Kinnarps Classroom By (fi)

NE X T EDUCATION ® -OPPIMISYMPÄRISTÖ­ ANALY YSI

NÄIN LUODAAN KESTÄVIÄ JA PÄIVITETTÄVIÄ OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ

Voiko fyysinen ympäristö vaikuttaa oppimiseen?

LUODAAN TILAA OPPIMISELLE INSPIR A ATIOTA LUOK KIE N SUUN NIT TE LUUN

CL ASSROOM BY

Rehtori Elisabet Ingemarsson Oppimisympäristöasiantuntija Peter C. Lippman Hjärnberikad & KAKA Arkitekter

SISÄLTÖ Voiko fyysinen ympäristö vaikuttaa oppimiseen?

03

Kinnarps Classroom By: Elisabet Ingemarsson 04 Peter C. Lippmann 08 Hjärnberikad & KAKA Arkitekter 12 Näin luotte juuri teille sopivan oppimisympäristön 18

2

Kinnarpsin oppimisympäristöanalyysi

19

Lisää lukemista fyysisen ympäristön yhteydestä oppimiseen

23

VOIKO FYYSINEN YMPÄRISTÖ VAIKUTTAA OPPIMISEEN?

Tästä olemme Kinnarpsilla vakuuttuneita. Eräästä Demoskopin (2016) tekemästä tutkimuksesta käy esimerkiksi ilmi, että kaksi kolmasosaa opettajista pitää fyysistä ympäristöä ratkaisevana tai hyvin tärkeänä oppilaiden suoriutumiskyvyn kannalta. ”Clever Classrooms” -raportissa (2015), jonka pääkirjoittajana on toiminut brittiläinen kiinteistöjen ja rakentamisen johtamisen professori Peter Barrett, tutkijat toteavat, että luokkahuoneiden suunnittelu voi lisätä oppilaiden taitojen kehittymistä jopa 16 prosentilla vain yhdessä vuodessa.

Fyysinen ympäristö voi siis toisin sanoen helpottaa sekä

voi edistää tavoitteita, voidaan uusia oppimisympäristöjä

oppilaiden että henkilökunnan arkea. On luotava harkittu

rakentaa tukemaan opettajien arvokasta työtä.

ja oikein suunniteltu oppimisympäristö, jossa on otettu huomioon sisustus, ergonomia, akustiikka, valaistus ja

KESTÄVIÄ OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ KAIKILLE

ilmanvaihto. Sellainen toimii terveyttä edistävästi, suori­

– KOLME LUOKKAHUONELUONNOSTA

tuskykyä lisäävästi ja työtä säästävästi sekä tarjoaa

Halusimme lisätietoja siitä, miten fyysinen ympäristö voi

turvallisuutta niin opettajille kuin oppilaille.

vaikuttaa oppimiseen, ja otimme siksi yhteyttä oppimis­ ympäristöihin erikoistuneisiin asiantuntijoihin. He saivat

KÄYTTÄJÄLÄHTÖISTEN YMPÄRISTÖJEN LUOMINEN

piirtää ihanneluokkahuoneen ja perustella sisustusvalin­

Tiedämme tutkimuksista, opettajien, fysioterapeuttien

tansa. Toivomme piirrosten innoittavan lukijaa huomaa­

ja muiden koulumaailman asiantuntijoiden haastatte­

maan, miten erilaiset kalusteet voivat tukea eritarpeisia

luista sekä omasta kokemuksestamme, että lapset

oppilaita ja antaa heille parhaat puitteet oppimiseen.

ja nuoret oppivat eri tavoilla ja että heidän edelly­

Osa näkökulmista on toistuvia, kuten yksilöllisesti

tyksensä tiedon sisäistämiseen vaihtelevat. Jotkut

mukautettu, aktiivinen, kokonaisuus, turvallisuus,

tarvitsevat rauhaa ja hiljaisuutta, kun taas toisten

valvottavuus ja liike, mutta luonnoksissa on myös eroja.

on päästävä liikkumaan. Käyttäjälähtöisten oppimis­

Tämä vahvistaa käsitystämme siitä, että ennen

ympäristöjen sisustuksessa on siksi oltava vaihtelua,

kalusteiden hankintaa kannattaa aina tehdä jonkinlainen

joka tukee niin yksin kuin ryhmässä työskentelyä.

oppimisympäristöanalyysi tai esitutkimus tarpeiden ja

Oppilaat voivat valita aktiivisesti paikkansa käsillä

työtapojen selvittämiseksi. Näin voidaan luoda kestäviä

olevan tehtävän mukaisesti, tuntea olevansa osallisia

ympäristöjä, jotka tukevat sekä oppilaita että opettajia

ja kehittyä omien edellytystensä pohjalta.

heidän arjessaan.

Tärkeää on muistaa se, että mikä hyödyttää erityis­

Olet tervetullut lukemaan haastattelut, tarkastelemaan

tarpeisia oppilaita, hyödyttää myös muita oppilaita. Tämä

luonnoksia ja pohtimaan, miten oma koulusi voisi käyttää

monimuotoisuus kannattaa ottaa vakavasti. Erilaisuuk­

fyysistä ympäristöä myönteisenä pedagogisena työkaluna.

sista tulee valtti, josta koituu kaikkia oppilaita hyödyttäviä

Next Education® on Kinnarpsin konsepti ja menetelmä,

synergiaetuja. Fyysinen ympäristö on suunniteltava

jolla suunnittelemme räätälöityjä oppimisympäristöjä,

tukemaan yksilöitä ja edistämään tasa-arvoisuutta.

jotka perustuvat kunkin yksilöllisen koulun edellytyksiin

Lisäämällä ymmärrystä siitä, miten fyysinen ympäristö

ja tarpeisiin – voit lukea tästä lisää esitteen lopusta.

3

KINNARPS CL ASSROOM BY

ELISABET INGEMARSSON

E LISA BE T ING E M A RS SO N, S JÖLUNDA N KOULUN R E H T O R I ( E S I K O U L U - 6 . L K .) , L I D K Ö P I N G , R U O T S I

Pedagogiikka ja tekniikka muuttuvat, mutta sisustamalla oppimisympäristöt yksilöä ja siinä opiskelevia oppilaita tukevalla tavalla, voimme luoda parhaat edellytykset aktiiviselle oppimiselle.

Sekä nyt että tulevaisuudessa. Tätä mieltä on Elisabet Ingemarsson, uuden Sjölundan koulun rehtori, Ruotsin Lidköpingistä.

Elisabet ja koulun työntekijät ovat toteuttaneet yhteisen visionsa tehtävien mukaisesta oppimisesta ja monimoduulisesta työskentelystä lähtökohtanaan yksilön mahdollisuudet ja tarpeet. Luokkahuoneessa lapset saavat mahdollisuuden kehittyä ja valita paikkansa eri tehtävien mukaisesti.

AKTIIVISEEN OPPIMISEEN TARKOITETTU LUOKKAHUONE – Minulle olennaista on se, että luokkatila aktivoi lapsia ja tarjoaa heille mahdollisuuden valita eri työskentelypaikkojen väliltä. Olen suunnitellut luokkahuoneeseen suurehkon oleskelutilan sekä kaksi ryhmätilaa, joista toinen on varustettu

hyväksyttävää vaihtaa asentoa ja työskentelytapaa

projektipöydällä ja toinen pehmeillä istuimilla. Luokkahuone

vuoropuhelussa opettajan kanssa. Halusin luopua myös

tarjoaa neljä täysin erilaista työskentelytapaa.

perinteisestä opettajanpöydästä. Sen sijaan opettaja voi

Oppilaat voivat työskennellä lattialla koko huonetta reunustavalla kauniilla, pehmeällä matolla, joka kertoo lapsille, että sen päälle on hyvä asettua aloilleen.

laskea tietokoneensa ja materiaalinsa pöytätasolle ja liikkua luokkahuoneessa vapaasti.

Elisabet Ingemarsson pohjaa ihanneluokkahuoneensa laajaan kokemukseensa.

– En ole aktiivisesti etsinyt teorioitani tukevia tutkimuksia,

Olen suunnitellut esikoululaisista kuudesluokkalaisille tarkoitetun luokkatilan, johon sisältyy neljä täysin erilaista työskentelytapaa.

mutta olen saavuttamallani kokemuksella nähnyt, miten lapset kokevat erilaisia ympäristöjä. Nojaudun työssäni myös Reggio Emilian filosofiaan, joka pohjautuu hyvän oppimis­ ympäristön tärkeyteen, sekä siihen, mitä se merkitsee oppilaille ja miten oppilaat voivat ottaa sen haltuunsa.

Sjölundassa koemme tällä tavoin saavuttaneemme erittäin hyviä tuloksia, sillä oppilaat ovat hienosti vuorovaikutuksessa opettajiensa ja ympäristönsä kanssa. Olemme havainneet,

Luokassa on myös oppilaspöytiä ja tuoleja, jotka tukevat

että työs­kenneltäessä tehtävien mukaisen oppimisen parissa,

perinteisempää opetustyyliä. Huonetta täydentää korkea

vallitsevat tiloissa hyvät käytännöt, sillä lapset löytävät omat

pöytä, jonka ympärillä oppilaat voivat työskennellä seisten.

tapansa oppia. Jos joku oppilaista istuu lattialla lukemassa

Myös istuminen onnistuu pöydän äärellä korkeilla jakkaroilla.

kirjaa, itse paikka ei sinällään ole tärkeä, vaan käynnissä oleva

Neljäntenä vaihtoehtona ovat pehmeät nojatuolit ja sohvat.

oppimisprosessi. Tällä tavoin voimme houkutella jokaisesta

– Nämä neljä vaihtoehtoa osoittavat lapsille, että on täysin

oppilaasta esiin tämän parhaat puolet.

4

Sosiaalinen ympäristö

FYYSINEN, SOSIAALINEN JA PEDAGOGINEN YMPÄRISTÖ TASAPAINOSSA Historiallisesti tarkasteltuna koulumaailmassa on työskennelty useimmiten pulpettien ja tuolien ympärillä; lapsille ei ole ollut tarjolla oikeastaan muunlaisia työskentelymalleja.

Kun ottaa huomioon, että osa oppilaista on liikkuvaisempia, voi tuollainen ympäristö aiheuttaa toisinaan ongelmia.

KEHITYS

VUOROVAIKUTUS

He tarvitsevat Elisabetin mukaan vaihtoehtoja.

– Toisinaan Sjölundassa vierailevat kyselevät, eivätkö lapset riitele saadakseen istua nojatuoleissa, mutta niin ei ole. Koska erilaisia paikkoja on niin monenlaisia, niistä ei tule koskaan kilpailua. Osa lapsista oppii myös todella nopeasti, mikä heille sopii, joten valinnanvapaudesta muodostuu keino lisätä itsetuntemusta.

Fyysinen ympäristö

Opetus­ ympäristö

Tavoitettavuusmalli

– Valvonta ja läpinäkyvyys ovat erittäin tärkeitä koulu­ luokassani. Haluan opettajana pystyä seuraamaan koko ympäristöä, jotta näen mitä tapahtuu. Se lisää myös lasten turvallisuutta. Tämän vuoksi luokassani ei ole salaisia nurk­

5 VINKKIÄ!

kauksia eikä yli metrin korkuisia hyllyjä, jotka voisivat estää näkyvyyden. Katseeni on kohdattava lasten katseet. On tärkeää korostaa, että minulle ihanteellisessa luokkatilassa on tunnusomaista opettajan vahva johtajuus. Lapset eivät saa riehua luokassa miten tahansa, vaan heidän on valittava paikkansa ja työskentelytapansa vuoro­ puhelussa opettajan kanssa. On opettajan tehtävä opastaa lapsia ympäristössä johtajuutensa turvin. Vuoro­

1. Tehtävien mukainen luokkahuone mahdollistaa yksittäisen oppilaan tarpeiden kohtaamisen ja jokaisen yksilön täyden potentiaalin valjastamisen.

2. Neljä erilaista työtapaa: lattialla,

vaikutus oppilaiden, opettajan ja ympäristön välillä on

pöydän ääressä istuen tai seisten sekä

avainasemassa hyvässä oppimisympäristössä.

pehmeillä istuimilla työskennellen.

Elisabet sisustaa luokkatilansa lähtökohtanaan tavoitetta­ vuusmalli, jossa hän asettaa yhtä suuren painoarvon niin fyysi­ selle, sosiaaliselle kuin pedagogiselle ympäristölle. Nämä kolme tekijää toimivat vuorovaikutuksessa sisustuksessa.

Oleskelutilan erilaisten pöytien, mattojen ja pehmeiden istuinten yhdistelmä helpottaa yksittäistä oppilasta valitse­ maan senhetkiseen tehtävään sopivan paikan. Projekti­

Vaihtoehdot tekevät oppilaille helpoksi valita hetkeen sopivan paikan.

3. Joustavat sisustusratkaisut tukevat pedagogisia tarpeita ja helpottavat uuden teknologian käyttöä.

pöydällä varustettu ryhmätila tukee keskittynyttä yhteistyötä, kun taas pehmeillä istuimilla varustettu ryhmätila kannustaa keskustelemaan.

– Erityisen tärkeää on myös se, että ympäristö tukee sosiaalista kanssakäymistä ja tarjoaa sekä oppimisrauhaa että turvalliset suhteet toisiin oppilaisiin ja opettajaan.

Oppilaille tehdyistä kyselyistä on selvinnyt, että juuri oppimisrauha on heidän toivelistansa kärjessä. Siksi olenkin piirtänyt luokkaani useita akustisia ratkaisuja

4. Huomio ergonomiaan: istuma­ ergonomia, akustiikka sekä hillityn värinen ja rauhallisen tasapainoinen sisustus.

5. Tehtävien mukainen luokkahuone perustuu vahvaan valvontaan, jossa opettajalla on hyvä näkyvyys ja

ääntä vaimentavien kalusteiden ja mattojen muodossa,

mahdollisuus opastaa oppilaita eri

toteaa Elisabet, joka on huomannut, että lapset

tehtävissä ja paikoissa.

hakeutuvat usein pehmeille pinnoille tutustuessaan uuteen ympäristöön ensimmäistä kertaa.

5

– Meistä on tullut erittäin taitavia suunnittelemaan työympäristöjä aikuisille, mutta ergonomian opit eivät ole koskaan oikein lyöneet läpi lasten maailmassa. Nykyisin olemme alkaneet puhua ympäristöstä kolmantena opetta­ jana. Näemme ympäristön tärkeänä oppimisresurssina.

JOUSTAVA SISUSTUS JA OIKEANLAISET VÄRIT Tärkeä seikka luokkahuoneen sisustuksessa on se, että Elisabet valitsi pyörien päällä kulkevat, helposti siirrettävät säilytyskalusteet, mikä tekee tilasta joustavan. Huonetta voi nopeasti muunnella oppilasryhmän koon, iän ja työskentelytapojen mukaan.

– Valitsimme värit sen mukaan, miten lapset reagoivat väreihin ja millaisia vaikutelmia värit antavat. On tärkeää, ettei tilaa koeta sekavaksi. Siksi valitsimme sinne yhtenäisiä värejä; valkoista laminaattia ja yhtä puulajia rauhalliseksi ja neutraaliksi pohjaväriksi. Tämän jälkeen lisäsimme esimerkiksi sinistä ja vihreää tekstiilien ja verhoilujen avulla.

Yhtenäisen värinen, rauhallinen ja vakaa ympäristö lähettää oppilaille hyviä signaaleja. Monet lapset saattavat reagoida voimakkaastikin liian moniin aistiärsykkeisiin. Meille tärkeää on, että kaikilla lapsilla on samat edellytykset, eli että luomme kaikille oppilaille soveltuvan koulun.

6

XPECT, KORKEA Oppilastuoli, joka antaa oppilaalle oman tilan ja luo turvallisuutta luokkahuoneeseen. Joustava selkänoja kannustaa liikkeeseen ja sen ansiosta keskittymiskyky säilyy pitempään. Ripustettavissa siivouksen helpottamiseksi ja pinottavissa sisäkkäin tilan käytön tehostamiseksi.

ORIGO Koulupöytäsarja, joka on saatavilla monina eri korkeuksina ja muotoina ja sopii kaikkiin tarpeisiin.

Pöytälevyjen ääntä vaimentavat ominaisuudet luovat hyvän ääniympäristön. Valinnaiset pyörät helpottavat siirtämistä. Sivussa on koukku takkia tai laukkua varten.

SPACE-PUHUJANPÖYTÄ Pyörillä varustettu korkea pöytä, joka on helppo rullata luokkahuoneeseen. Tarjoaa toimivan työtason ja käytännöllisen säilyttimen, joka on käden ulottuvilla.

6m

11 m

66 neliömetriä

VAGABOND DUO Toiminnallinen ja luova pöytä, jonka kaksi korkeutta mahdollistavat työskentelyn seisten tai istuen.

Täydellinen pöytä yhteistyöhön. Irrotettavien pyörien ansiosta helppo siirtää tai asettaa kiinteästi paikalleen – joustavan ympäristön vuoksi.

MOTUS Jakkara, jossa on pyörät helppoa siirtämistä varten. Kaksi korkeutta. Pehmustus ja verhoilu tekee jakkarasta mukavan istua. Muotoilu mahdollistaa erilaisia istumatapoja.

INVITO Vakaa ja mukava nojatuoli, jonka selkänoja sulkee sisäänsä. Sopii täydellisesti keskittyneeseen yksin istumiseen tai ryhmässä työskentelyyn yhdessä muiden oppilaiden kanssa.

Jotta kalustus luokkahuoneen viereisessä ryhmähuoneessa näkyisi, on piirroksessa lasiseinä. Oikeasti tässä olisi peittävä seinä.

7

KINNARPS CL ASSROOM BY

PETER C. LIPPMAN

PE T E R C. L I PPM A N, O P PIMI S Y M PÄ RI S TÖ ­ A SIA NT UNTIJA , KOULUS U UNNIT T ELIJA JA T U T KIJA .

Ideaali luokkahuone on suunniteltu rakentamaan opettajan ja oppilaiden välisiä sekä oppilaiden keskinäisiä suhteita. Oppimisympäristöasiantuntija Peter C. Lippmanin mukaan on luotava luokkahuone, joka mahdollistaa oppilaiden itsetuntemuksen, sosiaalisten taitojen ja tilanhahmottamiskyvyn kehittymisen.

Peter C. Lippman on newyorkilainen oppimisympäristö­ asiantuntija, joka on työskennellyt oppimisympäristöjen suun­ nittelun parissa yli 25 vuoden ajan. Hän myös tutkii aihetta ja laatii parhaillaan väitöskirjaa kouluympäristöistä Australian Victorian osavaltion Bendigossa sijaitsevassa La Troben yliopistossa. Hänen tutkimuksensa kattaa erilaisia koulu­ projekteja Australiassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa.

Peter on myös yksi Tukholmaan perustetun, innovatiivisen Skapaskolanin taustahahmoista. Koska Lippmanilla on tutkinnot niin psykologiasta, sosiologiasta kuin filosofiasta, hän perustaa työnsä aina tieteelliseen näyttöön.

olevat korkeat penkit on tarkoitettu neljän oppilaan ryhmille, kun taas etualan pöydät ja sohvat soveltuvat kahdeksan

Puhuimmepa sitten nykytilasta tai tulevasta, nykyaikaisessa oppimis­ ympäristössä opettajalla on mahdollista liikkua ympäri huonetta ja olla suorassa kontaktissa jokaiseen oppilaaseen.

hengen ryhmille.

– Kalusteiden jaottelu perustuu tutkimuksiin ryhmä­ työskentelystä, jossa ryhmät voivat rakentua jopa kahdeksasta hengestä, mutta jotka jaetaan vähitellen neljän ja tämän jälkeen kahden hengen ryhmiksi. Suuremmat ryhmät ovat etualalla lähempänä opettajaa. Tällainen ryhmittely auttaa opettajaa olemaan vuorovaikutuksessa kaikkien huoneessa olevien oppilaiden kanssa.

VAIHTELUA TARJOAVA LUOKKAHUONE

Tämäntyyppiseen kalustukseen liittyy useita etuja.

– Tämä 7.–9.-luokkalaisille tarkoitettu tila on suunniteltu käytettä­

Useita pieniä ryhmiä on helpompi käsitellä. Opettaja voi

väksi suurissa ryhmätapaamisissa, ryhmätöissä ja itsenäisessä

keskittyä koko luokkaan ja tarvittaessa liikkua ryhmien

työskentelyssä. Parasta olisi, jos opettajat ja oppilaat voisivat

välillä ja keskustella suoraan niiden kanssa. Lisäksi jokainen

vaihtaa eri tehtävien välillä saumattomasti, Lippman selventää.

oppilas voi keskittyä omiin tehtäviinsä, sillä jokaisella

Tilan kovat arkkitehtoniset ominaisuudet, kuten seinät

heistä on oma paikkansa luokassa. Tästä ryhmittelystä

ja ikkunat, perustuvat olemassa oleviin luokkahuoneisiin,

on myös se etu, että kaikki oppilaat voivat kiinnittää

joiden parissa hän on työskennellyt ruotsalaishankkeissa.

huomionsa eteenpäin huoneessa, vaikka heillä on samalla

Konsepti huonejärjestyksestä perustuu hänen työssään

oma persoonallinen, näkymättömän kuplan tapainen tila

Yhdysvalloissa, Australiassa ja Ruotsissa saamiinsa

ympärillään, jota voidaan laajentaa tai pienentää tehtävien

ideoihin. Aivan huoneen perällä, kohtisuoraan seinää vasten

ja ryhmätyöskentelyyn osallistuvien määrän mukaan.

8

Vaikka huoneessa ei olekaan opettajanpöytää,

5 VINKKIÄ!

opettajalle voidaan lisätä pieni pöytätaso vaikkapa kannettavaa tietokonetta varten.

– Huoneen tavoitteena on, että opettaja pystyy liikkumaan siinä sekä näkemään ja ymmärtämään, miten oppilaat tekevät yhteistyötä hankkiessaan tietoa, Peter C. Lippman sanoo.

PAIKAN VALINTA TEHTÄVÄN MUKAAN Luokka on erittäin joustava, minkä ansiosta oppilaat

1. Luokkahuoneet ovat yhteistyöhön tarkoitettuja tiloja, joissa voimme luoda erilaisia kalustuksia tukemaan erilaisia tiedonhankintatapoja. Tilat on integroitava kannustamaan oppimista ja oppilaiden osallistamista.

pystyvät liikkumaan eri kalusteryhmien välillä ja ympärillä

Opetustilat ovat myös performatiivisia,

materiaaliensa kanssa työtehtäviensä suorittamiseksi.

ja meidän on pyrittävä siihen, että

He voivat esimerkiksi työskennellä istuen pöydän ääressä.

Kun seisomisesta tai jakkaralla istumisesta tarvitaan taukoa, voidaan laskeutua työskentelemään lattialle, istua pöydän ääreen jatkamaan jonkin projektin parissa omaan tahtiin tai keskustella muiden oppilaiden tai opettajan kanssa.

Oikeanlaisten kalusteiden avulla oppilaat voivat myös esitellä ja tehdä näkyväksi oppimaansa esimerkiksi käyttä­

jokainen päivä on uusi kokemus niin opettajille kuin oppilaille.

2. Arkkitehtuuriin sisäänrakennetut ja kalusteiden avulla luodut nurkkaukset ovat turvallisia paikkoja, joissa oppilaat

mällä kirjoittamiseen soveltuvia pöytätasoja, siirrettäviä ja

voivat rauhoittua ja tuntea olonsa

magneeteilla varustettuja kirjoitustauluja tai taulumaalilla

turvalliseksi projektiensa parissa

maalattuja seiniä. Näin monilla erilaisilla kalusteryhmillä

työskennellessään.

varustettu luokkatila rohkaisee oppilaita kehittämään sosiaalisia ja tunneperäisiä valmiuksiaan sekä tarjoaa heille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Samalla opettaja osallistuu kaikkeen hieman etäämpää. Kalustus on rakennettu tukemaan niin käyttäytymiseen liittyviä kuin kognitiivisia ja sosiaalisia korkean tason aktiviteetteja.

3. Opettajien on voitava liikkua huoneessa vaivatta, joten oppimis­ ympäristöjä ei kannata kalustaa liian täyteen. Luokissa on oltava useita erilaisia tehtävien mukaisia tiloja.

VUOROVAIKUTUS TIE MENESTYKSEEN Se, miten hyvin luokkahuone toimii, riippuu sitä käyttävistä ihmisistä, Peter C. Lippman toteaa.

– Opettajien on oltava itsevarmoja ja päteviä voidakseen työskennellä tällaisissa ympäristöissä ja ymmärrettävä, että perinteisen ja uudenlaisen luokkahuoneen ainoana erona on helpompi kontakti oppilaisiin.

– Oppilaat pääsevät kehittämään itsetuntemustaan, sosiaalisia taitojaan ja tilanhahmottamiskykyään. Opettajat

4. Seinien vieriin voi tehdä paikkoja, joissa oppilaat voivat rauhoittua, samalla kun huoneessa on menossa muutakin opetusta.

5. Testaa erilaisia kalustuksia ja vieraile muissa kouluissa tutustumassa, mitä

puolestaan pystyvät vahvistamaan paremmin oppilaiden

siellä tehdään. Selvitä myös, mikä toimii

hyvinvointia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, sillä he

ja mikä ei sekä millaisia haasteita ja

pystyvät olemaan vuorovaikutuksessa oppilaiden

mahdollisuuksia erilaiset ympäristöt

kanssa aktiivisesti näiden oppiessa uusia taitoja.

tuovat mukanaan. Pohdi kaiken aikaa

Siirrymme siis pois "esiintymisestä" mahdollistaen sen sijaan opettajien toimimisen luokkahuoneessa, jossa he tutustuvat oppilaisiinsa, saavat tietää heidän perheistään ja kavereistaan, heidän mieltymyksistään sekä siitä, miten he

seuraavaa: mikä toimii parhaiten itsellesi ja opetustavallesi sekä millä tavoin haluat oppilaidesi oppivan uusia asioita?

oppivat uusia asioita parhaalla mahdollisella tavalla.

9

Peter C. Lippmanin mukaan tärkeää on ymmärtää, että luokkahuoneet eivät ole täydellisiä; niitä pitää kehittää jatku­ vasti. Arkkitehtuuri edistää osaltaan opetuksen ja oppimisen helpottamista, ja meidän on pyrittävä luomaan integroituja sisustuksia hajanaisiin ratkaisuihin luottamisen sijasta.

On ymmärrettävä ennen rakennusten suunnittelemista, millaisia aktiviteetteja on tarkoitus suorittaa, ja tarvittaessa autettava sekä opettajia että oppilaita siirtymään uuteen ajattelutapaan perustuviin oppimisympäristöihin.

– Meidän on ymmärrettävä jo ennen rakennusten suunnittelemista, millaisia aktiviteetteja niissä on tarkoitus suorittaa, ja tarvittaessa autettava sekä opettajia että oppilaita siirtymään tällaisiin uuteen ajattelutapaan perustuviin oppimisympäristöihin. Kyse on matkasta, ja meidän on omaksuttava tämä, jotta saamme oppilaat oppimaan uusia asioita koko elämänsä ajan.

10

VIBE Monipuolinen, joustava ja luova sermiratkaisu, joka sisältää katto-, seinä-, lattia- ja pöytäsermejä. Sermit ovat ääntä vaimentavia ja parantavat ääniympäristöä. Ne on helppo mukauttaa yksilöllisiksi mittojen, värien ja muotojen suuren valikoiman ansiosta. Saatavilla on myös suuri valikoima lisätarvikkeita kuten hyllyjä, koukkuja, peilejä, lehtitaskuja ym.

7m

XPECT, MATALA Oppilastuoli, joka antaa oppilaalle oman tilan ja luo turvallisuutta luokkahuoneeseen. Joustava selkänoja kannustaa liikkeeseen ja sen ansiosta keskittymiskyky säilyy pitempään. Ripustettavissa siivouksen helpotta­ miseksi ja pinottavissa tilan käytön tehostamiseksi.

9,5 m

66 neliömetriä

NEO Korkea jakkara varustettuna mukavalla selkätuella. Verhoilu antaa lisämukavuutta.

Jakkarat voi pinota tilan säästämiseksi.

PLINT Luova ja pidetty jakkara, joka tarjoaa oppilaille mahdollisuuden valita istumistapa. Saatavilla useina korkeuksina ja kokoina sekä varustettuna kiinteillä tai keinuvilla jalustoilla aktiiviseen istumiseen.

SPACE-SÄILYTYSK ALUSTE Monitoiminen ja joustava, pyörillä varustettu, oppilaille tarkoitettu kaappi, jota voidaan käyttää myös rajaamaan tilaa. Taustaan voidaan valita kirjoitustaulu tai äänen vaimennus. Valittavissa laatikot, lokerot tai liukuovet.

CAP Pieni, kevyt ja pinottava jakkara, jolla on helppo lisätä istuinpaikkoja. Valmistettu muotoonpuristetusta huovasta, joka vaimentaa ääntä.

Jotta kalustus luokan viereisessä ryhmähuoneessa näkyisi, on piirroksessa lasiseinä. Oikeasti tässä olisi peittävä seinä.

11

KINNARPS CL ASSROOM BY

HJÄRNBERIK AD & K AK A ARKITEK TER

HJÄRNBERIK AD & K AK A ARKITEK TER

Teinien aivot asettavat erityisvaatimuksia luokka­ huoneen suunnittelulle. Hjärnberikad ja KAKA Arkitekter ovat lyöneet viisaat päänsä yhteen ja luoneet vaihtelevan, jännittävän ja rentouttavan luokkahuoneen, joka tarjoaa teineille turvallisuutta ja halun oppia.

Linda Bellvik ja Ulrika Ahlqvist ovat työskennelleet vuosi­ kymmeniä siirtääkseen aivotutkimuksen tuloksia käytännön opetukseen kouluissa, yrityksissä ja muissa organisaatioissa.

Hjärnberikad haluaa lisätä tietoamme aivojen toiminnasta ja siitä, miten ympäristömme vaikuttaa siihen. Linda ja Ulrika ovat luoneet konseptin, joka sisältää kymmenen hyvää ruokaan, liikuntaan, uneen sekä fyysiseen ja psyykkiseen ympäristöön liittyvää tapaa, jotka osaltaan stimuloivat aivojen terveyttä ja hyvinvointia. Menetelmä perustuu yhteistyöhön johtavien aivotutkijoiden kanssa. Näihin lukeutuu Rolf Ekman, joka tutkii aivojen kemiaa.

aalinen ja pedagoginen oppimisympäristö ovat yhtä tärkeitä täydellisen ja optimaalisen oppimisympäristön luomisessa, kertoo Ulrika Ahlqvist Hjärnberikad-toimistosta.

Suunnittelimme luokkahuoneen, joka kestää aikaa ja ottaa huomioon vuosikurssien 6–9 oppilaiden tarpeet.

Ajatuksena on antaa teinien aivoille oikeat edellytykset sekä psyykkisessä että fyysisessä tilassa.

Teinin aivot tarjoavat haasteen, toteaa Linda Bellvik Hjärnberikad-toimistosta.

– Teinin aivot ovat äkkipikaiset, sillä niiden kemia on täysin erilainen kuin lapsen tai aikuisen aivoilla. Heillä unen tarve on suurempi, sekä myös pieniä vaikeuksia kehittää hallintatoi­ mintoja, kuten impulssien hallintaa, tunteiden käsittelyä, loogista ajattelua ja riskien arviointia. Teinin aivot ovat herkässä vaiheessa, ja siksi meidän pitää huolehtia niistä.

Luokan, joka tukee teini-iän kehitystä ja oppimista, pitää

Tämä vuosikursseille 6–9 tarkoitettu luokkahuone on suun­

siksi tarjota liikettä ja stimulaatiota yhdessä turvallisuuden

niteltu läheisessä yhteistyössä KAKA Arkitekter -toimiston

ja hiljentymismahdollisuuden kanssa.

arkkitehtien Annika Hedeblomin ja Bodil Pernebornin kanssa.

Hjärnberikad ja KAKA ovat pitkään työskennelleet toteuttaak­

KALUSTETTU LIIKETTÄ VARTEN

seen aivoystävällisiä ympäristöjä koulujen ja yritysten tilauk­

Tämä luokkahuone kannustaa vaihteluun ja liikkeeseen

sesta. He jakavat vision kaikille sopivista kouluympäristöistä,

monella tavalla. Luokkahuone on jaettu eri vyöhykkeisiin ja

jotka edistävät oppilaiden hyvinvointia. KAKAn toimistossa

antaa siten oppilaille ja opettajille mahdollisuuden muuttaa

viitisentoista arkkitehtia suunnittelee uusia esikouluja, kouluja

sisustusta tarpeen mukaan, selittää Bodil Perneborn

ja toimistoja, ja toimeksiannot käsittävät kaiken sisustuk­

KAKA-toimistosta.

sesta rakennusarkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun.

– Luokka pitää voida jakaa useisiin pieniin vyöhykkeisiin,

– Meillä on yhteinen lähestymistapa, jossa fyysinen, sosi­

jotka voidaan sovittaa ryhmien koon ja toimintojen mukaan.

12

5 VINKKIÄ!

1. Aivoja ei ole luotu istumiseen. 20 minuutin istumisen jälkeen keskittyminen herpaantuu. Siksi luokkahuoneessa pitää olla sisäänrakennettuja liikkumis­ mahdollisuuksia aktiivisen istumisen, korotettavien ja laskettavien pöytien ja helposti siirrettävien kalusteiden muodossa.

Mahdollisuudet merkitään eri matoilla lattialla ja verhoilla, joita voidaan käyttää tilanjakajina. Mutta myös itse kalusteet, kuten esimerkiksi nurkan katsomo, huokuvat joustavuutta. Katsomossa voi istua, seistä tai maata. Voit istua ja työskennellä siinä yksin tai ryhmässä tai kuunnella luokkahuoneen opetusta. Mutta voit myös kääntää järjes­ tyksen ja istua lattian tyynyillä ja kuunnella ylöspäin.

Fyysinen liike on toinen tärkeä tekijä teinin aivojen kannalta, toteaa Ulrika Ahlqvist.

– Ihmistä ei ole rakennettu olemaan paikallaan. Pystymme olemaan liikkumatta ja hiljaa noin 20 minuuttia, sen jälkeen keskittyminen herpaantuu. Siksi olemme suunnitelleet luokkahuoneen niin, että se kannustaa liikkumaan: korotetta­ villa ja laskettavilla pöydillä, tasapainolevyillä, hyppynaruilla ja pilatespalloilla. Pöytä on myös helppo siirtää, jolloin saadaan nopeasti enemmän tilaa mahdolliselle taukoliikunnalle.

AIVOT TARVITSEVAT LEPOA Teinin aivojen unirytmistä johtuu, että oppilaat väsyvät helposti. Siksi on tärkeää suunnitella luokkahuone niin, että on mahdollista vetäytyä lepäämään ja hiljentymään. Jos halutaan työskennellä erillisessä pienryhmässä, katsomo voidaan sulkea verholla tai oppilaat voivat vetäytyä pieneen sohvalla varustettuun ryhmähuoneeseen ja sulkea oven. Luokkahuoneessa on myös kaksi istuinsopukkaa,

2. Turvatut aivot ovat terävät aivot.

Luokkahuoneen pitää tarjota sekä fyysistä että sosiaalista turvallisuutta.

Luokkahuone voi vahvistaa oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun se on oikein kalustettu ja tarjoaa mahdollisuuden sosiaalisten tilojen luomiseen.

3. Hiljentyminen lisää aivojen hyvinvointia.

Siksi luokkahuoneen pitää tarjota oppilaille mahdollisuus vetäytyä syrjään lepäämään ja hiljentymään, yksin tai yhdessä. Se helpottaa oppimista ja lisää hyvinvointia.

4. Turvallisen ympäristön ei tarvitse olla ennustettava. Joustavilla kalusteilla, jotka on helppo järjestää uudelleen, luodaan odottava tunne ennen seuraavaa oppimishetkeä. Mitähän nyt tapahtuu?

5. Värien ja tekstuurien vaihtelu stimuloi aivoja ja luo osaltaan turvallista ja kodikasta ympäristöä, jossa oppilaat viihtyvät ja johon he haluavat palata.

jotka voidaan rajata verhoilla. Yläpuolen säilytystilat tekevät paikasta erityisen viihtyisän.

– Säilytystilat ovat luokkahuoneessa todella tärkeitä ja valitettavasti ne usein unohdetaan. Olemme rakentaneet tilaan reilut säilytystilat, jotka sekä lisäävät kodikkuutta että helpottavat järjestyksen pitoa ja siivousta. Lukittavien säilytystilojen ansiosta oppilaat voivat keskittyä paremmin, kun häiritsevät tavarat voidaan laittaa syrjään. Tuloksena on rauhallisempi luokkahuone, arkkitehti Annika Hedeblom KAKA-toimistosta selittää.

VALOA JA VIHREYTTÄ Stimuloiva vaikutus tulee sen sijaan luokkahuoneen harkiten suunnitellusta värien ja tekstuurien yhdistel­ mästä. Hillityt ja yhteensointuvat värit tarjoavat yhdessä materiaalipintojen, puun, mattojen ja verhojen kanssa jännittävää ja viihtyisää vaihtelua.

Luokkahuonetta varten KAKA Arkitekter -toimisto on luonut kolme erilaista, luonnon innoittamaa värikonseptia – paikkaan, jossa aivot voivat aina hyvin. ”Havrefältet” (kaurapelto) vihreillä ja keltaisilla sävyillä, ”Strandkanten” (ranta) sinisillä, hiekanvärisillä ja vaaleanpunaisilla sävyillä sekä ”Lingonsnåret” (puolukkakangas), joka herättää mielessä puolukkamaidon tuoksun.

Kaikki värikonseptit löytyvät osoitteesta kinnarps.fi

13

Valo ja vihreys ovat tärkeitä aivojen kemialle ja

Bodil Perneborn KAKA-toimistosta arvioi, että digitalisointi

siksi Hjärnberikad ja KAKA ovat päivänvalon saannin

tulee vaikuttamaan luokkahuoneen suunnitteluun yhä enemmän.

maksimoimiseksi käyttäneet suuria ikkunoita, joiden

– Jo nyt näemme perinteisen opettajanpöydän takaa

syvennykset toimivat myös istumapaikkoina. Myös

tapahtuvan opettamisen vähenevän. Uskon myös, että lepo

keinovalaistusta vaihdellaan tilaa luovilla pystysuorilla

ja hiljentyminen tulevat entistä keskeisimmiksi. Oppilaan

valoilla. Luokkahuoneessa on myös viherkasveja.

ei tarvitse mennä koulun terveydenhoitajan puheille

Entä tekniikka?

saadakseen levätä ja tunteakseen, että hänen voinnistaan

– Hienoa uudessa tekniikassa on, ettei tarvitse

huolehditaan. Se mahdollisuus löytyy tulevaisuuden

rajoittua yhteen ainoaan kirjoitustauluun, vaan voi olla joustava. Me käytämme paljon seinälle heijastamista ja virtuaalitodellisuutta pienemmissä oppilasrymissä – digitalisoinnin ansiosta liikkua voi mielensä mukaan, Linda Bellvik toteaa.

TULEVAISUUDEN LUOKKAHUONE Tämä on vasta lähtölaukaus muutoksille, joita oppimis­ ympäristömme tulee läpikäymään, Linda Bellvik arvioi.

– Juuri nyt alalla tehdään paljon tutkimusta, muun muassa erilaisissa koeympäristöissä, joissa tutkitaan fyysisen, sosiaalisen ja pedagogisen ympäristön välisiä kytkentöjä ottaen huomioon uuden viestintäteknologian ja joustavat tilaratkaisut. Näissä koeympäristöissä tehtävä havaintoihin perustuva tutkimus tulee antamaan meille tietoa siitä, miten tulevaisuuden luokkahuone tulee suunnitella ja miten voimme samalla tarjota oppilaille ja opettajille turvallisuutta.

14

luokkahuoneesta!

BOULLÉE Luova istuin, jonka ergonomia muistuttaa pilatespalloa. Kannustaa aktiiviseen istumiseen ja luo leikkisää ilmettä väreillä ja muodoilla.

PLINT Luova ja pidetty jakkara, joka tarjoaa oppilaille mahdollisuuden valita istumistapa. Saatavilla useina korkeuksina ja kokoina sekä varustettuna kiinteillä tai keinuvilla jalustoilla aktiiviseen istumiseen.

MONOLITE Pieni kevyesti siirrettävä pöytä, jonka ääressä on kätevä istua ja työskennellä. Pöytä on helppo vetää jaloilla lähelle istuinta. Malli on pinottava, jotta sen voi tarvittaessa siirtää sivuun.

9,5 m

7m

69 neliömetriä

FIELDS Sarja sohvia ja nojatuoleja, joiden moduulit voi yhdistää monella eri tavalla, jos esimerkiksi halutaan luoda tila huoneen sisälle ja hyvä ääni­ympäristö. Valittavissa on korkea tai matala, kääntyvä tai kiinteä selkänoja varustettuna kiinteillä tai irtonaisilla tyynyillä sekä sokkelin pistorasialla.

XACT Erittäin ergonominen oppilastuoli. Kannustaa luonnolliseen liikkumiseen ilman häiritsevää melua, koska istuin ja selkänoja liikkuvat toisistaan riippumatta.

Helppo säätää kaikille luokan oppilaille, pisimmästä lyhyimpään. Valittavissa pyörillä tai ilman.

SPACE-SÄILYTIN Toimivat säilytyskalusteet, joita voi yhdistellä lukemattomilla eri tavoilla. Eri moduulien ja vaihtoehtojen avulla on helppo luoda paras ratkaisu jokaiseen ympäristöön – koosta riippumatta.

Jotta kalustus luokkahuoneen viereisessä ryhmähuoneessa näkyisi, on piirroksessa lasiseinä. Oikeasti tässä olisi peittävä seinä.

15

16

HALUATKO LISÄÄ INSPIRAATIOTA?

Sivustoltamme löydät lisää tietoja ja inspiraatiota luokkahuoneista ja kestävistä oppimisympäristöistä.

• Luokkahuoneen ostoslista • Tuotetiedot • Video, jossa kierretään kaikki luokkahuoneet • Inspiroivia kuvia ja referenssitarinoita kouluista • Lisätietoja Next Education® -konseptista ja oppimisympäristöanalyysistämme KINNARPS.FI

17

NÄIN LUOT JUURI TEILLE SOPIVAN OPPIMISYMPÄRISTÖN – MERKITYKSELLISEN KOKONAISUUDEN

Toivomme, että inspiroiduit näistä kolmesta luokkahuoneesta ja sait niistä uutta tietoa ja oivalluksia, ja erityisesti, että sait uusia ideoita, miten oma koulusi hyötyisi näistä ajatuksista.

Ei ole mitään valmista mallia täydelliselle fyysiselle ympäris­ tölle – one size fits no one. Matka kohti parhaiten teille sopivaa oppimisympäristöä edellyttää perusteellista kartoitusta. Jotta saisimme selville tarpeenne, meidän on ensin ymmärrettävä, miten nykyinen oppimisympäristönne toimii, millaisia tarpeita teillä on nyt, miten haluatte työskennellä tulevaisuudessa ja millaisilta tarpeenne näyttävät tulevaisuudessa.

Kinnarpsin visiona on suunnitella oppimisympäristöjä, joissa kaikki oppilaat kehittyvät, motivoituvat ja osallistuvat ja joissa heille annetaan mahdollisuus saavuttaa täysi poten­ tiaalinsa. Next Education® -menetelmällämme, erilaisten työkalujen ja analyysien avulla voimme tukea teitä matkalla ihanteelliseen oppimisympäristöön.

Oppilaat ja opettajat Next Education® -työpajassa.

18

OPPIMISYMPÄRISTÖN MUUTTAMISEN YHTEYDESSÄ MEILLÄ ON TAPANA PYYTÄÄ K AIKKIA KOULUJA POHTIMAAN VIITTÄ KYSYMYSTÄ: 1. Miten toimintamme sujuu nykyisin esimerkiksi yhteistyön, luovuuden ja turvallisuuden kannalta?

2. Miten fyysinen ympäristömme tukee oppimista?

3. Miten ääniympäristö, valaistus ja ilmanvaihto koetaan tiloissamme?

4. Miten ympäristömme edistää oppilaiden ja henkilökunnan terveyttä ja hyvinvointia?

5. Onko oppimisympäristöt mukautettu nykyisiin ja tuleviin työskentelytapoihin ja tarpeisiin?

NÄIN KINNARPSIN OPPIMISYMPÄRISTÖANALYYSI TOIMII

Analyysimme selvittää, mitä tarvitaan juuri teille parhaiten sopivan oppimis­ympäristön luomiseen. Se antaa hyvät edellytykset oppimista tukevalle ympäristölle ja lähtökohdan sisustusehdotuksen laatimiselle. Tärkeä osa analyysiä on ottaa mukaan ja valmentaa kaikki yksilöt, jotka tulevat oleskelemaan suunniteltavassa ympäristössä. Yritämme siis ensin ymmärtää ja analysoida kouluympäristöä voidaksemme kehittää sitä. Tältä menetelmämme näyttää:

+ Visio

+ Työpajat

= Verkkokysely

Tiedot

Inspiraatio ja visio

Verkkokysely

Ensimmäiseksi kokoamme johdon tai projektiryhmän

Kartoitukseen sisältyy myös verkkokysely,

luomaan visioita ja inspiraatiota. Pidämme luennon

jossa osallistujat saavat vastata nykyistä

tutkimukseen ja kokemuksiin perustuvista

oppimisympäristöään koskeviin kysymyksiin

tulevaisuuden oppimisympäristöistä, teemme

sekä siihen, miten he haluaisivat työskennellä

tutustumisvierailuja ja järjestämme työpajan

uudessa oppimisympäristössä. Kuinka ylpeä olet

yhteisymmärryksen luomiseksi. Ryhmä muotoilee

koulustasi? Tunnetko olosi turvalliseksi? Onko

yhdessä arvot, vision ja strategian. On tärkeää,

koulussa keskittymiseen soveltuvia tiloja? Onko

että johdolla on selkeä kuva siitä, miksi muutos

siellä yhteistyötiloja? Miten luokkahuone toimii?

toteutetaan.

Tiedot Työpajat

Kaikki verkkokyselystä sekä tapaamisistamme,

Seuraavassa vaiheessa mukaan otetaan

keskusteluistamme ja työpajoistamme saatu

henkilökunta ja oppilaat. Uusia ideoita ja

tieto kootaan raporttiin. Käymme raportin ja

ajatusmalleja testataan konkreettisten työkalujen

sen johtopäätökset läpi kanssanne. Annamme

avulla työpajoissa. Osallistujat saavat muun

suosituksia fyysiseen ympäristöön liittyen sekä siitä,

muassa mahdollisuuden pohtia, missä he

mitä tärkeitä seikkoja on hyvä miettiä seuraavassa

suorittaisivat erilaisia aktiviteetteja, sekä kokeilla

vaiheessa suunnitelmaa muodostettaessa. Raportti

palikoiden ja pelilaudan avulla sisustaa erilaisia

antaa edellytykset luoda juuri teille parhaiten sopiva

oppimisympäristöjä.

oppimisympäristö.

19

HYÖDYT

Oppimisympäristöanalyysi auttaa kestävän ja tulevaisuudessakin toimivan, harkitun ja hyvin suunnitellun oppimisympäristön luomisessa. Ympäristön, joka tukee oppilaita ja henkilökuntaa niin tänään kuin huomenna ja joka edistää menestystä ja hyvinvointia sekä oppimista ja kehittymistä.

Kestävät ihmiset • Osallistaminen ja osallistuminen

• Tulevaisuudessakin toimivat laadukkaat, hyvin suunnitellut ja joustavat oppimisympäristöt

• Parempi terveys ja hyvinvointi

• Todellisia aktiviteetteja tukevat ympäristöt

• Tiimihenki

• Yhteistyöhön ja tiedonjakoon soveltuvat ympäristöt

• Kouluylpeys • Lisääntynyt tuottavuus, tehokkuus ja luovuus

Kestävä talous • Entistä tehokkaampi tilan hyödyntäminen

Kestävät ympäristöt • Oikeanlaiset ja oikea määrä ympäristöjä • Joustavat tilat, joita voi muokata ajan mittaan ja tarpeiden mukaan • Ympäristöjen monipuolisuus, mikä kannustaa

• Oikeat sisustusratkaisut alusta lähtien.

Näin minimoidaan turhat lisäykset • Lisääntynyt tuottavuus ja luovuus • Vähemmän sairauspoissaoloja • Vahva brändi ja helpompi rekrytointi

liikkumaan ja parempaan ergonomiaan

KESTÄVÄ LUOKKAHUONE SOPII ERILAISIIN OPPIMISTILANTEISIIN

Keskustelu

Yksin työskentely

Kestävä ja helposti päivitettävä luokkahuone voidaan suunnitella valitsemalla joustava sisustus. Kuvissa sama 60 neliön luokkahuone on sisustettu neljällä eri tavalla samoilla kalusteilla tukemaan erilaisia oppimistilanteita.

20

Luento

Ryhmätyöskentely

21

OTA MEIHIN YHTEYTTÄ!

Haluatko tietää lisää Kinnarpsin Next Education® -menetelmästä ja siitä, miten oppimisympäristöanalyysimme voi kehittää toimintaanne? Vai oletko kenties kiinnostunut tietyistä menetelmämme osista? Mukautamme kaiken tarpeidenne ja sen mukaan, missä vaiheessa prosessia olette. Inspiroiva luento?

Työpajoja henkilöstöryhmän yhteisen vision luomiseksi? Nykytilan arviointi vai täysin kattava oppimisympäristöanalyysi? Ota meihin yhteyttä, niin räätälöimme teille ratkaisun.

KINNARPS.FI

22

LU E LISÄ Ä SIITÄ, MITE N F Y YSINE N YMPÄRISTÖ VAIK UT TA A OPPIMISE E N • Barret, Peter, Zang, Yufan, Davies, Faye & Barret, Lucinda (2015). Clever Classrooms. Salford: University of Salford. www.cleverclassroomsdesign.co.uk • Demoskop (2016). Så tycker Sveriges elever och pedagoger om skolmiljön.

• Daram, Lisa & de Laval, Suzanne (red.) (2017). Skolans nya rum: En antologi om samspelet mellan pedagogik och arkitektur. Stockholm: Arkus.

• de Laval, Suzanne, Frelin, Anneli & Grannäs, Jan (2019). Ifous fokuserar skolmiljöer: Utvärdering och erfarenhetsåterföring i fysisk skolmiljö.

Stockholm: Ifous rapportserie.

• Hansen, Anders (2017). Aivovoimaa: Näin vahvistat aivojasi liikunnalla. (suomentanut Susanna Paarma). Jyväskylä: Atena.

• Imms, Wesley, Cleveland, Benjamin & Fisher, Kenn (red.) (2016). Evaluating Learning Environments: Snapshots of Emerging Issues, Methods and Knowledge. Leiden: Brill.

• Jarl, Maria, Blossing, Ulf & Klas Andersson (2017). Att organisera för skol­ framgång. Strategier för en likvärdig skola. Stockholm: Natur & Kultur.

• Kinnarps Oy (2019). Kinnarps esittelee kouluympäristöä käsittelevän tutkimuksen.https://www.kinnarps.fi/Tietoa-Kinnarpsista/uutiset/kinnarps-­ esittelee-kouluymparistoa-kasittelevan-tutkimuksen/ [19.2.2020].

• Kinnarps Oy (2017). Tulevaisuuden oppimisympäristöt – trendikatsaus 2017. https://www.kinnarps.fi/tietoa-tyoymparistosta/trendiraportti-2017/ [20.2.2020].

• Learning spaces (u.å). https://www.learningspaces.dk [2020-02-20].

• Lippman, Peter C. (2010). Evidence-Based Design of Elementary and Secondary Schools: A Responsive Approach to Creating Learning Environments. Hoboken: John Wiley & Sons, Inc. • The Classroom experiment (2010). Dylan Williams. [Tv-ohjelma]. BBC2.

• Valsö, Malin & Malmgren, Frida (2019). Fysisk lärmiljö: Optimera för trygghet, arbetsro och lärande. Lund: Studentlitteratur AB.

23

KINNARPS GLOBAL MARKETING & COMMUNICATIONS / 8610896004 / 2020-03 / KAIKKI OIKEUDET MUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN

Rakennamme parhaillaan testiluokkahuonetta. Tervetuloa testaa­ maan, mitkä koulukalusteet sopisivat teille parhaiten. Pyydä lisätie­ toja lähimmästä Kinnarps-myyntipisteestä.