Tuomas Kyrö
Mielensäpahoittaja
WSOY
Tuomas Kyrö
Mielensäpahoittaja
Werner Söderström Osakeyhtiö Helsinki
Monta peltoa minä olen kääntänyt, katiskoja nostanut, olympiakisoja nähnyt, perustuksia valanut, tuuppinut lapsiani elämässään eteenpäin, kaatanut metsää, kasvattanut viljaa, korjannut, paikannut ja vetänyt vasikoita ja kantanut suvun ja kylän miehiä hautaan.
© TUOMAS KYRÖ JA WSOY 2016 KUVAT © MIKA TUOMINEN, PAITSI S. 14 JA 46 HANNU RINNE. PIIRROKSET S. 67 ESA LAMMI JA S. 76–77 FORD ESCORT – OWNERS WORKSHOP MANUAL, HAYNES PUBLISHING GROUP 1974. ARKISTOKUVIEN TIEDOT LÖYTYVÄT SIVULTA 144.
TAITTO SARI MARTTIINI
ISBN 978-951-0-42074-4 PAINETTU EU:SSA
Sisällys M E TS Ä N H UO LTOK IR JA 6
TA LON H UO LT OK IR JA 36
PI HA N H UO LT OK IR JA 56
AUTON H UO LT OK IR JA 70
EM Ä NN Ä N H UO LT OK IR JA 88
LA PS EN H UO LT OK IR JA 10 2
M IE H EN H UO LT OK IR JA 12 2
5
M E T S ÄN H U O LTOK I RJ A
metsä
K
yllä minä niin mieleni pahoitin, kun poikani kysyi minkä arvoisia meidän metsämme ovat. Kuinka männyille, kuusille, sammalelle, soille, mustikkakankaille ja tuntemattomalle autonraadolle voi laskea rahallisen arvon? Metsän ansioista suomalaisilla, saksalaisilla ja kanadalaisilla on ollut seinät, ulkorakennukset ja kuumat huoneet. Ennen kuin oli öljyä, oli puu. Siitä sai kaiverretM E TS Ä N H U OLT OK I R JA
8
tua veneen ja kahvikupin, se taipui tuohikontiksi ja sitä polttamalla lämpesivät talot ja kulkivat junat. Kyllä ei olisi Sysi-Suomessa tehtaita, teollisuutta, virkistysalueita, pääomaveroja, kaupunkilaisturisteja ja hyvinvointia ilman metsiä. Puusta tehtiin se paperi, jolle painettiin ne kirjat, joita poikani maisterikoulussa lukee. Paperille on painettu Raamattu ja sanomalehdet. Paperiin on kääritty työmiehen savuke ja paperilla on pyyhitty aatelisen takamus. Puusta on tehty sukset, joilla emäntä hiihti synnyttämään juuri sen pojan, joka kirjoja lukee. Metsän suojaan minä menin pikkupoikana, kun hain lehmiä sisään ja tuli vuosisadan myrsky. Nyrkin kokoiset rakeet hajosivat suuren kuusen oksiin. Lepikko irtosi juurineen ja löytyi Puropajun puolelta. Minä pidin kuusesta kiinni kuin sen isoveljen kädestä, jota minulla ei ole. Metsät ovat kaiken arvoisia. Niissä on meidän menneisyytemme ja niissä on tulevaisuutemme. Ps. Näin tänä aamuna metsässä ukkometson. Tarviiko sitä elukan niin paljon pörhistellä?
M E TS Ä N H U OLT OK I R JA
9
Metsänhoidon ABC • Peri metsä (tai osta). • Kaksikymmentä hehtaaria talousmetsäksi, kaksikymmentä luonnontilaista. • Talousmetsäsää hoidetaan hyvin, ajatuksella ja tuottavasti. Vuotuisilla harvennushakkuilla kustannetaan talon peruskorjaukset ja huolto. • Itse voi kaataa puita lämmitystarpeiksi. Risusavotta on paras savotta, saavat vahvat rungot paremmin valoa. Marjat ja sienet tarvitsevat metsää, sinä marjoja ja sieniä.
M E TS Ä N H U OLT OK I R JA
10
Tein pikkuisen laskutoimituksia ja näin on: jokaisen suomalaisen lähimmällä neliökilometrillä on sen verran puuta, että se suomalainen pystyisi tekemään itselleen talon, sinne huonekalut, pilkkomaan lämmitystarpeet ja vielä jäisi ylimääräistä krillikatokseen jos sellainen on muka hieno.
Puun kaataminen • Polttopuu on sitä parempaa, mitä kuivempaa se on. Elävät puut ovat kuivimmillaan talvella, alkuvuodesta. Silloin on oikea aika sekä rakennusettä polttopuiden kaatamiselle. • Kannot vesovat vähiten, kun kaataa puut 10–12 päivää täydenkuun jälkeen. • Jos puut kaataa ajoissa, saa ne juhannukseen mennessä pilkottua, ja syksyllä niistä saa takassa lämpöä. • Polttopuun ihannepaksuus on 5–10 senttiä.
M E TS Ä N H U OLT OK I R JA
12
Runko nurin • Kaadettavalle puulle katsotaan kaatosuunta ja tehdään sille puolelle runkoa kahdella sahauksella reilu kaatolovi. Lovi on noin neljännes tai viidennes rungon paksuudesta. Ensin sahataan vaakasuoraan tasan, tai toisinpäin, kunhan lovi on niin suuri että puu pääsee kaatumaan vapaasti. Koska loven reuna on sarana, jonka suuntaisesti puu kaatuu, on sahauksen kohdistuksen oltava tarkka. • Kaatosahaus tehdään puun toiselta puolelta lovea kohti tai hieman sen yläpuolelle. • Jos painovoima ei kaada runkoa, ei puuta sahata kokonaan poikki vaan jätetään muutama sentti pitopuuksi ja työnnetään runko nurin. • Puu saattaa potkaista kaatuessaan, joten kaataja on hyvä ja peruuttaa pari metriä potkaisun varalta. M E TS Ä N H U OLT OK I R JA
15
Mikäli pihan tammi lahoaa, kaadatte puun ja istutatte uuden. Otatte lapset mukaan hommiin ja jos on ihan pakko niin saa laittaa kypärät päähän. Poika: moottorisaha lähtee käyntiin, kunhan sitä pitää kolmenkymmenen ja seitsemän asteen kulmassa, terä maata kohti.
Moottorisaha • Moottorisaha on oma, sitä ei lainailla naapurin Kolehmaiselle tai kesähuviloiden porukoille. • Moottorisahan teräketjun teroittaminen on kallista. Varjele terää kaikelta puuta kovemmalta. Kun sahaa kerran naulaan, ei terästä tule koskaan uuden veroista. • Teräketju vaatii kunnossapitoa. Terää pitää viilata, käytä ohjaimia apuna. • Teräketjun on oltava sopivan kireä. Kun laippaa katsoo sivusta, ketju näyttää olevan napakasti sitä vasten. Kun ketjua pingottaa kädellä, se nousee hieman, mutta vain sen verran että ohjauspiikki pysyy laipan urassa. Säädä kireyttä tarpeen mukaan. • Moottorisahan liikevoima saattaa aiheuttaa takapotkun, jossa laippa heilahtaa kohti sahaajan kasvoja. Turvallisinta on sahata terän alaosalla, jolloin voima suuntautuu eteenpäin eikä kohti sahaajaa.
M E TS Ä N H U OLT OK I R JA
17
Kyllä oli metsä meidän pankki, sitä riitti kaadettavaksi, sahattavaksi, uitettavaksi. Sinne pääsi piiloon ja sinne saattoi eksyä.
M E TS Ä N H U OLT OK I R JA
18
Poikki, halki ja pinoon • Kaade ttu runko karsita an, ja rungosta mitata an sopivat tukit. Runko sahata an. • Polttopuiden kuori rikotaan, jotta vesi haihtuu. Pintaan sahata an ura tai se raavita an laipall a rikki. • Sahatessa kannat taa suojat a ainakin pää ja alaraa jat. • Hyvässä kypärässä silmikko suojaa lentäv iltä säleilt ä ja korvasuojaimet vaimentavat äänet. Jalkoj a suojaa vat viiltosuojatusta materi aalista valmistetut saappa at ja housut. • Leivinuuniin käyvät metriset halot. Muita tulisijoja varten saavat halot olla lyhyempiä.
M E TS Ä N H U OLT OK I R JA
19
Kyllä mieluummin olen jättänyt jo lapsena laulamatta. Ääni on huono ja rytmin löydän vain halkoja hakatessani.
Kirves ja klapit Kirveen terän muoto riippuu käyttötarkoituksesta. Piilukirveen terä on ohut ja terävä, sopiva lastujen veistämiseen. Kaatokirveen terä on on tylpempi, mutta sekin on ohut ja terävä. Halkaisukirves on paksumpi, jotta se kiilaa puun halki. Kirveen terän kaaren tulee olla tasainen.
.. Polli halki • Puu halkeaa hyvin jäätyneenä. • Puu halkeaa hyvin vastakaadettuna. • Puu halkeaa paremmin tyvipuoli alaspäin. • Havupuu halkeaa oksan kohdalta. • Lehtipuu halkeaa oksien välistä. • Jos pöllissä on halkeama, aloita siitä. • Jos pöllin halkaisija on pieni, lyö keskelle. • Jos pölli on suuri, lyö reunaan. • Jos pölli on kovin suuri, lyö ulkokaarteen suuntaisesti ja veistä klapeja sivusta.
M E TS Ä N H U OLT OK I R JA
21
”Koska ensimmäinen on aina paras, talo, auto ja emäntä, siitä talosta täytyy pitää huoli. Se on eri asia kuin huolissaan oleminen. Kaiken voi korjata, huonon lapsuuden ja mädät alahirret. Täytyy vain käydä toimeen.” Mielensäpahoittajalta löytyy kaikki se tieto, taito ja viisaus, joka nykyihmiseltä puuttuu. Miehen työt kokoaa yksiin kansiin ihmiselon tärkeät sisä- ja ulkotyöt. Mielensäpahoittajan opastuksella laiskempikin emäntä, lättähattu ja lapsi tietää milloin renkaat ja vaipat vaihdetaan. Kuinka metsää huolletaan, kaadetaan ja ymmärretään. Milloin ajokortti uusitaan. Miten villasukka parsitaan ja halot hakataan. Lue ja opi!
17.3
ISBN 978-95 1-0-420 74-4
Tuominen Graafinen suunnittelu ja kuvat Mika