Vuosikertomus_Kiinteistöliitto_Uusimaa_2023

Toiminnanjohtajan katsaus

Kiinteistöliitto Uusimaa on 17 kunnan alueella toimivan, neljän kiinteistöyhdistyksen palvelukeskus. Uudenmaan yhdistyksen omille jäsenille tuotettujen palvelujen lisäksi Porvoon Kiinteistöyhdistys, Hyvinkään - RiihimäenMäntsälän Kiinteistöyhdistys ja Finlands Svenska Fastighetsförening hankkivat jäsenpalvelunsa Annankadun toimistolta. Yhdistys täytti 90 vuotta tammikuussa 2023.

Kiinteistöliitto Uusimaan hallinnoimien yhdistysten kokonaisjäsenmäärä vuoden 2023 lopussa oli 12 905. Yhteensä uusia jäseniä liittyi 368, josta Kiinteistöliitto Uusimaa ry:n osuus oli 315 jäsentä. Jäsenmäärän kasvu jatkui tasaisena ja jäsenpoistuma oli hyvin pieni, vain 0,5 prosenttia.

Yhdistyksen hallitus keskusteli loppuvuodesta yhdistyksen tavoitteista ja totesi jäsenten tyytyväisyyden tärkeimmäksi toiminnan tavoitteeksi. Tämä edellyttää muun muassa jäsenten toiveiden kuulemista, henkilöstöltä hyvää asiantuntemusta, riittäviä palveluresursseja ja ICT-järjestelmien kehittämistä.

Yhdistyksen hallitus päätti vuoden viimeisessä kokouksessaan lisätä toimintasuunnitelmaan vuoden 2025 varsinaiseen kokoukseen tähtäävän strategiaprosessin käynnistämisen.

Vuonna 2023 järjestettiin yhteensä 25 tilaisuutta ja tapahtumaa. Valtaosa koulutuksista järjestettiin jäsenten toiveen mukaisesti webinaareina. Jäsenille järjestettyjen webinaarien palautteiden keskiarvo asteikolla 1–5 oli 4,35. Suosituimpia aiheita olivat huoneistotietojärjestelmään siirtyminen, väestönsuojelu, uusien hallituksen jäsenten koulutus sekä taloyhtiön talouden suunnittelu. Webinaarit ja tapahtumat keräsivät vuoden aikana noin 8 000 osallistujaa.

Vuoden hallituksen puheenjohtaja ja vuoden taloyhtiöteko palkinnot jaettiin ensimmäistä kertaa. Ehdotuksia palkittaviksi saatiin toista sataa, mikä oli positiivinen yllätys.

Yhdistyksen talous perustuu pääosin jäsenmaksutuottoihin ja on sen vuoksi hyvin vakaalla pohjalla. Lisäksi taseeseen on vuosien varrella onnistuneen sijoitustoiminnan avulla saatu kerättyä hyvä puskuri vaikeampiakin aikoja varten. Sijoitustoiminnan tuottoja tarvitaan edelleen varsinaisen toiminnan kulujen kattamiseen. Vuoden 2023 osalta sijoitustuotoilla katettavaksi jäi 157 133 euroa.

Uudet Isännöinnin eettiset ohjeet tulivat voimaan 1.2.2023. Yhdistys jakoi ohjeet painettuina kaikille jäsenilleen ja teki marraskuussa kyselyn niiden jalkautumisesta. Tulos osoitti, että ohjeiden käytäntöön viennissä on vielä tehtävää. Yhdistys osallistui myös 1.1.2024 aloittaneen Isännöinnin eettisen neuvoston perustamisen valmisteluun. Osallistuimme tiiviisti myös Isännöinnin yleisten sopimusehtojen uudistamiseen. Työ oli vielä kesken vuoden vaihtuessa, mutta uudet ehdot saataneen valmiiksi vuoden 2024 aikana.

Yhdistys pyrkii henkilöstön kouluttautumisen osalta jatkuvaan kehittymiseen, jotta jäsenpalveluiden laatu saadaan pidettyä korkealla tasolla. Toiminnan lähtökohtia ovat asiantuntemus ja yhteistyö keskeisten sidosryhmien kanssa. Yhdistyksen luottamushenkilöille ja toimiston henkilökunnalle tärkeintä on tuottaa asiantuntevaa, monipuolista ja jäseniä mahdollisimman paljon hyödyttävää palvelua.

Mika Heikkilä, toiminnanjohtaja

Yhdistyksen sääntöjen 9 §:n mukainen Hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta vuodelta 2023

Talouskatsaus

Maailmantalous kasvoi miltei edellisvuoden vauhtia vuonna 2023. Eurooppa kärsi suhteessa eniten kustannusten ja korkojen nousun sekä sodan aiheuttaman epävarmuuden kasvusta. Loppuvuotta kohden saatiin merkkejä inflaatiopaineiden hiipumisesta ja sen myötä myös odotukset korkohuipun saavuttamisesta nostivat talouden tunnelmia maailmanlaajuisesti. Tämä ei kuitenkaan ehtinyt vaikuttaa vuoden 2023 reaalitalouden tunnuslukuihin, jotka jäivät varsin vaatimattomiksi kaikkialla. Suomen kannalta keskeisin markkina-alue, euroalue, ajautui taantumaan vuoden jälkipuoliskolla.

Suomen talouden kasvu pysähtyi – rakentaminen supistui tuntuvasti

Suomen talous oli kesään saakka hienoisessa kasvussa, mutta vuoden loppupuoli käänsi koko vuoden kasvun miinusmerkkiseksi. Rakentaminen kääntyi selvään alamäkeen. Valtiovarainministeriön joulukuisessa arviossa tuotannon määrä supistui jopa lähes 10 prosenttia vuodesta 2022.

Myös korjausrakentaminen väheni arvioiden mukaan selvästi vuodesta 2022. Hintojen ja kustannusten sekä korkojen nousu ja heikentyneet työmarkkinat supistivat kulutuskysyntää, ja myös kotitalouksien asuntokauppaa ja remontointiaktiviteettia.

Rakentaminen supistui lähes 10 % vuodesta 2022. Myös asuntokauppa ja korjausrakentaminen vähenivät selvästi edellisvuodesta hintojen, kustannusten ja korkojen nousun seurauksena. Samanaikaisesti vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat jatkoivat laskuaan.

Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat laskivat 6–7 prosenttia vuonna 2023

Vanhojen kerrostaloasuntojen keskihintojen vuoden 2022 loppupuolella alkanut lasku jatkui koko vuoden 2023 (ennakkoarvio koko Suomessa 6–7 prosenttia). Kaupunkien välillä oli varsin isoja eroja kehityksessä.

Myös rivitalohuoneistojen hinnat laskivat, mutta jonkin verran maltillisemmin kuin kerrostalojen kohdalla. Pääkaupunkiseudulla lasku oli hivenen koko muuta maata maltillisempaa.

Kiinteistön ylläpitokustannukset jatkoivat kasvuaan

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin (KYKI) nousuvauhti hidastui selvästi vuonna 2023. Kuitenkin vuoden keskimääräinen vuosimuutos ylsi edelleen arviolta 5–6 prosenttiin. Sähkön hinnannousu edellisvuoteen verrattuna hidastui selvästi vuoden kuluessa, mutta yhä oltiin edellisvuotta korkeammissa hinnoissa.

Rakennuskustannusindeksin vuositason nousuvauhti hidastui selvästi vuonna 2023. Vuoden keskimääräinen nousu asettui kolmen prosentin tienoille, kun edellisvuonna nousua oli peräti 8,2 prosenttia. Asuinkerrostalon korjauskustannusten indeksi kohosi vuonna 2023 keskimäärin noin 2,5 prosenttia. Monet rakennustarvikkeet halpenivat selvästi vuoden 2023 kuluessa.

Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset nousivat laajasti

Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset nousivat vuonna 2023 tuntuvasti. Nousua oli kaikissa muissa vertailuerissä paitsi kiinteistösähkössä, jonka hinta laski edellisvuotisen kaksinkertaistumisen jälkeen. Kaukolämmön hinta nousi yhä Helsingissä, vuosimuutoksen ollessa miltei 22 prosenttia. Hinnanlaskua puolestaan tapahtui Espoossa ja Kirkkonummella, joissa vertailukustannus laski 5,9 prosenttia.

Rakennuksen kiinteistövero nousi keskimäärin 9,4 prosenttia, ja tontin kiinteistövero puolestaan 0,2 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Kymmenen suurimman kaupungin keskimääräinen nousu oli 2,6 prosenttia. Suurimmat nousut toteutuivat Helsingissä ja pienimmät Espoossa.

Taloyhtiölainoissa kasvu jatkui uudisrakentamisen myötä

Kotitalouksien ottamien asuntolainojen kanta kääntyi laskuun vuonna 2023. Taloyhtiölainoissa kasvua oli kuitenkin edelleen lähes 10 prosenttia, mitä selitti runsas uusien asunto-osakeyhtiöiden valmistuminen. Yhtiölainaosuudet muodostivat 22,7 mrd. euroa kotitalouksien noin 173,5 mrd. euron lainakannasta.

Kiinteistöveroon iso korotus jo 2024

Kiinteistöverouudistuksen edellä Orpon hallitus vei eduskuntaan päätettäväksi kiinteistöveron maapohjan veroprosenttien alarajoja koskeneen noin 40 prosentin korotuksen. Suurin osa kunnista joutuu nostamaan tontin veroprosenttiaan jo vuonna 2024. Suurimmat kiinteistöveron korotukset osuivat pääkaupunkiseudun isoihin kuntiin, Helsinkiin, Espooseen ja Kauniaisiin, joissa oltiin alarajalla tai hieman sen yläpuolella. Kiinteistöliiton Indeksitalo-mallilla laskien toiseksi kalleimmalla tonttialueella Helsingissä kiinteistövero kasvaa kokonaisuudessaan noin 30 prosenttia vuodelle 2024.

Hallitus yllätti varainsiirtoveron muutoksella lokakuussa

Hallitus päätti lisäksi viedä eduskuntaan lokakuussa varainsiirtoveron ensiasuntojen verovapauden poiston vuoden 2024 alusta lähtien. Samalla varainsiirtoveron prosentteja laskettiin siten, että asunto-osake- ja kiinteistöyhtiöiden osakkeiden varainsiirtoveroprosentti laski 2 prosentista 1,5 prosenttiin, ja kiinteistöjen veroprosentti neljästä kolmeen prosenttiin. Veroprosentteja sovellettiin takautuvasti 12.10.2023 jälkeen toteutetuissa luovutuksissa.

Taloyhtiöiden avustukset ajettiin paljolti alas vuodelle 2024

Valtion vuoden 2024 talousarviosta poistuivat lähes kaikki taloyhtiöille tarkoitetut avustusinstrumentit. Jäljelle jäivät eräät kuntotutkimusten ja esteettömyyskorjausten avustukset. Sähköautojen latausinfraan kohdennetut avustukset eivät enää saaneet jatkoa vuodelle 2024.

Kiinteistöveron korotukset osuivat erityisesti pääkaupunkiseudun isoihin kuntiin. Kiinteistövero kasvaa jopa 30 % vuonna 2024.

Kiinteistöliitto-yhteisö ja osakkuudet

Taloyhtiöt ovat aina jäseniä omassa alueyhdistyksessään. Suomen Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat ry. Liittoyhteisö edustaa kaikkiaan yli 30 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä yli kaksi miljoonaa ihmistä. Uudenmaan jäsenyhtiöissä asuu noin 950 000 henkilöä.

Kiinteistöliitto-yhteisöön kuuluvat myös liiton osakkuusyhtiöt Kiinteistömedia Oy, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Kiinteistöalan Koulutussäätiö, Talokeskus Yhtiöt Oy, Kiinteistö Oy Anna-Kaleva sekä KTI Kiinteistötieto Oy. Kiinteistöliitto Uusimaa ry on myös suoraan Koulutuskeskuksen, Talokeskuksen ja Anna-Kalevan osakkaana.

Vaikuttaminen ja viestintä

Yhdistyksen viestintä perustui vuosittaiseen viestintäsuunnitelmaan. Selvityksistä, jäsenkyselyistä ja ajankohtaisista asioista pyrittiin viestimään aktiivisesti oman toiminta-alueen näkökulmalla.

Yhdistyksen asiantuntijat ovat osallistuneet ajankohtaisten jäseniin vaikuttavien aiheiden kommentointiin mediassa. Lisäksi on otettu kantaa vireille tulleisiin lainsäädäntöhankkeisiin, kuten ympäristöministeriön valmistelemaan rakentamislain uudistukseen ja oikeusministeriön valmistelemaan asunto-osakeyhtiölain muutosesitykseen.

Yhdistyksen hallituksesta on ollut edustajia sekä Kiinteistöliiton hallintoelimissä että sen eri työryhmissä. Edustajat ovat olleet vaikuttamassa yhdistyksen, jäsenyhtiöiden sekä niiden osakkaiden edunvalvontaan.

Sisäinen tiedottaminen

Yhdistys on tiedottanut jäsenilleen ajankohtaisista asioista säännöllisesti sähköisen uutiskirjeen kautta. Uutiskirjeellä on lähes 30 000 vastaanottajaa. Sen avausprosentteja on seurattu jatkuvasti ja ne ovat pysyneet varsin hyvällä, noin 50 prosentin tasolla.

Vuoden 2023 aikana jatkettiin yhdistyksen oman aluelehden Kiinteistölehti Uusimaan tuottamista. Se ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa valtakunnallisen jäsenlehden ohessa. Suomen Kiinteistölehden yksi vuosikerta sisältyi jäsenmaksuun, ja lisätilausten kustannus oli edelleen hyvin edullinen. Vain jäsenille kirjautumisen kautta käytössä olevat jäsensivut on tunnistettu kehittämisen kohteeksi sekä löydettävyyden että käytettävyyden osalta. Kehittämistyötä pyrittiin aktivoimaan tältä osin ennen kaikkea liittotasolla.

Ulkoinen tiedottaminen

Yhdistyksen omilla avoimilla nettisivuilla jatkettiin blogien ja muiden ajankohtaiset kirjoitusten julkaisua. Blogien pariin on löytänyt yhä useampi lukija ja suosituimpia blogeja on luettu kiitettävän aktiivisesti. Jäsenyyden eduista kerrottiin myös verkkosivuilla esittelyvideolla, johon on alle kahteen minuuttiin tiivistetty olennaisimmat jäsenpalvelut.

Yhdistys on saanut näkyvyyttä vuoden aikana useissa aiheissa. Esillä ovat olleet erityisesti energia-asiat, sähköajoneuvojen latauspisteet kuin kunnossapitoonkin liittyvät kysymykset. Asiantuntijoiden vastauksia ja kirjoituksia on julkaistu runsaasti vuoden mittaan. Kiinteistöliitto Uusimaa yhteistoimintayhdistyksineen on saanut vuoden aikana 210 mediaosumaa.

Sosiaalisessa mediassa yhdistys käyttää neljää kanavaa, joiden seuraajamääriä on tarkasteltu säännöllisesti. Vuoden 2024 alussa seuraajaluvut olivat: Facebook 818, Instagram 1 051, LinkedIn 630 ja X 1 470.

1 470 SEURAAJAA twitter.com/kluusimaa

818 SEURAAJAA facebook.com/kiinteistoliitto.uusimaa

1051 SEURAAJAA kiinteistoliitto.uusimaa

630 SEURAAJAA linkedin.com/company/ kiinteistoliittouusimaa

210 mediaosumaa

Jäsenistö

Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenmäärä, mukaan lukien Porvoon ja Hyvinkään - Riihimäen - Mäntsälän Kiinteistöyhdistykset sekä Finlands Svenska Fastighetsförening, oli vuoden lopussa 12 905. Nettokasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,7 %. Yhdistyksen edustavuus on yli valtakunnan keskiarvon.

Uusimaan alueen asuntokuntien keskikoko on 2,1 henkeä. Yhdistyksen jäsentaloissa on keskiarvon mukaan 35 huoneistoa ja niissä asuu noin 950 000 asukasta. 97 % jäsenistä oli asunto-osakeyhtiöitä, joista kerrostalojen osuus oli 58 %, rivi- tai paritalojen 34 %.

Uusjäsenhankintaa tehtiin pitämällä puheenvuoroja alan eri tahojen tilaisuuksissa sekä omissa avoimissa koulutustilaisuuksissa. Yhdistyksen vuosittaisessa kyselyssä edellisvuonna liittyneille selvisi muun muassa keskeisenä liittymissyynä kattavat jäsenpalvelut sekä pikainen tiedontarve. Liittymisestä päätettiin lähes ainoastaan hallituksessa.

Koulutus- sekä muut tilaisuudet

Toimintavuoden aikana yhdistys järjesti sekä oli mukana yhteistyötahojen kanssa järjestämässä lukuisia eri tilaisuuksia. Kaikkiaan tilaisuuksia ja tapahtumia järjestettiin 25 kappaletta, joista ainoastaan jäsenkiinteistöjen edustajille suunnattuja oli 13 kappaletta. Suurin osa (15 kpl) tilaisuuksista järjestettiin webinaareina. Lisäksi järjestettiin 9 lähitapahtumaa sekä 1 hybriditilaisuus.

Tilaisuudet

Lähitapahtumat:

• 20.4. Taloyhtiö 2023 -tapahtuma, Helsingin Messukeskuksen Siipi

• 15.11. Korjausrakentaminen 2023 -ilta ja alan näyttely, Helsingin Meeting Park Oasis

• 21.11. Isännöinti ja taloyhtiöt -seminaari, Helsingin Meeting Park Oasis

Hybriditilaisuus:

• 4.12. Taloyhtiöiden turvallisuusilta, Helsingin Meeting Park Oasis

Webinaarit

• 11.1. Rahoitusmallit taloyhtiössä ja talouden suunnittelu 2023

• 31.1. Väestönsuojelu ja väestönsuojat taloyhtiöissä, yhdessä Helsingin Pelastusliiton kanssa

• 15.2. Huoneistotietojärjestelmään siirtyminen käytännössä, yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa

• 28.2. Etäyhtiökokoukset taloyhtiössä – uudet säännökset ja parhaat käytännöt

• 21.3. Työkaluja isännöinnin ja taloyhtiön yhteistyön kehittämiseen

• 22.3. Taloyhtiön lämmitysjärjestelmän kunnostaminen/ täydentäminen, yhdessä Talokeskuksen kanssa

• 13.4. Taloyhtiön taloteknisten järjestelmien (LVI) perussäätö, yhdessä Talokeskuksen kanssa

• 3.5. Jäsenpalveluiden tunnetuksi tekeminen

• 10.5. Uusien hallitusten jäsenten koulutus

• 7.6. Osakkaiden muutostyöt

• 6.9. Uudistalon hallitus ja osakkaat – miten suojaat omat ja taloyhtiön oikeudet ja edut?

• 25.9. Asuinkerrostalon energiaoptimointi, yhdessä Sweco Finland Oy:n kanssa

• 24.10. Osakeluettelon siirto huoneistotietojärjestelmään – vaikutuksia taloyhtiön ja osakkaiden arjessa

• 28.11. Rakennusluvan hakeminen/osakasmuutokset, yhdessä Helsingin rakennusvalvonnan kanssa

• 13.12. Isännöinnin ostaminen ja sopimukset

Muut tilaisuudet

Yhteistyössä Suomen Vuokranantajien kanssa järjestettiin kaksi vaalipaneelia:

• 7.3. Helsingissä ja 15.3. Espoossa

Teemana molemmissa oli asuminen ja asuntopolitiikka tulevalla vaalikaudella.

Isännöitsijäaamiaisia järjestettiin toimitalomme AnnaK -kokoustiloissa:

• 17.2. Kattojen huolto ja kunnossapito

• 4.5. Taloyhtiön ilmanvaihto

• 20.9. Aurinkopaneeleiden hankinta taloyhtiöön

• 28.11. Taloyhtiön palveluiden kilpailuttaminen

25 tapahtumaa, joista toteutettiin 15 webinaarina, 9 lähitapahtumana ja 1 hybridinä.

noin 8 000 osallistujaa

Jäsenpalvelut

Neuvontatehtävissä oli vuoden 2023 lopussa 12 omaa toimihenkilöä. Neuvontaa täydensivät Suomen Kiinteistöliiton neuvontapalvelut sekä Hyvinkään - Riihimäen - Mäntsälän ja Porvoon yhdistysten vapaaehtoispohjalta toimivat asiamiehet.

Puhelinneuvonta-aika oli ma, ti ja to klo 9–15 sekä ke ja pe klo 10–15. Neuvontaa annettiin puhelimitse jäsentaloyhtiöiden hallitusten jäsenille ja isännöitsijöille. Ei-jäsenet ja osakkaat ohjattiin Suomen Kiinteistöliiton maksulliseen puhelinneuvontaan.

Maksullisia toimeksiantoja, kuten kirjallisia lausuntoja, yhtiöjärjestyksien muutoksia, asiantuntija- ja puheenjohtajapalveluita annettiin aikaisempien vuosien tapaan. Lausuntojen aiheet ja niihin sisältyvät oikeuskysymykset ovat usein hyvin haasteellisia. Nämä maksulliset palvelut ovat kiinteä osa neuvontatyötä ja ne on suunnattu vain jäsenille. Kirjallisilla lausunnoilla on merkittävä rooli erimielisyyksien tai tulkintakysymysten ratkaisemisessa.

Lakipalvelut

Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti, mikä näkyy myös lakipalveluiden kysynnän kasvuna. Vuonna 2023 yhdistyksen palveluksessa on toiminut kymmenen lakimiestä. Lakipalveluita ovat puhelinneuvonta, kirjalliset lausunnot ja toimeksiannot, kuten yhtiöjärjestyksen muutokset. Kaikki muut paitsi puhelinneuvonta ovat maksullisia toimeksiantopalveluja, joiden veloitus perustuu toimeksiantoon käytettävään työaikaan.

Puhelinneuvonnassa on ollut päivittäin kolme yhdistyksen omaa lakimiestä sekä lisäksi Suomen Kiinteistöliiton lakimiehiä. Vuonna 2023 otettiin uutena palveluna käyttöön sähköpostilausunto, joka vastaa tarpeeseen saada suppea kirjallinen vastaus jäsenen kysymykseen. Sähköpostilausunto eroaa merkittävästi perinteisestä kirjallisesta lausunnosta. Yhtiöjärjestysmuutoksia on tilattu edelleen runsaasti. Välttämättömien muutosten lisäksi, moni taloyhtiö on halunnut uudistaa yhtiöjärjestyksen ennen siirtymistä sähköiseen osakehuoneistorekisteriin.

Myös muiden toimeksiantopalveluiden määrä on kasvanut. Lakimiehet ovat konsultoineet jäsentaloyhtiöitä erilaisissa ongelmatilanteissa. Lakimiehet ovat osallistuneet myös yhtiökokouksiin, hallituksen kokouksiin sekä taloyhtiöiden muihin tilaisuuksiin. Teams-neuvottelut ja etäyhteydellä toteutettavat kokoukset ovat jääneet pysyviksi. Etenkin ns. hybridinä tai kokonaan etänä järjestettävissä yhtiökokouksissa lakimiesten tuki on koettu edelleen tärkeäksi päätöksenteon oikeellisuuden varmistamiseksi.

Lakipalveluihin tulevat kysymykset ovat koskeneet pääosin asunto-osakeyhtiölain tulkintaa erilaisissa tilanteissa. Määrällisesti eniten kysytään taloyhtiön ja osakkeenomistajan välisestä korjaus- ja kunnossapitovastuunjaosta, vahingonkorvausvastuista, osakkeenomistajan kunnossapito- ja muutostöistä, urakoitsijan ja rakennuttajan vastuista, hallituksen toiminnasta sekä yhtiökokous- ja päätöksentekomenettelyistä erilaisissa tilanteissa. Sekä laki- että teknisiä asiantuntijapalveluita on käytetty runsaasti myös putkiremonttien ja märkätilasaneerausten suunnittelun ja toteutuksen kysymyksissä.

Ajankohtaisia aiheita lakipalveluissa vuonna 2023 ovat edelleen olleet sähköajoneuvojen latausinfrahankkeet. Hallinnanjako- ja yhteisjärjestelysopimuksiin liittyvät kysymykset ovat lisääntyneet latausinfrahankkeen kohdistuessa yhteisjärjestelyn kohteena olevaan autohalliin. Myös muut energiatehokkuuteen liittyvät teemat, kuten aurinkosähkö on herättänyt kysymyksiä. Sähkön hinnan vaihtelut ja hintapiikit ovat näkyneet lakipalveluissa myös taloyhtiöiden sähkösopimusten tulkintaa koskevina toimeksiantoina.

Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa ja sen aiheuttama yhteiskunnallinen epävarmuus sekä hintojen ja kustannusten nousu ovat näkyneet myös taloyhtiöiden arjessa. Väestönsuojien kunto ja varustelu ovat ajankohtaisia. Taloyhtiön talouden suunnittelu on korostunut, korjaushankkeiden rahoitus on vaikeutunut ja osakkaiden maksuvaikeudet lisääntyneet. Yhä useampi rakennusliike on ajautunut konkurssiin tai vähintäänkin kannattavuusongelmiin. Ensimmäiset taloyhtiöiden konkurssit on myös nähty. Neuvonnassa ovatkin lisääntyneet kysymykset liittyen muun muassa konkurssimenettelyyn, taloyhtiön ja osakkaiden talouden hallintaan ja yhtiön keinoihin puuttua vastikerästeihin.

Puhelinneuvonnassa on käytössä neuvontapuheluiden rekisteröinti yhtiön tietoihin jäsentietojärjestelmässä. Tämä on osoittautunut hyväksi, sillä sen avulla voidaan seurata saapuneita yhteydenottoja ja tarvittaessa ohjata puhelu kyseisen yhtiön asiaan jo perehtyneelle ja asiassa aiemmin neuvoneelle lakimiehelle. Rekisteröinti palvelee myös puheluiden määrällistä seurantaa.

Yhdistyksen järjestämissä koulutustilaisuuksissa lakimiehet ovat toimineet kouluttajina. Vuoden 2023 tilaisuudet on pääosin järjestetty webinaareina. Koulutusaiheiksi ovat valikoituneet tärkeiksi koetut asunto-osakeyhtiölain osa-alueet sekä ajankohtaiset teemat. Uusien hallitusten jäsenten kouluttaminen on yhtiökokousmenettelyä ja päätöksentekoa sekä kunnossapitovastuita koskevien koulutusten ohella koettu tärkeäksi. Ajankohtaisista aiheista koulutusta on järjestetty taloyhtiöiden talouden hallinnasta sekä osakkaiden maksuvaikeuksiin reagoimisesta ja eri keinoista, osakehuoneistorekisteriin siirtymisestä, etäosallistumisesta yhtiökokoukseen ja sähköautojen latausinfrahankkeiden toteuttamiseen liittyvistä teemoista. Suosittuja

ovat myös olleet lakimiehen ja teknisen asiantuntijan yhteiskoulutukset.

Lainsäädäntöhankkeista asunto-osakeyhtiölain uudistaminen eteni vuonna 2023. Maaliskuussa tulivat voimaan muuttuneet säännökset koskien rakennuksen esteettömyyttä parantavia osakkeenomistajan muutostöitä sekä ns. kestävän kehityksen mukaisten uudistusten toteuttamista. Muutoksella mahdollistettiin kestävän kehitysten mukaisten uudistusten toteuttaminen vanhassa rakennuskannassa uudistuotantoa vastaavasti.

Isännöintiin liittyvät kysymykset toistuvat säännöllisesti puhelinneuvonnassa ja toimeksiantopalveluissa. Yhdistys on osallistunut isännöintialan valvontamenettelyn kehittämiseen sekä isännöinnin yleisten sopimusehtojen valmisteluun.

Suomen Kiinteistöliiton ja yhdistyksen lakimiesten yhteistyö on ollut tiivistä. Viikoittaisessa juristipalaverissa on käyty läpi ajankohtaisia edunvalvonnan ja juridiikan kysymyksiä sekä muodostettu yhteisiä tulkintalinjoja.

LVI-tekniset palvelut

LVI-tekninen neuvonta käytti pääosan työajastaan energiaremonttien sekä kunnossapito-, peruskorjaus- ja perusparannusprojekteissa havaittujen ongelmien ratkaisuihin jäsenyhtiöiden hallinnon apuna. LVI-teknistä neuvontaa annettiin myös monissa tapauksissa jäsenyhtiöiden yhtiö- sekä hallituksen kokousten infotilaisuuksissa, joissa käsiteltiin erilaisia ikääntyvien kiinteistöjen energiaremontteja sekä kunnossapito- ja korjaushankkeita.

LVI-neuvonta teki paljon asiantuntijalausuntoja LVI-asennuksiin liittyvissä riitatapauksissa sekä muissa jäsenyhtiöiden ongelmatapauksissa. Samoin sisäilmaongelmien ja asumisterveyshaitan selvittämisessä toimittiin jäsenyhtiöiden hallinnon apuna erityisesti asumisterveysasetuksen raja-arvojen sekä asetuksen soveltamisohjeen tulkinnassa.

Suurin osa edellä mainituista lausunnoista, infotilaisuuksista ja kokouksista tehtiin yhteistyössä laki- ja rakennusteknisen neuvonnan kanssa. Yhdistyksen edustaja on osallistunut Rakennustietosäätiön työryhmään kahden RT-kortin laatimiseksi.

Rakenne- ja rakennustekninen neuvontapalvelu

Rakennustekninen neuvonta käytti edelleen pääosan työajastaan kunnossapito-, peruskorjaus- sekä perusparannusprojekteissa havaittujen ongelmien ratkaisuihin jäsenyhtiöiden hallinnon apuna.

Rakennustekninen neuvonta teki paljon kiinteistö- ja huoneistokatselmuksia vesi-, kosteus- ja mikrobivaurioiden selvityksissä sekä muissa jäsenyhtiöiden ongelmatapauksissa. Myös sisäilmaongelmia ja asumisterveyshaittoja selvitettiin erityisesti asumisterveysasetuksen raja-arvoihin sekä sen soveltamisohjeeseen peilaten. Tämän aiheen parissa hallituksen kokouksia pidettiin paljon myös Teams-kokouksina.

Rakennustekninen neuvonta oli monissa tapauksissa läsnä jäsenyhtiöiden yhtiö- sekä hallitusten kokousten infotilaisuuksissa, joissa käsiteltiin erilaisia ikääntyvien kiinteistöjen korjausvastuuasioita sekä kunnossapito- ja korjaushankkeita. Aihelistalla oli myös tapauksia urakoitsijoiden konkursseista kesken takuuajan sekä rakennuttajan 10 vuoden vastuuajan.

Sekä LVI- että rakennustekninen neuvonta antoi puhelimessa, netissä sekä paikan päällä jäsenyhtiöissä energiateknistä neuvontaa käytännön toteutusvaihtoehtoihin yhtiöiden energiansäästöprojekteissa.

Talous- ja verotus

Suomen Kiinteistöliiton ostopalveluna annettiin kirjanpitokysymyksiin ja verotukseen liittyvää neuvontaa jäsenkiinteistöjen isännöitsijöille, hallituksen jäsenille sekä tilin- ja toiminnantarkastajille maanantaista torstaihin kello 13–16.

Talous- ja veroneuvonnan aiheet pysyvät vuodesta toiseen hyvin samanlaisina. Neuvonnassa on käsitelty suuria korjaushankkeita, esimerkiksi lämmitys-, putki- ja julkisivuremontteihin liittyviä rahoitus-, kirjanpito- ja verotuskysymyksiä, muita tilinpäätöksen suunnitteluun ja sisältöön liittyviä asioita sekä toiminnantarkastajan toimintaa asunto-osakeyhtiössä.

Työsuhdeasiat

Jäsenkiinteistöjen työsuhdeneuvonnasta vastasi Kiinteistötyönantajat ry, jonka jäsen yhdistys on. Työsuhdeasiat koskivat lähinnä taloyhtiöiden palkkalistoilla olevia talonmiehiä ja siivoojia. Suoraan taloyhtiöiden palveluksessa olevat henkilöt vähenevät vuosi vuodelta huolto- ja siivoustoiminnan siirtyessä yhä enemmän palveluyritysten hoidettavaksi.

Muut jäsenpalvelut ja erilaiset edut

Tärkeä osa jäsenpalveluita ovat yhdistyksen sekä liiton tarjoamat muut palvelut ja jäsenedut

1 Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsenen, puheenjohtajan sekä toiminnantarkastajan verkkokurssit (sis . jäsenmaksuun)

2 Suomen Kiinteistölehden lisävuosikerrat edullisesti

3 Kiinteistömedia Oy:n 20 % alennus normaalihintaisista kirjoista, lomakkeista sekä e-kursseista .

4 Kiinteistöliiton maksuttomat yhtiökohtaiset nettisivut sekä muut jäsenille neuvotellut alennukset

5 . HELPE:n Asuinkiinteistön turvallisuuskurssi ja Väestönsuojanhoitajan kurssi 15 % alennuksella

6 Alennukset isännöinnin kilpailuttamisesta (kaksi eri toimijaa)

Yhteistoiminta ja edustukset

Yhteistyötä on vuoden aikana tehty monen eri tahon kanssa. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat olleet Suomen Kiinteistöliiton lisäksi liittokonsernin muut toimijat: Kiinteistöalan Koulutuskeskus, Suomen Talokeskus Oy, Kiinteistömedia Oy ja Suomen Kiinteistölehti.

Yhdistyksen lakimiehet ja insinöörit ovat toimineet kouluttajina Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen ja Kiinteistöalan Koulutussäätiön järjestämillä, pääasiassa isännöintiin ja asumiseen liittyvillä kursseilla. He ovat myös osallistuneet Kiinteistömedian julkaisujen kirjoittamiseen ja kommentointiin sekä toimineet Suomen Kiinteistölehden kirjoittajina.

Yhteistyö isännöitsijöiden edustajien kanssa on toiminut hyvin. Yhdistyksellä on ollut edustus sekä Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n hallituksessa että auktorisointitoimikunnassa.

Yhdistyksen yhteistyökumppanina väestönsuojeluasioissa on jatkanut Helsingin Pelastusliitto HELPE ry.

Yhteistoimintayhdistykset

Porvoon ja Hyvinkään - Riihimäen - Mäntsälän Kiinteistöyhdistykset sekä Finlands Svenska Fastighetsförening kuuluvat yhteistoimintasopimusten perusteella Kiinteistöliitto Uusimaan palvelukeskukseen. Näiden yhdistysten toiminnanjohtajana on toiminut asiakkuuspäällikkö, jäsenasioista sekä tilaisuuksista on vastannut viestintä- ja palvelukoordinaattori sekä jäsensihteeri.

Porvoon Kiinteistöyhdistyksen 24. korjausrakentamiskilpailu sai hyvin näkyvyyttä paikallisissa joukkotiedotusvälineissä. Kaikki yhteistoimintayhdistykset ovat saaneet näkyvyyttä vakituisen palstan kautta Uusimaa, Loviisan Sanomat, Itäväylä, Aamuposti ja Mäntsälän Uutiset -lehdissä sekä Västra Nylandin asuntoliitteessä.

Yhdistyksen talous

Jäsenmaksutuottojen osuus yhdistyksen toiminnasta oli aivan keskeinen. Jäsenmaksutuotot kasvoivat edellisvuodesta 4 prosenttia yhteensä 2 928 836 euroon. Lausunto- ja toimeksiantotuotot olivat yhteensä 545 650 euroa. Jäsenmaksu- ja toimeksiantotuotot kattoivat merkittävän osan kaikista yhdistyksen kuluista, mutta silti operatiivisen toiminnan kuluista jäi 157 133 euroa katettavaksi sijoitustoiminnan tuotoilla.

Yhdistyksen varsinaisen toiminnan kulut lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna hieman ollen 3 631 620 euroa. Tästä henkilöstökulut olivat 1 933 455 euroa ja Suomen Kiinteistöliiton jäsenmaksu 988 868 euroa. Kiinteistöliiton jäsenmaksu sisältää koko jäsenkunnan kattavan Suomen Kiinteistölehden tilausmaksun, joka muodostaa merkittävän osan kyseisestä kuluerästä. Yhdistyksen tuloslaskelma vuodelta 2023 on 151 599 euroa ylijäämäinen.

Yhdistyksen sijoitustoiminta perustuu hallituksen hyväksymiin omaisuudenhoito- ja sijoitusperiaatteisiin. Yhdistyksen sijoitukset käsittävät pörssiosakkeiden ja rahastosijoitusten lisäksi osakkeita Kiinteistöliitto-yhteisön yhtiöissä: Kiinteistö Oy Anna-Kaleva, Talokeskus Yhtiöt ja Kiinteistöalan Koulutuskeskus.

Yhdistys on yhdessä Suomen Kiinteistöliiton, Talokeskuksen ja Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen kanssa vakuutusmeklari Howden Finlandin asiakkaana.

TULOT 2023

14 %

Lausunto- ja toimeksiantotuotot

8 %

Sijoitustoiminta

77 %

Jäsenmaksutuotot

MENOT 2023

53 %

Henkilöstökulut

27 %

Suomen Kiinteistöliiton jäsenmaksu

20 %

Muut kulut

Yhdistyksen tuotoista jäsenmaksutuotot olivat keskeisimpiä, ja ne kasvoivat 4 % edellisvuodesta.

Tuloslaskelma

Henkilökunta

Johto

Mika Heikkilä

Viestintä ja markkinointi

Marika Sipilä

Ann-Mari Sandholm (9.6.2023 saakka)

Taira Sjöblom-Tallus (29.8.2023 alkaen)

Assistentit

Marja Tirronen

Niina Majamaa

Anne Suomi

Lakipalvelut

Ville Hopsu

Niklas Lindberg

Niklas Nygren

Mia Pujals

Jonna Puolanto

Maria Forsblom

Katriina Sarekoski

Simo Vihemäki

Heidi Nordström (vanhempainvapaa 27.3. alkaen)

Sanni Nuutinen

Tekniset palvelut

Jari Hännikäinen

Janne Laksola

Jari Virta

Hallinto

Yhdistyksen varsinainen kokous pidettiin 28.3.2023. Yhdistyksen hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 11 kertaa, hallituksen työryhmät 41 kertaa ja vaalivaliokunta 11 kertaa. Vuonna 2023 toimi sääntömääräisten työvaliokunnan ja vaalivaliokunnan lisäksi yhdeksän eri työryhmää, joita olivat digi-, hallinto-, jäsen-, edunvalvonta-, rakentamisen laatu-, isännöinti-, vaaliohjesääntö-, sääntö- ja taloustyöryhmät.

Hallitus kiittää jäsenyhtiöitään ja yhteistyökumppaneita yhteistyöstä ja henkilöstöä tuloksellisesta ja asiantuntevasta työskentelystä.

Hallitus 1.1. – 28.3.2023

Hallituksen puheenjohtaja

Martti Suomela

Varapuheenjohtaja

Katariina Haigh

Hallituksen jäsenet

Elina Aalto-Waltimo

Jussi Aikala

Peter Bebek

Tuula Jurmu

Olli-Veikko Kurvinen

Viljo Laitinen

Saku Lehtinen

Jarmo Mikkonen

Lasse Mäkinen

Paul Nouro

Tarja Teräväinen

Maarit Toveri

Hallitus 28.3.–31.12.2023

Hallituksen puheenjohtaja

Martti Suomela

Varapuheenjohtaja

Katariina Haigh

Hallituksen jäsenet

Elina Aalto-Waltimo

Peter Bebek

Kari Homanen

Tuula Jurmu

Arto Krootila

Suomen Kiinteistöliiton vuokratalovaliokunta

Katariina Haigh

Kiinteistö Oy Anna-Kaleva hallitus

Olli-Veikko Kurvinen (pj.)

Marika Sipilä

Isännöinnin Auktorisointi ISA ry hallitus

Olli-Veikko Kurvinen (vpj.)

Saku Lehtinen

Jarmo Mikkonen

Lasse Mäkinen

Tarja Teräväinen

Maarit Toveri

Olli-Veikko Kurvinen Viljo Laitinen

Vaalivaliokunnan puheenjohtaja

Lauri Cantell / Paul Nouro

Tilintarkastajat

Tilintarkastusyhteisö Tuokko Oy vastuullisena tilintarkastajana KHT Janne Elo

Edustukset 31.12.2021

Suomen Kiinteistöliiton liittohallitus

Martti Suomela, (vpj.)

Katariina Haigh

Tuula Jurmu

Olli-Veikko Kurvinen

Saku Lehtinen

Jarmo Mikkonen

Maarit Toveri

Suomen Kiinteistöliiton työvaliokunta

Martti Suomela

Suomen Kiinteistöliiton vaalitoimikunta

Paul Nouro

Suomen Kiinteistöliiton asunto-osakeyhtiötoimikunta

Tuula Jurmu

Suomen Kiinteistöliiton isännöintipalvelut -toimikunta

Jarmo Mikkonen

Suomen Kiinteistöliiton korjausrakentaminentoimikunta

Viljo Laitinen

Lasse Mäkinen

Suomen Kiinteistöliiton järjestötoimikunta

Mika Heikkilä

Suomen Kiinteistöliiton digitaaliset palvelut -toimikunta

Peter Bebek

Tuula Jurmu

Isännöinnin Auktorisointi ISA ry auktorisointitoimikunta

Mika Heikkilä

Tarja Teräväinen

Kiinteistöalan Koulutuskeskus/säätiö hallitus

Martti Suomela (pj.)

Katariina Haigh

Kiinteistömedia Oy hallitus

Helsingin Pelastusliitto ry HELPE neuvottelukunta

Kiinteistötyönantajat ry:n työmarkkinajaosto

Heikkilä Mika

Asbesti- ja haitta-aineasiantuntija rakentamisen sertifikaattien ohjausryhmä (AHA) (Eurofins)

Verkkoon kytketyt aurinkosähköjärjestelmät toimikunta 467 (RTS)

Jari Hännikäinen

Rakentamisen laatu RALA ry (hallitus)

Kiinteistöjen omistus –tekniikkaryhmä (RIL jory)

Projektinjohto ja rakennuttaminen (RIL jory)

Rakennuksen kuntoarvioijan pätevyyslautakunta RKA (Kiinko/Fise)

Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyyslautakunta AKK (Kiinko/Fise)

Märkätila-asentajien ja valvojien sertifiointilautakunta (Eurofins)

Rakenteiden tiivistäjien sertifiointilautakunta (Eurofins) Kiinteistönpidon päätoimikunta PT15 (RTS)

SisäRYL, KiinteistöRYL, KorjausRYL, päätoimikunta (RTS) Viemäreiden sisäpuoliset korjausmenetelmät sertifiointi (Eurofins)

Rakenteiden kosteudenmittaajien henkilösertifiointi (Eurofins) Rakennusvalvontojen kehittämisryhmä (TopTen KorRak) Jari Virta

Helsingissä 29.2.2024 Kiinteistöliitto Uusimaa ry HALLITUS