Koillismaan Uutist 9_2020

HAMMASASEMA SISUSTAMISEN SISUSTAMISEN AMMATTILAISET Hammaslääkäri Jorma Kantola SISUSTAMISEN AMMATTILAISET AMMATTILAISET PAIKALLISTA YRITTÄJYYTTÄ VUODESTA VUOSITARKASTUS 38,55€ PAIKALLISTA YRITTÄJYYTTÄ VUODESTA 20002000 Paikallista yrittäjyyttä vuodesta 2000

Airotie | 93600 Kuusamo Airotie 2a | 2a 93600 Kuusamo | |

Kelan suora korvaus Omavastuuksi jää

HAMMASKIVEN POISTO alkaen Kelan suora korvaus Omavastuuksi jää

-15,50€

23,05€ Kitkantie 32 A1, 30,10€ -6,00€

24,10

Kuusamo Ajanvaraus: 08-852 3400 tai 040-731 6828

Airotie 2 A, 93600 Kuusamo

JOKA VIIKKO SUURJAKELU Kuusamo, Taivalkoski, Posio ja Salla Kokonaisjakelu noin 13.000 lehteä Torstai 27.2.2020

Nro 9/2020

28. vsk

RETKI GÖSTAN JA LEAVINGSIN HUMORISTISEEN MAAILMAAN!

KUUSAMO · RUKA · TAIVALKOSKI · POSIO · SALLA

TARJOUS KANTA-ASIAKKAILLE! Ice Power 150 ml

10,-

(norm. 13,40 EUR, rajoitettu erä)

www.koillismaanuutiset.fi

MONIPUOLISET FYSIOTERAPIAPALVELUT KUUSAMOSSA Kuusamo – Kelantie

Kelantie 4 p. 010 525 8801

Kuusamo – Coronaria Päivänpaiste

Kitkantie 16 p. 0400 892 299

Kuusamon Fysioterapia Päivänpaiste on nyt osa Coronariaa.

CORONARIA.FI

KUUSAMOTALO | Pe 24.4. klo 19 www.t i c k e t m a s te r. f i | p . 0 6 0 0 1 0 8 0 0 Ku u s a m o t a l o n l i p u n myy n t i k u u s a m o t a l o @ k u u s a m o . f i | p . 0 4 0 8 6 0 8 8 0 0 WWW.MUSIIKKITEATTERI.FI

HOX! Kotikirppis

aukeaa karkauspäivänä lauantaina 29.2.2020 klo 6.00 osoitteessa Tolvantie 94 (Korvahovi) ”Karkaa aamukahville tai –teelle.

T: Markku ja Hilkka

Eläköön

elämä AVOIN JÄSENKAMPANJAPÄIVÄ Torstaina 5.3. Muistipirtillä (Kitkantie 25) klo 9–13.00 Ohjelmassa asiantuntijoiden puheenvuoroja, musiikkia ja yhteislaulua, arvontaa, kahvi- ja mehutarjoilu sekä käristemakkaraa eurolla.

TERVETULOA! Kuusamon Eläkkeensaajat ry

Ouluntaival 1, Kuusamo, Puh. 08 844 2200 www.kuusamonkeskusapteekki.fi

Avoimia yleisöluentoja

Keväthankien kunniaksi tila-arviot ja metsäsuunnitelmat erikoishintaan!

Alk. 10€ / metsämaa ha Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!

La 29.2. klo 11.00 Korpihilla Tolva Kitkajärvi

Kitkan - Koutajoen vesistö puistoineen UNESCO:n elävän kulttuurin ja luonnonperinnön rajat ylittäväksi maailmanperintöalueeksi.

Alustus professori Veli Pohjonen ja kommenttipuheenvuorot eri elinkeinot ja yhdistykset.

Su 1.3. klo 13.00 Korpihovi Käylä Kitkajoki

Tohtori biokemisti Jari Natunen Kitka-Ruka-Oulanka uraanikultakoboltti kaivoshankkeesta Kahvitus - lämpimästi tervetuloa!

puh. 040 7450 728 • www.metsa-aikio.net • janne.aikio@metsa-aikio.net

Sana sinulle Ilmestyy torstaisin.

ISSN 1455-1489 Airotie 2 B, 93600 KUUSAMO Palvelemme ma-pe klo 9.00-16.00

Kattavin jakelu Koillismaalla joka torstai Toimitus: toimitus@koillismaanuutiset.fi Päätoimittaja Pasi Määttälä puh. 045 110 4887 pasi.maattala@koillismaanuutiset.fi

Ilmoituspalvelu: ilmoitus@koillismaanuutiset.fi puh. (08) 545 3980, 045 121 0625

Sivunvalmistus: aineisto@koillismaanuutiset.fi SLP Kustannus Oy Kajaani

Tekniset tiedot: palstan lev. 1p 39 mm, 2p 82 mm, 3p 125 mm, 4p 168 mm, 5p 211 mm, 6p 254 mm.

1/1 sivu 254x365 mm.

1/2 sivua 254x180 mm.

Ilmoitushinnat:

Etusivu 2,05 €/pmm Tekstisivu 1,55 €/pmm Takasivu 1,75 €/pmm Seuratoimintapalsta 0,85 €/pmm Ammattilaiset palvelevat-palsta 0,70 €/pmm Hintoihin lisätään 24% arvonlisävero.

Kuolinilmoitukset 1,05 €/pmm Sis. alv. 24% Uutistori 11,00 €/5 riv.

Sis. 24 merkkiä/rivi, alkava lisärivi 2,00 € sis. ALV 24% Uutistori yrityksille 12,00 €/5 riv.

Hintaan lisätään 24% arvonlisävero.

Tilaushinnat:

71,50 € (12 kk), 46,90 € (6 kk) Tilaushinnat sis. ALV 10%

Julkaisija ja kustantaja: Koillismaan Uutiset Oy, Ulkutie 3, 93600 Kuusamo Toimitusjohtaja Pasi Määttälä puh. 045 110 4887

PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani

Jakelutiedot: Joka torstai Kuusamossa joka talouteen ja yritykseen 8085 kpl. Lisäksi telinejakelua Kuusamossa, Rukalla, Taivalkoskella, Posiolla ja Sallassa 5200 kpl.

Yhteensä n. 13300 kpl.

Tykkää Koillismaan Uutisista Facebookissa!

Saat tiedon tuoreista uutisista ensimmäisten joukossa.

Koillismaan Uutisten matkailulehti:

MATKAILULEHTI

Ilmoitukset: Pasi Määttälä puh. 045 110 4887

KIRKOLLISET ILMOITUKSET www.kuusamonseurakunta.fi

1. paastonajan sunnuntai Matt. 16:21–23 Ps. 91:11–12 Olen aika varma siitä, että jos minulle tärkeä ihminen kertoisi olevansa menossa kärsimään ja lopulta kuolemaan, pyrkisin myös estämään ja sanomaan, että älä mene. Vaikka minulle olisi aiemmin kerrottu, miksi näin tapahtuu. Saattaisin jopa ottaa äidillisen nuhtelevan sävyn puheeseeni.

Koska olen ihminen, inhimillinen, erehtyväinen, kiusauksille altis ja syntinen niin kuin Pietarikin.

Jeesus ei kuitenkaan ollut kuka tahansa ihminen, vaan tosi ihminen ja tosi Jumala. Vaikka Hän on varmasti ihmisenä tuntenut ne tunteet, joita kuka tahansa tuossa tilanteessa saattaisi tuntea. Kuten halun olla kärsimättä ja halun toimia toisin kuin on ennalta määrätty, niin Hän ei niiden mukaisesti toiminut. Hänellä oli tehtävä, josta Hän oli juuri opetuslapsille kertonut, tehtävä, joka Hänen tuli Jumalana tehdä. Hänen kärsimyksellään ja kuo-

lemallaan olisi suurempi tarkoitus ja merkitys kuin kukaan ihminen siinä kohtaa ymmärsikään.

Kuoleman voittaminen.

Armo. Ja tämän Saatana olisi halunnut estää. Hän olisi halunnut saada Jeesuksen antamaan periksi, lankeamaan ja olemaan kiusaukselle altis.

Vastustamalla kiusauksia Jeesus antoi meille myös esimerkin. Esimerkin, jota voimme seurata tänäkin päivänä. Voimme kulkea myös Jumalan johdattamaa tietä. Luottaa, että Jumala on tukenamme ja turvanamme kiusauksia kohdatessamme.

Voimme pyrkiä vastustamaan niitä parhaamme mukaan tietäen ettemme ole yksin. Uskoen, että Hänen enkelinsä varjelevat missä kuljemmekin.

Tuula Anttila Kirjoittaja on opiskeluhuollon kuraattori, diakoni ja pöytälaatikkorunoilija

Messu su 1.3. klo 10, liturgina Heli Kautonen, saarna Maija Hyvönen ja kanttorina Maria Suviaro.

Pikkukirkko to 27.2. klo 9.30 Pyhän Ristin kirkossa.

Veteraanimieslaulajat to 27.2. klo 11 srk-talolla.

Ikinuorten kerho to 27.2. klo 13 srk-talon pienessä salissa.

Leivonnaisten ja arpojen myyntiä Yhteis­vastuun hyväksi pe 28.2. klo 15-18 Prisman aulassa Raamattupiiri ke 4.3. klo 18 ryhmätilassa.

Tulossa: Kohtaamisia kotona Ke 18.3. klo 18 seurakuntatalon Iso sali Miten puhuisin niin, että läheiseni haluaisivat kuunnella? Miten kuuntelisin niin, että läheiseni haluaisivat puhua? Luento arjen vuorovaikutuksesta. Voit tulla yksin, kaksin tai kaverin kanssa. Ei ryhmäkeskusteluja, luento sopii kaikenikäisille.

Luento: pastori, pari- ja perheterapeutti Liisa Välilä ja Juha Välilä.

Musiikki: kuusamolainen Melisma Ruut ja RistoMatti Heikkilä sekä Tuomas Runnakko. Vapaa pääsy.

Iltakahvi klo 17.30 alkaen.

Jos tarvitset lapsille hoitoa illan ajaksi, ilmoita viestillä lapsen nimi, ikä ja mahd. ruoka-aineallergia viimeistään 11.3. puh. 050 4334 724.

Nuorten matkaprojekti 16.-18.10.2020 Venäjän Kalevalaan.

Reissun hinta n. 100€/seurakunnan jäsen, 150€/ei jäsen. Lisäksi tarvitset passin ja matkavakuutuksen. Osallistumismaksu sisältää matkat, majoituksen Kalevalan kirkossa, ruokailut sekä ryhmäviisumin. Keräämme matkarahaa yhteisillä tempauksilla, jotta omavastuu olisi mahdollisimman pieni.

Mukaan voivat ilmoittautua -05 syntyneet ja sitä vanhemmat nuoret.

Matkaryhmään ilmoittautuminen to 27.2. mennessä Leilalle p. 050 591 3443.

Käylä Messu su 1.3. klo 10, Jari Lappalainen ja Laura Tornberg, avustaa Koraalikuoro.

Kastetut: Olivia Lilli Ellen Skog Tuisku Benjamin Lämsä Aleksi Antti Eemil Nurmi Kuolleet: Lilja Emilia Haataja Vasaraperänkylästä 88 v., Toivo Henrik Kujala Kirkonkylästä 78 v.

Koronavirustilanne on muuttunut – THL on päivittänyt ohjeet Koronavirusepidemian tilanne on muuttunut viime päivinä ja tartuntariski on suurentunut MannerKiinan lisäksi Iranissa, Etelä-Koreassa sekä Italian Veneton, Lombardian, Piemonten tai Emilia-Romagnan alueilla.

Etelä-Koreassa on todettu 25.2. mennessä yli 900 tapausta ja Iranista noin 60 tapausta. Paikallisia laajempia tartuntaketjuja on todettu myös Italiassa, tapauksia on yli 200.

Manner-Kiinan lisäksi koronavirustartuntaa tulisi jatkoissa epäillä henkilöillä, jotka 25. helmikuuta alkaen saavat äkillisen hengitystieinfektion oireita ja ovat palanneet 14 vuorokauden kuluessa Iranista, EteläKoreasta tai Italian tietyiltä alueilta.

Pohjois-Italian hiihtokeskukset eivät pääsääntöisesti sijaitse näillä alueilla. Matkustamiseen Milanon lentokentän kautta ei liity suurentunutta tartuntariskiä.

THL on päivittänyt ohjeet terveydenhuollolle uusien tietojen pohjalta.

Tapausten nopea tunnis-

Kuusamo

Rauhanyhdistys: To 27.2. klo 18 seurat ry:llä La 29.2. klo 18 talvipäivät ry:llä Su 1.3. klo 13 seurat ry:llä ja klo 18 messu Pyhän Ristin kirkossa www.kuusamonrauhanyhdistys.fi

taminen on tärkeää, jotta torjuntatoimilla voidaan estää muiden ihmisten sairastuminen.

Ohje epidemia-alueilla oleskelleille, toimi näin Jos olet matkustanut epidemia-alueella ja sinulle tulee äkillisen hengitystieinfektion oireita kuten kuumetta, yskää ja hengenahdistusta 14 vuorokauden kuluessa alueelta paluun jälkeen, toimi näin: • Ota aina ensin puhelimitse yhteyttä paikallisen sairaalan tai terveyskeskuksen päivystykseen. Saat ohjeet hoitoon hakeutumiseen.

• Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat. Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin.

• Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi.

Haudatut: Vanha hautausmaa: To 20.2. haudattiin Saara Kyllikki Ylikerälä, siunaus toimitettu Hämeenlinnassa.

Ristikankaan hautausmaa: La 22.2. haudattiin Toivo Henrik Kujala. Siunauksen toimitti pastori Jari Lappalainen.

Ponsse se porhaltaa vaan Juhlaruno Ponssen 50-vuotisjuhlavuonna 2020 Suurten salojen sylistä nousee unelma, hiestä ja havumetsien tuoksusta tummasta, justeerien ja puisten pokasahojen laulusta.

On vain hanget korkeat nietokset ja voima miehen kera hevosen.

Suattasko se olla helepompoo äheltee tukkimetässä.

Josko tuosta raktorista jottae suaha voes.

Veteraanin poeka Einari se selekosessa idean sae.

Ponsseko se siinä jolokottelloo.

Ka siitähän se syntyy yösyömmet uhraten mehtien Sampo mehtäraktor.

Erkki viereen istahtaa, piirretään ja uatraellaan, Niemisillä uusi päivä aamun saa.

Halaki poekki ja pinnoon luve.

Syvän kiäntyy rinnassa.

Kulukukoera kylällä vaeltel.

Mikä lie Ponsse sehhii.

Vuan eto oli jänistä ajamaan.

Paloi pajan valo läpi yönkin, uurastivat miehet koneen kimpussa, hitsausliekin kaari uskon valoi tulevaisuuteen, ei vielä ihme mutta melkein sentään ei mennyt terveys miesten raskaan sahan sarvissa, kun mehtäkone työnty kuusikkoon niin julumaan.

Eihän se mikkään kaanistus ensalakuun ollunna, enemmänkin kaahistus mutta Ponsse, Ponsse se olj.

Jo rävähti immeesten silimät: eepä siihen remonttia tarvinnnut tehhä, se mennä porskutteli kun tyhjää vaan oli vastassa lumiset jyhkeät metsämaat tai suomaisemat immeesen kulukemattomat kuin jänis se kevyesti loikki ojan toisensa perrään.

Vaatihan se tuotekehittelyä, sehän on selevä jos välliin kone mätkähti nurin, mutta Loirin Veskulle ei sentään pärjätty.

Aena kuajuttiin etteenpäen.

"Ee se niin mäne, etteikö se jotenkin mäne!"

Huumori se on joka miehen tiellä pittää ja Ponssen savotoimassa.

Laistokatkoa letkeästi välliin lyötiin.

Kasvun vauhti riuska oli niin kuin Einarin askel.

Dinosta matka maailmalle Scorpionin tasaiseen tahtiin oli tunturi tai vaara, mikkään mahti Ponssea ei kaada.

Maailma on valloitettu, kehitys on kestävää, ystävällisesti taipuu Ponsse maastoon kuin maastoon.

Vähäinen on jälki maineikkaan koneen.

Kiittää luonto, kiittää metsä.

Salo humisee huomisen valoa täynnä.

Risto Kormilainen

Jääradan Suomen mestaruudet ratkaistaan Kuusamossa

Sivu

4-5

Torstai 27.2.2020

Aikkarin Arit 180 vuotta

Sivu

Tutkimus ulkopaikkakuntalaisomisteisten mökkien käytöstä

6

Sivu

7

Kattavin jakelu Koillismaalla KUUSAMO - RUKA - TAIVALKOSKI - POSIO - SALLA yht. n. 13 000 lehteä!

Mökistä pysyväksi asunnoksi Kuusamon kaupunki pyrkii toteuttamaan kaikki mahdolliset käyttötarkoituksen muutokset Kuusamossa on Tilastokeskuksen mukaan hieman vajaa 7.000 kesämökkiä. Tällä määrällä Kuusamo on Suomen yhdeksänneksi mökkirikkain kunta.

Kuusamon kaupungin rakennusvalvontaan on tullut viime vuosina noin viitisenkymmentä yhteydenottoa, joissa on tiedusteltu mahdollisuudesta muuttaa loma-asunto pysyväksi asunnoksi. Muutos on mahdollinen, mutta ei kaikissa tapauksissa.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnilla on valta ja vastuu kaavoitusasioissa.

Kunnalla on oikeus päättää kaavoituksessaan, mitä alueita se osoittaa vain lomaasutukseen ja mitä pysyvään asumiseen.

Käyttötarkoituksen muutoksella kunta voi halutessaan myöntää yksittäiselle mökkiläiselle oikeuden loma-asuntonsa muuttamiseen vakituisesti asuttavaksi.

Käytännössä muutoksen myöntäminen ei kaikissa tapauksissa ole aivan yksinkertaista.

Helpointa muutoksen tekeminen on, jos loma-asunto sijaitsee haja-asutusalueella ja mieluiten ranta-alueen ulkopuolella. Tällöin usein riittää, että rakennuspaikka ja itse rakennus täyttävät pysyvälle asumiselle asetetut määräykset. Näitä ovat esimerkiksi rakenteiden lujuus, vakaus, energiatehokkuus sekä käyttö- ja paloturvallisuus.

Kun nämä kriteerit ovat kunnossa, haetaan muutokselle rakennuslupa.

- Sijainnista riippuen käyttötarkoituksen muutoksen hakuun voi tarvita poikkeamis- tai suunnittelutarvelu-

van ennen rakennusluvan hakemista. Haja-asutusalueiden ranta-alueilla tarvitaan aina poikkeamislupaa.

Ranta-alueiden ulkopuolella suunnittelutarve tutkitaan tapauskohtaisesti. Myönteisen poikkeamispäätöksen jälkeen haetaan rakennuslupaa, jonka valmistelussa varmistetaan, että hanke täyttää maankäyttö- ja rakennuslain edellytykset, toteaa Kuusamon kaupungin maankäyttö ja rakennusvalvonta tulosalueen johtaja Leavuokko Alavuotunki.

Loma-asumiseen osoitetulla kaava-alueella käyttötarkoituksen muuttaminen yksittäisen mökin osalta on hankalampaa.

Oikeuskäytännön mukaan näyttäisi siltä, että mikäli asumismuoto on kaavassa määritelty, sen muuttamiseen poikkeamisella ei olisi oikeudellisia edellytyksiä. Kaavaalueilla käyttötarkoituksen muutokset tutkitaan pääasiassa kaavanmuutoksella.

Kyselyjen määrä lisääntynyt Alavuotungin mukaan Kuusamon kaupungin rakennusvalvontaan ei tullut mainittavasti yhteydenottoja käyttötarkoituksen muutoksista aiempina vuosina.

-Vuoden 2014 jälkeen ky-

Meillä kaupunki suhtautuu tähän myönteisesti ja kaikki käyttötarkoituksen muutokset on myönnetty, mitkä ovat suinkin olleet lain puitteissa mahdollisia.

varressa ja lain mukaan tien on oltava siinä kunnossa, että sinne pääsee esimerkiksi hälytysajoneuvolla perille saakka.

Rukalla käynnistetään osayleiskaavan muutos

Loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttamista voi Kuusamossa hakea koko kunnan alueelle. Lisätietoja saa rakennusvalvonnasta tai maankäytöstä, sanoo maankäyttö ja rakennusvalvonta tulosalueen johtaja Leavuokko Alavuotunki.

selyt ovat lisääntyneet, koska silloin astui voimaan maistraatin päätös, jonka mukaan pysyvää osoitetta ei enää myönnetä loma-asuntoihin.

Ennen tätä myös Kuusamossa loma-asunnossa pysyvästi asuvat ovat saaneet vakinaisen osoitteen loma-asunnolleen ja he asuvat edelleenkin näissä mökeissään, jotka sijaitsevat loma-asumiseen osoitetuilla kaava-alueilla.

Korkein hallinto-oikeus ja muutamat hallinto-oikeudet ovat linjanneet, ettei maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa vapaaajankäyttöön merkittyä kiinteistöä voida kirjata henkilön kotikuntalain mukaiseksi asuinpaikaksi väestötietojärjestelmään. Näiden päätösten johdosta maistraatit ovat yhtenäistäneet käytäntönsä vapaa-ajan asuntoihin muuttamisen kirjaamisessa.

Kunnille lisäkustannuksia Monessa kunnassa käyttötarkoituksen muutoksiin suhtaudutaan penseästi, koska se tietää usein kunnille myös lisääntyviä velvoitteita ja kustannuksia.

Kun vakituinen asuminen viedään alueille, joista palvelut ovat kaukana, on kunta velvoitettu järjestämään muun muassa koulukyyditykseen ja terveydenhuoltoon liittyviä palveluita.

Kuusamossa yhdyskuntatekniikan lautakunta on kuitenkin linjannut asian niin, että käyttötarkoituksen muutosta voi hakea Kuusamossa koko kunnan alueelle.

- Meillä kaupunki suhtautuu tähän myönteisesti ja kaikki käyttötarkoituksen muutokset on myönnetty,

mitkä ovat suinkin olleet lain puitteissa mahdollisia.

Muutos voi tuoda myös asukkaalle yllättäviä lisäkustannuksia.

- Usein tällainen asunto sijaitsee jonkin yksityistien

Rukan ydinalueen rakentamista ja maankäyttöä ohjaa osayleiskaava, jonka mukaan alue on pääasiassa loma-asumiselle kaavoitettua aluetta.

Koska kyseiselle alueelle on ilmaantunut tarvetta muun muassa pysyvän asumisen lisäämiselle, on yhdyskuntatekniikan lautakunta esittänyt kaupunginhallitukselle Rukan osayleiskaavan päivittämisen käynnistämistä.

- Lisäksi lautakunta on käynnistänyt Rukan asemakaavan muuttamisen kaupungin omistamilla Uunikulman ja Kivilammen alueilla, joilla on ennestään jo pysyvää asutusta. Myös Rukariutan ja viitostien välissä yksityisten omistamien kortteleiden osalta selvitetään maanomistajien haluja muuttaa alue pysyvän asumisen alueeksi.

FAKTAT:

Kaavojen hyväksyminen Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy aina yleiskaavat Asemakaavojen hyväksymisen kunnanvaltuusto voi siirtää kaupunginhallitukselle tai lautakunnalle.

Kuusamossa merkittävät asemakaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto ja vaikutuksiltaan vähäisemmät yhdyskuntatekniikan lautakunta.

Torstai 27.2.2020

4

Kuusamo ja Taivalkoski valmistautuu työvoimapulaan EVE4-verkoston arvion mukaan Kuusamossa ja Taivalkoskella ei ole tulevaisuudessa riittävästi paikallista työvoimaa työpaikkojen täyttämiseen.

Ely-keskuksen arvion mukaan noin puolella yrityksistä on rekrytointiongelmia ja työvoimapula on aito haaste myös investointien toteutumiselle.

Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy käynnistää toukokuussa alueellisen työllisyyshankkeen, jonka tavoitteena on vastata kohtaantohaasteisiin sekä työvoimapulaan kehittämällä alueellisia ja paikallisia työllisyyteen liittyviä palveluprosesseja. Hankkeessa selvitetään myös kansainväliseen rekrytointiin liittyviä toimenpiteitä sekä yritysten ja työnhakijoiden kehittämistarpeita.

Hanke kestää vuoden 2022 loppuun saakka ja sen kokonaisbudjetti on kaksi miljoonaa euroa.

Kuusamon omarahoitusosuus on yhteensä 183.061 euroa.

Jääradan Suomen mest ratkaistaan Kuusamoss

Talo paloi Sossonniementiellä Sossonniementiellä Kuusamossa paloi tyhjillään ollut omakotitalo lauantaiaamuna. Talo tuhoutui palossa täysin.

Palokunta sai hälytyksen hieman ennen kello kuutta, kun ohi ajanut lehdenjakaja havaitsi palon.

Palon syttymissyytä tutkitaan. Palossa ei aiheutunut henkilövahinkoja.

Naturpolikselle lisärahoitusta Kuusamon kaupunki on myöntänyt Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:lle 50.000 euron lisämäärärahan kaukolämmön energian tuotantokapasiteetin lisäämisen selvittämiseen.

Erikoisluokkana Kuusamossa nähdään Legends kilpa-autot. Suomesta näitä autoja löytyy kaikkiaan 80 kappaletta ja Kuusamon kilpailuun niistä on tulossa 12 autoa. Kuva: Miia Esala.

Kuusamossa järjestetään maaliskuussa Jäärata-ajon superviikonloppu. Suomen mestaruudet ratkotaan viidessä eri luokassa.

Harvinaisin näistä on Legends -luokka, jonka kilpurit muistuttavat 1930-40 -luvun amerikkalaisia autoja. Kilpailuun osallistuu myös kolme kuusamolaiskuskia. Kisaviikonloppu televisioidaan MTV3 MAX -kanavalle.

Jääradan Suomen mestaruudet ratkotaan tänä vuonna kokonaisuudessaan Kuusa-

mossa. Tällä kaudella sarja on poikkeuksellisesti vain kahden osakilpailun mittainen ja molemmat niistä ajetaan Torankijärven jäällä 14.-15. maaliskuuta.

- Etelä-Suomen säätilanne on vaikuttanut siihen, että kilpailu järjestetään nyt yhtenä superviikonloppuna Kuusamossa. Toisaalta, kuljettajat ovat tähän ratkaisuun erittäin tyytyväisiä.

Normaalistihan osakilpailuja on useampia ja ne järjestetään eri paikkakunnilla, mikä taas tietää enemmän matkustelua, kertoo Kuusamon Urheiluautoilijoiden puheenjohtaja Ville Koramo.

Kuusamossa kilpailu järjestään jo neljättä kertaa.

Tapahtumalle on luvassa myös valtakunnallista näkyvyyttä. Kilpailu kuvataan kokonaisuudessaan ja aineistosta tehdään tunnin kooste MTV3 MAX -kanavalle.

- Halusimme omalla panostuksellamme tukea tämän kilpailusarjan näkyvyyttä ja keräsimme yhteistyökumppaneiden avus­tuksella rahoituksen televisiointia varten.

Mukana Legends kilpa-autot Kilpailuun osallistuu alustavan arvion mukaan noin sata kuljettajaa. Suomenmestaruuksia ratkotaan kaikkiaan viidessä eri luokassa.

Kuusamolaisseuran värejä

kisassa edustavat Ismo Pätsi, Seppo Syväniemi sekä Raimo Kauttio, joka osallistuu kisaan WRC-autollaan.

Erikoisuutena Torankijärven jäällä nähdään Legends kilpa-autojen luokka.

- Legends-autoja ei olla nähty viimeiseen kymmeneen vuoteen Jääradan SM-kilpailuissa, joten tämä on nyt harvinaista herkkua kuusamolaisille. Kyse on yksipaikkaisista, putkirunkoisista erikoisluokan autoista, joiden ulkonäkö perustuu 1930-40 -luvun Amerikkalaisiin perinteisiin coupe- ja sedanmallisiin autoihin. Kaikissa on Yamahan 1300 kuution moottoripyörän moottori, josta löytyy tehoja 135 hevosvoiman verran. Autot kiihtyvät 0-100

kilometriin tunnissa neljässä sekunnissa. Näistä löytyy sekä vauhtia että näyttävyyttä, sanoo Koramo.

Toista tuhatta talkootyötunteja Kilpailun järjestäminen vaatii pieneltä seuralta paljon työtä.

- Tämä on meille iso ponnistus. Valmistelevaan työhön on osallistunut noin kymmenenkunta seuran aktiivia jo viime syksystä lähtien. Kilpailupäivien aikaan mukana on noin sata talkoolaista. Osa heistä tulee Kuusamon ulkopuolelta. Kaikkiaan kilpailun järjestäminen vaatii toista tuhatta talkootuntia, kertoo Koramo.

Torstai 27.2.2020

5

taruudet sa Mukana harvinaiset Legends kilpa-autot

Kuusamon keskustan parannustyöt käynnistyvät toukokuussa Ouluntaipaleen ja Kitkantien parantamistyöt Kuusamon keskustassa noin 2,5 kilometrin matkalla alkavat toukokuussa.

Rakennustyöt aloitetaan vesi- ja viemärijohtojen uusimisella sekä kaapelisiirroilla. Työt jatkuvat muun muassa kiertoliittymän ja saarekkeiden rakentamisella sekä kevyen liikenteen väylien parantamisella.

Työt valmistuvat kokonaisuudessaan lokakuussa 2021.

Hankkeeseen kuulu kiertoliittymän rakentaminen Kitkantien ja Ouluntaipaleen risteykseen. Kiertoliittymä toteutetaan Shared Space -tyyppisenä liittymänä, jossa jalankulkijoilla on hyvin vapaa liikkuminen.

Alueen valaistus toteutetaan erikoisvalaistuksena.

Urakkaan sisältyy lisäksi maanteihin liittyvien Kuu-

samon kaupungin katujen ja katuliittymien parantaminen, joista tärkeimmät ovat Kaarlo Hännisentie ja Kelantie.

Lisäksi urakkaan sisältyy tie- ja katuvalaistustöitä, sähköautojen latauspaikkojen kaapelointitöitä, torialueiden rakentamistöitä sekä vesihuoltotöitä.

Kaupungin keskustan saneerauksella parannetaan kaupungin keskustan viihtyisyyttä ja esteettömyyttä sekä liikenneturvallisuutta.

Hankkeen urakkahinta on 5,5 miljoonaa euroa.

Hankkeelle on myönnetty EAKR-rahoitusta. Kustannuksiin osallistuu myös Kuusamon kaupunki ja Kuusamon EVO. Urakka on kaksivuotinen.

Päätoteuttajana hankkeessa on Graniittirakennus Kallio Oy.

Yleisölle löytyy nähtävää. Nelivetoautot saavuttavat radalla lähes kahden sadan kilometrin tuntinopeuden. Kuva: Ari Jokinen.

Hyväikä +60-luennot jatkuvat Kilpailuradan suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa seuran toiminnassa alusta asti mukana ollut Sauli Pätsi.

- Rakentaminen käynnistyi heti alkutalvesta, kun Torankijärvi sai tarpeeksi vahvan jääkannen. Ennen kilpailua rakennamme vielä rata-alueelle ratatuomaripisteet, turva-alueet, varikot, lämmittelyalueen ja yleisöalueet. Rakentaminen jatkuu aina kisapäivään saakka, eikä työ vielä siihen lopu.

Kilpailun aikana huolehdimme vielä radan puhdistamisesta. Kyllä tähän ratatyöhön se parisataa talkootuntia menee, ennen kuin kisa on käyty, toteaa kilpailun ratamestari Sauli Pätsi.

Yleisölle viihdettä Tänä vuonna järjestävä seura on kiinnittänyt erityistä huomiota muun muassa yleisön viihtyvyyden parantamiseen.

- Yleisöalue pyritään rakentamaan sellaiselle paikalle, josta pystyy seuraamaan kilpailua mahdollisimman hyvin. Yleisöllä on myös vapaa pääsy varikkoalueelle.

Siellä voi kierrellä vapaasti ihailemassa kisa-autoja. Luvassa on myös viihdyttävää yllätysohjelmaa, sanoo Koramo.

Kuusamon Urheiluautoilijoille SM-kilpailujen järjestäminen on tärkeä tapahtuma.

- Kyllä me toivomme tästä vakiotapahtumaa. Kun kisat menevät hyvin ja yleisökin

löytää tapahtuman, saamme sitä kautta seuralle lisää pääomaa, jolla parantaa harrastusmahdollisuuksia Kuusamossa.

Yleisöä tapahtumaan odotetaan tänä vuonna noin tuhat henkeä.

Seurassa suunnitellaan tapahtuman oheisohjelman kasvattamista.

- Mikäli saamme tästä SM-kisasta pysyväisluonteisen talvitapahtuman Kuusamoon, voimme sen ympärille kehittää jatkossa isomman tapahtuman ja olla edistämässä samalla Kuusamon matkailua. Oheistapahtumanahan tähän sopisi esimerkiksi kisatanssit. Se vaatisi kyllä lisää voimia ja jonkin sopivan yhteistyö-

kumppanin löytämistä, sanoo kilpailun turvallisuusja viestintäpäällikkö Ari Jokinen.

Yleisöalue pyritään rakentamaan sellaiselle paikalle, josta pystyy seuraamaan kilpailua mahdollisimman hyvin. Yleisöllä on myös vapaa pääsy varikkoalueelle. Siellä voi kierrellä vapaasti ihailemassa kisa-autoja.

FAKTAT:

Jääradan SM-kilpailut 14.-15.3. Torankijärven jäällä

Kuusamon Urheiluautoilijoiden puheenjohtaja Ville Koramo ja SM-kilpailuissa ratamestarina toimiva Sauli Pätsi odottavat kisaviikonlopun yleisömääräksi lähes tuhatta katsojaa. Miehet toivovat myös seuran toimintaan uusia jäseniä erityisesti nuorista.

• Mukana noin 100 kilpailijaa.

• Kilpailu ajetaan viidessä eri luokassa: • Supersaloon 2wd vakiopiikit • Supersaloon 2wd pitkät piikit • Supercar 4wd • V1600 -luokka • Legends -luokka Radan leveys 30 metriä ja pituus 1200 metriä.

Nopeimmillaan autot kulkevat radalla lähes kahden sadan kilometrin tuntinopeutta.

HyväIkä +60-luennot jatkuvat. Jo parin vuoden ajan on järjestetty kaikille avoimia luento- ja keskustelutilaisuuksia, joiden aiheet ja teemat ovat käsitelleet ikääntymiseen valmentautumista tai hyvää elämää kaiken kaikkiaan. Helmikuun viimeisellä viikolla on tiedossa aiheesta jälleen kaksi luentoa.

Keskiviikkona 26. helmikuuta Kuusamo-opiston teatterisalissa seurataan yhdessä verkkoluentona pitkäaikaisen politiikan tekijän, aiemmin myös muun muassa Suomen Pankin pääjohtajana ja Euroopan unionin komissiossa sekä Euroopan keskuspankin neuvostossa työskennelleen puheenjohtaja Erkki Liikasen luentoa aiheesta Suomen tie sotavuosista Euroopan Unioniin – Suurten ikäluokkien synty ja vaikutus.

Luento on osa maksutonta ikääntyvien yliopiston luentosarjaa.

Torstaina 27. helmikuuta

kaupungintalon valtuustosalissa pureudutaan arjen turvallisuusasioihin yhdessä asiantuntijan kanssa.

Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirin piiripäällikkö Pasi Virtaa antaa ohjeita, miten varautua ja ennaltaehkäistä eri riskejä, vaaroja ja tapaturmia liittyen esimerkiksi myrkytys- ja palotapaturmiin.

Tilaisuudessa saa ohjeita myös siitä, miten toimia alati digitalisoituvassa yhteiskunnassa, jossa kyberturvallisuuteen riskit realisoituvat kaiken ikäisten arjessa. Miten tunnistaa verkkohuijarit ja miten tulee toimia, kun joku pääsee huijaamaan?

Illan aikana käsitellään myös matkustusturvallisuuteen liittyviä aiheita. Tilaisuus järjestetään yhdessä Maanpuolustuskoulutuksen Kuusamon johtoryhmän kanssa.

Tilaisuutta voi seurata myös netistä: www.kuusamo. fi.

Luminous Artist Festival (LUMI) julkistaa esiintyjiä Ensimmäistä kertaa Rukalla 17-19. huhtikuuta järjestettävä LUMI esittelee suomalaisia vientiartisteja kansainvälisistä musiikkialan ammattilaisista koostuvalle delegaatiolle ja yleisölle. Festivaalin ohjelmisto on monipuolinen kattaus tämän hetken kiinnostavimpia kotimaisia vientiartisteja.

Luminous Artist Festivalilla esiintyvät Jesse Markin, Olivera, Tomi Saario, Louie Blue, Joensuu 1685, PK Keränen, Detalji, Teksti-TV 666, Inka Upendo, Pekko

Käppi ja O Samuli A. Festivaalin esiintyjät valittiin yli sadan hakemuksen joukosta. Valinnat teki musiikkialan ammattilaisista koostuva työryhmä, johon kuuluivat Aki Roukala (Is This Art!), Aino-Maria Paasivirta (Fullsteam), Mikko Merimaa (Tavastia) ja Niko Kangas (Music Finland).

LUMIn järjestää Is This Art! yhteistyössä Ruka-Kuusamon matkailun kanssa. Festivaalin ammattilaisohjelman järjestää Music Finland.

Torstai 27.2.2020

6

Aikkarin Arit 180 vuotta Kolme Aria saman katon alla täyttävät tänä vuonna yhteensä 180 vuotta. Keskiviikkona 4. maaliskuuta miehet juhlistavat Arin nimipäivää tarjoamalla pullakahvit KSAK Oy/ Koillis-Suomen Aikuiskoulutuksen aulabaarissa, kello 13.00-14.15.

Nimipäivävastaanotto on avoin kaikille. Ainut kriteeri on, ettei juhlakaluille saa tuoda lahjoja, ainoastaan hyvät jutut riittävät.

Koillis-Suomen Aikuiskoulutuksen tiloista löytyy kolme Aria, joita yhdistää nimen lisäksi sama synnyinvuosi.

Kahta heistä kutsuttiin nuorempana Arskaksi ja yhtä isoksi Arskaksi.

- Siukosen Jussi erotti minut kahdesta muusta luokallamme olevasta Arista kutsumalla minua isoksi Arskaksi, koska olin meistä Ari -nimisistä pojista pisin, muistelee Ari Petrelius.

Herrojen syntymävuonna 1960 Ari -nimen suosio ensimmäisenä etunimenä oli kaikkein korkeimmillaan.

Ensi viikon keskiviikkona, maaliskuun 4. päivä, herrat juhlistavat nimipäiväänsä KSAK Oy/Koillis-Suomen Aikuiskoulutuksen tiloissa - Kello 13.00-14.15 välisenä aikana tarjoamme täällä aikkarin Aulabaarissa pullakahvit. Ainut kriteeri on, että kukaan ei saa tuoda meille mitään lahjuksia, toteaa Ari Jokinen naurahtaen.

Kirjat, läheiset ja luonto tärkeitä Arit juhlivat myös 60-vuotispäiviään tämän vuoden aikana.

Ari Petrelius ehti ottaa joukosta varaslähdön täyttämällä viime viikon torstaina 20. helmikuuta pyöreitä.

Merkkipaalua mies juhlisti useampaan otteeseen viikon aikana.

- Lähes joka päivä oli kakkukahvit tarjolla koko synttäriviikon ajan.

Muutoin en mitään isompia juhlia järjestänyt.

Kuusamolaissyntyinen Petrelius on asunut koko ikänsä synnyinsijoillaan.

- 18. helmikuuta tuli 38 vuotta täyteen työvoimatoimiston palveluksessa.

Työssäni olen viihtynyt hyvin ja pitänyt siitä valtavasti.

Tämä on ollut vaihtelevaa ja haasteellista. Olen saanut olla tekemisessä erilaisten ihmisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Harvoin tulee sanottua, mutta tässä yhteydessä haluan lausua omalle työnantajalleni ison kiitoksen.

Ari Kuusela, Ari Jokinen ja Ari Petrelius juhlistavat nimipäiväänsä tarjoamalla pullakahvit Koillis-Suomen Aikuiskoulutuksen Aulabaarissa osoitteessa Airotie 2b.

Vapaa-aikaa hän kuluttaa mieluiten kirjojen, läheisten ja luonnon parissa.

- Aikaisemmin harrastin myös liikuntaa aktiivisesti, mutta en enää isommissa määrin.

Petreliuksella on viralliseen eläkeikään työuraa jäljellä vielä viitisen vuotta.

- Kyllä tässä on tarkoitus painaa täysillä siihen saakka ja jos terveyttä riittää, niin vielä sen ylikin.

Petrelius on kiinnostunut myös sukujuuristaan. Se paljastuu, kun hän kertoo polveutuvansa Ari Kuuselan kanssa samasta sukuhaarasta.

- 1750-luvulta meiltä löytyy samoja esi-isiä. Minun sukuni polveutuu tuon kyseisen perheen vanhimman veljen jälkeläisistä ja Kuuselan taas perheen toiseksi vanhimman veljen jälkeläisistä.

35 vuotta samassa talossa Ari Kuusela on puolestaan tämän joukkion nuorin. Hänen kuusikymmenvuotispäivä osuu joulukuun alkuun.

- 5. päivä joulukuuta täytän pyöreitä. Omassa perhepiirissä pidetään tuolloin pienet juhlat.

Myös Kuusela on syntynyt ja asunut Kuusamossa koko ikänsä.

- Hyvin olen täällä viihtynyt. Täällä on hyvät mahdol-

lisuudet harrastaa hiihtämistä, mökkeilyä ja kalastamista.

Työssään Koillismaan Aikuiskoulutuskeskuksessa hän on viihtynyt hyvin.

- Taloon olen tullut vuonna 1985. Eihän täällä muuten näin pitkään olisi tullut oltua, jos en olisi työssäni viihtynyt.

Myös Kuusella on niin ikään työuraa viitisen vuotta jäljellä.

- Vielä en ole miettinyt, jäänkö heti eläkkeelle vai jatkanko vielä pidempään.

Aika näyttää sitten.

Moottoriharrastaja nuuskakairasta Kesäkuun 6. päivä kuusikymppisiään juhliva Ari Jokinen on syntyjään Tornionjokilaaksosta Pellosta.

Jokinen suuntasi opintojen perässä ensin Rovaniemelle ja sieltä Ouluun.

Tämän jälkeen hän palasi vielä hetkeksi takaisin Aavasaksalle Portimokosken vesivoimalaitoksen työmaalle valvojan tehtävään, ennen kuin maailma houkutteli miehen lopullisesti pois Torniojokilaaksosta.

Jokisen työhistoria on kirjava.

Mies on toiminut muun muassa yrittäjäjärjestön/ SKAL Oy:n toiminnanjohtajana Lapin alueella, kouluttajana Rovaniemen

Aikuiskoulutuskeskuksessa, Scan-Auton Pohjoisalueen piirijohtajana, Kokoomuksen Lapin piirin toiminnanjohtajana, toimittajana, markkinointipäällikkönä, tuotekehittäjänä ja myyntiinsinöörinä.

- Olen minä myynyt lentokenttääkin ympäri maailmaa, naurahtaa Jokinen ja lisää, että alan kollegoita en ole tavannut.

Myös runsaslukuiset luottamustehtävät ovat kuuluneet miehen elämään aikaisempina vuosina.

Kuusamoon Jokinen saapui vuonna 1992.

- Tapasin täällä silloin nykyisen elämänkumppanini ja hän sai minut tänne jäämään. Hyvin mie olen täälä triivastunu. Häätyy sanoa, että rohki fiinisti kuusamolaiset on ottanheet vastaan nuuskakairan miehen. Vaikka jokku on outona pitähneet, niin en mie sunkhaan ole siittä perustanu, kuittaa Jokinen meän kielellä ja nauraa perhään.

Vuodesta 2011 Jokinen on työskennellyt Kollis-Suomen Aikuiskoulutuksen toimitusjohtajana ja rehtorina, minkä lisäksi hän on nykyään myös KSAKKI ry:n toiminnanjohtaja.

Moottoripyöräily ja yleisesti ottaen moottorit sekä moottoriurheilu ovat Jokisen sydäntä lähellä olevia harrastuksia.

FAKTAT:

Arin nimipäivä on 4. maaliskuuta • Ari pohjautuu nimiin Adrian ja Adrianus.

• Se on merkitty suomalaiseen almanakkaan vuodesta 1950 lähtien.

• Arin suosio ensimmäisenä etunimenä oli korkeimmillaan 1960-luvun alkupuolella.

• Ari nimiä on annettu Suomessa noin 34.700 henkilölle.

• Juutalainen nimi Ari tarkoittaa ’leijonaa’.

• Armeniassa nimi merkitsee ’rohkeaa’.

• Muinaisessa Skandinaviassa Ari on tarkoittanut ’kotkaa’.

- Myös keräily on minua aina kiinnostanut. Tällä hetkellä keräilen muun muassa vinyylilevyjä, kelloja ja kitaroita. Tämän lisäksi kalastan ja viime kesänä aloitin uutena harrastuksena sähköavusteisen maastopyöräilyn.

Kuusikymmenvuotispäivän juhlia Jokinen ei ole vielä lainkaan suunnitellut, kuten ei tulevia vuosia muutoinkaan.

- Elämä on kuljettanut minua tähän saakka tehtäviin, joihin en nuorempana olisi koskaan erityisemmin osannut hakeutua, joten siltä pohjalta on vain katsottava, mitä tulevaisuus tuo tul-

lessaan. Olisihan se hienoa päästä suhteellisen terveenä eläkkeelle, kun sen aika joskus koittaa.

Häätyy sanoa, että rohki fiinisti kuusamolaiset on ottanheet vastaan nuuskakairan miehen.

Torstai 27.2.2020

7

IN MEMORIAM

Antti Karvonen oli pankkimies ja yrittäjä

Antti Karvonen sukutapaamisessa Kuusamossa 2012.

Kuusamon Irniltä syntyisin oleva Antti Karvonen siirtyi pitkäaikaisen sairauden murtamana ajasta ikuisuuteen 84 vuotiaana 12.2.2020 Keski-Suomessa Viitasaarella, jonne hän oli muuttanut muutamia vuosia aikaisemmin Pielavedeltä. Antti oli yritteliäs mies, hän oli vielä eläkepäivinään rakentamassa mökkiä Viitasaarella kun sairaus iski viitisen vuotta sitten. Mökille hän ehti antaa nimen Toppi siinä mielessä, että pitkäaikainen touhuaminen saa riittää.

Antti oli seppänä tunnetun Virta-Jaakon ja Annin kuusilapsisen perheen poika, joka kävi kotoaan lähdettyään monenlaisten työhommien

jälkeen Mustialan maamiesopiston ja valmistui näin agrologiksi. Hän ei kuitenkaan jäänyt maatalousalalle, vaan lähti ensin Kuusamon Säästöpankin hommiin pankinjohtaja Kaarlo Raunion kumppaniksi. Antin Pirkkovaimo (os, Mäkinen Forssasta) toimi samaan aikaan kaupan alalla ja he perustivat Kuusamoon Lastenpukimo Paijan. Muutaman vuoden jälkeen hän siirtyi Savukosken Osuuspankin johtajaksi Pirkon jatkaessa työtä liikealalla. Muutaman vuoden jälkeen perhe muutti kuitenkin Oulun lähelle Antin saadessa elinkeinoasiamiehen viran Pulkkilasta.Siellä hän oli perustamassa mm. kera-

miikkiyritystä, joka toiminee edelleen. Antti ja Pirkko perustivat myös oman liikeyrityksen vaatetusalalle ja se valmisti yhteen aikaan ainoana Suomessa kännykkäkoteloita. Eläkkeelle siirryttyään Antti muutti puolisonsa kanssa Pielavedelle, jossa hän menetti vaimonsa kuitenkin äkilliseen sairauteen joulukuussa 2006. Sen jälkeen Antti muutti Viitasaarelle uuden naisystävän kanssa. Perheeseen kuuluu kolme poikaa ja yksi tyttö, viimeksi mainittu asuu Ruotsissa ja pojat eri puolilla Etelä-Suomea, Konsta Jaakko lähimpänä isäänsä juuri Viitasaarella, jossa hänellä on matkailuyritys vanhan

kartanon mailla Keiteleen rannalla.

Antti oli nuoruusvuosinaan urheilun harrastaja, kova metsämies ja kalastaja.

Nämä harrastukset kuuluivat hänelle vielä eläkepäivinään.

Hän oli myös yhdistystoiminnassa mukana toimien mm. Karvosten sukuseuran puheenjohtajana useita vuosia. Häntä jäi kaipaamaan paitsi lähiomaiset myös laaja sukulais- ja tuttavapiiri.

Pentti Määttä

Tutkimus ulkopaikkakuntalaisomisteisten mökkien käytöstä Kajaanin ammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan ulkopaikkakuntalaisomisteisten mökkien käyttö on pienoisessa kasvussa Kainuussa ja PohjoisPohjanmaalla. Palveluihin ollaan pääosin tyytyväisiä ja vapaaajanasuntojen käytön ennakoidaan lisääntyvän lähivuosina.

Kajaanin ammattikorkeakoulu on selvittänyt yli tuhannen ulkopaikkakuntalaisen vapaa-ajanasunnon omistajan profiilia, mökin ja palvelujen käyttöä sekä palvelujen tarvetta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan matkailun kärkikunnissa.

Ulkopaikkakuntalaisten omistamien mökkien osuus on yleensä kunnissa yli 50 %. Korkein osuus on Vaalassa 85 % ja matalin Oulussa 18 %. Tarkastelun kohteena olevissa kunnissa määrällisesti eniten ulkokuntalaisten vapaa-ajanasuntoja on Kuusamossa (3512) ja vähiten Hyrynsalmella (395).

Vapaa-ajanasuntoja käytetään vaihtelevasti. Vuosittaiset vierailukertojen määrät ovat keskimääräisesti suurimpia Kalajoella, Sotkamossa ja Vaalassa sijaitsevilla vapaa-ajanasunnoilla.

Käyntikertojen suuri määrä selittyy sillä, että kyseisissä kunnissa huomattava osa mökinomistajista tulee päiväkäyntivyöhykkeeltä eli noin 100 km säteeltä.

Käyntikertojen määrä

yleensä vähenee omistajien asuessa kauempana, mutta samalla käynnin viipymä pitenee. Näin on tilanne Kuusamon, Kuhmon ja Suomussalmen vapaaajanasunnoilla, joissa käyntikertoja on keskimääräistä vähemmän, mutta yhden käyntikerran viipymä on 9-12 päivää.

Palveluun tyytyväisiä Mökkiläiset ovat pääosin tyytyväisiä mökkikuntiensa palveluihin. Vapaa-ajanasukkaiden tyypillisimmin käyttämiä palveluita ovat päivittäistavarakaupat, jätehuolto, erikoisliikkeet, polt-

toaineenjakelu, tietoliikenneyhteydet ja tapahtumat.

Tyytymättömyyttä on yleisesti julkisen liikenteen palveluihin. Tarvittavista palveluista suurinta ostokiinnostusta on lumenaura-

Kajaanin ammattikorkeakoulun luotsaama VALTO-hanke (Vapaa-ajan asumisesta liiketoimintaa) tuottaa kuntakohtaista tietoa vapaa-ajan asumisesta ja sen aluetaloudellista vaikutuksista päätöksenteon sekä suunnittelun ja kehittämisen tueksi niin

uspalveluun, toiseksi eniten loma-asunnon korjaus- ja rakennustöihin ja kolmanneksi eniten puiden kaatoon sekä loma-asunnon puuhuoltoon.

Vapaa-ajanasuntoa koh-

yrityksille, kuntien elinkeinotoimille, maakunnallisille kehittäjille ja rahoittajille sekä mökkiläisille ja mökkitoimikunnille. Kevään aikana hankkeen puitteissa järjestetään matkailullisen vapaa-ajan asumisen edistämiseen tähtääviä työpajoja hankkeen kohdekunnissa.

ti laskettu matkailukulutus vaihtelee Taivalkosken 1623 eurosta/vuosi Kuusamon 4222 euroon/vuosi.

Kaikissa kohdekunnissa kulutetaan selvästi eniten euroja ruoka-, päivittäis- ja

VALTO-hankkeessa on mukana matkailun kärkikuntia Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta.

Kainuussa mukana ovat Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi. Pohjois-Pohjanmaalla hankkeeseen osallistuvat kunnat ovat Kalajoki, Kuusamo,

erikoistavaraostoksiin, joiden yhteenlaskettu prosenttiosuus kokonaiskulutuksesta vaihtelee Kalajoen 56 prosentista Vaalan 65 prosenttiin.

Toisin sanoen rahassa mitattuna matkailullisesta vapaa-ajan asumisesta hyötyy eniten vähittäiskauppa.

Mökinomistajien arvioihin perustuen ulkokuntalaisten omistamien vapaa-ajanasuntojen käytön voidaan ennakoida hivenen lisääntyvän lähivuosina, erityisesti viikonloppuina ja loma-aikoina.

Vapaa-ajan asumista koskevissa kehittämisehdotuksissa yleisiä teemoja näyttäisivät olevan jätehuolto, viestintä sekä erilaiset palvelutarpeet.

Matkailua koskevat kehittämisehdotukset liittyvät usein matkailumarkkinointiin, tapahtumatarjontaan, luontomatkailun edistämiseen, julkisen liikenteen parantamiseen sekä luontoarvojen ja luonnon matkailullisen vetovoiman säilyttämiseen.

Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Vaala. Hanketta rahoittavat Manner-Suomen maaseudun rahoittamisohjelma (Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukset), mukana olevat kunnat sekä Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Torstai 27.2.2020

8

Kuljemmeko kohti Koulujen kokonaan kyläkou- mahdollisesta lutonta Kuusamoa? lakkauttamisesta Kuusamon kyläkouluhistoria on jäämässä suurelta osin vain muutamien kymmenien vuosien mittaiseksi pyrähdykseksi. Se, mitä jälleenrakennusaikana muutamissa vuosissa on nostettu pystyyn, on pääosin jo lyöty alas. Vain rippeet ovat enää jäljellä ja niidenkin hävittämiseen kunnallisen valtaklikin sormet syyhyävät.

Kuusamossa on ollut kaikkiaan lähes 70 kyläkoulua 1950-luvulla. Niitä rakennettiin parhaimpina vuosina 1947-48 sotien jälkeen yhtäaikaisesti peräti 18 koulun tahdilla. Lakkauttamishuiput puolestaan asettuivat 1960- ja 1990-luvuille, jolloin molempina lopetettiin kaikkiaan 14 kyläkoulua.

Yhteensä Kuusamosta on jo lakkautettu yli 50 kyläkoulua, mikä lienee lähellä Suomen ennätystä. 2000 -luvulla ilman PS -valtuustoturvaa on lakkautettu paikkakunnalla kaikkiaan 11 kyläkoulua: Poussu, Visala, Takkusalmi, Kero, Vuotunki, Heikkilä, Rukajärvi, Salminen, Maanselkä, Vasaraperä ja viimeisenä Kuolio vaalikauden 20082012 lopussa. Keskimäärin kyläkouluja on pantu tänä ajankohtana kiinni yhden koulun vuositahdilla.

Sitten tapahtui pieni suuri ihme. Kunnallisvaaleissa 2012 Perussuomalaiset marssivat valtuustoon peräti 5 valtuutetun voimalla ja kyläkouluteurastukset loppuivat kuin seinään. Ainoatakaan kyläkoulua ei lopetettu tänä aikana, vaikka siihen oli valmiit suunnitelmat.

Valtakoneiston poliittinen rohkeus ei siihen riittänyt, kun tiedettiin PS:n panevan vastaan.

Nyt, kun Perussuomalaisilla on vain yksi edustaja Kuusamon kaupunginvaltuustossa, on kaikki valtaeliitin voimat keskitetty siihen, että paikkakunnan kyläkoulukarttaa saadaan oikein urakalla pyyhkiä tyhjäksi. Törmäsen ja Määttälän koulujen lakkauttamisesitys on vain täky, millä kokeillaan sitä, kuinka loputkin kyläkoulut saadaan lopetuslistalle liukuhihnalla ennen ja jälkeen ensi kuntavaalien.

On selvää, että vain tuntuva Perussuomalaisten voiman kasvu ensi kuntavaaleissa voi pelastaa Kuusamon viimeiset kyläkoulut niiden vihaajien ja keskittämisintoilijoiden käsistä. Kun vain raha ratkaisee, tulee lopputuloksena olemaan tilanne, missä ala-asteen kouluja on Kuusamossa vain keskustaajamassa ja Rukalla, ellei ajattelutavan muutosta saada istutetuksi päättäjärivistöön.

Kyläkoulujen lakkautuslinjalla on saatu Kuusamoon juurrutetuksi kurjistumisen ja kuihtumisen kierre ja noidankehä, mikä jo ruokkii itse itseään. Jokainen periksiantoliike luo lisää yleisalakuloa, mikä taas heijastuu supistuvina sykleinä koko yhteisöömme aina sijoittamista, investointeja ja paikallishankintoja myöten.

Kyläkouluilla on valtava vaikutus sijaintikyliensä elinvoimaan. Ne heijastelevat myönteisesti kaikkiin vaikutuspiiriensä kylillä asuviin, eläviin ja yrittäviin – eivät vain lapsiperheisiin.

Kyläkoulun lakkauttaminen on viimeinen niitti koko kyläkunnan kehityksen kääntymiselle syöksykierteeseen ja selvä signaali sijoittajille siitä, että sen suunnan kurssikehitys on kääntynyt pysyvään laskuun niin vakituisten asuntojen kuin lomaasuntojenkin suhteen.

Jokaiselle vähänkin ajattelykykyiselle pitäisi olla täysin selvää, että minkäänlaista myönteistä käännettä Kuusamon kehityksessä ei tule tapahtumaan, jos me emme kykene tarjoamaan ihmisille erilaista vaihtoehtoa ruuhka-Suomen betonilähiöille.

Mistään paluu- tai tulomuutosta on täysin turhaa täällä edes haaveilla, jos me emme mahdollista maaseutuasumista, asunnon ostoa tai uuden rakentamista edes kyliemme painopistesuunnille.

Pöyristyttävintä tässä esitetyssä kahden kyläkoulun kuoppaamisessa on se, että kumpikaan näistä kouluista ei olisi lakkautuslistalla oppilasennusteidensa mukaan niin sanotulla olemassa olevalla päätöksenteon pohjaratkaisulla. Tähän tilanteeseen on yhtäältä

ajauduttu kiinteistöhuollon laiminlyöntien seurauksena ja toisaalta ylettömän Rukakiiman johdosta.

Toisinkin voisi olla. Esimerkiksi käy kaivoskunta Sotkamo, missä kuntaveroa alennettiin alle Kuusamon tason, mikä sai heti aikaan myönteisen väestökäänteen viime vuoden viimeisellä kvartaalilla. Sotkamo on muuttunut muuttovoittoiseksi kunnaksi. Lisäksi sen väestökehitys kääntyi kokonaisuudessaan positiiviseksi vuoden 2019 aikana.

Tämän lisäksi Sotkamossa on siirrytty Kortesalmen kyläkehitysmallin käytännön toteutukseen kunnan hankittua haltuunsa raakamaata Kontinjoen kyläkoulun läheisyydestä edelleen asuintonteiksi jalostettavaksi, millä turvataan jatkossakin koulun oppilaspohjan säilyminen.

Kuusamon päättäjät ovat nyt selkeän arvovalinnan edessä. Kun miljoonaluokan alijäämäkurimuksessa lisävelkaantuva ja sijoituksiaankin massasyövä Kuusamon kaupunki ei kykene kaikkeen kivaan, on asiat asetettava vastakkain ja tehtävä priorisoivaa päätöksentekoa. Tällä kertaa kysymys on siitä, huolehtiiko kaupunki perustehtävistään eli perusopetuksesta kohtuullisin koulumatkoin, vai satsaako se täysin ylimääräiseen eliitin harrastuspohjaiseen viriketarjontaan Stadiumhullutuksella.

Valitettavasti alan pikkuhiljaa kallistua sen näkökannan taakse, että Kuusamo ei tule selviytymään taloudellisesti ja toiminnallisesti kuiville ilman kriisikunnaksi ajautumista ja valtion holhoukseen joutumista, mistä sillä tosin on kokemusta jo aikaisemmasta kuntahistoriastaan. Oikeastaan taitaa olla niin, että mitä pikemmin tämä toteutuisi, sen parempi. Silloin näet voitaisiin ennemmän vielä korjata tehtyjä virheratkaisuja.

Muutoin olen sitä mieltä, että Kuusamo on pelastettava!

Joukamo Kortesalmi (ps.) kaupunginvaltuutettu

Lähdetäänpä ihan perusasioista liikkeelle.

Kouluverkkokeskustelua seuratessa tulee mieleen jälleen kerran, miten pahasti vinoutuneesta näkökulmasta Kuusamossa asioita perustellaan ja yritetään runtata läpi.

Kuntajärjestelmähän on olemassa kuntalaisia ja heidän tarvitsemiaan palveluita varten, eikä kuntalaisten ja vastuullisten luottamushenkilöiden tarvitse tätä asiaa anteeksipyydellä, vaikka osa kuntapäättäjistä vaatisikin ajattelemaan toisinpäin.

Siis palvomaan ajastaan ankarasti jälkeenjääneitä rakenteita ja järjestelmiä ikäänkuin itsetarkoituksena.

Luottamushenkilöt, jotka puolustavat kuntalaisten aivan normaaleja oikeuksia, yritetään leimata häiriköiksi ja heitä kohtaan käyttäydytään epäasiallisesti.

Mahtavaa huomata, että varsinkin nuoremmasta sukupolvesta löytyy valveutuneita ihmisiä, jotka eivät patavanhoillista suhmurointia sulata.

Monissa Suomen kaupungeissa onneksi on parempi tilanne, jokainen voi itse käydä tilannetta katsomassa esim. Helsingin tai Espoon sivuilta.

Kaikki kokousten oheismateriaali on julkista niinkuin pitääkin. Sitten on erikseen laissa salassapidettäksi määritellyt harvat asiat, joiden perusteet on meidän kaikkien helppo ymmärtää.

Tässä asiassa suomalaiset ovat siis asuinkunnastaan riippuen todella eriarvoisessa asemassa.

On kestämätöntä kuntalaisten tasa-arvon kannalta, että kasvavan oppilasennusteisen koulun lakkautuksesta edes keskustellaan, saatikka vielä esitetään virallisesti.

Tämä ei kestä päivänvaloa millään lailla, Määttälän koululla ja seutukunnalla on oikeus tulla kohdelluksi täysin samoilla säännöillä kuin mitä Kuusamossa on noudatettu aiemminkin. Kaikkien

koulujen kohdalla on noudatettava samoja kriteerejä.

Samoin on täysin kestämätöntä, että luvattu ja päätetty siirtokoulu tai uuden koulun rakentaminen Määttälään näyttää olleen pelkkää viivytystaktiikkaa asiassa.

Kaupungin säästötarpeista on tässä kohtaa turha puhua. Rahaa löytyy aina siihen, mitä pidetään tärkeänä.

Suomessa ei ole olemassa mitään tutkittua tietoa siitä, että koulujen lakkautukset olisivat tuoneet rahallisia säästöjä.

Monesti kuljetuskustannukset ovat olleet huomattavasti kalliimmat mitä on esitetty. Puhumattakaan lasten ja perheiden elämän vaikeuttamisesta ja terveyden ja hyvinvoinnin vaarantamisesta rahaan vedoten. Paljonko hyvinvoinnin arvo on ja eikö kunnassa kaikilla olekaan oikeutta siihen? Tässä tullaan juuri niihin arvovalintoihin, joita kuntalaiset odottavat päättäjiltä.

Ei kukaan ole niin tyhmä, ettei ihmettelisi sitä kuinka raha on toiseen kylään satsattuna kallista ja vie kaupungin ongelmiin, mutta toisaalle suunnattuna se onkin halpaa ja välttämätöntä.

Muualla Pohjoismaissa maaseudun väestö lisääntyy, Suomessa vähenee. Massiivisen koululakkautustoiminnan seurauksena osa meidän maaseutualueista on kehittynyt lapsiperheiden näkökulmasta katsottuna osittain elinkelvottomiksi.

Muissa Pohjoismaissa ei maaseudun väestön kasvu ole ollut jarruna Suomea suuremmalle talouskasvulle.

Olisiko aika herätä ja investoida kerrankin oikeisiin asioihin ja luoda kasvua maaseudulle?

Yle haastatteli Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolaa viime syksynä. Hänen huomioitaan alla: - koulujen lakkautukset Suomessa eivät ole kohtuullisessa suhteessa oppilasmää-

rään laskuun - lakkautusvauhti on jopa kolmin tai nelinkertainen verrattuna siihen, mitä oppilasmäärän väheneminen vaatisi - koululakkautusten väitetyt säästöt eivät ole realisoituneet ja perusopetuksen kustannukset ovat nousseet eniten verrattuna muihin koulutusasteisiin - lakkautuksissa on arvioitu lähinnä kiinteistökustannuksia. Lapsivaikutukset on jätetty arvioimatta. Ei ole olemassa ainoataan tutkimusta koululakkautusten säästöistä, tai vaikutuksista lasten oppimiseen, terveyteen ja hyvinvointiin, Lehtola sanoo. Jos kuntien päätösvalmistelulaskelmat pitäisivät paikkansa, pitäisi Suomessa joka vuosi säästyä perusopetuksen puolelta noin 800 miljoonaa euroa, sanoo Lehtola. Ja se on samaa luokkaa kuin mitä kunnat saavat perusopetukseen valtion osuuksina.

- Lehtolan mielestä käsillä on perustuslaillinen ongelma: " Väitän, että kunnat ja valtio yhteistyössä ovat kiihdyttäneet ja ehkä jopa tarkoituksellisesti ajaneet maaseutukoulujen lakkauttamista, jotta saataisiin työikäinen väestö ajettua kasvukeskuksiin" (suora lainaus).

- koululakkautusten seurauksena lasten koulumatkaajat nousevat helposti 2-2,5 tuntiin työpäivää kohti.

Koulumatkojen aikoja nostaa myös kuntien ilmoitus "optimoida koulureittejä " (60%kunnista ilmoittaa tekevänsä näin) eli kunnat yhdistävät reittejä ja pidentävät näin entisestään lasten koulumatka-aikoja (Kuntaliiton selvitys 2014).

Kaupunginvaltuutetut Vuokko Käsmä, vihreät, sit.

Helena Karjalainen, vihreät, sit.

Mika Flöjt, vihreät Marjo Kämäräinen, vihreät

Torstai 20.6.2019

PARTURI- JA KAMPAAMOT

9

KOTIPALVELUT

ASUMINEN

Vuokra-asuntoja Kuusamossa, Rukalla ja Käylässä Kiinteistö Oy Kuusamon Vuokratalot Nuottatie 2C, 93600 Kuusamo Puh. 0400 389 941 www.kuusamonvuokratalot.fi Tervetuloa asioimaan!

KAUNEUSPALVELUT

MARKKINOINTI

LÄÄKÄRIPALVELUT

HAMMASASEMA Apu kodin askareisiin sisällä ja ulkona • LUMENPUDOTUKSET • LUMITYÖT • KONELUMITYÖT Myös arvonlisäverotonta palvelua

HAMMASLÄÄKÄRI JORMA KANTOLA Kitkantie 32 A 1, 93600 Kuusamo Ajanvaraukset 08-852 3400, 040-731 6828

p. 044 2453 026

Muista hyödyntää kotitalousvähennys!

www.teronkotitalkkaripalvelut.fi

WEB-SIVUSTOT www.heikkikujala.fi SIIVOUS JA HOIVAPALVELUT

Sanitar Oy palvelee

Heikki Kujala puh. 045-1674800

Kitkantie 19, Kuusamo

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

ASIANAJOTOIMISTOT

UUDET HAMMASPROTEESIT, POHJAUKSET, KORJAUKSET, ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Matti Ervasti Ky

RAKENTAMINEN

AA, Varatuomari

LVI-suunnittelua ja ja urakointia • LVI-huolto ja myynti p. 044 373 3310 Näverintie 6, 93600 Kuusamo • www.juhatek.fi

Koti-/hoivapalvelut • Päivittäisissä toiminnoissa avustaminen, esim. asiointi, ulkoilu, aamupala jne.

Palveluksessamme lähihoitajat ja ammattitaitoiset siistijät.

Arvonlisäverotonta palvelua yms.

Kitkantie 8, 93600 Kuusamo

Puh. (08) 853 612

ASIANAJOTOIMISTO

Siivouspalvelut • Koti-, mökki-, toimisto-, huoltohallien siivoukset • Kotien ja mökkien suursiivoukset, loppusiivoukset

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

JUKKA SÄKKINEN

Joukamontie 3 B 4, Kuusamo P. 040-506 5723 email: ervasti.mattiali@gmail.com

Kuusamon Hammas Oy Kitkantie 15, 93600 KUUSAMO Tule tarkastukseen! 040 751 9407

KULJETUSPALVELUT

Koillismaan Poraus ja Palvelu Oy • MAALÄMPÖ- JA VESIKAIVOPORAUKSET • PORAKAIVOPUMPUT JA MUUT KAIVOTARVIKKEET • MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄT KOKONAISRATKAISUNA

Hinauspalvelu Tauriainen Oy 0400 532 174 0400 237 177

WWW.PORARI.FI

24h

Puh. 0400 280 645 0100-2400 www.hinaustauriainen.fi

Luomantie 1-3 • 93600 Kuusamo 040 590 7385, 0400 283 524 sanitar@sanitar.fi

ILMALÄMPÖPUMPUT ASENNUKSET HUOLLOT

www.sanitar.fi

Minimoi lämmityskulut, maksimoi mukavuus

www.sahkotyoelamsa.fi P. 0400 388 390

ELEKTRIA

sähköalan ammattilainen kaikki sähköalan palvelut kotitalouksille ja yrityksille

Ota yhteyttä! 040 7552 353 | www.paikallis-sahko.fi

Soita: 0400 259 511 vesivek.fi

Kotimainen ja palveleva

HINAUSPALVELUA 24H

Kuljetus Hannu Karjalainen

0400 - 353 354

AUTOVUOKRAAMO Kuusamossa P. 0400 353 374 RENGASPALVELUT

Koillismaan Rengaspalvelu Vianor Partner

Renkaat ja varaosat kaikkiin autoihin sekä koneisiin.

Rahoitus yksityis- ja yritysasiakkaille.

REVONTULENTIE 5

040 129 0020 Tervetuloa!

y

- Määräaikaishuollot - Alusta, jarruosat, moottoriosat, myynti ja asennus - Rengasmyynti sekä -asennus - Autofixaus - Raskaskaluston renkaan myynti ja -asennus, alustan varaosien myynti - Kaikki edellä mainitut voi saada osamaksulla.

koillismaanrengaspalvelu@gmail.com

MYYDÄÄN OSTETAAN

10

VUOKRALLE TARJOTAAN

UUTISTORI HALUTAAN VUOKRATA uutistori UUTISTORI koillismaanuutiset.fi STORI

Torstai 27.2.2020

Pohjois-Pohjanmaalla työttömyys noussut viime vuodesta

uutistori@koillismaanuutiset.fi uutistori@koillismaanuutiset.fi @

MYYDÄÄN

MYYDÄÄN

OSTETAAN

MYYDÄÄN

SEURATOIMINTA OSTETAAN

RIVITALOKAKSIO Kuusa- Kuusamon Automiehet OSTETAAN KOKOUKSIA VUOKRALLE järjestää TARJOTAAN mon keskustassa, VUOKRALLE 51 m2TARJOTAAN , ry os. 085 matlähellä liikuntakeskus, raukan Oulun aluepilkkiin uutistori @ koillismaanuutiset.fi VUOKRALLE TARJOTAAN HALUTAAN VUOKRATA14.3.2020.

HALUTAANIlmoittautumiset VUOKRATA KADONNUT hallinen asuinympäristö.

P. 0400 380 793 Rauno Hutulle 9.3.2020 HALUTAAN VUOKRATASEURATOIMINTA SEURATOIMINTA mennessä MYYDÄÄN SYNTYNEETp. 040 564 4955 tekstiviestillä. Toimikunta KOKOUKSIA SEURATOIMINTA KOKOUKSIA

STORI

OSTETAAN

VIHITYT

KADONNUT Pohjois-Suo- Pohjois-Pohjanmaalla oli m e n s y ö p ä - tammikuun lopussa 20 200 Toyota Hiace/Hilux VUOKRALLE TARJOTAAN vm.

SYNTYNEET SYNTYNEET y hTAPAHTUMAT d i s t y s r y työtöntä työnhakijaa, mikä HENGELLISET 1984-2005.

VW Tarot, KADONNUT K u u s a m o n on liki 700 (3,4 %) enemtakavetoiset Nissan, MazHALUTAAN VUOKRATAVIHITYT VIHITYT da, Isuzu. Peugeot 406 osasto ke 11.3.2020 klo män kuin vuosi sitten.

LEMMIKIT SYNTYNEET Joulukuusta työttömien vm.

00-04 bensa, sedan. 18.00 Porkkapirtin juhlamäärä väheni noin 600:lla.

TAPAHTUMATLea IsoSEURATOIMINTA P.HENGELLISET salissa HENGELLISET aiheena Kaikenkuntoiset.

0400TAPAHTUMAT Lomautettuja oli 400 VIHITYT Möttösen valokuva esitys.

692 181 enemmän vuoden takaiseen LEMMIKIT LEMMIKIT Teatterimatkalle 2.5.2020 KOKOUKSIA verrattuna, mutta jouluKajaaniin LAILA esitykseen kuusta lomautettujen määHENGELLISET TAPAHTUMAT ilm. 8.4.2020 mennessä rä kuitenkin väheni lähes KADONNUT Raijalle puh. 040 778 4279. 600:lla.

TYÖSUORITUKSIA LEMMIKIT TERVETULOA! Työpaikkoja oli edelleen SYNTYNEET runsaasti tarjolla. TammiSisäilmatutkimuksia tauutistori@koillismaanuutiset.fi sotestatulla homekoiralla, Rakennusliiton os 234 ry kuun aikana TE-toimistossa oli avoimia työpaikkoja www.kainuunhomekoirapalVIHITYT Kuusamo. Kevätkokous uutistori koillismaanuutiset.fi kaikkiaan 9 300 eli 800 velu.fi, soita 044 5400 @ 558.

6.3. klo 18.00 Kuusamon

KOKOUKSIA

STORI STORI

MYYDÄÄN

KADONNUT

Taivalkoskella maakunnan korkein työttömyysaste

enemmän kuin vuosi sitten.

Uusia työpaikkoja tuli tammikuussa avoimeksi 5 600.

Työttömien työnhakiLEMMIKIT joiden osuus työvoimasOSTETAAN ta oli tammikuun lopussa VUOKRALLE TARJOTAAN Pohjois-Pohjanmaalla 10,8 VUOKRALLE TARJOTAAN SEKALAISET prosenttia, vuosi sitten 10,5 HALUTAAN VUOKRATA prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli tammikuun Kiinnostaako tulevaisuus?

Vuokrattavana 2h+k-3h+k HALUTAAN VUOKRATA uutistori @ koillismaanuutiset.fi SEURATOIMINTA lopussa 9,6 prosenttia.

2 ENNUSTAN korteista tule(45-75 m ) asuntoja. Kysy Kunnittain työttömyysvia vuosien kokemuksella lisää! Puh. 0400 389941 SEURATOIMINTA aste vaihteli Pohjois-PohjanSoita 050 564 2393 / Leena www.kuusamonvuokratalot.fi KOKOUKSIA maalla Reisjärven 6,1 proMYYDÄÄN sentin ja Taivalkosken 13,8 KOKOUKSIA KADONNUT prosentin välillä. Oulussa OSTETAAN työttömiä työnhakijoita oli KADONNUT tammikuun lopussa 11 500 SYNTYNEET VUOKRALLE TARJOTAAN ja työttömyysaste oli 11,8 prosenttia.

SYNTYNEET VIHITYT Useimmissa PohjoisHALUTAAN VUOKRATA Pohjanmaan kunnissa työtVIHITYT tömien määrä lisääntyi vuoHENGELLISET TAPAHTUMAT SEURATOIMINTA den takaiseen verrattuna.

Suhteellisesti eniten lisäystä HENGELLISET TAPAHTUMAT oli Merijärvellä, Raahessa ja LEMMIKIT KOKOUKSIA Siikajoella.

LEMMIKIT Alhaisimmat työttöKADONNUT myysasteet olivat Reisjärven ohella Lumijoella (6,8 %) ja P ä ä t a l o - i n s t i t u u t i n lokakuuta Naperoviikon Limingassa (7,2 %). TaivalSYNTYNEET vuosittain järjestämä tapahtumassa Taivalkoskel- kosken jälkeen korkeimmat Napero-Finlandia–sa- la. Vuosittain kilpailuun työttömyysasteet olivat VaaVIHITYT saduista paras lassa (13,4 %) ja Merijärveldunkirjoituskilpailu osallistuneista palkitaan Jussi Valtakarin lä (12,8 %). on valtakunnallinen veistämällä Napero-Finlansadunkirjoituskilpailu dia–patsaalla, HENGELLISET TAPAHTUMAT 100 euron alakouluikäisille lapsil- rahapalkinnolla sekä kirjale. Kilpailun tarkoitus palkinnolla.

LEMMIKIT Lisäksi kustaon kannustaa lapsia kin sarjasta palkitaan kolme kirjoittamis- ja lukemis- parasta satua raha- ja kirjaharrastuksen pariin ja palkinnoilla.

Sadut arkistoidaan Päätaoman luovuuden kehit- lo-instituutin Satuarkistoon. tämiseen. Kilpailu jär- Päätalo-instituutilla on oijestetään nyt 28. kerran. keus ilman eri korvausta julkaista kilpailuun lähetettyjä Vuoden 2020 Napero-Fin- satuja kirjoittajan nimellä landian aihe on vapaa. Kil- yksittäin tai kokoelmina. pailuun voi lähettää satuja Instituutin ulkopuolisilla 30. huhtikuuta saakka. tutkijoilla on oikeus käyttää Kilpailukielet ovat suo- kilpailutöitä tutkimusaineismi, ruotsi ja saame. Muilla tona ja siteerata niitä tutkikielillä kirjoitettua satua tu- muksissa. Muutoin kirjoittalee seurata suomenkielinen jalla säilyvät kaikki oikeudet käännös. omaan työhönsä.

Kilpailutyöt arvioidaan ja Kilpailun säännöt ja lisätietoja Päätalo-instituutin palkitaan kolmessa sarjassa Kilpailun tulokset julkis- kotisivuilta www.taivalkoski. tetaan Sadun päivänä 18. fi/palvelut/napero-finlandia.

HENGELLISET TAPAHTUMAT Lumenpudotusta, kokeMYYDÄÄN muksella.

P. 044 970 4332 OSTETAAN

Tropiikki, Kylpyläntie 5.

Esillä sääntöjen määräämät asiat. Ruokailu. Tervetuloa. Hallitus

UUTISTORI

Napero-Finlandian aihe on vapaa

Pohjois-Pohjanmaalla uusia työpaikkoja ilmoitettiin tammikuun aikana avoimeksi eniten muun muassa rakennusapulaisille.

Miesten työttömyys kasvussa Tammikuun lopussa Pohjois-Pohjanmaalla työttömistä miehiä oli 12 200 ja naisia 8 000.

Vuoden aikana naisten työttömyys väheni hieman, mutta miesten työttömyys kasvoi. Naisia oli työttömänä 100 vähemmän, kun taas työttömien miesten määrä kasvoi 800:lla viime vuoden tammikuusta.

Pitkäaikaistyöttömiä oli tammikuun lopussa 4 600 eli 400 (-8 %) vähemmän kuin vuosi sitten.

Alle 25-vuotiaita nuoria oli työttömänä 3 300 (heistä alle 20-vuotiaita oli liki 700) ja yli 50-vuotiaita työttömiä oli 6 400.

Nuorten työttömien määrä nousi 4 prosenttia ja yli 50-vuotiaiden työttömien määrä nousi myös hieman (0,5 %) viime vuoden tammikuuhun verrattuna.

Rakennusapulaisille töitä tarjolla Ammattinimikkeittäin katsottuna uusia työpaikkoja ilmoitettiin tammikuun aikana avoimeksi eniten muun muassa rakennusapulaisille (noin 400 paikkaa), toimisto- tai laitossiivoojille (350 paikkaa), myyjille (lähes 300 paikkaa), lähihoitajille (250 paikkaa), kirvesmiehille (reilu 100 paikkaa) ja rakennustyöntekijöille (100 paikkaa).

Tammikuun lopussa aktivointiasteeseen lasketta-

vien palvelujen piirissä oli 8 100 henkilöä, mikä on 900 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Aktivointiaste oli tammikuun lopussa 28,7 prosenttia eli 3 prosenttiyksikköä alempi kuin vuosi sitten.

Palveluittain eniten osallistujia (3 950) oli koulutuksessa; omaehtoisesti työttömyysetuudella opiskelevia oli 2 750 ja työvoimakoulutuksessa oli 1 200 henkilöä.

Kuntouttavaan työtoimintaan osallistujia oli 1 750 ja työllistettynä yksityis-/ julkissektorille oli yhteensä 1 600 henkilöä. Lisäksi työ- tai koulutuskokeiluissa, vuorotteluvapaasijaisina sekä työnhaku- ja uravalmennuksessa oli yhteensä 800 henkilöä.

Käylässä valittiin Välkyin käyläläinen Käylässä kisailtiin Välkyin käyläläinen-tittelistä. Kilpailun voitti Reetta Kilpivaara.

Välkyin käyläläinen on kilpailu, johon pystyy osallistumaan välkkyvällä kuvalla, jossa henkilö näkyy hyvin pimeässä.

- Reetta Kilpivaaran kuva olikin erittäin loistokas.

Henkilö näkyi heijastimien ansiosta erittäin hyvin, muu-

ten pimeässä kuvassa, toteaa kilpailun raati.

Kilpailun tarkoituksena on kannustaa kyläläisä heijastimien käyttöön.

Voittaja sai välkyimmästä kuvasta palkinnoksi tabletin.

Kilpailun järjestäjä Käylän seudun maamiesseura muisti kaikkia osallistuneita pienellä palkinnolla.

Reetta Kilpivaara on Välkyin käyläläinen vuosimallia 2020.

11

Torstai 27.2.2020

KAONews KAONews

KIRJAT

MENOT & TAPAHTUMAT

fi

fi

Liput alkaen 39 €

Tuoddaris -näyttely vie pohjoisen mielenmaisemaan

Vahva dekkari Grönlannista Mads Peder Nordbo: Kuolinnaamio. Suom.

Päivi Kivelä. 359 s.

Like 2020.

Grönlanti dekkarin tapahtumapaikkana on vähintäänkin eksoottinen. Kun muinaisilta viikinkiraunioilta löytyy miehen ruumis ja juttua tutkiva toimittaja Matthew Cave löytää itsensä kaivon pohjalta yltä päältä veressä, ovat ainekset kasassa kiihkeään seikkailuun teoksessa Kuolinnaamio.

Teoksen kirjoittajalle, tanskalaiselle Mads Peder Nordbolle (s.1970) Grönlanti sen sijaan ei ole outo paikka, sillä hän on asunut vuosia pääkaupunki Nuukissa. Teos jatkaa itsenäisenä osana Nordbon aiemmin julkaisemille teoksille Tyttö ilman ihoa (2018) ja Kylmä pelko (2019).

Mutta viikinkiraunioiden ruumis ei jää suinkaan ainoaksi, sillä outoja kuolemantapauksia alkaa ilmestyä useita. Kadoksiin on joutunut myös kaksi pientä tyttöä.

Matthew toimii kiinteässä yhteydessä Ottseseniin, poliisiin. Matthew on kokenut raskaita menetyksiä eikä elämä tahdo aueta, mutta Tupaarnaq antoi hänelle toivon, vaikka Tupaarnaqin omakin elämä oli täysin hajalla.

Nordbo lähtee verkkaisesti liikkeelle. Muutaman kymmenen sivun jälkeen on kahtalainen olo: onko tämä hyvä vai tyydyttävä teos. Kun Nordbo alkaa liittää tapahtumia yhä tiiviimmin grönlantilaiseen mytologiaan ja tarustoon, kierrokset alkavat nousta ja sama ote säilyy loppuun saakka. Makuasia on kuitenkin se, pitääkö tästä eksotiikasta vai ei. Minusta näkökulma oli tuore ja valloittava.

Kylmästä lämpimään – Kylmästä lämpimään Kuusamosta Maltalle – Kuusamosta Maltalle Hius- ja kauneudenhoitoalan

perustutkinto

Teoksessa etsitään Tupilakin arvoitusta. Se on paholaisnimi, jota käytettiin pienistä henkiolennoista. Ne tehtiin etsimään ja tappamaan. Nordbo rakentaa dekkarinsa uskomusten pohjalle, jotka ovat grönlantilaisessa kulttuurissa vaikuttaneet vuosisatoja. Nordbo luo yhteydet näistä uskomuksista tähän päivään ja ihmisten tapaan tulkita elämää. Tapahtumat kietoutuvat myös Grönlannin tärkeään sotilasja geopoliittiseen asemaan.

Tässä laajassa panoraamassa Nordbon teos operoi kuin kotonaan ja selkeän lukijaystävällisesti.

Matthew joutuu henkeäsalpaavaan pyöritykseen, jossa on tarkistettava niin oman elämän suuntaa kuin arvomaailmaakin. Ottesen puolestaan joutuu eettisesti koetukselle omantunnon tuskineen ja perhe-elämän vaikeuksineen. Jokaisella henkilöllä on teoksessa oma loppunsa, mutta ei välttämättä sellainen, millaiseksi itse oli sen kuvitellut. Toisella onnellisempi kuin toisella, mutta särötön ei kenelläkään.

Hyvällä tavalla Nordbo jättää oven auki jokaiselle.

Risto Kormilainen

Nuorten kesäsetelit haettavissa

Tuoddaris –taidenäyttely on esillä Taivalkosken Päätalo-keskuksessa.

Taiteilija Anu Turusen Tuoddaris -näyttely on ylistystä pohjoisen luonnolle.

Tuoddaris -sana on saamea ja tarkoittaa tunturissa tai tunturilla, ja hänen teoksissaan välittyy suuri rakkaus pohjoisen maisemiin ja tuntureihin.

Lappeenrannassa syntynyt Anu kertoo päättäneensä jo pienenä matkustavansa

pohjoiseen ja asettuvansa sinne asumaan. Taiteilijan äiti vietti lapsuutensa ja osan nuoruudesta Perä-Pohjolassa, ja Anun isoäiti valokuvasi kotia, poroja ja lappilaisia.

Turusen sielunmaisema on pohjoisessa, missä sininen on sitruunaa kirpeämpi.

Sama tunne välittyy myös hänen töistään.

Kuusamon kaupunki tukee nuorten kesätyöllistämistä varaamalla kesätyöseteleihin yhteensä 30.000 euron määrärahan. Kesätyöseteliä voi hakea 29. toukokuuta asti ja ne jaetaan hakujärjestyksessä. Setelit on tarkoitettu yrityksissä, yhdistyksissä ja seurakunnissa toteutettaviin kesätöihin.

Kesätyötukeen liittyviä käytäntöjä on hieman uudistettu tänä vuonna.

Nuoren tehtävänä on hakea kesätyöseteliä Naturpoliksesta sekä itselleen sopiva kesätyöpaikka. Työnantajan tehtäväksi puolestaan jää kesätyösetelin lunastaminen Naturpoliksesta työsuhteen jälkeen.

Kesätyöseteleitä on kahdenlaisia. Vuosina 20022005 syntyneet koululaiset

voivat saada 175 euron setelin vähintään kahden viikon työsuhteeseen ja alle 30-vuotiaat opiskelijat (2. asteen ammatillinen oppilaitos tai korkeakoulu) 350 euron setelin vähintään kuukauden mittaiseen työsuhteeseen.

Palkan tulee olla alan työehtosopimuksen mukainen tai Tutustu työelämään ja tienaa -mallin mukainen, jos työantajan jäsenliitto on mukana ko. sopimuksessa.

Naturpolis Oy:n työllisyyspalvelut järjestää kesätyöinfoja, joissa saa lisätietoja kesätyösetelistä sekä vinkkejä työnhakuun. Infoja järjestetään 26.2. ja 26.3. klo 16 -18 NoSe ry:n tiloissa sekä torstaina 27.2. ja keskiviikkona 11.3. nuorisotalo Winssillä.

Tapahtumat ovat avoimia kaikille työnhakijoille.

Meille KAO Kuusamon opiskelijoille tarjoutui mahdollisuus päästä KAO kuukaudeksi kansainväliselle työssäoppimisjaksolle.

Meille Kuusamon opiskelijoille tarjoutui mahdollisuus Mietimme eri kohteita, kuten Espanjaa, mutta päädyimme päästä kuukaudeksi kansainväliselle työssäoppimisjaksolle. lopulta valitsemaan Maltan englannin Meitä Mietimme eri kohteita, kuten Espanjaa,kielen muttatakia. päädyimme lähti reissuun yhteensä kuusienglannin opiskelijaa eri aloilta: liiketoilopulta valitsemaan Maltan kielen takia. Meitä minnan opiskelijat Aada Laitala, Riikka Luukkonen ja Tiina lähti reissuun yhteensä kuusi opiskelijaa eri aloilta: liiketoiVira, sähköalan opiskelija Tiina Sirviö, minnan opiskelijat Aada Laitala, Riikkamatkailualan Luukkonen jaopiskeTiina lija Tomi Liimatainen sekäTiina ravintola-alan opiskelija Severi Vira, sähköalan opiskelija Sirviö, matkailualan opiskeKyllönen. lija Tomi Liimatainen sekä ravintola-alan opiskelija Severi 3.6.2019 odotimme malttamattomina Kuusamon lentoKyllönen. asemalla odotimme liiketoiminnan opettaja Virpi Raatesalmen kanssa 3.6.2019 malttamattomina Kuusamon lento– ajatuksissa uudet kokemukset etelän aurinko. Lensimasemalla liiketoiminnan opettajajaVirpi Raatesalmen kanssa Helsingin uudet ja Rooman kautta Maltalle. odottava –me ajatuksissa kokemukset ja etelän Perillä aurinko.

LensimPäivitämme trenditietouttamme, läasuntomme kolmePerillä kahden hengen me Helsinginosoittautui ja Roomannäppäräksi: kautta Maltalle. odottava makuuhuonetta, wc ja suihkutilat sekä yhteinen keittiö ja asuntomme osoittautui näppäräksi: kolme kahden hengen hikaupungeissa järjestettävissä kouolohuone. Kyllä siellä majailla. kanssammakuuhuonetta, wc jakelpasi suihkutilat sekäOpettaja yhteinenoli keittiö ja lutustapahtumissa yhteistyössä yritme muutaman ja lähtimajailla. sitten takaisin Suomeen, ja olohuone.

Kylläpäivän siellä kelpasi Opettaja oli kanssamjäimme keskenämme hyvättakaisin opastukset ja ohjeet me muutaman päivänMaltalle ja lähti sitten Suomeen, ja täjien kanssa. saatuamme. jäimme keskenämme Maltalle hyvät opastukset ja ohjeet Me kaikki pärjäsimme todella hyvin. Kuukausi oli sopivan saatuamme. pitkä aika,pärjäsimme ja opimme paljon Maltan jasopivan kantaväTukkuliikkeiden kouluttajat vieraileMe kaikki todella hyvin. kulttuurista Kuukausi oli estönaika, elintavoista.

Englannin kielen taitomme ja ja hyvä asenne pitkä ja opimme paljon Maltan kulttuurista kantavävat koulullamme, esimerkiksi koulukielitaidon kehittämiseen oli hyvä perusta koko reissun estön elintavoista. Englannin kielen taitomme ja hyvä asenne ideahan olikehittämiseen uuden oppiminen.

Puhumalla kieltä oppii, niintuksia järjestää Finland värikielitaidon oliSim hyvä perusta - kokoOy reissun hän se on!

Pienet väärinymmärrykset ja kommunikaatio-onideahan oli uuden oppiminen.

Puhumalla kieltä oppii, koulutusta, L´oréal Finland Oy väriniin-ja gelmat kuuluvat sillä niistä tilanteista jää tärkeää hän se on!

Pienetasiaan, väärinymmärrykset ja kommunikaatio-onkokemusta takataskuun. leikkauskoulutusta Kinnunen gelmat kuuluvat asiaan, sillä niistäjatilanteista jää tärkeääOy Tiina Sirviö, sähköalan opiskelija, pohti reissuaan näin: kokemusta takataskuun. trendi-illan.

“Maltan matka oli mahtava kokemus, sain tutustua Tiina Sirviö, sähköalan opiskelija, pohtisillä reissuaan näin: uuteen kulttuuriin, ihmisiin ja heidän työhönsä.

Työskentelin “Maltan matka oli mahtava kokemus, sillä sain tutustua kuukauden ajan Hilltop Gardens -nimisessä vanhusten palveMaaliskuussa lähdemme opintomatuuteen kulttuuriin, ihmisiin ja heidän työhönsä.

Työskentelin lukeskuksessa kiinteistön sähköja huoltotöitä tehden.

Keskuukauden ajan Hilltop Gardens -nimisessä vanhusten palvekalleasiakkaat Tahkolle L`oréal-SKI viikonlopkuksen olivat todella aina kun kuulivat, lukeskuksessa kiinteistön sähkö-yllättyneitä ja huoltotöitä tehden.

Kesettä olenasiakkaat Suomesta.

Välillä tuntui haastavalta työskennellä puseminaariin, jossa näemme kaukuksen olivat todella yllättyneitä aina kun kuulivat, aivanolen erilaisessa ympäristössä, mutta kaikestatyöskennellä selvittiin. Ihmiettä Suomesta.

Välillä tuntui haastavalta den uusia leikkauksia ja värejä, sekä set olivat todella ystävällisiä niin työpaikalla kuin muuallakin. aivan erilaisessa ympäristössä, mutta kaikesta selvittiin.

IhmiParasta Maltalla oli lämpö, aurinko ja nähtävyydet.

En ollut muotia. set olivat todella ystävällisiä niin työpaikalla kuin muuallakin. koskaanMaltalla aiemminoliajatellut, että lähtisin ulkomaille töihin, Parasta lämpö, aurinko ja nähtävyydet.

En ollut mutta onneksi sainajatellut, mahdollisuuden ja tartuin tilaisuuteen.” koskaan aiemmin että lähtisin ulkomaille töihin, Liiketoiminnan opiskelijoiden Aada Laitalan, LuukkoOpintoihimme kuuluu yritystoimutta onneksi sain mahdollisuuden ja tartuinRiikka tilaisuuteen.” sen ja Tiina Viran työssäoppimispaikkoina olivat Bay Street Liiketoiminnan Aada Laitalan, Riikka Luukkominnan opiskelijoiden suunnittelu.

Kevään aika-ostoskeskuksen vaateliikkeet. ”Työskentelimme yleensä sen ja Tiina Viran työssäoppimispaikkoina olivat Bay Street maanantaista perjantaihin jaHiusApajan työaika oli 6–8 tuntia päivässä na perustetaan tiloihin -ostoskeskuksen vaateliikkeet. ”Työskentelimme yleensä sisältäen ruokatauon.

Paikallisten bussien aikatauluihin ei maanantaista perjantaihin jaopiskelijat työaika oli 6–8 tuntia päivässä NY-yritys, jossajoten pääsevät ollut oikein luottamista, kävelimme reippaina nuorina sisältäen ruokatauon. Paikallisten bussien aikatauluihin ei työmatkat. kuukausi oliitsenäisesti todella lämmin, joka päivä oli riskittömästi jajoten kokeileollut oikein Koko luottamista, kävelimme reippaina nuorina yli 30 astetta ja auringonpaistetta.

Vesisateet jäivät kokemattyömatkat.

Koko kuukausi oli todella lämmin, joka päivä oli yrittäjyyttä. ta,maan onneksi.” yli 30 astetta ja auringonpaistetta. Vesisateet jäivät kokematInfoamme kevään aikana työskenteli lisää. FondaMatkailualan Tomi Liimatainen ta, onneksi.” opiskelija zzjoni Wirt Artna -yrityksessä, jolla on museoita ympäri MalMatkailualan opiskelija Tomi Liimatainen työskenteli Fondataa.

“Olin töissä pääkaupungissa Vallettassa, Saluting Battery zzjoni Wirt Artna -yrityksessä, jolla on museoita ympäri MalMuistathan seurata meitä -nimisessä museossa.

Työni oli esittää viktoriaanisen taa.

“Olin töissä pääkaupungissa Vallettassa, Saluting ajan Battery brittisotilasta.

Museossa on kahdeksan toimivaa tykkiä, joilla myös somessa.

-nimisessä museossa. Työni oli esittää viktoriaanisen ajan museon työntekijät ampuvat kahdesti päivässä.

Oli mukava brittisotilasta.

Museossa on kahdeksan toimivaa tykkiä, joilla Trendikästä kevättä toivoo saada uutta tietoa tykeistä ja tietenkin niillä ampuminen museon työntekijät ampuvat kahdesti päivässä.

Oli mukava oli mieleistä.

Kaikki työkaverini olivat mukavia ja inHiusApajan väki!ja tietenkinerittäin saada uutta tietoa tykeistä niillä ampuminen nokkaita auttamaan minua kokoolivat ajan.erittäin Vapaa-ajalla kierteoli mieleistä.

Kaikki työkaverini mukavia ja inlimme katselemassa Maltankoko nähtävyyksiä ja vietimme aikaa nokkaita auttamaan minua ajan. Vapaa-ajalla kierterannoilla.

Parasta koko reissussa olivat mukavat työkaverit Instagram; hiusapaja_ limme katselemassa Maltan nähtävyyksiä ja vietimme aikaaja kiinnostava työ. Suosittelisin ehdottomasti Maltaa matkakohrannoilla.

Parasta koko reissussa olivat mukavat työkaverit ja Facebook; HiusApajaKAO teena ja työssäoppimispaikkana.” kiinnostava työ. Suosittelisin ehdottomasti Maltaa matkakohwww.kao.fi/palvelumme/ Maltan olivat Tomi Liimatainen, Severi Kyllönen, teena jalämmössä työssäoppimispaikkana.”

Tiina Sirviö, Aada Laitala, Riikka LuukkonenSeveri ja Tiina Vira.

Maltan lämmössä olivat Tomi Liimatainen, Kyllönen,

HiusApajassa tapahtuu!

hiusapaja-kuusamo

Tiina Sirviö, Aada Laitala, Riikka Luukkonen ja Tiina Vira.

Tiedot ja taidot haltuun!

Hae KAO:lle yhteishaussa 18.2.-10.3.2020 Tutustu koko koulutustarjontaan ja löydä omasi osoitteessa: kao.fi/yhteishaku

www.kao.fi www.kao.fi

12

Torstai 27.2.2020

Luontolähtöistä toimintaa kehittämässä Luontolähtöisen toiminnan toteutus osana julkisen sektorin palvelutarjontaa 26.3. klo 9-11.30 - Mitä mahdollisuuksia luontolähtöisten palveluiden toteuttamiseen?

- Palvelun ostajan näkökulma, toimialuejohtaja, Tanja Witick, Soite - Luontoseteli-toimintamalli, Heidi Kotilainen Ilmoittaudu mukaan 19.3. mennessä

Vaikutus, vaikuttavuus ja verkostot luontoperustaisissa palveluissa -tehopäivä 23.4. klo 8.30-12.30 - Mitä palveluiden asiakasvaikutuksia voidaan seurata?

- Erilaiset seurantamenetelmät ja mittarit?

Ilmoittaudu mukaan 15.4. mennessä

KIERROKSET NOUSEVAT

Tilaisuudet järjestää LUONNOLLISESTI -valmennusmalli tuo Green Care -menetelmät osaksi sosiaalista kuntoutusta. Tilaisuudet ovat maksuttomia.

Uudestisyntyneestä Corollasta tuli hetkessä Suomen myydyin hybridimalli. Eikä ihme: loistavan ajettavuuden, upean muotoilun ja tehokkaan hybridivoiman yhdistelmä on vastustamaton.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Auli Posio, hankepäällikkö, auli.posio@ksak.fi, 040 531 6426 tai ksak.fi --> hankkeet Löydät meidän facebookista LUONNOLLISESTI -valmennusmalli

COROLLA HYBRID -UUTUUSMALLIT Corolla GR Sport – nauti mukautuvasta iskunvaimennuksesta yhdistettynä 184 hv:n tehoon.

Corolla TREK on aktiiviseen elämäntyyliin suunniteltu korkeampi crossover-tyyppinen farmarihybridi.

TALVIRENKAAT KEVYTMETALLIVANTEIN

Hieronta- ja hoitopiste

Levon Hetki Koulutettu hieroja Ulla Pesonen

P. 040 8457 862 Maaseläntie 36 ✁

490 €

Asiakasetu jopa 1 500 €

Uusi Corolla Hatchback 2.0 Hybrid GR Sport kokonaishinta Touring Sports 1.8 Hybrid Active kokonaishinta Touring Sports 1.8 Hybrid TREK kokonaishinta Touring Sports 2.0 Hybrid GR Sport kokonaishinta

Yksilölliset

OPINTOPOLUT

35 521,41 € 29 391,50 € 32 188,09 € 36 592,52 €

(sis. toim.kulut 600 €). Takuu 3 vuotta/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta, hybridijärjestelmän takuu 5 vuotta/100 000 km. Toyota Hybridiakkuturva 10 vuotta/350 000 km. Uuden Corolla -malliston WLTP CO2-päästöt 100-149 g/km ja yhdistetty kulutus 4,4-6,6 l/100 km. Talvirengastarjous koskee kaikkia Corolla-malleja, uusia asiakastilauksia (vain yksityistilauksia) ja on voimassa rajoitetun ajan.

Kuvan autot erikoisvarustein.

- TÄYDEN PALVELUN TOYOTA-AUTOTALO -

LAHJAKORTIT

Jamatie 1, 93600 Kuusamo AUTOMYYNTI PALVELEE: ma-pe 9-17, la 10-14

Automyynnin yhteiskutsupuh. 0207 434 494, Esa Airisniemi 050 337 1664, Jari Leivo 040 196 0300 HUOLTO JA VARAOSAT: p. 0207 434 495.

Leikkaa talteen

Soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä: 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min., matkaviestiverko liittymästä: 8,28 snt/puhelu + 27,00 snt/min.

Turskatut hinnat 17.2.–1.3.

Rajoitetut apajat – kannattaa olla nopea!

TEHOKAS JA PIENIKOKOINEN

Celly Power Delivery -varavirtalähde 10000 mAh

- 300 € KEVYT JA OHUT

499 € norm. 799 €

PlayStation 4 Pro 1000 Gt -pelikonsoli

NÄYTTÖ TÄYTTÄÄ KOKO PUHELIMEN

Huawei P smart Pro

29 €

369 €

299 €

norm. 39 €

norm. 399 €

norm. 349 €

- 10 € VUODEN PARHAAT VASTAMELUKUULOKKEET

Samsung Galaxy S10e

TEHOKKAAMPI PELIKONSOLI

Sony WH-1000XM3 langattomat vastamelukuulokkeet

- 30 €

- 50 €

JUURI OIKEA MÄÄRÄ KAIKKEA

JOPA KAHDEN VIIKON AKKUKESTO

Apple iPhone 11 64 Gt

Huawei Watch GT -älykello

269 €

779 €

129 €

norm. 349 €

norm. 829 €

norm. 199 €

- 80 €

- 50 €

- 70 €

dna.fi/tarjoukset | DNA Kauppa DNA Vaihtohyvitys: Kun ostat uuden puhelimen tai tabletin, hyvitämme vanhasta älypuhelimesta tai tabletista vaihdossa uuteen vähintään 1 € ja enintään 700 €. Vaihtohyvitys ei voi ylittää uuden laitteen hintaa. Hyvitys vähennetään uuden laitteen ostohinnasta, kuukausimaksuista tai se hyvitetään lahjakorttina. Vähimmäisvaihtohyvitys myönnetään enintään yhteen laitteeseen per asiakas eikä sitä voi yhdistää muihin vaihtohyvitystarjouksiin tai asiakasetuhintoihin. Kysy lisää DNA Kaupan myyjältä, kun tuot laitteesi vaihtoon. DNA Asiakasetuhinta: DNA:n puhelinliittymäasiakkaana voit saada valittujen puhelinten myyntihinnasta ylimääräisen alennuksen. DNA-puhelinliittymäsi tulee olla otettu käyttöön vähintään yhtä kuukautta ennen etuhintaisen puhelimen ostoa. Voit ostaa vuoden sisällä korkeintaan yhden etuhintaisen puhelimen. Alennuksen suuruus vaihtelee puhelinkohtaisesti. Koroton ja kuluton DNA Maksuaika: Voit ostaa puhelimet ja tabletit esim. 36 kk maksuajalla vaikka et olisikaan DNA:n liittymäasiakas. Korko 0 % ja kulut 0 €. Pidennetty 3 vuoden DNA Takuu: Ostamaasi puhelimeen tai tablettiin 36 kk takuu mikäli valmistajan myöntämä takuu on lyhyempi. Takuu kattaa laitteen valmistusviat, kun laitetta on käytetty asianmukaisesti ja ohjeiden mukaan. Hinnat voimassa 1.3.2020 asti ellei toisin ilmoiteta. Laitteiden värit ja saatavuus vaihtelevat myymälöittäin. Tarjoustuotteita on rajoitetut erät. 1 kpl / hlö. Ei jälleenmyyjille.