1 minute read

Inuiaqatigiinni akisussaaqataaneq

KNI-P INUIAQATIGIINNI AKISUSSAAQATAANERA Illit pillutit atavugut

KNI inuiaqatigiinni pingaaruteqarluinnartumik inissisimavoq, taamaattumik inuiaqatigiinni akisussaaqataanerput suliatsinnut ilaalluinnartarpoq. Siunertaraarput sapinngisamik annertunerpaamik inuiaqatigiinnut tunniussaqarnissarput, aamma suliffik kajungernartunngortissallugu sulisunullu aallussilluartunut ineriartortitsissalluta. Tunniussaqarneq ikiuunnerlu kalaallit kulturitsinni pingaarnersaajuarsimapput, tamannalu anguneqartarpoq ikioqatigiinnikkut ataatsimoornikkullu. Siulivummi ataatsimoorsinnaasimanngikkaluarunik inuuginnarsimasinnaanavianngikkaluarput. Tunniussassaqartarneq pingaartittuaannarsimavarput, inuiaqatigiinnili akisussaaqataanermik oqartoqartanngikkallarmalli ataatsimuussutsimut akisussaaqataaneq kultureralutigu qitiutittuarsimavarput. KNI inuiaqatigiinni akisussaaqataanerup iluani suliaqartuaannarpoq, inooqatigiinnermut, kulturikkut timersornikkullu suliniutit tapersersornissaat annertuumik aalluttuaannarlugu. Nunami killilimmik atugassaqarfiusumi, angalaniarnerullu akisunerujussuani, inuiaqatigiinnilu ingerlatat pingaarutillit siuarsarneqarnissaannut tunniussaqarnissarput uagutsinnut pissusissamisuuginnarpoq. KNI-mi eqqarsartaaserput inuiaqatigiinni akisussaaqataanitsinnik sunnerneqarsimasuuvoq kiisalu pilersuinermi kiffartuussinermilu suliassatta isumaginissaannut tunniusimalluinnarluta ingerlatsinissarput. Nunaqarfiit qanorluunniit mikitigigaluarpata sumiiffinnilu ukioq kaajallallugu unammilleqatigiinnertalimmik ingerlatsinngikkaluaruttaluunniit. Nunatsinni tamarmi pilersuinerup qulakkeernissaanut KNI atavoq. Suliffeqarfiup akisussaassuseqartumik, suleqatigiiffiusumik, pisisartunik qitiutitsiffiusumik nutaamillu eqqarsarfiusumik ineriartortinneqarnissaa KNI-mi eqqummaariffigaarput. Suliffeqarfimmi pingaartitavut Kalaallit Inuunerat Ilorlermik paasisimasaqarfiginninnermik ataqqinninnermillu tunngaveqarput. Nunatta pitsaasumik ineriartortinneqarnissaani - Nunarput tamaat sumiiffinnilu ataasiakkaani - suleqataarusuppugut. Taamaattumik inuiaqatigiinni akisussaaqataanermik suli nukittunerusumik peqataanissatsinnut soqutigisallit allat KNI-p suleqatigisarpai. KNI-p inuiaqatigiinni akisussaaqataanermut politikkiani pingaarnertut sammineqarput piginnaanerit pigisavut atorlutigit inuiaqatigiinni pisariaqartinneqartut qanoq ililluta iluaqutaaffigisinnaanerlutigit.

Piujuaannartitsineq

KNI-p kissaatigaa ineriartornerup piujuaannartitsiffiusumik ingerlanneqarnissaanut iluaqutaasussanik tunniussaqarnissani. Tamanna isumaqarpoq ulluinnarni suliarisartakkatta avatangiisimut sapinngisamik sunniuteqarnerlunnginnissaa suliniutigiuaripput.

Isumaqarpugut piujuaannartitsinissamut suliniaqataalluarnitsigut KNI-p isertitassai pitsanngorsaavigineqarsinnaasut kiisalu avatangiisimut inuiaqatigiinnilu ingerlatseqataalluarluta inooqataanikkullu tunngavisseeqataalluta.

Ukiup naatsorsuiffiusup ingerlanerani piujuaannartitsinissamut KNI-p periusissiaa immikkoortortaqarfiit tamarmik peqataaffigisaat suliarineqarpoq.

Inuiaqatigiinni akisussaaqataanermi suliaqartut tassaapput pisortaaneq, sulisoqarnermut pisortaq, nittarsaassinermut pisortaq kiisalu inuiaqatigiinni akisussaaqataanermut suliniuteqarnermut sulialik CSR manager, taakkulu qaammatit pingasukkaarlugit ataatsimiittarput. Suliaqartut taakku pisortaarnermik aqutsisuuffigineqarput CSR managerilu ingerlatsisuulluni ataqatigiissaarisuuvoq.

Piujuaannartitsinissamut suliniutinut suliffeqarfissuup tamarmi peqataatinnissaa qulakkeerniarlugu suliniutit ingerlanneqartartut qanoq ingerlanneqartarnerat takussutissiami ataaniittumi takuneqarsinnaavoq.

Siulersuisut (akuersisussat) Pisortaaneq pisortaaqatigiillu (aalajangiunneqartussanik aalajangiisussat) Inuiaqatigiinni akiussaaqataanermi suleqatigiit pisortaanermit aqunneqartut (suliniutit aamma killiffiit) Piujuaannartitsinermut suleqatigiit CSR managerimit aqunneqartut (ingerlatsinerit, atuuttunngortitsinerit nalunaarusiornerillu) Ingerlatsiviit immikkoortortaqarfiillu (ingerlatsisussat)

This article is from: