KIINTEISTÖLIITTO VARSINAIS-SUOMEN TEEMALEHTI TALOYHTIÖIDEN HALLITUKSILLE JA ASUKKAILLE 21.10.2020 PÄÄKIRJOITUS Juuso Kallio, Toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi
KORONA-PANDEMIA PAINEISTAA TALOUSNÄKYMIÄ:
Alueellinen edunvalvoja, vaikuttaja ja asiantuntija
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi on vuonna 1907 perustettu alueen kiinteistönomistajien edunvalvoja- ja asiantuntijajärjestö. Yhdistyksen jäsenenä on noin 2.500 taloyhtiötä. Jäsenkentästä yli 90 % on asunto-osakeyhtiöitä koko maakunnan alueelta. ■
■
■
■ ■
Jäsenyys tuo taloyhtiön päättäjille tietoa, varmuutta ja mielenrauhaa Tarjoamme jäsenillemme neuvontaa, lakiasioissa sekä teknisissä ja taloudellisissa kysymyksissä Tarjoamme tutkittua tietoa rakennusten energiatehokkuudesta, kunnossapitovastuista, korjausrakentamisesta, uudistuvasta talotekniikasta ja korjaushankkeiden päätöksentekomenettelystä Järjestämme ajankohtaista koulutusta Jäsenillämme on käytössään alan tuoreinta tietoa, sekä kiinteistöalaan erikoistuneiden asiantuntijoiden palvelut.
Suomen Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat. Kiinteistöliittoon kuuluu yli 29 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä.
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi Puolalankatu 1 D, 4 krs, 20100 Turku www.kiinteistoliitto.fi/varsinais-suomi varsinais-suomi@kiinteistoliitto.fi puh 02 277 5150 Taloyhtiö.nyt on Kiinteistöliitto VarsinaisSuomen julkaisema teemalehti taloyhtiöiden asukkaille, hallituksille ja isännöitsijöille. Lehden sisältö rakentuu Kiinteistöliitto yhteisön artikkeleista ja sisällöistä. Julkaistu 21.10.2020. Päätoimittaja: Juuso Kallio Julkaisija: Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry Kustantaja: Kiinteistömedia Oy Taitto: Turun Sanomat Painopaikka: Salon Lehtitehdas
Kuntien vältettävä asumisen kustannusten nostoja. Korona-pandemia vaikuttaa suuresti kansalaisten ja organisaatioiden toimintaedellytyksiin. Kuntien päätöksillä on paljon merkitystä taloyhtiöiden hoitokulujen kannalta, ja tämä vaikutus vain korostuu talouskriisin aikana. Korona iskee myös asumiseen. Kevään ensimmäisen tautiaallon vaikutukset olivat jopa yllättävän maltillisia taloyhtiöihin, mutta syyskuussa alkanut koronatartuntojen määrän nopea kasvu ei ennakoi hyvää taloyhtiöille, eikä niiden omistajille eikä asukkaille. Taloudelliset vaikutukset iskevät niin omistuskuin vuokra-asujiin. Osan tästä iskusta puskuroi kansalaisille sosiaaliturva, ml. asumistukijärjestelmä. Korona-pandemiasta aiheutuu myös lisäkuluja taloyhtiöille. Kuluja voi tulla esimerkiksi korjaushankkeiden suunnittelussa tai tilojen tehostetun siivoustarpeen takia, kasvaneesta vedenkäytöstä tai jostain muusta taloyhtiöön vaikuttavasta asiasta. Kuntien hillittävä kiinteistökustannusten nousua Suomalaisissa kaupungeissa kiinteistöverot sekä lämmitys-, vesi-, sähkö- ja jätehuollon kustannukset ovat keskimäärin hieman runsaat puolet keskimääräisen kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Hoitokulujen nousuvauhti oli päättyneellä vuosikymmenellä nopeaa. Onneksi kuitenkin vuosikymmenen loppuvuosina meno keskimäärin rauhoittui. Korona-kriisi heittää kuitenkin ikävän varjonsa valtion ja kuntien talouteen. Taloyhtiöiden kulukehityksen päällä on tummia pilviä. Tilastoista nähdään, että asumismenojen suhde kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin on kohoamassa kohti 30 prosentin rajapyykkiä. Nyt kriisin takia asumismenojen suhde voi nousta voimakkaasti, ellei kustannusten nousua pystytä hillitse-
mään ja taloyhtiöiden talouteen löydetä joustoa. Yleinen kuluttajahintojen nousuvauhti on ollut erittäin maltillinen keväästä alkaen. Kuntien tulee tehdä oma osuutensa hintojen ja kustannusten hillinnässä. Kuntien on pidättäydyttävä ensi vuodelta taloyhtiöiden kulujen nostoilta, mikä tarkoittaa pidättäytymistä kiinteistöveron korotusaikeilta ja muiden taloyhtiöitä koskien tariffien (lämmitys, vesi, jäte, sähkö) korotuksilta. Myös korona-ajan yllätyksien varalla kaikenpuolinen joustavuus olisi suotavaa. Valtion tulee pidättäytyä kuntien tehtävien kasvattamisesta, pikemminkin on pystyttävä karsimaan kuntien pakollisia tehtäviä. Sekä valtion että kuntien talous on sopeutettava kriisin myötä kutistuvaan rahoituspohjaan. Kiinteistöverotus puree kaikkiin maksukyvystä riippumatta Miksi kuntien pitäisi olla pidättyväisiä kiinteistöveron suhteen? Kiinteistövero kohdistuu sekä omistus- että vuokra-asujiin. Kiinteistövero ei kuitenkaan katso ve verovelvollisen maksukykyä. Korona-aikana tämä piirre vain korostuu. Jos kotitalouden tulot leikkautuvat koronan vaikutuksesta, kiinteistöverotus ei tätä huo huomioi. Kevään 2019 eduskuntavaalien yhteydessä ja Mari Marinin hallituksen ohjelmassa kiinteistöverotuksen kohtuullisuus kaikkien verovelvollisten kan kannalta tunnustettiin tärkeäksi tavoitteeksi. Tämä täytyy muistaa myös vuoden 2021 kuntabudjeteissa ja kuntavaaleissa kevääl keväällä 2021. Monilla paikkakunnilla kiinteistöveron ta tason on noussut jopa yli kaksinkertaiseksi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Edessä vaanii myös kiinteistöverojärjes kiinteistöverojärjestelmän kokonaisuudistus. Nyt ei ole aika revitellä kiinteistöverotuksen korotusten kanssa.
Tilastoista nähdään, että asumismenojen suhde kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin on kohoamassa vääjäämättä kohti 30 prosentin rajapyykkiä. Nyt koronakriisin takia vuoden 2020 käytettävissä olevat tulot ovat leikkautumassa ja näkymät vuodelle 2021 ovat hyvin epävarmat, ja asumismenojen suhde uhkaa entisestään nousta. Kuntien talouskehitys näyttää myös haastavalta. Miten kunta voi päätöksillään ehkäistä asumiskustannusten nousua? Elina Rantanen, Turku, Vihr
Matti Alander, Kaarina, Kok,
Kunta voi ehkäistä asumiskustannusten nousua ennen muuta ohjaamalla omistamiensa yhtiöiden päätöksentekoa liittyen energian, veden, jäteveden ja jätteenkäsittelyn hinnoitteluun sekä vuokratasoon kunnan vuokra-asuntoyhtiössä. Myös kaupunginvaltuuston päätös kiinteistöverosta vaikuttaa asumiskustannuksiin. Asumiskustannusten nousun hillintä on tärkeää, mutta haastavaa, sillä kuntien talous on kireä eikä välttämätöntä kustannusten kasvua voida aina kattaa puuttumatta maksuihin. Kustannusten kasvu täytyy yrittää pitää mahdollisimman maltillisena.
Helposti ajatellaan kiinteistöveron olevan ainoa asumiseen vaikuttava vero, mutta kaikki verot ja veroluonteiset maksut siirtyvät hintoihin ja sitäkin kautta asumisen kuluihin. Kuntataloudessakin on panostettava työn tuottavuuteen ja sitä kautta alenevaan verotuksen tarpeeseen, muuten hukka perii. Asuminen on meille kaikille pakollista ja asumisen hinnannousu taas lisää asumistuen tarvetta, joka lisää verotuksentarvetta, oravanpyörä pyörii vinhasti. Energian säästö on aihe johon kuntakin voi vaikuttaa muissakin kiinteistöissä kuin omissaan ja olisi yksi mahdollisuus alentaa asumisen kuluja: Maalämpö ja aurinkoenergia onkin laajasti jo käytössä Kaarinassa.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Janne Laulumaa, Raisio, SDP
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Kaupungin pitää toteuttaa määrätietoista tonttipolitiikkaa. Segregaatio on myös hillittävä. Tontit, jotka se pystyy lunastusoikeudellaan hankkimaan niissä, on säilytettävä edulliset tonttihinnat. Valtion ja kuntien näkökulmasta on järkevämpää käyttää rahat edulliseen asunto tuotantoon kuin tuen maksamiseen toimeentulotuen kautta. Normaali tilanteessa kunnilla pitäisi olla riittävä määrä kohtuullisen hintaisia vuokra-asuntoja tarjolla, mutta kriisin talousvaikeudet tekevät siitä lähes mahdottoman tehtävän.
kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Varsinais-Suomen taloyhtiöpäivä 28.10.2020 Varsinais-Suomen Taloyhtiöpäivä on maksuton messutapahtuma verkossa taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille, jäsenille ja taloyhtiöiden hallinnosta kiinnostuneille
Ohjelmassa puheenvuoroja: • Talous ja asuminen koronan kourissa • Kunnossapitovastuun ABC • Uudistalo haltuun- perustajaosakkaan vastuu rakennusvirheistä • Pelastussuunnitelma käytännössä
Ilmoittaudu: www.kiinteistoliitto.fi/vstaloyhtiopaiva