6 minute read
TALOYHTIÖISSÄ RYHDYTTÄVÄ RATKOMAAN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN LIITTYVIÄ HAASTEITA
Yli 90 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu omissa kodeissaan, usein tavallisissa taloyhtiöissä. Iäkkäiden asumisen turvallisuuteen ja viihtyisyyteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi parantamalla esteettömyyttä ja edistämällä yhteisöllisyyttä.
Yksilön kokemia asumisen haasteita
Ikääntyessä turvattomuuden tunnetta lisäävät yksinäisyys, ulkopuolisen avun riittämättömyys, sairaudet ja tapaturmat. Toimintakyvyn heiketessä osasta arjen askareista, kuten lampunvaihto tai siivous, voi olla vaikea selviytyä itsenäisesti. Talousongelmia voi syntyä pienen eläkkeen tai nousevien asumiskustannusten vuoksi. Heikot digitaidot voivat syrjäyttää taloyhtiön päätöksenteosta.
Iäkkäät asuvat usein muuta väestöä vanhemmissa rakennuksissa, joissa joudutaan tekemään suuria korjaushankkeita. Esimerkiksi yksinäiselle muistisairaalle väliaikaisasunnon järjestäminen linjasaneerauksen ajaksi voi olla mahdotonta ilman apua.
Osallistuminen ja yhteisöllisyys taloyhtiössä
Asukaskyselyt ja tilaisuudet, joissa käsitellään taloyhtiön turvallisuutta, esteettömyyttä tai yleistä viihtyvyyttä, lisäävät osallisuuden tunnetta ja auttavat tunnistamaan kehityskohteita. Asukkaita kuulemalla varmistetaan, että ratkaisut vastaavat aidosti asukkaiden tarpeisiin. Kokouspaikka lähellä kotia ja rento ilmapiiri helpottavat yhteisiin tilaisuuksiin osallistumista.
Yhteisöllisyys lisää turvallisuuden tunnetta ja viihtyvyyttä. Naapuriapu ja yhteinen toiminta kuten kahvihetket tai harrastusryhmät, rikastuttavat arkea ja vähentävät yksinäisyyttä. Kun asukkaat tuntevat toisensa, on helpompi huomata, jos joku tarvitsee apua. Yhteiset tilat, virikkeet ja viihtyisä piha parantavat asukkaiden elämänlaatua iästä riippumatta.
Ennakointi, turvallisuus ja esteettömyys
Esteettömyys on olennainen osa ikäystävällistä asumista. Riittävän leveät kulkuväylät, helposti avautuvat ovet, kaiteet, rampit ja levähdyspaikat parantavat liikkumisen turvallisuutta. Selkeät opasteet ja hyvä valaistus auttavat asukkaita, joiden muisti tai havaintokyky on heikentynyt. Tiedottamisen tulisi olla monikanavaista ja helposti ymmärrettävää.
Esteettömyyskartoitus olisi hyvä tehdä vähintään ennen suurempia korjaushankkeita ja selvittää voiko taloyhtiön esteettömyyttä parantaa remontin yhteydessä. Esteettömyysparannuksia taloyhtiön yhteisiin tiloihin voidaan tehdä taloyhtiöhankkeena tai osakkaan toimesta hänen omalla kustannuksellaan. Taloyhtiöt voivat hakea avustuksia es- teettömyyskorjauksiin ARAlta tai kaupungilta. Osakas voi saada taloudellista tukea muutoksiin esimerkiksi omalta hyvinvointialueeltaan. Lisäksi ARA myöntää korjausavustuksia iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntoihin.
Esteettömyysparannuksia taloyhtiön yhteisiin tiloihin voidaan tehdä taloyhtiöhankkeena tai osakkaan toimesta hänen omalla kustannuksellaan.
Turvallisuussuunnittelulla voidaan ennaltaehkäistä riskitilanteita. Erilaiset teknologiaratkaisut, kuten liesivahti ja magneettihana, parantavat kaikkien turvallisuutta. Hyvä kiinteistönhoito, talvikunnossapito ja liukkauden torjunta vähentävät kaatumisen riskiä.
Taloyhtiöön voidaan valita turvallisuusvastaava, ja ottaa turvallisuusasiat vuosittain puheeksi yhtiökokouksessa. Puutteita voi kartoittaa esimerkiksi asukaskyselyn tai turvallisuuskävelyn avulla. Hallituksen tehtävä on huolehtia, että pelastussuunnitelma on ajan tasalla ja siinä on huomioitu myös toimintakyvyltään heikentyneet asukkaat.
Asukkaan on hyvä ennakoida, vastaako nykyinen asunto omia tarpeita 5–15 vuoden päästä. Ovatko esteettömyysparannukset mahdollisia tai onko parempi etsiä ajoissa sopivampi asunto. Muutostöille voi tulla tarve myös tilapäisesti esimerkiksi sairastuessa tai leikkausta vaativan hoidon jälkeen.
On suositeltavaa kirjata ylös omat toiveet asumisen ja hoidon suhteen, siltä varalta, että muisti tai toimintakyky heikentyvät eikä enää pysty hoitamaan asioitaan. Muistitutkimukset ja terveystarkastukset ovat osa ennakointia, sillä esimerkiksi muistisairauksien etenemistä voidaan hidastaa ajoissa aloitetulla hoidolla.
Muistisairaudet
Muistisairaudet ovat nopeasti yleistyvä kansantauti, joka näkyy yhä useammin myös taloyhtiöissä. Suomessa on arviolta noin 150 000 muistisairasta, joista suurin osa on yli 80-vuotiaita.
Muistisairauden varhaisessa vaiheessa ihminen voi vielä vaikuttaa asumiseensa, esimerkiksi varmistamalla, että tarvittavia tukipalveluja on saatavilla sairauden edetessä. Omaisten kanssa voi tehdä selkeän toimintasuunnitelman, miten raha-asiat tai osallistuminen taloyhtiön päätöksentekoon hoidetaan tulevaisuudessa. Ohjeistusta ja tukea voi saada Varsinais-Suomen ikääntyneiden keskitetystä asiakasohjauksesta tai Muistineuvo-tukipuhelimesta.
Taloyhtiöissä on hyvä keskustella avoimesti muistisairaiden asukkaiden tilanteesta ja etsiä toimintatapoja, jotka edistävät turvallista asumista. Yhteisöllinen asenne ja naapureiden huolenpito voivat lisätä merkittävästi muistisairaan asukkaan turvallisuudentunnetta sekä ennaltaehkäistä vakavampia ongelmia.
Huoli ikäihmisestä
Huolta voivat aiheuttaa iäkkään ihmisen kotona pärjääminen tai elämän hallinnan ongelmat. Pyri ensin keskustelemaan ikääntyneen tai tämän lähipiirin kanssa. Kerro että olet huolissasi ja haluat auttaa. Kannusta henkilöä itseään tai hänen läheisiään ottamaan yhteyttä ikäihmisten neuvontaan. Ellei asia etene, kuka tahansa voi tehdä huoli-ilmoituksen hyvinvointialueen verkkosivuilla, myös nimettömästi. Ilmoitukseen tulee kirjata asukkaan tiedot ja tilanne mahdollisimman tarkkaan. Ilmoituksen jälkeen sosiaalipalvelujen ammattilaiset selvittävät millaista apua kyseinen henkilö tarvitsee.
Tukea asukkaille
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Ikääntyneiden palveluiden tavoitteena on, että jokainen ikääntynyt voi asua kotihoidon ja tukipalvelujen avulla mahdollisimman pitkään omassa kodissaan.
Tukipalveluina järjestetään henkilön yksilöllisen tarpeen mukaan ateriapalvelua, vaatehuoltopalvelua, siivouspalvelua, asiointipalvelua, peseytymispalvelua sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää tai tukevaa palvelua.
Kotihoidon palvelu sisältää sosiaalihuoltolain mukaisen kotihoidon sekä terveydenhuoltolain mukaisen kotisairaanhoidon. Kuntouttavaa arviointijaksoa kuntoutusyksikössä tai asiakkaan kotona voi tarvita, jos toimintakyvyn heikentymisen takia on tarpeen arvioida kotona asumisen turvallisuutta.
Tukea taloyhtiöille
Vuonna 2024–2025 käynnissä oleva Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hanke pyrkii tukemaan taloyhtiöitä ennakoimaan ja kehittämään ikäystävällisempää asumista.
Maaliskuussa taloyhtiöiden ikä- ja muistiystävällisyyttä kartoitettiin valtakunnallisella kyselyllä. Yli puolet 3000 vastaajasta kertoi kohdanneensa taloyhtiössään haasteita asukkaiden heikentyneen toimintakyvyn vuoksi. Ongelmia olivat aiheuttaneet esim. kaatumiset, avainten unohtelu, asunnosta huolehtimisen vaikeudet tai suuri tavaramäärä. Kyselyn avoimissa vastauksissa tuli esille paljon kehittämistarpeita, mutta myös hyviä käytäntöjä. Eniten palautetta saatiin taloyhtiöiden turvallisuuspuutteista ja yhteisöllisyyden edistämisen tarpeista.
Ympäri Suomea on valittu 30 pilotti taloyhtiötä, joissa kokeillaan käytännössä ikäystävällisyyttä edistäviä toimintatapoja. Ensimmäinen pilotti yhteisöllisyyden edistämisestä toteutettiin toukokuussa Oulussa.
Syyskuussa 2024 käynnistynyt koulutuskiertue vierailee 20 paikkakunnalla ja tarjoaa työkaluja ikäystävällisyyden kehittämiseksi. Kaikille avoimissa maksuttomissa tilaisuuksissa paikalliset asiantuntijat kertovat mm. miten taloyhtiössä voidaan parantaa turvallisuutta ja ehkäistä riskejä, muistisairauksien vaikutuksista asumiseen, esteettömyyskorjauksista sekä mitä tehdä, jos herää huoli iäkkäästä asukkaasta.
Kirjoittaja Maura Tiuraniemi työskentelee Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten ja Ympäristöministeriön rahoittamassa Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeessa (2024–2025). Hän on koulutukseltaan sosionomi ja työskennellyt aiemmin asumisneuvojana.
HUOLI-ILMOITUS
Varsinais-Suomen ikääntyneiden keskitetty asiakasohjaus
Neuvontaa ikääntyneille ja heidän läheisilleen p. 02 262 6164 (arkisin klo 9-15)
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen verkkopalvelu
Huoli-ilmoitus kun henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan
yhteydenotto tuen tarpeen arvioimiseksi, apua omaan tilanteeseen tai tukea tarvitsevan suostumuksella
Kiireellisessä tapauksessa välittömästi yhteys sosiaalipäivystykseen p. 02 262 6003 (24/7). Hätätilanteissa 112.
IKÄIHMISTEN ASUMINEN
Joka kymmenes suomalaisista on yli 75-vuotias
90 % yli 75 vuotta täyttäneistä asuu omassa kodissaan
70 % yli 75 vuotiaista asuu omistusasunnossa
43 % ikäihmisistä asuu kerrostalossa
Joka toisessa suomalaisessa kerrostalossa ei ole hissiä
Vain 20 % Suomen asunnoista on esteettömiä
Arviolta 150 000 suomalaista sairastaa muistisairautta
ASUMISEN ENNAKOINTI
Vastaako asunto tarpeita 5–15 vuoden päästä?
Millaista elämää haluan elää ja missä?
Riittääkö remontti vai tarvitaanko muutto?
Kuka hoitaa asioitani, jos en itse siihen kykene?
Ikä- ja muistisytävällinen taloyhtiö -tilaisuus taloyhtiöpäättäjille
26.11.2024 klo 17.30 Turun virastotalon auditorio, 2. krs
Miten parantaa ikäihmisten asumista taloyhtiöissä?
Tule kuulemaan, miten vaikuttaa ikääntymisen aiheuttamiin asumisen haasteisiin ja miten ongelmia voidaan ennaltaehkäistä. Tilaisuus on maksuton ja osa Kiinteistöliiton ja Ympäristöministeriön Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeen koulutuskiertuetta. Kiertueaikataulu ja linkki ilmoittautumiseen: www.kiinteistoliitto.fi/ikajamuisti
Ohjelma klo 16.00–19.30
Näyttely ja kahvitarjoilu tilaisuuden aulassa
Millainen on Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö
Muistisairauksien vaikutukset asumiseen
Huoli ikäihmisestä - mistä tukea ja neuvontaa?
Esteettömyyskorjaukset ja avustukset sekä taloyhtiön että osakkaan näkökulmista
