4 minute read
Koirien terveyttä ja hyvinvointia edistettiin monin eri keinoin
Kennelliiton suuntaviivat koirien jalostuksessa ja sen ohjauksessa määritellään yleisessä jalostusstrategiassa, jolla tähdätään siihen, että myös huonommassa tilanteessa olevien rotujen koirat olisivat jatkossa terveempiä. Terve ja liioittelematon rakenne sekä tasapainoinen luonne ovat koiran jokapäiväisen hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Strategian tavoitteena on myös huolehtia rotujen geneettisestä monimuotoisuudesta. Kennelliitto edisti monilla käytännön toimilla valtuuston hyväksymän yleisen jalostusstrategian toteutumista.
Vuoden lopussa noin 223 rodulla ja rotumuunnoksella (226 rodulla vuonna 2021) oli voimassa oleva Kennelliiton hyväksymä jalostuksen tavoiteohjelma (JTO). Ohjelma on voimassa korkeintaan viisi vuotta kerrallaan, jonka jälkeen se pitää päivittää tai uusia. Kertomusvuonna 175 rotua ja rotumuunnosta (175 rotua) kuului Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan (PEVISA-ohjelmaan) erilaisin jalostusvalintaan vaikuttavin ehdoin.
Kennelliitto jatkoi Koirarekisteriohjeen uudistusprojektia, joka saatiin lähes valmiiksi. Teknisten muutosten mahdollistamiseksi ohjeen voimaantuloa päädyttiin kuitenkin siirtämään vuodella. Uudistuksen myötä on muun muassa tarkoitus huomioida paremmin yleinen jalostuksen tavoiteohjelma sekä selkiyttää koirien rekisteröinnin ehtoja
Brakykefaalisen oireyhtymän (BOAS) luokituksia ryhdyttiin kirjaamaan jalostustietojärjestelmään
Ruokaviraston julkaisema selvitys eläinjalostukseen liittyvän eläinsuojelulainsäädännön toimeenpanon tehostamisesta on toiminut tärkeänä ohjenuorana jalostustieteellisen toimikunnan työssä etenkin brakykefaalisten eli lyhytkalloisten rotujen jalostusasioissa.
Kävelytestien BOAS-luokituksen (brakykefaalinen hengitystieoireyhtymä) tulosten tallennukset hyväksyttiin lisättäväksi jalostustietojärjestelmään vuoden 2021 alusta. Erilaisista toimenpiteistä neuvoteltiin myös rotujärjestöjen ja lyhytkalloisten rotujen harrastajien kanssa.
Kennelliitolla on sähköinen lomake, jonka avulla eläinlääkäri voi koiran omistajan luvalla ilmoittaa tiedot koiralle tehdystä kirurgisesta operaatiosta BOAS-oireyhtymän korjaamiseksi. Yhtään tapausta ei ilmoitettu vuoden aikana.
Kuva: Jukka Pätynen
Lyhytkuonoisille roduille tarkoitettujen kävelytestien järjestämistä rajoitti vuoden aikana koronapandemia ja useampi testi peruttiin tai siirtyi pidettäväksi myöhemmin. Tästä huolimatta testattiin vuoden 2021 aikana yhteensä 199 koiraa (180). Samalla koirille annettiin myös BOAS-luokitus. Kiinanpalatsikoirat pitivät vuoden lopussa pilottikävelytestin rodulleen. Testin perusteella määritellään rodulle kävelyosuuden matka- ja aikarajat.
Pohjoismaisella kennelunionilla on yhteiset rotukohtaiset ohjeet (RKO) liioiteltujen piirteiden huomioimisesta ulkomuotoarvostelussa. Ulkomuototuomarit antoivat tuomariraportteja kaikissa näyttelyissä pentunäyttelyitä lukuun ottamatta. Raporteissa oli kertomusvuonna mainintoja hengitysvaikeuksista seuraavien rotujen kohdalla: bostoninterrieri, cavalier kingcharlesinspanieli, chow chow, englanninbulldoggi, griffonit, japanese chin, kiinanpalatsikoira, mopsi, ranskanbulldoggi ja shih tzu.
Kasvattajan oli mahdollista merkitä pentueilmoitukseen, onko pentue syntynyt luonnollisesti vai keisarinleikkauksen avulla. Vuonna 2021 syntyneistä 10 193 (8 569) pentueesta oli kasvattajan ilmoituksen mukaan 86 %, eli 8 724 syntynyt normaalisti ja lähes 12 %, eli 1 256 keisarinleikkauksella.
Kennelliiton rekisteriin tallennettiin yli 94 000 koirien terveystutkimustulosta Kennelliiton koirarekisteriin kirjataan tällä hetkellä tietoa kaikkiaan 27 terveystutkimuksesta, joista 13 on geenitutkimuksia. Koirarekisteriin kirjattiin kertomusvuonna yli (84 296 vuonna 2020) terveystutkimustulosta. Yleisimpiä tutkimuksia olivat silmätutkimukset, joita tehtiin 23 530 (22 178 ). Luusto- ja niveltutkimusten määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Lonkkanivellausuntoja kirjattiin 16 094 (15 584 ), kyynärnivellausuntoja 13 832 (13 510 ), polvilausuntoja 11 075 (10 212 ) ja selkälausuntoja 8 088 (7 304 ). Kennelliiton BLUP-indeksiohjelmassa oli mukana yhteensä 60 rodun lonkkaniveldysplasian ja 11 rodun kyynärniveldysplasian BLUP-indeksit sekä bokserien spondyloosi-indeksi. Indeksirotujen perinnöllistä edistymistä seurattiin eri yhteyksissä. Jalostusindeksien laskennassa oli talvella 2020–2021 tilapäinen katkos.
Koiran omistajan on mahdollista ilmoittaa koiransa kuoleman ajankohta ja kuolinsyy Kennelliitolle Omakoira-palvelun kautta. Tietoja voi tarkastella jalostustietojärjestelmässä rotukohtaisesti. Kertomusvuonna kaikkiaan reilusti yli 150 000 koiran kuolinsyy oli ilmoitettu Kennelliiton tietoihin.
Kyynärnivelen inkongruenssi- ja olkanivelen osteokondroosi-lausuntoja saavien rotujen lista laajeni kun tutkimuksien kirjaaminen aloitettiin. INC-lausuntoja annettiin vuonna 2021 yhteensä 693 ja olkanivelen OC-lausuntoja 1 612.
Kennelliiton uudistettu terveyskysely oli avoinna verkkosivuilla ja tiedon keräämistä jatkettiin. Vuonna 2021 terveyskyselyyn kertyi 472 vastausta 65 eri rodusta. (2 623 vuonna 2020).
Kiinnostus jalostustarkastuksiin kasvoi rotuyhdistyksissä Kennelliitolla on kaikille roduille sopivat jalostustarkastusmallit käyttäytymiselle ja ulkomuodolle sekä niitä koskeva yleinen ohjeistus. Käyttäytymisen jalostustarkastuksessa keskitytään kartoittamaan koirien käyttäytymistä arkielämässä vastaan tulevissa tilanteissa. Ulkomuodon jalostustarkastuksessa kiinnitetään huomiota myös mahdollisiin liioiteltuihin ulkomuotopiirteisiin. Tarkastukset on tarkoitettu työkaluiksi rotujärjestöille.
Kiinnostus jalostustarkastuksille on rotuyhdistysten keskuudessa kasvussa. Koronapandemia valitettavasti rajoitti jalostustarkastusten järjestämistä kertomusvuonna.
Yleisimmät terveystutkimukset vuosina 2000-2021
30 000
20 000
10 000
0
2000 2005
Lonkkanivellausunnot (HD)
Kyynärnivellausunnot (ED)
Silmätutkimukset 2010 2015 2020
Polvitutkimukset 2021
Selkätutkimukset, lähetteiden mukaan
Pohjoismaisen kennelunioni PKU:n röntgenpaneeliin lähetettiin vuonna 2021 uudelleenarvioitaviksi 66 lonkkanivel- (HD) ja 11 kyynärnivellausuntoa (ED). Näistä 70 prosentissa lausunto ei muuttunut.
Kuva: Jukka Pätynen
Vuoden lopussa Kennelliitolla oli 23 (29) käyttäytymisen jalostustarkastajaa, ja vastaavia toimihenkilöitä oli 19 (19). Kennelliitolle raportoitiin 10 virallista ulkomuodon ja 2 käyttäytymisen jalostustarkastusta (yhteensä 6) .
Koirien terveyttä ja hyvinvointia edistettiin myös kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön kautta
Helsingin Yliopiston koirien hengitystiesairauksien tutkimusryhmä julkaisi marraskuussa seurantatutkimuksen lyhytkuonoisten koirien kävelytestituloksista ja ylähengitystieoireyhtymän vakavuudesta (Aromaa et al. 2021). Tutkimus on tehty tiiviissä yhteistyössä rotujärjestöjen kanssa ja sen tuloksien perusteella Kennelliitto päivitti Kävelytestiohjeistuksen vuoden 2022 alusta.
Kennelliitto oli mukana kansainvälisessä organisaatiossa International Partnership For Dogs (IPFD), jonka yhtenä tarkoituksena on ylläpitää DogWellNet-verkkosivustoa. DogWellNetin tavoite on yhdistää usean koiria rekisteröivän ja tietoa keräävän ja tuottavan tahon voimavarat koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä tiedon keskitetyksi jakamiseksi. Kennelliitto kannusti rotuyhdistyksiä osallistumaan aktiivisesti DogWellNetin toimintaan ja jakamaan tietoa roduissa tehtävästä koirien terveyttä edistävästä työstä.
Etätapahtumat koirien terveydestä ja käyttäytymisestä vetivät hyvin kuulijoita
Kennelliiton edustajat osallistuivat eri viestimissä käytyyn koirien terveyteen ja käyttäytymiseen liittyvään keskusteluun ja uutisointiin. Koiramme-lehti julkaisi monipuolisesti koirien terveyteen ja jalostukseen liittyviä artikkeleita. Virtuaalisessa Agria KoiraExpossa 6.–7.2. eläinlääkärit Esa Eskelinen ja Seppo Juntunen kertoivat nuoren koiran niveltarkastuksesta ja tietokonekerroskuvauksen (CT) käyttöindikaatiosta eläinortopediassa. Eläinfysioterapeutti Heli Hyytiäinen kertoi koiran biomekaniikasta. Tapahtumaan osallistui lähes 350 harrastajaa.
Jalostustieteellisen toimikunnan alainen käyttäytymisen jalostustyöryhmä toteutti kaksi webinaaria. Tietokirjailija Helena Telkänranta luennoi 16.6. aiheesta Koiran käyttäytymistarpeet – miten koira näkee ihmisen ja toiset koirat? Webinaarilla oli yhteensä 1 808 rekisteröitynyttä katsojaa. Koulutustapojen ja teoriatietojen uudelleenoppimisesta ja niiden vaikutuksesta taas luennoi Rajavartiolaitoksen entinen koirakoulutustoiminnan vastaava Juha Pasanen 6.10. Webinaarilla oli yhteensä 2 718 rekisteröitynyttä katsojaa.
Jalostusneuvojien peruskurssi järjestettiin myös virtuaalitapahtumana 6.–7.11. Aiheena olivat muun muassa jalostuspohjan ylläpito, jalostustarkastukset, JTO- ja PEVISA-asiat sekä käyttäytyminen osana koiran hyvinvointia. Kurssiviikonloppuun ilmoittautui yhteensä 255 harrastajaa.
Eläinlääkäreille tiedotettiin vuoden aikana ajankohtaisista asioista 11 (6) sähköisellä eläinlääkärikirjeellä. Kennelliitto oli myös omalla osastolla mukana Eläinlääkäripäivillä 8.–10.12. sekä paikan päällä Helsingin Messukeskuksessa että Eläinlääkäripäivien virtuaalitapahtumassa. Eläinlääkäripäivillä esitettäväksi tuotettiin Kennelliiton video, jolla jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio kertoo siitä, miten roturisteytyksiä voidaan hyödyntää koiranjalostuksen apuna.
