Itä-Suomen Kiinteistöviesti 4/2020

ltä-Suomen Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistysten jäsenlehti nro 4/2020

Kiinteistö-KYS edelläkävijä sähköautoinfrassa Kaukolämmöstä maalämpöön Henkilöhaastattelussa kiinteistövaikuttaja Pertti Hirvonen

6 13 20

Tässä lehdessä 3 Pääkirjoitus 4 Tapahtumat ja tilaisuudet 6 Kiinteistö-KYS edelläkävijä sähköautoinfrassa 10 Vesimaksu kulutuksen mukaan 13 Taloyhtiö siirtyi maalämpöön: Kustannus maksetaan lämmityssäästönä 17 Talous- ja veroneuvontaan voi soittaa pienestäkin asiasta 18 Kuopion satamaa kehittäneille opinnäytetöille palkinnot 20 Pohjois-Karjalan yhdistysasiamies Pertti Hirvonen jää eläkkeelle 22 Joko tunnet Kiinteistömedian ja Kiinkon?

24 Oikeustapauksia 26 Kolumni 27 Jäsenpalvelut

Kiinteistöliitto Itä-Suomi muodostuu kolmesta alueyhdistyksestä, jotka ovat Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys, Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys. Yhdistyksissä on yhteensä noin 2300 jäsentä ja ne kuuluvat Suomen Kiinteistöliitto -yhteisöön.

Jäsenneuvonta Kauppakatu 17, 70100 Kuopio www.kiinteistoliitto.fi/ita-suomi puh. 017 262 6633 (Pohjois-Savo) puh. 010 667 6670 (Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala)

2

Kiinteistöviesti 4/2020

Kiinteistöviesti-jäsenlehti ilmestyy neljästi vuodessa Painos: 2 440 kpl Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Päätoimittaja: Piia Moilanen Toimitus: Anna-Liisa Pekkarinen ja Anne Verger Taitto: Viestitär Ky Paino: Offsetpaino L Tuovinen Ky Kannen kuva: Anne Verger

Pääkirjoitus Pääkirjoitus Elämä kallistuu, mutta kyllä täällä pärjätään Sekä Pellervon taloustutkimus PTT:n asumismenoselvitys että Kiinteistöliiton Indeksitaloselvitys kertovat karua kieltä siitä, että asumismenot ja kiinteistökustannukset jatkavat nousuaan. PTT:n selvityksen mukaan vuosittainen nousu on asuinpaikasta, asumismuodosta ja kotitalouden tyypistä riippuen noin 1,5 – 2,5 prosenttia. Selvityksen mukaan asumismenojen kasvu on kuitenkin hitaampaa kuin edellisvuosina. Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna edellisvuotta voimakkaammin. Kustannukset nousiPodcastit ovat valloittaneet maailmaa jo pitkään. jolloin Nyt myös meillä vat keskimäärin 2,6 prosenttia edellisvuodesta, nousua oli Kiinteistöliitolla onverran. oma Taloyhtiökupla-podcast.

Podcastit ovat vernoin prosentin PTT:n selvityksessä tutkitaan suomalaisten kossa julkaistujakäyttämän äänitallenteita, verrataan radio-ohjelmiin. asumiseen rahanjoita määrää ja senusein suhdetta nettotuloiMeidän Taloyhtiökupla-podcastiä juontavat omatesimerkkikotitalouktutut lakimiehemhin ruokakunnittain.

Mukana on erikokoisia me sia Kristel Pynnönen, Linda Hartikainen sekä kuopiolaislähtöinen Tiikerrosja omakotitaloista 21 kaupungissa.

Indeksitalo-selvitys na Räsänen. lisäksi jaksoissa kuullaan myösjossa vaihtuvia asianpohjautuuKolmikon vakiomuotoisen ns. Indeksitaloon, selvitetään tuntijavieraita.

Taloyhtiökupla-podcastiin ilmestyy uusi jakso joka kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuktoinen perjantai.

Tähän mennessäVeronmaksajat jaksoja on julkaistu kolme.

Itse sia 59 kaupungissa ja kunnassa. puolestaan selvittivinkkasin podcastin jaksosta kummityttärelleni, joka vät kuinka paljon ensimmäisestä korkeakouluopiskelijoilla jää rahaa käytettäväksi Suomen korkeakoulukaupungeissa vuonna käydään 2018. Kenties vastoin suunnittelee ensiasunnon ostamista. Jaksossa läpi asunnon yleistä olettamaa, Helsinki on opiskelijalle edullisin kaupunki, tosin ostamista taloyhtiöstä uhka vai mahdollisuus -teemalla. Kummityttäerot kaupunkien välillä olivat yllättävän pieniä.

Itä-Suomessa halreltä saamani palaute oli positiivista – mielenkiintoinen aihe ja hyvin vimmillaan opiskelija pärjää Joensuussa (5. sija), toisena on Mikkeli toteutettu kokonaisuus. Lisäksi tietoa taloyhtiöelämästä tuli roppa(7. sija).

Kuopio sijoittui valtakunnallisessa selvityksessä sijalle 13. kaupalla lisää.

Nyt hän muun muassa tietää, miksi yhtiöjärjestykseen kannattaa tutustua asunnon oston yhteydessä. Taloyhtiökuplaa pääTutkimuksia on varmasti vielä tusinan verran muitakin. Kaikkien set kuuntelemaan kaikilla yleisimmillä podcast-alustoilla. sanoma lienee sama - elämä kallistuu. Vaikka Indeksitalo-selvitys kertoo kiinteistökustannusten nousseen Itä-Suomessa keskimäärin enemmän kuin muualla Suomessa, pärjäämme täällä silti. Tämä Webinaarit jatkuvat tammikuussa positiivinen asenne huokuu myös joensuulaisen Karjalan TilipalveKoronapandemia näyttää piinaavan meitä edelleen myös ensi vuonlu Oy:n isännöitsijä Tuomas Holopaisen haastattelussa sivulla 16. na. Jutussa Aloitamme livekoulutukset aikaisintaan maalis-huhtikuussa, Holopainen summaa alueensa taloyhtiöiden vuotuisiajoten kusalkuvuosi mennään vielä vahvasti webinaarien tannuksia Indeksitalo-selvitykseen peilaten japarissa. päättääWebinaarien haastattelun lisäksi tuotamme jäsensivuille lyhyitä verkkoluentoja ajankohtaisista ”Kyllä täällä pärjätään” sanoihin. aiheista. Marraskuussa julkaistut verkkoluennot käsittelevät taloyhtoimestakameravalvontaa tehdyn World Happiness Report 2018 -tutkimuksen tiönYK:n tietosuojaa, ja avainturvallisuutta.

Verkkoluenmukaan suomalaiset ovat maailman onnellisinta kansaa.

Harmi, not löydät jäsensivuilta Videot ja verkkokurssit > verkkoluennot-valiettei alueellisia tutkimuksia Suomen sisällä ole juuri tehty, mutta kosta. jos olisi, Itä-Suomi olisi tutkimuksen kärkisijoilla. Olemme saaneet onnellisuuteen johtavia eväitä jo äidin maidossa (korkea yhteisölliTämä on kuluvan vuoden viimeinen jäsenlehtemme. Toivotankin kaisyys, selviytymisen taito ja kyky nähdä asioissa valoisa puoli), myös killepuhdas teille lukijoille ja lämminhenkistä joulua.onnellisuutNautitaan luonto ja rauhallista toimivat perusasiat lisäävät ihmisten joulun tuomasta levosta.

Itse aion ottaa kutimet ja glögilasin käteen, ta. Joten, vaikka elämä kallistuu, kyllä täällä pärjätään! käpertyä nojatuoliin ja laittaa Taloyhtiökupla-podcastin kuulokkeisiin.

Tervetuloa taloyhtiökuplaan!

Piia Moilanen, toiminnanjohtaja PiiaKiinteistöliitto Moilanen, toiminnanjohtaja Itä-Suomi Kiinteistöliitto Itä-Suomi piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi Twitter.com/piia_moilanen Twitter.com/piia_moilanen facebook.com/kiinteistoliittoitasuomi facebook.com/kiinteistoliittoitasuomi

Kiinteistöviesti 3/20193 Kiinteistöviesti 4/2020

Tapahtumat ja tilaisuudet

Webinaarit to 21.1. ti 26.1. to 4.2. ti 9.2. ma 15.2. to 18.2. ke 24.2. to 4.3. ti 9.3. ke 17.3. ti 23.3. ke 24.3. ma 29.3. ti 13.4.

Onnistu etäyhtiökokouksissa – juridiikka haltuun Taloyhtiön tilinpäätös tutuksi Yhtiökokous haltuun Hallitus ja asumisen arki Ajankohtaista kiinteistöjuridiikasta, katsaus hallituksille Suunnitelmallinen taloudenpito taloyhtiössä Taloyhtiöiden lämmitysratkaisuja Onnistu etäyhtiökokouksissa – juridiikka haltuun Meteliä ja maksuhäiriöitä – haltuunotto Vahingonkorvaus taloyhtiöissä Yhtiökokous haltuun Taloyhtiöiden energiatehokas arki ja ylläpito Toiminnantarkastus taloyhtiössä Kylppärit kuntoon – kolme yleisintä vauriotilannetta

Tilaisuudet ja ohjelmat tulevat myös nettisivuillemme ita-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat/.

Ilmoittautuminen nettisivujen kautta (kiinteistoliitto.fi/ita-suomi) tai sähköpostilla anne.verger@kiinteistoliitto.fi.

Puhelimitse 017 262 6633 (Pohjois-Savo) tai 010 667 6670 (Etelä-Savon ja Pohjois-Karjala).

Hyödynnä uusi jäsenetu –

ota käyttöön SignSpace-palvelu jäsenetuhintaan SignSpace-palvelu muuttaa taloyhtiön toimintaa tehokkaammaksi mahdollistaen nopean, ajasta ja paikasta riippumattoman sähköisen allekirjoittamisen. SignSpace-palvelussa voit lisäksi hoitaa äänestykset etänä turvallisesti sekä hallinnoida ja arkistoida esimerkiksi kokousten pöytäkirjoja, urakkasopimuksia ja todistuksia.

S-tason palvelupaketti Kiinteistöliiton jäsenille etuhintaan nyt vain 4 € + alv kuukaudessa! Saat S-tason paketista 33 % alennuksen käyttämällä koodia KIINTEISTOLIITTO tilauksen yhteydessä.

Hyödynnä jäsenetu ja ota se käyttöön osoitteessa https://www.signspace.com/kiinteistoliitto

4

Kiinteistöviesti 4/2020

Podcast puhuttaa – Taloyhtiökuplassa asiaa asumisesta!

Mihin asiakirjoihin on syytä tutustua, kun on aikeissa ostaa Taloyhtiökupla Kuuntele Kiinteistöliiton podcastia Spotityssa! asunnon taloyhtiöstä? Entä mitä remontteja osakas saa tehdä huoneistoonsa? Muun muassa näistä asioista keskustellaan rennon viihdyttävästi mutta silti aina asiantuntevasti uudessa Kiinteistöliiton lakimiesten juontamassa Taloyhtiökuplapodcastissa. Uusi jakso ilmestyy joka toinen perjantai, ja tähän mennessä jakso- Podcastilla haluamme tehdä taloyhtiömaailmaan ja on julkaistu kolme. liittyviä asioita tutuiksi asumisesta kiinnostuneille kuulijoille, apulaispäälakimies Kristel Pynnönen Sisällöstä ja podcastin keskusteluista vastaavat kertoo.

Kiinteistöliiton lakimiehet Kristel Pynnönen, Linda Hartikainen ja Tiina Räsänen. Tulevissa jaksoissa kuullaan myös vaihtuvia vieraita.

Taloyhtiökupla löytyy näiltä alustoilta: Spotify, Itunes, Google Podcastit sekä Acast. Instagramissa @ taloyhtiokupla_podcast

Kiinteistöviesti 4/2020

5

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN

Kiinteistö-KYS edelläkävijä sähköautoinfrassa

V

uokrataloyhtiö Kiinteistö-KYS Oy:n Ekokompassi-ympäristöohjelman yhtenä hiilijalanjälkeä pienentävänä tavoitteena on lisätä kiinteistöissä sähköautojen latauspisteitä, jolla mahdollistetaan asukkaille pienempipäästöinen liikkuminen.

Kun Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA alkoi tämän vuoden alusta myöntää sähköautojen latausinfran rakentamiseen avustusta, sai se yhtiön innostumaan. 12 kiinteistöön valmistui kuhunkin syksyn aikana kuusi 2 kilowatin hidaslatauspistettä, eli yhteensä 72 latauspistettä. - Sähköautoja on asukkaillamme vielä vähän, mutta määrät tulevat kasvamaan, uskoo toimitusjohtaja Juhani Simpanen.

Hidaslatauspisteistä ei sähköjärjestelmämuutoksia Avustusta voi saada 45 prosenttia toteutuneista kustannuksista, kun latauspisteiden teho on 2 kilowattia, ja 55 prosenttia, jos vähintään puolet paikoista on 11 kilowatin lataustehoisia. Enintään avustus voi olla 90 000 euroa. Edellytyksenä avustukselle on, että yhteisö rakentaa valmiuden vähintään viidelle latauspisteelle. Avustusta voi saada myös latauslaitteiden hankintaan.

Pienempitehoiset hidaslatauspisteet soveltuvat hybridisähköautoille ja suurempitehoiset täyssähköautoille. Hidaslatauksessa akku latautuu tyypillisesti yön yli noin 10 tuntia. - Hidaslatauspisteiden asentaminen ei aiheuta kiinteistön sähköjärjestelmään muutoksia.

Tehokkaammat ja nopeammat la-

6

Kiinteistöviesti 4/2020

tauspisteet edellyttävät kaapelointi- ja sähkökeskusmuutoksia sekä maankaivutöitä, eli tulisivat paljon kalliimmaksi, Simpanen valottaa.

Ilman avustusta ei yhtiö olisi kerralla rakentanut näin paljon latauspisteitä. Yksi lataustolppa kahdella latauspisteellä maksoi 2430 euroa asennuskustannuksineen.

Yhteensä latauspisteiden rakentaminen maksoi 87 480 euroa, johon yhtiö sai avustusta 39 366 euroa.

Näin yhden sähköauton latauspaikan hinnaksi tuli avustuksen jälkeen 334 euroa. Avustuspäätös tuli viiden kuukauden kuluttua hakemuksen lähettämisestä.

Pian yhtiön kaikissa taloissa sähköautopisteet Latauspisteet tehtiin tavallisten parkkipaikkojen tilalle, mutta niin kauan kuin sähköautoja ei ole paikoille tulossa, ne ovat normaalikäytössä, sillä sähköautotolpissa voi lämmittää myös tavallisia autoja. Autopaikka maksaa sähköautolle 40 euroa kuukaudessa, muille 10 euroa. Latauspisteissä olevilla virtamittareilla seurataan virrankulutusta, jonka perusteella voidaan käyttäjälle lähettää tarvittaessa lisälasku tai muuttaa kuukausihinnoittelua vastaamaan lähemmäksi todellista kulutusta.

Loppuihin taloihinsa Kiinteistö-KYS Oy:llä on tarkoitus rakentaa jokaiseen 2 sähköauton latauspaikkaa, jolloin 2020 vuoden lopussa yhtiö pystyy tarjoamaan sähköauton tai ladattavan hybridin omistajalle hidaslatauspaikan kaikissa kohteissaan. - Paikkojen määrää voidaan kasvattaa nykymallilla helposti lisää noin kuuteen kiinteistöä kohden, sillä toimenpi-

teessä vain vaihdetaan perinteinen lämmitystolppa hidaslataustolpaksi. Uusimpiin taloihin yhtiö voi helposti lisätä suurempitehoisiakin paikkoja, uusimmassa talossa, Taivaanpankontie 10F:ssä, on valmius asentaa jopa 22 kilowatin latauspisteitä, jos sellaiseen tulee tarvetta tai kysyntää.

Hyödyntäkää avustus, rakentakaa ennakoivasti Sähköautojen paloista on uutisoitu viime aikoina. Paloturvallisuuden yhtiö on huomioinut siten, että sähköautopaikat eivät ole suljetuissa autohalleissa, vaan pihoilla tai autokansilla, joiden viereen palolaitos pääsee vesikontteineen. Sähköauton palo sammuu vain upottamalla auto kontissa kokonaan veteen. Jos sähköauto palaa suljetussa autohallissa, on sen sammuttaminen lähes mahdotonta ja riskit muihin vahinkoihin kasvavat merkittävästi.

- Nyt taloyhtiöt herätkää hyödyntämään tämä merkittävä avustus. Valtuuttakaa yhtiökokouksessa isännöitsijä pyytämään tarjoukset tolpista ja asennuksesta sekä hakemaan avustusta ARAlta, Simpanen kehottaa. - Vaikkei teillä vielä olisi sähköautojakaan, kannattaa tavallisia lämmityspaikkoja muuntaa sähköautopaikoiksi niin kauan kuin avustuksia saa, onhan tuki toistaiseksi merkittävä. Tarkistakaa myös, riittääkö sähköpääkeskuksen kapasiteetti ja tarvitaanko kaapeloinnin uusimista. Latauspisteitä rakentavat kaikki sähköurakointiliikkeet.

KUVA: ANNA-lIISA PEKKARINEN

Sähköautojen latauspisteitä kannattaa rakentaa nyt, tulevaisuutta ennakoiden, kun avustus on niin hyvä, vaikkei pisteille vielä olisi käyttöäkään, kannustaa Juhani Simpanen.

Kiinteistöviesti 4/2020

7

• ARAan on toimitettu 30.11.2020 mennessä 783 latausinfra-avustushakemusta.

• Avustuspäätöksiä on marraskuun loppuun mennessä tehty yhteensä 534 kappaletta, joista taloyhtiöitä runsaat 500.

• Eniten hakemuksia tullut pääkaupunkiseudulta, Pohjois-Savosta 33, Pohjois-Karjalasta 11, Etelä-Savosta 7.

• Alkuperäistä 5,3 miljoonan avustussummaa korotettiin koronaelvytyksenä 1,5 miljoonalla, eli tämän vuoden määräraha on yhteensä 6,8 miljoonaa euroa.

• Avustuksia myönnetty tähän asti 6,5 miljoonaa, keskimääräinen avustus 12 214 euroa.

• Osa hakemuksista siirtyy myönnettäviksi ensi vuoden määrärahasta.

• Vuoden 2021 valtion talousarvioehdotuksessa luvassa 5,5 miljoonan määräraha; perustason hankkeelle 35 % ja tehokkaammalle 50 %.

• Täyssähköautojen hankintaan myönnettävää 2000 euron tukea on runsaasti käyttämättä.

Hankintatukeen on varattu 24 miljoonaa euroa.

Lähde: ARA/ylitarkastaja Kari Lappalainen, Helsingin Sanomat 3.10.2020

8

Kiinteistöviesti 4/2020

KUVA: ANNA-lIISA PEKKARINEN

Avustusten haun tilanne

Hallituksen puheenjohtajana taloyhtiössä -verkkokurssi Hallituksen puheenjohtajana taloyhtiössä – HTHJPLUS -verkkokurssilla saat tietoa, taitoa ja käytännön vinkkejä taloyhtiön hallituksen puheenjohtajuuden menestykselliseen hoitamiseen. Kurssi on tarkoitettu erityisesti taloyhtiön puheenjohtajalle.

Hyödyt Saat kattavan käsityksen puheenjohtajan roolista sekä tehtävistä taloyhtiössä ja sen hallituksen johtamisesta.

Kurssi antaa sinulle tietoa puheenjohtajan tehtävistä, niihin perehtymisestä, yhteistyöstä isännöitsijän kanssa ja kokoustyöskentelystä sekä taitoa johtaa hallituksen työskentelyä.

Käytännössä puheenjohtajalle eteen tulevia tilanteita valaistaan kuvitteelliseen Asunto-osakeyhtiö Onnelaan sijoittuvin animaatioin. Kurssilla käydään myös läpi Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suosituksia.

Tietoa Verkkokurssia täydentävät erilaiset työkalut ja täytettävät malliasiakirjat, kuten hallituksen jäsenen tarkistuslista sekä hallituksen kokouksen esityslista- ja pöytäkirjamallit. Opiskelijat saavat kurssin käytyään kurssin tekstimateriaalin pdf-muodossa.

Kokonaiskesto on noin 1 t 30 min.

Kurssin asiantuntijoina toimivat varatuomari Kirsi Ruutu ja Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen.

Pitkäaikaiseen kokemukseen perustuvia käytännön vinkkejä antavat taloyhtiöidensä hallituksen puheenjohtajina toimineet Raimo Peltovuori ja Anja Pujola. Nämä henkilöt toimivat asiantuntijoina myös videoilla.

Kurssi on Kiinteistöalan Kustannus Oy:n tuottama.

Kurssin lopuksi voit tulostaa itsellesi todistuksen kurssin suorittamisesta.

Kustannus Kurssi on maksuton jäsentaloyhtiöiden puheenjohtajille.

Muille kuin Kiinteistöliiton jäsenille hinta on 99 euroa / käyttäjä.

Kurssi kuuluu HTHJPLUS-sarjaan, joka täydentää HTHJ - Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen -sarjaa.

Käyttö Kurssi suoritetaan verkossa omaan tahtiin ja tarvitset sen suorittamiseen toimivan internetyhteyden ja voimassa olevan Kiinteistöliiton jäsennumeron.

Lue lisää ja rekisteröidy kurssille osoitteessa www.kiinkust.fi/tuote/hallituksen-puheenjohtajana -taloyhtiossa-hthjplus

Aloita opiskelu osoitteessa: www.kiinkust.fi/tuote/hallituksenpuheenjohtajana-taloyhtiossa-hthjplus

Annankatu 24 I 00100 Helsinki I www.kiinteistoliitto.fi

Kirjoittaja Piia Moilanen toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Itä-Suomi

Vesimaksu

kulutuksen mukaan Eduskunnan hyväksyttyä EU:n energiatehokkuusdirektiiviin pohjautuvan lain, maksavat osakkaat taloyhtiölle vesimaksut vastaisuudessa asennettavien vesimittareiden perusteella.

T

aloyhtiöiden kannalta tullut lakimuutos ei ole dramaattinen, sillä monessa asuntokohtaisilla vesimittareilla varustetussa taloyhtiössä vesimaksut määräytyvät jo nyt mittarin lukemien perusteella. Asuntokohtaiset vesimittarit tulivat pakollisiksi uudiskohteissa jo vuonna 2011 ja käyttövesiputkistojen uusimisen yhteydessä vuonna 2013. Motivan ja Työtehoseuran kesällä 2020 julkaisemassa selvityksessä arvioitiin, että kotitalouksien vedenkulutus vähenee noin kahdeksan prosenttia, kun vedestä laskutetaan todellisen kulutuksen mukaan.

- Muutokset koskevat niitä taloyhtiöitä, joissa lain voimaantulon jälkeen haetaan rakennuslupaa käyttövesiputkistojen uusimiselle tai uudisrakentamiselle. Näihin kohteisiin on asennettava kylmän ja lämpimän veden kulutusta mittaavat etäluettavat vesimittarit, joita on käytettävä taloyhtiön vesikustannusten jakamiseen, kertoo Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy.

Näissä taloyhtiöissä laki menee yhtiöjärjestyksen ohi, eli etäluettavat vesimittarit toimivat kustannusten jakamisen perusteena, vaikka yhtiöjärjestykseen olisi aiemmin kirjattu muuta. Yhtiöjärjestyksiä ei myöskään tarvitse pelkän vesimittariasian takia päivittää.

- Jos vesimittareita ei ole tai ne on asennettu ennen uuden lainsää-

10

Kiinteistöviesti 4/2020

dännön voimaantuloa, määrää yhtiöjärjestys edelleen sen, kuinka vedestä aiheutuvat kustannukset taloyhtiössä jaetaan, Pylsy täsmentää.

Taloyhtiöissä, joita uudistukset koskettavat, vedenkulutustiedot on annettava osakkaalle kuukausittain. Kun tiedot ovat jatkuvasti saatavilla asuntoon asennetun vesimittarin tai etäluentaan perustuvan verkkopalvelun kautta, pidetään sitä riittävänä tietojen toimittamisena.

Vedenkulutus vähenee noin kahdeksan prosenttia, kun siitä laskutetaan todellisen kulutuksen mukaan.

Lakia valmisteltu hyvässä yhteistyössä Kiinteistöliitto on tyytyväinen lainvalmisteluprosessiin, jonka aikana on tehty rakentavaa kansallista yhteistyötä eri osapuolten kesken jo siinä vaiheessa, kun direktiiviä on valmisteltu EU-tasolla.

Kiinteistöliitto pitää hyvänä ratkaisuna esimerkiksi sitä, ettei kansallinen laki velvoita taloyhtiöitä asuntokohtaiseen lämmityskustannusten jakolaitteiden asentamiseen. Tämä olisi tehtyjen selvitysten perusteella ollut suomalaisissa taloyhtiöissä rahan hukkaan heittämistä. Nyt nämä rahat ovat käytettävissä todelliseen taloyhtiöiden energiatehokkuuden parantamiseen. Kiinteistöliitto on tyytyväinen lainsäätäjän ratkaisuun myös

siitä, ettei taloyhtiöitä velvoiteta muuttamaan jo aiemmin asennettuja vesimittareita etäluettaviksi vain pelkän etäluvun vuoksi.

- Kansallisessa lainvalmistelussa suomalaiset ministeriöt ja Energiavirasto ovat osoittaneet hyvää asiantuntemusta ja ymmärrystä suomalaisen asunto-osakeyhtiöjärjestelmän käytännöistä ja niiden vaikutuksista energiatehokkuusdirektiivin soveltamiseen, Petri Pylsy kiittää.

Petri Pylsyn mukaan lakimuutos ei tuo taloyhtiöille kohtuuttomia lisävaatimuksia, eikä muutoksen pitäisi tuoda myöskään merkittäviä lisäkustannuksia isännöinnin lisääntyvien tehtävien muodossa.

KUVA: KIINTEISTÖLIITTO

As Oy

As Oy

ei huoneistokohtaisia vesimittareita

huoneistokohtaiset vesimittarit asennettu ennen 3.11.2020

käyttövesiputkien saneeraus, johon haetaan rakennuslupaa

ei muutoksia, yhtiöjärjestys määrää edelleen vesimaksujen perimisen

tulee asentaa huoneistokohtaiset etäluettavat vesimittarit

vesikustannukset jaettava mittarilukemaan perustuen

ei vaadi/ edellytä yhtiöjärjestyksen muuttamista

Kiinteistöviesti 4/2020

11

Kiinteistöviesti 4/2020

S TÖV ÄT I IESTI

Kuva: Piia Moilanen

12

UO MI

te

Esit T KIIN

EIS

elu al

sä jäsenp s y l

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN

Taloyhtiö siirtyi maalämpöön:

Kustannus maksetaan lämmityssäästönä

A

sunto Oy Mikkelin Kappalaisenkatu 1 Peitsarin kaupunginosassa siirtyy kaukolämmöstä maalämpöön joulun alla tänä vuonna.

Vuonna 1979 valmistuneessa taloyhtiössä on kaksi kolmikerroksista taloa ja 45 asuntoa, noin puolet niistä vuokralaisten asuttamia.

Puheenjohtaja Reijo Kantanen ja hänen läheisensä 16 asunnollaan ovat merkittäviä omistajia. He eivät itse asu talossa, mutta haluavat pitää kiinteistön hyvässä kunnossa ja houkuttelevana.

Talo on hyvin hoidettu, viimeksi on ulko-ovet vaihdettu ja käyttöveteen ja lämmitykseen laitettu Bauerin vedenkäsittelylaite.

von Energia ESE käyttää osittain turvetta lämmöntuotannossa ja joutuu korvaamaan turpeen kalliimmalla polttoaineella, arvelee Kantanen. Myös ympäristöseikat merkitsivät, joskin Kantasen mielestä nykyisin ei saisi tuottaa lämpöä millään polttoaineella.

Muut energiansäästötavat eivät tulleet kyseeseen, sillä talon hyväkuntoista ulkovaippaa ja yläpohjaa ei saa purkamatta lisäeristettyä, muutoinkin lisäeristämisellä voi laskea lämmitystarvetta vain vähän. ”Fuskaavat” ikkunat ja ulkoovet on jo vaihdettu.

70 prosentin säästö lämmityskustannuksissa

Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 7.10. ja osallistujat hyväksyivät empimättä tarkoin laskelmin esitellyn hankkeen. Kaupunki myönsi 27.10. toimenpideluvan, ja kahden viikon valitusajan jälkeen tontille porattiin kymmenen 300 metrin syvyistä lämpökaivoa. Lämmönjakohuoneeseen tuli kaksi Thermian maalämpöpumppua, ja viereiseen huonetilaan sijoitettiin puskuri- ja kuumavesivaraajat.

Puheenjohtaja on toiminut rakennusalalla kymmeniä vuosia, joten hän kyseli urakkatarjoukset yhdessä isännöitsijä Juuso Neuvo-

Hallitus ja isännöitsijä laskivat, että taloyhtiö säästää maalämpöön siirtymällä lähes 70 prosenttia lämmityskustannuksissa, ja hiilipäästöt pienevät. Jatkossa lämmityssäästöillä voidaan rahoittaa tulevia remontteja ainakin osin. Maalämpö ehkä myös hidastaa asuntojen arvon laskua.

- Maalämpöön siirtyminen on järkiratkaisu, sillä kaukolämmön hinta nousee vuosittain, ja jatkossa vielä enemmän, koska Etelä-Sa-

Tarkat laskelmat – helppo päätös

sen kanssa. Yhteistyö isännöitsijän kanssa on jo vuosia ollut saumatonta, jopa niin että puheenjohtaja kuvaa olevansa ”kuin takiaispallo kiinni isännöitsijässä.”

Villen LVI-asennus Oy sai urakan joustavuutensa ja nopeutensa ansiosta. Myös hyvät referenssit ja paikkakuntalaisuus vaikuttivat.

- Tarjoukset olivat melko samantasoisia, mutta joidenkin urakoitsijoiden tarjous viipyi kuukausia. Ville toimi nopeasti ja ymmärsi, että sitä, joka maksaa, on kuunneltava.

Mikkelin rakennusvalvonta valvoo työn viran puolesta, ja puheenjohtaja ja isännöitsijä valvovat käymällä tiheästi paikan päällä.

Asumiseen muutos ei juuri vaikuttanut, koska lämpö-, vesi- ja sähkökatko kestivät vain tunnista kahteen tuntiin. Kaivojen porauksesta eivät asukkaat ole kertoneet olleen häiriötä, eivätkä naapuritaloyhtiötkään, joille jaettiin tiedote mahdollisesta häiriöstä.

10 senttiä neliölle 10 vuoden ajan Urakkaan otettiin 240 000 euron remonttilaina, joka riittää myös sähkötariffin muutokseen, sillä sähkökeskus oli vaihdettava suurempaan, ja pääsulake kasvoi

Kiinteistöviesti 4/2020

13

- Taloyhtiö pystyy halutessaan siirtymään maalämpöön, jos tontilla on vähänkin nurmikkoaluetta energiakentälle, kertoo maalämpöurakoitsija Ville Punavaara.

Maahan porattavien maalämpökaivojen määrä lasketaan talon käyttämän energian perusteella, sekä suunnitellaan porausreikien kallistukset ja etäisyydet toisistaan. Putkisto ei saa ulottua naapuritontille. Maalämpöpumppu kerää maahan varastoituneen lämpöenergian, josta se keruuputkistojen kautta siirretään talon lämmitysjärjestelmään.

Myös yhdistetyt maalämpö-lämmöntalteenotto -ratkaisut ovat Punavaaran mukaan yleistyneet. Lämmin poistoilma saadaan näin hyödyksi, eikä se ”mene harakoille”.

Punavaara on muuttanut satoja taloja maalämmölle, Kappalaisenkatu 1 on hänelle tähän asti suurin kohde.

- Kun maalämpö on asennettu, sen olemassaoloa ei ulospäin huomaa. Vain tarkastus- ja jakokaivojen kansia jää pihalle näkyviin. Järjestelmä on huoltovapaa, kunhan huolehtii että lämmönkeruunestettä on riittävästi ja lämmitysjärjestelmän ja maalämpöpiirin suodattimet puhdistetaan säännöllisesti.

Pumppujen kestoikä on noin 20 vuotta, kompressorin 17— 20 vuotta, ja laitteiden uusiminen on kohtuuhintaista.

- Maalämpöä kannattaa harkita, sillä näin yhtiövastikkeet eivät nouse, ja taloyhtiö siirtyy ympäristöystävälliseen, omavaraiseen lämmitysmuotoon.

14

Kiinteistöviesti 4/2020

Uudet lämpöpumput asennettiin lämmönjakohuoneeseen entisen kaukolämmön tilalle.

Kuva: Piia Moilanen

Kuva: Piia Moilanen

Helppo huoltaa

63:sta 250 ampeeriin.

Lämmityssähkön ja talosähkön kustannus on jatkossa siirtoineen noin 12 000 euroa vuodessa. Kun kaukolämmön perusmaksu ja kulutus sekä talon nykyinen sähkönkulutus, yhteensä noin 37 000 euroa vuodessa jää pois, on vuosittainen säästö noin 25 000 euroa.

Sähkön kulutus kasvaa entiseen nähden niin paljon, että sähkön siirto muuttuu pienjännitetehosähkön siirroksi, jolloin siirtohinta laskee ja perusmaksu määrittyy kulutushuipun mukaan.

Vaihto maalämpöön ei juurikaan rasita osakkaiden kukkaroa. Remontti maksetaan pitkälti toteutuneella säästöllä. Osakkaille tullee lisäkustannuksia noin 10 senttiä neliölle kuukaudessa 10 vuoden lainan ajalle. Tämän jälkeen säästö energiankulutuksessa on täysin taloyhtiön käytössä.

Talous- ja veroneuvonta Kirjanpito- ja verokysymyksiin erikoistuneet asiantuntijat opastavat mm. kiinteistöverotukseen ja tilinpäätökseen liittyvissä asioissa. Neuvontapalvelun käyttö edellyttää voimassa olevaa jäsennumeroa.

Puhelinneuvonta

Mitä neuvonnasta voi kysyä?

Talous- ja veroneuvonta palvelee kiinteistöalan kirjanpitokysymyksiin ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä.

Neuvontaa saa erilaisiin talous- ja veroaiheisiin kysymyksiin. Tarvittaessa asiantuntijat ohjaavat soittajan myös muihin neuvontapalveluihin.

maanantaista torstaihin klo 9-12 (09) 1667 6369

Esimerkkejä neuvonnan aiheista: • Mitä seuraavan vuoden talousarviossa tulee huomioida?

• Minkä verran taloyhtiön kassassa olisi hyvä olla rahaa?

• Miten taloyhtiö voi säästää korjaushankkeeseen ennakkoon ilman veroseuraamuksia?

• Milloin taloyhtiön tulee tehdä veroilmoitus?

• Mitä tilinpäätöksen yhteydessä tulisi huomioida?

• Miten rahoitus tulisi huomioida korjaushanketta suunniteltaessa?

• Kannattaako taloyhtiön hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi?

Miten palvelu toimii?

Neuvonta palvelee puhelimitse jäsentalojen hallituksia ja isännöitsijöitä sekä vuokratalojen johtoa. Kiinteistön jäsennumero kysytään palvelussa ennen puhelun yhdistämistä asiantuntijalle, kuten muissakin valtakunnallisissa neuvontapalveluissa.

Talous- ja veroneuvonta maanantaista torstaihin klo 9-12 (09) 1667 6369 Lue lisää jäsenpalvelusta: kiinteistoliitto.fi/palvelut/ neuvonta/talous

Annankatu 24 I 00100 Helsinki I www.kiinteistoliitto.fi

UO MI

S TÖV ÄT I IESTI

Talous- ja veroneuvonta avoinna ma–to klo 9–12 p. 09 1667 6369

- Soittakaa ja kyselkää, sitä varten me täällä olemme, Juho Järvinen kannustaa.

16

Kiinteistöviesti 4/2020

KUVA: KIINTEISTÖLIITTO / ROUSI VISIONS

te

Esit T KIIN

EIS

elu al

sä jäsenp s y l

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN

Talous- ja veroneuvontaan voi soittaa pienestäkin asiasta Jäsentaloyhtiöiden hallitusten jäsenet, isännöitsijät ja tilin- ja toiminnantarkastajat voivat soittaa Kiinteistöliiton maksuttomaan talous- ja veroneuvontaan. Puhelinneuvonta palvelee maanantaista torstaihin kello 9—12 numerossa 09 1667 6369.

K

annattaa etsiä jäsennumero valmiiksi, sitä kysytään ensimmäiseksi, opastaa talousja veroasiantuntija Juho Järvinen. Hänen lisäkseen neuvontaa täydennetään ostopalveluna.

Palvelu aletaan jo tuntea, koska Järvinen kiertää taloyhtiötilaisuuksissa ympäri Suomea opastamassa talous- ja veroasioissa.

Soittoja tulee tasaiseen tahtiin, mutta vain harvoin soittajan tarvitsee jonottaa. - Soittajan kannattaa etsiä valmiiksi kysymykseensä liittyvät dokumentit, jos teemme tarkentavia kysymyksiä.

Sähköpostineuvontaa talousja veroneuvonta ei anna, eikä ota neuvontaan ajanvarauksia.

Suunnitelmallisuus helpottaa lainansaantia Järvisen mukaan eniten kysytään korjaushankkeiden rahoituksesta. Kannattaako ennakkovarautua, ja mitkä ovat mahdollisuudet saada pankkilainaa? - Me kannustamme suunnitelmalliseen taloudenpitoon. Mietimme soittajan kanssa, miten ennakkovarautuminen vaikuttaa asumiskustannuksiin.

Järvisestä on järkevää kerätä isoihin remontteihin korjausvastiketta etukäteen, mutta huolehtien, ettei taloyhtiölle synny verotettavaa voittoa. Tämä onnistuu rahastoinnin tai asuintalovarauksen avulla.

Paikoitellen taloyhtiöiden remonttilainan saanti on vaikeutunut, siksi kannattaa ennakko-

säästää vaikka vähänkin. Se antaa lainanmyöntäjälle myönteisen signaalin taloyhtiön kyvystä hoitaa talouttaan. Pahinta Järvisestä on se, että remonttiin on lähdetty miettimättä etukäteen, onko rahoitusta saatavilla.

- Pankille kannattaa esittää suunnitelma tuleville vuosille, sekä se, miten yhtiön maksukyky riittää edessä olevien korjaushankkeiden läpiviemiseen. Jos aiemmat korjaukset on tehty ja lainat maksettu ajallaan, se parantaa lainansaantimahdollisuuksia.

Hiljentyvien maaseututaajamien taloyhtiöt eivät aina saa remonttilainaa, koska asuntojen arvo on laskenut jopa tarvittavaa remonttilainaa pienemmäksi. - Yhä enemmän käytetty keino tehdä välttämätön remontti on, että osa asukkaista ottaa henkilökohtaisia lainoja. Loppuosalle pankki saattaa myöntää taloyhtiölainankin.

Toinen vaihtoehto on jättää osia remontista pois, jos mahdollista.

Miten kirjataan mikäkin kulu?

Talous- ja veroneuvonnasta kysytään myös seuraavan vuoden kuluerien korotusnäkymiä. Minkä verran talousarviossa on mihinkin varattava tai hallitukset haluavat selkiyttää, ovatko jotkut kuluerät kirjattu oikein, ja mitä mikäkin tilinpäätöksen erä pitää sisällään.

Myös kilpailuttamisesta voi tulla kysymyksiä talous- ja vero-

neuvontaankin, joskin ne usein kulkevat rinnatusten lakineuvonnan kanssa.

- Hallituksen tehtäviin kuuluu järjestää taloudenpito asianmukaisesti. Hallituksen on tiedettävä mitä tapahtuu ja huolehdittava, että asiat tulevat tehdyksi.

Talouden seurannasta kannattaa sopia pelisäännöt isännöitsijän kanssa, jotta hän raportoi taloustilanteen hallitukselle joka kokouksessa tai useamminkin. Isännöitsijälle pitää myös antaa valtuudet toimia ongelmatilanteissa, esimerkiksi vastikerästitapauksissa.

Ei niin pientä asiaa, ettei kannattaisi kysyä Kiinteistöalan talous- ja veroasioissakin muutoksia tapahtuu jatkuvasti, koskivat ne sitten kiinteistöveroa, rahoitusta tai tilinpäätöksiä. Muun muassa näistä aiheista Järvinen pitää koulutustilaisuuksia ja webinaareja. Varsinkin tilinpäätösten tulkintaan ja talouden suunniteluun liittyvät koulutukset ovat olleet kysyttyjä. – Mukava nähdä, kun tilaisuuden jälkeen moni näyttää hoksanneen, että näinhän se meneekin.

Järvinen kannustaa soittamaan ja kyselemään. - Ei tarvitse olla mikään miljoonaluokan hanke, vaan pienenkin asian voi varmistaa, sitä varten neuvontapalvelumme on olemassa.

Kiinteistöviesti 4/2020

17

KIRJOITTAJA PIIA MOILANEN TOIMINNANJOHTAJA KIINTEISTÖLIITTO IT

OMI

Kuopion satamaa kehittäneille opinnäytetöille palkinnot

K

iinteistöliitto Itä-Suomeen kuuluva Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys on palkinnut kahden Savonia AMK Rakennusarkkitehtiopiskelijan opinnäytetyöt 3000 euron rahapalkkioilla. Opinnäytetyöt keskittyivät Kuopion satama-alueen kehittämiseen. Nyt ensimmäistä kertaa myönnetyt palkinnot luovutettiin 7.12. Kuopiossa.

Opinnäytetyöt tilattiin yhdessä Kuopion Kaupunkikeskustan Kehittämisyhdistyksen kanssa.

Opinnäytetöitä tilattaessa punaisena lankana oli kehittää kaupunkiympäristöä monipuolisesti palvelemaan eri käyttäjäryhmiä. Lisäksi yhtenä tavoitteena oli alueen muuttovetovoimaisuuden lisääminen ja kiinteistöjen varallisuusarvojen säilyttäminen. Yhdistysten tavoitteena on toteuttaa kolme eri suunnitteluprojektia yhdessä alueen oppilaitosten kanssa. Projekti voi olla opiskelijoille suunnattu kilpailu tai opinnäytetyö.

Opinnäytetöiden tavoite oli tarkastella aluetta ja sen kehitystarpeita eri käyttäjäryhmien näkökulmista. Opinnäytetöissä keskityttiin asukkaiden ja asiakkaiden näkökulmaan sekä toisaalta tapahtumanjärjestäjän ja yrittäjien näkökulmaan. Palkittujen töiden tekijät ovat Neea Huikari ja Mia

18

Kiinteistöviesti 4/2020

Manninen.

Opinnäytetöiden tilaajan ohjausryhmänä toimi Kuopion Kaupunkikeskustan Kehittämisyhdistyksen Kiinteistöt&Infratyöryhmä. Työryhmän puheenjohtaja on Petri Launonen Sitowise Oy:stä. MukaPohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen na oli laaja edustus puheenjohtaja Juhani Simpanen kuopiolaisista yrityksistä, sekä kaupungilta apulaiskaupunginjohtajat Jari Kyllönen ja Pekka Vähäkangas sekä va. asemakaavapäällikkö Pauli Sonninen.

- Olemme vaikuttuneita töiden monipuolisuudesta, sekä siitä, mi- misyhdistyksen toiminnanjohtaja ten palkitut opiskelijat hakivat töi- Tilla Martikainen.

Opinnäytetyöt on luovutettu hinsä inspiraatiota satama-alueen Kuopio kaupungille. Yhdistykset aikaisemmista suunnitelmista ja toivovat, että kaupunki hyödyntäihistoriasta, kertoo Kiinteistöliitto si opinnäytetöitä satama-alueen Itä-Suomen toiminnanjohtaja Piia kehittämisessä.

Seuraava kehitysMoilanen. projekti keskittyy Kuopion torin Yhtenä opinnäytetöikehittämiseen. den tavoitteena oli selvit-

“Yleishyödyllisenä toimijana kiinteistöyhdistys toteuttaa strategiaansa asumisympäristön kehittäjänä tälläkin tavalla.”

tää, miten hyvin alue tällä hetkellä palvelee eri käyttäjäryhmiä ja miten aluetta voitaisiin kehittää tulevaisuudessa eteenpäin.

Nämä tavoitteet täyttyivät molemmissa töissä hienosti, jatkaa Kuopion Kaupunkikeskustan Kehittä

Palkittujen töiden tekijät Neea Huikari ja Mia Manninen iloitsevat kiitollisina saamastaan tunnustuksesta.

Kuva: Piia Moilanen

Kiinteistรถviesti 4/2020

19

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN

Pohjois-Karjalan yhdistysasiamies

Pertti Hirvonen jää eläkkeelle

P

ohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen asiamies ja Joensuun Isännöinti-Ykkösten isännöitsijä/toimitusjohtaja Pertti Hirvonen jää työstään eläkkeelle vuoden vaihteessa. Hän luopuu myös yhdistyksen asiamiehen tehtävästä, mutta jatkaa hallituksen jäsenenä.

Yhdistyksen sihteerinä hän on ollut vuodesta 1991, hallituksen jäsenenä vuodesta 1993 ja kiinteistöyhdistyksen asiamiehenä vuodesta 2005 lähtien, jolloin perustettiin Kiinteistöliitto Itä-Suomi, kolmen itäsuomalaisen kiinteistöyhdistyksen yhteenliittymä. - Onko asiamiehelle enää samalla lailla tarvettakaan, kun Kuopion-aluetoimisto toimii niin tehokkaasti, miettii pitkän yhdistysuran tehnyt Hirvonen, mutta lisää, että silloin tällöin asiamiehellekin soitellaan.

Tiedon saanti vahvin liittymisperuste Ennen aluetoimiston perustamista asiamies teki Pohjois-Karjalassa yhdistyshommat. – Väsäsin tiedotteita, laskutin jäsenmaksuja, järjestelin jäsentilaisuuksia. Yleensä kiireisimmät yhdistysasiat sattuivat aina samaan aikaan kuin isännöitsijänkin kiireet, eli kevätkaudelle, mutta ei se haitannut. Samalla sain tietoa ja koulutusta Kiinteistöliitolta, vaikka rahallista korvausta ei maksettukaan.

Hirvonen näkee, että nykyisin Kiinteistöliitto Itä-Suomi tun-

20

Kiinteistöviesti 4/2020

netaan ainakin Joensuussa jo hyvin, kun jäsenhankintaan on voitu alueyhteistyön ansiosta satsata.

– Onhan se ihan eri juttu, kun on päätoiminen toiminnanjohtaja yhdistyksien asioita hoitamassa sen sijaan, että joku yrittäisi niitä kaiken muun ohella tehdä.

Pohjois-Karjalassa toiminta on keskittynyt Joensuuhun, jossa järjestetään useita kiinteistöiltoja ja ammatti-isännöitsijäinfoja. Joensuulaisista taloyhtiöistä huomattava osa on Kiinteistöliiton jäseniä.

-Tiedon saanti on useimmilla se vahvin liittymisperuste, sekä kiinnostavat jäsentilaisuudet.

Korona ei vaikuta isännöintiin Hirvonen oli ajatellut vapaaherran päivinään aluksi reissailla, mutta korona muutti hänenkin suunnitelmansa. Isännöitsijän työhön korona ei ole suuresti vaikuttanut, vain kevään yhtiökokouksista osa siirrettiin syksyyn ja osa on pidetty etänä. – Isännöinti on siitä hyvä ja vakaa ala, että isännöintiä tarvitaan olosuhteista huolimatta. Ihmisten on aina asuttava, olipa tilanne mikä hyvänsä.

Etäkokoukset ovat iso muutos entisiin toimintatapoihin, mutta se ei ole Hirvosesta huono asia. - Sähköiseen maailmaan ollaan menossa. Tosin vielä on paljon heitä, joilla ei sähköisiä yhteyksiä ole, eivätkä he pysty Teamsin tapaisia etäkokoussovelluksia käyttämään. Siksi

yhtiökokouksia ei voi järjestää pelkästään etänä, postitse osallistumisen mahdollisuus pitää säilyttää.

Pärjättävä kaikenlaisten ihmisten kanssa Hirvonen tuli isännöitsijäksi lähes suoraan kauppaopistosta, koska ala kiinnosti. - Kävin Joensuussa järjestetyn isännöitsijän viikon iltakurssin, ja sitten vain isännöimään. Nykyisin useimmilla alalle tulijoilla on isännöitsijän ammattitutkinto.

Työ on ollut vaihtelevaa, joka päivä on tullut uutta. - Välillä on pinnaa kiristänyt, kun kevään työputkissa ensin on tehnyt töitä päivän ja sitten illalla vielä toisen, mutta sitä se isännöitsijän työ on.

Enemmistö haluaa edelleen pitää kokouksensa illalla, vaikka tarjoamme päiväkokousmahdollisuutta. Iltakokoukset ovat muotoutuneet maan tavaksi.

- Mitään viisauksia en tuleville sukupolville pysty antamaan. He painivat aivan toisessa sarjassa nykyisen sähköisen tiedonsiirron aikana. Sen tiedän, että isännöitsijänä menestyvät ne, jotka pärjäävät kaikenlaisten ihmisten kanssa.

Hirvonen myöntää, että kun viimeinen työpäivä koittaa, voi mieli olla hieman haikea. - Elämänmuutos on aika suuri, kun niin pitkään on aina aamuisin pitänyt lähteä. Kiitän kaikkia asiakkaitani ja yhteistyökumppaneita näistä vuosikymmenistä.

Kiinteistรถviesti 4/2020

21

KUVA: ANNA-lIISA PEKKARINEN

KIRJOITTAJA PIIA MOILANEN TOIMINNANJOHTAJA KIINTEISTÖLIITTO IT

OMI

Joko tunnet Kiinteistömedian ja Kiinkon?

Tiesitkö, että Suomen Kiinteistöliitto on muutakin kuin liitto ja sen alueyhdistykset. Liittoyhteisöön kuuluvat myös vapailla markkinoilla toimivat yhtiöt, oman alansa huippuosaajat.

Kiinteistömedialla on tieto hallussa Kiinteistömedia Oy on maan johtava kiinteistöalan julkaisija. Sen tunnetuimpia julkaisuja ovat Suomen Kiinteistölehti ja Taloyhtiön vastuunjako -tuotteet. Lisäksi Kiinteistömedia tuottaa, kehittää ja julkaisee monenlaisia kirjoja, oppaita, juridisia kommentaareja, oppimateriaaleja ja kursseja niin painettuna kuin digitaalisesti verkossa.

Kiinteistömedia järjestää myös erilaisia alan tapahtumia.

Kiinteistömedia Oy on Kiinteistöliiton kokonaan omistama yhtiö, joka ennen tunnettiin nimellä Kiinteistöalan Kustannus Oy. Kiinteistöliitto ja siihen kuuluvat alueelliset yhdistykset jäsenineen ovat Kiinteistömedialle keskeinen asiakaskunta. Esimerkiksi Suomen Kiinteistölehti on jäsenetu, jota monet jäsenet tutkitusti arvosta-

22

Kiinteistöviesti 4/2020 Kiinteistöviesti 4/2020

vat. Myös mm. Kiinkon kanssa yhdessä järjestetyt Taloyhtiö-tapahtumat ja muut alan seminaarit ovat jäsenille suunnattuja tilaisuuksia.

Kiinteistömedian tulevaisuudessa keskeisellä sijalla on digitalisaatio. Yhtiön tavoitteena on kehittää lisää korkealaatuisia digitaalisia sisältö- ja tietopalveluja.

Painetun sanan lisäksi pitää pystyä palvelemaan yhä paremmin myös niitä jäseniä, joille kirjat tai lehti eivät ole yhtä läheisiä. Tapahtumajärjestämisen digitalisoitumista on osaltaan vauhdittanut koronapandemia.

Kiinteistömediassa työskentelee noin 15 henkilöä, ja kymmenet alan asiantuntijat suunnittelevat ja tekevät yhtiölle sisältöjä. Kiinteis-

Jäsenetu -20 % alennus Kiinteistömedian kirjoista, lomakkeista ja sähköisistä tuotteista

tömedian tekijäkuntaan kuuluu monia juridiikan, tekniikan, talouden ja isännöinnin huippuammattilaisia. Yhtiön liikevaihto on noin 3 miljoonaa euroa.

Kiinteistöliitto / Rido

KUVA: KIINTEISTÖLIITTO

Kiinko muuttaa tiedon taidoksi ja toiminnaksi Kiinteistöalan Koulutuskeskus Kiinko on kiinteistö- ja rakentamisalan johtava kouluttaja, joka antaa vuosittain koulutusta yli 6000 kiinteistöalan ammattilaiselle. Kiinko kouluttaa muun muassa isännöitsijät, kiinteistönvälittäjät, kiinteistöpäälliköt ja -johtajat, rakennuttajat ja monet muut kiinteistöalan ammattilaiset. Kiinkon pääomistaja on Suomen Kiinteistöliitto ja osana Kiinteistöliitto-konsernia Kiinkon tärkeä tehtävä onkin varmistaa, että taloyhtiöt saavat Kiinkon kautta käyttöönsä osaavat ammattilaiset ja kiinteistöalan osaamistaso pysyy korkealla.

Kiinkon isännöintikoulutukset ovat hyvin tunnettuja alan ammattilaisten keskuudessa. Isännöintialan yritykset kouluttavat Kiinkossa isännöitsijöiden lisäksi kiinteistösihteereitä, kiinteistökir-

janpitäjiä, talouspäälliköitä, asumisneuvojia sekä teknisiä isännöitsijöitä perusteista aina kokeiden ammattilaisten täydennyskoulutukseen saakka. Alalla tunnettuja isännöinnin tutkintokoulutuksia ovat mm. IAT-, ITSja AIT-koulutukset, jotka löytyvät lyhenteinä monen päteväksi tunnustetun ammatti-isännöitsijän käyntikortista. Kiinkon antama tutkintotodistus onkin hyvä varmennus siitä, että taloyhtiössä toimiva isännöitsijä on osaava ja hallitsee laadukkaan isännöinnin vaatimat asiat.

Kiinkon isännöintitoimijalle suuntaamat koulutukset soveltuvat erinomaisesti myös taloyhtiöiden hallitusten jäsenille.

Kiinko järjestää myös useat kiinteistöalan ammattilaistapahtumat, jotka kokoavat vuosittain am-

mattiryhmiä hankkimaan ajankohtaisinta tietoa alan uusista käytännöistä, lainsäädännöistä ja uusista vaatimuksista.

Ammattilaistapahtumista tunnetuimmat ovat Kiinteistöalan Vuosiseminaari, Rakennuttaminen-päivät, Asuntoseminaari, Kiinteistösihteeripäivät, Kiinteistöalan taloushallintofoorumi sekä Asumisneuvojapäivät.

Kiinkon koulutukset toteutetaan tällä hetkellä hybridimallilla, eli opiskelija voi valita osallistuuko koulutuksiin paikan päälle Helsingissä vai etäyhteyksien kautta kotoa tai työpaikalta käsin. Tämä on iso uudistus, mikä mahdollistaa entistä paremmin osallistumisen ja pätevöitymisen myös pidemmänkin matkan päästä.

Kiinko kouluttaa niin isännöitsijät kuin kiinteistövälittäjätkin

Kiinteistöviesti 4/2020

23

Oikeustapauksia Helsingin hovioikeus 15.9.2020,

tuomio nro 1212, dnro S 18/2979 (vailla lainvoimaa 21.9.2020) Asiassa oli kysymys taloyhtiön kunnossapitovelvollisuudesta sekä oikeudenkäyntikuluista. Kantajan mukaan taloyhtiö ei ollut täyttänyt AOYL 4 luvun 2 §:n tarkoittamaa velvoitetta ryhtyä riittäviin korjaus- ja kunnostustoimenpiteisiin hänen omistaman huoneiston rakenteiden osalta sen jälkeen, kun huoneiston lattia oli romahtanut.

Työtilan vuokraaminen ei osoittanut, että taloyhtiö olisi täyttänyt sanotun velvoitteen. Kantajan mu-

kaan huoneistoa ei voitu käyttää turvallisesti sen käyttötarkoituksen mukaiseen tarkoitukseen, joka oli yhtiöjärjestyksen mukaan ateljee / työhuone. Tuomiosta ilmenevin perustein hovioikeus katsoi, ettei lattiarakenteen tai seinärakenteen korjaamiselle ei ole esitetty perustetta. Myöskään ikkunoissa ei näytetty olevan mikrobivaaraa.

Hovioikeus katsoi, että osakas voi käyttää huoneistoa käyttötarkoituksen mukaisesti, eikä asiassa esi-

tetty selvitystä siitä, että huoneisto olisi sellaisessa kunnossa, että taloyhtiön olisi ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin asunnon korjaamiseksi kantajan vaatimin tavoin. Taloyhtiö oli näin ollen täyttänyt asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n tarkoittaman velvoitteen.

Kantajan vaatimukset oli kaikilta hovioikeuden tutkittavana olevilta osin hylättävä näyttämättömänä.

Turun hovioikeus 23.10.2020

tuomio nro 685, dnro S 19/1458 (vailla lainvoimaa 27.10.2020) Hovioikeuden ratkaistavana Hovioikeuden ratkaistavana oli kyoli kysymys asbestipölyn siivosymys asbestipölyn siivouksesta uksesta aiheutuneiden kustanaiheutuneiden kustannusten kornusten korvaamisesta osapuolvaamisesta osapuolten kesken.

Riiten kesken.

Riidatonta oli, ettäraY datonta oli, että Y Oy oli ollut Oy oli ollut rakennushankkeen kennushankkeen muutostyössä muutostyössä ja rakennuttaja ja rakennuttaja vastuussa asbesvastuussa asbestikartoituksen tikartoituksen teettämisestä. Riiteettämisestä.

Riidanalaista oli, danalaista oli, oliko X Oy:llä myös oliko X Oy:llä myös vastuu asvastuu asbestikartoituksen teettäbestikartoituksen teettämisestä misestä ja mikä merkitys X:n muulja merkitys X:n muulla mela mikä menettelyllä rakennushanknettelyllä rakennushankkeessa keessa ja asbestivahingon syntyja asbestivahingon syntymisesmisessä on ollut. Hovioikeuden sä on ollut. mukaan Hovioikeuden peperustelujen muutostyön rustelujen mukaan muutostyön rakennuttaja Y ei olisi voinut ryhrakennuttaja Y ei olisi saamatvoinut tyä rakennushankkeeseen ryhtyä rakennushankkeeseen ta lupaa sekä vuokranantajaltaan saamatta lupaa sekä vuokrananH Kiinteistöt Oy:ltä että kiinteistön tajaltaan H Kiinteistöt Oy:ltä etomistajalta X:ltä. X oli myöntänyt tä kiinteistön omistajalta X:ltä.

X oli myöntänyt luvan nimen-

24 24

Kiinteistöviesti 4/2020 Kiinteistöviesti 4/2020

omaan Y:n muutostyölle, vaikluvan nimenomaan Y:n muutoska muodollisesti luvan hakijatyölle, vaikka muodollisesti luvan na yhtiöoikeudellisen asemansa hakijana yhtiöoikeudellisen aseperusteella oli ollut vuokrananmansa perusteella oli ollut vuoktaja.

X:n antamassa luvassa ehranantaja.

X:n antamassa luvassa tona oli ollut mm. asbestikartoiehtona oli ollut mm. asbestikartoituksen tekeminen,jonka jonkaehdon ehdon tuksen tekeminen, Y Y oli riidattomasti hyväksynyt.

Y oli riidattomasti hyväksynyt. Y ja ja X olivat siten ennen hankkeeX olivat siten ennen hankkeeseen seen ryhtymistä sopineet Y:n teryhtymistä sopineet Y:n tekevän kevän tai teettävän asbestikartai teettävän asbestikartoituksen, toituksen, asiassa olisopisojoten asiassajoten oli sovellettava vellettava sopimusperusteista musperusteista korvausvastuuta korvausvastuuta koskevia säänkoskevia säännöksiä tai periaatteinöksiä tai periaatteita.

Hovioita. Hovioikeus katsoi, ettei Y ollut keus katsoi, ettei Y ollut täyttätäyttänyt sopimuksen ehtoja, kosnyt sopimuksen ehtoja, koska ka kartoitus oli jäänyt tekemättä kartoitus oli jäänyt ja lähtökohtaisesti se ontekemättä siten velja lähtökohtaisesti se on siten vollinen korvaamaan aiheuttamanvelvollinen korvaamaan aihesa vahingon. Asiassa oli lisäksi ratuttamansa vahingon. Asiassa oli lisäksi ratkaistava, oliko X

myötävaikuttanut vahingon synkaistava, oliko X myötävaikuttanut tymiseen ja mikä vaikutus vahingon syntymiseen ja mikäsillä vaimahdollisesti oli korvausvelvolkutus sillä mahdollisesti oli korvalisuuteen.

Kokonaisuutena tausvelvollisuuteen.

Kokonaisuutena pahtumia arvioiden hovioiketapahtumia arvioiden hovioikeus us hyväksyy käräjäoikeuden pehyväksyy käräjäoikeuden perusrustelut ja johtopäätöksen siitä, telut ja johtopäätöksen siitä, että että oli menetellyt myösmyös X oli X menetellyt asiassaasiashuosa huolimattomasti ja limattomasti ja edistänytedistänyt vahingon vahingon tuomiosta syntymistäsyntymistä tuomiosta selostetulla selostetulla tavalla, kuten mm. tavalla, kuten mm. M oli sähköposM oli sähköpostitse ilmoittanut, titse ilmoittanut, että muutostyöt että muutostyöt voi X:n puolesvoi X:n puolesta käynnistää, vaikta käynnistää, vaikka asbestika asbestikartoitusta ei ollut tehty. kartoitusta ei merkittävällä ollut tehty. Se oli Se oli osaltaan tavalosaltaan merkittävällä tavalla la myötävaikuttanut vahingon synmyötävaikuttanut vahingon syntymiseen ja sen perusteella velvoltymiseen ja sen perusteella vellinen maksamaan osan vahingosta vollinen maksamaan osan aiheutuneista kustannuksista. vahingosta aiheutuneista kustannuksista.

Turun hovioikeus 16.10.2020,

tuomio nro 669, dnro S 19/221 (vailla lainvoimaa 20.10.2020) Tapauksessa oli kysymys huoneiston hallintaanottamisesta huoneiston huonon hoidon vuoksi. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun ja perustelut, eikä katsonut aihetta arvioida asiassa esitettyä näyttöä toisin. Käräjäoikeuden ratkaisua ei muutettu. Tapauksessa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko yhtiökokous kutsuttu koolle laillisesti. Tuomiosta ilmenevin perustein käräjäoikeus katsoi, että yhtiökokouksen koolle kutsumisessa oli menetelty asianmukaisella tavalla, eikä siinä oltu menetelty virheellisesti. Toiseksi kysymys oli varoituksen tiedoksiantamisesta. A:n mukaan hän ei ollut koskaan saanut varoitusta. Yhtiö oli antanut varoituksen haastemiehelle tiedoksiannettavaksi.

Haastemiehen tekemien merkintöjen mukaan varoitus oli annettu tiedoksi A:lle sijaistiedoksiantona, koska tiedoksiantoa varten etsittyä A:ta tai ketään, jolla oli oikeus hänen puolestaan vastaanottaa tie-

doksianto, ei ollut tavattu ja ilmenneiden seikkojen perusteella voitiin olettaa A:n välttelevän tiedoksiantoa. Käräjäoikeus totesi, että kirjallinen varoitus oli voitu antaa tiedoksi sijaistiedoksiantona. Asiassa oli vielä ratkaistava, oliko yhtiöllä ollut oikeus ottaa huoneisto yhtiön hallintaan. Huoneiston hallintaanottaminen oli perustunut osakehuoneiston hoitamatta jättämiseen ja jossa oli vaadittu A:ta siivoamaan huoneisto välittömästi kotitalousjätteestä. Huoneisto kunto oli tullut yhtiön tietoon v. 2017 tehdyn kuntotarkastuksen yhteydessä, sillä tarkastuksen tehneet henkilöt eivät voineet mennä huoneistoon siellä olleen suuren tavaramäärän vuoksi. Pelastusviranomainen oli tehnyt asuntoon palotarkastuksen. Tarkastajan mukaan mm. turvallista asumista vaaransi lähinnä asunnossa olleet paperipinot, joiden peitossa oli ollut iso osa lattiapinta-alasta, ja joiden korkeus on keittiössä ja makuuhuonees-

sa ollut toista metriä. Tarkastajan käsityksen mukaan asunnossa ollut palokuorma (asunnossa olleiden tavaroiden laatu ja määrä) oli huomattavasti normaalia suurempi, eikä A:n asunto ei ole paloturvallinen ja keskeinen syy siihen oli asunnossa ollut paperin määrä.

Asuntoon oli suoritettu vielä pelastusviranomaisen toimesta jälkitarkastus, eikä tilanne ollut muuttunut. A oli kertonut mm. huoneiston olevan siistissä kunnossa sekä kiistänyt huoneiston huolimattoman hoidon ja pitänyt asian käsittelyä systemaattisena kiusaamisena. Hänen mukaansa kysymys oli muutamista papereista, jotka olivat A:n kulloisenkin tutkimustyön lähdemateriaalia. Tuomiosta ilmenevin perustein käräjäoikeus katsoi asiassa näytetyksi, että yhtiöllä oli ollut peruste huoneiston hallintaan ottamiselle. Rikkomuksella ei myöskään ollut vain vähäinen merkitys.

Vaasan hovioikeus 5.10.2020

tuomio nro, 20/136014 dnro R 19/1142 (vailla lainvoimaa 13.10.2020) Tapauksessa oli kysymys siitä, oliko vuokranantaja oikeudettomasti teknisellä laitteella kuvannut kotirauhan suojaamassa paikassa eli vuokranantajalta vuokraamassaan asunnossa oleskellutta vuokralaista ja näin ollen syyllistynyt RL 24 luvun 6.1 § mukaiseen salakatseluun. Vuokranantajan kertoman mukaan hänen tarkoituksenansa oli ollut asunnon tarkastuksen yhteydessä kuvata videolle vain asunnolle aiheutuneita vahinkoja. Videotallenteessa asunnon vaurioiden ohella esiintyi kuitenkin myös hetkittäin vuokralainen

A. Samoin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että vaikka videotallenteelta ilmeneekin, että vuokranantaja oli pääasiassa keskittynyt kuvaamaan asunnon vaurioita, oli hän kamerallaan ajoittain seurannut liikkuvaa A:ta. Vuokranantajan oli täytynyt pitää ainakin varsin todennäköisenä, että hän tulee kuvanneeksi asunnossaan oleskellutta A:ta. Näin ollen hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että vuokranantajan menettely täyttää salakatselun tunnusmerkistön ja että hän oli syyllistynyt salakatseluun. Tuomiosta ilmenevin perus-

tein, ottaen kuitenkin huomioon edellä, vuokranantajan pääasiallisena tarkoituksena oli ollut vain asunnon vahinkojen kuvaaminen, hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että vuokranantajan rikosta oli sen haitallisuuteen tai siitä ilmenevään tekijän syyllisyyteen nähden pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä ja rikos on tekoon tai tekijään liittyvistä erityisistä syistä anteeksiannettavaan tekoon rinnastettava. Näiden seikkojen vuoksi vuokranantaja jätettiin tuomitsematta.

Kiinteistöviesti 4/2020 Kiinteistöviesti 4/2020 25

Kolumni

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvää Joulun tullessa mieli kaipaa myönteisiä asioita kurjaan koronavuoteen väsyneenä. Jos haluaa poimia tästä ajasta jotain positiivista, niin eräillä yrityksillä alkoi jopa mennä paremmin. Ainakin kasvomaskien valmistajilla on kissanpäivät, mutta myös ruokakauppojen ja kodintekniikka- ja huonekaluliikkeiden myynti on kasvanut, kun ihmiset pakon edessä kotoilevat, laittelevat ruokaa ja sisustavat.

Erityisesti minut yllätti edullisia autoja myyvä autokauppias, joka vastasi osaaottavaan kysymykseeni, että kauppahan käy miltei paremmin kuin ennen koronaa! - Ihmiset eivät nyt hirviä ostaa kalliita autoja, ”autojobbari” tulkitsi tyytyväisenä.

Isännöintiyrityksiin ei Joensuun Isännöinti-Ykkösten toimitusjohtaja Pertti Hirvosen mielestä korona ole voimalla iskenyt, totesi hän haastattelussa, koska asumisen palvelua aina ostetaan, olipa tilanne mikä tahansa. Jää nähtäväksi, vaikuttaako korona myöhemmin välillisesti taloyhtiöihin, kun ihmisiä lomautetaan ja irtisanotaan.

Myös kokouskäytännöt ottivat digiloikan, kun etäkokouksia alettiin pitää kokoussovelluksilla verkossa.

Ihmeen mutkattomasti siihen solahdettiinkin, vaikka isännöintialaa väitetään vanhoilliseksi.

Etäkokoukset tulivat jäädäkseen, mutta toivottavasti aikojen normalisoiduttua palaamme live-kokouksiin. On hyvä tavata naapureitaan kasvotusten edes yhtiökokouksessa, jos ei muuten.

On korona-asiassa vielä yksi mielestäni varsin onnistunut asia: Tiedotus.

Ei ikinä ole Suomessa valtiovalta mistään näin tehokkaasti tiedottanut. Tietoa on tullut joka tuutista, ja jokainen näkevä ja kuuleva on varmasti rajoituksista tietoinen. On sitten eri asia, noudattaako jokainen ohjeita – tosin harvan kantti enää kestää marketreissua maskia pukematta.

Kiinteistöliitto on tiedotuksessa malliesimerkki, kannattaakin vilkaista taloyhtiöitä koskevat uusimmat koronaohjeet verkkosivuilta, ne ovat helppolukuisessa kysymys-vastaus -muodossa.

Tässä ajassa on nähty, mikä merkitys tiedotukselTaloyhtiöla on, sama se on taloyhtiöiselämän säkin. Kun puheenjohtajana tein seuraajana joitakin asukaskyselyjä, niissä tuli aina kärkenä esille toive lisätiedotihmisiän tamisesta. Kun asukkaat tapasivat minut pihalla, usein he kyselivät, mitä hallitus on päättänyt ja mitä on jatkossa tulossa. En silloin hoksannut, että hallituksen kokouksista olisi kannattanut jakaa tiivistelmiä kaikille asukkaille, tietenkin tietosuoja-asiat huomioituna. Näin olisin helpottanut kukkaroa kysyvien päätösten ja muiden hankalien pulmien käsittelyä jatkossa. Keskustelevat asukastilaisuudet eivät tiedon jakamiseen riittäneet, koska kaikki eivät niihin päässeet.

Monia puheenjohtajia vuosien varrella jututtaessani he poikkeuksetta mainitsivat, että tiedottaa pitäisi enemmän. Se helpottaisi hallituksen ja isännöitsijän työtä, ja asukkaat olisivat tyytyväisempiä.

Miksi sitten ei tiedoteta, vaikka sitä toivotaan?

No siksi, koska tiedottamisen luullaan olevan isännöitsijän tehtävä. Sitä se on yleensä vain yhtiökokoustiedottamisen osalta, kaikki muu tiedottaminen maksaa erikseen. Hallituksen jäsenillä ei ole tiedottamiseen aikaa tai osaamista, vaikka olisi haluakin, ja talosta harvoin löytyy osaavia vapaaehtoisia.

Pakkohan asiaan on löytyä ratkaisu, ajattelin, ja perustin kollegani kanssa Talotiedottajat-palvelun.

Verkkosivumme ovat aukeamassa osoitteessa www. dän asiantuntemuksestamme teille apua, ja sopiiko joku palvelupaketeistamme teille.

Tämä on viimeinen kolumnini. Jatkossa kolumneja kirjoittavat Vieraskynä-palstalla Kiinteistöliitto ItäSuomen yhteistyökumppanit ja muut taloyhtiömaailman asiantuntijat. Jatkan kyllä juttujen kirjoittamista tässä lehdessä, ja saatan joskus piipahtaa Vieraskynänäkin.

Lämmin kiitos lukijoilleni, tämä on ollut mukava matka!

Anna-Liisa Pekkarinen annaliisapekkarinen@gmail.com www.annaliisapekkarinen.net

26

Kiinteistöviesti 4/2020

2021 PUHELINNEUVONTAA Tarkemman yhteystiedot ja palveluajat lehden takakannessa

Itä-Suomen Kiinteistöviesti Jäsenlehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

VERKKONEUVONTAA kiinteistoliitto.fi kiinteistoliitto.fi/ita-suomi

Suomen Kiinteistölehti Valtakunnallinen lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa.

Koulutustilaisuudet Maksuttomia koulutustilaisuuksia muun muassa lakiasioista, taloudesta, korjausrakentamisesta sekä kiinteistöpalveluiden tilaamisesta.

Asiantuntijamme ovat mukana kymmenissä kehityshankkeissa, joiden tuloksia tuodaan esille viestinnässä sekä hyödynnetään edunvalvontatyössä.

KIRJALLISIA LAUSUNTOJA kirjalliset lausunnot kiinteistönpidon pulmatilanteissa

Sähköinen uutiskirje Noin 5 kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirje ajankohtaisista asioista.

Verkkokurssit • HTHJ - Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen • HTHJPLUS - Hallituksen puheenjohtajana taloyhtiössä • Toiminnantarkastuksen perusteet Katso lisää: kiinkust.fi

Lataa nyt mobiilijäsenkortti.

Kannat aina mukanasi jäsennumeroa, tiedon kaikista neuvontapalveluista ja tapahtumista sekä koulutuksista. Mobiilijäsenkorttiin on koottu yhteen sekä valtakunnalliset että paikalliset jäsenedut ja -alennukset. Mobiilijäsenkortti löytyy puhelimesi sovelluskaupasta haulla Kiinteistöliiton jäsenkortti.

Kiinteistöviesti 4/2020

27

Jäsenneuvonta Puhelimitse ja ajanvarauksella tarjottavat neuvontapalvelut ovat jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenten, isännöitsijöiden ja tilin- sekä toiminnantarkastajien käytössä.

Paikallisneuvonta Kiinteistöliitto Itä-Suomi Toiminnanjohtaja Piia Moilanen p. 017 262 6633 (Pohjois-Savo) p. 010 667 6670 (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala)

Valtakunnallinen Kiinteistöliiton puhelinneuvonta

Korjaus- ja tekninen neuvonta tiistai ja torstai klo 9-13 puh. 09 1667 6311

Lakineuvonta ma-to klo 9-15 pe klo 10-15 puh. 09 1667 6300

Yksilöllistä neuvontaa ajanvarauksella http://ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/lakineuvonta http://ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/energianeuvonta

Kaikille avoin lakineuvonta Ma-to klo 12-16 numerossa 0600 0 1122 Neuvontapalvelun hinta on 1,98 euroa minuutti + paikallisverkkomaksu.

2

Kiinteistöviesti 3/2019

Talous- ja veroneuvonta ma-to klo 13-16 puh. 09 1667 6369