlinnan Moreenin yritysalueet, Pääjärven Ky:n Ronnin alueen kiinteistöhanke, Hämeenlinnan kaupungin satama-alue, Hauhon Luotian matkailualue, Hattulan Lepaan alueen teknologiakylä, Kalvolan naivistitaiteen keskus sekä Tuuloksen kauppakeskuksen toinen vaihe. Aluekeskusohjelma osallistui myös

maankäytön kehityskuvatyöhön, joka toteutettiin seutukunnallisesti maankäytön tehostamiseksi.

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Hämeenlinnan seudun aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelma (digitaaliset sisällöt, asuminen, älykkäät koneet) muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Aluekeskusohjelman kehittämiskohteena ovat osaamisen näkökulmasta teräsrakentaminen ja ohutlevyteknologia (erillishanke), ympäristöala ja elintarvikeala (erillishanke).

Aluekeskusohjelman osalta teräsrakentamisen ja ohutlevyteknologian kehittämisen panostus kohdentuu InnoSteelkokonaisuuteen. Yhteistyön perustana on Hämeen ammattikorkeakoulun, Rautaruukin ja Hämeenlinnan seudun (Kehittämiskeskus Oy Häme) puitesopimus teräsrakentamisen ja ohutlevyteknologian osaamisen kehittämisestä. Tavoitteena on yhteisen puiteohjelman avulla hankkia näille alueille noin miljoonan euron vuosittainen kehityspanos viiden vuoden ajan.

Vuonna 2008 aluekeskusohjelman elintarvikealan kehittämisessä panostuskoh-

17

Aluekehitys

talouden tutkimuskeskus (MTT) ja Lihateollisuuden tutkimuskeskus (LTK).

ASUMINEN JA HYVINVOINTI Asuminen ja hyvinvointi -osio muodostuu kahdesta kokonaisuudesta 1) Virvelinranta-konseptihanke 2) asumisen markkinointi (erillishanke)

teena oli Agropolis Oy:n osallistuminen maakunnallisena toimijana liitännäisjäsenenä osaamiskeskusohjelmaan.

Vuoden 2008 aluekeskusohjelman keskeisenä toimenpiteenä olivat Lammin biologisen aseman kehittäminen ja ympäristöprofessuurin tukeminen, jotka ovat keskeinen osa ympäristötoimialan kokonaiskehittämistä ja ympäristötoimialaan liittyvän yritystoiminnan kehittämistä.

Aluekeskusohjelma on osallistunut aktiivisesti Häme Open Campuksen (HOC) kehittämiseen. Tavoitteena on rakentaa uudentyyppinen yhteinen toimintamalli maakunnan korkeakoulu- ja tutkimusyksiköille. Toiminnalle on määritelty kolme kokonaisuutta: HOC innovation, HOC education ja HOC citizenship. Häme Open Campus -hankkeen ideointivaiheessa mukana ovat mm. Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen kesäyliopisto, Helsingin ja Tampereen yliopistoyksiköt sekä maakunnassa sijaitsevat tutkimuslaitokset Maa- ja elintarvike-

18

Virvelinrannan vaikeavammaisten ja haasteellisesti käyttäytyvien resurssi- ja innovaatiokeskuksen kehittämishanke eteni suunnitellusti. Hankkeen tavoitteena on ollut uuden innovatiivisen toimintamallin luominen yhteistyölle, jossa ovat mukana Pääjärven ky, Hämeenlinnan perusturva, HAMK, Uudenmaan Vammaispalvelut Oy, Kehitysvammaisten tuki ry sekä kehittämisorganisaatiot ja toimialan yritykset. Nykyisellään hanke on yli 10 Me kehittämiskokonaisuus.

Aluekeskusohjelman kautta on luotu toimintakonsepti kehittämiselle ja yhteistyölle ja sitä toteutetaan monin tavoin jo käytännössä. Yhteistoiminta tullaan järjestämään yhtiövetoisesti. Virvelinrantaan liittyvä kehittämistoiminta ja hankekanta on kasvanut merkittävästi. Konseptia tukeva tuotteistus on aloitettu mm. matkailualalla. Virvelinrantakonsepti on integroitu rakennushankkeeseen, toimialaryhmätoimintaan ja kansalliseen hyvinvointiverkostoon. Erillishankkeet mahdollistavat mm. yritysten toiminnan kehittämisen osana Virvelinrantaa sekä innovaatiotoiminnan tukemisen. Seudun asumisen markkinointi esitellään Hämekampanja -osuudessa.

ALUEKESKUSOHJELMAN VERKOSTOJEN TOIMINTA HÄMEENLINNAN SEUDULLA Vuonna 2008 Hämeenlinnan seutu toimi kolmessa kansallisessa aluekeskusohjelman verkostossa, jotka ovat hyvinvointi-, innovaatio- ja kulttuuriverkosto.

Havainnekuva Virvelinranta-konseptista.

Verkostojen laajuus on merkittävä; hyvinvointiverkostossa on mukana 28 aluetta, innovaatioverkostossa 24 aluetta ja kulttuuriverkostossa 27 aluetta. Hämeenlinnan seudulla toimii hyvinvointiyrittäjien ryhmä, joka linkittyy kansalliseen hyvinvointiverkostoon. Innovaatioverkoston maakunnallisena vastinparina toimii ideamaakuntaryhmä. Kulttuuriverkoston vastinparina toimii perutettu luovien alojen toimialaryhmä, Luoto.

Toiminnan painopiste on ollut kansallisten verkostojen toiminnan seudullisessa hyödyntämisessä, joka näkyy erityisesti yhteistyönä hankevalmistelussa ja parhaiden käytäntöjen hankkimisessa seudulla hyödynnettäväksi. Hyvinvointiverkoston muodostamalle perustalle tehtiin Hämeenlinnan aloitteesta viiden seutukunnan yhteinen rahoitushakemus EAKR-teemahakuun, joka toi merkittävän hankerahoituksen Virvelinrantakokonaisuuden kehittämiseen. Hyvinvointiverkoston järjestämään yrityskehityskoulutukseen osallistui seudulta edustajia.

Kulttuuriverkoston kautta järjestettyjen workshoppien kautta käynnistettiin seudulla Luoto-toimialaryhmän toiminta.

Innovaatioverkoston kautta järjestettiin mm. Kanta-Hämeen kolmen seutukunnan yhteinen workshop, jolla tuettiin innovaatiojärjestelmän kehittämistä.

Workshop integroitiin maakunnalliseen innovaatiostrategiatyöhön ja Ideamaakuntaryhmän työhön. Kansallisen Innovaatioverkoston työ tulee jatkamaan osana TEM:in toimintaa.

SEUDUN EU-HANKESALKKU Kehittämiskeskus Oy Häme hallinnoi Hämeenlinnan seudun kuntarahoitusta elinkeinohankkeiden osalta. Vuoden 2008 aikana seutukunnan hankerahoitus oli 17 e / asukas ollen yhteensä 1 456 341 e.

Hankkeet toteuttavat Hämeenlinnan seudun elinkeinostrategiaa 2005–2010 ja kohdentuvat erityisesti seudun tärkeiden toimialojen kehittämiseen. Hanketoimin-

nan generoiva vaikutus on merkittävä ja vuonna 2007 hankesalkun kokonaisvolyymi oli n. 14 Me. Toiminnan painopisteenä vuonna 2008 oli hanketoiminnan tuloksellisuuden parantaminen. Toimintavuonna toteutettiin jo toista kertaa opiskelijatyönä yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa hankearviointi seudun kuntarahoitusta saaneista hankkeista 2007. Ensimmäistä kertaa Kehittämiskeskus Oy Häme myönsi hankelaatupalkinnon hyvin toteutetulle hankkeelle.

Palkinnon sai Hämeen ammattikorkeakoulun InnoSteel, yrittäjyys ja innovaatiot metallituotteiden alalla -hanke.

jelma (AMO) ja saaristo-ohjelma. Tavoitteena on vähentää erityisohjelmien määrää ja parantaa niiden tuloksellisuutta. Tästä johtuen vuosi 2009 jää aluekeskusohjelman viimeiseksi. Vuoden 2009 ohjelman toteutus sisältää siis myös KOKO-ohjelman valmistelun. Tehtyjen linjausten mukaisesti Hämeenlinnan seutu tulee hakemaan ohjelmaan Hämeenlinnan kaupungin, Hattulan ja Janakkalan kuntien muodostamana seutukuntana. Vuoden 2009 kevään aikana seudun tulee määrittää hakemusta varten tulevan ohjelman sisältö, ohjelman rooli seutukunnan kehittämisessä sekä ohjelman alueellinen laajuus. Ohjelman alueellisen laajuuden suhteen on nähtävissä pyrkimys suurempiin kokonaisuuksiin mm. maakuntatasolla. Kehittämistoiminnan tulee kuitenkin lähteä edelleen seutukunnan ja kuntien tarpeista.

Hämeenlinnan seudun EU-rahoituksen taso on pienentynyt voimakkaasti.

Tällä hetkellä kuitenkin seutukunta on pystynyt vastaamaan korvamerkityn rahoituksen puutteeseen hyvin. Seutu on onnistunut korvaamaan rahoitusta mm.

EAKR-teemarahoituksen kautta. Suurena edessä olevana haasteena on näkyvissä kuitenkin vuosi 2013, jonka jälkeen todennäköisesti Suomi jää ilman merkittäviä rakennerahastotukia. Edelleen seutukunnan osaaminen ja valmiudet hakea rahoitusta kansainvälisistä lähteistä ovat puutteelliset. Tulevaisuudessa kehittämistoiminnan volyymin turvaamisen kannalta tähän haasteeseen vastaaminen on keskeinen asia. Lisäksi tarvitaan myös kansallisen rahoituksen tason selvää nostamista ja valmiuksia hyödyntää entistä enemmän teknologiarahoituksen mahdollisuuksia.

VUODEN 2009 HAASTEET Vuonna 2008 aloitettiin valmistautuminen uuteen Koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan (KOKO), jota tullaan toteuttamaan 2010 - 2013. Ohjelmassa kootaan yhteen yhdeksi ohjelmaksi aluekeskusohjelma (AKO), alueellinen maaseutuoh-

19

Aluekehitys

Pietarin palveluliiketoiminta Anastasia Kanervisto, assistentti Kehittämiskeskus Oy Häme on panostanut vuoden 2008 aikana Hämeenlinnan ja Forssan seutujen kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen. Pääpainoalueena on ollut Pietarin ja Luoteis-Venäjän sekä Hämeenlinnan ja Forssan seutujen yhteistyömahdollisuuksien laajentaminen ja uusien yhteistyöverkostojen hankinta sekä alueiden pk-yrittäjien kansainvälistymisedellytysten parantaminen.

Vuonna 2007 toteutetun Hämeenlinnan ja Forssan seutujen pk-yritysten kartoituksen tuloksena on tullut esille alueen yrittäjien kiinnostus kansainvälistymiseen. Seudun pk-yrittäjät ovat erityisesti kiinnostuneita Venäjän markkinoista.

Näistä lähtökohdista on aloitettu Pietarin palveluliiketoimintaprosessin kehittäminen. Vuoden 2008 aikana jo tehdyn kartoituksen esille tuomat, kansainvälistymisestä kiinnostuneet yritykset, on pystytty palvelemaan asiakaslähtöisesti.

Yritysasiamiehet ovat suorittaneet noin 20 pk-yrityksessä kansainvälistymiskartoituksen, jonka pohjalta kohdeyritysten kansainvälistymisedellytykset ja tarpeet on pystytty arvioimaan yksilöllisesti.

Forssan seudulta näissä kartoituksissa on ollut mukana neljä yritystä.

Luotua palvelukonseptia on kehitetty kuluneen vuoden aikana. Palveluliiketoimintaprosessi on kuvattu ja läpimenoajat arvioitu. Yritysten kanssa tehtävä pilotointityö on toiminut tuloksellisesti. Yrityksille on tuotettu palveluja yhteistyössä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön (JYKES) kanssa.

Yhteistyörakennetta Pietarin kaupungin kanssa on vahvistettu ja laajennettu Pietarin kaupungin ja yrityskontaktikeskus Bizkonin kanssa solmitun yhteistyösopimuksen avulla. Yhteistyösopimus on tärkeä askel kohti Venäjän ja Suomen yhteistyön vahvistamista ja laajentamista. Sopimuksen osapuolet perustavat yhdessä Hämeenlinnan alueelle Pietarin yrityskontaktikeskuksen palvelupiste

20

Kastelliin, joka tulee tarjoamaan yrityksille monipuolista tietoa Pietarin kaupungin mahdollisuuksista ja venäläisistä yhteistyökumppaneista. Maakunnallisen yrityskontaktikeskuksen suunnittelutyö on saatu päätökseen vuoden 2008 aikana.

Yrityskontaktikeskus avataan virallisesti 19. helmikuuta 2009.

Kehittämiskeskus Oy Hämeen palvelukseen on palkattu syyskuussa 2008 kansainvälisen liiketoiminnan assistentti, Anastasia Kanervisto, hoitamaan ja kehittämään Pietarin palveluliiketoimintaa ja vastaamaan Pietarin yrityskontaktikeskuksen toiminnasta.

Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrittäjille on järjestetty vuoden aikana ensimmäinen yrityskontaktointimatka yhteistyössä JYKES:in kanssa. Matkan aikana solmittiin yritysten kansainvälistymisen kannalta tärkeitä kontakteja. Yhteistyö JYKES:in kanssa todettiin toimivaksi. Yrityskontaktointimatkakonseptia tullaan kehittämään toimialakohtaisesti vuoden 2009 aikana.

Syyskuussa 2008 järjestettyyn IN-

FIRE 08 sijoitusmessutapahtumaan Hämeenlinnassa osallistui myös 20 yrittäjän delegaatio Pietarista. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin seminaari ja kontaktointitilaisuus Hämeenlinnan seudun ja Pietarin kaupungin museo- ja kulttuurialan asiantuntijoille. Sijoitusmessut onnistuivat kokoamaan yhteen sijoituskohteita Suomen eri alueilta ja tärkeitä, yhteistyöhön johtaneita kontakteja on syntynyt messuille osallistuneiden venäläisten sijoittajien ja suomalaisten sijoituskohteiden välille. INFIRE 08 -tapahtumaan osallistui lisäksi moskovalaisen holdingyhtiön “Center of Strategic Partnership” (CSP) toimitusjohtaja, Viktor Kuznetsov. Hänen tarkoituksenaan oli tutustua sijoitusmessuihin ja neuvotella vastaavaan konseptin mukaan järjestettävästä sijoitustapahtumasta, joka järjestettäisiin yhteistyössä Kehittämiskeskus Oy Hämeen ja CSP:n kanssa. Neuvottelut tuottivat tulosta ja yhteisen tapahtuman suunnittelu on aloitettu lokakuussa 2008 ja se on tarkoitus järjestää Helsingissä syksyllä 2009.

Talous ja kehitysnäkymät

KEHITYSNÄKYMÄT Vuonna 2009 varaudutaan taantuman aiheuttamien seurausten torjuntaan. Alkuvuodesta valmistellaan rakennemuutossuunnitelma. Kehittämiskeskukselta vuosi 2009 tulee vaatimaan yhä aktiivisempaa yhteydenpitoa seudun yrityksiin ja nopeaa reagointia muuttuvissa taloustilanteissa. Elinkeinopalveluja tarjoavista kunnallista rahoitusta saavista tahoista muodostetaan hallinnollinen konsernirakenne, minkä avulla pyritään tehostamaan palveluiden tuottavuutta ja tehokkuutta.

TALOUS Yhtiön liikevaihto ja tuotot pysyivät edellisvuoden tasolla. Yhtiön toiminta on vuonna 2008 jatkunut kannattavana.

Taseen puolella yhtiön käyttöpääomaa aiemmin rasittanut lyhytaikaisten saamisten määrä on alentunut merkittävästi.

Asiaan on vaikuttanut yhtiön oman projektitoiminnan vähentyminen EU-ohjelmakauden päättyessä.

Voitonjakoesitys Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikauden voitto 22 376,93 euroa kirjataan yhtiön voitto/tappiotilille ja ettei tilikaudelta jaeta osinkoa.

21

Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2008–31.12.2008

Tuloslaskelma

LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot

1.1.–31.12.2008

1.1.–31.12.2007

2 820 640,60

2 638 142,39

527 193,32

562 219,31

2 559,52

2 353,31

219,11

-507,24

Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet/Tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys(-) tai vähennys(+) Ulkopuoliset palvelut

1 752 998,94

1 693 128,58

Materiaalit ja palvelut yhteensä

-1 755 777,57

-1 694 974,65

661 418,28

619 565,46

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut 113 947,04

122 021,97

Muut henkilösivukulut

Eläkekulut

24 355,78

27 871,30

Henkilöstökulut yhteensä

-799 721,10

-769 458,73

-5 314,46

-6 804,61

-772 302,65

-711 383,48

14 718,14

17 740,23

19 010,00

12 704,89

-102,66

-275,68

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä

18 907,34

12 429,21

VOITTO / TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ

33 625,48

30 169,44

JA VEROJA

33 625,48

30 169,44

Tuloverot

-11 248,55

-7 616,45

TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO

22 376,93

22 552,99

Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO / LIIKETAPPIO Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut

VOITTO/TAPPIO ENNEN TILIPÄÄTÖSSIIRTOJA

22

Tase | vastaavaa 31.12.2008

31.12.2007

824,99

223,33

824,99

223,33

14 538,37

19 384,49

14 538,37

19 384,49

28 914,44

31 573,19

28 914,44

31 573,19

1 375,33

1 594,44

1 375,33

1 594,44

62 000,66

227 388,98

PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet

VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet/Tavarat

Saamiset, lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset

10 736,00

924,62

Siirtosaamiset

540 869,57

133 882,46

613 606,23

362 196,06

Rahat ja pankkisaamiset

488 027,29

558 547,29

VASTAAVAA YHTEENSÄ

1 147 286,65

973 518,80

23

Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2008–31.12.2008

Tase | vastattavaa 31.12.2008

31.12.2007

42 046,98

42 046,98

Edell.tilik. voitto/tappio

128 902,36

106 349,37

Tilikauden voitto/tappio

22 376,93

22 552,99

193 326,27

170 949,34

OMA PÄÄOMA Osakepääoma

VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot

356 711,21

354 665,55

Ostovelat

396 747,62

263 614,01

Muut velat

75 922,52

73 500,64

Siirtovelat

124 579,03

110 789,26

953 960,38

802 569,46

1 147 286,65

973 518,80

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

24

Kehittämiskeskuksen edustukset TAHO

TEHTÄVÄ

HENKILÖ

Agropolis Oy

hallituksen jäsen

Jouni Haajanen

Aulanko-Hämeenlinna matkailu ry

hallituksen jäsen

Leena Pitkänen

Aulanko-Hämeenlinna matkailu ry

hallituksen varajäsen

Ari Räsänen

Finn-Korkki Oy

hallituksen jäsen

Jouni Haajanen

Hansalogistiikka Oy

hallituksen jäsen

Ari Räsänen

Hopealinja ry

hallituksen puheenjohtaja

Jouni Haajanen

Hopealinja ry

hallituksen jäsen

Leena Pitkänen

Hämeen kauppakamari ry

hallituksen jäsen

Jouni Haajanen

Hämeen matkailu Oy

hallituksen jäsen

Leena Pitkänen

Hämeen messut Oy

hallituksen puheenjohtaja

Jouni Haajanen

Hämeen teknologiateollisuus ry

hallituksen jäsen

Jouni Haajanen

Hämeen uusyrityskeskus ry

hallituksen jäsen

Jouni Haajanen

Hämeen uusyrityskeskus ry

työvaliokunnan jäsen

Jouni Haajanen

Hämeenlinnan Kaupunkikeskusta ry

hallituksen jäsen

Ari Räsänen

Hämeenlinnan Kaupunkikeskusta ry

työvaliokunnan jäsen

Ari Räsänen

YHTIÖT JA YHTEISÖT (hallitus)

Innosteel Factory Oy

hallituksen puheenjohtaja

Jouni Haajanen

Innoventure Oy

hallituksen jäsen

Jouni Haajanen

Kantolan kiinteistöt Oy

hallituksen jäsen

Jouni Haajanen

Kiinteistö Oy Iittalan lasimäki

hallituksen puheenjohtaja

Jouni Haajanen

Laiva Oy Matkailu

hallituksen jäsen

Jouni Haajanen

Linnaseutu ry

hallituksen jäsen

Ari Räsänen

Linnaseutu ry

hallituksen jäsen

Erkki Alhainen

Pikespo Oy ltd

hallituksen jäsen

Jouni Haajanen

Pikespo Oy ltd

hallituksen varajäsen

Ari Räsänen

Pikespo Invest Oy Ltd

hallituksen varajäsen

Sampsa Sysi-Aho

Rakennustietokeskus Tawastica Oy

hallituksen jäsen

Jouni Haajanen

Sention Kasvurahasto Ky

sijoitusneuvoston jäsen

Sampsa Sysi-Aho

Teknologiakeskus Innopark Oy

hallituksen puheenjohtaja

Jouni Haajanen

Virtaa Hämeeseen Oy

hallituksen jäsen

Jouni Haajanen

Wetterhoff Oy

hallituksen jäsen

Jouni Haajanen

OHJELMAT JA PROJEKTIT Aluekeskusohjelma

ohjausryhmän jäsen

Jouni Haajanen

Hämeen Bioenergia -hanke, Kanta- ja Päijät-Hämeen alueet

ohjausryhmän jäsen

Markku Mäkeläinen

Hämeen kauppakamari

asiamies

Ari Räsänen

Hämeenlinna Convention Bureaun (HCB)

johtoryhmän jäsen

Leena Pitkänen

Häme-markkinointi -hanke

ohjausryhmän jäsen

Jouni Haajanen

Häme-markkinointi -hanke

markkinointityöryhmän jäsen

Kaarina Suvisuo

Innopark -hanke

ohjausryhmän jäsen

Jouni Haajanen

Innosteel factory /käynnistyshanke

ohjausryhmän jäsen

Jouni Haajanen

Innosteel factory oy metaloske -ohjausryhmä

ohjausryhmän pj.

Ari Räsänen

Kalvolan naivistikeskus -hanke

ohjausryhmän jäsen

Mikko Koivulehto

Lepaan teknologiakylä -hanke

ohjausryhmän jäsen

Mikko Koivulehto

Linjajohto, Hämeen liitto

ohjausryhmän jäsen

Jouni Haajanen

Luontomatkailua Renkoon -hanke

ohjausryhmän pj.

Leena Pitkänen

Luontomatkailua Renkoon -hanke

ohjausryhmän jäsen

Markku Mäkeläinen

25

Kehittämiskeskuksen edustukset TAHO

TEHTÄVÄ

HENKILÖ

Luotia-hanke

ohjausryhmän jäsen

Mikko Koivulehto

Luotia-hanke

ohjausryhmän jäsen

Jouni Haajanen

Luotia-hanke

ohjausryhmän sihteeri

Erkki Alhainen

Merven alueen kehittämishanke

ohjausryhmän jäsen

Mikko Koivulehto

Metallin toimialaryhmä ( Kanta-Häme)

jäsen

Ari Räsänen

Metka-hanke

ohjausryhmän jäsen

Markku Mäkeläinen

Moreenin kehittämishanke

ohjausryhmän jäsen

Mikko Koivulehto

Naivistit Iittalassa-projekti

suunnitteluryhmän jäsen

Jukka Pettersson

Oppilaanohjauksen kehittäminen-hanke (Hakkalan koulu)

ohjausryhmän jäsen

Timo Kärkkäinen

Oppimisympäristöt tutuksi-hanke (Hakkalan koulu)

ohjausryhmän jäsen

Timo Kärkkäinen

Osaamiskeskusohjelma

ohjausryhmän puheenjohtaja

Jouni Haajanen

Pietarin palveluliiketoiminta

ohjausryhmän puheenjohtaja

Mikko Koivulehto

Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma

Tourism-komponentin jäsen

Leena Pitkänen

Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma

ohjausryhmän jäsen

Jukka Pettersson

Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma

ohjausryhmän jäsen

Leena Pitkänen

RegInno

ohjausryhmän jäsen

Mikko Koivulehto

SERE-hanke

johtoryhmän jäsen

Mikko Koivulehto

Seudulliset yrityspalveluverkostot Hämeessä (Sypve)

ohjausryhmän jäsen

Jouni Haajanen

Stroi-hanke

ohjausryhmän jäsen

Mikko Koivulehto

Teräs- ja ohutlevyrakentamisen puitesopimus

ohjausryhmän jäsen

Mikko Koivulehto

Turengin keskustan kehittämishanke

ohjausryhmän jäsen

Mikko Koivulehto

Vareke-hanke

ohjausryhmän puheenjohtaja

Mikko Koivulehto

Virvelinrannan konseptihanke

ohjausryhmän puheenjohtaja

Mikko Koivulehto

Yrittäjyys ja innovaatiot metallituotteiden alalla

ohjausryhmän jäsen

Jouni Haajanen

Yritys-Suomi-palvelujärjestelmä

alueellisen ohjausryhmän jäsen

Jouni Haajanen

TYÖRYHMÄT JA MUUT

26

Agropolis Tiedepuisto johtoryhmä

jäsen

Mikko Koivulehto

Agropolis Tiedepuisto liiketoimintaryhmä

jäsen

Mikko Koivulehto

Alueelliset maaseudun matkailun kehittäjät -työryhmä

jäsen

Leena Pitkänen

Aluekeskusohjelman ohjelmajohtaja

jäsen

Mikko Koivulehto

Elinkeinopoliittinen neuvottelukunta

esittelijä

Jouni Haajanen

Elinkeinotiimi Hattulassa

sihteeri

Markku Lind

Elintarviketoimialaryhmä

sihteeri

Timo Kärkkäinen

Evon alueen kehittämistyöryhmä

kutsuttuna

Leena Pitkänen

Evon neuvottelukunta

puheenjohtaja

Jouni Haajanen

Hauhon kunnan markkinointi- ja elinkeinotoimikunta

esittelijä / sihteeri

Erkki Alhainen

Hauhon kunta Maaseutuelinkeinolautakunta

esittelijä

Erkki Alhainen

Hauhon Yrittäjät ry

hallituksen kutsuttu jäsen

Erkki Alhainen

Hattulan Yrittäjät ry

hallituksen asiantuntijajäsen

Markku Lind

HHT -Kasvuvyöhyke

jäsen

Mikko Koivulehto

Hml kaupunki, strategisen kehittämisen johtoryhmä

jäsen

Jouni Haajanen

Hml:n yrittäjät ry

hallituksen asiantuntijajäsen

Ari Räsänen

HOC-ohjausryhmä

jäsen

Mikko Koivulehto

HOC-projektiryhmä

puheenjohtaja

Mikko Koivulehto

Hyvinvointiverkosto

jäsen

Mikko Koivulehto

Häme-markkinointi -hanke

Ohry/Jouni Haajasen varajäsen

Kaarina Suvisuo

HämePro

jäsen

Mikko Koivulehto

TAHO

TEHTÄVÄ

HENKILÖ

HämePro

ohjausryhmän jäsen

Jouni Haajanen

Hämeen kauppakamarin finanssivaliokunta

valiokunnan jäsen

Sampsa Sysi-Aho

Hämeen liitto

markkinointityöryhmän jäsen

Leena Pitkänen

Hämeen tiedottajat

jäsen

Kaarina Suvisuo

Hämeenlinnan seudun kunnanjohtajakokous

esittelijä

Jouni Haajanen

Hämeenlinnan seudun kv-toimijat

sihteeri

Anastasia Kanervisto

Hämeenlinnan seudun seutuvaltuuskunta

esittelijä

Jouni Haajanen

Ideamaakuntaryhmä

jäsen

Mikko Koivulehto

Innovaatioverkosto

jäsen

Mikko Koivulehto

Kalvolan yrittäjät ry

asiantuntijajäsen

Jukka Pettersson

Kalvolan kunnan johtoryhmä

asiantuntijajäsen

Jukka Pettersson

Kanta-Hämeen innovaatiotyöryhmä

jäsen

Mikko Koivulehto

Kiipulan ammattiopisto

johtokunnan jäsen

Jouni Haajanen

Kone- ja metallitoimialaryhmä

ryhmän jäsen

Ari Räsänen

Koulutuskeskus Tavastia, matkailun neuvottelukunta

jäsen

Mirva Lemmetty

Koulutuskeskus Tavastia, matkailun neuvottelukunta

jäsen

Leena Pitkänen

Koulutuskeskus Tavastia, matkailun neuvottelukunta

jäsen

Päivi Taskinen

Kulttuuriverkosto

jäsen

Mikko Koivulehto

Lammin Yrittäjät ry

hallituksen asiantuntijajäsen

Timo Kärkkäinen

Lasimäen yrittäjien markkinointiryhmä

asiantuntijajäsen

Jukka Pettersson

Linnatuulen työryhmä

puheenjohtaja

Jouni Haajanen

Linnatuulen työryhmä

jäsen

Leena Pitkänen

Linnatuulen työryhmä

sihteeri

Mirva Lemmetty

Lomalaidun/Aavan meren tällä puolen…

työryhmän jäsen

Leena Pitkänen

Maakunnan kv-tiimi

jäsen

Mikko Koivulehto

Maakunnan liittojen kv-toimijoiden verkosto

jäsen

Mikko Koivulehto

Maakunnan yhteistyöryhmä

asiantuntijajäsen

Mikko Koivulehto

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö

Hml:n seutukunnan edustaja

Mikko Koivulehto

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö

Mikko Koivulehdon varajäsen

Anne Repola

Mekaanisen metsäteollisuuden toimialaryhmä

vastuuhenkilö

Markku Mäkeläinen

Opettajakoulutuksen neuvottelukunta (AOKK)

varajäsen

Jouni Haajanen

Pietarin palveluliiketoimintaryhmä

jäsen

Anastasia Kanervisto

Pietarin palveluliiketoimintaryhmä

jäsen

Jukka Pettersson

Rakentamisen toimialaryhmä

sihteeri

Markku Lind

Ratasilta-projekti

jäsen

Markku Lind

Sekes ry

tiedotusvastaavien jäsen

Kaarina Suvisuo

Sekes ry

tilintarkastaja

Jouni Haajanen

Sekes ry / Kansainvälisten asioiden teemaryhmä

jäsen

Anastasia Kanervisto

Sekes ry / Kansainvälisten asioiden teemaryhmä

puheenjohtaja

Jouni Haajanen

Seudulliset Yrityspalvelut

työryhmän jäsen

Kaarina Suvisuo

Seudun hallintojohtajakokous

jäsen

Mikko Koivulehto

Seudun kv-toimijoiden ryhmä

puheenjohtaja

Mikko Koivulehto

Seudun ohjelmaneuvosto SONI

esittelijä

Mikko Koivulehto

Seudun ohjelmaneuvosto SONI

sihteeri

Jouni Haajanen

Strateginen kehittäminen ja maankäyttötyöryhmä

jäsen

Mikko Koivulehto

Tekes / Nuorten innovatiivisten yritysten rahoitus

arviointiryhmän jäsen

Sampsa Sysi-Aho

Teräsrakentamisen ohjausryhmä

ohjausryhmän jäsen

Markku Lind

Tuuloksen Yrittäjät ry

tilintarkastaja

Markku Mäkeläinen

Yritys-Suomi innovaatiopalvelut työryhmä

jäsen

Mikko Koivulehto

27