Sudenkuoppa Valtionkonttorin kustannustuesta

TEKSTI PETRI JÄRVINEN

Kello- ja jalometallialan tukkuliiketoiminta on selkeässä nousussa Suomessa vai onko? Työ- ja elinkenoministeriön mielestä ainakin näin on. Halusimme tutkia ja tehdä artikkelin asiasta, koska kello- ja jalometallialan tukkuliiketoiminta ei kuulunut tuettavien toimialojen piiriin Valtionkonttorin kustannustukea hakiessa. Alamme on varmasti ollut yhtä haasteellisessa ajassa keväällä 2020 kuin muutkin tukkualat.

KYSYMYKSET VALTIONKONTTORILLE JA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖLLE:

Olemme tekemässä korualan ammattilehteen artikkelia Valtionkonttorin kustannustuesta. ”Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vaikutuksen vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia.” Nyt jo vaikeassa murrosvaiheessa elävä jalometalliala on kärsinyt niin vähittäis-, tukku- kun valmistuspuolella. Alamme on ottanut tyrmistyneenä vastaan tiedon että kellojen ja korujen tukkukauppa ei kuulu tuettavien toimialojen joukkoon. Samaan aikaan tuettavien joukosta löytyy kuitenkin optisen alan, hajuvesien, kosmetiikan, paperi- ja toimistoalan tukkukaupan toimialat.

1Haluaisimme kysyä miksi näin? Miksi kello- ja jalometallialan tukkuliiketoimintaa ei tueta?

2Millä tavoin nämä alat eroavat toisistaan?

3Kuka päätöksen tekee loppukädessä tuettavista toimialoista?

4Voiko asiasta kyseinen toimiala/ toimijat valittaa jos kokee olevansa väärinkohdeltu?

Toivomme nyt että asia Työ- ja elinkeinoministeriössä korjattaisiin jotta statistiikka vastaa todellisuutta. Mikäli alan tukkuliikkeet ovat hakeneet tai tulevat hakemaan kustannustukea niin heidän on hyvä tietää tästä asiasta. Samalla ne jotka hakivat tukea ja saivat kielteisen päätöksen koska toimiala ei kuulunut tuen piiriin, voivat tehdä valituksen ja perustella asian ja saada uudelleen käsittelyn. Tässä nyt oli pieni selkeä sudenkuoppa joka koski alaamme.

VASTAUS VALTIOKONTTORILTA

Kiitos viestistäsi. Toimeenpanijaroolissa Valtiokonttori tekee kustannustukihakemusten päätökset kustannustukilaissa määriteltyjen kriteerien mukaan. Lakiin ja toimialakriteereihin liittyvissä kysymyksissä ohjaisin olemaan yhteydessä lainsäätäjiin eli tässä tapauksessa työ- ja elinkeinoministeriö on oikea taho vastaamaan. Jos itse kustannustukihakemuksensa päätökseen on tyytymätön, voi lähettää Valtiokonttorille oikaisuvaatimuksen.

Janetta Santalo, Viestintäpäällikkö Kustannustuki, Valtiokonttori

VASTAUS TEM:ILTÄ

1. Haluaisimme kysyä miksi näin? Miksi kello- ja jalometallialan tukkuliiketoimintaa ei tueta? – Kustannustukiasetuksessa (509/2020, 552/2020) on listattu lain (508/2020) soveltamisalan mukaiset toimialat, joilla yritysten tukikauden liikevaihto on keskimäärin pudonnut vähintään 10% vertailukauteen verrattuna. Näiden toimialojen yritykset ovat voineet hakea kustannustukea ilman erityisiä perusteluja. Muilla toimialoilla toimivat yritykset (pl. alkutuotanto) ovat voineet myös hakea tukea, mutta niiden on täytynyt hakemuksessaan perustella, miksi yrityksen liikevaihto on pudonnut koronaepidemian vuoksi. Lisäksi muut tuen saamisen ehdot tulee täyttyä.

2. Millä tavoin nämä alat eroavat toisistaan? – tässä tarkastellaan vain yritysten liikevaihdon muutosta ko. toimialoilla

3. Kuka päätöksen tekee loppukädessä tuettavista toimialoista? – työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut valtioneuvoston asetuksen yhdessä valtiovarainministeriön kanssa

4. Voiko asiasta kyseinen toimiala/ toimijat valittaa jos kokee olevansa väärinkohdeltu - Valtiokonttorin viestin mukaisesti hakija voi lähettää oikaisuvaatimuksen.

Tiina Kairistola Viestintäpäällikkö, Työ- ja elinkeinoministeriö Tämän jälkeen keskusteluissa TEM viestinnän kanssa tuli ilmi että Kello- ja jalometallialan tukkuliiketoiminta on noussut vuodesta 2019. Lyhyen soittokierroksen jälkeen 8 tukkuliikkeelle kuitenkin selvisi että alamme pudotukset huhti-toukokuussa 2020 ovat olleet vuodesta 2019 keskimäärin 60-85% eikä missään tapauksessa nousussa.

Tätä piti tutkia lisää koska alamme tukkuliiketoiminta ei missään tilanteessa voinut olla nousujohteista oman käsityksemme mukaan. Muutaman googlauksen kautta ilmeni että K.A.Rasmussenin toimialakoodi on juuri Kelloja jalometallialan tukkuliiketoiminta.

Keskustelumme Rasmussenin Niklas Sundmanin kanssa vahvisti epäilyn että heidän liikevaihto on todellakin ollut kovassa nosteessa, mutta se on pääasiassa johtunut sijoituskullan myynnistä joka ei siis millään tavoin kuulu nyt kyseessä olevaan toimialaan. Näin olimme löytäneet syyn että viranomaistahot luulivat meidän tukkuliiketoimialan olleen valtavassa nosteessa vaikka kyse olikin vain yhdestä yrityksestä ja täysin toisesta tuote ryhmästä.

TÄHÄN SAIMME MYÖS VASTAUKSEN TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TEIJA PALKOLTA.

Kiitos soitostasi. Kysyin valtiovarainministeriön kollegalta taustatietoa edustamanne alan liikevaihdon kehityksestä, millä perusteella kellojen ja korujen tukkukaupan toimiala (46480) on jätetty pois kustannustukiasetuksen toimialalistalta.

Kellojen ja korujen tukkukaupan toimialalla on yksittäinen yritys, jonka osuus on suuri osa koko toimialan liikevaihdosta. Toimialan liikevaihto ei ole laskenut, vaan noussut vertailukauteen verrattuna. Suuremmilla toimijoilla näyttää olleen pääsääntöisesti ihan hyvä vuosikasvu ja liikevaihdon reilut pudotukset painottuvat pienemmille toimijoille. Eli siis toimiala ei täytä toimialakriteeriä. Jos yksittäisen yrityksen liikevaihdon pudotus tällä toimialalla on koronasta johtuvaa, yrityksen on pitänyt hakemuksessa esittää erityisen vahvat perustelut tälle ja Valtiokonttori on voinut näiden perusteella harkintansa mukaan poiketa toimialakriteeristä ja myöntää yritykselle tukea. Ministeriöt eivät voi puuttua Valtiokonttorin tekemiin yksittäistä yritystä koskeviin päätöksiin. Kuten Valtiokonttoristakin on todettu, yritys voi tehdä oikaisupyynnön, jos kokee, että päätös on tehty väärin perustein.