Suomalaisten lahjoituksilla autetaan ukrainalaisia

Sodasta huolimatta ukrainalaiset yrittävät elää normaalia arkea. Lapset käyvät koulua, mutta koulun pommisuojaa tarvitaan usein. Jotkut nukkuvat yönsäkin siellä.

Kirkon Ulkomaanavun (KUA) hätäapukeräys Ukrainaan on tuottanut tähän mennessä yli 11 miljoonaa euroa. Keräykseen ovat osallistuneet seurakunnat, yksityishenkilöt ja yritykset.

KUA on toimittanut yli vuosi sitten alkaneen sodan alusta lähtien hätäapua Ukrainaan. Viime kesänä järjestö perusti Kiovaan oman maatoimiston, joka on hätäavun lisäksi keskittynyt koulutukseen, psykososiaaliseen tukeen ja koulujen jälleenrakentamiseen.

KUA:n viestintäasiantuntija Ulriikka Myöhänen on viettänyt Ukrainassa sodan alettua yhteensä yli kolme kuukautta. Hän palasi äskettäin Suomeen Pohjois-Ukrainassa sijaitsevasta Tšernihivistä.

– Tampereen kokoisessa Tšernihivissä on vaurioitunut tai tuhoutunut useita kouluja. Ikkunoita ja muita osia on vaihdettu rikkoutuneiden tilalle. Koulujen pommisuojia on varusteltu, jotta niissä voi opiskella ilmahälytysten aikana. Li- säksi kouluihin on toimitettu opiskelutarvikkeita ja urheiluvälineitä sekä generaattoreita sähkökatkoja varten, Myöhänen kertoo. teä, sillä joukossa on paljon pakolaisia ja orpoja, ja monella on lähisukulaisia rintamalla.

LAPSET OVAT SODAN KESKELLÄKIN LAPSIA.

ULRIIKKA MYÖHÄNEN, KIRKON ULKOMAANAPU

Psykososiaalista tukea on Tšernihivissä järjestetty sekä opettajille että oppilaille. Opettajat ja koulupsykologit ovat puolestaan saaneet koulutusta siihen, miten kohdata sodan traumatisoimat lapset.

– Olen käynyt kouluissa seuraamassa, miten järjestön työ on tuottanut tulosta. Lapset ovat sodan keskelläkin lapsia, ja he ovat vaikuttaneet yllättävän iloisilta ja reippailta. Pinnan alla saattaa kuitenkin ky-

KUA AIKOO LAAJENTAA operaatiota muualle Ukrainaan. Järjestö auttaa jo nyt opetussuunnitelman uudistamisessa Kiovan länsipuolella Zytomyrissä sijaitsevaa koulua, joka tuhoutui ohjusiskussa viime keväänä. Koulun 1 200 oppilasta opiskelee tällä hetkellä väistötiloissa.

– Sodasta huolimatta ukrainalaiset yrittävät elää normaalia arkea ja suunnitella tulevaisuuttaan. Se antaa ihmisille raskaiden aikojen keskellä toivoa. Sota on myös saanut aikaan sen, että lapsetkin ovat alkaneet enemmän seurata uutisia, ja he ovat hyvin kiinnostuneita omasta maastaan ja kulttuuristaan, Myöhänen sanoo.

Myös hätäapua tarvitaan edelleen. KUA on toimittanut Ukrainaan ruokaa, vaippoja ja lämmikkeitä yhteistyössä kumppanijärjestöjensä kanssa. Lisäksi on järjestetty lepoon ja oleiluun tarkoitettuja suojatiloja sekä kännykän latauspisteitä.

Munkkivuoren kirkon säilyttämisen puolesta on kerätty 1 180 nimen adressi. Nimiä koottiin munkkivuorelaisessa ruokakaupassa, kukkakaupassa ja yhdessä taloyhtiössä. Asiaan tarttuivat ja adressia kirkon säilyttämisen puolesta alkoivat koota munkkivuorelaiset Eeva-Liisa Palonkorpi, Irmeli Hännikäinen ja Päivi Pekkarinen niemen kirkkoon ja teimme kirjelmät piispa Teemu Laajasalolla, piispa emerita Irja Askolalle, seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäelle ja Munkkiniemen kirkkoherra Päivi Vähäkankaalle, Eeva-Liisa Palonkorpi kertoo. ta myöhemmin seurakuntalaisille kerrottiin, että Munkkivuoren kirkon korjaaminen tulee liian kalliiksi ja se saattaakin olla kirkko, josta luovutaan.

Adressi luovutettiin Vähäkankaalle 16. maaliskuuta. Hän on luvannut toimittaa sen eteenpäin.

Joulukuussa 2022 Munkkiniemen seurakuntaneuvosto päätti, että Munkkivuoren kirkosta ja seurakuntatalosta luovutaan vuoden 2024 lopussa. Seurakunnalle jää vain Munkkiniemen kirkko.

Munkkiniemen seurakuntaneuvosto päätti luopua Munkkivuoren kirkosta. Yli tuhannen nimen adressi vastustaa tätä päätöstä.

– Kokosimme yhteen kirkon hyvät puolet verrattuna Munkki-

Palonkorven mukaan monia munkkivuorelaisia ihmetyttää, miksi vielä vuonna 2021 lakkautettavien kirkkojen listalla oli Munkkiniemen kirkko. Vuot-

Kirkosta luopumisen taustalla olivat taloudelliset syyt ja se, että kirkot kaipaisivat korjaamista.

Kirkkohäät yhä useammalle

Kirkkohallituksen täysistunto esittää kirkolliskokoukselle, että jatkossa kirkolliseen avioliittoon vihkiminen olisi mahdollista, jos toinen vihittävistä on rippikoulun käynyt kirkon jäsen. Tällä hetkellä molempien puolisoiden tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä.

Kirkollinen vihkiminen onnistuu myös, kun vihittävistä toinen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja toinen johonkin muuhun kristilliseen kirkkoon tai kristilliseen uskontokuntaan Suomessa tai ulkomailla.

Kirkkohallituksen esityksen tavoitteena on mahdollistaa moninaistuneessa yhteiskunnassa jokaiselle kirkon jäsenelle mahdollisuus kirkolliseen vihkimiseen myös silloin, kun tuleva puoliso ei ole kirkon tai muun kristillisen yhteisön jäsen. Samalla turvattaisiin kirkon jäsenen oikeus harjoittaa uskontoa myös avioliittoon vihkimisen yhteydessä.

Esityksen taustalla on Paavalin seurakunnassa vuonna 2020 syntynyt aloite.

Lapset leikkivät Tšernihivin koulu numero 21:n raunioissa

Tšernihivissä korjataan pommitettujen koulujen ikkunoita, jotta lapset voivat käydä koulua lähiopetuksessa.

SUOMEN LÄHETYSSEURAN Ukrainakeräyksen tuotto on ollut 330 000 euroa, joka menee perille Luterilaisen Maailmanliiton (LML) kautta. LML on käyttänyt tuen pääasiassa Puolassa ukrainalaisten pakolaisten avustamiseen yhteistyössä maassa toimivan luterilaisen kirkon kanssa. Pakolaisille on perustettu toimintakeskuksia.

Lähetysseuran humanitaarisen avun asiantuntijan Eija Alajarvan mukaan kuudessa Community center -keskuksessa autettiin viime vuonna yli 70 000 ukrainalaispakolaista, joista useampi tuhat oli vammaisia henkilöitä. Myös keskusten työntekijöinä ja vapaaehtoisina on ollut paljon ukrainalaisia.

– Pakolaisia neuvottiin muun muassa maahantulomuodollisuuksissa ja asunnon ja työpaikan hakemisessa. He saivat käteisavustuksia perustarpeiden hoitamiseksi. Näin on voitu suojella pakolaisia erilaisilta lieveilmiöiltä, kuten taloudelliselta ja seksuaaliselta hyväksikäytöltä, Alajarva kertoo.

– Suuressa osassa pakolaisperheistä on vain yksi huoltaja, useim-

Kirkko ja kaupungin juttu palkittiin

EAPN-FIN – Suomen köyhyyden vastainen verkosto on myöntänyt vuoden 2023 Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen toimittaja Kata-Riina Heinonen-Tricaricolle Kirkko ja kaupunki -lehdessä ja Kirkkojakaupunki.fi- verkkomediassa joulukuussa 2022 julkaistulle artikkelille otsikolla Ei varaa valita.

Palkitun artikkelin valokuvat ottanut Jani Laukkanen sai miten nainen, ja siksi tiloissa on järjestetty vertaistukiryhmiä naisille. Siellä on ollut myös ikäihmisten kerhoja ja toimintaa lapsille ja nuorille.

PUOLASSA JA UKRAINASSA on järjestetty ruoka- ja tarvikejakeluja apua tarvitseville. Väliaikaisiin suojiin on toimitettu materiaaliapua, generaattoreita ja lämmittimiä. Lähetysseura lähetti oman työntekijän tukemaan LML:n ohjelmatyötä Puolassa huhti-elokuussa. Avustustyö Ukrainassa ja sen naapurimaissa jatkuu edelleen.

Myös pääkaupunkiseudun seurakunnat ovat lahjoittaneet varoja ukrainalaisten auttamiseksi. Jo keväällä 2022 Helsingin seurakunnat myönsivät 100 000 euroa kriisiapua Kirkon Ulkomaanavun kautta ja 30 000 euroa Suomen Lähetysseuran kautta. Lisäksi seurakunnissa kerättiin lipaskeräyksen, konserttien ja kolehtien kautta ukrainalaisille noin 120 000 euroa. Sen jälkeen myönnettiin 50 000 euron avustus Ukraine Association in Finland -järjestölle. ■

EAPN-FIN:n raadilta kunniamaininnan.

Palkintoraadin mukaan Heinonen-Tricaricon artikkeli oli ihmisläheinen, konkreettinen ja syvältä koskettava, ja siinä kuului vahvasti haastatellun Eija Salon oma ääni.

Raati kiinnitti erityistä huomiota siihen, miten Heinonen-Tricarico onnistui köyhyydestä kärsivän henkilön kautta kertomaan rakenteellisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Tämä teki artikkelista yhteiskunnallisesti merkittävän.

Aikuisena kastetulle oma kummi

Kirkkohallituksen täysistunto esittää kirkolliskokoukselle kirkkojärjestyksen muuttamista niin, että aikuiselle kastetulle olisi mahdollista lisätä kummi tai kaksi kummia.

Aiemmin kummeja on voitu lisätä jälkikäteen ainoastaan lapselle huoltajan suostumuksesta.

Asiasta antaa lopullisen päätöksen kirkolliskokous, joka ryhtyy käsittelemään asiaa ensi toukokuussa.