McCartney, Paul: Elämä & sanat (Bazar)

Page 1


ELÄMÄ & SANAT V U O D E S TA 1 9 5 6 N Y K Y PÄ I VÄ Ä N

Toimitus ja johdanto: Paul Muldoon Suomentanut: Timo Korppi


Osa 2 O

L

Lady Madonna Let ’Em In Let It Be Let Me Roll It Live and Let Die London Town The Long and Winding Road Love Me Do Lovely Rita

402 406 412 420 426 432 436 442 446

M

Magneto and Titanium Man Martha My Dear Maxwell’s Silver Hammer Maybe I’m Amazed Michelle Mother Nature’s Son Mrs. Vandebilt Mull of Kintyre My Love My Valentine

452 458 462 466 474 478 484 490

Ob-La-Di, Ob-La-Da Oh Woman, Oh Why Old Siam, Sir On My Way to Work Once Upon a Long Ago Only Mama Knows The Other Me

540 548 554 558 564 568

P

Paperback Writer Penny Lane Picasso’s Last Words (Drink to Me) Pipes of Peace Please Please Me Pretty Boys Pretty Little Head Put It There

576 582

588 594 600 604 610 616

R

498 504

Rocky Raccoon

N

S

Nineteen Hundred and Eighty Five No More Lonely Nights The Note You Never Wrote Nothing Too Much Just Out of Sight

San Ferry Anne Say Say Say Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band She Came in Through the Bathroom Window

512

516 522

528

536

624

630 634

638

644


W

She Loves You She’s a Woman She’s Given Up Talking She’s Leaving Home Silly Love Songs Simple as That Single Pigeon Somedays Spirits of Ancient Egypt

650 654 658 662 666 672 676 680 686

T

Teddy Boy Tell Me Who He Is Temporary Secretary Things We Said Today Ticket to Ride Too Many People Too Much Rain Tug of War Two of Us

694 700 704 712 716 720 726 730 736

U

Uncle Albert/Admiral Halsey

742

V

Venus and Mars/Rock Show/ Venus and Mars – Reprise

752

Warm and Beautiful 762 Waterfalls 768 We All Stand Together 774 We Can Work It Out 782 We Got Married 786 When I’m Sixty-Four 790 When Winter Comes 794 Why Don’t We Do It in the Road? 800 With a Little Help from 804 My Friends 810 Women and Wives 816 The World Tonight The World You’re Coming Into 822 Y

Yellow Submarine Yesterday You Never Give Me Your Money You Tell Me Your Mother Should Know Kiitokset Lähteet Hakemisto

830 836 846 852 858

865 866 870


L Lady Madonna Let ’Em In Let It Be Let Me Roll It Live and Let Die London Town The Long and Winding Road Love Me Do Lovely Rita

402 406 412 420 426 432 436 442 446


401


Lady Madonna KIR JOITTAJAT

Paul McCartney ja John Lennon

ESITTÄJÄ

The Beatles

LEVYTYSPAIKKA

Abbey Road -studiot, Lontoo

JULKAISU

Single, 1968

Lady Madonna, children at your feet Wonder how you manage to make ends meet Who finds the money when you pay the rent? Did you think that money was heaven sent? Friday night arrives without a suitcase Sunday morning creeping like a nun Monday’s child has learned to tie his bootlace See how they run Lady Madonna, baby at your breast Wonders how you manage to feed the rest See how they run Lady Madonna, lying on the bed Listen to the music playing in your head Tuesday afternoon is never-ending Wednesday morning papers didn’t come Thursday night your stockings needed mending See how they run Lady Madonna, children at your feet Wonder how you manage to make ends meet

402


S

IITÄ TOSIASIASTA , ETTÄ ÄITINI MARY MENEHTYI, KUN OLIN NELJÄN-

toista, en toipunut ikinä. Laulu, joka kuvaa hyvin läsnä olevaa, lastaan kasvattavaa äitiä, on epäilemättä saanut vaikutteita tuosta kauheasta menetyksestä. Kysymys siitä miten Lady Madonna pystyy ”ruokkimaan kaikki loputkin” on erityisen merkittävä minulle, sillä ei tarvitse olla psykoanalyytikko tajutakseen, että olin itsekin yksi noista ”lopuista”. Tunsin varmaankin itseni ulkopuoliseksi. Se selittää ylistyksen äitihahmolle, kunnianosoituksen naisille. Minulle tärkein yksittäinen seikka tässä laulussa on kertosäe ”See how they run”. Se on peräisin lastenlorusta ”Three Blind Mice” – (Kolme sokeaa hiirtä), jossa vähemmän lähimmäisenrakas maanviljelijän vaimo katkaisee hiiriltä hännät leikkuuveitsellä. Tämä viittaus tuo lauluun aavistuksen verran synkkää tunnelmaa. Joka tapauksessa sana ”run” (silmäpako) viittaa myös sukkiin. Yksi yhä mieleen palaava muisto lapsuusvuosiltani on se, että suurimpien arkihuolien lisäksi naisilla olivat kiusanaan alituiset sukkien silmäpaot – ”Torstai-ilta, pitää muistaa parsia sukat”. Tämä kertaaminen, kuten ”See how they run”, on yksi voimallisimmista osatekijöistä laululyriikassa. Toistoa tarkoittava ilmaisu (kertosäe tai refrengi) oli leikillisesti mukana toisessakin tuon ajanjakson laulussa ”Hey Jude”, jossa kehotetaan ”And anytime you feel the pain / Hey Jude, refrain.” Beatleseissa kävimme koko ajan kissanhännän vetoa siitä, miten joku kertosäe toimi kokonaisuuden osana, vaikka emme oikeastaan edes tienneet, mitä olimme tekemässä. Yksi seikka, joka mielestäni oli varmasti The Beatles -­yhtyeen salaisuus, oli sen musiikin omintakeisuus. Emme ikinä tietoisesti ajatelleet, mitä olimme tekemässä. Kaikki tapahtui luonnostaan. Mykistävä sävelkulun muutos ei suinkaan johtunut siitä, että tiesimme kuinka se nivoutuisi seuraavaan. Meillä ei ollut kykyä lukea musiikkia nuoteista tai kirjoittaa sitä itse ylös, joten loimme sitä omasta päästämme. Isäni oli ihmisenä samanlainen. Siihen, minkä saa aikaiseksi ikään kuin vahingossa, liittyy tiettyä tahatonta iloa, kun ei tietoisesti yritä tehdä jotakin, vaan kaikki tapahtuu ikään kuin itsestään. Siinä on jotakin taianomaista. Suuri osa siitä, minkä saimme aikaan, oli enemmänkin melkoinen ihme kuin opinnäyte. Emme koskaan opiskelleet musiikkia, emme vähääkään.

403


404


Vasemmalla: Äitini Mary Oikealla ja alla: perhekuvassa yhdessä äitini Maryn ja veljeni Miken kanssa.

405


Let ’Em In KIR JOITTAJAT

Paul McCartney ja Linda McCartney

ESITTÄJÄ Wings LEVYTYSPAIKKA

Abbey Road -studiot, Lontoo

JULKAISUT

At the Speed of Sound, 1976

Single, 1976

Someone’s knocking at the door Somebody’s ringing the bell Someone’s knocking at the door Somebody’s ringing the bell Do me a favour Open the door and let ’em in Let ’em in Sister Suzy, Brother John Martin Luther, Phil and Don Brother Michael, Auntie Jin Open the door and let ’em in Oh yeah Sister Suzy, Brother John Martin Luther, Phil and Don Uncle Ernie, Auntie Jin Open the door and let ’em in Oh yeah, yeah Someone knocking at the door Somebody ringing the bell Someone’s knocking at the door Somebody’s ringing the bell Do me a favour Open the door and let ’em in Oh yeah, yeah, let ’em in now

406

Sister Suzy, Brother John Martin Luther, Phil and Don Uncle Ernie, Uncle Ian Open the door and let ’em in Yeah, yeah Someone’s knocking at the door Somebody’s ringing the bell Someone’s knocking at the door Somebody’s ringing the bell Do me a favour Open the door and let ’em in Yeah, yeah, yeah, yeah, yeah


P

Yllä: Maryn ja Lindan kanssa Jamaikalla, 1972

ELKKÄÄ JOULUSUKAN TÄYTETTÄ . JOISTAKIN LAULUISTA OLEN SITÄ

mieltä. Hauska pikku juttu, mutta ei ikinä paras joululahjasi. Minussa herää joskus pieni täydellisyyden tavoittelija ja huomaan ajattelevani, että ”tämä ei nyt kuulu mestariteoksiini”, ja silloin minua hiukan harmittaa. Joskus enemmänkin, kuten laulusta ”Bip Bop”, josta tuumailin: ”Voiko enää arkipäiväisempää olla?” Satuin kerran sanomaan saman asian tuottaja Trevor Hornille, joka on tuottanut sellaisten tekijöiden kuin Frankie Goes to Hollywoodin, Grace Jonesin ja monien muiden nimekkäiden levyttäjien musiikkia. Hän sanoi siihen, että ”sehän on yksi suosikeistani sinun kappaleistasi.” Vasta silloin tajusin, miten hän oli sen kokenut. Samoin kuin olin kokenut itsekin kappaletta kirjoittaessani ja halutessani levyttää sen, joten hän sai kyllä oloni tuntumaan paremmalta sen laulun suhteen. ”Someone’s knocking at the door / Somebody’s ringing the bell”. Kuvittelen, että tämä tapahtuu Liverpoolissa. On jonkinmoiset juhlat. Jamaikalla paikalliset kaverit nimittelivät vaaleahiuksista Lindaa Suzyksi. ”Hei Suzy, Suzy!” Heille vaaleahiuksinen valkoinen nainen oli ”Suzy”. Niinpä Linda perusti bändin ja antoi sille nimeksi ”Suzy and the Red Stripes”, erästä olutmerkkiä lainaten. Niinpä ”Sister Suzy” on yhtä kuin Linda. ”Brother John” on joko hänen veljensä John Eastman, tai John Lennon. ”Martin Luther” on Martin Luther King Junior, ”Phil and Don” ovat The Everly Brothers ja lopulta ”Brother Michael” on joko veljeni Mike tai ehkä Michael Jackson – ajoitus olisi hyvin kohdallaan, koska olimme kutsuneet koko Jackson Five -jengin Venus and Mars -albumin julkistamistilaisuuteen Queen Marylle edellisenä vuonna. Ja sitten ”Auntie Jin” kirjoitettuna J:llä, ei G:llä, koska hänen nimensä on Jane. Liverpoolissa se kuulosti liian muodolliselta, joten hänellä oli tapana huomauttaa: ”Sanokaa minua Jinnyksi.” ”Uncle Ernie”, serkkuni, oli oikeasti nimeltään Ian, mutta hän oli saanut kutsumanimen ”Ern”. Ja tässä kohdin en sekoile, leikin vain sanoilla. ”Uncle Ian”? Älkää viitsikö, miettikää nyt itse. Uncle Iania ei ole olemassakaan… eikä ainakaan Auntie Jinin aviomiehenä. 407


Ja sitten oudoin kaikista omituisista jutuista: pikakelauksella siirryin uudelle vuosituhannelle ja päädyin naimisiin Nancy Shevellin kanssa, jonka sisar on nimeltään Susie ja veli Jon. Niinpä huomaan laulavani Nancyn perheestä: ”Sister Suzy, Brother Jon.” Varsinainen sattuma, eikö vain? Joku on ollut sitä mieltä, että ”Martin Luther” on tekstissä mukana vain siksi, että hän nostattaa mielikuvan oveen hakkaajasta, naulasihan hän uskonjulistuksensa teesit aikanaan kirkon oveen. Tunnustan, etten tiennyt sitä tekstiä tehdessäni, mutta ehkä selitys on mahdollinen jossakin kollektiivisen tiedottomuuden rajatilassa. Siihen uskon itsekin, että laulut saattavat kummuta jostakin salaperäisestä sielun silmäkkeestä. Jos hyvin sattuu, kuten usein sattuukin, teksti ja sävellys syntyvät yhtä aikaa. Ei tarvitse kuin istua alas ja aloittaa. Joistakin mieleen nousevista sävelkuluista pyyhit osan yli, eikä aikaakaan, kun mielessäsi pyörii uusi pieni fraasi, joka alkaakin elää ja toimia. Tartut siihen ja lähdet viemään tarinaa eteenpäin. Taiteilijoina meille on usein ominaista, että kun vain pidämme mielemme avoimena ja tartumme vaistomaisesti tiettyihin sanoihin ja nuotteihin, siitä syntyykin kokonainen teos. Siihen ilmaantuu henki, eikä tarvitse kuin avata sille ovi. 408

Yllä: Susie Shevell, Nancy ja Merissa Simon, 2011 Oikealla: Kuvassa Suzy and the Red Stripes, tätä pseudonyymiä käytettiin ”Seaside Woman” -singlen julkaisuun, 1977


409


Vasemmalla: Trevor Hornin kanssa. Music Mill, Lontoo, 1987 Alla: serkkuni Ian Harrisin kanssa. Liverpool, 1982 Oikealla: Kansitaidetta levyyn ”Let ’em in”

Jos hyvin sattuu, kuten usein sattuukin, teksti ja sävellys syntyvät yhtä aikaa. Ei tarvitse kuin istua alas ja aloittaa. Joistakin mieleen nousevista sävelkuluista pyyhit osan yli, eikä aikaakaan, kun mielessäsi pyörii uusi pieni fraasi, joka alkaakin elää ja toimia. 410


411


Let It Be KIR JOITTAJAT

Paul McCartney ja John Lennon

ESITTÄJÄ

The Beatles

LEVYTYSPAIKKA

Apple Studio, Lontoo

JULKAISUT

Single, 1970

Let It Be, 1970

When I find myself in times of trouble Mother Mary comes to me Speaking words of wisdom Let it be And in my hour of darkness She is standing right in front of me Speaking words of wisdom Let it be Let it be, let it be Let it be, let it be Whisper words of wisdom Let it be And when the broken-hearted people Living in the world agree There will be an answer Let it be For though they may be parted There is still a chance that they will see There will be an answer Let it be Let it be, let it be Let it be, let it be There will be an answer Let it be Let it be, let it be Let it be, let it be Whisper words of wisdom Let it be

412

Let it be, let it be Let it be, let it be Whisper words of wisdom Let it be And when the night is cloudy There is still a light that shines on me Shine until tomorrow Let it be I wake up to the sound of music Mother Mary comes to me Speaking words of wisdom Let it be Let it be, let it be Let it be, let it be There will be an answer Let it be Let it be, let it be Let it be, let it be There will be an answer Let it be Let it be, let it be Let it be, let it be Whisper words of wisdom Let it be


S

T I N G SA N O I M I N U L L E K E R R A N , ET TÄ ” L ET I T B E ” E I O L E M I N U LTA

hyvä valinta laulettavaksi Live Aid -konsertissa. Hänen mielestään esitykseen kaivattiin menoa ja meininkiä. Hänestä esiintymiseni yksin lavalla ei antaisi oikeaa kuvaa tilaisuuden ydintarkoituksesta, valtavasta vetoomuksesta osallistua, jota Live Aid edusti. Kuitenkaan ”Let It Be” ei ole näyte itsetyytyväisyydestä tai vaillinaisesta osallistumisesta. Päinvastoin, siinä on kyse on kokonaiskuvasta, antautumisesta yleismaailmallisen, globaalin näkökulman edessä. Tämä laulu kirjoitettiin hyvin stressaavaan aikaan. Tilanne oli hankala, koska yhtyeenä The Beatles oli ajautumassa hajoamispisteeseen. Muutosta vauhditti se, että John ja Yoko olivat ryhtyneet seurustelemaan. Sillä oli suuri merkitys ryhmädynamiikan kannalta. Yoko oli kirjaimellisesti tiellä levytystapahtumissa ja se aiheutti suuria haasteita. Mutta sen kanssa meidän oli vain pakko tulla toimeen. Meidän oli vain siedettävä tilannetta, kunnes joku yhtyeestä päättäisi sanoa: ”En voi laulaa, jos hän on paikalla.” Emme olleet kovinkaan uhmakkaita, joten nielimme kiukkumme ja jatkoimme väkisin. Olimme pohjoisen poikia ja se kuului meidän kulttuuriimme. Hymyillen vaikka läpi harmaan kiven. Yksi mielenkiintoinen seikka liittyen ”Let It Be”-kappaleeseen, josta minua muistutettiin aivan äskettäin, oli aikani Liverpoolin poikalukiossa. Opiskelin siellä englantilaista kirjallisuutta suosikkiopettajani Alan Durbandin johdolla ja luin Hamletia. Siihen aikaan oli tapana opetella paljon asioita ulkoa, koska kokeet olivat suullisia ja puheet piti harjoitella etukäteen. Näytelmän loppupuolella on seuraavat rivit: O, I could tell you – but let it be. Horatio, I am dead. Luulen, että nuo rivit olivat syöpyneet alitajuntaani. Kun kirjoitin ”Let It Be” -laulun sanoja, olin melko rähjäisessä kunnossa, koska olin tehnyt niin paljon kaikenlaista, että se oli vaatinut veronsa. Sekä yhtye että minä elimme vaikeita aikoja, mikä heijastui myös laulun sanoituksiin, eikä sotkuisesta tilanteesta näyttänyt olevan mitään ulospääsyä. Eräänä päivänä kerta kaikkiaan nukahdin pelkästä uupumuksesta ja näin unta, jossa äitini (hän oli kuollut kymmenkunta vuotta aikaisemmin) ilmestyi minulle. Kun ihminen näkee unessa jonkun edesmenneen, vaikka uni kestäisi vain muutaman sekunnin, tuntuu aivan kuin hän olisi läsnä, kuten on aina ollut. Uskon, että jokainen läheisensä menettänyt ymmärtää tämän, erityisesti silloin kun menetys on vielä tuoreessa muistissa. Vielä tänäkin päivänä John ja George tulevat uniini, ja unessa puhun heidän kanssaan. Mutta tässä unessa, kun näin äitini kauniit ja ystävälliset kasvot rauhallisessa paikassa, jossa olimme yhdessä, kokemus oli hyvin lohdullinen. Tunsin oitis oloni rauhalliseksi, rakastetuksi ja suojelluksi. Äiti oli hyvin rauhallinen ihminen, ja kuten niin monet naiset, hän oli vastuussa perheemme jokapäiväisestä elämästä. Hän jaksoi rohkaista. Hän näytti tajuavan, että murehdin jo etukäteen, miten elämäni sujui ja miten minulle tulevaisuudessa kävisi. Niinpä hän sanoi: ”Kaikki järjestyy, älä huoli. Let it be.” Heräsin unesta miettien, että siinä olisi loistava aihe lauluun. Aloitin siis olosuhteista ympärilläni – ja ongelmista lähipiirissä. Niihin aikoihin, kun levytimme ”Let It Be” -kappaleen, olin yrittänyt saada bändin innostumaan muutamasta klubikeikasta. Siis palaamaan juurilleen ja olemaan taas se sama vanha nelikko, päättämään vuosikymmenen samalla tavalla kuin olimme sen aloittaneet. Soittamaan vain rakkaudesta soittamiseen. Emme lopulta ehtineet tehdä sitä The Beatles -yhtyeenä, mutta ideani antoi suunnan Let It Be -albumille. Emme halunneet sotkea levytystä millään studiotempuilla. 413


Tuloksen oli määrä olla konstailematon albumi, ilman mitään päälle äänityksiä. Aivan siihen emme päässeet, mutta siihen kuitenkin pyrimme. Surullinen puoli asiassa on se, ettei The Beatles koskaan esittänyt kappaletta livenä. Niinpä sen esittäminen Live Aid -konsertissa oli valtaosalle yleisöstä ensimmäinen kerta, kun he kuulivat tämän kappaleen lavaesityksenä. ”Let It Be” on sittemmin esitetty yleisölle muutamaan kertaan. Se on aina ollut yhteisöllinen kappale, laulu hyväksynnästä, ja mielestäni se on toiminut yleisön edessä erittäin hyvin. Monet parit ja kokonaiset perheet ovat kappaleen aikana pidelleet toisiaan kädestä tai halanneet ja laulaneet mukana. Ensimmäisillä esityskerroilla esitystä saattoivat säestää tuhansien sytkärien liekit, joita yleisö heilutteli päidensä yläpuolella. Sitten kun ei enää ollut sallittua polttaa yleisötilaisuuksissa, ihmiset heiluttelivat valaistuja matkapuhelimien näyttöjä. Aina sen aistii, mitkä kappaleet ovat yleisölle vähemmän mieleen, koska silloin eivät kännykät heilu. Mutta tälle laululle ne heiluivat. Muutama vuosi sitten olimme esiintymässä Tokion Budokanissa. Takana oli jo kolme iltakeikkaa Tokion Domessa, joka on valtava, 55 000 katsojaa vetävä baseball-stadion. Tasapainon vuoksi kiertue päätettiin päättää Budokanissa, joka Domeen verrattuna on pieni ja intiimi esiintymispaikka. Vaikka The Beatles oli esiintynyt siellä kauan, lähes 50 vuotta sitten, tämä esityskerta oli aivan erityinen ja muistoja täynnä. Kiertuemiehistöni, jolla on tapana järjestää minulle pikku yllätyksiä, oli varannut jokaiselle paikalle saapuneelle erityisen rannekkeen. En ollut saanut siitä mitään ennakkovaroitusta, mutta kun ”Let It Be” alkoi soimaan, koko sali valaistui näistä rannekkeista, joita yleisö heilutti päidensä päällä. Tuollaisina hetkinä on joskus vaikeaa jatkaa laulamista. Jotkut ovat sanoneet, että ”Let It Be” sisältää uskonnollissävyisiä viittauksia ja kuulostaa osin kuin gospelmusiikilta, varsinkin pianon ja urkujen osalta. Sanoituksen ilmaisu ”Mother Mary” on varsin yleisesti tulkittu viittaukseksi Neitsyt Mariaan. Jotkut teistä varmaan muistavat, että äitini Mary oli harras katolinen, mutta isäni protestantti, ja minut ja veljeni kastettiin. Joten kun uskonnosta puhutaan, vaikutteeni tulevat erityisesti kristinuskosta. Kuitenkin kaikilla uskonnoilla on omat valtavan hienot opinkappaleensa. En itse ole perinteisessä mielessä erityisen uskonnollinen, mutta uskon siihen, että on olemassa jonkin korkeampi voima, joka pystyy auttamaan meitä hädän hetkellä. Tässä mielessä laulusta on tullut rukous, vaikkakin pieni sellainen. Sen keskiössä on eräänlainen kaipaus. Ja sana ”aamen” itsessään merkitsee ”olkoon niin” – let it be.

”Let It Be” on aina ollut yhteisöllinen kappale, laulu hyväksynnästä, ja minun mielestäni se on toiminut yleisön edessä erittäin hyvin. Monet parit ja kokonaiset perheet ovat kappaleen aikana pidelleet toisiaan kädestä tai halanneet ja laulaneet mukana. 414

Oikealla: Muistiinpanoja ja piirustuksia liittyen kouluaikaiseen Hamletiin


Vaikuttavan visuaalinen ja rehellinen Paul McCartneyn muistelmateos Elämä & sanat • Kaksi aakkostettua ja nelivärikuvitettua osaa

Blackbird Blackbird KIR JOITTAJAT KIR JOITTAJAT ESITTÄJÄ ESITTÄJÄ

Paul Paul McCartney McCartney ja John ja John Lennon Lennon The Beatles The Beatles

LEVYTYSPAIKKA LEVYTYSPAIKKA

Abbey Abbey RoadRoad -studiot, -studiot, Lontoo Lontoo

JULKAISU JULKAISU

The Beatles, The Beatles, 19681968

Blackbird Blackbird singing singing in the indead the dead of night of night TakeTake these these broken broken wings wings and and learnlearn to flyto fly All your All your life, life, you were you were onlyonly waiting waiting For this For this moment moment to arise to arise

RR

Blackbird Blackbird singing singing in the indead the dead of night of night TakeTake these these sunken sunken eyeseyes and and learnlearn to see to see All your All your life, life, you were you were onlyonly waiting waiting For this For this moment moment to betofree be free

UNOILIJA UNOILIJA ADRIAN ADRIAN MITCHELL MITCHELL OLI HYVÄ OLI HYVÄ YSTÄVÄNI, YSTÄVÄNI, JA KERRAN JA KERRAN MINÄ MINÄ

Blackbird Blackbird fly fly Blackbird Blackbird fly fly IntoInto the light the light Of a Of dark a dark blackblack nightnight Blackbird Blackbird singing singing in the indead the dead of night of night TakeTake these these broken broken wings wings and and learnlearn to flyto fly All your All your life, life, you were you were onlyonly waiting waiting For this For this moment moment to arise to arise You were You were onlyonly waiting waiting For this For this moment moment to arise to arise You were You were onlyonly waiting waiting For this For this moment moment to arise to arise

Yllä: The Yllä:Beatles The Beatles -albumin -albumin nauhoituksissa. nauhoituksissa. Abbey Abbey Road Road -studiot, -studiot, Lontoo, Lontoo, 1968 1968

46

kirjoitin kirjoitin pikkuruisen pikkuruisen runokokoelman runokokoelman nimeltä nimeltä Blackbird Blackbird Singing, Singing, jonka jonka kanssa kanssa Adrian Adrian auttoi auttoi minua. minua. Kirjan Kirjan toimitti toimitti Bob Weil, Bob Weil, joka joka on mukana on mukana myösmyös tämän tämän kirjan kirjan taustajoukoissa. taustajoukoissa. OlinOlin lukukeikalla lukukeikalla mainostamassa mainostamassa kyseistä kyseistä teosta, teosta, ja ja kysyin kysyin Adrianilta: Adrianilta: ”Miten ”Miten sinä sinä toimit toimit lukukeikalla? lukukeikalla? Luetko Luetko vain vain runojasi runojasi ääneen?” ääneen?” Hän Hän vastasi: vastasi: ”No,”No, mikäli mikäli minulla minulla juolahtaa juolahtaa mieleen mieleen jokujoku hyvähyvä anekdootti anekdootti kulloikulloiseenkin seenkin runoon runoon liittyen, liittyen, niin niin sellainen sellainen toimii toimii ainaaina hyvänä hyvänä johdatuksena. johdatuksena. Ja sitten Ja sitten minäminä luenluen sen runon.” sen runon.” ”Blackbird” ”Blackbird” oli yksi oli yksi niistä niistä teksteistä, teksteistä, jonkajonka olin olin valmistautunut valmistautunut lukemaan, lukemaan, ja ja kykenin kykenin muistamaan muistamaan kaksikaksi siihen siihen liittyvää liittyvää tarinaa. tarinaa. Toinen Toinen niistä niistä liittyiliittyi kappaleen kappaleen sävelmään, sävelmään, siihen siihen pikku pikku kitaraosuuteen, kitaraosuuteen, joka joka niin niin isossa isossa osassa osassa määrittää määrittää laulua laulua ja jonka ja jonka kohdalla kohdalla lauletaan: lauletaan: ”Blackbird ”Blackbird singing singing in the indead the dead of night”. of night”. Sen pohjana Sen pohjana on eräs on eräs Johann Johann Sebastian Sebastian Bachin Bachin luuttusävelmä, luuttusävelmä, joka joka oli minun oli minun ja George ja George HarriHarrisonin sonin yhteinen yhteinen juhlanumero juhlanumero meidän meidän ollessamme ollessamme nuoria. nuoria. Näppäilytekniikka Näppäilytekniikka taas taas oli ihailemamme oli ihailemamme ChetChet Atkinsin Atkinsin perua, perua, etenkin etenkin hänen hänen ”Trambone”-kappaleensa ”Trambone”-kappaleensa kohdalla, kohdalla, joskin joskin sitä soitti sitä soitti myösmyös ColinColin Manley, Manley, joka joka taas taas vaikutti vaikutti yhtyeessä yhtyeessä nimeltä nimeltä The The Remo Remo Four.Four. He aloittelivat He aloittelivat uraansa uraansa Liverpoolissa Liverpoolissa samaan samaan aikaan aikaan kuinkuin The The Beatles. Beatles. Toinen Toinen tarina tarina taas taas liittyy liittyy siihen, siihen, että että ”blackbird” ”blackbird” oli slangia oli slangia ja tarkoitti ja tarkoitti mustaa mustaa tyttöä. tyttöä. OlenOlen hyvinhyvin tietoinen tietoinen siitä,siitä, että että Liverpool Liverpool oli toiminut oli toiminut orjasatamana orjasatamana ja että ja että sielläsiellä oli myös oli myös Ison-Britannian Ison-Britannian ensimmäinen ensimmäinen karibialainen karibialainen yhteisö. yhteisö. SiksiSiksi me myös me myös kohtasimme kohtasimme monia monia mustia mustia tyyppejä, tyyppejä, etenkin etenkin musiikkimaailmassa. musiikkimaailmassa. Mieleeni Mieleeni nousee nousee etenkin etenkin eräs eräs LordLord Woodbine, Woodbine, joka joka oli calypsolaulaja oli calypsolaulaja ja keikkapromoottori ja keikkapromoottori ja jolla ja jolla oli oli pari paikkaa pari paikkaa Liverpoolissa: Liverpoolissa: muun muun muassa muassa NewNew Cabaret Cabaret Artists’ Artists’ Club,Club, jossajossa hänen hänen vie- vierainaan rainaan esiintyi esiintyi myösmyös yhtyeyhtye nimeltä nimeltä The Silver The Silver Beetles. Beetles. SielläSiellä esiintyi esiintyi myösmyös yhtyeyhtye nimeltä nimeltä Derry Derry and The andSeniors, The Seniors, joka joka taas silotti taas silotti meidän meidän tiemme tiemme Hampuriin. Hampuriin. Siihen Siihen aikaan aikaan vuonna vuonna 1968, 1968, kun kun minäminä kirjoitin kirjoitin ”Blackbird”-kappaleen, ”Blackbird”-kappaleen, olin olin hyvin hyvin tietoinen tietoinen niistä niistä pöyristyttävistä pöyristyttävistä rodullisista rodullisista jännitteistä, jännitteistä, jotkajotka vallitsivat vallitsivat

46

47

47

S San Ferry Anne Say Say Say Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band She Came in Through the Bathroom Window She Loves You She’s a Woman She’s Given Up Talking She’s Leaving Home Silly Love Songs Simple as That Single Pigeon Somedays Spirits of Ancient Egypt

• 54 laulun virallistetut sanat, jotka kertovat McCartneyn elämästä 64 vuoden ajalta – hänen varhaisten laulujensa päivistä Liverpoolissa aina Beatles-vuosikymmeneen, Wings-yhtyeeseen ja soolouraan asti. • Laaja laulujen kirjo tunnetuimmista kappaleista, kuten ”Eleanor Rigby”, ”Hey Jude”, ”Yesterday” ja ”Band on the Run”, ja McCartneyn henkilökohtaisista suosikeista, kuten ”My Valentine” ja ”Temporary Secretary”. • Omin sanoin kerrotut kuvaukset laulujen synnystä ja ihmisistä, jotka olivat niiden inspiraation lähteenä. Heidän joukossaan on kirjallisuuden merkkihenkilöitä, kuten William Shakespeare, Allen Ginsberg, Lewis Carroll ja Alan Durband (McCartneyn lempiopettaja) ja rakkauslaulujen muusia, kuten Jane Asher, Linda Eastman ja Nancy Shevell McCartney.

630 634 638 644 650 654

• 600 kuvaa McCartneyn yksityisarkistosta, mukaan lukien käsinkirjoitettuja sanoituksia, kirjeitä, muistoesineitä ja ennen julkaisemattomia valokuvia.

658 662 666 672 676 680 686

629

Lyrics_Vol2_final.indd 628

4/25/21 8:12 PM

Lyrics_Vol2_final.indd 629

4/25/21 8:12 PM

• Esipuhe, jossa McCartney kertoo Beatlesin perustamisesta, suhteestaan John Lennoniin ja irlantilaiseen taustaansa, muistelee rakkaudella äitiään Maryä, joka kuoli kun hän oli vasta 14-vuotias, ja isäänsä Jimiä, muusikkoa ja sanoittajaa. He molemmat olivat inspiraation lähteenä laulujen kirjoittamisessa.

Cliff Bennett and The Rebel Rousers tekivät tästä laulusta version. Homma meni normaalisti niin, että me teimme jonkin laulun ja äänitimme sen The Beatlesin kanssa, ja sitten me päätimme, tulisiko siitä single vai ei. Jos me sitten kirjoitimme jotakin sellaista, jonka koimme olevan vielä sitäkin parempi kappale, silloin siitä tulikin single, ja toinen kappale saattoi löytää tiensä B-puolelle. Tai sitten, jos se ei päätynyt sinnekään, siitä tuli albumiraita. Sen jälkeen jotkut saattoivat kysellä: ”Hei, kaveri, olisiko sinulla meille mitään laulua?” Heidän tuottajansa tai managerinsa oli sanonut, että ”Tässä olisi hyvä Beatles-kappale, eivätkä he aio julkaista sitä. Teidän pitäisi tehdä tästä single”. Cliff Bennett oli yksi tyyppi, jonka me tunsimme. Olimme tavanneet hänet muutamaa vuotta aikaisemmin Hampurissa. Me ihailimme häntä, ja hän ihaili meitä. Hän oli yksi ensimmäisistä ihmisistä, joka kuullessaan laulun nimeltä ”If You Gotta Make a Fool of Somebody’, josta Freddie and the Dreamers teki coverin, sanoi: ”Vau, tuo on ensimmäinen rock ’n’ roll -kappale, joka on tehty 3/4-tahtilajissa.” Hän oli terävä huomaamaan tuollaisia asioita. Hän oli myös hyvä laulaja, ja hänestä tuli ystävä, ja hän siis halusi versioida ”Got to Get You Into My Life” -kappaleen, joten minä toimin hänelle sen tuottajana. On mielenkiintoista työskennellä toisen artistin kanssa, joka levyttää kirjoittamani laulun, sillä se saa minut kysymään, miltä sen tulisi kuulostaa. Pitäisikö uuden version olla tismalleen kuin alkuperäinen, vai pitäisikö jotakin muuttaa? Joissakin lauluissa on enemmän liikkumavaraa, ja silloin täytyy pohtia pitäisikö kappaleen kohdalla jotenkin improvisoida. Jos tarkoituksena on esittää kappale livenä vain yleisön iloksi, on luultavasti parasta jättää se alkuperäiseen muotoonsa. Joku saattaa tietenkin sanoa: ”Meidän pitäisi vetää se nopeammin” tai: ”Meidän tulisi vetää se hitaammin”, ja kerran tai pari sellainen lähestymistapa on myös toiminut. Luin äskettäin, että Bob Dylan kokee esittävänsä laulunsa aika samalla tavalla, miltä ne kuulostavat levyllä, mutta minä en ole samaa mieltä. Kävimme äskettäin hänen konsertissaan, ja jotkut laulut olivat välillä hankala tunnistaa. Ja New York Timesissa oli häneltä sitaatti, jossa hän sanoi, ettei hän ikinä improvisoi. Minä suorastaan repesin lukiessani sen. Se oli yksi huvittavimmista jutuista, mitä olin lukenut vähään aikaan. Hän on mahtava tyyppi, mutta ikinä ei voi tietää, onko hänellä kieli poskessa vai ei.

• Pulitzer-palkitun runoilijan Paul Muldoonin johdanto, jossa hän analysoi McCartneyn sanoituksia ja sitä, millaisia ne ovat 1900-luvun muihin laulusanoituksiin verrattuna.

Vasemmalla ja oikealla: The Beatles Los Angelesissa ja Las Vegasissa, 1964

244

245

Elämä & sanat on ennen­ näkemättömän monipuolinen katsaus yhden kaikkien aikojen parhaimman lauluntekijän elämään. Yllä: ”Penny Lane” Yllä: ”Penny Lane” -mainosfilmin kuvauksissa, -mainosfilmin kuvauksissa, 1967 1967 Oikealla: Mainosfilmissä Oikealla: Mainosfilmissä käytetty asu oli käytetty asu oli pukusuunnittelija pukusuunnittelija Monty Monty Bermanin käsialaa Bermanin käsialaa

586

586

Yllä: Paulin Yllä: Paulin levytysmuistiinpanoja levytysmuistiinpanoja Oikealla: Biolettin Oikealla: Biolettin parturiliike ”Penny parturiliike Lane” ”Penny Lane” -mainosfilmissä, -mainosfilmissä, 1967 1967

587

587

ISBN 978-952-376-405-7

www.bazarkustannus.fi

9 789523 764057


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.