Taloyhtiö.Nyt - Varsinais-Suomi by Kiinteistöliitto

KIINTEISTÖLIITTO VARSINAIS-SUOMEN TEEMALEHTI TALOYHTIÖIDEN HALLITUKSILLE JA ASUKKAILLE 21.10.2020 PÄÄKIRJOITUS Juuso Kallio, Toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi

KORONA-PANDEMIA PAINEISTAA TALOUSNÄKYMIÄ:

Alueellinen edunvalvoja, vaikuttaja ja asiantuntija

Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi on vuonna 1907 perustettu alueen kiinteistönomistajien edunvalvoja- ja asiantuntijajärjestö. Yhdistyksen jäsenenä on noin 2.500 taloyhtiötä. Jäsenkentästä yli 90 % on asunto-osakeyhtiöitä koko maakunnan alueelta. ■

■

■ ■

Jäsenyys tuo taloyhtiön päättäjille tietoa, varmuutta ja mielenrauhaa Tarjoamme jäsenillemme neuvontaa, lakiasioissa sekä teknisissä ja taloudellisissa kysymyksissä Tarjoamme tutkittua tietoa rakennusten energiatehokkuudesta, kunnossapitovastuista, korjausrakentamisesta, uudistuvasta talotekniikasta ja korjaushankkeiden päätöksentekomenettelystä Järjestämme ajankohtaista koulutusta Jäsenillämme on käytössään alan tuoreinta tietoa, sekä kiinteistöalaan erikoistuneiden asiantuntijoiden palvelut.

Suomen Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat. Kiinteistöliittoon kuuluu yli 29 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä.

Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi Puolalankatu 1 D, 4 krs, 20100 Turku www.kiinteistoliitto.fi/varsinais-suomi varsinais-suomi@kiinteistoliitto.fi puh 02 277 5150 Taloyhtiö.nyt on Kiinteistöliitto VarsinaisSuomen julkaisema teemalehti taloyhtiöiden asukkaille, hallituksille ja isännöitsijöille. Lehden sisältö rakentuu Kiinteistöliitto yhteisön artikkeleista ja sisällöistä. Julkaistu 21.10.2020. Päätoimittaja: Juuso Kallio Julkaisija: Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry Kustantaja: Kiinteistömedia Oy Taitto: Turun Sanomat Painopaikka: Salon Lehtitehdas

Kuntien vältettävä asumisen kustannusten nostoja. Korona-pandemia vaikuttaa suuresti kansalaisten ja organisaatioiden toimintaedellytyksiin. Kuntien päätöksillä on paljon merkitystä taloyhtiöiden hoitokulujen kannalta, ja tämä vaikutus vain korostuu talouskriisin aikana. Korona iskee myös asumiseen. Kevään ensimmäisen tautiaallon vaikutukset olivat jopa yllättävän maltillisia taloyhtiöihin, mutta syyskuussa alkanut koronatartuntojen määrän nopea kasvu ei ennakoi hyvää taloyhtiöille, eikä niiden omistajille eikä asukkaille. Taloudelliset vaikutukset iskevät niin omistuskuin vuokra-asujiin. Osan tästä iskusta puskuroi kansalaisille sosiaaliturva, ml. asumistukijärjestelmä. Korona-pandemiasta aiheutuu myös lisäkuluja taloyhtiöille. Kuluja voi tulla esimerkiksi korjaushankkeiden suunnittelussa tai tilojen tehostetun siivoustarpeen takia, kasvaneesta vedenkäytöstä tai jostain muusta taloyhtiöön vaikuttavasta asiasta. Kuntien hillittävä kiinteistökustannusten nousua Suomalaisissa kaupungeissa kiinteistöverot sekä lämmitys-, vesi-, sähkö- ja jätehuollon kustannukset ovat keskimäärin hieman runsaat puolet keskimääräisen kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Hoitokulujen nousuvauhti oli päättyneellä vuosikymmenellä nopeaa. Onneksi kuitenkin vuosikymmenen loppuvuosina meno keskimäärin rauhoittui. Korona-kriisi heittää kuitenkin ikävän varjonsa valtion ja kuntien talouteen. Taloyhtiöiden kulukehityksen päällä on tummia pilviä. Tilastoista nähdään, että asumismenojen suhde kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin on kohoamassa kohti 30 prosentin rajapyykkiä. Nyt kriisin takia asumismenojen suhde voi nousta voimakkaasti, ellei kustannusten nousua pystytä hillitse-

mään ja taloyhtiöiden talouteen löydetä joustoa. Yleinen kuluttajahintojen nousuvauhti on ollut erittäin maltillinen keväästä alkaen. Kuntien tulee tehdä oma osuutensa hintojen ja kustannusten hillinnässä. Kuntien on pidättäydyttävä ensi vuodelta taloyhtiöiden kulujen nostoilta, mikä tarkoittaa pidättäytymistä kiinteistöveron korotusaikeilta ja muiden taloyhtiöitä koskien tariffien (lämmitys, vesi, jäte, sähkö) korotuksilta. Myös korona-ajan yllätyksien varalla kaikenpuolinen joustavuus olisi suotavaa. Valtion tulee pidättäytyä kuntien tehtävien kasvattamisesta, pikemminkin on pystyttävä karsimaan kuntien pakollisia tehtäviä. Sekä valtion että kuntien talous on sopeutettava kriisin myötä kutistuvaan rahoituspohjaan. Kiinteistöverotus puree kaikkiin maksukyvystä riippumatta Miksi kuntien pitäisi olla pidättyväisiä kiinteistöveron suhteen? Kiinteistövero kohdistuu sekä omistus- että vuokra-asujiin. Kiinteistövero ei kuitenkaan katso ve verovelvollisen maksukykyä. Korona-aikana tämä piirre vain korostuu. Jos kotitalouden tulot leikkautuvat koronan vaikutuksesta, kiinteistöverotus ei tätä huo huomioi. Kevään 2019 eduskuntavaalien yhteydessä ja Mari Marinin hallituksen ohjelmassa kiinteistöverotuksen kohtuullisuus kaikkien verovelvollisten kan kannalta tunnustettiin tärkeäksi tavoitteeksi. Tämä täytyy muistaa myös vuoden 2021 kuntabudjeteissa ja kuntavaaleissa kevääl keväällä 2021. Monilla paikkakunnilla kiinteistöveron ta tason on noussut jopa yli kaksinkertaiseksi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Edessä vaanii myös kiinteistöverojärjes kiinteistöverojärjestelmän kokonaisuudistus. Nyt ei ole aika revitellä kiinteistöverotuksen korotusten kanssa.

Tilastoista nähdään, että asumismenojen suhde kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin on kohoamassa vääjäämättä kohti 30 prosentin rajapyykkiä. Nyt koronakriisin takia vuoden 2020 käytettävissä olevat tulot ovat leikkautumassa ja näkymät vuodelle 2021 ovat hyvin epävarmat, ja asumismenojen suhde uhkaa entisestään nousta. Kuntien talouskehitys näyttää myös haastavalta. Miten kunta voi päätöksillään ehkäistä asumiskustannusten nousua? Elina Rantanen, Turku, Vihr

Matti Alander, Kaarina, Kok,

Kunta voi ehkäistä asumiskustannusten nousua ennen muuta ohjaamalla omistamiensa yhtiöiden päätöksentekoa liittyen energian, veden, jäteveden ja jätteenkäsittelyn hinnoitteluun sekä vuokratasoon kunnan vuokra-asuntoyhtiössä. Myös kaupunginvaltuuston päätös kiinteistöverosta vaikuttaa asumiskustannuksiin. Asumiskustannusten nousun hillintä on tärkeää, mutta haastavaa, sillä kuntien talous on kireä eikä välttämätöntä kustannusten kasvua voida aina kattaa puuttumatta maksuihin. Kustannusten kasvu täytyy yrittää pitää mahdollisimman maltillisena.

Helposti ajatellaan kiinteistöveron olevan ainoa asumiseen vaikuttava vero, mutta kaikki verot ja veroluonteiset maksut siirtyvät hintoihin ja sitäkin kautta asumisen kuluihin. Kuntataloudessakin on panostettava työn tuottavuuteen ja sitä kautta alenevaan verotuksen tarpeeseen, muuten hukka perii. Asuminen on meille kaikille pakollista ja asumisen hinnannousu taas lisää asumistuen tarvetta, joka lisää verotuksentarvetta, oravanpyörä pyörii vinhasti. Energian säästö on aihe johon kuntakin voi vaikuttaa muissakin kiinteistöissä kuin omissaan ja olisi yksi mahdollisuus alentaa asumisen kuluja: Maalämpö ja aurinkoenergia onkin laajasti jo käytössä Kaarinassa.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Janne Laulumaa, Raisio, SDP

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Kaupungin pitää toteuttaa määrätietoista tonttipolitiikkaa. Segregaatio on myös hillittävä. Tontit, jotka se pystyy lunastusoikeudellaan hankkimaan niissä, on säilytettävä edulliset tonttihinnat. Valtion ja kuntien näkökulmasta on järkevämpää käyttää rahat edulliseen asunto tuotantoon kuin tuen maksamiseen toimeentulotuen kautta. Normaali tilanteessa kunnilla pitäisi olla riittävä määrä kohtuullisen hintaisia vuokra-asuntoja tarjolla, mutta kriisin talousvaikeudet tekevät siitä lähes mahdottoman tehtävän.

kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Varsinais-Suomen taloyhtiöpäivä 28.10.2020 Varsinais-Suomen Taloyhtiöpäivä on maksuton messutapahtuma verkossa taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille, jäsenille ja taloyhtiöiden hallinnosta kiinnostuneille

Ohjelmassa puheenvuoroja: • Talous ja asuminen koronan kourissa • Kunnossapitovastuun ABC • Uudistalo haltuun- perustajaosakkaan vastuu rakennusvirheistä • Pelastussuunnitelma käytännössä

Ilmoittaudu: www.kiinteistoliitto.fi/vstaloyhtiopaiva

ENERGIATEHOKKUUS HYÖDYTTÄÄ NIIN OSAKASTA, TALOYHTIÖTÄ KUIN YMPÄRISTÖÄKIN Taloyhtiöiden energiatehokkuutta parantamalla saadaan aikaan hyötyjä monella saralla. Parhaimmillaan yhdellä iskulla on mahdollista parantaa asumisviihtyvyyttä, pitää asumiskustannukset kurissa, huolehtia omaisuuden arvosta ja edesauttaa yhteiskunnan siirtymistä kohti hiilineutraaliutta. Energiatehokkuus ei ole pimeyteen vievä mörkö, vaan mahdollisuus entistäkin terveellisempään ja viihtyisämpään asumiseen. Taloyhtiön energiatehokkuudesta keskusteltaessa on hyvä muistaa muutamia perusasioita. Energiatehokkuus ei ole suora synonyymi energiansäästölle. Aina on huomioitava se, mitä käytetyllä energialla saadaan aikaan. Asuinrakennuksessa on oleellista viihtyisä, turvallinen ja terveellinen asuminen, eli esimerkiksi hyvä sisäilmasto. Näin ollen kaukolämpö- tai sähkölaskusta ei voi nähdä rakennuksen energiatehokkuutta – tai tehottomuutta. Alhainen ostoenergian kulutus ei suoraan tarkoita energiatehokasta rakennusta, vaan aina tulisi ottaa huomioon myös sisäilmaston laatutaso.

ENERGIATEHOKKAASSA TALOYHTIÖSSÄ EI PALELLA EIKÄ HIKOILLA TALVELLA

Talvisaikaan suurin osa ihmisistä pitää 21-22 °C:een huoneilman lämpötilaa asuintiloissa sopivana. Monissa taloyhtiöissä asuntojen lämpötilat ovat kuitenkin korkeampia. Liian korkeat talviajan huoneilman lämpötilat muun muassa lisäävät hengitystieoireita ja väsymistä. Myöskään yhteisiä tiloja ei kannatta pitää liian lämpiminä. Selättämällä talven ylilämpöongelmat saadaan samalla kertaa parannettua asumisviihtyisyyttä ja alennettua lämmityskustannuksia. Vanha muistisääntö toimii edelleen: yhden asteen alennus taloyhtiön keskimääräisessä huoneilman lämpötilassa pienentää noin viidellä prosentilla lämmitysenergian kulutusta. Energiafiksun taloyhtiön yksi tunnusmerkki onkin lämmityskaudelle yhdessä asetettu tavoite huoneilman lämpötiloille ja lämmitysjärjestelmän toiminnan seuraaminen asumisen arjessa. Oleellista on omaan taloyhtiöön sopivat lämmityksen asetusarvot, eli esimerkiksi ns. lämmityksen säätökäyrä, ja kunnossa pidetty lämmitysjärjestelmä. Huolehtimalla ikkunoiden ja parvekeovien tiivisteiden kunnosta ja oikeaoppisesta tiivistystyöstä ehkäistään tarvetta kompensoida vedentunnetta korkealla huoneilman lämpötilalla.

HYVÄ SISÄILMA ON AINA OLEELLINEN OSA ENERGIATEHOKKUUTTA

Toimivalla ja hallitulla ilmanvaihdolla on keskeinen rooli ihmisten ja rakennusten hyvinvoinnissa. Pohdittaessa toimia taloyhtiön energiankäytön tehostamiseksi on aina pidettävä huolta, ettei ilmanvaihtoa heikennetä energiansäästön huumassa. Taloyhtiö, jossa on huonosti toimiva ilmanvaihto, ei voi olla energiatehokas. Energiafiksussa taloyhtiössä huolehditaan ilmanvaihtohormien/-kanavien puhdistamisesta

Petri Pylsy johtava asiantuntija (energia ja ilmasto) Kiinteistöliitto vähintään 10 vuoden välein, säännöllisestä ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuden varmistamisesta ja tarvittavien säätötoimenpiteiden suorittamisesta. Korvausilmaventtiilien tai ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihtaminen tai puhdistaminen on suositeltavaa tehdä vähintään sekä keväällä että syksyllä. Energiankäyttöä tehostavia ratkaisuja on mahdollista tehdä myös ilmanvaihdon osalta ilman tarvetta tinkiä asumismukavuudesta tai -terveydestä esimerkiksi poistoilman lämmön talteenoton, tarpeenmukaisen ilmanvaihdon ja sähköpihien puhaltimien avulla.

ENERGIATEHOKKUUS EI OLE LUPA HÖLMÖILLÄ Välillä keskusteluissa nostetaan esille tapauksia, joissa energiatehokkuuden kerrotaan aiheuttaneen ongelmia. Varsinainen syy piilee

useimmiten huonossa käytössä ja ylläpidossa, suunnittelussa, rakentamisessa, taloyhtiöiden osto-osaamisessa, taloyhtiön ja projektien johtamisessa tai yhtä aikaa kaikissa näissä. Säästäminen väärässä paikassa lisää riskiä epäonnistumiselle. Taloyhtiöiden on panostettava korjaushankkeiden asiantuntevaan hankesuunnitteluun. Hankesuunnittelussa pitää arvioida, millaisia energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja olisi mahdollista ja järkevä toteuttaa hankkeessa. Osana korjaushankkeita on aina varmistuttava lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien oikeasta toiminnasta. Energiatehokkuus ei ole poppakonsteja, vaan suunnitelmallista kiinteistönpitoa Energiatehokkuus ei ole kaniini, joka voidaan noin vain vetää esiin taikurin hatusta. Taloyhtiön energiatehokkuuden parantaminen on osa suunnitelmallista kiinteistönpitoa. Osak-

kaiden tahtotilan ja lähtötilanteen pohjalta on asetettava tavoitteet myös energiatehokkuudelle, sisällytettävä ne osaksi kunnossapitosuunnitelmaa ja taloussuunnittelua sekä mitattava tavoitteiden saavuttamista. Suomen rakennuskanta ei voi olla käytönajan energiankäytön osalta hiilineutraali ennen kuin suomalainen energia-ala on hiilineutraali. Toisaalta energiajärjestelmän saaminen hiilineutraaliksi kustannustehokkaasti tuskin on mahdollista ilman rakennuksissa tehtäviä toimenpiteitä. Näin ollen yhteistyötä ja suunnitelmallista kiinteistönpitoa ja tätä kautta syntyviä energia- ja ns. tehotehokkaampia taloyhtiöitä tarvitaan matkalla kohti hiilineutraaliustavoitteita. - Kiinteistöliiton energianeuvonta palvelee jäsentaloyhtiöiden edustajia. Lisätietoja www.kiinteistoliitto.fi/varsinais-suomi

EROTU EDUKSESI ESTEETTÖMÄSTI Esteetön ympäristö on kaikkien kannalta turvallinen.

Ota yhteyttä: harri@sujuvasti.fi

KUTSU

TALOYHTIÖN HALLITUSJÄSENILLE

2020

VARSINAIS-SUOMEN ONLINE Verkkotapahtuma keskiviikkona 28.10.2020 Tapahtuma avoinna klo 15.30–20.00 Maksuton messutapahtuma taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille, jäsenille ja taloyhtiöiden hallinnosta kiinnostuneille. Taloyhtiöpäivässä saat tietoa luennoilta ja tapahtuman kumppaneilta mm. palvelujen hankkimisesta, kiinteistönpidosta, taloyhtiön taloudenpidosta, energian säästöstä sekä muista ajankohtaisista asioista. Lisäksi osallistujia palvelee eri yritysten edustajat, joita on mahdollisuus tavata suoraan verkkotapahtumassa. Mukana on myös Kiinteistöliiton lakiklinikka, jossa pääset keskustelemaan Kiinteistöliiton lakimiehen kanssa.

Tervetuloa! Tapahtuman muita puheenvuoroja muun muassa: Vastikkeet maksamatta, mikä neuvoksi / Taloyhtiön energiaremontit haltuun / Kunnossapitovastuun ABC Kaikkien osallistujien kesken arvotaan kaksi iPad-tablettia

Talous ja asuminen Koronan kourissa Puheenvuoro klo 16.15 OP Pääekonomisti Reijo Heiskanen

Pääyhteistyökumppanit: • Turku Energia • OP Turun Seutu • Safetum • DNA Oyj, Wattinen Tapahtuman järjestävät:

Neuvontainsinööri Matts Almgrén Lakimies Heli Launto-Koho

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.kiinteistoliitto.fi/vstaloyhtiopaiva

TALOYHTIÖN ENERGIATALOUS RUOTUUN Rakennuskannan energiataloudella on suuri vaikutus yhteiskunnan energiankulutukseen ja siitä muodostuviin päästöihin. Rakennusten energiankäyttöä pyritäänkin vähentämään nyt ja tulevaisuudessa ennen muuta parantamalla rakennusten energiatehokkuutta ja siirtymällä vähäpäästöisiin energiamuotoihin. Rakennetun ympäristön päästöistä noin 76 prosenttia muodostuu rakennusten käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Taloyhtiön osakkaita ja asukkaita energiankulutus kiinnostaa ennen muuta siksi, että se näkyy asumiskustannuksissa. Energiantalouden parantamistoimet kannattaa aloittaa kiinnittämällä huomio rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon. Aluksi on varmistuttava, että rakennusta käytetään oikein ja että rakenteet, tekniset järjestelmät ja laitteet toimivat suunnitellulla tavalla ja tehokkaasti. Taloyhtiön energiatalouden tarkastelussa huomio kohdentuu lämmön, sähkön ja veden kulutustasoihin vertaamalla niitä vastaavien rakennusten tilastollisiin vertailuarvoihin. Vertailu voidaan tehdä kohteelle laskettuihin tai kohteen aikaisempien vuosien toteutuneisiin kulutuksiin. Jos kulutus ylittää vertailuarvon noin 20 prosentilla kannattaa syy selvittää tarkemmin.

Taloyhtiön rakennusosilla, teknisillä järjestelmillä ja laitteilla on kullakin tekninen käyttöikä, jonka aikana niitä ylläpidetään, korjataan ja uusitaan. Korjausten suunnittelussa on aina pohdittava, mitä toimenpiteitä on järkevä tehdä energiatehokkuuden, vähähiilisyyden ja sisäilman laadun kohentamiseksi – jo pelkästään energian jatkuvan kallistumisen vuoksi. Energian hintakehityksen seuraaminen ja ennustaminen on myös tärkeää, koska lämmityksen, sähkön ja veden osuus taloyhtiön hoitokuluista on yleensä 30–45 prosenttia. Parhaimmillaan energiatehokkuuden parantaminen kohentaa myös sisäilman laatua, joka puolestaan vaikuttaa asukkaiden terveyteen ja elämänlaatuun. Pahimmillaan energiatehokkuuden parantaminen altistaa rakennuksen kosteus- ja homevaurioille, joilla voi olla vaikutusta myös omaisuuden arvon säilymiseen. Korjaushankkeiden läpivientiin liittyykin erilaisia riskejä ja epävarmuutta mutta niihin voidaan varautua asianmukaisen riskienhallinnan avulla. - Kiinteistöliiton korjaus- ja tekninen palvelee jäsentaloyhtiöiden edustajia. Lisätietoja www.kiinteistoliitto.fi/varsinais-suomi

Jari Virta rakennustekninen kehityspäällikkö. Kiinteistöliitto Uusimaa

TALOYHTIÖN HALLITUKSEN ABC ”Mainio opas taloyhtiön uusille hallitusjäsenille - - Selväksi tulee monta perusasiaa, jotka hallitustyöskentelyssä ovat tarpeen.” – Helsingin Sanomat 31.5.2020 Kaipaatko varmuutta hallitustyöhön? Tästä oppaasta saat helposti tarvittavat tiedot taloyhtiön hallinnosta, päätöksenteosta, talotekniikasta sekä kunnossapidon suunnittelusta.

32,00 € WWW.KIINTEISTOMEDIA.FI

YHTIÖKOKOUS ETÄNÄ – MITEN SE ONNISTUU? Koronapandemia mullisti myös taloyhtiöiden jokakeväiset yhtiökokouskäytännöt. Moni taloyhtiö oli joko ”pakon edessä” tai toteutti vapaaehtoisesti osakkaille etäosallistumisen mahdollisuuden yhtiökokoukseen, koska vähänkin suuremmassa yhtiössä se oli käytännössä ainoa keino saada kokous poikkeusoloissa pidettyä. Kokemuksen etäkokouksista olivat sellaisia, että on todennäköistä etäosallistumisen mahdollisuuden yleistyvän tulevaisuudessa.

Heti alkuun tärkeä huomio: nykyinen asunto-osakeyhtiölaki ei salli, että yhtiökokous järjestettäisiin pelkästään ”etänä”. Aina on järjestettävä itse fyysinen kokous jossain kokouspaikassa, jonne osakkailla tai heidän valtuuttamillaan on mahdollisuus saapua paikalle. Yhtiön hallituksen päätöksellä voidaan lisäksi mahdollistaa yhtiökokoukseen osallistuminen kokouspaikan ulkopuolelta esim. postin välityksellä tai teknisellä välineellä. Etäosallistumisesta voidaan määrätä myös yhtiöjärjestyksessä. Kyse on siis vaihtoehtoisesta osallistumistavasta. Tyypillisesti kokouspaikalle saapuvat tällöin ainakin hallituksen puheenjohtaja ja isännöitsijä.

rikota ja kokous saadaan pidettyä. Etäosallistumisen rajoittaessa etäosallistuvan osakkaan puheoikeutta kokouksessa, on myös tästä oltava maininta kutsussa.

ETÄOSALLISTUMISEN KEINOT

Etäosallistuminen edellyttää, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus

Ilman sen kummempia teknisiä taitoja etäosallistuminen onnistuu ilmoittamalla kanta päätettäviin asioihin etukäteen postitse tai sähköpostitse. Toteuttamistapana voi olla myös osallistuminen reaaliaikaista kuva- tai ääniyhteyttä käyttäen tai tietoverkkoyhteydellä. Hallitus päättää sopivimman tavan – mielellään toki yhtiön koko ja osakkaiden ikäjakauma huomioiden.

HUOMIOITA YHTIÖKOKOUSKUTSUSTA Etäosallistumisen mahdollisuudesta sekä sen toteutustavasta täytyy olla maininta yhtiökokouskutsussa. Kutsun lähettämisen jälkeen ei siis enää jälkikäteisesti etäosallistumisen mahdollisuutta kyseiseen yhtiökokoukseen voida lisätä. Ketään ei voi myöskään velvoittaa osallistumaan yhtiökokoukseen etänä. Poikkeusolojen vallitessa kutsuun kannattaa kuitenkin kirjoittaa tästä vahva suositus, jotta voimassa olevia kokoontumisrajoituksia ei

Mikäli etäosallistuminen toteutetaan teknistä järjestelmää käyttäen, kannattaa kutsun yhteydessä antaa osakkaille riittävän tarkat käyttöohjeet. On myös suotavaa lähettää kutsut hyvissä ajoin ennen kahden viikon minimikutsuaikaa, jotta mahdollisiin epäselvyyksiin ja osakkaiden kysymyksiin ehditään vastata.

ÄÄNIOIKEUDEN TOTEUTUMINEN

voidaan selvittää perinteisessä yhtiökokouksessa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla. Tämä toteutuukin hyvin, jos kokoukseen osallistutaan ilmoittamalla kannat etukäteen postitse tai sähköpostitse. Yhtiön on voitava luottaa siihen, että äänen on antanut se, jonka pitikin. Etukäteisessä kantojen ilmoittamisessa huono puoli on, että kokouksessa voi tulla muitakin kuin etukäteen tiedossa olevia päätösehdotuksia, jolloin osakkaiden etukäteen ilmoittamat kannanotot voivat jäädä kokonaan huomioimatta. Tätä ongelmaa ei ole osallistuttaessa reaaliaikaisella etäyhteydellä, kuten puhelimitse, mutta silloin puolestaan suljettu lippuäänestys ei onnistu, ellei käytössä ole sitä mahdollistavaa erityistä kokousjärjestelmää. Tällöin toimii perinteinen nimenhuutoäänestys.

VALMISTAUTUMINEN KOKOUKSEEN Etäosallistumisessa on erityisen tärkeää tutustua kokousasiakirjoihin etukäteen. Sähköistä järjestelmää käytettäessä myös siihen tutustuminen ja opettelu on tärkeää. Ennen yhtiökokousta kannattaakin järjestää harjoituskokous sekä mahdollisuuksien mukaan valita vapaaehtoinen tukihenkilö, joka tarvittaessa ohjaa ja auttaa osakkaita. Parhaimmassa tapauksessa etäosallistuminen tulee poikkeuskevään myötä taloyhtiöihin jäädäkseen sekä lisää yhtiökokoukseen osallistuvien osakkaiden lukumäärää. Katriina Sarekoski johtava lakimies, varatuomari, Kiinteistöliitto Uusimaa ry

3 7

OSAKAS REMONTOI – MITÄ SAA TEHDÄ?

Koronakevät eristi ihmiset koteihinsa ja moni on suunnannut energiansa kodin kuntoon laittamiseen sisustaen ja remontoiden. Onpa taloyhtiöissä pohdittu sitäkin, voiko yhtiö kieltää osakkailtaan huoneistoissa tehtävät muutostyöt pandemian ajaksi. Kerrataanpa siis, millä pelisäännöillä osakas saa asunnossaan remonttia tehdä.

Ensinnäkin taloyhtiö ei voi koronavirukseen vedoten kieltää osakasta tekemästä remonttia. Osakkaalla on ilmoitusvelvollisuus muutostöistä yhtiölle ja yhtiöllä on oikeus valvoa osakkaan muutostöitä aivan kuten ennen pandemiaakin.

OSAKKAAN HALLINNASSA OLEVISSA TILOISSA

Osakkeenomistajalla on asunto-osakeyhtiössä varsin laaja oikeus tehdä kunnossapito- ja muu-

tostöitä hallinnassaan olevissa tiloissa omalla kustannuksellaan. Osakkaan hallinnassa olevat tilat ilmenevät yhtiöjärjestyksestä. Asunnon lisäksi osakkaan hallinnassa voi olla esimerkiksi piha-alue, autotalli tai varastokomero. Näin keväisin osakas saattaa haaveilla esimerkiksi terassin rakentamisesta rivitaloasuntonsa pihalle. Mikäli piha-aluetta ei ole yhtiöjärjestyksessä määrätty osakashallintaan, ei osakkaalla ole oikeutta terassin rakentamiseen ilman yhtiön lupaa. Luvan myöntäminen osakashallintaisten tilojen ulkopuolelle ulottuville muutostöille on taloyhtiön vapaassa harkinnassa, velvollisuutta

valvoa osakkaan remontteja sekä oikeus päästä huoneistoon valvonnan toteuttamiseksi, esimerkiksi kylpyhuoneremontissa vedenerityksen tarkistamiseksi oikea-aikaisesti ennen pinnoitteiden asentamista. Osakas vastaa yhtiön tarpeellisista ja kohtuullisista valvontakuluista kuten muistakin remontin kustannuksista sekä mahdollisten viranomaislupien kuluista. Osakkaan töistä ei saa aiheutua kustannuksia yhtiölle eikä muille osakkaille.

luvan antamiseen ei ole. Tietenkin osakkaita on kohdeltava yhdenvertaisesti.

NAAPUREIDEN HUOMIOIMINEN

ILMOITUSVELVOLLISUUS Osakkaan pitää ilmoittaa etukäteen kirjallisesti yhtiön hallitukselle tai isännöitsijälle sellaisesta työstä, joka voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkaan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan tai huoneiston käyttämiseen. Muistisääntö onkin, että ilmoittaa tulee lähes kaikista remonteista sisäpintojen maalausta, tapetointia ja järjestelmiin kajoamatonta kalusteiden ja kodinkoneiden vaihtamista lukuun ottamatta.

Tätä kirjoitettaessa iso osa suomalaisista viettää päivät kotonaan etätöitä tehden ja etäkoulua käyden. Tässä ajassa korostuu naapureiden huomioon ottaminen. Olisikin suositeltavaa yhtiössä sopia meluhaittaa aiheuttavien osakkaan remonttitöiden ajoittamisesta niin, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa naapureille. Sama koskee esimerkiksi remontin aikaisia vesikatkoja.

Osakkaan remontista ei saa aiheutua yhtiölle eikä toiselle osakkaalle haittaa tai vahinkoa. Jos muutostyöstä aiheutuisi kohtuutonta haittaa, se voidaan kieltää. Useimmiten remontti on kuitenkin yhtiön tai toisen osakkaan asettamia ehtoja noudattaen toteutettavissa. Työt osakas saa aloittaa vasta yhtiön käsiteltyä remontti-ilmoituksen. Edellä todettua noudattaen osakas saa siis jopa rakentaa asuntoonsa esimerkiksi saunan, muuttaa huonejärjestystä ja uusia kylpyhuoneen. Muutosten on oltava huoneiston käyttötarkoituksen mukaisia: osakkaalla ei ole oikeutta muuttaa esimerkiksi liikehuoneistoa asunnoksi eikä poistaa rakennukselle välttämättömiä laitteita tai järjestelmiä, kuten lämmityspattereita.

Katriina Sarekoski johtava lakimies, varatuomari, Kiinteistöliitto Uusimaa ry

YHTIÖN VALVONTA JA KUSTANNUKSET Osakkaan on toteutettava remonttinsa hyvän rakennustavan mukaisesti. Yhtiöllä on oikeus

Asunto-osakeyhtiön liittyviä päätöksiä tehdään yhtiön hallituksessa ja yhtiökokouksessa. Yhtiökokous on näistä se tärkeämpi, koska yhtiökokous tekee päätökset taloyhtiön tärkeimmistä asioista ja yhtiökokouksen päätökset luovat puitteet asuntoosakeyhtiön toiminnalle.

Lisäksi on päätöksiä, jotka edellyttävät osakkaiden suostumuksia. Nämä ovat mm laissa nimenomaisesti mainitut, osakkaan asemaan vaikuttavat yhtiöjärjestysmuutokset.

ÄÄNESTYSTAPA JA KOEÄÄNESTYS

Asunto-osakeyhtiölaissa on säännökset yhtiökokouksen yleisistä päätöksentekovaatimuksista. Lisäksi yhtiöjärjestyksessä voidaan asettaa tiukempia edellytyksiä päätöksen tekemiselle kuin mitä lain eri säännöksissä vaaditaan. Tiukennukset voivat koskea sekä asioita, joissa päätös lain mukaan olisi tehtävissä tavanomaisella enemmistöpäätöksellä, että määräenemmistön kannatusta vaativia asioita. Päätöksen syntymisen edellytykseksi voidaan myös asettaa kaikkien osakkaiden suostumuksen saaminen. Näin ollen yhtiöjärjestyksen määräykset on syytä tarkistaa ennen päätöksentekoa.

ENEMMISTÖPÄÄTÖS, MÄÄRÄENEMMISTÖPÄÄTÖS JA SUOSTUMUS Yhtiökokouksen päätöksentekoa koskeva pääsääntö on päätöksen tekeminen enemmistöpäätöksellä, koska lain mukaan yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, jollei laissa toisin säädetä. Kun enemmistö lasketaan, otetaan huomioon vain äänestyksessä annetut äänet. Jos osakas on äänes-

tänyt tyhjää tai pidättäytynyt äänestämästä, hänen ääntään ei oteta huomioon laskettaessa vaadittavan enemmistön täyttymistä. Mikäli äänestyksessä äänet menevät tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Tietyt päätökset edellyttävät yhtiökokouksen määräenemmistöpäätöksen. Jos yhtiökokouksen päätös on tehtävä määräenemmistöllä, yhtiökokouksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota on kannattanut

vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Enemmistön laskeminen paitsi annetuista äänistä, myös kokouksessa edustetuista osakkeista merkitsee sitä, että myös ei äänestykseen osallistuneet tai esteelliset osakkaat vaikuttavat äänestyksen lopputulokseen pelkällä läsnäolollaan. Määräenemmistön edellyttää mm. yhtiöjärjestyksen muutos ja päätös tasajaosta.

Laissa ei ole säännöksiä äänestystavasta. Käytettävät äänestystavat ovat nimenhuutoäänestys tai suljettu lippuäänestys. Nopein ja suositeltavin äänestystapa on nimenhuutoäänestys. Tällöin kokouksen sihteeri lukee vuorotellen osakkaiden nimet ja osakkaat ilmoittavat kukin vuorollaan, mitä äänestävät. Suljetussa lippuäänestyksessä jaetaan kullekin osakkaalle äänestyslippu, jonka kääntöpuolelle merkitään osakkaan käytössä oleva äänimäärä. Osakkaat kirjoittavat äänestyslippuun sen, miten äänestävät. Äänestystavasta voidaan päättää jokaisessa kokouksessa erikseen. Ennen varsinaista äänestystä on mahdollista suorittaa koeäänestys. Koeäänestyksen tarkoitus on selvittää, näyttääkö joku tehdyistä päätösehdotuksista saavan niin suuren kannatuksen, että sillä on todennäköisyys voittaa varsinainen äänestys. Koeäänestyksen merkitys on siinä, että se säästä aikaa ja vaivaa. Mikäli toinen ehdotuksista ei koeäänestyksessä saa taakseen juuri lainkaan kannatusta, tämän ehdotuksen tehnyt osakas voi tämän todeta ja hyväksyä sen, että koeäänestyksessä selvän enemmistön tuen saanut ehdotus tulee yhtiökokouksen yksimieliseksi päätökseksi. Koeäänestys ei kuitenkaan ole juridistesti sitova ja jos koeäänestyksen jälkeen osa osakkaista ei halua hyväksyä koeäänestyksen tulosta, tulee suorittaa varsinainen äänestys.

TALOYHTIÖN HALLITUSJÄSENILLE

VARSINAIS-SUOMEN 2020

OSAKAS - ÄLÄ EKSY PÄÄTÖKSENTEKOSÄÄNTÖVIIDAKOSSA

KUTSU

ONLINE

Verkkotapahtuma ke 28.10.2020 Tapahtuma avoinna klo 15.30–20.00 Maksuton messutapahtuma taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille, jäsenille ja taloyhtiöiden hallinnosta kiinnostuneille. Taloyhtiöpäivässä saat tietoa luennoilta ja tapahtuman kumppaneilta mm. palvelujen hankkimisesta, kiinteistönpidosta, taloyhtiön taloudenpidosta, energian säästöstä sekä muista ajankohtaisista asioista. isäksi osallistujia palvelee eri yritysten edustajat, joita on mahdollisuus tavata suoraan verkkotapahtumassa. Mukana on myös Kiinteistöliiton lakiklinikka, jossa pääset keskustelemaan Kiinteistöliiton lakimiehen kanssa.

Tervetuloa!

Talous ja asuminen Koronan kourissa

Tapahtuman järjestävät:

Puheenvuoro klo 16.15 OP Pääekonomisti Reijo Heiskanen

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.kiinteistoliitto.fi/vstaloyhtiopaiva

PIENTEN YHTIÖIDEN KANNATTAA SIIRTÄÄ OSAKELUETTELON YLLÄPITO NYT Ennen vuotta 2019 perustettujen asunto-osakeyhtiöiden on siirrettävä osakeluettelo vuoden 2022 loppuun mennessä Maanmittauslaitoksen ylläpidettäväksi. Määräaika koskee niin pieniä kuin suurempiakin asunto-osakeyhtiöitä. On mahdollista ja jopa todennäköistä, että siirrolle tulee hieman lisäaikaa. Miksi pienen yhtiön kuitenkin kannattaisi siirtää osakeluettelon ylläpito juuri nyt? Siirron voi tehdä osakehuoneistorekisteri.fi-sivustolle avatun siirtopalvelun kautta. Palvelu on suunnattu ensisijaisesti yhtiöille, joilla ei ole käytössään isännöintijärjestelmää. Näitä ovat tyypillisesti pienimmät taloyhtiöt, joita on Suomessa merkittävä määrä. Siirtopalvelusta on tehty käyttäjäystävällinen ja palvelu on valmis. Mitään erityistä syytä odotteluun siirron tekemisen suhteen ei ole. Pieni yhtiö tekee siirron joka tapauksessa jossain vaiheessa juuri tämän siirtopalvelun kautta.

ASIOIDEN HOITAMISTA EI KANNATA JÄTTÄÄ VIIME TIPPAAN Pienten yhtiöiden osalta olisi hyvä, jos siirtoja tehtäisiin tässä vaiheessa jo enemmän, muutoin siirtymäajan loppuun uhkaa tulla ruuhka. Näin uhkaa tapahtua riippumatta siitä, päättyykö siirtymäaika vuoden 2022 vai 2023 lopussa. Juuri nyt ruuhkaa ei ole ja tukea siirtoon on tarvittaessa Maanmittauslaitokselta helposti saatavilla. Niin kauan kuin siirtoa ei ole tehty, yhtiön hallitus on vastuussa osakeluettelon pitämisestä. On varsin tavallista, että pienissä yhtiöissä osakeluettelon pitäminen koetaan haasteelliseksi. Erityisosaamista vaativat esimerkiksi tilanteet, joissa uusi omistaja pyytää osakeluettelomerkinnän tekemistä omistusoikeuden

siirryttyä hänelle perintöoikeudellisella saannolla. Osaamista tarvitaan sen selvittämiseksi, onko yhtiölle toimitettu oikeat ja riittävät asiakirjat ja onko edellytykset osakeluettelomerkinnän tekemiselle olemassa. Osakeluettelon siirron jälkeen tapahtuvista omistajanvaihdoksista hallituksen ei tarvitse enää huolta kantaa, koska tarvittava asiakirjaselvitys toimitetaan näiden osalta Maanmittauslaitokselle eikä enää yhtiöön.

sitä siirtoja tekevät lähinnä vain pienet yhtiöt. Niinpä – kuten todettua – nyt olisi hyvä aika pienten yhtiöiden siirron tekemiselle! Tarkalleen ottaen ratkaisevaa tekijä suunniteltaessa osakeluettelon siirrolle sopivaa ajankohtaa, ei siis kuitenkaan ole yhtiön koko,

vaan se, onko yhtiön käytössä isännöintijärjestelmä. Vanhempi lakiasiantuntija Virpi Hienonen, Kiinteistöliitto

HALLITUS PÄÄTTÄÄ OSAKELUETTELON SIIRROSTA Osakeluettelon siirrosta päätetään yhtiön hallituksessa. Siirron voivat tehdä yhtiön kaupparekisteriin merkityt hallituksen puheenjohtaja tai isännöitsijä ja myös heidän valtuuttamansa. Sen jälkeen, kun siirto on tehty, yhtiön osakkaita tulee informoida asiasta. Tiedottamisen tulee tapahtua samalla tavalla kuin yhtiökokoukset koolle kutsutaan. Siirrosta päättää hallitus niin pienissä kuin suuremmissakin yhtiöissä. Suuremmilla asunto-osakeyhtiöillä on kuitenkin isännöintijärjestelmä yleensä käytössään, ja näiden yhtiöiden kannattaa siirron tekemiseksi odottaa vielä järjestelmien välisten rajapintojen valmistumista. Arviolta tämä käytännössä tarkoittaa alkuvuotta tai kevättä 2021. Ennen

– nyt verkossa

Tutustu uuteen palveluun!

WWW.VASTUUNJAKO.FI

MUUTAMA TALOYHTIÖN ASUKAS ON OTTANUT TAVAKSI PARKKEERATA VUOKRAAMANSA SÄHKÖPOTKULAUTA TALOYHTIÖN PIHALLE. LAUDAT HAITTAAVAT MM. TALVIKUNNOSSAPITOA. MITÄ VOIMME TEHDÄ? Sähköpotkulaudat ovat uusi ilmiö keskustan katukuvassa. Laudat toimivat siten, että ne vuokrataan mobiilisovelluksella matkaksi kerrallaan, minkä jälkeen ne voi jättää mihin vain käyttöalueen sisällä. Laudat omistava yritys kerää ne sieltä, minne ne on jätetty. Vuokrattavat laudat eivät kuulu yksityisille taloyhtiöpihoille säilytettäväksi. Mikäli laudat omistava yritys ei käy keräämässä lautoja pois, niihin pätee löytötavaralaki. Sen perusteella taloyhtiön tulee ilmoittaa asiasta kyseiselle yritykselle tai vaihtoehtoisesti poliisille tai viedä lauta poliisin löytötavaratoimistoon. Taloyhtiö vastaa kiinteistön turvallisuudesta ja voi sillä perusteella siirtää lautoja sen verran, etteivät ne aiheuta vaaraa esim. kulkuväylillä tai estä kiinteistön talvikunnossapitoa.

TALOYHTIÖLLÄMME EI OLE HUOLTOYHTIÖTÄ KÄYTÖSSÄ, VAAN HOIDAMME TALVIKUNNOSSAPIDON TALKOOVOIMIN. NAAPURINI ON KIELTÄYTYNYT LUMENLUONNISTA VEDOTEN SELKÄVAIVOIHINSA. HÄN EI MYÖSKÄÄN SUOSTU KIIPEÄMÄÄN KATOLLE TIPUTTAMAAN LUNTA. MITEN VOIMME VELVOITTAA HÄNET KYSEISIIN TÖIHIN? Talkoisiin osallistuminen on aina vapaaehtoista, eikä osakasta voida siihen velvoittaa. Hänelle ei tällä perusteella voida myöskään määrätä mitään ylimääräisiä maksuja. Mikäli talkootyö ei yhtiössä onnistu riittävällä tavalla, on käännyttävä kiinteistöpalveluyrityksen puoleen. Taloyhtiöllä on velvollisuus huolehtia kiinteistön turvallisuudesta myös talvikeleillä eikä talvikunnossapitoa siis voida laiminlyödä. Mikäli kunnossapidosta huolehditaan talkoovoimin, on huolehdittava talkoolaisten vakuutusturvasta. Mitä tulee kattolumien pudottamiseen, sitä en suosittele kenenkään muun kuin ammattilaisen tehtäväksi kahdestakin syystä. Tärkeimpänä asiana on lumenpudottajan oma turvallisuus ja turvavarustus. Toinen seikka on se, että taitamaton lumenpudottaja voi aiheuttaa vahinkoa myös kattorakenteille. Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen lakimies Heli Launto-Koho vastaa jäsentaloyhtiöiden edustajien esittämiin kysymyksiin.

VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN YHTIÖKOKOUKSESSA Varsinainen yhtiökokous päättää vastuuvapauden myöntämisestä yhtiön johdolle enemmistöpäätöksellä. Vastuuvapauden myöntäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että taloyhtiö luopuu esittämästä vahingonkorvausvaatimusta hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle päätöksen kattaman tilikauden aikaisesta toiminnasta. Vastuuvapauden epääminen tarkoittaa sitä, että yhtiö säiVastuuvapaudesta päätettäessä tulee huomioida kaikki tililyttää mahdollisuuden erikseen vaatia yhtiön johdolta vakauden aikana hallituksen jäseninä tai isännöitsijänä toimihingonkorvausta tilikauden ajalta. Vastuuvapauden epääneet henkilöt. Jos hallituksen toimikausi alkaa varsinaisesta mistä ei pitäisi mieltää epäluottamuslauseen osoittamiseksi yhtiökokouksesta, on tilikauden aikana usein käytännössä hallitukselle, vaan kysymys on vahingontoiminut kaksi eri hallitusta. Jokainen halkorvauskanteen nostamiseen varautulitus vastaa vain omista päätöksistään, misesta. Epääminen ei kuitenkaan vielä joten vastuuvapaus tulee käsitellä kunkin Vastuuvapaus on automaattisesti tarkoita korvaus¬kanteen hallituksen osalta erikseen. Päätös vastuuvapaudesta voidaan tehdä kerralla koko myös mahdollista nostamista, vaan korvauskanteesta on tehtävä erillinen päätös yhtiökokouksessa. johdolle, mutta jokaisen vastuuhenkilön myöntää Oikeus vahingonkorvauskanteen nostavastuuvapaudesta voidaan päättää myös miseen päättyy viimeistään viiden vuoden erikseen. vain osaksi. kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jona kanteen perusteensa oleva päätös Vastuuvapaus on myös mahdollista myöntehtiin, toimenpiteeseen ryhdyttiin tai toimenpide laimintää vain osaksi. Voidaan esimerkiksi päättää, että vastuulyötiin. vapaus myönnetään muutoin, mutta ei keskeneräisen remontin osalta.

”

Kerran myönnettyä vastuuvapausasiaa ei voida enää uudelleen käsitellä niin, että aikaisemmin tehty päätös peruutettaisiin. Jos yhtiökokoukselle ei kuitenkaan ole annettu oikeita ja riittäviä tietoja päätöksestä tai toimenpiteestä, johon korvausvelvollisuus perustuu, yhtiökokouksen päätös ei ole sitova, eikä se näin ollen estä myöhempää kanteen nostamista.

- Kiinteistöliiton lakineuvonta palvelee jäsenyhtiöiden edustajia asumisen lainsäädäntöön ja taloyhtiöiden arkeen liittyvissä asioissa. Lakimiehet ovat erikoistuneet nimenomaan kiinteistölainsäädäntöön. Lisätietoa www.kiinteistoliitto.fi/varsinais-suomi

Lakimies Heli Launto-Koho, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi

2 10

LYHENNE KERTOO ISÄNNÖITSIJÄN KOULUTUKSESTA Monissa taloyhtiöissä ja hallituksissa kes- mesta ja monet käyttävät sitä nimensä perässä, vaikka se ei ole virallinen lyhenne. kusteluttavat isännöintialan lyhenteet ja niiden merkitys. Osa pohtii ja selvittelee ITS®, eli Isännöitsijän koulutus ja tutkinto on jatkotutkinto asiaa esimerkiksi isännöinnin kilpailutta- ammatissa toimiville isännöitsijöille, jotka syventävät tietojaan ja taitojaan isännöinnin laajassa osaamisvaatimuskenmisen yhteydessä. tässä ja laativat myös kirjallisen opinnäytetyön. KoulutukIsännöintiä kilpailutettaessa on tärkeää pitää lähtökohtana oman yhtiön tarpeita myös tulevaisuutta silmällä pitäen, eikä päätöksenteon perusteena koskaan saisi olla pelkkä hinta. Sopivan koulutuksen lisäksi on tärkeää, että isännöitsijällä on asiakaslähtöinen ote ja tahto toimia taloyhtiön parhaaksi niin talouden kun ylläpidonkin osalta. Toimiva yhteistyö ja luottamus hallituksen kanssa luo vankan perustan toiminnalle ja taloyhtiön tulevaisuudelle. Isännöitsijän nimen perästä löytyy usein jokin lyhenne, joista asunto-osakeyhtiöiden kannalta keskeisimpiä hieman avattu.

IK on osoitus siitä, että henkilö on käynyt puolitoista vuotta

kestävän Asunto-osakeyhtiön isännöintikoulutuksen (IK)™. Tämä koulutus antaa perusvalmiudet normaalien asunto-osakeyhtiöiden isännöintitehtävien hoitamiseen niin hallinnon, talouden kun teknisen ylläpidonkin osalta. Suurin osa tämän koulutuksen käyneistä on suorittanut IAT:n.

IAT on lyhenne Isännöinnin ammattitutkinnosta, joka on

virallinen ammattitutkinto isännöintitehtävissä toimiville. IAT lyhenne on syntynyt alalla tutkinnon suorittaneiden toi-

sen pääsyvaatimuksina on vähintään vuoden päätoiminen isännöintikokemus ja sopivaksi luettava aiempi koulutus. Koulutus kestää puolitoista vuotta.

AIT®, eli Johtavan ammatti-isännöitsijän koulutus ja tutkinto on toinen, ja alan korkein, jatkotutkinto ammatti-isännöitsijöille. Koulutukseen osallistuvilla on taustalla vahva osaaminen isännöintialalta ja usein isännöintitoimen ohella esimies- tai johtamisvastuu edustamassaa yrityksessä. Osallistujilta vaaditaan vähintään kaksi vuotta päätoimista isännöintikokemusta tai viisi vuotta vastaavaa kokemusta kiinteistöalalta ja sen lisäksi joko ITS®-tutkinto tai opisto-/ ammattikorkeakoulutasoinen alalle soveltuva tutkinto. Koulutus kestää kaksi vuotta.

salat-kiinkossa/isannointi-ja-asuminen Isännöinnin ammattitutkintoa järjestävät useat oppilaitokset. Muut tässä mainitut koulutukset ja tutkinnot ovat Kiinteistöalan koulutussäätiön järjestämiä.

ISA on lyhenne auktorisoidusta isännöintitoimistosta ja

tunnusta saavat käyttää vain ISA ry:n auktorisoimat isännöintiyritykset. Myös henkilöauktorisoituja isännöitsijöitä on, mutta henkilöautorisointiin ei liity mitään lyhennettä. Lisätietoa auktorisoinnin edellytyksistä ja luettelo auktorisoiduista isännöintiyrityksistä löytyy osoitteesta www. isayhdistys.fi Lisätietoa artikkeliin liittyvistä koulutuksista ja tutkinnoista löytyy osoitteesta www.kiinko.fi Kiinko on kiinteistöalan johtava kouluttaja tarjoaa jatko-, täydennys- & yrityskoulutusta kiinteistöalan ammattilaisille!

IEAT on isännöinnin erikoisammattitutkinto, joka on tar-

koitettu kokeneille isännöintialan ammattilaisille. ITS®- tai AIT®-tutkinnon suorittanut, ammatissa aktiivisesti toiminut ja ammattitaitoaan ylläpitänyt ammatti-isännöitsijä voi yleensä hakeutua suoraan tutkinnon suorittajaksi ja näyttää osaamisensa vaativissa isännöinnin tehtävissä. Mikäli osaaminen vaatii täydentämistä, niin henkilökohtainen koulutuspolku tutkintoon on mahdollinen.

Liiketoimintajohtaja Katja Haarma, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö

ITS® ja AIT® tutkinnoista valmistuneiden nimet löyty-

vät

osoitteesta

https://www.kiinko.fi/koulutus/osaami-

KAIKKI MAALAUSTYÖT TALOYHTIÖILLE PORRASKÄYTÄVÄT

#oleosata JULKISIVUT

KATOT

SOITA 09 42410 4261 tai jätä tarjouspyyntö www.sorcolor.fi

ISON ISÄNNÖINTIYRITYKSEN PALVELUT, KODIKAS TUNNELMA! Yliopistonkatu 37B, Turku puh. (02) 6517 2150 toimisto@turunisannointikeskus.fi

www.turunisannointikeskus.fi

MEILTÄ OSTAMINEN ON AINA VAPAAEHTOISTA!

Maalattu yli 3000 kohdetta

Maalattu yli 270 As Oy kohdetta

Yli 200 suomalaista työntekijää

Asiakastyytyväisyys 4,7/5

3 11

TALOYHTIÖN CHECK-LISTA TARKISTA TALOYHTIÖSI TILANNE! Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä vastaavat yhtiössä käytännössä siitä, että taloyhtiötä hoidetaan hyvin. Taloyhtiön yhtiökokous määrittää tahtotilan, jonka perusteella hallitus tehtäviään suorittaa. Kiinteistöliitto on koonnut työkaluksi tarkistuslistan, jonka avulla voi perehtyä oman taloyhtiön tärkeisiin asioihin.

❑ Oletko tutustunut taloyhtiösi yhtiöjärjestykseen? ❑ Tiedätkö yhtiökokouksen pitoajan ja kutsumenettelyn? ❑ Tunnetko yhtiövastikkeen perusteet taloyhtiösi osalta? ❑ Tiedätkö taloyhtiösi hallinnassa olevat tilat? ❑ Tunnetko taloyhtiön hallinnon (isännöitsijä, hallituksen puheenjohtaja ja hallitus) tehtävät ja roolin taloyhtiön toiminnassa? ❑ Oletko perehtynyt taloyhtiösi järjestysmääräyksiin? ❑ Tunnetko korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautumisentaloyhtiön ja osakkaiden kesken? ❑ Tiedätkö osakkeenomistajan tekemien muutostöiden ilmoitusvelvollisuudesta? ❑ Oletko perehtynyt taloyhtiösi pelastussuunnitelmaan? ❑ Onko yhtiöönne laadittu hallituksen lakisääteinen kunnossapitotarveselvitys? ❑ Onko taloyhtiössäsi tehty pidemmän aikavälin kunnossapitosuunnitelma? ❑ Onko taloyhtiössä keskusteltu, miten yhtiötä halutaan ylläpitää, korjata ja kehittää? ❑ Tunnetko taloyhtiösi korjaushistorian? Taloyhtiön hallituksen check-lista kokonaisuudessaan löytyy Kiinteistöliiton jäsensivuilta www.kiinteistoliitto.fi/jasensivut

142

HALLITUSOPPIA VERKKOKURSSEILTA 24/7

Taloyhtiön hallituksen jäsenet, puheenjohtaja ja toiminnantarkastaja ovat tärkeissä luottamustehtävissä. Tehtävän hoitamiseen on tarjolla kattavat neuvontapalvelut Kiinteistöliittoyhteisön asiantuntijoilta ja tietoa saa mainiosti myös Kiinteistöliitto Uusimaan koulutustilaisuuksista. Yksi mahdollisuus varmistaa oma osaaminen on suorittaa verkkokurssi, jonka voi tehdä siihen tahtiin kuin itselle sopii. Kiinteistöliiton ja jäsenyhdistysten asiantuntijat ovat laatineet oman verkkokurssikokonaisuuden taloyhtiön hallitusten jäsenille sekä lisäksi omat kurssit toiminnantarkastajille sekä taloyhtiön puheenjohtajille. Kiinteistöalan Kustannus Oy:n tuottamat verkkokurssit ovat maksuttomia Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöiden hallituksille, puheenjohtajille sekä toiminnantarkastajille. Verkkokurssit taloyhtiön hallitukselle Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen eli HTHJ on taloyhtiöiden hallituksen jäsenille ja puheenjohtajille suunnattu verkkokurssikokonaisuus. Verkkokursseja täydentävät erilaiset työkalut ja täytettävät malliasiakirjat, kuten hallituksen jäsenen tarkistuslista sekä hallituksen kokouksen esityslista- ja pöytäkirjamallit.

HTHJ koostuu viidestä kurssista: • Hallituksen tehtävät ja vastuut • Taloyhtiön yhtiökokous • Taloyhtiön talous • Taloyhtiön sopimukset ja kilpailutus • Kiinteistön ylläpito

Verkkokursseja voi opiskella omassa tahdissa silloin, kun itsellä on aikaa. Koko HTHJ-kurssikokonaisuuden suorittaminen vie aikaa noin 6-7 tuntia. Halutessasi voit suorittaa myös kokonaisuuteen kuuluvan loppukokeen. Hyväksytysti loppukokeen suorittanut voi tulostaa itselleen Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen -sertifikaatin. Puheenjohtajalle ja toiminnantarkastajalle erikoiskurssit Hallituksen puheenjohtajana taloyhtiössä -verkkokurssi tarjoaa tietoa, taitoa ja vinkkejä hallituksen puheenjohtajuuden hoitamiseen. Käytännön tilanteita valaistaan animaatioin ja kurssilla perehdytään myös Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suosituksiin. Toiminnantarkastuksen perusteet -kurssi on suunnattu taloyhtiöiden toiminnantarkastajille ja toiminnantarkastajiksi haluaville. Kurssilta saa kattavat perustiedot toiminnantarkastuksen tekemiseen ja oman taloyhtiön toiminnantarkastuksen voi suorittaa kurssin ohessa. Tarkastettavat taloyhtiön hallinnon ja talouden osa-alueet käydään yksityiskohtaisesti läpi. Esimerkkien ja monipuolisten työkalujen avulla voi ohjatusti laatia muistioita

toiminnantarkastuksen eri vaiheista. Lisätietoa verkkokursseista Kiinteistöliiton sivuilta: www.kiinteistoliitto.fi/ palvelut/palvelutverkkokoulutukset

Liittymistarjous uusille jäsenille, loppuvuosi 2020 veloituksetta! Liittyminen on helppoa: Täytä jäsenhakemus netissä https://varsinais-suomi.kiinteistoliitto.fi/liityjaseneksi/ Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä ovat vastuussa huomattavasta omaisuudesta. Riittävät tiedot ja taidot auttavat selviytymään tehtävässä, sekä tekemään oikeita päätöksiä.

98% Kiinteistöliiton

jäsenistä suosittelee jäsenyyttä • Taloyhtiöllenne maksuttomat kotisivut www.taloyhtiosivut.fi • Maksutonta koulutusta taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille

KIINTEISTÖALAN AMMATTI LAISET OVAT APUNANNE: • Maksuton puhelinneuvonta, sekä neuvonta toimistolla juridiikassa-, teknisissä-, energia- ja talouskysymyksissä. • Kattavat jäsensivut www.kiinteistoliitto.fi/ jasensivut • Lakihelppi palvelee jäsensivuilla 24/7 • Tiedotusta: Jäsentiedote postissa, sekä sähköiset uutiskirjeet, Suomen Kiinteistölehden vuosikerta 10 krt/vuosi sisältäen alueellisen Kiinteistölehti LounaisSuomen 4 krt/vuosi

• Jäsenalennuksia mm. Kiinteistömedian kirjoista ja lehdistä • Pienimuotoiset maksulliset juridiset ja tekniset toimeksiannot vain jäsenyhtiöille

Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry, Puolalankatu 1 D 4krs. 20100 Turku