N
pAlVelUtAloKortteli myyrmäKeen N 2014 ArK-e4500 KAUpUnKiAsUminen, stUdio KlArA biström 84106p
liittyminen ympäristöön 1:2000
N
pAlVelUtAloKortteli myyrmäKeen ArK-e4500 KAUpUnKiAsUminen, stUdio 2014 KlArA biström 84106p
N
Urban drawing 1:2000
AsemApiirros 1:500
N
pAlVelUtAloKortteli myyrmäKeen ArK-e4500 KAUpUnKiAsUminen, stUdio 2014 KlArA biström 84106p
pohjAKerros 1:250
N
pAlVelUtAloKortteli myyrmäKeen ArK-e4500 KAUpUnKiAsUminen, stUdio 2014 KlArA biström 84106p
toinen Kerros 1:250
N
pAlVelUtAloKortteli myyrmäKeen ArK-e4500 KAUpUnKiAsUminen, stUdio 2014 KlArA biström 84106p
KUUdes Kerros 1:250
N
pAlVelUtAloKortteli myyrm채Keen
yKsiö, 42 m2
yKsiö, 42 m2
KAKsio, 54 m2
yKsiö, 42 m2
pAlVelUtAloKortteli myyrmäKeen ArK-e4500 KAUpUnKiAsUminen, stUdio 2014 KlArA biström 84106p
VAlitUt AsUntotyypit KAlUstettUinA 1:100
pAlVelUtAloKortteli myyrmäKeen ArK-e4500 KAUpUnKiAsUminen, stUdio 2014 KlArA biström 84106p
ryhmäKoti A KAlUstettUnA 1:100
1.
1.
tUmmAnhArmAA betoni
2.
lAsi
3.
pUUrimA
4.
VAAleAnhArmAA betoni
2.
3.
4.
jUlKisiVU idästä 1:250
pAlVelUtAloKortteli myyrmäKeen ArK-e4500 KAUpUnKiAsUminen, stUdio 2014 KlArA biström 84106p
jUlKisiVU lännestä 1:250
jUlKisiVU etelästä 1:250
pAlVelUtAloKortteli myyrmäKeen ArK-e4500 KAUpUnKiAsUminen, stUdio 2014 KlArA biström 84106p
jUlKisiVU pohjoisestA 1:250
A
b
b
A
leiKKAUs A-A 1:250
pAlVelUtAloKortteli myyrmäKeen ArK-e4500 KAUpUnKiAsUminen, stUdio 2014 KlArA biström 84106p
leiKKAUs b-b 1:250
pAlVelUtAloKortteli myyrmäKeen ArK-e4500 KAUpUnKiAsUminen, stUdio 2014 KlArA biström 84106p
pAlVelUtAloKortteli myyrmäKeen ArK-e4500 KAUpUnKiAsUminen, stUdio 2014 KlArA biström 84106p
pAlVelUKortteli myyrmäKeen suunnittelun lähtökohtana oli julkisen, puolijulkisen ja yksityisen tilan yhdistäminen rakennuksessa niin, että kulku ja käyttötarkoitus olisivat mahdollisimman helposti hahmottavissa. pyrin välttämään käytävätiloja niin paljon kun mahdollista. tuloksena oli neljä erillistä korkeampaa rakennusmassaa, jossa kahdessa palveluasuntoja ja kahdessa ryhmäkoteja. Asuinmassoja yhdistää pohjakerros, johon on sijoitettu kaikki julkiset toiminnot. pohjakerroksen keskellä sijaitsee puutarha, joka on sekä asukkaiden että vierailijoiden käytössä. Asukkaiden omat puutarhat ja terassit sijaitsevat pohjakerroksen katolla, josta avautuu näkymät sekä korttelin ympäristöön että sisäpihalle. Ulkopuolelta näkymiä avautuu vain hetkellisesti korttelin läpi. julkisiin tiloihin pääsee jokaiselta puolelta yksikerroksisen massan keskeltä, kun taas asuntoihin kuljetaan korkeammissa massoissa sijaitsevista porrashuoneista. porrashuoneista pääsee kuitenkin myös sisäkautta julkiseen tilaan. rakennusten katoilla sijaitsee talosaunat, terassit, ryhmäkotien henkilökunnan työtilat sekä kaksi asuntoa. sisäpihan ja kattoterassin lisäksi myös parvekkeilla on pienet istutuspenkit jotta liikkumisrajoitteisetkin pääsisivät harrastamaan kasvien hoitoa. istutuspenkit ovat n. pöydän korkeudella, jotta ne olisivat helposti käytettävissä ikääntyville. muuten liikkumisvaikeuksia on rakennuksessa huomioitu niin, että kaikki asunnot sekä julkinen tila ovat esteettömiä. portaat ovat myös hieman tavallista matalammat ja pidemmät, jotta ne houkuttelisivat enemmän kun hissi. porrashuoneissa on huomioitu mahdollisesti vilkas käyttö kahdella hissillä. Asuntopohjissa on pyritty erottamaan sänky muusta tilasta, jotta siitä ei tulisi liian houkutteleva kalustuksen keskipiste. sisäpiha saa keidasmaisen tunnelman korkeampien rakennusmassojen keskellä, mutta pysyy silti mahdollisimman aurinkoisena kun sitä ympäröi ”puskuroiva” yksikerroksinen massa. sisäpihaa ympäröivät puurimapaneelit jotka tekevät sisäpihalla oleskelusta suojaisamman päästäen kuitenkin mahdollisimman paljon valoa rakennukseen. monet pohjakerroksen tiloista on myös avattu keskitilaan lasiseinillä mutta suojattu rimoilla jotta tilojen välillä syntyy mukava vuoropuhelu, ei liian paljastava mutta ei luotaan työntävän umpinainen. puurimapanelointia on käytetty samalla ajatuksella myös julkisivuissa. lisäksi paneelit näyttävät selkeästi porrashuoneiden sijainnit, ja parvekkeiden ulkopuolella olevat liikuteltavat paneelit varjostavat myös hieman etelän aurinkoa. toinen julkisivuele on ikkunaviirut, joiden päällä kulkeva pleksilasi heijastaa valoa päivisin, jolloin ikkunat ”häviävät” viirun alle. pimeällä julkisivu taas muuttaa ulkonäköään kun sisältä hohtava valo rajaa selkeät ikkuna-aukot. ryhmäkotien julkisivujen päämateriaalina on käytetty vaaleanharmaata betonia ja palveluasunnoissa tummanharmaata korttelin hahmottamisen helpottamiseksi. pohjakerroksen materiaalina on pääosin lasi, joka auttaa erottamaan rakennuksen julkisen tilan sisäänkäynnit, ja loistaa houkuttelevana pimeässä.
pAlVelUtAloKortteli myyrmäKeen ArK-e4500 KAUpUnKiAsUminen, stUdio 2014 KlArA biström 84106p