SULIFFEQARFIK PILLUGU PAASISSUTISSAT
UKIUMOORTUMIK NALUNAARUT 2021/2022 Ukiumoortumik nalunaarut 2021/22
1
KNI A/S Ukiumoortumik nalunaarut 2021/2022 Ilusilersuisoq aamma assiliisoq: KNI-mi pilerisaarinermik immikkoortortaqarfik, Mads Pihl Saqqummiunneqarpoq: August 2022
Ukiumoortumik nalunaarut 2021/22
2
NALUNAARUT SULIFFEQARFIK PILLUGU PAASISSUTISSAT
GOVERNANCE
4
Aqutsisut nalunaarutaat
16
Nalaannerlunneqaataasinnaasut
4
Suliffeqarfik pillugu paasissutissat
17
Paasissutissat siulersuisunut tunngassutillit
6
Suliffeqarfissuarmi kisitsisit pingaarnerit najoqqutassallu
8
Siulersuisut aamma qullersaqarfik
44
Suliffeqarfiup aaqqissuussaanera
UKIUMUT NAATSORSUUTIT
18
Imai
SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT
10
Aningaasaqarnerup nikerarnera
14
Siunissamut takorluukkat
14
Inuiaqatigiinni akisussaaqataaneq
15
Niuernermi ingerlatat
Ukiumoortumik nalunaarut 2021/22
3
SULIFFEQARFIK PILLUGU PAASISSUTISSAT
AQUTSISUT NALUNAARUTAAT Ukiuni arlalialunni naatsorsuutinut pingaarnernut inississuinermi eqqunngitsumik inississuisoqartarsimanera kiisalu sulisut akornanni atugarliortoqarsimanera pissutigalugu KNI A/S-ip ingerlalluaqqilernissaa ukiumi naatsorsuiffiusumi kingullermi tamakkiisumik pingaartillugu suliarineqarsimavoq. Suliassaq imaannaanngitsuusimavoq, sulialli iluatsilluartumik inerneqarnera naammagisimaarlugu oqaatigisinnaavarput. 2021/22-mi akileraarutit suli akilernagit ukiumut angusat 135,1 mio. DKK-iusut aamma sulisut akornanni naammagisimaarinninnerup qaffasinnera tun– ngavigalugu suliffeqarfiup ingerlateqqinnissaanut suliffeqarfiullu ineriartorteqqinnissaanut tunngavissaqarluarpugut. Nukissaqarluaqqilerluta pisisartunik qitiutitsinerput ingerlateqqissavarput niuernikkullu ingerlatsinitsinni pisarialinnik naleqqussaanissarput qulakkiissallutigu.
Naatsorsuutinut inississorneqarsimasunik sulisullu naammagisimaarinninnerinik suliaqarneq
2020/21-mut ukiumoortumik naatsorsuutit naammassineqarmata naatsorsuutinut inississorneqarsimasut arlariit suli torersarneqarnissaat kiisalu sulisut ilaasa akornanni siorna atugarliortoqarsimanera paasineqartoq suliassaralutigu ilisimavarput. Pineqartut taakku marluk suliffeqarfiup 2020/21mut ukiumoortumik nalunaarutaani aqutsisut nalunaarutaanni nassuiarneqarput. Naatsorsuutinut inissinneqarsimasut akunnakusoortortallit misissorluaqqissaarneqarnerannut pitsaassusaannillu nakkutilliilluni misissuilluni sulinerup naammassineqarnissaannut nukippassuit atorneqarsimapput. Aammali naatsorsuutinut inissinneqarsimasut allat pissusissamisuunngitsortaqarnersut ujaasiffigineqarnikuupput. Misissueqqissaarnermi pitsaassutsinillu nakkutilliilluni misissuinermi suli allanik iluarsisassaqartoq paasinarsivoq, taamatulli misissuinermi pissusissamisuunngitsunik allanik nassaartoqanngilaq, tamannalu pitsaasuuvoq. Misissueqqissaarnermi aamma siunertarineqarpoq politiinut allanik nalunaaruteqartoqassagaluarpat inatsisitigut naliliinissamut atugassanik uppernarsaatissanik pissarsinissaq. Sulianut tunngasut misissorneqartut paasiniagassartarpassuaqarput, taamaattumik aalajangiinissamut qularnaatsumik tunngavissaqartoqarniassammat uppernarsaatit suliffeqarfiup eqqartuussissuserisuisa sukumiisumik misissorpaat. Inatsisitigut naliliinissamut maanna suliaqartoqarpoq, 2022-milu ukiarsariartungajalernerani inerniliisoqarnissaa ilimagineqarpoq.
Suliffeqarfimmi sulisut naammagisimaarinninnissamut atugassaat ukiup ingerlanerani aamma annertuumik misissuiffigineqarnikuupput. Sulisut nalinginnaasumik naammagisimaarinninnerat annertuujusoq misissuinermi paasineqarpoq, sulisullu atugarliorsimasut tassaasut suleqatigiit aalajangersimasuinnaat akuersaarneqarsinnaanngitsumik pissusilersorfigineqarsimasut. Ajornartorsiut inuit ikittuinnaat nalaassimagaluaraat KNI-mi sulisut kikkulluunniit atugarliorsimappata tamanna akuerineqarsinnaanngilaq. Taamaattumik ajornartorsiortitsisinnaasumik pissusilersornerit sukkanerusumik qularnaannerusumillu paasineqartarniassammata suliarineqartarniassammatalu iliuutsinik naqqiissuutaasussanik suliffiup iluani ingerlatseriaatsinik politikkinillu sukaterisoqarnikuuvoq. Kinaassutsimik ersersitsisuunngitsumik ilisimasamik ingerlatitseqqissinnaanermut periarfissaq suliffeqarfiup 2018-imi pilersitaa sulisut qanimut oqaloqatigereernerisigut allanngortinneqarnikuuvoq, taamatullu periarfissamik atuinermi toqqissisimanarnerusumik atuisoqarsinnaanera annerulerluni.
Suliffeqarfiup aningaasaqarnikkut nutaanik atugassaqarnera
Naatsorsuuserinermi inissitat ajornartorsiutigineqartut torersarneqarnerini paasinarsivoq suliffeqarfiup ingerlataasa ilai aningaasaqarnikkut imminnut akilersinnaanngitsumik ingerlanneqartut. Pineqartullu tassaapput nioqquteqarnermik ingerlatsivik aamma Neqi A/S. Suliassanut arlariinnut unammillernermut tunngavissaqanngitsunut tunngatillugu ingerlatsiviit marluullutik kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqarnikkut Namminersorlutik Oqartussaniit akilerneqartarput. Suliffeqarfiit pineqartut aningaasaqarnerat piviusumiit pitsaanerujussuartut isikkoqarsorineqarnerat tunngavigalugu akiliutaasartussat ukiuni arliinni isumaqatiginninniutigineqartarsimapput. Neqi A/S-ip aningaasaqarnerata nikerarnera paasinanngitsunngorsagaq ima paasinarsisinneqarsimavoq suliffeqarfik ingerlalluartoq, ukiunilu arlalinni kiffartuussinissamik isumaqatigiissumi akiliutigineqartartut naammaginartuusimasut. Maanna paasinarsivoq Neqi A/S-ip kiffartuussinissamik isumaqatigiissutikkut akilerneqartarnera annertuumik qaffanneqanngippat attanneqarsinnaanngitsumik annertuumik amigartoortuassasoq.
SULIFFEQARFIK PILLUGU PAASISSUTISSAT INGERLATSEQATIGIIFFIUP TAAGUUTAA: KNI A/S ULLUINNARNI TAANEQARTARTUT: Pilersuisoq Polaroil NAJUGAQ: J. M. Jensenip Aqq. 2, Postboks 319 3911 Sisimiut
Oqartussat Postboks 1015, 3900 Nuuk - (100 % piginneqataassutigalugit)
CVR-normu: 16 60 73 98 Kommune najugaq: Qeqqata Kommunia Ukioq naatsorsuusiorfiusoq : 1. april – 31. marts
Kukkunersiuineq
Piginnittut
Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik
Oqarasuaat: +299 86 24 44
Ukiumoortumik nalunaarut 2021/22
Telefax: +299 86 23 96 E-mail: info@kni.gl Nittartagaq: www.kni.gl
4
PricewaterhouseCoopers Statsautoriseret Revisionspartnerselskab
SULIFFEQARFIK PILLUGU PAASISSUTISSAT
Nioqquteqarnermik ingerlatsiviup pisiniarfiit quillu amerlanersaasa pisariaqartinneqartumik aningaasalersorneqarnissaannut naammattunik isertitaqartarnera aamma paasinarsisinneqarsimavoq. Tamanna taamaassimanngitsoq paasinarsivoq. Nioqquteqarnermik ingerlatsiviup aningaasaqarnera maanna imaappoq, nunatsinni inuit nutserarnerat maannakkutut ingerlaannassappat ingerlatsivik ukiumi nalinginnaasumi annikitsuinnarmik sinneqartoorsinnaasoq, ukiullu ikittuinnaat ingerlanerini amigartoorluni ingerlalerumaartoq. Taamatut atugassaqarnerup allanngornerani suliffeqarfiup periusissiaata ilaa nalilersoqqinneqartariaqarpoq niuernermillu ingerlatsinermi ingerlallualernissamut suliniutinik aallarnisaasoqarluni. Taamatut suliaqarnissaq ukiuni aggersuni aqutsisut pingaartillugu ingerlatissavaat. Neqi A/S-ip aamma nioqquteqarnermik ingerlatsiviup ajornartorsiuteqarnerat KNI A/S-ip kisimiilluni aaqqissinnaan‑ ngilaa. Taamaattumik assigiinngitsunik aaqqiissuteqarsinnaanerit pillugit suliffeqarfimmiit Namminersorlutik Oqartussat qanimut oqaloqatigineqarput. Attanneqarsinnaasumik aaqqiisoqarnissaanut piffissaq sivisooq ingerlaqqaassasoq suliffeqarfiit taakku marluk paasivaat, taamaattumik attanneqarsinnaasumik aaqqiisoqarnissaata tungaanut Neqi A/S-imi nioqquteqarnermillu ingerlatsivimmi ingerlatat ingerlanneqaannarnissaannut qulakkeerinninissamut isumaqatigiissuteqartoqarnikuulluni.
Ulluinnarni ingerlatsineq sulisut qulakkeernikuuaat
Ukiut kingulliit KNI A/S-imi sulisunut oqitsuinnaasimanngillat. Covid-19 pissutigalugu ingerlatseriaatsit killilersuutillu nutaat piffissap sivikitsuinnaap iluani ulluinnarni ingerlatsinermut sulisut atuutsilertariaqartarsimavaat. Naatsorsuutinut tunngasut paasiniarluarneqartut sulinermilu atugarissaarnermut tunngasut misissorneqartut aqutsisunit tamakkiisumik malinnaavigineqarnikuupput, aammali kikkunnit tamanit malinnaavigineqarnikuulluni nunatsinnilu tamarmi pisisartutsinniit eqqarsarnartoqartinneqarluni. Tamakku pisut sulisutta siullersaallutik malugaat.
Taamatut ajornartoornerup nalaani KNI A/S-imi sulisut tatiginarlutik sulisimaqaat, ulluinnarnilu ingerlatsineq nunatsinnilu ingerlatatsinni tamani ulluinnarni sulinerup ingerlaannarnisssaa qulakkeernikuullugu, saniatigullu Covid-19-imut tunngatillugu pisortat piumasaqaataat eqquutsinniartuarnikuullugit. Tamanna pillugu sulisut tamavimmik qutsavigineqangaarput. Suliffeqarfiup siunissamut tatigineqaqqilernissaanut annertuumik suliaqarnissamut aallerteriarnissaq sulisut tatiginartuunerisa tunngavissilluartussaavaat. Suliniutit arlallit pisisartunut sammititat aallartisarneqareernikuupput, suliassatsinnillu siunissami aamma pikkoriffiginnilluta sunniuteqarluartumillu ingerlatsinissatsinni qulakkeerinnittussanik ineriartortitsinissamik suliniutissat annerusumik aamma sammineqaqqilerumaarput. Aappaagu angusassat pitsaanerulereersimanissaat anguniagaraarput, aappaagumi ukioq KNI A/S-imut nalinginnaanerulerumaartoq qilanaaraarput. Pisisartutta suleqatigisartakkattalu naammagittaqalutik pisimanerinut qutsavigaavut sulisuvullu aammaartumik qutsavigeqqillutigit. Jeppe Jensen Pisortaaneq
Ukiumoortumik nalunaarut 2021/22
5
SULIFFEQARFIK PILLUGU PAASISSUTISSAT
KISITSISIT PINGAARNERIT
najoqqutassallu
Kisitsisit pingaarnerit
1/4 - 31/3 2021/22
1/4 - 31/3 2020/21
1/4 - 31/3 2019/20
1/4 - 31/3 2018/19
1/4 - 31/3 2017/18
2.443,7
2.481,6
2.535,0
2.474,6
2.428,2
Pingaarnertut ingerlatanit angusat (EBIT)
160,0
35,7
109,0
149,4
147,2
Aningaasanik nalilitsigut angusat
(24,9)
(22,6)
(25,1)
(36,0)
(55,2)
Akileraannginnermi angusat
135,1
13,0
83,9
113,4
91,9
Ukiumut angusat
89,6
12,8
54,5
75,5
60,7
Sanaartugaatinik pigisat
842,4
770,5
1.118,4
1.049,8
971,7
Nioqqutissat uninngasuutit
796,8
859,6
971,0
890,2
875,1
99,0
84,3
76,7
81,8
81,0
Piginnittumut nammineq aningaasaatit
1.535,2
1.054,4
1.027,0
1.086,0
1.130,6
Oqimaaqatigiissaakkat katillugit nalingi
2.633,9
2.060,8
2.254,1
2.112,0
2.104,9
125,4
116,0
141,8
154,3
110,6
1/4 - 31/3 2021/22
1/4 - 31/3 2020/21
1/4 - 31/3 2019/20
1/4 - 31/3 2018/19
1/4 - 31/3 2017/18
EBIT - margin (%)
6,5%
1,4 %
4,3 %
6,0 %
6,1 %
Aningaasaliissuteqarnermi iluanaarutit (%)
31,7%
12,9 %
14,4 %
18,8 %
19,2 %
Ilanngaasereerlugit kaaviiaartitat / aningaasaatinut aningaasaliissutit
3,7
3,4
2,0
2,1
2,3
Attartorluni aningaasalersuutit
0,4
0,7
0,8
0,7
0,6
5,8%
1,2 %
5,3 %
6,9 %
5,4 %
57,6%
51,2 %
45,6 %
51,4 %
53,7 %
3,28
8,22
4,40
3,35
3,42
(mio. DKK)
Angusat Ilanngaasereerlugit kaaviiaartitat
Oqimaaqatigiisitsineq
Nioqqutissarsisisatta akiitsui
Sanaartornermi atortussanut aningaasaliinerit
Kisitsisit najoqqutassat
Piginnittumut nammineq aningaasaatit erniaat (%) Akiliisinnaassuseq (%) Ilanngaatissat peereerlugit akiitsut erniallit / EBITDA
Ukiuni sanillersuussiffiusuni 1/4 - 31/3 2020/21 kisitsisit tunngavigineqartut innersuussutinik 1-imi nassuiarneqartutut kukkunerni pingaarutilinni paasineqartuni iluarsineqarput
Ukiumoortumik nalunaarut 2021/22
6
SULIFFEQARFIK PILLUGU PAASISSUTISSAT
Ukiumoortumik nalunaarut 2021/22
7
SULIFFEQARFIK PILLUGU PAASISSUTISSAT
SIULERSUISUT
aamma qullersaqarfik Svend Hardenberg
Najaaraq Christiansen
Inuuik: 1969
Inuuik: 1982
2021-miilli siulersuisunut siulittaasoq (Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit toqqarneqartoq).
2016-imiilli siulersuisunut siulittaasup tullia (Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit toqqarneqartoq).
Ilinniagaq: Cand.merc. Aaqqissuussineq aamma periusissiorneq
Ilinniagaq: HD – Naatsorsuuserinermi aningaasaqarnermilu aqutsineq aamma Cand.scient. adm.
Maannakkut atorfigisaq: Piginneqataasoq Kalaallillu Nunaanni suliffeqarfinni mikinerusuni arlalinni siulersuisunut ilaasortaq. Piginnaasat: Suliffeqarfinni anginerusuni mikinerusunilu qullerpaani aqutsisuni siuttutut siulersuisunilu suliaqarnermik misilittagalik. Isumaqatigiissutinut tunngasunik pisariusunik nunarsuarmilu tamarmi suliniutinik nunarsuaq tamakkerlugu isumaqatiginninniartarnermik annertuumik misilittagalik. Suliffeqarfinnik ilorraap tungaanut saatitsiniarnermik attaveqaatinik atortulersuutinillu pisariusunik ineriartortitsinermik kiisalu politikkikkut aalajangiiniartarnermik sukumiisumik ilisimasalik.
Maannakkut atorfigisaq: Ini A/S aningaasaqarnermi pisortaq, Aningaasaqarnermut siunnersuisoqatigiinni ilaasortaq. Piginnaasat: Inuiaqatigiit aningaasaqarnerinik inuussutissarsiutinilu naatsorsueqqissaarinermik suliaqarnermik misilittagalik.
Annette K. Sadolin
Michael Skourup
2014-imiilli siulersuisunut ilaasortaq (Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit toqqarneqartoq).
2021-miilli siulersuisunut ilaasortaq (Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit toqqarneqartoq).
Inuuik: 1966
Inuuik: 1947
Ilinniagaq: Cand.jur. Maannakkut atorfigisaq: Suliffeqarfinni arlariinni akissarsiaqaatigalugu siulersuisuni ilaasortaq. Piginnaasat: Nunat assigiinngitsut akornanni qullerpaani aqutsisuni siuttutut aamma suliffeqarfinni annerusuni siulersuisuni suliaqarneq. Taassuma saniatigut periusissiorluni suliaqarnermik, aaqqissuussinermik sulisoqarnermilu pissutsinik, inatsisilerinermut tunngasunik, nalorninartoqarfiusuni aqutsinermi kiisalu tuniniaanermik pilerisaarinermillu annertuumik misilittagalik
Ilinniagaq: Cand.merc., M.Sc.B.A.Ec. CBS. Maannakkut atorfigisaq: Namminersortoq, pisortaq, siulersuisuni ilaasortaq, QAK-mi allattoqarfimmi aqutsisoq. Piginnaasat: Niuernikkut ineriartortitsinermik ukiut 25-t sinnerlugit suliaqarnikoq, ilaatigut periusissiornermik aningaasaqarnermillu aqutsinermik suliaqarsimasoq. Nammineq ingerlatamik siunnersertitut suliffiuteqarnikkut aalisarnerup niuernerullu iluani nunarsuaq tamakkerlugu suliassani siulersuisuni sulinikkut annertuumik misilittagalik.
Lone Møller Olsen
Søren Hald Møller
2019-imiilli siulersuisunut ilaasortaq (Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit toqqarneqartoq).
2020-miilli siulersuisunut ilaasortaq (Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit toqqarneqartoq).
Ilinniakkat: Kukkunersiuisoq naalagaaffimmit akuerisaq, Cand.merc.aud., CBS.
Ilinniagaq: Cand.phil.Inuiaqatigiilerineq.
Inuuik: 1958
Maannakkut atorfigisaq: Qallunaat Nunaanni suliffeqarfinni annerusuni siulersuisunut ilaasortaaffilik. Piginnaasat: Aningaasalersuinermik ilisimasaqarluinnartoq, tamatumani ilaatigut nalorninartoqarfiusuni aqutsineq, naatsorsuuserineq, aningaasaliinerit/aningaasalersuinerit, akileraarutit il.il. Aqutsilluarnermik naleqarnerulersitsinermillu ilisimasalik kiisalu niuernermi periusissiornermik atuutsitsilernermillu misilittagaqarluartoq.
Ukiumoortumik nalunaarut 2021/22
8
Inuuik: 1960
Maannakkut atorfigisaq: Siunnersortitut namminersortoq angallammilu aquttoq. Piginnaasat: Periusissiorluni aqutsineq attaveqaqatigiinnerlu, pisortani allaffissornikkut aqutsinermik annertuumik misilittagalik kiisalu Namminersorlutik Oqartussani Namminersorlutillu Oqartussani aqutsinermik misilittagalik, siulersuisuni sulineq.
SULIFFEQARFIK PILLUGU PAASISSUTISSAT
Dorthea Isaksen
Jonas Aronsen
2015-imiilli siulersuisunut ilaasortaq (sulisut qinigaat).
2019-imiilli siulersuini ilaasortaq (sulisut qinigaat).
Inuuik: 1971
Ilinniakkat: Ilaqutariinnik peqqissaanermik ilinniagalik, akuerisaasumik JTI-mik misilitsitsisarneq kiisalu HRM-imi Master Class. Maannakkut atorfigisaq: KNI A/S-imi sulisoqarnermut immikkoortortaqarfimmi pisortamut tullersorti. Piginnaasat: Aaqqissuussinermik ilinniartitaanermillu suliaqarnermi misilittagalik.
Inuuik: 1971
Ilinniakkat: Pre-MBA, Contra Lederuddannelse, niuerneq aaamma allaffissorneq. Maannakkut atorfigisaq: Nunap immikkoortuani Kitaani pisortaq, KNI A/S. Piginnaasat: Pisiniarfimmi aqutsineq ingerlatsinerlu. Sulisorisanik aqutsineq. Tuniniaaneq nioqqutissarsiniarnerlu kiisalu uninngasuutinik aqutsineq.
Majaq Heilmann Inuuik: 1986
2019-imiilli siulersuini ilaasortaq (sulisut qinigaat). Ilinniakkat: Aqutsisutut ilinniagaq, tuniniaaneq aamma kiffartuussineq, niuerneq aamma allaffissorneq. Maannakkut atorfigisaq: Nerisassaanngitsunik nioqquteqarnermi pisortaq, KNI A/S Piginnaasat: Nioqqutissanut aalajangersimasunut nioqqutissarsiniarnermullu aqutsineq. Tuniniaanermi nioqqutissanillu ineriartortitsineq aamma pisortaaqataasutut aqutsinermik misilittagalik.
PISORTAANEQ Jeppe Jensen
Inuuik: 1980 KNI A/S-imi august 2021-miilli pisortaaneq. Ilinniagaq: Cand.merc.IB (Nunarsuaq tamakkerlugu niunermik ingerlatsineq). Piginnaasat: Aqutsineq, niuernermik sulisunillu ineriartortitsineq kiiisalu periusissiornermik atuutsitsilernermillu misilittagalik.
Ukiumoortumik nalunaarut 2021/22
9
SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT
ANINGAASAQARNERUP NIKERARNERA Suliffeqarfissuaq
13.038
135.112
83.914
113.443
91.859
Suliffeqarfissuaq akileraarutit suli akilernagit 135,1 mio. DKK-nik sinneqartoorpoq, ukiumi naatsorsuiffiusumi siuliani 13,0 mio. DKK-nik sinneqartoorluni. Piginnittumut nammineq aningaasaatit 341 mio. DKK-nik amigartoorfiusumik iluarsineqarnikuupput, tamannalu nioqquteqarnermik ingerlatsivimmi Neqi A/S-imilu sanaartugaatit nalillit nalikilliartornerannik misissuisimanermit pivoq. Ingerlatat taakku marluusut maannakkut aningaasaqarnerat tunngavigalugu nalikillliartornermik misissuineq pinikuuvoq, taamaattumillu pissusissamisuunngitsumik ingerlatsisoqarsimanerata sunniutigisimasaanik tunngaveqaratik. Nioqquteqarnermik ingerlatsiviup aamma Neqi A/S-ip maannakkut aningaasaqarnerat tunngavigalugu misissuinerup paasinarsisippaa nalikilliliinissaq pisariaqartoq. Nalikillisassat taakku ukiuni siusinnerusunili nalikillilerneqarsimasussaagaluarput, taamaattumik naatsorsuuserinermi malittarisassat atuuttut tunngavigalugit piginnittumut nammineq aningaasaatinut toqqaannartumik inissinneqarnikuullutik.
20/21 21/22 19/20 KNI katillugit - akileraarutit akilinnginnerini allanngorarneq (t. DKK) 1
17/18
18/19
2.443.684
2.481.606
2.535.000
2.474.600
2.428.200
Ukiumi naatsorsuusiorfiusumi 2021/22-mi kaaviiaartitat 2.444 mio. DKK-pput, ukiumut siulianut naatsorsuiffiusumut sanilliussigaanni 38 mio. DKK-nik appariaateqarlutik. Taamatut allanngortoqarnera nioqquteqarnermik ingerlatsivimmi aamma ikummatissaqarnermik ingerlatsivimmi kaaviiaartitat 2 %-imik aamma 1 %-imik ikileriarnerinik pissuteqarpoq.
17/18 18/19 19/20 20/21 21/22 KNI-mi ukiuni kingullerni tallimanut takussutissaq (t.DKK)
Kukkunerit pingaaruteqarluinnartut nalikilliartortoqarneranillu misissuinerit Ukiumi naatsorsuiffiusumi naatsorsuinermi inississorneqarsimasut, nioqqutinik uninngasuutit sanaartukkallu nalillit pigisat inaarutaasumik misissoqqissaarneqarsimapput, pitsaassusaannillu nakkutilliilluni misissuisoqarsimalluni, tassami 2020/21-mi ukiumoortumik nalunaarusiornermi ukiut ingerlanerini eqqunngitsoqartarsimanera paasineqarpoq. Ukiut siuliini naatsorsuutinut inississorneqarsimasunut taakkununnga tunngatillugu akileraarutit suli akilinnginnerini minus 82 mio. DKK-nik iluarsiisoqarpoq, taakkulu ukiut siuliini naatsorsuutinut pingaarutilittut kukkunertut suliarineqartussaapput, taamaattumillu piginnittumut namminermut aningaasaatinut sunniuteqassallutik. Kukkunerit ukiunut naatsorsuiffiusunut 2020/21-mut aamma 2021/22mut toqqaannartumik sunniuteqassanngillat. Nioqqutinik uninngasuutit sanaartukkanillu atortuutit misissornerinut ilaliullugu nioqquteqarnermik ingerlatsivimmi Neqi A/S-imilu sanaartugaatit nalillit nalikilliartornerisa misissorneqarnerat ingerlanneqarnikuuvoq. Nioqquteqarnermik ingerlatsiviup aningaasaqarnera pisiniarfinnut quinullu amerlasuunut pisariaqarluinnartumik aningaasaliiviginissaannut naammattumik isertitaqarsinnaanera maannamut isikkoqarsimagaluarpoq. Nioqquteqarnermilli ingerlatsiviup aningaasaqarnerata paasinarsisippaa ukiumi nalinginaasumi ingerlatsivik amerlanngitsuinnarnik sinneqartoorsinnaasoq. Nunatsinni inuit nutsernerat maannakkutut ingerlaannassappat sinneqartoortarneq ukialun‑ nguit ingerlanerinnaani amigartoorfinngorsinnaavoq. Taamatut inissisimasoqarnera tunngavigalugu nioqquteqarnermik ingerlatsiviup sanaartugaataasa nalillit nalikilliartornerat aqutsisuusut misissortittariaqarsimavaat. Nalikilliartortoqarneranik misissuisimanerit takutippaat akileraarutit suli akilertinnagit 283 mio. DKK-nik nalikilliliinissamik pisariaqartitsisoqartoq. Ukiumoortumik nalunaarummi 2020/21-mi itisilerneqartutut suliffeqarfiutigisap Neqi A/S-ip nalilerneqarneranut atatillugu ajornartorsiuteqartoqarpoq, tassami pissusissamisuunngitsumik siusinnerusukkut nuunneqartarsimasut utertinneqarnerini paasinarsivoq Neqi A/S ukiuni arlalinni amigartoorfiulluni ingerlanneqarsimasoq. Taamaattumik Neqi A/S-ip sanaartugaataasa nalillit nalikilliartornerisa misissornissaat pisariaqarsimavoq, misissuinermilu paasinarsivoq akileraarutit suli akilinnginnerini 70 mio. DKK-nik nalikillilerneqartariaqartut. Nioqquteqarnermik ingerlatsivimmi Neqi A/S-imilu ani‑ ngaasaqarnikkut ajornartorsiortoqarsimanera taaneqartoq ukiuni siuliinili atuussimavoq, tamannali naatsorsuutitigut
eqqunngitsoqarnera pissutigalugu saqqummiunneqarsimanatik. Ukiuni siuliini tunngaviusumik annertuumik kukkuneqartoqarsimanera pineqarpoq, taakkulu naatsorsuuserinermi inatsisit atuuttut tunngavigalugit piginittumut namminermut aningaasaatinut toqqaannartumik inissinneqartussaapput.
Takussutissamut oqaaseqaat: Nalikilliartortoqarnerani misissuisimanerit paasisat tunngavigalugit 2020/21-mi angusat iluarsineqarput. 1
Ukiumoortumik nalunaarut 2021/22
10
SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT
Piginnittumut nammineq aningaasaatit ulloq 1. april 2020 atuuttunngorlugit iluarsineqarput. Iluarsiineq 2020/21-mi angusanut sunniuteqarpoq, tassami pigisat nalillit nalikillineqarnerat kingumoortumik nalunaarsorneqartussaammata. Suliffeqarfissuup akileraarutit akilinnginnerini 2020/21-mi 12,5 mio. DKK-nik amigartooruteqarluni angusai akileraarutillu suli akilernagit 13,0 mio. DKK-nik sinneqartoorutitut iluarsineqassapput. Ukiut siuliini angusanut iluarsiinerit aamma piginnittumut namminermut aningaasaatit, matuma siuliani taaneqartut, sunniutaat takussutissami matuma kingornaniittumi takuneqarsinnaapput*.
Ukiut siuliini naatsorsuiffiusuni nalorninaatillit pingaarutillit suliarineqarnerat
Taamaattumik suliffeqarfissuup natsorsuutaani nioqquteqarnermik ingerlatsiviup quersuarmilu nioqquteqarnikkut uninngasuutaasa 533 mio. DKK-nik, kiisalu ukiumut naatsorsuutini 498 mio. DKK-nik Neqi A/S-imut tunngatillugu sanaartukkat nalillit pigisai, sulifeqarfissuup ukiumut naatsorsuutaanut 66 mio. DKK-nut tunngasoq kiisalu suliffeqarfiit piginneqataaffigisat 92 mio. DKK-nik naleqartut nalilerneqarnerisa allanngoratarsinnaanerat ukiumi naatsorsuiffiusumi 2020/21-mi nalunaarutigineqarpoq.
Matuma siuliani taaneqartut tunngavigalugit avataaniit ikiorneqarluni KNI A/S ukiumi naatsorsuiffiusumi matumani nioqquteqarnermik ingerlatsivimmi uninngasuutigineqartut annertuumik misissuiffiginikuuai kiisalu quini uninngasuutit nalingisa naatsorsorneqartut sapinngisamik qulakkeernissaat anguniarlugu ulloq 31. marts 2022 uninngasuutinik naatsorsuinermi ingerlatseriaatsinik nakkutilliillunilu misissuisarnernik periutsinik nutaanik atuuttunngortitsilluni. Ukiumi naatsorsuiffiusussami nioqqutissat tuniuminaatsut nalikillineqarnissaannut tunngavissanik suliaqartoqarumaarpoq. Taamatut misisissuineq ukiumi naatsorsuiffiusumi nalilersuinernut iluarsiinernullu tunngaviulluarsimapput, taamaattumik uninngasuutit nalillit nalilerneqarneranni nalorninartoqarsimanera maannakkut pissusissamisoortumik ingerlasoqalersutut nalilerneqarpoq. Neqi A/S-imi sanaartugaatit nalillit nalilerneqarnerinut tunngatillugu taakku tamakkiisumik nalikillilerneqassapput. Neqi A/S-imut tunngatillugu siunissami ungasinnerusumi atugassaritineqartussanut tunngatillugu Namminersorlutik Oqartussanut KNI A/S aamma oqaloqateqarnikuuvoq. Aalajangiunneqarpoq Neqi A/S-ip piginnittumut namminermut aningaasaatai KNI A/S-ip pilerseqqissagai kiisalu suliffeqarfiup ingerlatsinermini iluanaaruteqarluni ingerlalernissaanut qulakkeerinnittussamik Namminersorlutik Oqartutsanut nutaamik isumaqatigiissusiussasoq.
*Ukiut siuliini angusat nalunaarsornerannut namminerlu aningaasaatinut iluarsiissutit: UKIUMUT ANGUSAT 2020/21-mi naatsorsuutinut ilanngullugit naatsorsukkat: Alkileraannginnermi angusat Akileraarutit peerlugit 2020/21 Ukiut siuliinut iluarsiissut Sanaartukkanik nalilinnik nalikilliliineq - nioqquteqarnermik ingerlatsivik Sanaartukkanik nalilinnik nalikilliliineq - Neqi Pigisanut nalilinnut nalikillilerneqarsimasunut utertitsineq Sanaartukkanik nalilinnik nalikilliliinerup kingunera
2020/21
2019/20
-12.526 -6.933
1.027.013
25.564 25.564
Iluarsiinerit allat - atortut pigisat nalillit Nioqqutinik uninngasuutinik nalikilliliineq Nalikilliliineq (uninngasuutit aamma akileraarutit kinguartitat) - Neqi Allanik nalikilliliinerit kingunerat Akileraarutit akilinnginnerini ukiut siuliinut iluarsiissut - tamakkerlugit
PIGINNITTUMUT NAMMINEQ ANINGAASAATIT
-282.566 -69.690 -352.256 -53.068 -18.585 -10.827 -82.480
25.564
-434.736
Nalikillilerneqarsimasut akileraarutitaasa kinguartitat allannguutaat Akileraarutit akilereerlugit ukiut siuliinut iluarsiissut - tamakkerlugit
-5.812 19.752
93.868 -340.868
2021/22-mi naatsorsuutinut ilanngullugit naatsorsukkat: Akileraannginnermi angusat Akileraarutit akilereerlugit angusat
13.038 12.819
686.145
Ukiumoortumik nalunaarut 2021/22
11
SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT
21/22
KNI-p akiitsorsinnaanermini atuinerata nikerarnera (t. DKK) Akiitsorsinnaanerup annerpaaffiata kiisalu akiitsorsinnaanermik atuinerup inissisimanerani assigiinngissuseq pissuteqarpoq ukiup naatsorsuiffiusup naalernerani akiitsorsinnaanermik atuineq annikinnerpaasarmat, akerlianik akiitsorsinnaanermik atuineq ukiap ingerlanerani qaffasinnerusarluni, tamannalu ukiuunerani nioqqutissanik uuliamillu peqqumaatissanik avataaniit tikisitsilluni pisisarnermik pissuteqarpoq.
Piginnittumut nammineq aningaasaatit
Suliffeqarfiup namminerisamik aningaasaatai ulloq 31. marts 2021-miit 1.054 mio. DKK-niit ulloq 31. marts 2022mut 1.535 mio. DKK-nut amerleriarput.
1.130.585
1.085.966
686.145
1.054.367
1.535.201
Namminerisamik aningaasatit allanngornerat ukiumi angusanik kiisalu akileraarutissamaatit kinguartinneqartut ilanngaatigereerlugit aningaasalersuinermi atorneqartut niuerfinni nalingisa nikerarnerannit katitigaapput.
17/18
18/19
19/20
20/21
21/22
KNI katillugit- nammineerluni aningaasaatit (t. DKK) Ernianut aningaasalersuinermi atorneqartut akileraarutit illikartitat iluarsineqanginnerini niuernermi nalingat piffissami 1. april 2021-miit 31. marts 2022-mut 532 mio. DKK-nik qaffariarfiusimavoq. Ukiup naatsorsuiffiusup 2021/22-p
Ukiumoortumik nalunaarut 2021/22
12
Ernianut aningaasaleeriaatsit niuerfinni nalingat minusiuppat tamanna suliffeqarfiup akiliisinnaaneranut sunniuteqarnerlussaaq. Tamatumani pingaaruteqarpoq erseqqissassallugu niuernerup iluani oqimaaqatigiissitsineq pitsaanngitsumik ingerlassagaluarpat – nioqqutissanik aningaasallu nalinginut sillimmartaarneq eqqarsaatigalugu – suliffeqarfiup aningaasaqarnerata nikerarneranut sunniuteqarnerlussanngitsoq, tassami nalingi atuisunut akigitinneqartunut ilanngullugit naatsorsuinermi ilanngunneqartuaannarmata. Ernianut qularnaarisarnermut tunngatillugu ikummatissaqarnermut ingerlatsivimmut tunngasortaani atuisunut akigitinneqartunut ilanngunneqartarput, akerlianilli nioqquteqarnermut ingerlatsivimmut tunngasortaani aningaasaqarnerup allanngorarneranut toqqaannartumik sunniuteqassalluni
Akiliisinnaassuseqarneq
Suliffeqarfiup ukiup naatsorsuiffiusup 2021/22-p naanerani akiliisinnaassusaa 59,1%-iuvoq. Akiliisinnaassuseq siornamut sanilliullugu qaffappoq. Angusat allanngorarnerat ukiut siuliini pingaaruteqarluinnartumik kukkusoqarsimaneranik sunnerneqarnerlupput, aammali ukiumi angusanit pitsaasumik sunnerneqarlutik, kiisalu ernianut aningaasaleeriaatsit nalinginik niuernerup iluani nalinginit siuliani taaneqareersunik pitsaasumik sunnerneqarlutik.
59,1
1.100,00
662,09
1.100,00
20/21
Niuerfinni erniaritinneqartup nikerarnerata suliffeqarfimmut sunniuteqannginnissaa siunertaralugu erniat pillugit isumaqatigiissutit suliffeqarfimmit aamma isumaqatigiissusiorfigineqartarput. Qularnaarinerit tamakku niuerfinni nalingat ullormi naatsorsuiffiusumi naatsorsorneqartarput namminerlu aningaasaatitut inissinneqartarlutik, tamanna pisarpoq qularnaarinerit suliffeqarfiup ingerlatsineranut pitsaasutut nalilerneqaraangata.
55,5
19/20
745,90
1.100,00
743,20
1.020,00
18/19
Annerpaamik akiitsorsinnaaneq
46,2
17/18
684,00
1.020,00
Akiitsorsinnaanermut atuineq
650,60
.
Ernianut aningaasaleeriaatsit pilersinneqartarput ikummatissat imerpalasut tuniniarneqarneranni akii allanngorartip‑ pallaarumanagit nioqqutissat akiisa aningaasallu nalingi pillugit qularnaarinerit ingerlaavartumik isumaqatigiissusiorfigisarnerisigut. Qularnaarinerit tamakku niuerfinni akii ullormi naatsorsuiffiusumi inissinneqartarput namminerlu aningaasaatitut inissinneqartarlutik.
51,4
Ukiup matuma naatsorsuiffiusup naalernerani KNI-p akiitsorsinnaanermini 662,1 mio. DKK-nik akiitsorpoq ukiup siuliani 745,9 mio. DKK-usoq. Akiitsorsinnaanermi atuinikinneruneq pingaartumik nioqquteqarnermik ingerlatsivimmi uninngasuutinik pitsanngorsaaviginninnermik suliaqarsimanermik ilaatigut pissuteqarpoq. Ullormi naatsorsuiffiusumi naatsorsorneqartumi aningaaserivinni atorsinnaasaminik suliffeqarfiup atuinerata nikerarnera matuma kingornani takussutissami ersippoq. Ukiuni naatsorsuiffiusuni kingullerni tallimani nikerarneq takussutissiami ersippoq.
naanerani nalingat plussimiilluni 819 mio. DKK-voq, ukiup naatsorsuiffiusup 2020/21-ip naanerani nalingat 287 mio. DKK-lluni. Ukiumi angusat suliffiup nammineq aningaasaataanut katillugit akileraarutit illikartitat ilanngaatigereerlugit 391 mio. DKK-nut naatsorsorneqarput.
53,7
Akiliisinnaassuseq
17/18
18/19
19/20
20/21
21/22
KNI katillugit - akiliisinnaassutsip allanngorarnera
SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT
Ingerlatsiviit naatsorsuutaat
Ukiuni arlariinni ikummatissaqarnermik ingerlatsiviup nioqquteqarnermillu ingerlatsiviup akornanni akuerineqanngitsunik nuussissoqartarsimanerata kinguneranik ingerlatsiviit naatsorsuutaat taakku ukioq kingulleq suliarineqarsinnaasimanngillat. Taamaattoqarsimanerata annertussusaa qanorlu isikkoqarnerat misissoqqissaarneqarnikuuvoq, ukiumilu 2021/22-mut ingerlatsiviit taakku naatsorsuutaat eqqortumik takussutissiipput. Taamatut akuerineqanngitsumik nuussisarsimanerit suliffeqarfissuup ataatsimut aningaasalersuineranut sunniuteqarsiman‑ ngilaq, ingerlatsiviilli taakku angusaattut nalunaarutigineqareersunut taamaallaat sunniuteqarsimalluni.
Nioqquteqarnermik ingerlatsivik
Nioqquteqarnermik ingerlatsiviup akileraarutit suli akilernagit sinneqartooruteqarluni 30,8 mio. DKK-nik angusaqarpoq. Ukiumi angusat ukiup naatsorsuiffiusup affaani siullermi nutaamik noqqaasarfittaarnermut atatillugu ulluinnarni atorneqartartunik neqerooruteqarsimanernit akinillu appaasimanernit pitsaanngitsumik sunnerneqarput, aamma pissusissamisuunngitsumik nuussisoqartarsimaneranut tunngatillugu suliffeqarfissuup paasiniaalluni misissuisimaneranit, kiisalu nakkutilliinermi suliaqartarnermut nukit‑ torsaanissamut suliniutit suliffiup nammineq aallarteerlugit ingerlatilersimasaannit.
Suliffeqarfiutigisat
Akileraarutit akilereerlugit suliffeqarfiit pigisat angusaat – suliffeqarfiup pingaarnerup ataani suliffeqarfiit pigisatut ilanngunneqartut 9,9 mio. DKK-nik amigartoorfiupput, ukiup naatsorsuiffiusup siuliani amigartoorut tassaasoq 31,8 mio. DKK. Angusat assortuuttunik arlariinnik sunnerneqarnerat takuneqarsinnaavoq. Inissiaatileqatigiiffiutigisat katillugit 3,1 mio. DKK-nik sinneqartoorfiupput. Neqi A/S 10,7 mio. DKK-nik amigartoorfiuvoq kiisalu Pitsaasut ApS 2,1 mio. DKK-nik amigartoorluni ukiumut angusat sunnerpai. Aalajangiunneqarpoq nammineq kajumissutsikkut Pitsaasut Aps ulloq 1. april 2022 atuutilersumik suliffeqarfittut atuukkunnaartinneqassasoq.
Nioqquteqarnermik ingerlatsivimmi kaaviiaartinneqarput 1.453,2 mio. DKK, ukiumut siulianut piffissami pineqartumut sanilliullugu 30 mio. DKK missaaniittunik appasinnerullutik. Appariaatip 2 % nalingivaa, tamannalu Covid-19-ip inuillu nutserarnerisa ingerlaannarnerata kinguneraat. Nioqquteqarnermik ingerlatsivik 58,0 mio. DKK-nik aningaasaliiffigineqarpoq.
Ikummatissaqarnermik ingerlatsivik
Akileraarutit suli akilernagit Ikummatissaqarnermik inger‑ latsivimmi 112,4 mio. DKK anguneqarput. Angusat kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip avataani ingerlatanit aamma kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip iluani ingerlatanit angusanit pitsaanerusumik angusaqarsimanernit sunnerneqarput. 2021-mi Inatsisartunut qinersinermut atatillugu atuisunut akigitinneqartut appaaffiginissaannut aalaja‑ ngiinissap kinguartinneqarnera kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip iluani angusanut pitsaasumik sunniuteqarpoq. Kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip avataani ingerlatani angusat nioqqutissarsiniarnermi nunarsuarmi akigitinneqartut qaffakkaluttuinnarfiini akikikilluinnartunik akiliilluni pisiortorsinnaasimanermit pitsaasumik sunnerneqarput. Ikummatissaqarnermik ingerlatsivimmi kaaviiaartinneqarput 975,6 mio. DKK, ukiumut siulianut piffissami pineqartumut sanilliullugu 12 mio. DKK missaaniittunik appasinnerullutik. Appariaatip 1 % nalingivaa, tamannalu kiffartuussinissamik isumaqatigiissummiittut akiisa appariarnerinit pingaarnertut sunnerneqarpoq. Ikummatissaqarnermik ingerlatsivik 52,2 mio. DKK-nik ani‑ ngaasaliiffigineqarpoq.
Ukiumoortumik nalunaarut 2021/22
13
SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT
SIUNISSAMUT
qarnerisa pingaartinneqarnerat allanngussanani, nutaanillu ikummatissaasivinnik pilersitsinissaq siunissami timmisartukkut angallannermut iluaqutaasussaavoq.
takorluukkat
Ukiumi naatsorsuiffiusussamut 2022/23-mut naatsorsuutigineqarpoq ingerlatsineq nalinginnaasumik ingerlaqqilissasoq, tassa siorna aqutsinermi siusinnerusukkut pisimasut kingumut qiviarlugit sulisoqarnikuusoq maannakkut aqutsinikkut sulinissamut siumut isigisumik nukinnik atuiffiulissalluni. Suliffeqarfimmi ingerlatseriaatsinik nammineerlunilu nakkutilliinermik ingerlatsinerup nukittorsarnissaanut tunngavissat suliarineqareerput kiisalu aaqqissuussaanikkut nutarterinerup it-qarnikkullu iluaqusersorneqarnissap qulakkeerneqarnissaa maanna suliarineqarpoq. Tamatumunnga tunngatillugu sulisut piginnaanngorsarnissaasa nalequttunillu ilinniagarnissaasa ingerlanneqarnissaat sulfifeqarfiup eqqummaariffigalugu suliniuteqassaaq. Nioqquteqarnermik ingerlatsivimmi aamma Neqi A/S-imi ingerlatsinermi atugassarititaasut qajannartuusut aningaasaqarnikkut eqqunngitsoqarsimaneranik misissuinermi paasineqarpoq. Taamaattumik ingerlatsiviit taakku marluk siunissami ungasinnerusumi qanoq atugassaqassanersut nalilersorniarlugu Namminersorlutik Oqartussat qanimut suleqatigalugit suliffeqarfik suliaqarluni aallartinnikuuvoq. Taamatut naliliiniarluni sulisoqarnerata nalaani nioqquteqarnikkut pilersuinerup patajaatsumik ingerlanneqarnissaanut kiisalu Neqi A/S-ip tunitsivigineqaannarnissaanut, toqoraaviuinnarnissaanut kiisalu nunatsinni nunaateqarnikkut nioqqutissianik suliaqaannarnissaanik qulakkeerinnittussanik suliniuteqartoqarnikuuvoq. Taamaattumik inuit nutserarnerisigut nioqquteqarnermik ingerlatsivimmi isertitassaagaluit annaaneqartut matussuserniarlugit siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu pitsanngorsaatissanik pisariaqartunik KNI A/S ingerlatsissaaq. Polaroilimi suliat ingerlanneqartut ingerlanneqaannassasut naatsorsuutigineqarpoq, ikummatissaasiviillu nutarterne-
Ukiumoortumik nalunaarut 2021/22
14
Ukiumi naatsorsuiffiusussami 2022/23-mi KNI-p ataatsimut isigalugu ingerlatassani malunnaatilimmik allannguuteqartissallugit naatsorsuutiginngilaa.
INUIAQATIGIINNI AKISUSSAAQATAANEQ Ukiumoortumik naatsorsuutit pillugit inatsit § 99a aamma § 99b tunngavigalugit KNI-p inuiaqatigiinni akisussaaqataanerata nassuiaataa suliffeqarfiup nittartagaani takuneqarsinnaavoq uani http://www.kni.gl/csr/csr2022/
SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT
NIUERNERMI INGERLATAT Suliffeqarfissuaq sisamanik niuernermik ingerlataqarpoq taakkulu aqqutigalugit ulluinnarni nioqqutissanik, atuinermi iluaqutissanik ikummatissanillu Kalaallit Nunaat tamakkerlugu pilersorpaa Polaroil katillugit 70-inik ikummatissaasiveqarpoq, taakkunannga 16-it illoqarfinniipput 52-illu nunaqarfinni inissisimallutik, kiisalu peqqumaasivik ataaseq avataaniillu ikummatissanik tikisinneqartunut ataatsimik ikummatissaasiveqarluni.
Pilersuisoq
Kalaallit Nunaat tamakkerlugu Pilersuisoq pisiniarfinnik 64-inik ingerlatsivoq. Pisiniarfitsinni avannarlerpaamiit kujallerpaamut isorartussuseq 2.000 km-iuvoq. Kangerlussuarmi mittarfimmi pisiniarfik akitsuuteqanngitsunik nioqquteqartoq, duty-free, aamma ingerlapparput
Kalaallit Nunaat tamakkerlugu sullivinnut suliffeqarfinnullu KNI Engros tuniniaallunilu ingerlatitseqqiisarpoq. Niuernikkut ingerlatsivik immiaaqqanik imeruersaatinillu kulsyretalinnik nuna tamakkerlugu ingerlatitseqqittarnissamik isumaqatigiissuteqarpoq
Neqi A/S-ip tunitsiveqartitsinermigut, toqoraaveqarnermigut, kiisalu savaaqqanik, savanik, nersutaatinik tuttunillu tuniniagassanik tunisassiareqqiisarnermigut nunatta kujataani nunaateqarnermik inuussutissarsiuteqarneq tapersersorpaa. Sulifffeqarfik kujataani naatsiianik naatitsisartut aamma naatitaannik tunitsiveqartitsivoq
Ukiumoortumik nalunaarut 2021/22
15
SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT
NALAANNERLUNNEQAATAASINNAASUT Nakkutilleeriaaseq aamma niuernermi ileqqorissaarneq
Sulisut, pisisartut imaluunniit allat pinerluuteqarnerannik pissuteqartumik annaasaqarnissap killilersimaarnissaa ilaatigut siunertaralugu suliffeqarfik nammineerluni nakkutilliinermik ingerlataqarpoq. Ulluinnarni atugassanik, ilaatigut immiaaqqanik, viinninik aamma tupatanik nioqquteqartuunermigut aningaasanillu akiliisoqartarneratigut pissusissaanngitsumik pisoqarsinnaaneranut KNI A/S nalaataqarnerlussinnaavoq. KNI-mi sulisut tamarmik pisussaaffeqarput pissusissamisuunngitsunik pasitsaassaqarunik tamakku pisortanut nalunaarutigissallugit. Nalunaarutigineqartut tamaasa suliffiup nammineerluni nakkutilliisuisa paasiniartarpaat, aamma peqquserlunnerujunnartunik paasiniaanissaminnut namminneq iliuuseqartarput. Tamakkununnga ilaapput nalunaaruteqaqqaarnani pisiniarfinnut nakkutilliiartorluni alakkaasarnerit aamma aningaasanut karsinik ilisimatitseq‑ qaarnani misissuisarnerit. KNI A/S pissutsinik eqqunngitsuusorisanik nalunaarsinnaanermut aaqqissuussinikuuvoq, taannalu suliffeqarfiup nittartagaatigut tamanit atorneqarsinnaavoq.
Ingerlatseriaatsit aamma suliffeqarfimmi namminermi nakkutilliinerit
2020/21-mut ukiumoortumik nalunaarusiornermi unin‑ ngasuutit atortuutinut sanaartukkanullu pigisat nalilerneqarnerat allanngorsinnaasoq nalunaarutigineqarpoq. Tamakkununnga tunngatillugu naatsorsuutinik saqqummiussisarnerup pitsaassusaa annertusarniarlugu naatsorsuinermut atatillugu uninngasuutinik naatsorsuisarnermi nakkutilliilluni misissueriaatsimi ingerlatseriaatsit suli annertunerusumik malittarisassalersorlugit aaqqissuunneqarput. Atortuutinut sanaartukkanullu aningaasaliisarnernut tunngatillugu ukiut siuliini tunngavigineqartarsimasut misissorneqarput, kiisalu atortuutit sanaartukkallu pigineqartut nakkutigineqarlutik misissuivigineqarnikuullutik. Tamakku saniatigut tuniniaanermi, pisinermi, uninngasuutini, sanaartugaatini qaammatillu naanerini suliaqartarnerit nioqquteqarnermi ingerlatsivimmi, ikummatissanik tuniniaanermi ingerlatsivimmi Neqi A/S-imilu nakkutilliinermik misissueriaatsit misissorneqarput. Nakkutilliilluni misissueriaatsip nutaamillu ilusilersuinerit naleqqussaanerillu qanoq ingerlanneqarnissaannut siunnersuusiortoqarnikuuvoq. Ingerlatseriaatsinik nakkutilliillunilu suleriaatsinik pitsanngorsaatissat ukiumi naatsorsuiffiusussami tullermi tamarmik atulereersimassapput.
Nalaannerlunneqaataasinnaasunik aqutsineq
Ikummatissanik imerpalasunik nioqqutissianik uuliamillu tunngaveqarluni nioqqutissianik KNI pisiortortuuvoq. Nioqqutissiat taamaattut nunarsuarmi niuernermi akigitinneqartut, assut nikerartuusut, tunngavigalugit pisiarineqartarput. Akigitinneqartut nikerarneranni nalaannerlunneqaataasinnaasut paasiniarlugit, aamma atuisartunut
Ukiumoortumik nalunaarut 2021/22
16
akigitinneqartut aalaakkaasut qulakkeerniarlugit, uuliap akiata nikerarnerani nalaannerlunneqaataasinnaasut, taamatuttaaq nunat allat aningaasaasa atorneqartut nikerarnerat, KNI-mit misissorneqartarput. Tamakkulu qulakkeerneqartarput Naalakkersuisut piginnaatitsissummik akuersereerneratigut. Akigitinneqartut ukiut ataatsip sisamallu akornganni tikillugit qulakkeerneqartarput. Suliffeqarfiup allanit aningaasalersueqataaffigineqarnerata annersaa nikerartumik erniaqartumik taarsigassarsinikkut pisarpoq. Nalaannerlunneqaataasinnaasoq tamanna minnerpaaffilerniarlugu suliffeqarfik isumaqatigiissuteqarpoq sillimmasiinertalinnik erniat nikerartut aalajangersimasumik ernialerneqarnerannut inissiisartumik. Ukiumoortumik naatsorsuutit naammassineqarneranni erniatigut nalaannerlunneqaataasinnaasut affai matussutissaqartinneqarput. Suliffeqarfiup aningaasanik tigoriaannarnik sillimmateqarnera nalilerneqarpoq ima annertussuseqartoq tamanna naammassalluni suliffeqarfiup sukkulluunniit pisussaaffimminik naammassinnissinnaaneranik. Atuisinnaanermut pisinnaatitaaffiit atorneqanngitsut sillimmatitut inissisimapput. Allanit aningaasalersorneqarnerup atorunnaarsinnaaneranut ernumassuteqarsinnaaneq minnerpaaffilerniarlugu KNImit suleqatigineqarput aningaaseriviit aningaasaliisarfiillu iluarineqartut tutsuiginartullu nunatsinniittut avataaniittullu. Aningaaseriviit arlaalluunniit KNI-p aningaaserivinni attartugaasa tamakkiisut 33 procentii sinnerlugit taarsigassarsititsisinnaanngillat. Ajutoornerit pisinnaasullu suulluunniit sillimmaserneqarsinnaasut pillugit KNI ataatsimoortumik annertuumik sillimmasiinikuuvoq. Sillimmasiisarneq pillugu pitsaanerpaamik inissisimanissaq siunertaralugu sillimmasiinermik suliaqartut KNI-mit suleqatigineqarput.
GOVERNANCE
PAASISSUTISSAT SIULERSUISUNUT TUNNGASSUTILLIT Ingerlatseqatigiiffiit Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartut aqutsilluarnissaannut najoqutassat KNI A/S-ip malippai. OECD-ip ingerlatseqatigiiffinnut naalagaaffimmit pigineqartunut kaammattuutai, taamatuttaaq ingerlatseqatigiiffinnut børsimi allattuiffinni nalunaarsorneqarsimasunut sukumiisumik kaammattuutai, najoqqutassiani naapertorneqarput. KNI A/S-imi aqutsisut tassaapput siulersuisut aamma qullersaq. Inuit qulingiluat siulersuisuni ilaasortaapput, taakkunannga pingasut sulisunit qinikkat ukiut sisamakkaarlugit qinerneqartarput, ilaasortallu arfinillit ataatsimeersuarnermi qinerneqartartut ukiut tamaasa qinerneqartarput. Siulersuisuni ilaasortat arfinillit ataatsimeersuarnermi qinigaasut sumulluunniit attuumassuteqanngillat, tamannalu inassuteqaammut “Ingerlatsivimmik pitsaasumik aqutsinissamut komité”-mut naapertuuppoq. Siulersuisunut ilaasortaanissami ilaasortat ukiui killilerneqanngillat. Siulersuisuni ilaasortat Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi nunanilu allani inuussutissarsiornermik misilittagartuujupput, nunani tamalaani soorunami aamma Kalaallit Nu‑ naanni inuussutissarsiornermik ingerlatsivinneersuullutik. Siulersuisuni Svend Hardenberg siulittaasuuvoq. Siulittaasumik ukiut tamaasa qinersisoqartarpoq. Siulersuisut ataatsimiititalianik marlunnik pilersitsinikuupput: •
Kukkunersiuinermi ataatsimiititaliaq
•
Akissarsiarititat pillugit ataatsimiititaliaq
Ukiumi naatsorsuiffiusumi qullersaqarfimmi Jeppe Jensen pisortaaneruvoq. Siulersuisut pisortaqatigiillu atuuffii allat innersuussutini 28-mi allattorsimapput.
Akissarsiat
Siulersuisut akissarsiaat suliffeqarfimmi ileqquusumik ataatsimeersuarnermi akuerineqartarput, taakkulu innersuussutini 6-imi ersarissarneqarput. Akissarsiaritinneqartut tassaapput tunngaviusumik akissarsiaritinneqartoq aamma ataatsimiititalianut ilaasortaanermut akissarsiaritinneqartoq. Ukiup ingerlanerani siulersuisuni ilaasortat ataasiakkaat aningaasanik killilinnik ataasiartumik akissarsitinneqarnikuupput. Pisortaanerup akissarsiai siulersuisunut isumaqatiginninniutaanikuusut tassaapput ukiumut aalajangersimasumik aningaasarsiat soraarnerussutisiassallu 10 %-iusut biileqartitaanerlu ilaallutik. Qullersaqarfiup akissarsiai innersuussutini 6-imi allassimapput. Atorfimmiit tunualernermi immikkut ajunngitsorsiassaqartitsinneqarnissamik qullersaqarfik isumaqatigiissuteqarfigineqanngilaq.
Nalilersuineq
Ukiumut ataasiarluni siulersuisut nalilerneqartarput. Ukioq allortarlugu naliliineq suliffeqarfiup avataaneersunit ingerlanneqartarpoq.
Suliaqarsimanerit
Ukiumi naatsorsuiffiusumi siulersuisut sisamariarlutik ileq‑ quusumik ataatsimiipput. Akissarsiarititat pillugit ataatsimiititaliaq sisamariarluni ileqquusumik ataatsimiippoq. Ataatsimiititaliap qullersaqarfiup akissarsiassai sinaakkusersornerisa saniatigut pisortatut atorfillit akissarsiassaat aamma sinaakkusersortarpaat, angalanermullu politikkit allallu aamma suliarisarlugit. Kukkunersiuinermi ataatsimiitsitaliaq sisamariarluni ileqquusumik ataatsimiippoq. Ukiumoortumik nalunaarusiamik kukkunersiuisullu nalunaarutaannik nalilersuinerup saniatigut naliliiffigalugillu suliarisarpaat aningaasaqarnermut politikki, isumannaallisaaneq sillimmasiinerlu pillugit politikki, suliffeqarfissuarmi kukkunersiukkat, aningaasaqarnermi pissutsit kiisalu kukkunersiuinermik naliliineq. Ukiumoortumik ileqquusumik ataatsimiinnissat saniatigut siulersuisut ataatsimiititaliallu immikkut ittumik ataatsimiittarnikuupput.
Nioqqutissarsiniarneq imaluunniit sullinneqarnissamik akiliuteqarneq
KNI A/S ukiuni kingullerni arfinilinni imeq – Imivik, nu‑ natsinneersoq pisiarisarnikuuaa tuniniartarlugulu, imerlu Greenland Waterbank ApS-imit nioqqutissiarineqarpoq. Suliffeqarfiup piginnittuisa ilagaat KNI A/S-imi siulersuisut siulittaasuat. Siulersuisuni ilaasortanit, taakkuluunniit qanigisaaniit, nioqqutissanik imaluunniit sullissinernik allanik suliffeqarfissuaq pisiaqartanngilaq.
Ukiumoortumik nalunaarut 2021/22
17
GOVERNANCE
UKIUMUT NAATSORSUUTIT
Ukiumoortumik nalunaarut 2021/22
19
Aqitsisut uppernarsaasiinerat
20
Kukkunersiuisut arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsut uppernarsaasiinerat
22
Angusat nalunaarsornerat
23
Oqimaaqatigiissitsineq
25
Pingaarnertut suliffqarfiup nammineq aningaasaataasa inissitsiternerat
27
Suliffeqarfissuarmi aningaasat ingerlaarnerat
28
Innersuussutit
41
Naatsorsuuserinermi suleriaaseq
18
UKIUMUT NAATSORSUUTIT
AQUTSISUT UPPERNARSAASIINERAT KNI A/S-ip ukiumi naatsorsuiffimmi 1. april 2021 – 31. marts 2022-mi naatsorsuutit tunngavigalugit ukiumoortumik nalunaarusiaa siulersuisunit qullersaqarfimmiillu ullumi oqaluuserineqarlunilu akuerineqarpoq. Ukiumoortumik nalunaarut ukiumoortumik naatsorsuutit pillugit inatsit tunngavigalugu suliarineqarpoq. Ukiumoortumik nalunaarummi 2020/21-mi oqaatigineqartutut ulloq 31. marts 2021-mi pisiniarfinni nioqquteqarnermi quersuartigullu nioqquteqarnermi uninngasuutit nalorninartoqarfiullutik inissisimasimapput. Nioqqutit uninngasuutit ulloq 31. marts 2022 nalingisa nalilerneqarnerat qularnaakkaluartoq ukiup siuliani ukiumi naatsorsuutit nalorninartoqarnerat tunngavigalugu nioqquteqarnermik ingerlatsiviup naatsorsuutaanut tunngatillugu nalorninartoqarnikuuvoq. Ullormi 31. marts 2021 uninngasuutinut tunngatillugu oqaatigineqartoq eqqaassanngikkaanni suliffeqarfissuup suliffeqarfiullu pigisai nalillit, akiligassai kiisalu suliffeqarfiup suliffeqarfiullu ukiumi naatsorsuiffiusumi 1. april 2021 – 31. marts 2022-mi suliffeqarfissuup aningaasaliinerani aningaasat ingerlaarnerat kiisalu suliffeqarfissuarmi aningaasat ingerlaarnerat eqqortuusut suliffeqarfissuup naatsorsuutaasa ukiumoortumillu naatsorsuutaasa takutikkaat isumaqarpugut. Innersuutinut 1 aamma 2 innersuutigineqarput. Aammattaaq nalilerparput aqutsisoqatigiit nalunaarutaat suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu ingerlataannik aningaasaqarnikkullu inissisimaneranik, ukiumut angusanik kiisalu suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu aningaasaqarnikkut inissisimaneranik eqqortumik takussutissiisoq. Ukiumoortumik nalunaarutip ataatsimeersuartuniit akuersissutigineqarnissaa innersuussutigineqarpoq. Sisimiut, ulloq 13. juli 2022.
Pisortaaneq:
Jeppe Jensen Pisortaaneq
Siulersuisut:
Annette K. Sadolin
Svend Hardenberg
Najaaraq Christiansen
Siulittaasoq
Siulittaasup tullia
Lone Møller Olsen
Søren Hald Møller
Michael Skourup
Dorthea Isaksen
Jonas Aronsen
Majaq Heilmann
Ukiumoortumik nalunaarut 2021/22
19
UKIUMUT NAATSORSUUTIT
KUKKUNERSIUISUT ARLAANNAANNULLUUNNIIT ATTUUMASSUTEQANNGITSUT UPPERNARSAASIINERAT
KNI A/S-imik piginnittumut Inerniliineq allanngortitsiviusinnaavoq.
Kisitsisit nallersuussissutissat sunniutissaat Tunngaviusumik inerniliineq allanngortitsiviusinnaasoq-mi nassuiarneqartut sunniutigisinnaasaat eqqaassanngikkanni suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu 31. marts 2022-imi pigisai nalillit, akiligassai aningaasalersuinikkullu inissisimaneri kiisalu ukiumi naatsorsuiffiusumi 1. april 2021 - 31. marts 2022-imi suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu ingerlatatigut angusai, taamatuttaaq suliffeqarfissuarmut nammineq aningaasaatit pillugit suliffeqarfissuup naatsorsuutai kiisalu ukiumoortumik naatsorsuisarnermi inatsit eqquutsillugu suliarineqarsimasut isumaqarpugut. Ukiumut naatsorsuiffiusumut 1. april 2021 - 31. marts 2022mut suliffeqarfissuup naatsorsuutai KNI A/S-illu ukiumoortumik naatsorsuutai kukkunersiorpavut, tamatumunnga ilaapput naatsorsuutit inernerat, oqimaaqatigiissitsineq, piginnittumut nammineq aningaasaatit nalunaarsorneqarnerat kiisalu innersuussutit kisalu naatsorsuinermi suleriaaseq atorneqartoq, suliffeqarfissuarmut taamatullu suliffeqarfimmut piginnittuusumut pingaarnermut tunngasut aammattaaq suliffeqarfissuarmi aningaasanut ingerlaartunut naatsorsuutit. Inerniliinermi tunngavigineqartoq allanngortitsiviusinnaasoq Suliffeqarfiup ileqquusumik oktober 2021-mi ataatsimiinnerani kukkunersiuisussatut toqqarneqarpugut. Ukiumoortumik nalunaarummi 2020/21-mi nioqquteqarnermik ingerlat‑ sivimmi pisiniarfinniit quersuarniillu tuniniaanermi ullormi 31. marts 2021-mi suliffeqarfissuarmi 533 mio. DKK-tut kiisalu suliffeqarfimmi 498 mio. DKK-tut naliliunneqartut allannguuteqarsinnaanerat kukkunersiuisut uppernarsaasiinerminni nalunaarutigaat. 2021/22-mut naatsorsuutinik kukkunersiuinitsinni ullormi 31. marts 2021-mi uninngasuutit eqqortumik naliliinissami kukkunersuinitsinni naammattumik takussutissaqartissinnaasimanngilarput, taamaattumik pisiniarfinni quersuartigullu nioqquteqarnermi ukiumi naatsorsuiffiusumi 31. marts 2021-mi naliusup allannguuteqarsinnaanera nalunaarutigaarput. Aammattaaq pisut matuma siuliani nassuiarneqartut ukiumi naatsorsuiffiusumi 2021/22-mi nioqqutinik atuinermut sunniuteqarsinnaanerat nalunaarutigaarput. Nunani tamalaani tunngaviusumik kukkunersiueriaatsit aamma Kalaallit Nunaanni piumasaqaatit atuuttut allat naapertorlugit kukkunersiuivugut. Tunngavigineqartunut piumasaqaatinullu «Kukkunersiuisut naatsorsuutinik kukkunersiuinissaminnut akisussaaffii»-t tunngavigalugit akisussaaffivut nassuiarneqarput. Kukkunersiuisut ileqqoris-
Ukiumoortumik nalunaarut 2021/22
20
saarnissamut malitattassai (IESBA Code) nunarsuarmi tamarmi International Ethics Standards Board for Accountants-it iluini kiisalu Kalaalllit Nunaanni ileqqorissaarnissamut piumasaqaatit tunngavigalugit sulifffeqarfissuarmut attuumassuteqanngilagut, soorluttaaq piumasaqaatinut taakkununnga kiisalu IESBA Code-mut tunngatillugu piumasaqaatit allat eqquutsikkivut. Isumaqarpugut kukkunersiuinermi angusat uppernassusiat naammaginartoq aamma uagut inerniliussatsinnut tunngavissatut naleqquttuusut, allanngortitsiviusinnaasulli. Aqutsisoqatigiit nalunaarutaat pillugu oqaaseqaat Aqutsisoqatigiit nalunaarutaat aqutsisoqatigiinnit akisussaaffigineqarpoq. Naatsorsuutit pillugit inerniliinitsinni aqutsisoqatigiit nalunaarutaat ilanngunneqanngilaq, aqutsisoqatigiillu nalunaarutaannut tunngatillugu qulakkeerisumik inerniliinngilagut. Naatsorsuutinik kukkunersiuinitsinnut atatillugu aqutsisoqatigiit nalunaarutaannik atuarnissatsinnut, tamatumanilu naatsorsuutinut annertuumik naapertuutinnginneranik imaluunniit paasissutissat kukkunersiuinitsinni, allatigul‑ luunniit pissarsiarisatta eqqunngilluinnartuunerannik, isumaliutiginninnissatsinnut pisussaaffeqarpugut. Tamatuma saniatigut ukiumoortumik naatsorsuuserinermut inatsit naapertorlugu aqutsisoqatigiit nalunaarutaata paasissutissanik piumasaqaataasunik imaqarneranik isumaliutiginninnissatsinnut pisussaaffeqarpugut. Kukkunersiunerput tunngavigalugu isumaqarpugut aqutsisoqatigiit nalunaarutaat suliffeqarfissuup naatsorsuutaanut ukiumoortumillu naatsorsuutinut naapertuullunilu ukiumoortumik naatsorsuusiornermut inatsimmi piumasaqaatit naapertorlugit suliarineqarsimasoq. Aqutsisoqatigiit nalunaarutaanni kukkusumik paasissutissiinernik immikkut taasarialinnik nassaanngilagut. Ukiumut naatsorsuutinut aqutsisoqatigiit akisussaaffii Ukiumoortumik naatsorsuutinut inatsit naapertorlugu suliffeqarfissuup naatsorsuutaanik, ukiumoortumillu nalunaarusiamik eqqortumik takutitsisuusunik suliarinninnissaq, aqutsisoqatigiinnit akisussaaffigineqarpoq. Aqutsisut suliffeqarfiup iluani nakkutiginninnissartik aamma akisussaaffigaat, peqquserlunnermik kukkunermilluunniit peqquteqarneri apeqqutaatinnagit naatsorsuutit malunnaatilimmik kukkusumik paasissutissartaqannginneri pisariaqarsorigunikku naatsorsuusiortussaapput. Naatsorsuutit suliarineranni suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu ingerlatsiinnarnissaat pillugu naliliisoqarnis-
UKIUMUT NAATSORSUUTIT
saanut; pisariaqarpat pissutsinik ingerlatsiinnarnissaannut tunngasunik paasissutissiisoqarnisaanut, kiisalu ingerlatsiinnarnissaat pillugu naatsorsuusiornermi periuseq tunngavigalugu ukiumoortumik nalunaarusiortoqarnissaanut aqutsisoqatigiit akisussaasuupput, tamatumani suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiulluunniit matuneqarnissaat ingerlanneqarnerannillu unitsitsisoqarnissaa aqutsisunit pilersaarutaanngippat imaluunniit piviusorsiorpaluttumik allatut iliortoqarsinnaanngitsoq aqutsisoqatigiinnit aalaja‑ ngerneqarpat.
•
Aqutsisoqatigiit ingerlatsiinnartoqarnissaanut tunngaviusumik naatsorsuusiornermi naapertuuttunik naatsorsuusiornersut kiisalu kukkunersiuinermi uppernarsaatit pissarsiarineqartut tunngavigalugit pisut, pissutsilluunniit suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiulluunniit ingerlatsiinnarnissaannut qulalernermik kingu‑ neqartitsisut, annertuumik nalorninartoqarfiunersut inerniliiffigisarpavut. Pingaarutilinnik nalorninartoqartoq paasigutsigu tamanna kukkunersiuinitsinni uppernarsaasiinitsinni erseqqissaavigissavarput imaluunniit paasissutissat taamaattut amigarpata inerniliinerput nalimmassassavarput. Ullormi kukkunersiuisutut uppernarsaaffitsinni kukkunersiuisutut uppernarsaatit tunngavigalugit inerniliivugut. Kisianni siunissami pisussat pissutsilluunniit atuutilersussat suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu ingerlatsisinnaajunnaarnerannik kinguneqartitsisinnaapput.
•
Saqqummiussat tamarmiusut, aaqqissuussaaneq naatsorsuutillu imaat, innersuussutit paasissutissartaat ilanngullugit kiisalu aningaasanik nussuinerit pisullu naatsorsuutini imminnut ataqatigiippata, eqqortumik takutitsisoqartoq naliliissaagut.
•
Suliffeqarfissuup naatsorsuutaanik inerniliinissatsinnut suliffeqarfissuarmi ingerlatsinerit aallutalluunniit pillugit paasissutissanik naammattunik naapertuuttunillu aningaasaqarnermut tunngasunik naammattunik pissarsiaqartilluta, suliffeqarfissuup naatsorsuutai kukkunersuinitsinni inerniliivigisarpavput. Suliffeqarfissuaq pillugu kukkunersiuinerup aqunneqarnissaanut, nakkutigineqarnissaanut naammassineqarnissaanullu akisussaasuuvugut. Kukkunersiunermik inerniliinissatsinnut kisitta akisussaasuuvugut.
Kukkunersiuisup naatsorsuutit kukkunersiorneqarnerini akisussaaffia Anguniagaraarput naatsorsuutit ataatsimut isigalugit qularnaatsuunissaat kiisalu pingaarutilinnik kukkusunik paasissutissartaqannginnissaat, tamanna peqquserlunnermik kukkunermilluunniit peqquteqarnersoq apeqqutaatinnagu, tamakkulu tunngavigalugit inerniliinertalimmik kukkunersiuisutut uppernarsaasiinissaq. Qaffasissumik isumannaallisaaneq assut pingaartinneqarpoq, taamaattorli nunani tamalaani kukkunersiuinermi tunngaviusumik malittarisassat aamma Kalaallit Nunaanni piumasaqaatit atuuttut naapertorlugit kukkunersiuisoqarnera qulakkiivillugu oqaatigineqarsinnaanngilaq, taamaattorli malunnaatilimmik kukkusoqarsimatillugu tamatigut qulaajarneqartartussaapput. Peqquserlunnerup imaluunniit kukkusoqarnerata kingunerisaanik kukkusumik paasissutissiisoqarsinnaasarpoq aamma aningaasaqarneq pillugu aalajangiinernut taakkua ataasiakkaarlutik ataatsimoorlutilluunniit malunnaateqartussanngortillugit malunnaateqartutut isigineqarsinnaasarput, tassami naatsorsuutinik atuisut naatsorsuutit aallaavigalugit aalajangertarmata. Kukkunersiuineq pillugu ileqqorissaarnermut maleruagassiat nunani tamalaani atuuttut taamatuttaaq kukkunersiuisunut piumasaqaatit allat Kalaallit Nunaanni atuuttut naapertorlugit kukkunersiuinermi kukkunersiunermut tunngasunik naliliisarpugut illuinnarsiunngitsumillu qulaajaasarluta. Tamakku saniatigut: •
•
•
Naatsorsuutini kukkunermik malunnaatilimmik ilisimatitsineq suussusersigutsigu aamma nalilerutsigu, peqquserlunneq kukkunerluunniit tamatumunnga apeqqutaatinnagu, peratarsinnaasut taakkua qisuariarfigalugit kukkunersiuisutut ilusilersuillutalu suliarinnissaagut kiisalu uagut inerniliinerput tunngavigalugu naammaginartumik tulluartumillu kukkunersiuisutut uppernarsaassalluta. Malunnaatilimmik kukkunerit paasissutissiissutigineqarnerinik takunngitsuuinerit peqquserlunnerujussuarmik peqquteqarnerusinnaasarput kukkunerminngarniit, tassami isumaqatigiilluni peqquserluttoqartarmat, uppernarsaatinik eqqun‑ ngitsumik suliaqartoqartarmat piaaralunilu nalunaarsuinngitsoortoqartarmat, allamut saasaarisoqartarmat imaluunniit suliffeqarfiup iluani nakkutilliinngitsoortoqartarmat. Pissutsit naapertorlugit kukkunersiunermi iliuusissanik isumaliuteqarnissatsinnut kukkunernersiuinermut attuumassutilinnik nammineq nakkutilliinernut tun‑ ngasunik paasiniaasarpugut, tamatumanili suliffeqarfissuarmi ingerlatseqatigiiffimmilu nammineq nakkutilliinerit sunniuteqarnerat pillugu inerniliissuteqarneq ajorpugut.
Ilaatigut pilersaarutaasumik kukkunersiuinissap annertussusaa qanorlu sivisutigisumik ingerlanneqarnissaa kiisalu misissugassat pingaarutillit kukkunersiuinissamut tunngasut, matumani kukkunersiuinitsinni nammineq nakkutilliinermi minitat annertuujusut paasigaangatsigu, aqutsisoqatigiinnut ilisimatitsissutigisarpavut. Hellerup, den 13. juli 2022 PricewaterhouseCoopers Statsautoriseret Revisionspartnerselskab CVR-nr. 33 77 12 31
Thomas Wraae Holm kukkunersiuisoq naalagaaffimmit akuerisaasoq mne30141
Jakob Thisted Binder kukkunersiuisoq naalagaaffimmit akuerisaasoq mne42816
Aqutsisut naatsorsueriaatsimi suleriaasiat kiisalu naatsorsuutini naliliinerat paasissutissallu attuumassuteqartut aqutsisut suliarisimasaat naammaginarnersut naleqquttuunersullu isummersorfigisarpavut.
Ukiumoortumik nalunaarut 2021/22
21
ANGUSAT NALUNAARSORNERAT
1. april 2021 - 31. marts 2022
PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK Innersuussutit
3
Aningaasartuutit peereerlugit kaaviiaartitat Inuiaqatigiinnut kiffartuussinermut Nunatta Karsiata akiliutai
4
Ingerlatsinermi isertitat allat Nioqqutissanik atuinermut aningaasartuutit
5
Aningaasartuutit allat Angusat tamarmiusut
SULIFFEQARFISSUAQ
2022
2021
2022
2021
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
2.428.846
2.470.366
2.443.684
2.481.606
18.016
17.974
25.016
22.974
75.185
73.312
76.943
74.687
(1.854.711)
(2.009.150)
(1.867.223)
(2.020.515)
(175.905)
(167.582)
(179.551)
(168.399)
491.431
384.920
498.868
390.353
Sulisunut aningaasartuutit
6
(282.063)
(283.537)
(291.893)
(297.239)
Nalikilliliinerit appaanerillu
12,13
(45.010)
(52.943)
(46.936)
(57.457)
164.358
48.440
160.039
35.657
Aningaasanik nalillit pitinnagit angusat 7
Suliffeqarfinni pigisani angusat Suliffeqarfimmi piginneqataaffigisami angusat
2.865
(15.321)
0
0
(12.769)
(12.894)
0
0
Erniatigut isertitat
8
3.707
4.197
596
6.496
Erniatigut aningaasartuutit
9
(25.039)
(28.524)
(25.523)
(29.115)
133.122
(4.102)
135.112
13.038
(43.530)
5.379
(45.270)
280
89.592
1.277
89.842
13.318
Akileraarut suli akilernagu ukiumut angusat 10
Ukiumut angusanut akileraarut Akileraarutit akilereerlugit ukiumut angusat Akileraarut akilereerlugu suliffeqarfiit pigisat angusaanniit, soqutigisani annerutinngisani pissarsiassat Ukiumut angusat
Ukiumoortumik nalunaarut 2021-22
22
11
0
0
(250)
(499)
89.592
1.277
89.592
12.819
OQIMAAQATIGIISSITSINEQ 31. MARTS 2022
PIGISAT
PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK Innersuussutit
Software
SULIFFEQARFISSUAQ
2022
2021
2022
2021
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
5.132
7.175
5.132
7.175
5.132
7.175
5.132
7.175
Illuutit
224.236
186.889
295.850
254.364
Nioqqutissiorfiit maskinallu
354.029
342.811
354.029
344.077
54.067
22.544
54.183
23.548
132.850
141.130
132.850
141.130
765.182
693.374
836.912
763.119
24.191
21.326
0
0
193
193
393
193
24.384
21.519
393
193
794.698
722.068
842.437
770.487
2.907
4.841
2.907
4.841
0
0
8.358
14.835
489.475
479.026
506.813
488.413
Tigoriaannanngitsut pigisat nalillit
12
Allat sanaartukkat pigisat, ingerlatsinermut atortut pisattallu Pigisat nalillit suliarineqartut Sanaartukkatigut pigisat
13
Suliffeqarfiit pigisat aningaasaataanniit pissarsiat Pissarsiassat allat Pigisat aningaasanik nalillit
14
Atortuutinik pigisat katillugit Ingerlatsinikkut atortussat Nioqqutissiassaatit tapertatullu atortut Pisiniarfinni engros-imilu nioqqutissaatit Ikummatissat imerpalasut il.il. Nioqqutissat uninngasuutit
15
Tunisatigut sullissinermilu pissarsiassat Suliffeqarfiutigisanit pissarsiassat
278.749
351.485
278.749
351.485
771.129
835.352
796.826
859.574
96.600
81.645
98.991
84.316
49.717
39.665
0
0
16
6.447
0
6.447
0
Tunisassianut qulakkeerutit
16
784.686
304.400
784.686
304.400
Termin-imi USD-t niuerutissat
16
27.957
0
27.957
0
29.115
1.902
32.992
2.151
17
9.064
8.028
9.096
8.058
1.003.586
435.640
960.169
398.925
65.175
31.864
65.676
31.864
Pigisat kaaviiaartitat katillugit
1.839.890
1.302.856
1.822.671
1.290.362
Atortuutinik pigisat katillugit
2.634.589
2.024.923
2.665.109
2.060.850
Ernianut qulakkeerutit
Pissarsiassat allat Piffissanut tulliuttunut nuutassat Pissarsiassat Akiliigasuaatissat pigisat
Ukiumoortumik nalunaarut 2021-22
23
OQIMAAQATIGIISSITSINEQ 31. MARTS 2022
AKILIGASSAT
PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK Innersuussutit
Aktiatigut aningaasaatit
18
Periuseq naapertorlugu nalit qaffannerannut atugassatut immikkoortitat Sillimmatit immikkut ittut ataatsimeersuarnissamut illuartitat Angusat nuutat
19
Piginnittut pissaattut siunnersuut Qularnaarinermi nuussinissamut sillimmatit KNI A/S-ip namm. Aningaasaataanit piginneqataasut Soqutigisat annerutinngisat, katillugit Nammineq aningaasaatit katillugit Akileraarutinut kinguartikkallakkanut illuartitat
20
Illuartitat katillugit Pigisat tunuliaqutaralugit atukkanut akiitsut Aningaasanik attartortitsisarfiit allat Sivisuumik akilersugassanut pisussaaffiit
21
Akiitsut sivisuumik akilersugassat ilaat, sivikitsumik akilersugassat Aningaasanik attartortitsisarfiit Nioqqutissanik pisiniarfigisartakkat sullissisartullu Suliffeqarfiutigisanut akiitsut Ingerlatseqatigiiffiup akileraarutaa
SULIFFEQARFISSUAQ
2022
2021
2022
2021
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
310.000
310.000
310.000
310.000
15.399
12.534
0
0
283.163
283.163
283.163
283.163
313.108
237.880
328.506
250.414
11.500
0
11.500
0
602.031
210.789
602.031
210.789
1.535.201
1.054.367
1.535.201
1.054.367
0
0
2.571
2.321
1.535.201
1.054.367
1.537.772
1.056.688
194.898
22.101
200.181
22.543
194.898
22.101
200.181
22.543
0
0
14.263
17.020
0
550.000
0
550.000
0
550.000
14.263
567.020
0
0
2.752
2.720
662.226
195.925
662.226
195.925
86.425
90.966
90.591
91.749
1.700
0
0
0
11.845
0
12.294
2.018 91.463
Akiitsut allat
22
142.296
88.656
144.919
Ernianut qulakkeerutit
16
0
8.180
0
8.180
Termin-imi USD-t niuerutissat
16
0
9.432
0
9.432
Piffissanut tulliuttunut nuutassat
23
0
5.297
111
13.112
Akiitsut sivikitsumik akilersugassat
904.490
398.455
912.893
414.599
Akiitsut katillugit
904.490
948.455
927.156
981.619
2.634.589
2.024.923
2.665.109
2.060.850
Akiligassaatit katillugit Pisussaaffigisinnaasat, qularnaveeqqusiinerit
24
Ataatsimeersuarnermi kukkunersiuisussatut toqqakkamut akissarsiarititat
25
Ingerlatsinermi aningaasaatit allannguutaat
26
Qanittumik suleqatit piginnittuunermullu tunngasut
27
Aqutseqataaffiit
28
Naatsorsuereernerup kingorna pisut
29
Ukiumoortumik nalunaarut 2021-22
24
Nammineerluni aningaasaatit 31. marts 2020 Ukiut siuliinut iluarsiissut Akileraarutit akilereerlugit ukiumut angusat Iluanaarutit akiliutigineqarnikut Ernianut aningaasaleeriaatsinut allanut aaqqiissutit 31. marts 2021 namm. aningaasaatit Akileraarutit akilereerlugit ukiumut angusat Piginnittut pissaattut siunnersuut Iluanaarutit akiliutigineqarnikut Ernianut aningaasaleeriaatsinut allanut aaqqiissutit 31. marts 2022 namm. aningaasaatit
Katillugit
Piginnittut pissaattut siunnersuut
Sillimmatit immikkut ittut ataatsimeersuarnissamut illuartitat
Angusat nuutat
Qularnaarinermi nuussinissamut sillimmatit
Periuseq naapertorlugu nalit qaffannerannut atugassatut immikkoortitat
Aktiatigut aningaasaatit
PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIUP NAMMINEQ ANINGAASAATAASA INISSITSITERNERAT
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
310.000
5.805
(164.614)
584.201
283.163
20.000
1.038.555
0
0
0
(340.868)
0
0
(340.868)
0
6.729
0
(5.452)
0
0
1.277
0
0
0
0
0
(20.000)
(20.000)
0
0
375.403
0
0
0
375.403
310.000
12.534
210.789
237.881
283.163
0
1.054.367
0
2.865
0
75.227
0
0
78.092
0
0
0
0
0
11.500
11.500
0
0
0
0
0
0
0
0
0
391.241
0
0
0
391.241
310.000
15.399
602.031
313.108
283.163
11.500
1.535.201
Ukiumoortumik nalunaarut 2021-22
25
Nammineerluni aningaasaatit 31. marts 2020 Ukiut siuliinut iluarsiissut Akileraarutit akilereerlugit ukiumut angusat Iluanaarutit akiliutigineqarnikut Ernianut aningaasaleeriaatsinut allanut aaqqiissutit 31. marts 2021 namm. aningaasaatit Akileraarutit akilereerlugit ukiumut angusat Piginnittut pissaattut siunnersuut Iluanaarutit akiliutigineqarnikut Ernianut aningaasaleeriaatsinut allanut aaqqiissutit 31. marts 2022 namm. aningaasaatit
Ukiumoortumik nalunaarut 2021-22
26
Katillugit
Piginnittut pissaattut siunnersuut
Sillimmatit immikkut ittut ataatsimeersuarnissamut illuartitat
Angusat nuutat
Qularnaarinermi nuussinissamut sillimmatit
Periuseq naapertorlugu nalit qaffannerannut atugassatut immikkoortitat
Aktiatigut aningaasaatit
SULIFFEQARFISSUUP NAMMINEQ ANINGAASAATAASA INISSITSITERNERAT
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
310.000
0
(164.614)
578.464
283.163
20.000
1.027.013
0
0
0
(340.868)
0
0
(340.868)
0
0
0
12.819
0
0
12.819
0
0
0
0
0
(20.000)
(20.000)
0
0
375.403
0
0
0
375.403
310.000
0
210.789
250.414
283.163
0
1.054.367
0
0
0
78.092
0
0
78.092
0
0
0
0
0
11.500
11.500
0
0
0
0
0
0
0
0
0
391.241
0
0
0
391.241
310.000
0
602.031
328.507
283.163
11.500
1.535.201
SULIFFEQARFISSUARMI ANINGAASAT INGERLAARNERAT
1. april 2021 - 31. marts 2022
Innersuussutit
Aningaasanik nalillit pitinnagit angusat Nalikilliliinerit appaanerillu Ingerlatsinermi aningaasaatit allannguutaat Pingaarnertut ingerlatamut aningaasat ingerlaarnerat Erniatigut akilerneqaatit assigisaallu Erniatigut akiliutit assigisaallu
26
2022
2021
(tkr.)
(tkr.)
160.039
35.657
46.936
57.457
65.369
103.019
272.344
196.133
596
6.496
(19.997)
(20.199)
Ernianut qulakkeerutit
(5.526)
(8.916)
Ingerlatseqatigiiffiup akileraarutaa
(2.018)
(17.035)
Ingerlatsineq aqqutigalugu aningaasaliinerit
245.398
156.480
Atortuutinik pisiat
(125.416)
(115.983)
Atortuutit tunisat
448
1.287
Pigisanik aningaasanik nalilinnik atukkiineq Aningaasartuutit aqqutigalugit aningaasartuuteqarnerit Iluanaarutit akiliutigineqarnikut
(200)
(29)
(125.168)
(114.724)
0
(20.000)
Sivisuumik akilersugassanut akilersuutit
(86.417)
(22.657)
Aningaasartuutit aqqutigalugit aningaasartuuteqarnerit
(86.417)
(42.657)
Akiliigasuaatissanut atoriaannarnut allannguutit
33.813
(901)
Akiliigasuaatissat primo
31.864
32.765
65.676
31.864
Akiliigasuaatissat ultimo
Ukiumoortumik nalunaarut 2021-22
27
INNERSUUSSUTIT 1
Kukkunerit pingaaruteqarluinnartut nalikilliartortoqarneranillu misissuinerit Nioqquteqarnermik ingerlatsiviup aningaasaqarnera pisiniarfinnut quinullu amerlasuunut pisariaqarluinnartumik aningaasaliiviginissaannut naammattumik isertitaqarsinnaanera maannamut isikkoqarsimagaluarpoq. Nioqquteqarnermilli ingerlatsiviup aningaasaqarnerata paasinarsisippaa ukiumi nalinginaasumi ingerlatsivik amerlanngitsuinnarnik sinneqartoorsinnaasoq. Nunatsinni inuit nutsernerat maannakkutut ingerlaannassappat sinneqartoortarneq ukialunnguit ingerlanerinnaani amigartoorfin‑ ngorsinnaavoq. Taamatut inissisimasoqarnera tunngavigalugu nioqquteqarnermik ingerlatsiviup sanaartugaataasa nalillit nalikilliartornerat misissorneqassasoq aqutsisuusut misissortittariaqarsimavaat. Nalikilliartortoqarneranik misissuisimanerit takutippaat akileraarutit suli akilertinnagit 283 mio. DKK-nik nalikilliliinissamik pisariaqartitsisoqartoq. Ukiumoortumik nalunaarummi 2020/21-mi itisilerneqartutut suliffeqarfiutigisap Neqi A/S-ip nalilerneqarneranut atatillugu ajornartorsiuteqartoqarpoq, tassami pissusissamisuunngitsumik siusinnerusukkut nuunneqartarsimasut utertinneqarnerini paasinarsivoq Neqi A/S ukiuni arlalinni amigartoorfiulluni ingerlanneqarsimasoq. Taamaattumik Neqi A/S-ip sanaartugaataasa nalillit nalikilliartornerisa misissornissaat pisariaqarsimavoq, misissuinermilu paasinarsivoq akileraarutit suli akilinnginnerini 70 mio. DKK-nik nalikillilerneqartariaqartut. Nioqquteqarnermik ingerlatsivimmi Neqi A/S-imilu aningaasaqarnikkut ajornartorsiortoqarsimanera taaneqartoq ukiuni siuliinili atuussimavoq, tamannali naatsorsuutitigut eqqunngitsoqarnera pissutigalugu saqqummiunneqarsimanatik. Ukiuni siuliini tunngaviusumik annertuumik kukkuneqartoqarsimanera pineqarpoq, taakkulu naatsorsuuserinermi inatsisit atuuttut tunngavigalugut piginittumut namminermut aningaasaatinut toqqaannartumik inissinneqartussaapput. Piginnittumut nammineq aningaasaatit ulloq 1. april 2020 atuuttunngorlugit iluarsineqarput. Iluarsiineq 2020/21-mi angusanut sunniuteqarpoq, tassami pigisat nalillit nalikillineqarnerat kingumoortumik nalunaarsorneqartussaammata. Suliffeqarfissuup akileraarutit akilinnginnerini 2020/21-mi 12,5 mio. DKK-nik amigartooruteqarluni angusai akileraarutillu suli akilernagit 13,0 mio. DKK-nik sinneqartoorutitut iluarsineqassapput. Ukiut siuliini angusanut iluarsiinerit aamma piginnittumut namminermut aningaasaatit, matuma siuliani taaneqartut, sunniutaat takussutissami matuma kingornaniittumi takuneqarsinnaapput Ukiut siuliini angusat nalunaarsornerannut namminerlu aningaasaatinut iluarsiissutit: UKIUMUT ANGUSAT
2020/21-mi naatsorsuutinut ilanngullugit naatsorsukkat: Alkileraannginnermi angusat Akileraarutit peerlugit 2020/21 Ukiut siuliinut iluarsiissut Sanaartukkanik nalilinnik nalikilliliineq - nioqquteqarnermik ingerlatsivik Sanaartukkanik nalilinnik nalikilliliineq - Neqi Pigisanut nalilinnut nalikillilerneqarsimasunut utertitsineq Sanaartukkanik nalilinnik nalikilliliinerup kingunera
2020/21
2019/20
-12.526 -6.933
1.027.013
25.564 25.564
Iluarsiinerit allat - atortut pigisat nalillit Nioqqutinik uninngasuutinik nalikilliliineq Nalikilliliineq (uninngasuutit aamma akileraarutit kinguartitat) - Neqi Allanik nalikilliliinerit kingunerat Akileraarutit akilinnginnerini ukiut siuliinut iluarsiissut - tamakkerlugit
PIGINNITTUMUT NAMMINEQ ANINGAASAATIT
-282.566 -69.690 -352.256 -53.068 -18.585 -10.827 -82.480
25.564
-434.736
Nalikillilerneqarsimasut akileraarutitaasa kinguartitat allannguutaat Akileraarutit akilereerlugit ukiut siuliinut iluarsiissut - tamakkerlugit
-5.812 19.752
93.868 -340.868
2021/22-mi naatsorsuutinut ilanngullugit naatsorsukkat: Akileraannginnermi angusat Akileraarutit akilereerlugit angusat
13.038 12.819
686.145
2 Ukiut siuliini naatsorsuiffiusuni nalorninaatillit pingaarutillit suliarineqarnerat Taamaattumik suliffeqarfissuup natsorsuutaani nioqquteqarnermik ingerlatsiviup quersuarmilu nioqquteqarnikkut uninngasuutaasa 533 mio. DKK-nik, kiisalu ukiumut naatsorsuutini 498 mio. DKK-nik Neqi A/S-imut tunngatillugu sanaartukkat nalillit pigisai, sulifeqarfissuup ukiumut naatsorsuutaanut 66 mio. DKK-nut tunngasoq kiisalu suliffeqarfiit piginneqataaffigisat 92 mio. DKK-nik naleqartut nalilerneqarnerisa allanngoratarsinnaanerat ukiumi naatsorsuiffiusumi 2020/21-mi nalunaarutigineqarpoq. Matuma siuliani taaneqartut tunngavigalugit avataaniit ikiorneqarluni KNI A/S ukiumi naatsorsuiffiusumi matumani nioqquteqarnermik ingerlatsivimmi uninngasuutigineqartut annertuumik misissuiffiginikuuai kiisalu quini uninngasuutit nalingisa naatsorsorneqartut sapinngisamik qulakkeernissaat anguniarlugu ulloq 31. marts 2022 uninngasuutinik naatsorsuinermi ingerlatseriaatsinik nakkutilliillunilu misissuisarnernik periutsinik nutaanik atuuttunngortitsilluni. Ukiumi naatsorsuiffiusussami nioqqutissat tuniuminaatsut nalikillineqarnissaannut tunngavissanik suliaqartoqarumaarpoq. Taamatut misisissuineq ukiumi naatsorsuiffiusumi nalilersuinernut iluarsiinernullu tunngaviulluarsimapput, taamaattumik uninngasuutit nalillit nalilerneqarneranni nalorninartoqarsimanera maannakkut pissusissamisoortumik ingerlasoqalersutut nalilerneqarpoq. Neqi A/S-imi sanaartugaatit nalillit nalilerneqarnerinut tunngatillugu taakku tamakkiisumik nalikillilerneqassapput. Neqi A/S-imut tunngatillugu siunissami ungasinnerusumi atugassaritineqartussanut tunngatillugu Namminersorlutik Oqartussanut KNI A/S aamma oqaloqateqarnikuuvoq. Aalajangiunneqarpoq Neqi A/S-ip piginnittumut namminermut aningaasaatai KNI A/S-ip pilerseqqissagai kiisalu suliffeqarfiup ingerlatsinermini iluanaaruteqarluni ingerlalernissaanut qulakkeerinnittussamik Namminersorlutik Oqartutsanut nutaamik isumaqatigiissusiussasoq.
Ukiumoortumik nalunaarut 2021-22
28
INNERSUUSSUTIT PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK
3 Aningaasartuutit peereerlugit kaaviiaartitat Nioqqutissat Ikummatissat imerpalasut il.il. Pisisa Neqi Inimi attartortitsinikkut isertitat Sumiiffinni aalajangersimasuinnarni KNI A/S ingerlaqartuuvoq 4 Ingerlatsinermi isertitat allat Kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit
SULIFFEQARFISSUAQ
2022
2021
2022
2021
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
1.450.187
1.479.761
1.450.187
1.479.761
975.612
987.591
975.612
987.591
3.047
3.014
3.047
3.014
0
0
14.838
10.737
0
0
0
503
2.428.846
2.470.366
2.443.684
2.481.606
24.758
23.842
24.758
23.842
30.609
26.873
32.076
28.664
Gebyr-itigut isertitat
11.417
13.415
11.417
13.415
Attartortitsinikkut isertitat
6.656
4.594
6.656
4.594
0
0
513
0
237
300
0
0
Attartortitsinikkut isertitat
Inimi attartortitsinikkut isertitat Suliffeqarfissuup tapiissutaa Assigiinngitsut 5 Aningaasartuutit allat Atorfimmut atatillugu angalanerit
1.508
4.288
1.523
4.172
75.185
73.312
76.943
74.687
7.641
7.662
7.958
8.176
Pikkorissarnermut aningaasartuutit
6.697
4.896
6.697
4.896
Pilerisaarimermi aningaasartuutit, ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit
19.774
17.782
19.774
17.782
Allaffissornermut aningaasartuutit
10.160
9.475
10.290
9.537
Sillimmasiinernut
8.520
7.845
8.817
8.168
37.725
25.889
40.761
28.056
Allanit kiffartuunneqarneq Annikitsunik pisinerit
10.607
9.164
11.566
9.177
Ingerlatsinermut atortut atornerat aserfallatsaalinerallu
35.392
36.912
39.510
39.943
Iluarsaassineq aserfallatsaaliinerlu
20.711
28.211
21.452
28.634
Illunik attartorneq
18.766
19.194
12.750
13.201
(88)
552
(24)
829
175.905
167.582
179.551
168.399 265.461
Assigiinngitsut 6 Sulisunut aningaasartuutit Sulisut akissarsiaat sulisunullu aningaasarsiarititat
249.559
253.039
258.207
Soraarnerussutit
19.630
18.438
20.472
19.258
Sulisunut aningaasartuutit allat
12.874
12.060
13.214
12.520
282.063
283.537
291.893
297.239
1.729
1.555
1.729
1.555
3.635
4.636
3.635
4.636
0
359
0
359
3.635
4.995
3.635
4.995
806
795
845
836
Taakkunannga qullersaqarfimmut siulersuisunullu akissarsiarititat: Siulersuisunut Qullersaqarfimmut: Aalajangersimasumik akissarsiat soraarnerussutissat ilanngullugit Akissarsiat nikerartut (ajunngitsorsiassanik akiliutit)
Agguaqatigiissillugu sulisut amerlassusii
Qullersaqarfik ukiumut aalajangersimasumik aningaasarsiaqartinneqarpoq soraarnerussutisiassallu 10 %-iusoq biileqartitaanerlu ilaallutik. Qullersaqarfiup tapisiai tunngavigalugit soraarnerussutisiassanik akilerneqarneq ajorpoq. Qullersaqarfimmiit aningaasarsiatigut atorfinitsitinermilu atugassarititaasuni, atorfimmiit tunualernermi immikkut ajunngitsorsiassaqartitsineqanngilaq, taamaallaalli qaammatinik aqqaneq-marlunnik sioqqutsilluni suliunnaartitsinissamik ilisimatitsineqartussaalluni.
Ukiumoortumik nalunaarut 2021-22
29
INNERSUUSSUTIT PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK
SULIFFEQARFISSUAQ
2022
2021
2022
2021
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
1.177 0 1.688 0 0 2.865
2.355 (16.040) 4.695 (6.010) (321) (15.321)
0 0 0 0 0 0
0 0 0 0 0 0
0 596 3.111
7 494 3.696
0 596 0
7 6.486 3
3.707
4.197
596
6.496
12.207 0 0 5.526 7.306
13.723 0 0 8.916 5.885
12.210 465 0 5.526 7.322
13.750 529 33 8.916 5.887
25.039
28.524
25.523
29.115
11.845 31.685 0
2.293 (2.050) (5.622)
12.294 32.976 0
4.230 1.112 (5.622)
43.530
(5.379)
45.270
(280)
11.500 2.865 75.227
0 6.729 (5.452)
11.500 0 78.092
0 0 12.819
89.592
1.277
89.592
12.819
7 Suliffeqarfiit ilannguttut angusaanniit pissarsiat Akia Sisimiut A/S Neqi A/S KNI Ejendomme A/S Pitsaasut ApS Suliffiup iluani iluanaarummut allannguut
8 Erniatigut isertitat Erniat, naafferarlugit akilersukkatigut isertitat Aningaaserivinniit erniatigut isertitat Suliffeqarfissuup nammineq iluani erniat
9 Erniatigut aningaasartuutit Aningaaserivinnut erniatigut aningaasartuutit Pigisat tunuliaqutaralugit atukkat erniaannut aningaasartuutit Erniatigut aningaasartuutit allat Ernianut qulakkeerutit Aningaaserivinnut aningaasartuutit allat
10 Ukiumut angusanut akileraarut Ukiumi matumani akileraarutit Ukiumi matumani akileraarutit illikartitat Akileraarutinut procentip allannguutaasup sunniutai
11 Angusat atornissaannut siunnersuut: Piginnittut pissaattut siunnersuut Periuseq naapertorlugu nalit qaffannerannut atugassatut immikkoortitat Ukiumut tullermut nuutat
Ukiumoortumik nalunaarut 2021-22
30
131.399 0 16.599 0
131.399 0 16.599 0
147.998
147.998
121.821 19.972 1.073 0
121.821 19.972 1.073 0
142.866
142.866
Naatsorsuutit nalingat 31. marts 2022
5.132
5.132
Naatsorsuutit nalingat 1. april 2021
9.578
9.578
1. april 2021 aningaasart. ilanngutereerl. aki eqqortoq Ukiumut isertut Ingerlareersuniit nuutat Ukiumut anisut Pisiat akii 31. marts 2022 Nalikilliliinerit appaanerillu 1. april 2021 Ukiut siuliinut iluarsiissut Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu Ukiumut anisunit utertitat Nalikilliliinerit appaanerillu 31. marts 2022
12 Tigoriaannaanngitsut pigisat nalillit (nangillugu)
SULIFFEQARFISSUAQ
Nioqqutit ilisarnaatillit
(tkr.)
Software
(tkr.)
Katillugit
PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK
Katillugit
12 Tigoriaannanngitsut pigisat nalillit
Software
INNERSUUSSUTIT
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
131.399 0 16.599 0
2.115 0 0 0
133.514 0 16.599 0
147.998
2.115
150.113
121.821 19.972 1.073 0
2.115 0 0 0
123.936 19.972 1.073 0
142.866
2.115
144.981
Naatsorsuutit nalingat 31. marts 2022
5.132
0
5.132
Naatsorsuutit nalingat 1. april 2021
9.578
0
9.578
1. april 2021 aningaasart. ilanngutereerl. aki eqqortoq Ukiumut isertut Ingerlareersuniit nuutat Ukiumut anisut Pisiat akii 31. marts 2022 Nalikilliliinerit appaanerillu 1. april 2021 Ukiut siuliinut iluarsiissut Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu Ukiumut anisunit utertitat Nalikilliliinerit appaanerillu 31. marts 2022
Ukiumoortumik nalunaarut 2021-22
31
Katillugit
Pigisat nalillit suliarineqartut
Allat sanaartukkat pigisat, ingerlatsinermut atortut pisattallu
PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK
Illuutit
13 Sanaartukkatigut pigisat
Nioqqutissiorfiit maskinallu
INNERSUUSSUTIT
1. april 2021 aningaasart. ilanngutereerl. aki eqqortoq Ukiup aallartinnerani iluarsiivigineqarneri Ukiumut isertut Ingerlareersuniit nuutat Ukiumut anisut
(tkr.) 784.984 0 0 61.546 (8.075)
(tkr.) 711.170 0 0 26.837 (166)
(tkr.) 435.273 0 0 43.841 0
(tkr.) 183.970 (26.038) 123.741 (148.823) 0
(tkr.) 2.115.397 (26.038) 123.741 (16.599) (8.241)
Pisiat akii 31. marts 2022
838.455
737.841
479.114
132.850
2.188.260
Nalikilliliinerit appaanerillu 1. april 2021 Ukiup aallartinnerani iluarsiivigineqarneri Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu Ukiumut anisunit utertitat
401.558 200.577 14.582 (2.498)
361.535 661 21.616 0
347.630 69.322 8.095 0
0 0 0
1.110.723 270.560 44.293 (2.498)
Nalikilliliinerit appaanerillu 31. marts 2022
614.219
383.812
425.047
0
1.423.078
Naatsorsuutit nalingat 31. marts 2022
224.236
354.029
54.067
132.850
765.182
Naatsorsuutit nalingat 1. april 2021
383.426
349.635
87.643
183.970
1.004.674
2022 (tkr.)
2021 (tkr.)
14.582
15.923
21.616 8.095 (357)
27.439 9.685 (1.177)
43.937
51.870
Nalikilliliinerit appaanerillu Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu imatut immikkoortitersinnaapput:
Illuutit Nioqqutissiorfiit maskinallu Allat sanaartukkat pigisat, ingerlatsinermut atortut pisattallu Sanaartukkat tuninerisigut annaasat /(pissarsiat) Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu Sanaartukkat tuninerisigut annaasat /(pissarsiat) Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu
Ukiumoortumik nalunaarut 2021-22
32
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
Katillugit
Pigisat nalillit suliarineqartut
Allat sanaartukkat pigisat, ingerlatsinermut atortut pisattallu
SULIFFEQARFISSUAQ
Illuutit
13 Sanaartukkatigut pigisat (nanginnera)
Nioqqutissiorfiit maskinallu
INNERSUUSSUTIT
1. april 2021 aningaasart. ilanngutereerl. aki eqqortoq Ukiup aallartinnerani iluarsiivigineqarneri Ukiumut isertut Ingerlareersuniit nuutat Ukiumut anisut
944.691 0 0 62.315 (8.075)
734.581 0 0 27.379 (166)
448.978 0 0 43.888 (2.287)
184.479 (26.864) 125.416 (150.181) 0
2.312.729 (26.864) 125.416 (16.599) (10.528)
Pisiat akii 31. marts 2022
998.931
761.794
490.579
132.850
2.384.154
Nalikilliliinerit appaanerillu 1. april 2021 Ukiup aallartinnerani iluarsiivigineqarneri Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu Ukiumut anisunit utertitat
437.793 251.309 16.477 (2.498)
379.720 6.429 21.616 0
354.739 75.810 8.134 (2.287)
0 0 0 0
1.172.252 333.546 46.227 (4.785)
Nalikilliliinerit appaanerillu 31. marts 2022
703.081
407.765
436.396
0
1.547.242
Naatsorsuutit nalingat 31. marts 2022
295.850
354.029
54.183
132.850
836.912
Naatsorsuutit nalingat 1. april 2021
506.898
354.861
94.239
184.479
1.140.477
2022
2021
(tkr.)
(tkr.)
16.477
17.783
21.616 8.134 (365)
28.725 9.784 (1.177)
45.863
55.115
Nalikilliliinerit appaanerillu Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu imatut immikkoortitersinnaapput:
Illuutit Nioqqutissiorfiit maskinallu Allat sanaartukkat pigisat, ingerlatsinermut atortut pisattallu Sanaartukkat tuninerisigut annaasat /(pissarsiat) Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu Sanaartukkat tuninerisigut annaasat /(pissarsiat) Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu
Ukiumoortumik nalunaarut 2021-22
33
PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK
Katillugit
14 Pigisat aningaasanik nalillit
Pissarsiassat allat
Suliffeqarfiit pigisat aningaasaataanniit pissarsiat
INNERSUUSSUTIT
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
8.792 0 0 8.792
723 0 0 723
9.515 0 0 9.515
13.927 2.865 (12.769) 12.769 16.792
(530) 0 0 0 (530)
13.397 2.865 (12.769) 12.769 16.262
Suliffiup iluani iluanaarut 31. marts 2022
(1.393) 0 (1.393)
0 0 0
(1.393) 0 (1.393)
Naatsorsuutit nalingat 31. marts 2022
24.191
193
24.384
Naatsorsuutit nalingat 1. april 2021
21.326
193
21.518
1. april 2021 aningaasart. ilanngutereerl. aki eqqortoq Ukiumut isertut Ukiumut anisut Pisiat akii 31. marts 2022 Naatsorsuutit nalingat 1. april 2021 Ukiumut isertut Ukiumut anisut Aningaasaatit minusinngorlugit nalingi pissarsiassanut nalikillilerneqartut Naatsorsuutit nalingat 31. marts 2022 Ukiup aallartinnerani suliffiup iluani iluanaarut 1. april 2021 Suliffiup iluani iluanaarummik nikisitsineq
Piginneqataas. % Najugaq
Suliffeqarfiutigisat suliffeqarfiillu ilannguttut makkuupput: Neqi A/S Akia Sisimiut A/S KNI Ejendomme A/S Pitsaasut ApS
Ukiumoortumik nalunaarut 2021-22
Kommune Kujalleq Qeqqata Kommunea Qeqqata Kommunea Aalborg Kommune
34
2022
100 82,5 100 100
Suliffeqarf. 2021
100 82,5 100 100
aningaasaatai
Nammineq aningaasaatit 31/3 2022
(tkr.)
(tkr.)
600 3.000 1.000 80
(132.964) 14.689 13.466 (24.655)
14 Pigisat aningaasanik nalillit (nanginnera)
SULIFFEQARFISSUAQ
Katillugit
Pissarsiassat allat
INNERSUUSSUTIT
(tkr.)
(tkr.)
1. april 2021 aningaasart. ilanngutereerl. aki eqqortoq Ukiumut isertut Ukiumut anisut
723 200 0
723 200 0
Pisiat akii 31. marts 2022
923
923
Naatsorsuutit nalingat 1. april 2021 Ukiumut isertut Ukiumut anisut
(530) 0 0
(530) 0 0
Naatsorsuutit nalingat 31. marts 2022
(530)
(530)
Naatsorsuutit nalingat 31. marts 2022
393
393
Naatsorsuutit nalingat 1. april 2021
193
193
15 Nioqqutit uninngasuutit Suliffeqarfissuup uninngasuutai pingaarutillit tassaapput ikummatissaq uninngasuutaasoq imerpalasoq katillugu 279 mio. DKK-nik nalilik, nioqquteqarnermik ingerlatsivimmi uninngasuutaasut 492 mio.DKK-nik nalillit kiisalu Neqi A/S-imi uninngasuutgaasut 24 mio. DKK-nik nalillit. Suliffeqarfissuup ikummatissat tuniuminaatsutut nalikilliliivigineq ajorpat, tassami nalikinnerusunngortitsinermi taakku ilaaneq ajorput. Suliffeqarfissuup nioqquteqarnermik ingerlatsiviup uninngasuutaasa nalikilliliisarnerini makku tunngavigineqartarput: - Nerisassat nalikillilerneqarneq ajorput, taakkumi iginneqarnissaannut nalikillineqartarput. Nioqqutissalli tuniuminaatsut matussuserniarlugit ullormi oqimaaqatigiissitsiviusussami - nioqqutilli suli iginneqanngitsunut - 2,5 mio. DKK-nik illikartitsisoqatarpoq. - Nioqqutit nerisassaanngitsut suli tuniniarneqartut, ukiullu ataatsip iluani tunissangatinneqartut 0 %-imik illikartitsivigineqartarput - Nioqqutit nerisassaanngitsut suli tuniniarneqartut, ukiullu ataatsip iluani tunissangatinneqanngitsut 10 %-imik illikartitsivigineqartarput. - Nioqqutit nerisassaanngitsut noqqaassutigeqqinneqarsinnaanngitsut, ukiullu ataatsip iluani tunissangatinneqartut 20 %-imik illikartitsivigineqartarput. - Nioqqutit nerisassaanngitsut noqqaassutigeqqinneqarsinnaanngitsut, ukiullu ataatsip iluani tunissangatinneqanngitsut 40 %-imik illikartitsivigineqartarput Nioqqutit nerisassaanngitsut tuniuminaatsut nalikillilerneqarnerat katillugu 21 mio. DKK-voq, taakku nalingivaat nioqqutit nerisassaanngitsut 13 %-iisa missaat. Nioqqutinut tammaannartartunut/tuniuminaatsunut nalikilliliisarnermi tunngavigineqartuni matuma siuliani taaneqartuni matussuserneqarsinnaanngitsut amerlanerpaamik 2,5 mio. illikartinneqartarput.
2022-2025
2022-2023
27.957
6.447
784.686
580.782
375.000
916.741
2021-2022
2021-2024
2021-2023
(9.432)
(8.180)
304.400
819.090
Katillugit
2.022
1.615.162
Nioqqutissianut aningaasaliissutit
723.778
Ernianut sillimmatit
375.000
Nunap aningaasaataanik sillimmatit
Nioqqutissanut aningaasaliissutit
516.384
Katillugit
Ernianut sillimmatit
Isumaqatigiissutit nalingat (tkr.) Naanissaannut piffissarititaasoq (ukioq) Ullormi tassani nalingititaasoq (tkr.)
Aningaasat nalinginut sillimmatit
16 Aningaasarsiornermi aningaasaliissutissatut qulakkeerutit Aningaasarsiornermi aningaasaliissutissatut qulakkeerutinut ilaapput Tunisassianut qulakkeerutit, Ernianut qulakkeerutit Termin-imullu 2022 2021 niuerutissat.
1.872.523
286.789
Isumaqatigiissutit nalinginik naatsorsuineq: • Aningaasat nalingat USD *-ip nalinganut qularnaakkatut naatsorsorneqarput • Ernianut aningaasaliissutit aningaasaliissutit nalingat piffissami qulakkeerneqartutut naatsorsorneqarpoq • Nioqqutissianut aningaasaliissutit akitut qularnaatsutut * naatsorsorneqarput. Nioqqutissianut aningaasaliissutit ilai USD-it atorlugit niuerutigineqarnikuupput, taamaattumik Nationalbankenip pisortatigoortumik uloq 31. marts 2020-mi aamma 2021-mi pisortatigoortumik naligititai tunngavigalugit naatsorneqarput. Aningaaseriviit amerlasuunik akiitsorfigineqarsinnaasut isumaqatigiissuteqarfigineqarput. Ullormi naliusoq atorneqartoq isumaqatigiissutit tunngaviusumik nalingisaat isumaqatigiissutillu tunngavigalugit siunissami ilanngaatissat ilanngaatigeerlugit kontonut atorneqarsimasunut utertitassaasut nalingat tungavigalugu naatsorsuisoqarpoq.
Ukiumoortumik nalunaarut 2021-22
35
INNERSUUSSUTIT 17 Piffissanut tulliuttunut nuutassat
PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK 2022 (tkr.)
SULIFFEQARFISSUAQ
2021 (tkr.)
2022 (tkr.)
2021 (tkr.)
Aningaasartuutit siumoorutkumik akilikkat
9.064
8.028
9.096
8.058
Piffissanut tulliuttunut nuutassat katillugit
9.064
8.028
9.096
8.058
2022
2021
(tkr.)
(tkr.)
310.000
310.000
18 Aktiatigut aningaasaatit Pingaarnertut suliffeqarfiup aningaasaatai aktiaapput 1.000 kr.-ikkaartut, taakkunanngaluunniit aningaasartaqarnerusut Aktiat immikkut ittumik pisinnaassusiliisinnaanngillat. Ukiuni kingullerni tallimani suliffeqarfiup aningaasaatai allannguuteqarnikuunngillat.
19 Qularnaarinissamut nuussinissamut sillimmatit
PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK / SULIFFEQARFISSUAQ 2022
2021
(tkr.)
(tkr.)
Nikingasoorut katillugu (tkr.)
784.686
304.400
480.286
6.447
(8.180)
14.627
27.957
(9.432)
37.388
819.090
286.788
532.301
(217.059)
(75.999)
(141.060)
602.031
210.789
391.241
Ammasut: Tunisassianut qulakkeerutit Ernianut qulakkeerutit Termin-imi USD-t niuerutissat
Akileraarutissat kinguartitat Aningaasanik aqutsinermi akileraarutissat kinguartitat
Ukiumoortumik nalunaarut 2021-22
36
INNERSUUSSUTIT 20 Akileraarutip kinguartitap inissitsiterneri
PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK
Assigiinngissutsip nalinga
(tkr.)
Illuutit Nioqqutissiorfiit maskinallu Allat sanaartukkat pigisat, ingerlatsinermut atortut pisattallu Umiarsuit Pigisat aningaasanik nalillit Nioqqutissat uninngasuutit Pissarsiassat Piginnittut pissaattut siunnersuut
224.236 354.029 59.199
Naatsorsorneranni tunngavigisat
661.848
24.384
Akileraarutit nalingi
(tkr.)
Assigiinngissutsip nalinga
(tkr.)
329.609 307.941 70.487 0 9.515 25.807 2.114 (11.500)
(105.373) 46.088 (11.288) 0 14.869 (25.807) (2.114) 11.500
733.973
(72.125)
31. marts 2019 illuartitat, 26,5 % Piginnittunut 2022-mi akiligassanut akileraarutinut kinguartitanut agguataarnerat Akileraarutit suli akilerneqanngitsut nammineq aningaasaatinut tunngasut, takuuk nassuiaat 13 Akileraarutit kinguartikkallakkanut illikartitat 31. marts 2022
(19.114) (3.048) 217.059 194.898
SULIFFEQARFISSUAQ
Naatsorsuutit nalingi
(tkr.)
Akileraarutit nalingi
(tkr.)
Assigiinngissutsip nalinga
(tkr.)
Illuutit Nioqqutissiorfiit maskinallu Allat sanaartukkat pigisat, ingerlatsinermut atortut pisattallu Pigisat aningaasanik nalillit Nioqqutissat uninngasuutit Pissarsiassat Suliffeqarfissuarmut akiligassat annaaneqarsinnaasut illuartitat Piginnittut pissaattut nalunaarutigineqartoq
295.850 354.029 59.315 24.384 0 (151.707) 151.707 0
377.700 307.941 70.487 9.515 25.807 2.114 0 (11.500)
(81.850) 46.088 (11.172) 14.869 (25.807) (153.821) 151.707 11.500
Naatsorsorneranni tunngavigisat
733.578
782.064
(48.485)
31. marts 2019 illuartitat, 26,5 % Piginnittunut 2022-mi akiligassanut akileraarutinut kinguartitanut agguataarnerat Akileraarutit suli akilerneqanngitsut nammineq aningaasaatinut tunngasut, takuuk nassuiaat 13 Akileraarutini kinguartitani pigisanut ilanngunneqartunut aluarsiissut Pitsaasut ApS Akileraarutit kinguartikkallakkanut illikartitat 31. marts 2022
(12.849) (3.048) 217.059 (982) 200.181
Ukiumut akileraarut kinguartitaq imatut katitigaavoq:
PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK
SULIFFEQARFISSUAQ
2022
2021
2022
2021
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
(22.101) (31.685) (141.060) (52)
111.199 2.050 (135.350) 0
(22.543) (32.976) (141.060) (3.602)
113.919 (1.112) (135.350) 0
Ukiup naanerani akileraarut kinguartitaq
(194.898)
(22.101)
(200.181)
(22.543)
Imatut naatsorsorlugu: Pigisat Akiligassat
0 (194.898)
0 (22.101)
0 (200.181)
0 (22.543)
(194.898)
(22.101)
(200.181)
(22.543)
Ukiup aallartin. akileraarut kinguartitaq Ukiumut angusaniit akileraarut kinguartitaq Akileraarutit kinguartitat nikinnerat, takuuk nassuiaat 13 Ukiunut siuliinut akileraarutit illikartitat iluarsiivigineqarneri
Ukiumoortumik nalunaarut 2021-22
37
INNERSUUSSUTIT 21 Sivisuumik akilersugassanut pisussaaffiit
PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK Aningaasanik attartortitsisarfiit
Ukiut tallimanik sivisunerusut qaangiuppata akiligassat Aningaasanik attartortitsisarfiit
Ukioq 1 ataallugu akilersugassat
Ukioq 1 quaangiuppat akilersugassat
Akiitsut akuttoqatigiissumik akilersugassat katillugit
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
662.226
0
662.226
662.226
662.226
0
662.226
662.226
662.226 2.752
0 14.263
662.226 17.015
662.226 17.015
664.978
14.263
679.241
679.241
Akiitsut nalingi katillugit
0 0
SULIFFEQARFISSUAQ Aningaasanik attartortitsisarfiit Pigisat tunuliaqutaralugit atukkanut akiitsut Ukiut tallimanik sivisunerusut qaangiuppata akiligassat Aningaasanik attartortitsisarfiit Pigisat tunuliaqutaralugit atukkanut akiitsut
0 3.631 3.631
PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK
SULIFFEQARFISSUAQ
2022
2021
2022
2021
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
31.029 14.663 96.604
27.830 14.640 46.186
31.847 15.337 97.735
28.913 15.616 46.934
142.296
88.656
144.919
91.463
22 Akiitsut allat Sulinngiffeqarnersiutissanut akiitsut A-skat-imut soraarnerussutisiassanullu il.il. akiitsut Akiitsut allat
PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK
SULIFFEQARFISSUAQ
2022 (tkr.)
2021 (tkr.)
2022 (tkr.)
2021 (tkr.)
0 0
4.420 877
0 111
11.620 1.492
0
5.297
111
13.112
23 Piffissanut tulliuttunut nuutassat Isertitassat siumoortumik akilerneqartut Piffissalersorlugu inississugassat allat
Ukiumoortumik nalunaarut 2021-22
38
INNERSUUSSUTIT 24 Pisussaaffeqaataalersinnaasut, aningaasatigut pisussaaffiit allat qularnaveeqqusiinerillu Suliffeqarfissuaq aningaaseriviit ataatsimoorlutik taarsigassarsititsinerinut 141 mio. DKK qularnaveeqqusiunnikuuai. Suliffeqarfissuup pingaarnertut akiitsuit allallu 17,0 mio. DKK-sut illuutitigut qularnaveeqqusigaapput. Illuutit nalingat naatsorsuutinut inissinneqartoq 68 mio. DKK-voq. Aningaaseriviit akuunerinut qularnaveeqqutitut piginneqataassutit 10 mio. DKK nalunaarutigineqarnikuupput. Suliffeqarfiutigisat Neqi A/S-ip, Akia Sisimiut A/S-ip, KNI Ejendomme A/S-ip kiisalu Pitsaasut ApS-ip Grønlandsbanken-mi akiitsuinut, pingaarnertut suliffeqarfik akiliussisussamaatinngorpoq Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussaniit piumaffigineqarnikkut, KNI piffinni ingerlatsinermik isumagisaqarpoq, taakkunanilu Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat aalajangiinerat naapertorlugu, siunissami illuutit atortullu matuneqarnernik nalaassineqarsinnaavoq. Kalaallit Nunaanni nunaminertanik atuisinnaanermut inatsit malillugu, nunaminertamik atuisinnaatitaaneq atorunnaarpat, illuutinik atortunillu atuisinnaatitaasoq pisussaavoq nunaminertami saliliineq ingerlatissallugu taamaasilluni nunaminertaq atorneqarsinnaasunngorteqqillugu. Kalaallit Nunaannilu Namminersorlutik Oqartussanit nioqqutissanik pilersuineq pisussaaffigineqarmat aammalu illoqarfiit nunaqarfiillu suut KNI-mit isumagineqassasut aalajangiivigineqartarmat, pissutsit maannakkut atuuttut tunngavigalugit nunaminertani saliinernut atoqqinneqarsinnaanerannullu pisariaqartitsineq, aningaasartuutissat annertussusiat imaluunniit piffissaq naleq‑ qunnerpaaq qaquguussanersoq, tatiginartumik pisussaaffiup annertussusiata nalunaarusiornissaanut, KNI isumaginnissinnaanngilaq.
PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK
25
Ataatsimeersuarnermi kukkunersiuisussatut toqqakkamut akissarsiarititat Kukkunersiuisunut akissarsiassat Inatsisit malillugit kukkunersiuineq - kukkunersiuisuusimasoq Ukiut siuliini iluarsisat Andre erklæringsopgaver med sikkerhed - tidligere revisor Akileraartarnermut siunnersorneqarneq - maannakkut kukkunersiuisoq Akileraartarnermut siunnersorneqarneq - kukkunersiuisuusimasoq Ikiuuttunut allanut Sullissinnerit allat - kukkunersiuisuusimasoq
SULIFFEQARFISSUAQ
2022
2021
2022
2021
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
(tkr.)
2.388 32 0 0 0 0 6.842 2.479
0 661 0 0 0 25 1.001 334
2.388 32 20 0 0 0 6.842 2.479
0 779 0 16 0 52 1.001 398
11.741
2.021
11.761
2.246
62.747 9.849 (46.555) 39.328
81.974 0 7.295 13.750
65.369
103.019
26 Ingerlatsinermi aningaasaatit allannguutaat Nioqqutissanik uninngasuutinik allannguinerit Nioqqutissat uninngasuutit - ukiut siuliani iluarsiissut Pissarsiassanik allannguinerit Pisiniarfigisartakkanut akiitsut akiitsunullu allanut allannguutit
Ukiumoortumik nalunaarut 2021-22
39
INNERSUUSSUTIT
27 Pingaarnertut suliffeqarfiup qanittumik suleqatai piginnittuunermullu tunngasut Aalajangiinissanut sunniuteqarfiusartut Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat
Tunngavik Kisimik aktiatigut piginnittut
Qanittumik suleqatit allat Neqi A/S Akia Sisimiut A/S KNI Ejendomme A/S Pitsaasut ApS
KNI-p suliffeqarfissuanut peqataareersoq KNI-p suliffeqarfissuanut peqataareersoq KNI-p suliffeqarfissuanut peqataareersoq KNI-p suliffeqarfissuanut peqataareersoq
Svend Hardenberg Najaaraq Christiansen Annette K. Sadolin Michael Skourup Lone Møller Olsen Søren Hald Møller Dorthea Isaksen Jonas Aronsen Majaq Heilmann
3900 Nuuk 3905 Nuussuaq 2900 Hellerup 3900 Nuuk 1911 Frederiksberg 3905 Nuussuaq 3911 Sisimiut 3911 Sisimiut 3911 Sisimiut
Siulersuisuni siulittaasoq Siulersuisuni ilaasortaq Siulersuisuni ilaasortaq Siulersuisuni ilaasortaq Siulersuisuni ilaasortaq Siulersuisuni ilaasortaq Siulersuisuni ilaasortaq Siulersuisuni ilaasortaq Siulersuisuni ilaasortaq
Jeppe Jensen
3911 Sisimiut
Pisortaaneq
Nuussinerit Ukiup ingerlanerani – suliffeqarfissuup nammineq ilumini nuussisarneri eqqaassanngikkaanni, suliffeqarfissuup naatsorsuutaaniit piivillugit piikkanik soqanngilaq – siulersuisunut, qullersaqarfimmut, sulisunut qaffasinnerusumik inissisimasunut, piginnittunut, suliffeqarfinnut pigisanut imaluunniit qanittumik suleqatigisanut nuussineqarsimanngilaq. piivillugit piikkanik soqanngilaq – siulersuisunut, qullersaqarfimmut, sulisunut qaffasinnerusumik inissisimasunut, piginnittunut, suliffeqarfinnut peqataareersut imaluunniit qanittumik suleqatigisanut nuussineqarsimanngilaq. Suliffeqarfik piginneqataaffigisimasaq Pitsaasut Aps 39,1 mio. DKK-nut niueqatigineqarnikuuvoq. 28 Aqutseqataanermi isumagisassat Suliffeqarfimmi aqutsisut ilaat suliffeqarfinni allani, 100 %-imik suliffeqarfiutaanngitsuni, aqutseqataaffii makkuupput: Svend Hardenberg
Amaroq ApS - pisortaq aamma siulersuisunut ilaasortaq Inuit Development Company ApS - pisortaq aamma siulersuisunut ilaasortaq Greenland Invest ApS - siulersuisunut siulittaasoq Nanoq Power ApS - siulersuisunut siulittaasoq Greenland Water Bank ApS - siulersuisunut siulittaasoq
Najaaraq Christiansen
Grønlands Økonomiske Råd - siulittaasoqarfimmi ilaasortaq
Annette K. Sadolin
Fonden Chart - siulersuisunut ilaasortaq
Michael Skourup
Toornaq Fishing ApS - pisortaq Nanoq Fish ApS - pisortaq Sermilik ApS - pisortaq aamma siulersuisunut ilaasortaq Aappilattoq ApS - pisortaq KuMi Consult ApS - pisortaq Adventure North ApS - pisortaq Aqisseq suliffeqarfik imminut pigisoq - siulersuisunut siulittaasoq HMS Sanasut ApS - siulersuisunut siulittaasoq Timi Asimi ApS - siulersuisunut siulittaasoq Ninnis ApS - siulersuisunut siulittaasoq
Lone Møller Olsen
Bankinvest - siulersuisunut ilaasortaq Karnov Group AB - kukkkuners. Ataats. Siulersuisunut ilaasortaq aamma siulittaasoq Jetpak Top Holding AB - Ataats. Siulersuisunut ilaasortaq aamma siulittaasoq LMO 5265 ApS - pisortaq
29 Ullormi naatsorsuiffiup kingorna pisimasut Ullormi oqimaaqatiiissitsiffiusup kingorna ullumimut ukiumut naatsorsuutinut allanngortitsisussanik pisoqarnikuuunngilaq. Ullormi oqimaaqatiissitsiffiusumi aningaaseriviit ataatsimoorlutik piumasaqaataannut unioqqutitsivoq, taamaattumik taarsigassat tamarmik piffissami sivikutsumi taarsersugassatut nalunaarneqarput. Ukiumut naatsorsuutit akuerineqarnerini KNI-p taarsigassarsititsinermi piumasaqaatit eqquutsippai.
Ukiumoortumik nalunaarut 2021-22
40
NAATSORSUUSERINERMI SULERIAASEQ KNI A/S-ip suliffeqarfissuani Ukiumoortumik Nalunaarut ukiumoortumik naatsorsuusiornermut tunngatillugu inatsimmi regnskabsklasse D-nut aalajangersakkat tunngavigalugit ingerlanneqarpoq.
Ukiut siuliini kukkunerit pingaarutillit
Innersuussutini 1-imi allanneqartutut sanaartukkani naliliutini nioqqutissanillu uninngasuutit nalingi kukkusumik naatsorsorneqarsimammata ukiumi nalunaarummi kisitsisit imminnut assersuunneqartut allanngortinneqarput. Iluarsiinerit kinguneraat 2020/21-mi angusat 6.933 t.kr.inik amigartoorutaasut 12.819 t.kr-inut sinneqartoorutitut iluarsineqarnerat kiisalu suliffeqarfiup pingaarnerup suliffeqarfissuullu ulloq 31.03.2021-mi naliliutai 2.402.297 t.kr.sut aamma 2.438.223 t.kr.-sut 1.993.124 t.kr.-inut aamma 2.029.051 t.kr.-inut iluarsineqarlutik. Kukkusoqarsimanerata kinguneraa suliffeqarfiup pingaarnerup suliffeqarfissuullu piginnittumut namminermut aningaasaataat ulloq 31.03.2021-mi 321.116 t.kr.-inik ikileriarsimaneranik, tassalu 1.375.483 t.kr.-iniit 1.054.367 t.kr.-nut ikileriarsimallutik.
Naatsorsuuserinermi suleriaaseq atorneqartoq
Suliffeqarfimmi naatsorsueriaaseq atorneqartoq allanngortinneqarani ukiup siuliatut ippoq. «Nioqqutit uninngasuutit»-it ataani nassuiaammulli innersuussisoqarpoq. Pigisat nalillit oqimaaqatigiissitsinermut ilanngunneqartarput siusinnerusukkut pisimasut kingunerisaanik ilimagineqarsinnaappat siunissami aningaasaqarnikkut suliffeqarfissuarmut iluaqutaasinnaasoq, aammalu pigisaq nalilik tutsuiginartumik nalilerneqarsinnaappat. Pisussaaffiit oqimaaqatigiissitsinermut ilanngunneqartarput suliffeqarfissuaq siusinnerusukkut pisimasoq tunngavigalugu inatsisitigoortumik imaluunniit piviusut tunngavigalugit pisussaaffilerneqarsimappat, ilimagineqarsinnaappallu siunissami suliffeqarfissuup aningaasaqarniarnermigut iluaqutigisassai ilanngarneqassasut, aammalu pisussaaffiup nalinga tutsuiginartumik nalilerneqarsinnaappat. Ilanngussinermi siullermi pigisat nalillit aamma pisussaaffiit pisiarineqarneranni akiviat tunngavigalugu nalilerneqartarput. Ilanngussinerup siulliup kingorna naliliinerit naatsorsuutini kisitsisit ataasiakkaat pillugit innersuussutini matuma kingulianiittuni takuneqarsinnaapput. Ilanngussinermi aamma naliliinermi nalaassinerluutaasinnaasut aammalu annaasaqaatit siumut takorloorneqarsinnaagaangata ukiumoortumik nalunaarusiap suliarineqan‑ nginnerani nalunarunnaartut naatsorsuutigineqartarput, taakku pissutsit taamaannerat uppernarsisimappassuk imaluunniit eqqunnginnerat takutippassuk, ullormi oqimaaqatigiissitsinerup suliarineqarfiani. Naatsorsuutit inernerannut isertitat ilanngunneqartarput isertinneqarnerat ilutigitillugu, aningaasartuutilli ilanngunneqartarput kisitsisit ukiumut naatsorsuutinut attuumassuteqartut tunngavigalugit.
Suliffeqarfissuup naatsorsuutai
Suliffeqarfissuup naatsorsuutaanut ilaapput suliffeqarfiit KNI A/S-ip (suliffeqarfik pingaarneq) aamma suliffeqarfiit (suliffeqarfiit pigisat) suliffeqarfimmit pingaarnermit aqunneqartut. Aqutsisinnaaneq anguneqartarpoq suliffeqarfiup pingaarnerup toqqaannartumik toqqaannanngikkaluartumilluunniit taasisinnaatitaanerit 50 %-iinik taakkuluunniit sinnerlugit pigisaqarneratigut, imaluunniit allatut piviusut tunngavigalugit aalajangiisinnaasutut sunniuteqarsinnaas-
suseqarpat. Suliffeqarfiit suliffeqarfissuup toqqaannartumik imaluunniit toqqaannanngikkaluartumik taasisinnaatitaanerit 20 %-iisa aamma 50 %-iisa akornanni pigisaqarfigisai, aammalu annertuumik aalajangiisinnaassuseqanngitsumilli sunniuteqarfigisinnaasai, suliffeqarfittut piginneqataaffigisatut isigineqartarput.
Patajaallisaanermi periutsit
Suliffeqarfissuup naatsorsuutai KNI A/S-ip suliffeqarfiutigisallu naatsorsuutaat tunngavigalugit suliarineqartarput. Suliffeqarfissuup naatsorsuutaanik suliarinninneq pisarpoq naatsorsuutini kisitsisit inissitsitikkat imminnut attuumassuteqartut katiternerisigut. Patajaallisaanermi immikkut ersersinneqartanngillat suliffeqarfissuup iluani isertitat aningaasartuutillu, suliffeqarfiit akornanni akiligassat aamma sinneqartoorutinit agguagarsiat, aammattaaq iluanaarutit annaasaqaatillu suliffeqarfiit patajaallisaavigineqartut akornanni. Naatsorsuutit patajaallisaanermut atorneqartut suliffeqarfissuup naatsorsuusiornermini suleriaaseq atugaa tunngavigalugu suliarineqartarput. Suliffeqarfinni pigisani aningaasaliinikkut piginneqataassutit nalinganut nalimmassarneqartarput, piffissami piginnittunngorfiusumi suliffeqarfiit pigineqartut nalilinnut ilanngaa‑ seriikkanut naleqqiussinikkut ullormi tassani nalinginik naatsorsuineq tunngavigalugu.
Soqutigisat annerutinngisat
Suliffeqarfiit pigisat naatsorsuutaat suliffeqarfissuup naatsorsuutaanut 100 procentimik ilanngunneqartarput. Suliffeqarfiit pigisat naatsorsuutitigut angusaannit aamma namminerisamik aningaasaanniit pigisat, soqutigisanut annerutinngisanut attuumassuteqartinneqarsinnaasut naatsorsuutit inernerinut oqimaaqatigiissitsinermullu immikkut nalunaarlugit ilanngunneqartarput.
Nunat allat aningaasaannik naatsorsuisarneq
Nunat allat aningaasaasa nalingat tunngavigalugu nuussinerit, ullormi nuussiffiusumi aningaasat pineqartut nalingi tunngavigalugit, naatsorsorneqartarput. Nunat allat aningaasaasa nalingat tunngavigalugu pisiareriikkat, akiitsut aningaasatigullu inissitat allat, ullormi oqimaaqatigiissitsiffiusumi akilerneqarsimanngitsut, ullormi oqimaaqatigiissitsiffiusumi nunat allat aningaasaasa nalinginut, imaluunniit nunat allat aningaasaasa naligisassaattut qulakkeersimasatut naleqartillugit, naatsorsorneqartarput. Nunat allat aningaasaasa nalingisa nikingassutaat, ullormi nuussiffiusumi naligititaasup, ullormilu oqimaaqatigiissitsiffiusumi, naligititaasup assigiinnginnerisigut pilersut, angusat nalunaarsornerinut aningaasaliiffigisanut ilanngunneqartarput. Sanaartukkanit pigisat aamma pigisat sanaartugaanngitsut, nunat allat aningaasaannik akilerlugit pissarsiaasimasut, nalitoqaat tunngavigalugit naatsorsorneqartarput.
Aningaasarsiornermi aningaasaliissutissatut sillimmatit
Aningaasarsiornermi aningaasaliissutissatut sillimmatit oqimaaqatigiissitsinermut ilannguteqqaarneranni nalerpiaat uuttuutigineqartarpoq, kiisalu tamatuma kingorna ullormi pineqartumi naliviat tunngavigineqartarluni. Aningaasarsiornermi aningaasaliissutissatut sillimmatit immikkut inissitatut pissamaatinut kiisalu akiitsunut sivikitsumik akilersugassatut pisussaaffinnut ilanngunneqartarput. Aningaasarsiornermi aningaasaliissutissatut sillimmatit ullormut nalingisa allanngornerat, ullormut naligitinneqartumik qulakkeerinnissimanermut ilaatinneqartutut nalilerneqartut, kiisalu siunissami nuussinissamut qulakkeerinninnermi piumasaqaatinik naammassinnissinnaasutut
Ukiumoortumik nalunaarut 2021-22
41
UKIUMUT NAATSORSUUTIT
isigineqartut, nammineq aningaasaatinut toqqaannartumik ilanngunneqartarput. Nuussinerit qulakkeerneqareersimasut piviusunngortinneqarunik, allannguutit katiterneqarsimasut naatsorsuutini ilanngussanut pineqartunut pisiarineqarnerani akiannut ilanngullugit inissinneqassapput. Aningaasarsiornermi aningaasaliissutissatut sillimmatit, qulakkeerinninnissamut piumasaqaatinik sillimmatitut naammassinnissinnaanngitsut, ullormut nalingisa allan‑ ngorarnerat ingerlaavartumik angusat nalunaarsornerannut aningaasarsiornermi aningaasaliissutitut inissinneqartarput.
ANGUSAT NALUNAARSORNERAT Ilanngaaseereerluni kaaviiaartitat
Ilanngaaseereerluni kaaviiaartitanut ilaapput ukiup ingerlanerani tunisat aningaasanik akilerneqartut aamma akiligassiissutitut tunisat, ilanngaatigineqartarlutik nioqqutissat utertinneqartut aamma akikilliliinerit tunisaqarnermut toqqaannartumik attuumassuteqartut. Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat inuiaqatigiinnut pisussaaffiliinerat tunngavigalugu suliassanut akiliutigineqartut Aningaasaqarnermut Inatsimmi kisitsit aalajangersarneqarsimasoq tunngavigalugu Namminersorlutik Oqartussat inuiaqatigiinnut pisussaaffiliinerat tunngavigalugu akiliutit ilanngunneqartarput.
Ingerlatsinikkut isertitat allat
Ingerlatsinermi isertitanut allanut ilaapput isertitat suliffeqarfissuup ingerlataanut pingaarnernut naleqqiussilluni pingaaruteqannginnerusut.
Aningaasartuutit allat
Aningaasartuutinut allanut ilaapput siammarterinermut, tuniniaanermut, pilerisaarinermut, allaffissornermut, ininut, akiligassalinnit annaasaqaatinut il.il. aningaasartuutinut tunngassuteqartut.
Sulisoqarnikkut aningaasartuutit
Sulisoqarnermut aningaasartuutinut ilaapput akissarsiat aamma isumaginninnermut aningaasartuutit, soraarnerussutisiassat il.il. suliffeqarfissuarmi sulisunut tunngasut.
Isumakkeerinninnerit aamma nalikilliliinerit
nartumik nalunaarsuinermut tunngatinneqarsinnaasunut, ilanngunneqarput. Akileraarutitigut pisussaaffippiaat, taamatullu akileraarutit pisassareriigarpiaat ukiumi isertitat akileraarusigassat akileraarutissaattut naatsorsorneqareerneranni oqimaaqatigiissitsinermut inissinneqartarput. Akiitsut oqimaaqatigiisereernerisigut akileraarutit kingu‑ artitat ilanngunneqartarput naatsorsuutitigut aamma akileraarutitigut naliliutit nalingisa aamma pisussaaffiit assigiinngissutigigallagaat tunngavigalugu, tassani naliliutit ataasiakkaat pilersaarutaasutut atorneqarnissaat akileraarutitigut naliliutit nalingisa naatsorsorneqarneranni aallaavigineqartarlutik. Akileraarutit annertussusiini allannguutit kingunerisaannik naatsorsuutitigut akileraarutitigullu niki‑ ngassutaagallartup allannguutaa naatsorsuutit nalunaarsorsimaffiannut ilanngullugu naatsorsorneqassaaq. Akileraarutitigut pissarsiassat kinguartitat, taakkununnga ilanngullugit akileraarutitigut amigartoorutit saqqummiunneqartussaatitaasut akileraarutitut nalingi, pigisat akileraarutitigut pisussaaffinnut kinguartitanut ilanngaatigalugit, imaluunniit akileraarutitigut pissarsiassatut ilanngaaseriikkatut piviusunngortinneqarsinnaasutut naatsorsuutigineqartunut, oqimaaqatigiissitsinermut ilanngunneqartarput.
OQIMAAQATIGIISSITSINEQ Pigisat sanaartugaanngitsut
Qarasaasiani programmit (software) nioqqutissallu ilisarnaatillit pisiarineqarneranni akiattut uuttorneqartarput nalikilliliinerit aamma nalinginik appartitsinerit naatsorsorneqarsimasut ilanngaatigalugit. Pisiarineqarnerannit akiviannut ilaatinneqarput pisiarineqarneranni akiat, pisiarineqarnerannut toqqaannartumik aningaasartuutit attuumassuteqartut, aammattaaq pisiap piareersarneranut aningaasartuutit naliliutip atorneqarnissaminut piareernissaata tungaanut. Nalikilliliinermi tunngavigineqartarpoq pisiarineraniit ukiuni pingasuniit qulinut atornerani akianik nalikilliartuaartitsineq. Sanaartornermi atortutigut pigisat nalillit atueqqinnermi naligitinneqartumut nalikillineqassaaq, taanna naatsorsuutitigut nalinganit appasinneruppat.
Sanaartugaanngitsunik sanaartukkanillu isumakkeerinninnerit aamma nalikilliliinerit pipput ukiumi naatsorsuiffimmi pigisat nalingisa sinneri, atuuffissaattut piffissamik naatsorsuutigisat aamma nalikillilernissaannut misiliinerit, kiisalu sanaartugaatit tuninerini iluanaarutaanissaat annaasaqaataanissaalluunniit nalilersoreernerisigut.
Atortut sanaartukkat
Aningaasalersuinermi naatsorsuutit
Pisiarineqarnerannit akiviannut ilaatinneqarput pisiarineqarneranni akiat, pisiarineqarnerannut toqqaannartumik aningaasartuutit attuumassuteqartut, aammattaaq pisiap piareersarneranut aningaasartuutit naliliutip atorneqarnissaminut piareernissaata tungaanut.
Aningaasalersuinermi inissitat tassaapput erniatigut isertitat aamma erniatigut aningaasartuutit, pappiaqqat aningaasanik nalillit niuerutigineranni nalinginit iluanaarutigineqartut aamma annaasaqaatit, taarsigassarsiat aamma nunat allat aningaasaannit niuernermi nuussinerit.
Akileraarutit
Ukiumoortumik akileraarutit ukiumut akileraarutiviusut akileraarutissallu kinguartitat allannguutigisaat angusanik naatsorsuinermut, ukiumut angusanut tunngatinneqarsinnaasunut, kiisalu nammineq aningaasaatinut toqqaan-
Ukiumoortumik nalunaarut 2021/22
42
Illut toqqavii illuutillu, tunisassiorfiit maskiinallu, kiisalu sanaartukkat allat, ingerlatsinermut aningaasat pisattallu akiviusunut uuttortarneqarput isumakkeerinerit nalikilliliinerillu ilivitsunngukkat ilanngaatigalugit. Toqqaviit sanaffigineqarsimasut nalikillilerneqartanngillat.
Piffissaq nalikilliliiffiusoq naliusutullu sinneruttoq piffissaq pisiffiusoq tunngavigalugu aalajangerneqarlutillu ukiut tamaasa nalilersorneqaqqittassapput. Naliusutut sinneruttoq pigisamut nalilimmut tunngatillugu naatsorsuutitigut naliusumit qaffasinneruppat nalikilliliineq unittarpoq. Nalikilliliinermi tunngavigineqartarpoq pisiarineraniit atoreernerani nalinga sinneruttussaq ilanngaatigalugu.
UKIUMUT NAATSORSUUTIT
Pigisat nalillit atuuffissaattut piffissamut naatsorsuutigisanik ima naliliinermik tunngaveqarluni nalikilliliisoqartarpoq: Illuutit
ukiut 20-50
Tunisassiorfiit maskiinallu
ukiut 10-40
Sanaartukkat allat, ingerlatsinermut atortut pisattallu
ukiut 3-10
Sanaartornermi atortutigut pigisat nalillit atueqqinnermi naligitinneqartumut nalikillineqassaaq, taanna naatsorsuutitigut nalinganit appasinneruppat. Pigisanik nalilinnik tunisaqarnermi iluanaarutit aamma annaasaqaatit naatsorsornerini, tunisaqarnermi akiusoq tunisaqarnermut atatillugu aningaasartuutit ilanngaatigalugit aamma tunisaqarnerup nalaani naatsorsuutitigut nalingititaasup assigiinngissutaat naatsorsuutinut ilanngunneqartarpoq. Iluanaarutit imaluunniit annaasaqaatit angusat nalunaarsorneranni nalikilliliinermut aamma nalilinnik nalikilliliinermut iluarsiissutitut ilanngunneqartarput, imaluunniit ingerlatsinermi isertitanut allanut tunisaqarnermi akigitinneqartoq pisiarinerani nalingat qaangerneqarsimappat.
Suliffeqarfinni pigisani aamma piginneqataaffigisani aningaasaliinikkut piginneqataassutit Suliffeqarfinni pigisani aamma suliffeqarfinni piginneqataaffigisani piginneqataassutit ilanngunneqartarput, piginneqataassutit nalerpiaat (equitymetoden) tunngavigalugu naliliisoqartarluni, tamatuma nassatarisaanik aningaasaleeqataassutit suliffeqarfinnik naleqqiussinikkut naatsorsuutitigut nalingat suliffeqarfissuarmut iluaqutaasinnaaneranik iluaqutaannginnerataluunniit nalinganik, aammalu suliffeqarfissuup iluani iluanaarutinik annaasaqaatinilluunniit, aningaasanngortinneqanngitsunik ilanngarlugit ilallugilluunniit.
Naatsorsuutit inernerannut ilanngunneqartarput suliffeqarfiup piginnittup suliffeqarfiit naatsorsuutitigut angusaatigut pissarsiassai, taakkuninnga ilanngaatigineqareerlutik suliffeqarfissuup iluani iluanaarutit aamma annaasaqaatit kiisalu ilanngaatigalugit imaluunniit ilassutigalugit suliffeqarfissuarmut iluaqutaasinnaanerata iluaqutaannginnerataluunniit nalikillilerneqarnerat. Suliffeqarfiit pigisat aamma suliffeqarfiit piginneqataaffigisat naatsorsuutitigut nalerpiaat naleerutivissimatillugu noor´linngorlugit nalilerneqartarput, suliffeqarfinnilu taakkunani pissarsiassat allat annaasassatut nalilerneqartarput, pingaarnertullu suliffeqarfiup piginneqataassutaasa nalerpiaat tunngavigalugu nalingat appartinneqassallutik, taakku isertinneqarsinnaanngilluinnarpata. Naatsorsuutini suliffeqarfimmi piginneqataassutit nalerpiaat naleerutivissimasoq pissarsiassanit annertunerusutut allanneqarsimappat aningaasat sinneruttut pisussaaffinnut illikartitanut ilanngunneqassapput, qitiusumik piginneqatigiiffiup inatsisitigut imaluunniit pissusiviusut naapertorlugit suliffeqarfiup pineqartup pisussaaffiisa matussusernissaat pisussaaffigippagu. Suliffeqarfinni pigisani, aamma suliffeqarfinni piginneqataaffigisani, piginneqataassutinut ilanngaaseriikkanut qaffaatit, piginneqataassutit qaffaassutissaannut sillimmatitut nuunneqassapput, naatsorsuutitigut nalingisa pisinermi akiviusoq qaangersimappagu.
Nioqqutissat uninngasuutit
Nioqqutissaatit pisiarineranni agguaqatigiisillugu akiat tunngavigalugit akiat naatsorneqartarput, imaluunniit taanna appasinerusimappat tunisinermi nalingi ilanngaaseriikkat tunngavigineqartarlutik. Ukiuni siusinnerusuni periuseq FIFO malillugu naatsorsueriaaseq naatsorsuinermi tunngavigineqartarsimavoq naak naatsorsuinermi agguaqatigiissitsinermi periaaseq atorneqartarsimagaluartoq. Allannguineq taamaattumik ukiumoortumik nalunaarummi naliusunut nalunaarutigineqartunut allannguuteqartitsinngilaq. Nioqqutissat nioqqutigisassat, nioqqutissiarineqanngitsut aamma atortussat iluaqutissat pisiarineqarnerannut akianut ilaapput tassunga ilanngunneqarlutik tikisinneqarneranni aningaasartuutit. Nioqqutissanut suliarineqartunut aammattaaq nioqqutissat suliarineqarneranni aningaasartuutinut ilaapput nioqqutissiassat, atortussat iluaqutissat aamma toqqaannartumik akissarsiat aammattaaq toqqaannanngitsumik nioqqutissiornermut aningasartuutit. Tunisassiornermut toqqaannanngitsumik aningaasartuutinut ilaapput toqqaannanngitsumik atortut akissarsiallu, maskiinanik, tunisassiorfiit illutaannik atortunillu aserfallatsaaliinermut aningaasartuutit tunisassiornermilu atorneqartunik taakkuninnga nalikilliliinerit, kiisalu tunisassiorfimmi allaffissornermut aqutsinermullu aningaasartuutit. Aningaasalersuinermut aningaasartuutit akiviusumut ilanngunneqanngillat. Nioqqutissaatinut pigisat piviusunngortitassat uninngasuutaasut ilanngaaseereerluni nalingi tunisanut akigititassatut naatsorsuutigisatut naatsorsorneqarput, naammassinerannut aningaasartuutit aningaasartuutillu tunisinermik piviusunngortitsinermut atugassat ilanngaatigalugit.
Pissarsiassat
Aningaasat pisassareriikkat annertussusilerneqartarput akilersorneqarnissaannut nalingat tunngavigalugu, taakkulu nalinginnaasumik assigisarpaat akigisassaasutut allassimasoq, ilanngaatigineqartarpullu nalikilliliissutit annaasaqarsinnaanermut sillimmataasussat.
Piffissamut killilerlugit inissitat
Piffissamut killilerlugit inissitat, pigisat nalillit ataannut ilanngunneqartartut, tassaapput ukiumi naatsorsuiffiusussami tullermi aningaasartuutissat. Piffissamut killilerlugit inissitat pisinermi akit naleqqussakkat malillugit nalilerneqartarput.
Aningaasaatit tigoriaannaat
Aningaasat tigoriaannaat tassaapput aningaasanik uninngasuutit aningaaserivimmiittuutillu.
Piginnittumut nammineq aningaasaatit
Piginnittunut akiliutissat ataatsimeersuarnissamut ulluliussaq aalajangiiffiusussanngorlugu akiitsutut pisussaaffittut ilanngunneqartarput. Ukiumi naatsorsuiffiusumi piginnittunut akiliutissatut siunnersuutaasimasoq piginnittumut nammineq aningaasaatit ataannut immikkut inissillugu takussutissiissutigineqarpoq.
Taarsigassarsiaqarnermut pisussaaffiit
Taarsigassarsiaqarnermut pisussaaffinnut uuttuutigineqartarpoq piffissami taarsigassaqarnerup pinerani nalingat, taassuma assigaa tiguneqartussat taakkuninnga ilanngaatigalugit nuussinermi aningaasartuutit atorneqartut.
Ukiumoortumik nalunaarut 2021/22
43
UKIUMUT NAATSORSUUTIT
Tamatuma kingorna taarsigassarsianut uuttuutigineqartarpoq pissarsiarineqarnerini nalingat taarsersuinissatut naatsorsorlugit. Tamanna imatut isumaqarpoq, taarsigassarsinermi tiguneqartut aamma ernialersuereerluni nalinga akilersorlugu taarserneqartussap assigiinngissutigigaat, taanna naatsorsuutit inernerannut ilanngunneqartarpoq piffissami taarsigassarsiaqarnerup ingerlanerani aningaasalersuinermi aningaasartuutitut erniat naatsorsorneqartarnerannut naatsorsueriaaseq tunngavigalugu.
Aningaasarsiornikkut pisussaaffiit allat
Aningaasarsiornikkut pisussaaffiit allat pisinermi akivii akilersukkat ilanngaatigereerlugit ilanngunneqassapput, tamatuma nalinginnaasumik nalitut allassimasoq annertoqatigisarpaa.
Pisisartut siumoortumik akiliutaat
Pisisartut siumoortumik akiliutaat tassaapput pisiamik tigunnginnerini siumoortumik akiliutaat.
Piffissamut killilerlugit inissitat
Piffissamut killilerlugit inissitat, pigisat nalillit ataannut ilanngunneqartartut tassaapput ukiumi naatsorsuiffiusussami tullermi aningaasartuutissat. Piffissamut killilerlugit inissitat pisinermi akit naleqqussakkat malillugit nalilerneqartarput.
Suliffeqarfissuarmi aningaasat ingerlaarnerannik nalunaarsuineq Aningaasaleeriaatsinik nalunaarsuineq toqqaannanngitsumik periuseq atorlugu saqqummiunneqartarpoq, tamatumanilu ersersinneqartartut tassaapput aningaasaleeriaatsit ingerlatsinermi, aningaasaliinermi aningaasalersuinermilu, aammattaaq suliffeqarfissuup aningaasaatai tigoriaannaat ukiup aallartinnerani naaneranilu.
Ukiumoortumik nalunaarut 2021/22
44
Aningaasat kaaviiaarnerat ingerlatsinermut tunngasut inger‑ latsinermi angusatut nalunaarsorneqartarput ingerlatsinermut inissitanut aningaasanngortinneqarsimanngitsunut iluarsiivigalugit, ingerlatsinermut aningaasaatinit allannguutitut aammattaaq suliffeqarfiup akileraarutaatut akilikkatut. Aningaasat kaaviiaarnerat aningaasaliissuteqartarnernut tunngasut tassaapput suliffeqarfinnik pisinermut aamma tunisaqarnermut atatillugu akiliutit aamma ingerlatsinerit kiisalu aningaasaleeriaatsini sanaartukkat aammattaaq pisineq, ineriartortitsineq, pitsanngorsaaneq aamma sanaartugaanngitsunik aamma sanaartukkanik naliliutinik tunisineq il.il., taakkununnga ilaapput aningaasalersuinikkut attartukkanik naliliutinik pissarsineq. Aningaasaleeriaatsinut tunngasut tassaapput suliffeqarfissuup aktiatigut aningaasaataasa amerlassusiisa allanngorarnerat, imaluunniit katiterneqarnerisa allanngorarnerat, aningaasartuutillu taakkununnga tunngasut, aammattaaq aningaasanik atorniarluni akiligassarsineq, aningaasaleeriaatsini attartornissamik isumaqatigiissuteqarnerit, akiitsunik ernialinnik akilersuineq, nammineq aktiaatinik pisiaqarneq aamma agguagarsititsinermi akiliuteqarneq. Aningaasanut tigoriaannarnut ilaapput aningaasat tigoriaannaat uninngasuutit pappiaqqallu nalillit piffissami sivikitsumi akilersugassat aningaasat nalingisa nikerarnerannut annertunngitsumik annaasaqarfiusinnaasut, aningaa‑ serivimmut akiitsut piffissami sivikitsumi akilersugassat ilanngaatigalugit.
Kisitsisit pingaarnerit najoqqutassallu
Kisitsisit pingaarnerit najoqqutassallu takussutissiami ataaniittutut suliarineqarput:
EBIT-margin (%)
=
EBIT x 100 Ilanngaasereerlugit
Aningaasaliissuteqarnermi iluanaarutit (%)
=
EBITDA x 100 Aningaasaatinut
Ilanngaasereerlugit kaaviiaartitat / aningaasaatinut aningaasaliissutit
=
Ilanngaasereerlugit kaaviiaartitat
Attartorluni aningaasalersuutit
=
Ilanngaatissat peereerlugit akiitsut erniallit
Piginnittumut nammineq aningaasaatit erniaat (%)
=
Ukiumut angusat x 100 Nammineq aningaasaatit
Akiliisinnaassuseq (%)
=
Nammineq aningaasaatit x 100 Naliliutit katillugit
UKIUMUT NAATSORSUUTIT
SULIFFEQARFIUP AAQQISSUUSSAANERA
Pilersuisoq Pilersuisoq
DATTERSELSKABER • KNI Ejendomme • Akia Sisimiut
Pisortaaneq aamma aqutsisut KNI A/S-imi qullersaqarfik ukiumi naatsorsuiffiusumi 2021/22-mi piffissami 1. april 2021-miit 4. august 2021-p tungaanut pisortaanerugallartumit Jan H. Lynge-Pedersen-imit aqunneqarpoq. 5. august 2021 aallarnerfigalugu qullersaqarfimmi Jeppe Jensen pisortaaninngorpoq. Pisortaanerup saniatigut pisortat tassaapput:
Aningaasaqarneq aamma IT: Aningaasaqarnermut pisortaq Jan H. Lynge-Pedersen
807
791
806
17/18
18/19
19/20
836
845
20/21
21/22
Nioqquteqarnermik ingerlatsivik (Pilersuisoq aamma KNI Engros) Pilersuisup pisortaa Brian Weuge Chemnitz
Ikummatissaqarnermik ingerlatsivik: Polaroilip pisortaa Githa Brask Olsen
Neqi A/S: Pisortaq Ole Vestergaard
KNI katillugit - ukioq kaajallallugu atorfillit amerlassusaat
Ukiumoortumik nalunaarut 2021/22
45