Pieni karhu, suuri sydän
T A M M I
•
H E L S I N K I
Alkuteos Winnie the Pooh, Tales of Kindness Pooh’s Kindness Game The Forgiving Friend Who Cares? Pooh Cares! Copyright © by Disney Enterprises, Inc. Based on the ”Winnie the Pooh” works by A.A. Milne and E.H. Shepard. All rights reserved. Teksti Nancy Parent Kuvitus Disneyn taitelijat (Pooh’s Kindness Game ja Who Cares? Pooh Cares) sekä Alan Batson ja Andy Grey (The Forgiving Friend) Suomennos Jenni Rapelo Suomenkielinen laitos: Tammi, 2021 Tammi on osa Werner Söderström Osakeyhtiötä Painettu EU:ssa ISBN 978-952-04-2997-3
Sisällys s. 9 Hyvän mielen leikki s. 57 Ystävä antaa anteeksi s. 105 Yksinäinen untuvikko
Hyvän mielen leikki
E
räänä aurinkoisena aamuna Puolen hehtaarin metsässä Ihaa
mutusteli aamiaiseksi ohdakkeita. Hän laidunsi kohti erityisen runsasta ohdakerypästä, kunnes yhtäkkiä suuri harmaa kivi katkaisi hänen matkansa.
”Olisihan se pitänyt arvata”, Ihaa harmitteli. ”Aamiaiseni katosi juuri, kun ruokahaluni oli parhaimmillaan.”
Ihaa tuuppi kiven pois tieltään, muttei huomannut kiviröykkiötä sen takana. Siinä samassa koko kasa kaatui, ja kivet vierivät ympäriinsä. Ihaan harmiksi yksi niistä tömähti hänen häntänsä päälle.
12
Vaikka Ihaa työnsi kiveä kaikin voimin, se ei liikahtanutkaan. ”Niinpä tietysti”, Ihaa surkutteli. ”Siinä meni sekä häntä että aamiainen. Oi voi... Täydellinen aloitus kurjalle päivälle.”
Kaikeksi onneksi Nasu oli juuri samaisena aamuna lähtenyt keräämään tammenterhoja ja tupsahti sopivasti paikalle. ”Voi sentään, Ihaa!” hän huudahti. ”Sinun häntäsihän on ihan jumissa. Annas, kun autan ja siirrän kiven sivuun.”
15
Ja niin Nasu ja
puhkui
puhisi
ja
puski ja tuuppi, mutta kivi ei hievahtanutkaan. ”Taidan jäädä tähän loppuelämäkseni”, Ihaa huokaisi. ”Mutta kiitos kuitenkin.”
”Älä sure, käyn hakemassa apua”, Nasu lohdutti. ”Saamme sinut irti tuota pikaa.” Sen sanottuaan hän kipitti tiehensä niin vikkelästi kuin pikkuisilla vaaleanpunaisilla jaloillaan pääsi.
Nasu suuntasi hyvän ystävänsä Nalle Puhin luo ja koputti oveen kolmesti. ”Huhuu, Puh!” Nasu huhuili. ”Oletko kotona?”
Pian hämmästyneen näköinen Puh avasi oven. ”Hei, Nasu! Mikä sinut tänne tuo näin varhain?” hän tervehti. ”Olin juuri aikeissa nauttia aamiaista.” 18
”Nyt ei ole sellaiselle aikaa”, Nasu totesi topakasti. ”Sinun täytyy tulla heti mukaani. Ihaa tarvitsee apuamme.” Puh lähti mukisematta ystävänsä mukaan. 19
Kesken matkan Puh ja Nasu törmäsivät Kaniin ja Tiikeriin, jotka olivat lähteneet aamureippailulle. ”Hei, Kani! Hei, Tiikeri!” Puh tervehti. ”Olemme menossa Ihaan luo. Liityttekö seuraan?”
”Pom pi, po mpi, Pitkä korva !”
Kani ja Tiikeri pudistivat päätään. He eivät tahtoneet keskeyttää puuhiaan. ”Tulemme perästä”, Kani tokaisi keskeytyksestä silminnähden ärsyyntyneenä. ”Voi, ei se käy päinsä”, Nasu kiirehti sanomaan. ”Teidän täytyy tulla heti. Tämä on hätätapaus.” ”Niinkö? Kuulostaa katastrooppiselta!” Tiikeri kauhisteli ja vilkaisi Kania. ”Jatketaan pomppimista myöhemmin.”