Koirien terveyttä ja hyvinvointia edistettiin monin eri keinoin

Kennelliiton suuntaviivat koirien jalostuksessa ja sen ohjauksessa määritellään yleisessä jalostusstrategiassa, jolla tähdätään siihen, että myös huonommassa tilanteessa olevien rotujen koirat olisivat jatkossa terveempiä. Terve ja liioittelematon rakenne sekä tasapainoinen luonne ovat koiran jokapäiväisen hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Strategian tavoitteena on myös huolehtia rotujen geneettisestä monimuotoisuudesta. Kennelliitto edisti monilla käytännön toimilla valtuuston hyväksymän yleisen jalostusstrategian toteutumista.

Vuoden lopussa noin 170 rodulla (170 vuonna 2019) oli voimassa oleva Kennelliiton hyväksymä jalostuksen tavoiteohjelma (JTO). Ohjelma on voimassa korkeintaan viisi vuotta kerrallaan, jonka jälkeen se pitää päivittää. Kertomusvuonna 146 (141) rotua kuului Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan (PEVISA-ohjelmaan) erilaisin jalostusvalintaan vaikuttavin ehdoin.

Käsitellessään ja hyväksyessään sellaisen Suomessa uuden rodun rekisteröinnin, joka ei kuulu FCI:n hyväksymiin rotuihin, Kennelliiton hallitus voi samalla asettaa terveystutkimuksiin liittyviä erityisehtoja pentueen rekisteröinnille. Näin on tehty viime vuosina jokaisen uuden hyväksytyn rodun, viimeksi kertomusvuonna hyväksytyn medimurjenkoiran kohdalla. Kennelliitto jatkoi Koirarekisteriohjeen uudistusprojektia. Uudistuksen myötä on muun muassa tarkoitus huomioida paremmin yleinen jalostuksen tavoiteohjelma sekä selkiyttää koirien rekisteröinnin ehtoja.

Lyhytkuonoisten rotujen jalostussäännöksiä tiukennettiin Jalostustieteellinen toimikunta kiinnitti erityistä huomiota brakykefaalisten eli lyhytkalloisten rotujen ongelmiin. Toimenpiteitä vauhditti Ruokaviraston julkaisema selvitys eläinjalostukseen liittyvän eläinsuojelulainsäädännön toimeenpanon tehostamisesta. Selvityksen toinen osa keskittyi pelkästään koirien jalostuksen ongelmiin.

Lyhytkalloisten rotujen ongelmien vähentämiseksi toimikunta käsitteli englanninbulldoggien uudistetun PEVISA-ohjelman, johon esitettiin ja hyväksyttiin merkittäviä lisäyksiä. Lisäksi toimikunta hyväksyi ranskanbulldoggien uuden PEVISA-ohjelman ja mopsien uudistetun ohjelman. Kävelytestien BOAS-luokituksen (brakykefaalinen hengitystieoireyhtymä) tulosten tallennukset hyväksyttiin lisättäväksi jalostustietojärjestelmään vuoden 2021 alusta. Erilaisista toimenpiteistä neuvoteltiin myös rotujärjestöjen ja lyhytkalloisten rotujen harrastajien kanssa.

Kuva: Jukka Pätynen

Kennelliitolla on sähköinen lomake, jonka avulla eläinlääkäri voi koiran omistajan luvalla ilmoittaa tiedot koiralleen tehdystä kirurgisesta operaatiosta BOAS-oireyhtymän korjaamiseksi. Yhtään tapausta ei ilmoitettu vuoden aikana.

Lyhytkuonoisille roduille tarkoitettua kävelytestausta jatkettiin, ja testiin osallistui vuoden aikana kaikkiaan 180 koiraa.

Pohjoismaisella kennelunionilla on yhteiset rotukohtaiset ohjeet (RKO) liioiteltujen piirteiden huomioimisesta ulkomuotoarvostelussa. Ulkomuototuomarit antoivat tuomariraportteja kaikissa näyttelyissä pentunäyttelyitä lukuun ottamatta. Raporteissa oli kertomusvuonna mainintoja hengitysvaikeuksista seuraavien rotujen kohdalla: bostoninterrieri, cavalier kingcharlesinspanieli, englanninbulldoggi, kiinanpalatsikoira, mopsi, norwichinterrieri, ranskanbulldoggi ja shih tzu.

Kasvattajan oli mahdollista merkitä pentueilmoitukseen, onko pentue syntynyt luonnollisesti vai keisarinleikkauksen avulla. Vuonna 2020 syntyneistä 8 569 pentueesta oli kasvattajan ilmoituksen mukaan 86 %, eli 7 389 syntynyt normaalisti ja lähes 12 %, eli 1014 keisarinleikkauksella.

Kennelliiton rekisteriin tallennettiin yli 84 000 koirien terveystutkimustulosta Kennelliiton koirarekisteriin kirjataan tällä hetkellä tietoa kaikkiaan 26 terveystutkimuksesta, joista 10 on geenitutkimuksia. Koirarekisteriin kirjattiin kertomusvuonna yli 84 296 (83 322 vuonna 2019) terveystutkimustulosta. Yleisimpiä tutkimuksia olivat silmätutkimukset, joita tehtiin 22 178 (21 009). Luusto- ja niveltutkimusten määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Lonkkanivellausuntoja kirjattiin 15 584 (14 704), kyynärnivellausuntoja 13 510 (12 748), polvilausuntoja 10 212 (10 137) ja selkälausuntoja 7 304 (6 244). Kennelliiton BLUP-indeksiohjelmassa oli mukana yhteensä 60 rodun lonkkaniveldysplasian ja 11 rodun kyynärniveldysplasian BLUP-indeksit sekä bokserien spondyloosi-indeksi. Indeksirotujen perinnöllistä edistymistä seurattiin eri yhteyksissä. Jalostusindeksien laskennassa oli syksyllä tilapäinen katkos.

Koiran omistajan on mahdollista ilmoittaa koiransa kuoleman ajankohta ja kuolinsyy Kennelliitolle Omakoira-palvelun kautta. Tietoja voi tarkastella jalostustietojärjestelmässä rotukohtaisesti. Kertomusvuonna kaikkiaan 144 119 (135 130) koiran kuolinsyy oli ilmoitettu Kennelliiton tietoihin. Kennelliiton kuolinsyytilastojen analysointi tehtiin Kennelliiton ja Helsingin yliopiston yhteistyön puitteissa ja valmis raportti julkaistiin Kennelliiton verkkosivuilla.

Kennelliitto valmisteli kyynärnivelen inkongruenssi- ja olkanivelen osteokondroosi-lausuntojen tallennuksen. Yhteispohjoismaisen päätöksen perusteella laajennettiin 14 rodulla niiden matalaraajaisten rotujen listaa, joille ei anneta kyynärniveldysplasialausuntoja.

Huhtikuun alusta otettiin käyttöön sähköinen eläinlääkärintodistus, jota voidaan käyttää niiden vikojen todentamiseen, jotka ovat pääasiassa tapaturman tai sairauden aiheuttamia, ja voivat vaikuttaa koiran käyttöön tai arvosteluun kaikissa Kennelliittoon rekisteröidyille koirille järjestettävissä tilaisuuksissa.

Kennelliiton uudistettu terveyskysely oli avoinna verkkosivuilla ja tiedon keräämistä jatkettiin. Vuonna 2020 terveyskyselyyn kertyi 2 623 vastausta (12 446 vuonna 2019).

Jalostustarkastukset tukivat rotujen kehittämistä Kennelliitolla on kaikille roduille sopivat jalostustarkastusmallit käyttäytymiselle ja ulkomuodolle sekä niitä koskeva yleinen ohjeistus. Käyttäytymisen jalos-

Yleisimmät terveystutkimukset vuosina 2000-2020

25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0

2000 2005 2010

2015 Lonkkanivellausunnot (HD) Kyynärnivellausunnot (ED) Silmätutkimukset Polvitutkimukset Selkätutkimukset, lähetteiden mukaan 2020

Kuva: Kerttu Penttilä

tustarkastuksessa keskitytään kartoittamaan koirien käyttäytymistä arkielämässä vastaan tulevissa tilanteissa. Ulkomuodon jalostustarkastuksessa kiinnitetään huomiota myös mahdollisiin liioiteltuihin ulkomuotopiirteisiin. Tarkastukset on tarkoitettu työkaluiksi rotujärjestöille.

Vuoden lopussa Kennelliitolla oli 29 (29) käyttäytymisen jalostustarkastajaa, ja vastaavia toimihenkilöitä oli 19 (19). Kennelliitolle raportoitiin 6 (11) virallista koiran käyttäytymisen tai ulkomuodon jalostustarkastusta.

Koiran terveysasioita edistettiin myös yhteistyön kautta Kennelliiton kasvattajatoimikunta ja jalostustieteellinen toimikunta työstivät yhdessä verkkoon vuoden 2021 aikana julkaistavaksi Koirien terveydenhuolto- ja kasvattajien koulutusohjelmaa (TEHU).

Kennelliiton edustajat tapasivat syksyllä uuden eläinsuojeluasiamiehen Saara Kupsalan. Tapaamisessa käytiin läpi Kennelliiton työtä terveempien koirien jalostamiseksi ja keskusteltiin myös yleisesti koirien terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista.

Kennelliiton ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyön tuloksena tuettiin kertomusvuonna kuutta eri tutkimusprojektia: kääpiösnautsereiden maksashuntin esiintyminen Suomessa ja seulonta, keuhkofibroosin taustasyiden kartoitus valkoisella länsiylämaan terrierillä, Kennelliiton kuolinsyyaineistojen käsittely, ranskanbulldoggien 12FGF4-mutaatiotutkimus, ja chihuahuan kallonaukileiden syntymekanismi ja merkitys. Tutkimusyhteistyön tuloksena valmistuneet raportit tallennettiin Kennelliiton verkkosivuille.

Kennelliitto oli mukana kansainvälisessä organisaatiossa International Partnership For Dogs (IPFD), jonka yhtenä tarkoituksena on ylläpitää DogWellNet-internetsivustoa. DogWellNetin tavoite on yhdistää usean koiria rekisteröivän ja tietoa keräävän ja tuottavan tahon voimavarat koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä tiedon keskitetyksi jakamiseksi. Kennelliitto kannusti rotuyhdistyksiä osallistumaan aktiivisesti DogWellNetin toimintaan ja jakamaan tietoa roduissa tehtävästä koirien terveyttä edistävästä työstä.

Tietoa ja valistusta jaettiin sekä jäsenistölle että suurelle yleisölle Kennelliiton edustajat osallistuivat eri viestimissä käytyyn koirien terveyteen ja käyttäytymiseen liittyvään keskusteluun ja uutisointiin. Koiramme-lehti julkaisi monipuolisesti koirien terveyteen ja jalostukseen liittyviä artikkeleita.

Jalostustieteellisen toimikunnan alainen käyttäytymisen jalostustyöryhmä toteutti Espoossa 29.2.-1.3. pidetyn koirien käyttäytymistä käsitelleen syventävän jalostuskurssin, johon osallistui noin 150 henkeä. Agria KoiraExpossa 1.-2.2. Agria Eläinvakuutuksen edustajat kertoivat, miten rotujärjestöt voivat hyödyntää Agrian rotuprofiileja.

Kennelliiton Hyvää elämää koiran kanssa -podcasteissa jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio kertoi koiranjalostuksesta ja toimikunnan jäsen Tuire Kaimio koiraroduista ja niiden risteyttämisestä. Kennelliiton eläinlääkäri Liisa Lilja-Maula osallistui sarjaan kertomalla koiran terveydestä ja hyvinvoinnista.

Eläinlääkäripäivät järjestettiin virtuaalisesti eikä tapahtumaan tällä kertaa osallistuttu, mutta eläinlääkäreille suunnattua tiedottamista tehostettiin muun muassa sähköisen eläinlääkärien uutiskirjeen kautta.