Keravan lukio ja aikuislukio, vuosikertomus 2015-2016 by Keravan lukio ja aikuislukio

KERAVAN LUKIO JA AIKUISLUKIO

Vuosikertomus 2015-2016

Keravan lukio ja aikuislukio Vuosikertomus 2015-2016

Kuvaajat: Anu Brunila-Kovanen, Elisa Vuorenmaa, Senja Saarelainen-Szwedyc, Kaisu Åström, Katja Rihu-Lehtinen, Hanna Ripatti, Pertti Tuomi, Leena Hakamäki, Noora Ranta, Timo Sikkilä, Jutta Setälä, Mirka Kleemola, Esa Savenius, Sanna Vaara, Jarkko Kortemäki, Ulla-Maija Myllyluoma, Jhonathan Saputra, Timo Sikkilä, Keravan lukion ja aikuislukion opiskelijat Julkaisija: Keravan lukio ja aikuslukio | Paino: Savion kirjapaino 2016

SISÄLLYS Lupausten mukainen lukuvuosi

Lukion projektiviikko vei uusien oppimistapojen maailmaan Geometriaa

School goes Art and Drama 2016

Abitti on kehittyvä sähköinen koeympäristö Opiskelua omaan tahtiin Opetussuunnitelmatyö

13 14

Kokemuksia musikaaliproduktiosta Duuni&Kipinä

Wanhojen tanssit

Ryhmäytymispäivä

Hei kaikille ryhmältä M3 Urapäivä 16.1.2016 Yökoulu

Avoimet ovet lukiolla Penkkarit

Lukiolla vieraili kaksi valovoimaista tähteä Yrittäjyys teemalla tulevaisuuteen

Yrityskummi Margit Lindholm vieraana Keravan lukiolla Yrittäjäpaneeli

Yritysvierailut

Aschersleben

Antiikin kurssi ikuiseen Roomaan Grönlanti

Opiskelijoiden kuvataiteen töitä Lukiomme OPKH

Liikuntaa ja terveystietoa Lukiodiplomit

Uudet ylioppilaat Henkilökunta

LUPAUSTEN MUKAINEN LUKUVUOSI Pertti Tuomi, rehtori

yksyllä uuden lukuvuoden alkaessa oli selvää, että alkavasta lukuvuodesta tulee työntäyteinen. Uusi opetussuunnitelma tai oikeasta neljä uutta opetussuunnitelmaa tuli saada valmiiksi tulevaan kevääseen mennessä. Työn alkua vaikeutti se, että kaikkien laadittavien opetussuunnitelmien perusteet eivät vielä olleet edes valmiita. Uusien opetussuunnitelmien työstäminen aineryhmissä ja muissa eri kokoonpanoissa rytmittikin vahvasti koko lukuvuotta. Syksyllä painopiste oli opetussuunnitelmien yleisten osien työstämisessä, mutta panopiste siirtyi vähitellen aineosien kirjoittamiseen. Kevät puolestaan on kulunut opetussuunnitelmien viimeistelyssä ja niiden saattamisessa valmiiksi. Tässä vaiheessa on hyvä todeta, että valmista tuli. Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi uudet syksyllä 2016 käyttöönotettavat opetussuunnitelmat kokouksessaan 11.5.2016. Opetussuunnitelmatyö on siis antanut vahvan leimansa koko lukuvuodelle. Urakka on ollut valtava, mutta samalla myös antoisa. Onhan työskentelyn painopiste ollut ansaitusti oppilaitoksen perustehtävässä. Uudet opetussuunnitelmat painottavat nykyistä vahvemmin opiskelijan mahdollisuutta oman oppimispolkunsa rakentamiseen. Samalla se korostaa opiskelijan mahdollisuutta hyväksilukea aiemmin hankkimaansa osaamista osaksi opintojaan. Opiskelijasta tulee siten nykyistä vahvemmin oman oppimi-

sensa subjekti. Sammalla uudet opetussuunnitelmat korostavat opiskelijan vastuuta omasta oppimisestaan. Voidakseen täysimääräisesti ottaa vastuuta omasta opinnoistaan opiskelijan on saatava palautetta siitä, miten hän edistyy oppimisessaan. Uudet opetussuunnitelmat uudistavat siten myös arviointia. Itsearviointi, vertaisarviointi ja opettajan antama palaute useaan kertaan kurssin aikana antaa opiskelijalle mahdollisuuden arvioida omaa edistymistään. Opetussuunnitelmaprosessin myöstä oppiminen on jo lähtenyt uudistumaan uuden opetussuunnitelman osoittamaan suuntaan. Oppilaitoksessa vallitseekin positiivisen kehittämisen henki. Uutta opetussuunnitelmaa kokeiltiin lukuvuoden aikana myös käytännössä. Aikaisempina vuosina on jo toteutettu erimittaisia teemapäiviä tai projektiviikkoja. Syksyllä päätettiin laajentaa kokeilu kuuden päivän mittaiseksi. Keskeisenä tavoitteena oli koota oppiainerajat ylittäviä kokonaisuuksia, jotka opiskelijat ja opettajat suunnittelivat ja toteuttivat yhdessä. Lopputulema kyseisestä jaksosta oli sama kuin koko lukuvuodesta, työteliäs mutta antoisa. Eräänlaisena kruununa oppilaitoksen uudistustyölle nuorten lukiokoulutus pääsi mukaan valtakunnalliseen tuntijakokokeiluun. Tuntijakokokeilu koskee vuonna 2016 ja 2017 lukiossa aloittavia opiskelijoita. Kokeilussa reaaliaineet on jaettu kahteen ryhmään: ympäristö- ja luonnontieteisiin sekä humanistis-yh-

Rehtori Pertti Tuomi ja kansanedustaja Pekka Haavisto

teiskunnallisiin aineisiin. Näistä ryhmistä opiskelijat saavat valita kursseja oman mielenkiintonsa mukaan, kunhan mukaan tulee yhdeksän syventävää kurssia kummastakin ryhmästä. Ympäristö- ja luonnontieteiden aineryhmästä opiskelijan pitää kuitenkin opiskella vähintään yksi kurssi terveystietoa ja humanistis-yhteiskunnallisten aineiden ryhmästä yksi kurssi uskontoa tai elämänkatsomustietoa. Tuntijakokokeilun avulla haetaan tietoa mahdollisen lukion uuden tuntijaon pohjaksi. Keravan lukio ja aikuislukio haki myös mukaan lukiokoulutuksen valtakunnalliseen kehittämisverkostoon. Tätä kirjoittaessani ei vielä ole tietoa siitä, valitaanko Keravan lukio ja aikuislukio mukaan myös kyseiseen hankkeeseen. Paitsi, että syksyllä otetaan käyttöön uudet opetussuunnitelmat, niin H-hetki koittaa myös sähköisessä ylioppilastutkinnossa. Lukuvuoden aikana järjestettiin kahdet valtakunnalliset harjoituskokeet, ensin syksyllä äidinkielessä ja keväällä ensimmäiseksi virallisesti kirjoitettavissa filosofiassa, maatieteessä sekä

saksassa. Harjoituskokeet antoivat runsaasti uutta tietoa kokeen järjestämisestä, mutta samalla myös käytännössä osoittivat, että runsaan vuoden jatkunut harjoittelu abitti-koejärjestelmällä on tuottanut hedelmää. Syksyn ensimmäisiin sähköisiin yo-kokeisiin ollaan hyvin valmistautuneita ja niihin voidaan mennä rauhallisin mielin.

Haluan kiittää koko oppilaitoksen henkilökuntaa, opiskelijoita sekä yhteistyökumppaneita kuluneesta lukuvuodesta ja samalla toivottaa kaikille oikein hyvää, levollista ja aurinkoista kesää. Erityinen kiitos lisäksi kaikille niille, jotka ovat lahjoittaneet stipendejä tai muita tunnustuspalkintoja oppilaitoksemme opiskelijoille. 5

PROJEKTIVIIKKO VEI UUSIEN OPPIMISTAPOJEN MAAILMAAN Pertti Tuomi, rehtori

eravan lukiossa ja aikuislukiossa toteutettiin marraskuussa 2015 projektiviikko, jonka aikana koko oppilaitos muuttui projektityötilaksi ja opinnot oli mahdollista toteuttaa myös oppilaitoksen ulkopuolella. Lisäksi ovet avautuvat ulkomaailmaan kahtena avointen ovien päivänä. Viikon tavoitteena oli kokeilla ja testata uudenlaisia tapoja opiskella ja oppia osana oppilaitoksen uusien syksyllä 2016 voimaan tulevien opetussuunnitelmien valmisteluprosessia. Opettajia ja opiskelijoita kannustettiin suunnittelemaan yhdessä oppiainerajat ylittäviä kursseja. Suunnitelmien, tapahtumien ja opetusmenetelmien teemojen tuli olla osa kurssia ja niiden tuli vaikuttaa kurssin arviointiin. Lisäksi oli kokeiltava uuden opetussuunnitelman työtapoja ja tehtävä yhteistyötä joko eri aineen opettajan tai ulkopuolisen toimijan kanssa. Projektiviikon aikana kokeiltiin mm. oppiainerajat ylittäviä ja ilmiöpohjaisia kursseja, erilaisia tapoja toteuttaa opiskelua ja opetusta, joka laajeni myös ulos luokkahuoneista ja koulusta. Tutustuttiin mm. suomalaisen muotoilun olemukseen, selviteltiin hiukkasfysiikan ja kosmologian haasteita sekä maailmansodan aikaisia kemiallisia aseita. Tutkittiin uusiutuvia ja uusiutumattomia energianlähteitä sekä kotitalouksien energiankulutusta. Tehtiin elämäntapa-analyysia sekä biotooppiympäristöjen analyysia ympäristö-

etiikan näkökulmasta. Käsiteltiin aiheita elämän merkityksellisyydestä, median etiikasta, yhteiskuntafilosofiaan, maailmankatsomuksesta minäkäsitykseen, havaitsemisesta muistin toimintaan. EU:n parlamenttisimulaatiossa tutustuttiin eurooppalaiseen päätöksentekojärjestelmään. ”Arjen auttajat” -projektissa opiskelijat olivat palvelutalo Hopeahovissa henkilökunnan apuna tuomassa virikkeitä ja vaihtelua ikäihmisten arkeen sekä tutustumassa terveydenhuoltoon. Lukuisia muita mielenkiintoisia kokonaisuuksia toteutettiin viikon aikana. Opiskelijoiden ja opettajien palautteissa korostui yhdessä tekeminen, yhteisöllinen oppiminen ja uudenlaiset opiskelumenetelmät. Pääsääntöisesti projektiviikon menetelmät koettiin positiivisina, mutta myös aikaa vievinä ja työläinä johtuen uudenlaisten työmenetelmien suunnittelusta ja käyttöönotosta. Keravalla keskeinen toimintaperiaate on kokeilun kulttuuri, jossa opetussuunnitelmien uudistaminen tehostaa oppimista ja tuo parempia oppimistuloksia. Lukion projektiviikko tähtäsi siihen, että oppilaitos pyrkii olemaan elinvoimainen ja aktiivisesti uudistuva lukio myös tulevaisuudessa. Uudet syksyllä 2016 voimaan tulevat opetussuunnitelmat tuovat nämä menetelmät oppilaitosten arkeen. Projektiviikko antoi mahdollisuuden jo nyt käyttää näitä tapoja ja menetelmiä osana oppilaitoksen työskentelyä.

GEOMETRIAA! Anne Schroderus, matematiikan opettaja & Hanna Ripatti, kuvataiteen opettaja

Sujuu se laskeminen leivänkin avulla.

hdenmuotoisuus, trigonometria, monikulmion pinta-ala, Pythagoras, ympyrän pinta-ala, sektori, kaari, tangentti… Ainerajat ylittävän lyhyen matematiikan geometria-kurssin tarkoitus oli konkreettisten itse rakennettujen havaintojen avulla saada opiskelijat omaksumaan usein hankaliksi koettuja käsitteitä ja laskutoimituksia. Kuvataiteen luokassa sekä muualla koulussa leikattiin, liimattiin, rakennettiin, tarkasteltiin, havaittiin, oivallettiin ja laskettiin kurssin keskeisiä asioita. Korostimme lämmintä tunnelmaa ja yrittämisen tärkeyttä.

Kannullinen vettä ja pallo. Tästäkin saa laskutoimituksen aikaiseksi. 8

Kurssille osallistui 10 rohkeaa nuorta, jotka halusivat kokeilla uutta oppimistapaa. Kurssia vetävinä opettajina toimivat kurssin sisällöstä ja kokonaisuudesta vastannut Anne Schroderus (matematiikka) hänen tukenaan toimi Hanna Ripatti (kuvataide). Satu Törrönen (erityisopettaja) oli tekemässä havaintoja siitä, miksi opiskelijat kokevat usein juuri geometrian hankalaksi kurssiksi. Kaikkien opettajien ja opiskelijoiden tavoite oli oivaltaa jotain uutta matematiikan opettamisesta ja oppimisesta. Pyrimme luomaan tunnelman ja tehtävät, joissa mahdollisimman pitkälle annettiin opiskelijoille tilaisuus omaan oivaltamiseen. Opettaja pyrki tarjoamaan opiskelijoille opetettavan asian pieninä palasina, kuvina, palikoina, muotoina ja rakenteina, jotta omasta oivaltamisesta syntynyt riemu kantaisi seuraavan tason haasteen päihittämiseen. Opiskelijat kävivät viikonlopun aikana läpi kaikki keskeisimmät geometrian kurssin aihekokonaisuudet. Syvempi keskittyminen yksittäisiin asioihin olisi vaatinut monta viikonloppua, joten tämän kurssin suorittaneilla opiskelijoilla ei ollut mahdollisuutta saavuttaa hyviä tai kiitettäviä arvosanoja. Kuitenkin opiskelijoiden arvostus omaa osaamista kohtaan kasvoi kurssin aikana, kun onnistumisia oivalluk-

sissa alkoi tapahtua. Tämä siitä huolimatta, että arvosanatavoite ei voinut ollut korkea. Itse asetettu arvosanatavoite auttoi opiskelijoita ottamaan vastuuta oppimisesta ja jaksamaan tiiviiksi pakatun viikonloppukurssin. Opiskelijat kokivat onnistumisia mm. kokoamalla palapelejä ja suurentamalla niitä yhdenmukaisuus-käsitteen ymmärtämiseksi. Litran vetävää muotoa harjoiteltiin ja laskettiin kokoamalla lauantai-illan herkuksi ympyräpohjaisen lieriön ja kuution muotoisia täytekakkuja. Ympyrän muotoa etsittiin koulun huonekaluista ja rakenteista. Sektori, kaari, keskuskulma ja tangentti tulivat tutuiksi ympäristöstä, jossa työskentelemme ja elämme melkein joka päivä. ”Saat välineiksi liimapuikon, mattoveitsen, sakset, kangasta ja pallon. Todista näillä välineillä pallon pinta-alan kaava (). Tarvitset kaikkia jaettuja välineitä ja vain niitä”. Opiskelijat uskalsivat yllättävän nopeasti halkaista pallonsa ja piirtää saadulla pallonpuolikkaalla neljä ympyrää kankaalle ja päällystää niillä pallonpuolikkaat. Kaava oli todistettu! Tänä keväänä toisen kerran pidetty kurssi osoitti meille taas, että oppimisen mahdollistaa ennen kaikkea opiskelijan usko onnistumiseensa, kiireettö-

Geometriaa käytännössä.

myys ja opettajan roolin kutistaminen tiedon jakajasta opiskelijan oman oivalluksen mahdollistajaksi. ”Ei tää ollut mitenkään liian raskasta. Mun käsitys matikasta muuttui. Ei se tunnu enää niin vaikealta ymmärtää. Kyllä musta tuntui, että mä ymmärsin tunneillakin, mutta kokeessa aina iskee paniikki ja sitten mä unohdan kaiken. Tää oli paljon mielekkäämpää.” Tällaiset kommentit kurssin päätteeksi innostavat opettajia jatkamaan uudenlaisten opetustapojen etsimistä.

Kokeellista geometriaa viikonloppukurssina. 9

oikkitaiteellinen kurssimme on viikonlopun mittainen kokonaisuus. Perjantaina aloitamme tyhjästä ja sunnuntaina kurssi päättyy yhteiseen elokuvailtaan, jossa katsotaan kaikkien ryhmien lyhytelokuvat karkin, popcornin ja limun juhlistaessa hetkeä. Pääosassa kurssissamme ovat draama ja elokuvataide, yhdessä tekeminen sekä usko omaan tekemiseen ja sen tuloksiin. Kolmen päivän ohjelma koostuu yhteisistä keskusteluista, elokuvan tekemisen keinoista, elokuvan aiheista, dokumenttielokuvien analysoimisesta sekä oman elokuvan toteuttamisesta. Pienryhmien elokuvat etenevät ensimmäisistä ideoista kuvakäsikirjoituksen kautta kuvaamiseen ja lopuksi työläimpään vaiheeseen eli leikkaamiseen. Perjantaista sunnuntaihin syötiin koulussa neljä ateriaa, kahdet kahvit ja kahdet aamupalat. Yöt sentään käytiin nukkumassa kodeissamme!

tansa. Opiskelijat kokeilevat, erehtyvät ja oppivat ilman ongelmaa tai turhautumista. Se, että samalla koneella oli mahdollisuus sekä kuvata että leikata elokuva, helpotti työskentelyä valtavasti. Kurssia ohjaavalle opettajalle suurin ilo on se, että opiskelijat saavat kokemuksia konkreettisesta tekemisestä ja yltävät tuotoksissaan johonkin uuteen. Sellaiseen minkä olemassaolosta heillä ei muutama päivä aikaisemmin ollut tietoakaan. Kurssillamme sekä opettajat että opiskelijat oppivat ja opettivat toisiaan sekä kohtasivat toisensa ihmisinä ohi koulusta tuttujen roolien. Olen aivan varma, että tällainen kokemus kouluopinnoissa muuttaa opiskelijoiden käsitystä siitä, että lukio-opinnoissa tehtävän työn on oltava raskasta puurtamista. Elielin Kilkin läsnäolo ja ammattitaito olivat korvaamattomat. Hänen ohjauksessaan opiskelijat saivat

SCHOOL GOES AR Hanna Ripatti ja Ulla-Maija Myllyluoma, School Goes Art and Drama -kurssin opettajat

Ohjaavina opettajina ja kurssin vetäjinä toimivat Ulla-Maija Myllyluoma (draama ja musiikki) sekä Hanna Ripatti (kuvataide). Vierailevina asiantuntijoina olivat Eliel Kilkki (dokumenttielokuvaohjaaja) sekä Jani Karvinen (näyttelijä). Kurssille osallistui parikymmentä opiskelijaa kaikista lukiomme vuosiluokista. Pääsyvaatimuksina oli halu osallistua kurssille, jaksaa olla innostunut koko viikonlopun, pysyä aikatauluissa sekä käyttäytyä niin, ettei ketään suljeta ryhmän ulkopuolelle. Kyky olla positiivinen, utelias, uskalias ja luova olivat myös kriteerejä, joita kyseltiin kurssille pyrkiviltä opiskelijoilta. Halusimme vahvistaa näitä piirteitä opiskelijoissamme elokuvan parissa työskentelyn avulla. Kuvasimme ja leikkasimme elokuvamme iMovie-ohjelmalla. Ohjelma oli helppokäyttöinen ja opiskelijat osasivat käyttää sitä jokseenkin moitteettomasti. Tekniikan haltuunotto ei ollut opiskelijoille vaikeata. Eliel Kilkin asiantuntevalla opastuksella ja neuvoilla jokainen ryhmä pystyi toteuttamaan ideoi10

ainutlaatuista ja täysin henkilökohtaista ohjausta elokuvan kuvakielestä, kuvakulmista, kameran käytöstä, tehosteista, leikkauksesta sekä äänen, musiikin ja kuvan yhteistyöstä. Näyttelijän rooliin ja työhön opiskelijoita johdattaneen kansallisteatterin näyttelijä Jani Karvisen panos viikonloppuna oli myös korvaamaton. Sydämellisellä ja arvostavalla tavalla hän neuvoi ja ohjasi opiskelijoitamme kameran kohteena olemisessa ja itseensä luottamisessa. Kurssimme on mielestäni esimerkillinen myös siinä, mitä ideoita ja toteutusmahdollisuuksia teknologia voi tarjota, kun suunnittelemme uudistuvalle lukiolle esimerkiksi aineiden välisiä kursseja tai eri aineita yhdistäviä aihekokonaisuuksia käsitteleviä projekteja. Kurssi on ollut nyt jo myös neljä kertaa todistamassa kuinka yhteisöllisyys yhdessä opiskelijoiden kykyyn ja luottamukseen omiin taitoihinsa jonkun projektin parissa, tekee nuoret jopa onnellisiksi. Onnen ja onnistumisen viikonloppuna kokenut nuori on tulevissa opinnoissaan todennäköisesti hyvä opiskelija.

RT AND DRAMA! ljännen ukurssi keräsi jo ne Lukiomme viikonlopp a misestä kiinnostuneit kerran elokuvanteke än mä ttä n uutta ja päivi opiskelijoita oppimaa lmissa ku va ku a, ss ajo i kameravanhaa! Poikia ohjas eli ytt jä Kansallisteatterin nä sekä ohjaamisessa ajaksi hja ao kumenttielokuv Jani Karvinen sekä do i. opiskeleva Eliel Kilkk

ABITTI ON KEHITTYVÄ SÄHKÖINEN KOEYMPÄRISTÖ Hilkka Saaristo, lehtori (biologia, maantiede, tvt -vastaava)

uluneena lukuvuonna lukiossamme pidettiin jokaisella koeviikolla toistakymmentä sähköistä kurssikoetta. Samanaikaisesti oli meneillään kokeita sekä langattomasti omissa luokissa että kiinteästi atk-luokkiin rakennetussa verkossa. Biologian ja maantieteen sekä saksan kurssikokeet pidettiin sähköisesti. Historian, yhteiskuntaopin ja englannin kokeista kasvava osuus tehtiin Abitissa. Uusimpina mukaan tulivat uskonnon, ranskan, psykologian ja filosofian kokeet sekä kemian ja fysiikan kokeiden teoriaosuudet. Sähköiseen ylioppilastutkintoon liittyvä Abitti parani vuodenvaihteessa. Tällöin mahdollistuivat usean eri oppiaineen kokeen teettäminen yhdellä palvelinkoneella ja erilaisten ääni- ja kuva-aineistojen vaivattomampi käyttö. Opiskelijoille merkittävin parannus tuli siinä, että tehtävien aineistot voi nyt avata erillisiin ikkunoihin tarkasteltaviksi. Vastauksiin pystyy myös liittämään järjestelmässä olevilla Libre Offce- ohjelmilla laadittaviksi annetut piirrokset ja diagrammit. Ensi syksyä alkavat sähköiset ylioppilaskirjoitukset filosofian, maantieteen ja saksan kielen kokeilla. Ylioppilastutkintolautakunnan viralliset sähköiset harjoituskokeet pidettiin kaikissa Suomen lukioissa. Lokakuussa 2015 testattiin juhlasalin järjestelmää

äidinkielessä ja 6.4.2016 pidettiin filosofian maantieteen ja lyhyen saksan harjoituskoe. Opiskelijoiden kommentit sähköisiin koetehtäviin olivat myönteisiä, mutta ”piirros- ja laskentaohjelman käyttöä sekä tekstinkäsittelyä ja laajempien vastausten laadintaa pitää vielä harjoitella”. Katso lisää sivuilta https://digabi.fi/ ja www.abitti.fi

OPISKELUA OMAAN TAHTIIN Lehtorit Paula Havukainen (äidinkieli ja kirjallisuus) ja Riitta Lähde (englanti)

iin opiskelijat kuin opettajat törmäävät usein samaan ongelmaan: toiset haluaisivat oppia kurssilla nopeammin ja enemmän, kun taas toiset tarvitsevat enemmän aikaa ja apua. Tärkeää kuitenkin olisi, että jokainen pääsisi etenemään niin pitkälle kuin haluaa ja jaksaa. Yhtenä ratkaisuna olemme tänä vuonna kokeilleet soveltaen flipped learning -metodia, jossa korostuu opiskelijan oma aktiivisuus ja opiskelu erilaisia tehtäviä tehden. Opettaja ei enää johda oppimisprosessia luokan edessä, vaan hän kiertää auttamassa niitä, jotka apua tarvitsevat. Tunneilla käydään läpi vaikeita aiheita myös yhdessä, mutta pääpaino on omaan tahtiin etenemisessä, joka onnistuu, kun opettaja antaa isomman oppimiskokonaisuuden tehtävät kerralla. Opiskelija pääsee itse suunnittelemaan ajankäyttöään ja myös miettimään, miten hän parhaiten oppii. Opiskelijaa ohjataan arvioimaan omaa tiedollista ja taidollista osaamistaan, asettamaan tavoitteita ja löytämään keinoja niiden saavuttamiseksi. Jatkuvalla yksi-

löllisellä palautteella ja arviointikäytäntöjä monipuolistamalla pystymme tukemaan opiskelun etenemistä. Muistiinpanoja ja tehtäviä opiskeltavista asioista voi tehdä niin vihkoon, erilaisiin sähköisiin ympäristöihin kuin vaikkapa nauhoittaen tai videoiden. Avun pyytäminen niin opettajalta kuin toisilta opiskelijoiltakin helpottuu, kun voi työskennellä esimerkiksi ryhmissä. Menetelmä mahdollistaa aiempaa paremmin myös sen, että opettaja voi suunnitella eri tavoitteisiin tähtääville opiskelijoille erilaisia tehtäviä: edistyneemmille haastavampia ja soveltavampia tai vaikkapa vaikeampia pohjatekstejä, ja toisaalta hitaammin etenevät voivat keskittyä ensin perusteiden hiomiseen. Myös uusi, syksystä alkaen käyttöön otettava opetussuunnitelma painottaa henkilökohtaista tavoitteenasettelua, joten tämä lukuvuosi on ollut totuttelua myös siihen. Kokeilun taustalla on toiveemme siitä, että opiskelija löytäisi opiskelun iloa ja huomaisi osaavansa. Halu oppia kantaa pitkälle.

OPETUSSUUNN Ari Meriläinen, virka-apulaisrehtori

ukuvuoden 2015-2016 suurin oppilaitoksen kehittämistyö oli opetussuunnitelmien uudistaminen. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen, tosin sitä aiemmin lukio-opintonsa aloittaneet jatkavat opintonsa loppuun vanhojen opetussuunnitelmien mukaisesti. Keravan lukiossa ja aikuislukiossa on neljä eri opetussuunnitelmaa: nuorten lukiokoulutuksen, aikuisten lukiokoulutuksen, aikuisten perusopetuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen (kymppiluokan) opetussuunnitelmat. Niiden kaikkien samanaikainen uusiminen on tiennyt isoa työrupeamaa opettajille ja rehtoreille. Myös opiskelijat ovat osallistuneet prosessiin sen eri vaiheissa mm. arvokeskustelun, ops-ky-

selyn ja ops-työryhmän opiskelijaedustajien muodossa. Opetussuunnitelma on oppilaitoksen kaikkea toimintaa ohjaava asiakirja, jossa määritellään mm. opetuksen tavoitteet ja sisällöt, käytettävät työtavat, opintojen arvioinnin muodot ja käytänteet, opintojen tuki ja opiskeluhuolto. Kyseessä on siis varsin merkittävä asiakirja ja sen uudistustyö onkin ehkä koko vuosikymmenen suurin yksittäinen pedagoginen uudistus. Opetussuunnitelmat uudistetaan tavallisesti noin kymmenen vuoden välein, joten nyt tehdyillä linjauksilla opiskeltaneen 2020-luvun puoliväliin saakka. Opetussuunnitelman vaihtuminen näkyy pikku hiljaa myös jatkavien lukiolaisten opinnoissa. Kurssien sisällöt ja numeroinnit muuttuvat enemmän tai vähemmän kaikissa oppiaineissa, ja opintojen suunnittelun avuksi on tehty vastaavuustaulukko. Siitä ilmenee, mikä toisen opetussuunnitelman kurssi mahdollisesti vastaa oman opetussuunnitelman kurssia. Lisäksi arviointia koskevat merkinnät tulevat muuttumaan uuden opetussuunnitelman kursseilla; käyttöön tulevat uudet arvosanamääritykset T eli täydennettävä ja L eli lopetettu. Vastaavasti vähitellen jäävät pois käytöstä K- ja O-merkinnät. Kurssien sisältöjen uudistuessa on selvää, että myös oppikirjat ja muut materiaalit tulevat muuttumaan lähes kaikilla kursseilla. Myös oppituntien ja kurssien järjestämistavat ja arviointiperusteet uudistuvat. Opiskelijan oma vastuu lisääntyy ja opiskelijoiden osallisuutta kaikkeen oppilaitoksen toimintaan lisätään. Tavoitteena ei ole enää pelkästään tietosisältöjen oppiminen, vaan pääpaino on enemmänkin yleisten taitojen ja laaja-alaisen osaamisen kehittämisessä. Työtavat monipuolistuvat ja oppimista tapahtuu enenevässä määrin myös oppituntien ulkopuolella. Kurssin arviointi ei enää saa perustua yhteen ainoaan koesuoritukseen, vaan arvioinnin ja palautteen tulee olla monipuolista ja jatkuvaa.

NITELMATYÃ&#x2013;

KOKEMUKSIA MUSIKAALIPRODUKTIOSTA

usikaaliproduktio on kyllä ehdottomasti yksi lukioaikani parhaista kokemuksista. Oli mahtavaa olla osana tätä produktiota. Musikaalin suunnitteluvaiheessa pääsi tekemään kaikenlaista luovaa – itse olin sävellystiimissä, ja sävelsin musikaalia varten ensimmäisen biisini. Musikaaliproduktiossa pääsi siis kehittämään luovuutta. Vaikka musikaaliproduktio vei paljon aikaa ja oli ajoittain myös uuvuttavaa, oli meillä aina kuitenkin musikaalitreeneissä hauskaa. Sain 16

myös paljon uusia kavereita, joiden kanssa naurua riitti. Musikaaliproduktion ansiosta sain myös lisää itseluottamusta ja rohkeutta esiintyä. Ennen en olisi ikinä uskaltanut laulaa sooloa yleisön edessä, mutta musikaalissa jouduin niin tekemään, ja siksi olen nykyään rohkeampi ja uskallan jatkossakin esiintyä. Kaiken kaikkiaan musikaaliproduktio oli huippujuttu, ja nyt muistelen musikaaliaikoja haikaillen. Susanna Neuvonen

ähdin mukaan musikaaliin säveltääkseni, ja tulin ulos musikaalista tanssijana, laulajana, soittajana ja säveltäjänä. Oli hienoa huomata, kuinka innokkaasti sitä vain suostui kaikkeen ja halusi olla aina vain isommassa osassa musikaalia. Kiitos tästä innostuksesta kuuluu ihanalle porukalle, jonka kanssa teimme töitä. Työnteolla tarkoitan ihan oikeata, rankkaa pään käyttöä, kun sävellyksiä piti pusertaa, vaikka ei olisi juuri sillä hetkellä ollutkaan intoa. Hauskuutta ei silti puuttunut, vaan joskus pelleilimme vieläkin kodilta tuntuvassa auditoriossa harjoitusten ulkopuolellakin. En myöskään ikinä unohda esityksiä edeltävää jännitystä, jota purimme laulamalla, soittamalla, tanssimalla ja nauramalla. Musikaali oli elämäni yksi ikimuistoisimmista ja parhaista kokemuksista!

usikaalin tekeminen on ollut yksi lukioajan kohokohdista. Musikaalissa pääsin toteuttamaan itseäni uudella tavalla. Opin musikaalin teon aikana paljon uutta ja oli mahtava tehdä yhdessä hommia, vaikka välillä koko touhu tuntuikin työläältä ja väsyttävältä. Opin tuntemaan paljon uusia ihmisiä ja löysin jopa uusia ja erilaisia kykyjä itsestäni. Oli mahtavaa olla mukana tekemässä musikaalia hyvässä ryhmässä. Hienoa oli musikaalissa myös mielestäni se, että saimme yhdessä keksiä ja tehdä koko tuotoksen alusta loppuun. Sara Hirvonen

Tuuli Lehtinen 17

DUUNI & KIPINÄ

yyskuussa oli koulullamme taas suuri tapahtuma, Duuni&Kipinä, jossa yrittäjät ja opiskelijat kohtasivat yhteisellä areenalla. Lukiolaiset toivat oman panoksensa tapahtumaan tarjoi-

lemalla kemian opettajan suunnittelemia värikkäitä juomia ja kakkuja. Samaan aikaan tapahtuman kanssa toteutettin myös yrittäjäpaneeli, jossa opiskelijat tenttasivat paikallisia yrittäjiä.

AVOIMET OVET LUKIOLLA 17–18.11.2016 Terhi Kurri, opinto-ohjaaja

eravan lukion tutorit ohjasivat peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset marraskuun sateesta sisälle lukion lämpöön. Kahden päivän aikana talossamme vieraili yhteensä lähes 400 toisen asteen koulutuspaikkaa itselleen etsivää nuorta. Tutorit kierrättivät jokaisen peruskoulun luokan sydämellisellä ohjauksella läpi talon. Esittelykierroksen aikana yhdeksäsluokkalaiset näkivät opiskelijakunnan kioskin täydessä toiminnassaan, punttisalin ja eri oppiaineiden esittelyt. Liikunnan kursseista mainostimme etenkin urheiluvalmennusta, joka on suunnattu kaikkien lajien harrastajille motoriikan, lihastasapainon, koordinaation, lihaskunnon, liikkuvuuden, ketteryyden ja ravitsemustietouden kehittämiseen. Saimoin esittelyssä eritysmaininnan sai tanssipaja. Lukion valinnaiset kielet espanja, ranska, venäjä ja saksa esittelivät kielten opiskelua lukiossa ja antoivat

kielimaistiaisia jokaisesta kielestä. Espanjaa suositeltiin etenkin matkailu-alalle aikoville, saksaa ja ranskaa EU-urasta tai kaupallisesta alasta haaveileville ja venäjää valtiotieteistä tai kansainvälisestä kaupasta kiinnostuneille. Lukiossa peruskoululaisilla oli mahdollisuus tutustua filosofiaan, jossa voi oppia ajattelemaan loogisesti, keskustella elämän tärkeistä asioista, yhteiskuntannasta, etiikasta, moraalista ja arvoista. Toinen uusi aine psykologia puolestaan antaa eväitä elämää varten: tunneilla käsitellään paljon käytännön esimerkkejä ja sosiaalipsykologiassa käsitellään miten yksilö toimii yhteisössä ja miten hän voi vaikuttaa yhteisöönsä. Tutorit esittelivät peruskoululaisille hyvästä palautteesta päätellen ilmeisen onnistuneesti myös muut lukiomme oppiaineet, retket ja opiskelijakunnan toiminnan. Kaiken kaikkiaan avoimet ovet olivat jälleen kerran onnistuneet.

PENKKARIT

WANHAT 2016 Kuvat Anu Brunila-Kovanen

RYHMÄYTY Sirpa Saletta, ryhmänohjaaja

yyskuun alussa, eräänä kauniina perjantaiaamuna, täyttyi jäähallin ympäristö ja lähimetsä jälleen kerran iloisista äänistä, kun uudet opiskelijat kokoontuivat kokeilemaan rajojaan ja ryhmänsä yhteistyön toimivuutta erilaisissa nokkeluutta ja ketteryyttä vaativissa tehtävissä. Vietettiin ”ykkösten omaa päivää” ja tutustuttiin oman ohjausryhmän opiskelijoihin. Rasteilla mm. siirryttiin saarelta toiselle lankun avulla, autettiin koko ryhmä hämähäkin verkon läpi, harjoiteltiin tasapainokävelyä huojuvan köyden päällä, puhallettiin nuolia putkista, kerättiin pisteitä

heittämällä erikokoisia palloja koriin, koottiin isoa palapeliä, pystytettiin tornia pullokoreista vaijereihin ripustautuneina - ja tietysti opeteltiin myös oman ohjausryhmän opiskelijoiden nimiä. Sää suosi tällä kertaa yhteistä päiväämme eikä syksystä ollut tietoakaan. Aurinko paistoi koko päivän ja ilmakin oli vielä melko lämmin. Päivä huipentui rasteilta kerättyjen pisteiden perusteella saadun voittajaryhmän nimen julistamiseen ja yhteiskuvaan. Iloisen puheensorinan siivittämänä siirryttiin takaisin koululle lopettelemaan hieman erilaista koulupäivää.

YMISPÄIVÄ

HEI KAIKILLE RYHMÄLTÄ M3! Opiskeluvuosi on nyt mennyt ohi, ja meidän kouluohjelma loppuu. Tämä on ollut vaikea ja tärkeä aika meille. Monet meistä ovat opiskelleet jo kolme vuotta tässä koulussa. Me haluamme kiittää kaikkia opettajia töistänsä! Kiitämme kovasti meidän luokanopettajaa Annamaijaa. Hän on antanut meille paljon tietoja, on auttanut meitä opiskelemaan suomea ja suomen kulttuuria myös. Paljon kiitoksia Mikolle mahtavista historian tunnista. Oli tosi kiinnostavaa! Meidän kiitoksia matematiikan opettajalle Arille! Sinulla oli vaikea tehtävä selittää meille säännöt, ratkaisut ja termit. Kiitos Juhalle. Meillä on ollut hyvä mahdollisuus opiskella englantia ja samaan aikaan parantaa suomea. Kaarlo, paljon kiitoksia sinulle yhteiskunnan ja maantiedon oppitunneista. Tiedämme oikeudet ja velvollisuudet. Kiitämme myös Anttia. Biologia on vaikeaa, mutta nyt me tiedämme suomen kielellä mistä koostuu ihminen! Marjo opetti fysiikkaa ja myös matematiikkaa. Kiitos sinulle ja mustamme prosenttilaskua! Terveystiedon opettajat Esa ja Senja - teille myös kiitoksia. Meidän OPO opettaja Nina. Kuinka paljon tärkeistä asioista sinä olet kertonut meille ja olet auttanut integroitumaan Suomen elämään! Pallon kiitoksia. Paljon työtä on tehty. Olemme osallistuneet erilaisiin tapahtumiin ja projektiviikkoon. Kävimme Helsingissä kirkoissa. Meidän matkamme Heurekaan oli unohtumaton. Paljon kiitoksia kaikille, jotka ovat olleet meidän kanssa. Kiitos sinulle, meidän kaikkein paras koulu! Monikulttuurisuustapahtuma vietettiin torstaina 19.5.2016. Opiskelijaryhmät tekivät oppilaitoksessa yhteistyötä laajalla rintamalla. Mukana olivat kaikki maahanmuuttajaryhmät sekä lukion vaihto-opiskelijat. Lukion maailmanmusiikkikurssilaiset osallistuivat yhteisesitykseen maahanmuuttajamusikanttien kanssa.

URAPÄIVÄ  Noora Ranta, opinto-ohjaaja

o perinteeksi Keravan lukiolla muodostunut Urapäivä järjestettiin tänä lukuvuonna lauantaina 16.1.2016 klo 9.00-13.30. Päivän tavoitteena oli lisätä lukiolaisten työelämäyhteyksiä, antaa opiskelijoille tietoa tämän päivän työelämästä ja eri vaihtoehdoista sekä auttaa opiskelijoita oman alan valinnassa. Urapäivään kutsuttiin puhumaan erityisesti yläkoulu- ja lukioikäisten opiskelijoiden vanhempia. Kaiken kaikkiaan vierailijoita oli yhteensä 34, kuulijoina olivat kaikki lukiolaiset sekä Sompion ja Keravanjoen yhdeksäsluokkalaiset. Yhteensä siis melkein 1000 opiskelijaa. Ysiluokkalaiset saivat valita kolme, lukiolaiset kuusi luentoa, joita menivät päivän aikana kuuntelemaan. Luennoitsijoita oli usealta eri alalta. Vierailijoiden joukossa oli mm. poliisi, palomestari, rikosseuraamussosionomi, ortopedi, personal trainer, taloustoimittaja ja veturinkuljettaja sekä useita toimitusjohtajia. Mahtuipa joukkoon myös Keravan kaupunginjohtaja, oikeustieteen yliopistonlehtori ja tietokirjailijakin. Luennoitsijat kertoivat omista kouluajoistaan; mistä aineista olivat aikoinaan pitäneet ja missä olivat menestyneet sekä kuinka olivat nykyiseen työhönsä päätyneet. Saimme kuulla työn hyvistä ja

huonoista puolista sekä siitä, millaisia ominaisuuksia työ tekijältään vaatii. Kertomukset kirvoittivat useita mielenkiintoisia keskusteluja, joiden aikana kukin saattoi peilata omaa soveltuvuuttaan kyseiselle alalle. Palautteen perusteella suurin osa opiskelijoista piti urapäivää hyödyllisenä ja koki saaneensa luennoista apua ammatinvalintaansa. Urapäivällä saattoi olla myös syvällisempi merkitys, kuten alla olevasta opiskelijapalautteesta voi päätellä: ”Mielestäni urapäivä ei ollut hyödyllinen tulevan ammattini valinnan kannalta, sen sijaan sen tarkoitus oli minulle paljon syvempi. Sillä itselleni oli tärkeää kuulla kuinka erilaiset valinnat ja sattumat voivat aina johtaa johonkin erilaiseen, urille joita ei olisi ikinä ajatellutkaan. Eli tarinat ammatteihin pääsemisten takana oli se juttu. Ettei ole vielä lähes mitenkään väliä mihin lähden maailmalla opiskelemaan, koska oma ala tulee vastaan ennemminkin yllätyksenä joltakin polulta minkä on valinnut. Ja että vielä monen kymmenen vuoden päästä voin huomata omistavani monta erilaista ammatti nimikettä. Kokemus, ahkeruus ja yrittäväisyys ovat tärkeintä. Jokseenkin sanoma oli tuon suuntainen urapäivässä minulle. Että jokainen voi oman ammattinsa kautta päätyä arkensa ”sankariksi”, jos niin tahtoo.”

YÖKOULU  Ilari Salmi, Opiskelijakunnan puheenjohtaja

erinteinen yökoulu järjestettiin huhtikuussa jälleen opiskelijoiden iloksi. Yön aikana muun muassa saunottiin, pelailtiin sulka- ja lentopalloa, sekä laulettiin karaokea. Vuosittaisen tapahtuman veturina on toiminut opiskelijakunnan hallitus ja edelleen tapahtumavastaava Sofia Sundman. Yökouluun osallistui noin 80 opiskelijaa, joista

suurin osa jaksoi nauttia toistensa seurasta aamutunneille saakka. Ahkerimmat heistä saivat suorittaa leipomalla itselleen kurssin. Pelkästään opiskelijoille yökoulu ei ollut vaan menosta saattoi tarkkasilmäisin huomata muutaman opettajan ja itse rehtorinkin. Vaikka täysin mutkatonta ei yökoulun järjestäminen ollut, nauttivat hyvästä fiiliksestä ja yhteishengestä itse kukin osallistuja.

VIERAILEVAT TÄHDET Anne Schroderus ja Marjo Vehter

ansanedustaja Pekka Haaviston vierailu 11.1.2016 täytti koko koulun opiskelumaiseman. Hänet oli kutsuttu puhumaan Suomen ja maailman ajankohtaisista ilmiöistä. Puheessaan Haavisto käsitteli mm. ympäristöongelmia, tasa-arvoa ja maahanmuuttoa. Lukiolaiset saivat kuulla monipuolisen ja omakohtaisen esityksen monissa kansainvälisissä ja poliittisissa tehtävissä olleelta poliitikolta. Haavisto korosti lopuksi, kuinka tärkeää nuoren on kehittää omaa monimuotoi-

suuttaan ja suhteitaan harrastusten ja vapaa-ajan toiminnan kautta. Finlandia-palkittu kirjailija Jussi Valtonen kertoi kirjailijan työstä 28.1.2016 teosten syntymisestä, kirjailijan haasteista ja kasvamisesta. Tilaisuus oli suunnattu erityisesti äidinkielen opiskelijoille. Täysi auditorio kuunteli keskittyneenä ja lopuksi innostui esittämään kysymyksen Valtosen mielestä hyvästä kirjasta. Kirjasarja nuoresta noidanalusta koulussa ja osana yhteiskuntaa oli lähellä kirjailijan sydäntä.

YRITTÄMÄLLÄ TULEVAISUUTEEN Anu Rajajärvi

oulussamme on usean vuoden ajan ollut mahdollista seurata omaa yrittäjän polkua. Kurssitarjottimella on yrittäjyyden teemalla tarjolla neljä erilaista kurssisisältöä. Yrittäjyydestä on puhuttu myös eri oppiaineiden tunneilla sekä koulumme yhteisissä tapahtumissa, hyvinä esimerkkeinä jokasyksyinen yrittäjäpaneeli toisen vuoden opiskelijoille sekä ensimmäisen vuoden ryhmien yrittäjäkummit. Lukuvuoden 2015-16 aikana järjestettiin kaksi yrittäjyyteen liittyvää opintokurssia. Perinteinen, jo seitsemättä kertaa järjestetty, NY24h-leiri on kasvattanut suosiotaan. Leiri järjestettiin perinteisesti yhteistyössä Järvenpään lukion kanssa, tällä kertaa leiri Järvenpään lukion tiloissa. Keravalta mukana oli 15 opiskelijaa, yksi tutorohjaaja sekä yksi ohjaava opettaja. Järvenpäästä mukana oli saman kokoinen joukko. Leirin teemaksi oli tänä vuonna valittu Suomen ulkomaankauppa ja uudet tulevaisuuden innovaatiot. Opiskelijat saivat tehtäväksi suunnitella yritysidean, joka sisälsi suomalaisen vientituotteen tai -palvelun. Yhden vuorokauden aikarajoissa syntyi huikeita tarinoita suomalaisen luonnon antimien jalostamisesta erilaisiin mobiilisovelluksiin. Leiri huipentui jokaisen ryhmän omaan presentaatioon, asiantuntevaan tuomarointiin sekä parhaan yritysidean palkitsemiseen. Toinen yrittäjyyskurssi olikin kestoltaan selkeästi edellä mainittua pitempi. Vuosi yrittäjän-kurssi käynnistyi syyskuussa Kansallisen yrittäjäpäivän toimiessa hyvänä starttina. Kurssi toteutettiin lukujärjestyksen

ulkopuolisena kokonaisuutena, syksyllä tiiviimmin kokoontuen ja keväällä yritystoimintaan keskittyen. Yritysten lopettaminen ja voittojen kirjaaminen on edessä nyt toukokuussa. Kurssin aikana suunniteltiin oma yritysidea huolella ja niin että sen toteuttaminen käytännössä oli mahdollista. Yritystoiminnan aloittaminen käytännössä tuntui tänä vuonna haastavalta. Syksyllä mukana oli yli kaksikymmentä innokasta yrittäjän alkua. Ideoita syntyi paljon, mutta kun markkinoinnin ja myyntityön aloittamisen aika tuli, alkoivat muut asiat houkutella enemmän. Lopulta kevääseen asti toimintaansa pyöritti kaksi yritystä: Helppo&Halpa-yritys keskittyi lukiokirjojen välitykseen ja Katutanssikerho nimensä mukaisesti alakouluikäisten tanssin opetukseen. Yritysideat olivat erityisen ajankohtaisia. Lukiokirjojen kierrättäminen on saavuttanut koko ajan laajempaa suosiota ja siksi tuotettu palvelu nähtiin koulussa tarpeelliseksi. Toisaalta lasten liikunnallisuuden tukeminen on lähes viikoittain uutisotsikoissa. Katutanssikerho edusti kouluamme myös Etelä-Suomen aluemessuilla Vantaalla helmikuussa. Näin kurssilaiset kommentoivat kulunutta vuotta: ”Kurssi on ollut kaikkien mielestä erittäin hyödyllinen ja antoisa. Olemme oppineet kurssilla paljon hyödyllisiä asioita, joita emme itse olisi hoksanneet. Emme hetkeäkään ole katuneet kurssille osallistumista vaikka aikaajoin aikataulumme on ollutkin tiukka. Toiveenamme olisi jatkaa yritystoimintaamme kurssin loputtua.”

YRITYSKUMMI MARGIT LINDHOLM VIERAILULLA Eija Mälkönen, 15B-ryhmän ryhmänohjaaja

orstaina 3.3. saimme viraaksi Elido Oy:n toimitusjohtajan Margit Lindholmin, joka on tänä lukuvuonna 15B-ryhmän yrityskummi. Yhden oppitunnin aikana Margit Lindholm kertoi värikkäästä taustastaan niin opiskelujensa kuin aikaisemman työuransa suhteen. Vuonna 2011 yksityisyrittäjäksi ryhtynyt Margit uskaltautui ostamaan Elido Oy:n ja tuomaan yrityksen Keravan Saviolle Klondyke-taloon. Parin hengen yritys kasvoi nopeassa tahdissa yli kymmenen vakinaista työntekijää käsittäväksi mainosalan ammattilaiseksi. Paitsi omasta yrityksestään ja urastaan Margit kertoi myös, millaista on yrittäjän arki, kuinka paljon se vie aikaa ja minkälaista luonnetta yrittäjältä vaaditaan. Ihan

hetkessä ei pidä ”heittää hanskoja tiskiin” eikä saa olla liian stressiherkkä. Kun Margit luentonsa päätteeksi kysyi ryhmältä, kuinka moni heistä on harkinnut ryhtymistä yrittäjäksi, luokassa uskaltautui vain yksi opiskelija nostamaan kätensä pystyyn. Vielä tässä vaiheessa nuoret eivät ehkä ajattele yrittäjyyttä ensimmäisenä uravaihtoehtona. Margit Lindholmin vierailu lukiollamme ei jää ainoaksi kosketukseksi kummiyrityksen toimintaan, sillä myöhemmin keväällä ryhmä 15B vierailee Saviolla Elido Oy:n tiloissa. Tätä vierailua jäämme odottamaan innolla, sillä silloin pääsemme tutustumaan tilojen lisäksi yrityksen varsinaiseen toimintaan.

YRITTÄJÄPANEELI Ella Kortelainen ja Anette Toiviainen

eravan lukiolla järjestettiin 3.9.2015 Duuni ja Kipinä -messujen yhteydessä Yrittäjäpaneeli. Paneelin juontajina toimivat lukiomme oppilaat Ella Kortelainen ja Anette Toiviainen. Tapahtuma järjestettiin koulun auditoriossa ja sinne olivat tervetulleita kaikki koulumme toisen vuoden opiskelijat. Tarkoituksena oli avartaa tietoisuutta yrittäjyydestä ja sen käytännöistä oppilaille, sekä tietenkin innostaa heitä tulevaisuuden uravalintaa varten. Vieraiksi saimme laidasta laitaan yrittäjiä eri aloilta. Paneeliin osallistuivat Jukka Nissinen

(Symboli), Kati Niemi (KN Collection), Pekka Vesterinen (Pika-Lasi), Petri Juntunen (Kenkä-Kingi), Pia Närhi (Sisustus-Närhi), sekä Saija Sitolahti (Järvenpään Kukkatalo Oy). Yrittäjiltä kysyttiin mm. että millainen ihminen heidän mielestään sopisi yrittäjäksi, mikä yrittämisessä on parasta ja kokeeko hän sen olevan työ, jota haluaa jatkaa loppuelämänsä. Jokainen yrittäjä kertoi mielenkiintoisia pointteja omasta matkastaan yrittäjäksi, sekä yrittäjän arjesta. Yrittäjät olivat helposti lähestyttäviä ja avoimia, moni oppilas sai heiltä varmasti paljon oleellista tietoa. 37

TIETOA BIOVOIMASTA Ulla Varetsalo

piskelijat (15E) vierailivat Keravan biovoimalaitoksella huhtikuussa. Aluksi meille kerrottiin kuvin voimalaitoksen toiminnasta ja energian tuotannosta. Saimme kuulla myös, millaisia työtehtäviä tällä alalla on ja millaisen koulutuksen kautta energia-alalle voi päästä töihin. Tämän jälkeen pääsimme kierrokselle näkemään voimalaitoksen eri rakennuksia ja meille kerrottiin, mitä eri tuotantovaiheissa tehdään. Fortumin Järvenpään biovoimalaitoksen käyttöpäällikkö DI Veli-Pekka Hakatie oli koulussamme luokan 15F vieraana 27.4.2016. Hän kertoi Fortumin toiminnasta, sen strategiasta ja painopistealueista, esim. globaaleista trendeistä: vähähiilisyydestä, uusiutuvasta energiasta ja kiertotaloudesta. Myös aurinko- ja tuulivoimaan tullaan panostamaan entistä enemmän. Hakatie kertoi omasta opiskelustaan ja työnteostaan nuorena, aina lukioajoista lähtien. Hän sanoi

laajan kielitaidon olevan hyödyllistä käytännön työssä, vaikka englanti onkin pääkieli. Opiskelijoita kiinnosti mm. kesätyöpaikat Fortumilla.

ASCHERSLEBEN Aleksandra Fedotova, opiskelija

okakuun ensimmäisellä viikolla saimme vieraita lukiosta Ascherslebenistä Saksasta. Vieraat majoittuivat meidän projektiin osallistuneiden opiskelijoiden luona ja me tiesimmekin jo etukäteen kuka vieraista luoksemme tulisi. Kaikesta huolimatta oli jännittävää tavata saksalaiset vieraat ensimmäistä kertaa. Juttua kuitenkin riitti heti alusta alkaen ja tutustuimme toisiimme nopeasti. Saksalaiset opiskelijat kävivät kanssamme oppitunneilla ja iltapäivällä meillä oli yhteistä ohjelmaa. Tutustuimme yhdessä Helsinkiin ja kävimme esimerkiksi Helsingin musiikkitalossa koska projektimme yhtenä aiheena kielten lisäksi oli musiikki. Viikko kului nopeasti ja pian olikin jo aika sanoa vieraille hyvästit. Suunnittelimme kuitenkin jo vastavierailuamme Ascherslebeniin ja lupasimme pitää yhteyttä. Eräänä joulukuisena aamuna lähdimme lentokentälle, josta matkamme Ascherslebeniin alkaisi. Lensimme ensin Berliiniin, josta oli 2 tunnin ajomatka Ascherslebeniin. Vietimme Berliinissä kokonaisen päivän saksalaisten oppilaiden kanssa.

He esittelivät meille Berliiniä ja sen nähtävyyksiä. Kävimme myös museossa ja lopuksi jäi aikaa käydä ostoksilla, ennen kuin lähdimme ajamaan perheiden luokse Ascherslebeniin. Perheet olivat todella ystävällisiä ja heidän luonaan asuminen oli mukavaa. Berliinissä vierailun lisäksi pääsimme tutustumaan Ascherslebeniin, sekä muihin sen lähellä sijaitseviin kaupunkeihin. Kävimme saksalaisilla joulumarkkinoilla ja joulukonsertissa, joka oli iso ja hieno tapahtuma paikallisten kesken. Kävimme saksalaisessa ystävyyskoulussamme oppitunneilla. Vaikka tapahtumia ja tekemistä oli paljon, kerkesimme myös viettää aikaa saksalaisten kanssa. Matkalla näimme saksalaisten nuorten arkea ja pääsimme tutustumaan heidän tapoihinsa. Matkan ansiosta tutustuimme suomalaisten kanssa keskenämme paremmin, sekä jokainen meistä sai myös saksalaisista nuorista ystäviä. Englannin puhuminen oli hauskaa ja englannin kielen taidot paranivat. Matka oli hauska ja siitä jäi hyvät muistot.

Musaesitys Keravalla Opiskelijoita

Ryhmätöitä Keravalla

Yhteiskuva Saksassa

ANTIIKIN KURSSI IKUISEEN ROOMAAN 2–6.10.2015 Kaisu Åström

okakuussa 2015 kokoonnuimme jälleen 18 opiskelijan kanssa Helsinki-Vantaan lentokentälle valmiina aloittamaan koulukohtaisen syventävän kurssin. Jokainen kurssilainen oli valmistellut oman osuutensa ohjelmasta jo etukäteen valitsemalla aiheen antiikin Rooman aikakaudelta ja tekemällä suullisen esityksen siitä. Kurssin parasta antia oli sekä opiskelijoille että opettajille se, että saimme kuulla päivittäin erinomaisia tietoiskuja mm. Colosseumista, Pantheonista ja roomalaisesta kylpyläkulttuurista. Viiden päivän matkamme alkoi perjantaiaamun lennolla ja ehdimmekin jo saman päivän aikana liikkeelle Roomassa. Kaikki viisi päivää ovat täynnä yhteistä ohjelmaa ja ennen kaikkea historiaa. Vaikka käytämme julkisia liikennevälineitä liikkumiseen, 40

on ydinkeskustaan helpoin tutustua kävellen. Silloin myös ymmärtää Rooman historian monikerroksisuuden; koskaan ei tiedä mikä aukio pylväineen nurkan takaa paljastuu tai kenen renessanssitaiteilijan kattomaalaukset koristavat kirkon holvikattoa. Rooman päiviimme oli toki varattu myös vapaata aikaa, jolloin opiskelijat liikkuivat kaupungilla pienissä ryhmissä nauttien kaupungin tunnelmasta. Hieno yhteinen kokemus oli osallistuminen Serie A:n jalkapallomatsiin, jossa pelasivat vastakkain Rooman oma SS Lazio ja sarjanousija Frosinone Calcio. Lazio voitti 2-0 ja tunnelma stadionilla oli mieletön. Päivät Roomassa kuluivat nopeasti ja kotimatkan koitettua lentokoneessa oli väsyneitä, mutta tyytyväisiä opiskelijoita. Tällaiset kurssit ovat lukiossa Se juttu, josta jää muistot loppuelämäksi.

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ GRÖNLANNISSA Anu Brunila-Kovanen

eravan lukio ja aikuislukio oli mukana Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittamassa hankkeessa, jossa koulut ja lukiot tekivät kansainvälistä yhteistyötä luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi. “Teaching sustainable use of energy and raw materials in an environment affected by climate changes” oli grönlannista käsin koordinoitu kansainvälinen hanke, joka tuki kouluopetusta painottaen samalla kestävän kehityksen ja luonnonvarojen kestävän käytön teemoja. Pohjoismaisten oppilaitosten välisessä yhteistyössä toteutettava hanke liittyi Pohjoismaiden ministerineuvoston arktiseen yhteistyöohjelmaan vuosiksi 2015–2017. Kansainvälisen yhteistyön kautta tietoisuutta kestävästä kehityksestä pyrittiin levittämään kaikissa pohjoismaissa. Hanke käynnistyi kesäkuussa 2015. Keravan lukio ja aikuislukio oli hankkeen ainut

suomalainen yhteistyöoppilaitos. Muita mukana olijoita olivat Naerumin lukio Tanskasta, Akureyrin lukio Islannista, avaruustutkimusasema Norwegian Space Center Norjasta sekä useat koulut Grönlannin Sisimiutin kaupungista, jossa hanketta koordinoitiin. Sisimiutissa järjestettiin elokuussa hankkeen aloituskokous, johon osallistui Keravan lukiolta ja aikuislukiolta opettaja Anu Brunila-Kovanen. Hanke eteni osallistuvissa kouluissa projektiluontoisen työn merkeissä. Keravan lukiossa ja aikuislukiossa hanketyöhön osallistuvat maantieteen ja englannin kielen opiskelijaryhmät. Oppilaitoksessa työstettiin projektiviikolla (16.–23.11.2015) sähköistä aikakauslehteä, johon opiskelijat kirjoittivat luonnonvaroihin liittyviä artikkeleita. Lisäksi opiskelijat kehittivät kyselytutkimuksen ja analysoivat tutkimuksen tuloksia. Englannin opiskelijat käänsivät materiaalit englanniksi ja toteuttivat kentällä tehtävän kyselytutkimuksen.

OPISKELIJOIDEN KUVATAITEEN TÖITÄ

Ida Hjelt

Tulkintoja taidehistoriasta. Anu Kallio 42

Noora Alariesto

Lilly Bergström

Mikä on selfie? Mitä tarkoittaa omakuva? Miten tutustun itseeni, jos työskentelen kasvojeni parissa hetken pidempään kuin tarvitsee, jos vain painan kännykän näppäintä?

Sara Silvast 43

LUKIOMME OPKH Nella Aro, 14A

ähdin mukaan opiskelijakunnanhallituksen toimintaan vuonna 2015, sillä halusin nähdä miten lukiomme hallitus vaikuttaa asioihin. Näiden kahden vuoden aikana olen huomannut, kuinka hyvin ja helposti pystymme vaikuttamaan ja kuinka hienoja asioita olemme saaneet tehtyä. Toimintamme on hyvin organisoitua. Kaikilla on oma tehtävä hallituksessa, jota hoidetaan koko hallituskauden ajan. Lisäksi hallituslaiset osallistuvat erilaisiin työryhmien kokouksiin, joita ovat johtoryhmä, opettajainkokoukset, YHR, OPS ja ruokalan henkilökunnankin kanssa kokoustamme tasaisin väliajoin. Uuden opetussuunnitelman kehittämiseen olemme hallituksen kanssa osallistuneet tänä lukuvuotena varsin tiiviisti. 44

Hallitus on järjestänyt tänä lukuvuotena myös erilaisia tapahtumia, joista suurin osa on liittynyt joihinkin juhlapäiviin. Syksyllä järjestimme norsufudista, johon koko koululla oli mahdollisuus osallistua. Lisäksi toteutimme halloween -tapahtuman ja pikkujoulun, joissa tarjoiltiin teemaan sopivaa naposteltavaa, sekä järjestettiin opiskelijakunnalle ohjelmaa. Keravan kaupunki myönsi hallitukselle 2000 euroa hankerahaa, jonka käytimme viihtyvyyden parantamiseen. Keväällä suurin tapahtumamme oli toimintaviikko, jossa kisailtiin erilaisten lajien parissa ja viikko huipentui yökouluun. Tapahtumien ohella pidämme kiskaa välitunneilla opiskelijakunnalle auki. Opiskelijakunnanhallituksen toiminta oli lukuvuodella aktiivista, kehitimme uusia innovaatioita ja vaikuttamistapoja ja saimme paljon hienoja asioita aikaan.

TUTOR-TYÖ Hanna Ripatti, tutoreita ohjaava opettaja

’O

n kivaa tutustua uusiin ihmisiin. Sekä meihin tutoreihin että niihin pikkusiin sit elokuussa.” ”Tää on ollut yllättävän rentoa, vaikka on ollutkin hommia aika paljon ja koko vuoden.” ”Kivaa on ollut järkätä kaikkia niitä juttuja ykkösille ja sitten huomata, että homma toimii ja ite osaa olla neuvomassa ja ohjaamassa jengiä.” ”Odotan sitä, että saa auttaa ja neuvoa. Mä muistan kuinka pihalla ite olin elokuussa, kun koulu alkoi. Kaikki oli uutta ja outoa. Jännitti tosi paljon.” ”Yhteishenki on ollut ihan mahtavaa ja sitä mä haluun niille uusillekin. Et ne tietää mihin joukkoon ne kuuluu.” Tulevan lukuvuoden ja edellisen lukuvuoden tutoreiden kommentit kertovat hyvin mistä tutoroinnissa on kyse. Tutoriksi ryhtyvän nuoren on oltava valmis ja halukas auttamaan lukionsa aloittavia ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita kaikessa mahdollisessa,

mitä he tulevat kohtaamaan opintoja aloitettaessa. Tämän panoksen lisäksi tutoreiden vastuullisena työnä on esitellä kouluamme yläkoululaisille, osallistua vanhempainiltoihin ja markkinoida lukiotamme laajemminkin erilaisissa kouluvuoden aikana eteen tulevissa tapahtumissa. Tutorit tuntevat työnsä mielekkääksi, koska ovat itse saaneet kokea oman ensimmäisen lukiovuotensa aikana, erityisesti ensimmäisten viikkojen aikana, kuinka tärkeätä on, kun joku oman ikäinen, samassa tilanteessa ollut hymyilevä nuori ottaa lämpimästi vastaan ja auttaa. Yhteisöllisyys ja kuuluminen joukkoon ovat ensisijaisen tärkeitä asioita motivoitumisessa lukio-opintoihin. Tutorin työ on yhdessä koko koulumme henkilökunnan kanssa ennen kaikkea sitä, että saamme opiskelijat tuntemaan itsensä ”meidän lukion” opiskelijoiksi. Kun nuori kokeen lukiomme omakseen, ovat koulun käytänteet, opiskelun tavat, opettajat ja muut nuoret tulleet tutuiksi ja opinnot mielekkäiksi. Tämän eteen tutorimme tekevät työtä!

LIIKUNNAN JA TERVEYSTIEDON TOIMINTAA 2015–2016 Senja Saarelainen-Szwedyc, Liikunnan- ja terveystiedon opettaja

erveystiedon 1. kurssin opiskelijat suorittivat arjenauttamisprojektia palvelutalo Hopeahovissa, jossa opiskelijat mm. keskustelivat, viettivät aikaa, avustivat ja ulkoilivat asukkaiden kanssa. Liikuntakursseilla tutustuttiin uusiin lajeihin, kuten virkisty liikunnasta kurssilla tutustuttiin seinäkiipeilyyn, hohtogolfiin, brasilialaiseen jujutsuun jne. Lisäksi liikuntaseikkailukurssilla koettiin jännittäviä hetkiä mm. värikuulapelissä, jousiammunnassa, Sub-lautailussa ja melonnassa. Kuntoliikuntakurssilla suoritettiin omaa valmennusohjelmaa ja osallistuttiin naisten kymppiin toukokuu 2016. Urheiluopistokurssilla toukokuussa 2016 vietimme monipuolisen, virkistävän ja yhteishenkeä kohottava viikonlopun Pajulahdessa. Samoin talviliikuntakurssi Rukalla maaliskuussa 2016 sekä retkeilyja vaelluskurssi Uudellamaalla Nuuksiossa elokuussa 2015 onnistuivat mallikkaasti, josta saimme ikimuistoisia kokemuksia ja yhteishenkemme vahvistui. Liikuntaprojekti- ja liikunta ammattina kurssilla opiskelijat toimivat valmentajina ja ohjaajina erilaissa urheilu- ja kerhotoiminnassa. Liikuntadiplomin sai

suoritettua viisi tyttöä ja kolme poikaa mallikkaasti lukuvuonna 2015-2016. Opiskelijoiden Sara Kiurun ja Salla Rusilan kokemuksia liikuntakurssilta: ”LI3 kurssi oli todella monipuolinen ja oli kiva pelata ja kokeilla eri lajeja. Pelaaminen sekajoukkoeilla oli kehittävää ja tuli kunnolla hiki pintaan. Suosittelemme kurssia muille liikunnasta pitäville ja on hienoa että koulun kurssin kautta voi kokeilla näin monipuolisesti eri lajeja.” Arjen auttajien kokemuksia palvelutalo Hopehovista: ”Meidän ryhmän osalta vierailu palvelutalo Hopeahovissa sujui erittäin hyvin. Ennakkoluuloista huolimatta kaikki osallistuivat arjenauttamiseen todella tehokkaasti ja hyvällä asenteella. Kaikki tulivat ajoissa paikalle asiallisessa varustuksessa ja jokainen ryhmämme jäsen käyttäytyi mielestäni tilanteeseen sopivalla tavalla ja hoiti reippaasti kaikki annetut tehtävät. Vierailu oli todella avartava kokemus ja uskon että kaikista ryhmämme jäsenistä oli myös ilo päästä auttamaan. Käytiin ulkoilemassa asukkaiden kanssa ja keskusteltiin sekä jotkut pelailivat. Opittiin uusia asioita asukkaista ja positiivista oli nähdä palvelutalon asiantuntevaa toimintaa.”

LUKIODIPLOMIT, KEVÄT 2016 Jurvelin Krista

Kinnunen Ville-Mikko

Mansikkamäki Aake

Suomaa Sallamari

tanssi

liikunta

musiikki

kuvataide

Kainulainen Santeri

Kokkonen Heidi

Mononen Outi

Tiihonen Raita

liikunta

Kenraali Sohvi

Luoma-aho Valtteri

Spieker Wiebke

Tissari Henri

tanssi

kuvataide

musiikki

Kinnunen Sonja

Luukkonen Janina

Ström Henna

Viro Valtteri

kuvataide

teatteri

TANSSIN LUKIODIPLOMI Krista Jurvelin ja Sohvi Kenraali

eravan lukio ja Keravan tanssiopisto tekevät yhteistyötä, mikä mahdollistaa tanssin lukiodiplomin suorittamisen vaivattomasti. Diplomi koostuu tanssillisesta tehtävästä, kirjallisista töistä ja lukion aikaisista tanssikursseista, joita saa käymällä tanssin aamuvalmennuksessa ja tanssiopiston iltatunneilla. Lukiodiplomiprosessin aikana saa kannustusta ja tukea tanssinopettajilta ja diplomiin kuuluvia kirjallisia töitä varten tarvittaessa myös äidinkielen opettajalta. Tanssin lukiodiplomissa pääpaino on tanssillisella tehtävällä. Teimme tanssillisina tehtävinämme itsellemme omat koreografiat, joita suunnittelimme ja työstimme pääasiassa omalla vapaa-ajallamme, mutta niihin käytettiin aikaa myös tanssin aamuvalmennuksessa. Aamuvalmennuksessa saadut tanssinopettajan neuvot ja kannustava ilmapiiri olivatkin kullanarvoisia. Aamuvalmennus ei kuitenkaan keskity pelkästään lukiodiplomin työstämiseen vaan tunneilla myös mm. tutustutaan monipuolisesti tanssilajeihin eri opettajien johdolla. Harjoittelimme esim. jazzia, suomalaista kansantanssia, joogaa sekä akrobatiaa. Monipuolisuus onkin tanssinharrastajalle suuri etu. Tanssin aamuvalmennuksessa positiivista on myös se, että tunneille saa osallistua kuka tahansa. Jos kuitenkin haluaa tehdä tanssista lukiodiplomin, on oltava tanssitaustaa sekä harjoiteltava säännöllisesti.

Tanssin lukiodiplomin tanssillisen tehtävään kuuluu myös esiintyminen. Ennen varsinaista lukiolaisnäytöstä meillä oli tanssiopistolla ns. demonäytös. Demonäytöksessä koreografioidemme ei kuitenkaan tarvinnut olla vielä valmiita, sillä demonäytöksen ideana oli saada varmuutta varsinaista koitosta varten sekä mahdollisesti myös kuulla palautetta kavereilta. Demonäytöksen jälkeen työstimme koreografiamme valmiiksi ja hioimme niitä sekä valmistauduimme esitykseen. Esitys olikin äärimmäisen jännittävä, sillä tuotoksemme arvioitiin esitystilanteessa. Lisäksi katsomossa oli kavereitamme, joille esiintyminen jännitti, koska esitystilanteessa halusi näyttää mitä osaa ja mihin parhaimmillaan pystyy. Kovasta jännityksestä huolimatta esityksemme menivät loistavasti ja päällimmäisenä esiintymisestä jäi erittäin positiivinen fiilis. Muutenkin koko lukiodiplomiprosessi oli kaiken kaikkiaan antoisa, vaikka diplomin tekeminen oli ajoittain myös raskasta. Jälkikäteen ajateltuna kova työ diplomin eteen ja arvioinnin jännittäminen olivat todellakin kaiken sen arvoista, mitä diplomin tekeminen meille antoi. Olemme tyytyväisiä ja kiitollisia siitä, että meillä oli mahdollisuus suorittaa tanssin lukiodiplomi.

MUSIIKIN LUKIODIPLOMI

usiikin lukiodiplomi on ylioppilastutkintoon liittyvä todistus lukion aikana osoitetusta erityisharrastuneisuudesta ja tavallista vaativammasta osaamisesta. Musiikkidiplomi tehdään opetushallituksen ohjeiden mukaan. Kuluvana lukuvuonna Keravan lukiossa suoritettiin kaksi musiikin lukiodiplomia. Henri Tissarin konsertissa maaliskuussa kuultiin Henrin runollisia teks-

tejä, joihin Ilmari Alm oli tehnyt sävellykset. Henrin laulua säestivät Ilmari Alm, Aake Mansikkamäki sekä Roy Gros.Tekstit käsittelivät ihmisen eloa iloineen ja suruineen ja tunnelmat kappaleissa mukailivat hienosti tekstien tarinoita. Aake Mansikkamäki piti huhtikuussa soolokonsertin instrumenttinaan piano. Teknisesti taidokas konsertti piti sisällään klassikoita sekä taidemusiikin että kevyemmän musiikin puolelta.

Tanssijat esiintyivät Ystävyyttä on… musikaalissa. Kuvat Mirka Kleemola 49

UUDET YLIOPPILAAT, SYKSY 2015 Antikainen Arttu Dufva Joonas Fallström Henna Hakala Ossi Halinoja Matias Helander Samuli Hyttinen Hilla Jyrkkänen Henri

Kareklas Georgios Kiviniemi Christian Koivisto Jannika Korpilahti Jonne Koski Kiia Kuivamäki Ville Kusmin Natalia Kärkkäinen Inka

Laukkanen Annemari Lecklin Henrietta Lehto Nina Luoto Juho Mononen Johannes Muurimäki Lotta Nieminen Jani Nippula Stepan

Oinonen Miko Partanen Sini Pasanen Emilia Rahkola Visa Suhonen Toni Tattari Paula Uitto Elmeri Viljamaa Helmi

UUDET YLIOPPILAAT, KEVÄT 2016 Aalto Oona Ahokainen Noora Airola Konsta Alariesto Noora Bergström Lilly Blinov Nikita Bulut Emilia Christensen Eeva Haapanen Iiro Hamara Ville Hanski Pia Haverinen Emma Heikura Jonas Heinonen Jenna Heinonen Paulina Hermas Anni Holopainen Annika Honkala Iida Honkanen Eemil Huhtahaara Sara Hukkanen Emma Hänninen Linda Illikainen Salla Jalava Arttu Joutsenvirta Suvi Jurvelin Krista Juutilainen Konsta Kainulainen Santeri Kaisko Ninni Kajander Samuel Kalander Kerttu Kapulainen Anni 50

Karjalainen Aleksi Kaskela Joanna Kauppi Perttu Keinänen Sini Keisa Jasu Keitaanranta Atte Kenraali Sohvi Kervinen Maija Keskinen Sallamari Kettunen Mona Kinnunen Sonja Kinnunen Ville-Mikko Kiuru Miro Koistinen Petteri Koistinen Susanna Koivukangas Miisa Kokko Miia Kokkonen Heidi Konga Katja Kukkonen Emma Kuusivuori Kim Kyttälä Antti Lahtinen Oscar Lampinen Jere Larinmaa Jasmin Lassila Liina Latvanen Kirsikka Laukkanen Emma Lehtinen Jutta Lehtonen Susanna Lehtoranta Vilma Liikala Tero

Liimatainen Jukka Lindeberg Oscar Liuha Jere Luoma-aho Valtteri Luukkonen Janina Manninen Mikko Mansikkamäki Aake Marviala Tiia Meller Michelle Mikkonen Eetu Mononen Outi Mustonen Sara Mäenpää Iitu Mäenpää Niklas Nassir Mandi Nguyen Pham Ngoc Nani Niemenoja Niko Niemi Rasmus Nieminen Janna Nieminen Kiia Nieminen Pinja Nummi Petteri Nuutinen Oskari Paalijärvi Pauliina Paasikallio Krista Palmu Elmeri Parkkima Paavo Parkkonen Eppu Partanen Jesse Peltola Miika Penttala Sonja

Pietarinen Anni Pihlaja Onni Pissarevskiy Artem Pitkänen Valtteri Poijärvi Paavo Pulska Kati Puruskainen Atro-Matti Putkisto Fanny Pyykkölä Rasmus Pyykkönen Sinikka Pyysalo Emilia Reapalu Cabriel Reunamo Elias Rinkinen Oona Rinne Suvi Ripatti Vili Rouvinen Ria Ruoni Tuukka Saarela Mikko Salenius Laura Salmela Henri Salminen Roope Salo Joona Salo Otso Seppänen Sanni Sihvo Aino Silander Niko Silvast Sara Soukki Teemu Spieker Wiebke Ström Henna Suomaa Sallamari

Suutari Julia Särkelä Ella Söderström Venla Taajamo Joni Tanskanen Alli Tapola Helena Tasanko Telma Tuovinen Henri

Turtiainen Aada Uurtimo Justus Wahlman Venla Vaittinen Sanna Vakkila Jane Weckman Eemeli Weckman Nea Wickman Karri

Vihro Ossi Viitala Vertti Viitaniemi Teemu Vilenius Jonna Vilenius Julianna Viro Valtteri Virolainen Niko Vornanen Essi

Vuorinen Anitra Vuoristo Jesper Väisänen Janna Väänänen Viola Vääräniemi Iina Ylirönni Nicholas

HENKILÖKUNTA LUKUVUONNA 2015–2016 Avela Essi

Koivumies Sanna

Pohjolan-Pirhonen Tiina

Still Marja

Evankelis-luterilainen uskonto

Venäjä, englanti

Psykologi

Opintosihteeri

Brunila-Kovanen Anu

Kokki Erja

Rajajärvi Anu

Toivanen Sami

Biologia, maantiede

Terveydenhoitaja

Historia, yhteiskuntaoppi

Matematiikka, fysiikka

Contines Pirjo

Kortemäki Jarkko

Ranta Noora

Tuomi Pertti

Ruotsi, saksa

Matematiikka, fysiikka

Opinto-ohjaus (lukio)

Hakamäki Leena

Kuismin Mikko

Rihu-Lehtinen Katja

Rehtori, historia, yhteiskuntaoppi

Englanti

Suomi toisena kielenä

Törrönen Satu

Havukainen Paula

Kurri Terhi

Äidinkieli ja kirjallisuus, ilmaisutaito

Äidinkieli ja kirjallisuus

Opinto-ohjaus (lukio)

Ripatti Hanna

Vaara Sanna

Kuvataide

Ranska, englanti

Ronkainen Herkko

Varetsalo Ulla

Äidinkieli ja kirjallisuus

Ruotsi

Saarelainen-Szwedyc Senja

Vehter Marjo

Heikkinen Janne

Lehtilä Laura

Kouluisäntä

Psykologi

Hokkanen Paula

Leinonen Annamaija

Evankelis-luterilainen uskonto, psykologia

Suomi toisena kielenä

Hämäläinen Tytti Apulaisrehtori, psykologia

Hänninen Anne

Lähde Riitta Englanti

Maakanen Satu

Espanja, äidinkieli ja kirjallisuus

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä

Kakkuri Helena

Meriläinen Ari

Filosofia, psykologia, elämänkatsomustieto

Virka-apulaisrehtori, matematiikka, tieto-ja viestintäteknologia

Kallio Juho Englanti, filosofia

Karesti Kim Matematiikka, fysiikka

Karhu Teija Opintosihteeri

Kautto Eveliina Kemia, matematiikka

Kivimäki Kaarlo Historia, yhteiskuntaoppi, maantiede

Mikkonen Paula Ruotsi

Myllyluoma Ulla-Maija Musiikki, ilmaisutaito

Mäki Sanna

Liikunta, terveystieto

Matematiikka, fysiikka, kemia, tieto-ja viestintäteknologia

Saarinen Tapani

Vepsä Juha

Ranska, englanti

Kouluisäntä

Saaristo Hilkka

Vidgrén Tarja

Biologia, maantiede

Saksa

Saletta Sirpa

Vikström Petteri

Englanti

Työharjoittelija

Savenius Esa

Vuorenmaa Elisa

Liikunta, terveystieto

Koulutussuunnittelija

Schroderus Anne

Åström Kaisu

Matematiikka, fysiikka

Historia, yhteiskuntaoppi

Sikkilä Timo

Vastaava kuraattori

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä

Mälkönen Eija

Sinkko Nina

Ruotsi

Opinto-ohjaus (lukio, aikuisten perusopetus ja perusopetuksen lisäopetus)

Pohjola Antti Kemia, biologia, matematiikka

Erityisopettaja

Yhteystiedot Keravan lukio ja aikuislukio Keskikatu 5 04200 Kerava www.lukio.kerava.fi

Opintotoimisto lukio@kerava.fi puh. 040 318 2204 aikuislukio@kerava.fi puh. 040 318 2431