Tavallinen tallaaja

Kunniateht V Ss

Pitkän linjan harrastajanäyttelijä Panu Haavisto esittää

Jeesuksen roolin Via Crucis -katunäytelmässä.

Ristin Tie – Via Crucis -pääsiäisdraamassa on nähty vuosien mittaan useita ammattinäyttelijöitä Jeesuksen roolissa.

Kun Via Crucis päästään vihdoin tänä vuonna toteuttamaan Helsingissä monen vuoden koronatauon jälkeen, Jeesusta esittää suurelle yleisölle tuntematon Panu Haavisto. Siis kuka?

Pitkänhuiskea, lempeäsilmäinen mies on suunnilleen Jeesuksen ikäinen, 33-vuotias. Hiukset ja partakin ovat saaneet kasvaa pitkään mittaan.

Haavisto työskentelee Kansan Raamattuseuran Vivamo-keskuksessa Lohjalla mediatyöntekijänä ja hoitaa muun muassa messujen ja tapahtumien striimauksia. Suuri osa vapaa-ajasta kuluu musiikkiharrastusten parissa. Hän on myös opiskellut musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa.

Haavisto on ollut mukana Vivamon Raamattukylässä jo kahdentoista vuoden ajan. Se tarkoittaa harrastajateatteria, sekä retkikohteena että kiertueilla.

– Meillä on kolme esityskautta: joulu, pääsiäinen ja touko–elokuu. Kesäkaudella esitämme paria, kolmea näytelmää. Alun perin tulin mukaan vuonna 2011 pääsiäisnäytelmään, Haavisto kertoo.

Sen jälkeen hän on esittänyt kymmeniä rooleja eri näytelmissä: Nooan arkin leijonasta tuhlaajapoikaan, Joosefiin, Juudakseen ja Jeesukseen asti.

PÄÄSIÄISNÄYTELMÄN TEKEMINEN ulkoilmassa on siis harvinaisen tuttu juttu Via Cruciksen uudelle Jeesus-hahmolle.

Myös uuden käsikirjoituksen tekijä AnnaMari Kaskinen on tuttu yhteistyökumppani Panu Haavistolle, sillä Kaskinen on kirjoittanut kaikki Raamattukylän näytelmät.

– Kun työryhmä kysyi minua Via Cruciksen päärooliin, sanoin tietysti heti, että totta kai.

Tässä harjoitellaan kohtausta,

Mutta suljettuani puhelimen tuli aluksi epäuskoinen olo ja suorastaan kauhistus: tässä on sentään nähty legendaarisia suomalaisia näyttelijöitä ennen minua!

Tämä tapahtui syksyllä 2020. Jouluun mennessä esitys oli jo peruttu koronapandemian vuoksi. Pääsiäiseksi 2021 Via Crucis -työryhmä valmisti sanattoman lyhytelokuvan verkkoon. Siinä Panu Haavisto otti Jeesuksen roolia haltuun öisen Helsingin tyhjillä kaduilla. Ohjaaja Markku Arokanto ja näyttelijät tutustuivat toisiinsa ja saivat aikaan jotain konkreettista katsojia varten. Mutta kun myös pääsiäisen 2022 esitys jouduttiin perumaan, Haavisto ehti miettiä, toteutuuko uusi Via Crucis ikinä.

– Tämä rooli on minulle tosi iso juttu, kunniatehtävä! Kunnioitan Jeesuksen pyhyyttä ja mietin sitäkin, onko minulla oikeus esittää häntä. Jokaisella katsojalla on jokin mielikuva Jeesuksesta. Hän herättää monenlaisia tunteita.

Onko Jeesus lammas

vai leijona?

Pääsiäisen kolmessa päivässä kiteytyy

Jumalan suuri suunnitelma ihmisen hyväksi.

TÄNÄ VUONNA Jeesusta esittää Panu Haaviston omin sanoin ”ihan tavallinen tallaaja”, ja hänestä siinä on oma puhuttelevuutensa.

– Raamatun kertomukset ovat minulle taustani takia hyvin tuttuja. Haluan roolityössäni välittää jotain siitä, mikä itselleni on tärkeää ja koskettavaa, Haavisto sanoo.

– Jeesuksessa on ihminen ja Jumala, ja sitä inhimillisyyttä on tärkeää esittää. Jumaluus tulee esiin tekstistä. Ei tässä tarvitse yrittää esittää Jumalaa.

Haaviston mielestä pääsiäisnäytelmän pointti ei ole esittää ”totuutta” vaan luoda mahdollisuuksia tulkita, mitä pääsiäisen tapahtumat ovat voineet tarkoittaa; kokea tunteita, ajatella ja samastua.

Teatterissa häntä viehättää juuri tila – vapaan tulkinnan tila – joka näyttelijälle jää, vaikka hän noudattaakin ohjaajan ohjeita. Jokainen tulkitsee omaa rooliaan. ■

Via Crucis lauantaina 8.4. klo 21–22.30. Vaellus alkaa Senaatintorilta. Kulkue etenee Säätytalon puistoon ja pääportaille sekä palaa sieltä Senaatintorille. Pääsiäisyön messu alkaa Via Crucis -vaelluksen päätyttyä Tuomiokirkossa noin klo 22.30 ja monissa muissa kirkoissa klo 23. Lisätiedot: viacrucis.fi

Vaalien alla mediassa arvioidaan poliitikkojen menestymistä vaalikeskusteluissa. Joissakin listauksissa keskustelijat jaetaan leijoniin ja lampaisiin. Leijonia ovat ne, jotka ovat olleet vahvoja ja lampaita ne, jotka ovat epäonnistuneet. Isojen urheilukilpailujen yhteydessä samaan lajierotteluun joutuvat suomalaiset urheilijat. Ottelun jälkeen eritellään jokaisen henkilökohtaiset voitot ja tappiot nimeämällä lampaat ja leijonat. Kun rohkaisemme ihmistä, saatamme sanoa: ”Älä ole tuollainen lammas!” tai ”Nyt tarvitaan leijonan voimaa!”.

MONESSA PÄÄSIÄISVIRRESSÄ lauletaan lampaasta ja leijonasta. Usein virsien sanoittaja puhuu tarkemmin ilmaistuna uhrikaritsasta ja Juudan leijonasta. Ne ovat molemmat Jeesuksen nimiä. ”On Jeesus, uhrikaritsa, maailman sovittanut, on pyhä Juudan leijona kuoleman kukistanut.” (Virsi 89:5) Samassa säkeistössä Jeesukseen viitataan siis sekä uhrikaritsana että Juudan leijonana.

MITEN IHMEESSÄ JOKU voisi olla samanaikaisesti lammas ja leijona? Mehän nimenomaisesti teemme erottelua näiden kahden eläimen avulla. Tunnistamme politiikan menestyjät ja epäonnistujat, nimeämme urheilusuoritusten voittajat ja häviäjät, annamme lähimmäisimmillemme ohjeita siitä, kumpaan lajiin pitäisi samaistua.

LAMPAANA JA LEIJONANA olemisessa tiivistyy Jeesuksen ainutlaatuisuus ja pääsiäisen sanoma. Jeesus on samanaikaisesti molempia, lammas ja leijona. Pääsiäisen kolmessa päivässä kiteytyy Jumalan suuri suunnitelma ihmisen hyväksi; se, millainen Jeesus on ja mitä hän meille lahjoittaa.

JEESUS ON lammas, joka häviää ja päätyy tappioon. Jeesus kärsii, uhrautuu, tulee häväistyksi, pilkatuksi ja tapetuksi. Hän kantaa meidän puolestamme epäonnistumisemme. Mutta samalla Jeesus on leijona, joka taistelee ja voittaa meidän puolestamme. Voittaa kuoleman, avaa oven taivaaseen. Jeesus on uhri, jotta meidän ei tarvitsisi olla uhreja. Hän on vahva, jotta me saisimme olla heikkoja.

Iloista pääsiäistä!

Teemu Laajasalo

Helsingin hiippakunnan piispa