Matkailu kotimaassa nro 1-2016 by Matkailu kotimaassa.fi

Revontultentie

www.kotimaanmatkailumessut.fi » www.supermessut.fi

Kotimaan Matkailu Kotimaan matkailun messutapahtuma

Kotimaan Matkailumessuilla esitellään kotimaan kiinnostavimmat lomaideat ja uutuuskohteet. Seitsemännen kerran järjestettävät Kotimaan Matkailumessut esittelevät kotimaan matkailukohteita eteläisen Suomen saaristosta aina Pohjois-Lapin tuntureille.

UUTUUS: Ammattilaisaamu Perjantaina 15.4. klo 10–12

Tavoita tehokkaasti matkailualan ammattilaiset Ammattilaisaamuun kutsutaan matkanjärjestäjät, sihteerit, assistentit ja ryhmämatkanvetäjät.

Matkailualan ammattilaisille maksuton tilaisuus Ammattilaisaamu on erinomainen mahdollisuus tutustua kotimaan matkailutarjontaan ja ryhmämatkakohteisiin.

Ohjelmassa mm. Oona Tolppanen Muun muassa blogistaan tunnettu hyvinvointivalmentaja, urheilija, yrittäjä ja personal trainer Oona Tolppanen motivoi askel askeleelta terveempään elämään.

Kotimaan Matkailumessut osana Supermessuja Ihania puutarhaideoita ja -tuotteita, kotimaan matkailun helmiä ja kohteita ympäri Suomea, keräilylöytöjä ja ajan wanhaa patinaa, viini- ja olutmaistatuksia sekä rentoa iltaohjelmaa, kuten esimerkiksi livemusiikkia. Tätä kaikkea ovat Supermessut!

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

» Kotimaan Matkailu » Puutarha » April Fest (uutuus) » Keräily

Tampereen Messut Oy | Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere asiakaspalvelu p. 0207 7012222 (arkisin klo 8–16) info@tampereenmessut.fi | www.tampereenmessut.fi

Varaa myyntipaikkasi! Ammattilaisaamu............................. 180 € (pöytäpaikka, vain ajalle pe 15.4. klo 10–12)

Kotimaan Matkailumessut alk. ...... 340 € (koko tapahtuman ajaksi pe–su 15.–17.4.)

Pauliina Lindgren, p. 0207 701 211 Anne Saarinen, p. 0207 701 234 etunimi.sukunimi@tampereenmessut.fi

Lätkälegendat ulkojäällä

TÄ SSÄ NUMEROSSA

sivu 10

Lyhyesti...............................................................4 Pääkirjoitus.........................................................5 Revontultentie yleistä............................................................6-7 Tornio...........................................................8-12 Ylitornio.....................................................14-23 Pello...........................................................24-31 Kolari.........................................................32-41 Muonio.......................................................42-51 Enontekiö...................................................52-58 Museot ja näyttelyt.....................................60-74 Matkan varrelta.................................................75

Matkailu kotimaassa.fi -lehti toimitus@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi 8. vuosikerta

Nyt puhuu Pahka Edesmennyt Urho Kangas puhui pahkojen kieltä, nyt Urhon elämätyö on matkailijoiden ihasteltavissa Pahka-ateljeessa Ylitornion Mellajärvellä.

Mediamyynti, tilaukset ja osoitteenmuutokset:

s. 42–43

Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 0500 439 863 eeva.oksman@kotimaassa.fi

Saana Jaakkola puh. 044 328 2113 saana.jaakkola@kotimaassa.fi Moona Laakso puh. 040 736 2744 moona.laakso@kotimaassa.fi Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi Painopaikka: Eura-Print Oy www.euraprint.fi

sivu 20

Myytinmurtaja Muonio

Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi

Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi

Suomen ja Ruotsin jääkiekkolegendat kohtaavat 19.3.2016 kaikkien aikojen veteraaniottelussa, jossa punaviiva on maiden rajalla Tornionjoen jäällä.

Matkailijoiden mielissä istuu tiukassa monia Lapin matkailuun liittyviä myyttejä, joita Muoniossa pyritään murtamaan.

Värikäs Veli Veli Koljosen ateljeekoti on kolmikerroksinen kelokartano, jonka seinillä komeilee parisensataa öljyvärimaalausta. Vieraat saavat nauttia usein myös monilahjakkaan Koljosen musisoinnista.

p. 044 702 1212 myynti@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi/tilaus Tilaushinnat (5 nroa) -määräaikaistilaus 30 € -kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 € (sis. alv 10%)

s. 46–47

Muutosta ilmassa

Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi Julkaisija: Menuetti Group Oy asiakaspalvelu@menuetti.fi www.menuetti.fi ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu) Kansikuva:

sivu 68

Kuva-Väylä / Matti Björninen

Helsingin Luonnontieteellisen museon uusi pysyvä näyttely havainnollistaa vaikuttavin keinoin ilmastonmuutoksia, nykyisiä ja menneitä, sekä niiden vaikutusta Suomen luontoon.

www.kotimaassa.fi

Revontultentie Lyhyesti

Yleisötyöpajoja Hämeenlinnan Teatterilla Helmikuussa, Hämeenlinnan Teatterin kevään ensimmäisessä pajassa tutustutaan uuteen kantaesitykseen Miehiä ja ihmisiä. Pajaan osallistuvat käyvät katsomassa näytelmän, mutta jo sitä ennen järjestetään lukutapahtuma, jossa tutustutaan näytelmän tekstiin. Ilmaisun aakkoset -työpajassa heittäydytään ilmaisun perusasioihin rennossa ilmapiirissä. Työpajat järjestetään 14.3.2016 klo 18-20 ja 15.3.2016 klo 14-16.

Imatran katurata täyttyy taas pärinästä Oli aika, jolloin Imatra oli kotina moottoriurheilun tähtitapahtumalle. Imatranajot toi kaupunkiin kymmeniätuhansia ihmisiä joka kesä seuraamaan katumoottoripyöräilyn MM-osakilpailua. Ensi kesänä prätkien pärinä palaa isosti Imatralle yli 30 vuoden tauon jälkeen. Elokuun toiseksi viimeiselle viikonlopulle suunniteltuun RRosakilpailuun odotetaan yli 30 000 hengen yleisöä.

Lue koko juttu numerosta:

www.kotimaassa.fi/lehti

5•15

http://hmlteatteri.fi/uutiset/miehia-ja-ihmisia-tyopajat

Pohjanmaan Suurmessut 20 vuotta Pohjanmaan Suurmessut on alueensa suurin messutapahtuma. Se tarjoaa ihania ideoita mm. kotiin, kauneudenhoitoon, mökille ja puutarhaan. Messuilla voi tutustua kotimaan matkailukohteisiin sekä seurata viihdyttävää ohjelmaa. Juhlamessuja vietetään 23.–24.4.2016 ja teema-alueet ovat Matkailu, Kirja, Hyvän Elämän Cocktail, Koti & Tekniikka, Vene & Moottori, Ruoka sekä Puutarha & Mökki. www.suurmessut.fi

Kuva: Andreas Langreiter / Red Bull Content Pool

Kemijoen uittohistoriaa Arktikumissa On kulunut 25 vuotta siitä, kun viimeiset puut huilasivat Lapin jokia pitkin. Irtouitto päättyi, kun puut siirtyivät pyörille.

Supertapahtuma rantautuu Kiteelle Jo kolmena kesänä Kiteellä järjestetty Nightwish-viikko muuttuu kaksiviikkoiseksi suurtapahtumaksi. Kitee International Music and Art Weeks järjestetään 8.–22. heinäkuuta 2016. Samalle ajankohdalle sijoittuvat muun muassa Ilosaarirock, Savonlinnan oopperajuhlat ja Puhoksen Perinnepäivät, joten kyseessä on oikea supertapahtumien kaksiviikkoinen pienessä, mutta eläväisessä Kiteen kaupungissa ja sen ympäristössä.

Lue koko juttu numerosta: www.kotimaassa.fi/lehti

5•15

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Kuva: Sohoveneet. Marjatta Koivulehto. Rovaniemen taidemuseon kokoelmat.

Juttuvinkkejä! Lähetä meille juttuvinkkejä ja kuvia kotimaanmatkailusta osoitteeseen toimitus@kotimaassa.fi tai jaa ne SOMEssa #kotimaassa.

Seuraa meitä:

www.facebook.com/matkailukotimaassa www.twitter.com/kotimaassafi www.instagram.com/matkailukotimaassa.fi

Häntä meni jo… -näyttelyssä sujahdetaan 22.1.–8.5.2016 uiton maailmaan ja uiton päättymisen tunnelmiin. Näyttelyssä on esillä Marjatta Koivulehdon ja Matti Saarnion valokuvateosten lisäksi uiton esineistöä ja lappilaisten muistoja. Lisäksi näyttelyssä pyörii filminpätkiä YLE:n arkistosta. www.arktikum.fi

Hilpeä draamakomedia

arraskuussa kierrellessäni pitkin Revontultentietä ihailin sinisen sävyissä hohtavia lumisia maisemia sekä lyhyitä mutta aurinkoisia päiviä. Hankien hohtaessa valoisina kuutamoöinä mietin, missähän se kaamos oikeasti on. Muutos etelän vesisateiseen pimeyteen oli melkoinen. Nyt tammikuussa EteläSuomeenkin on saatu kaunis lumipeite, ainakin hetkeksi.

Toisistaan eroavat vuodenajat tuovat mukavaa vaihtelua ja rytmittävät elämäämme. Vuodenaikojen erot kasvavat pohjoista kohti mentäessä, ja Lapissa luonto on koko ajan muutostilassa. Siksi vanhat lappilaiset ja saamelaiset jäsensivätkin aikansa neljän sijasta kahdeksaan jaksoon: talvi, kevättalvi, kevät, kevätkesä, kesä, syyskesä, syksy ja syystalvi.

Hitti a! a ma ilmalt

A ENSI-ILT 12.3.2016 klo 19

Luonto on sanellut vuoden työt, ja ilmoista ja sään enteistä katsottiin, mitä milloinkin piti tehdä. Töitä rytmitti muun muassa porotokkien villipeuralta periytynyt vaellusvietti, lohikalojen toistuva nousu kutujokiin ja marjasadon kypsyminen.

Esityksiä 30.4.2016 saakka.

Pohjoinen mielenlaatu jäljittelee luontoa eläen koko ajan muutostilassa. Vallitsevassa vuodenajassa ollessaan se on jo matkalla seuraavaan, alituiseen lähdössä jonnekin. Pohjoisen ihminen katsoo aina huomiseen.

Forssan Teatterin lippuvaraus: puh. 040 569 6897 tai 050 303 2462 www.ideaticket.fi/forssanteatteri Torikatu 8, 30100 Forssa

www.forssanteatteri.fi

Lappilainen vuodenaikojen kierto alkaa pakkastalvesta, joka on kylmää ja hiljaista kaamosaikaa. Hanget kimmeltävät revontulten tai kuun loisteessa, elämiseen tarvittavat työt on tehty ja ihmiset viihtyvät yhdessä sisätiloissa. Maalis-huhtikuussa koittaa hankikantokevät, jolloin valon määrä lisääntyy päiväsaikaan merkittävästi, ja ihmiset lähtevät ulos liikkumaan auringon kovettamille hangille. Silloin on parhaat pilkki- ja hiihtokelit.

Pirkko SaiSio - Heini Junkkaala

oHJauS kaiSa korHonen

kantaeSityS la 30.1.2016

Valon myötä luonto heräilee, ja jäidenlähtökevään aikaan porot vasovat löytämilleen lumettomille pälville. Ensimmäiset veneetkin lasketaan vesille ja kalastajat lähtevät liikkeelle. Muuttolintujakin saapuu jo pohjoisille pesimäalueilleen. Keskiyön auringon aikaan luonto elää päivänvalon taukoamattomassa hurmoksessa. Lapin lyhyt mutta kiihkeä kesä alkaa juhannuksesta. Silloin ihmisetkin aktivoituvat ja imevät itseensä luonnonvaloa jaksaakseen taas seuraavan kaamosajan yli. Sadonkorjuu pimenevine iltoineen alkaa horsman vielä kukkiessa. Silloin metsästetään, kalastetaan ja suunnataan hillasuolle ja marjametsiin. Tätä seuraava ruska väriloistoineen muistuttaa jo tulevasta talvesta. Ensilumen aikaan lumet usein vielä sulavat, mutta pakkaset jäätävät maan. Vuoden kierron päättää joulukaamos, jolloin päivän valoisin aika kestää neljä tuntia taivaan värien vaihtuessa sinisestä violettiin. Revontulet ja tähdet valaisevat maan pakkasten paukkuessa ja lumen narskuessa.

Liput 26 € / 24 € / 18 € teatterin lippumyymälästä, p. 014 266 0110

Kaamos ei olekaan synkeyttä, vaan rauhoittumisen aikaa ja uskomattoman kaunista värien juhlaa. Työt on tehty, on aika levätä. Ahti Oksman

Liput Lippupisteestä alk. 20,50 € (sis. palvelumaksut)

Esitysaikataulut ja lisätietoja osoitteessa www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri

www.kotimaassa.fi

Revontultentie Kilpisjärven rannalla kohoaa 1029 metriä korkea Saana. Kuva: Katri Niskanen

erämereltä Norjanmerelle johdattava Revontultentie alkaa Tornionlaaksosta ja päättyy Norjan upeisiin vuonomaisemiin. Kokonaispituudeltaan reitti on noin 620 km, ja nimensä mukaisesti revontulet ovat yleisiä koko alueella. Eeva Oksman

Kolmen maan alueella kulkeva ainutlaatuinen matkailutie on Suomen, Ruotsin ja Norjan tiehallintojen sekä Tornionlaakson Neuvoston yhteistyön tulos. Suomenkielisen nimen lisäksi Revontultentie tunnetaan nimillä Northern Lights Route, Norrskensvägen, Nordlysvegen ja Guovssahastitgeaidnu. Tornionjoen molemmilla puolilla kulkeva Revontultentie alkaa Suomessa Torniosta ja lähtee pohjoista kohti pitkin valtatietä 21 / E8. Neljän tuulen tienäkin tunnettu reitti kulkee Ylitornion, Pellon, Kolarin, Muonion sekä Enontekiön Kaaresuvannon ja Kilpisjärven kautta Norjan rajalle. Matkan varrella on Suomen maanteiden korkein kohta, Muotkatakka. Tornionjoen länsipuolella rinnakkaisreitti alkaa Ruotsin Haaparannalta ja kulkee valtatietä 99 pitkin Karesuandoon. Tiet yhtyvät Suomen Kaaresuvannnossa, josta matka jatkuu kohti Kilpisjärveä. Suomen ja Norjan

välinen raja ylitetään asumattomassa tunturimaastossa. Norjan puolella Revontultentie kulkee Storfjordin ja idyllisen Yykeänperän eli Skibotnin kylän kautta päätepisteeseen, Tromssan kansainväliseen metropoliin. Revontultentie on vilkkaassa käytössä myös toisinpäin, sillä Suomen Lappiin tulee vuosittain paljon matkailijoita Pohjois-Norjan kautta.

Kaksoiskaupunki Tornio-Haaparanta on loistava esimerkki maiden ainutlaatuisesta ja hyvin toimivasta yhteistyöstä. Alueen yhteistä historiaa esitellään muun muassa Tornionlaakson maakuntamuseossa. Tornionjoen yli kulkee kuusi siltaa, jotka mahdollistavat sujuvan liikenteen maiden välillä. Paikallisten Väyläksi kutsuma joki tarjoaa oivat kalastusmahdollisuudet niin tornionlaaksolaisille kuin matkailijoille.

Luontevaa rajankäyntiä Revontultentiellä Suomen ja Ruotsin yhteinen historia ja kulttuuri on vahvasti aistittavissa. Rajankäynti on oleellinen osa alueen identiteettiä, ja kulttuurillinen ja sosiaalinen yhteys on tiivis. Kummallakin puolella rajaa kuulee puhuttavan ”meänkieltä”, jolla Ruotsissa on jopa virallisen vähemmistökielen status. Vasta noin 30 kilometrin päässä rajalta ruotsi muuttuu pääkieleksi.

Retkeilijöitä Norjan Lyngenvuonolla. Kuva : Pirkka Aalto

Rajatonta

yhteenkuuluvuutta Revontultentiellä

Kolmen valtakunnan rajapyykki. Kuva: Riikka Holopainen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Upeita maisemia Revontultentien varrella vesistöjen lisäksi maisemaa muovaavat puustoiset vaarat ja karun kauniit tunturit. Tornionjoki on Euroopan pisin vapaana virtaava joki, ja sen kuohut ovat komeimmillaan Kukkolankoskella ja Ruotsin Kukkolaforsenilla. Arvokasta kulttuurimaisemaa voi ihailla Lapin vanhimman matkailukohteen, Aavasaksan laelta.

Upea Pallas-Yllästunturin kansallispuisto sijaitsee Metsä-Lapin ja Tunturi-Lapin jylhien maisemien rajamailla. Samoilla seuduilla vanha peräpohjolainen maanviljelykulttuuri muuttuu pohjoiseksi poronhoitokulttuuriksi. Kolarin kunnan tärkein matkailukohde, matkailukeskus Ylläs, sijaitsee kansallispuiston portilla. Puisto levittäytyy myös Muonion, Kittilän ja Enontekiön kuntien alueelle, aina Kilpisjärvelle asti.

Revontultentiellä Napapiiri ylitetään Pellon kunnan Juoksengin kylän kohdalla. Jokivartta myötäilevä tieosuus Pellosta Kolariin on maisemallisesti erittäin kaunis, ja sitä kutsutaan Väylänvarren lohitieksi.

Muonion kirkko muistuttaa Lapin historiasta – se on yksi harvoista rakennuksista, jota ei poltettu Lapin sodan aikana. Lapin sodasta kertoo myös Enontekiöllä sijaitseva museoalue Järämä.

Ruotsin Pajala on puolestaan mielenkiintoinen sekoitus lestadiolaisuutta sekä ruotsalaista, suomalaista ja saamelaista kulttuuria.

Elämyksiä ja eksotiikkaa Revontultentiellä voi kokea Lapin kahdeksan vuodenaikaa. Puhdas, kaunis luonto tarjoaa vapautta ja oivan mahdollisuuden hiljentymiseen. Seikkailunhaluisille tarjolla on runsaasti aktiviteetteja koskenlaskusta erilaisiin safareihin. Matkailupalveluja on saatavana niin kuntataajamissa kuin muuallakin reitin varrella. Lappi on tulvillaan mystiikkaa ja eksotiikka. Sitä tarjoaa alueella vahvana elävä perinteinen saamelainen elinkeinoelämä ja kulttuuri. Sekään ei tunne valtakunnanrajoja, onhan Saamenmaakin, Sápmi, rajaton. Revontultentiellä kulkiessa voi suomen, ruotsin ja norjan kielen lisäksi kuulla vähemmistökieliä, kuten meänkieltä, saamea ja kveeninkieltä. Norjan kveenit, Jäämeren rannikolle 1700- ja 1800-luvuilla muuttaneiden suomalaisten jälkeläiset, muistuttavat osuvasti yhteisestä historiastamme. www.northernlightsroute.com

Koskenlaskua Ku kkolaforsenilla.

ormeet. assic Car Mot Haparanda Cl

Kuva: Tornionlaakson Neuvosto

www.kotimaassa.fi

Revontultentie

ornion ja Haaparannan kaksoiskaupunki on täysin uniikki nähtävyys koko maailmassa. Kaupunkien yhteisessä keskustassa, Victoriantorilla, voi seistä samaan aikaan kahdessa eri maassa, kahdella eri aikavyöhykkeellä. Saana Jaakkola

TornioHaparanda

Halti Saana Kilpisjärvi

TornioHaparanda tarjoaa

rajattomasti elämyksiä Kaaresuvanto

Enontekiö (Hetta)

kahden maan rajalla

Pallas

Muonio

Levi

Äkäslompolo Ylläs

Kolari Kolari

Pello Napapiiri Ylitornio

HAAPARANTA Volvo 544 ja Gevaliapurkit Tornionlaakson maakuntamuseossa. Valtioiden rajalla sijaitsee myös ainutlaatuinen golfkenttä, jossa onnistuu maailman pisin puttaus – tunnin mittainen Hole in One Ruotsista Suomeen. Kesäisin Green Zone Golf järjestää keskiyön kisoja, jolloin voi golfata läpi yön.

TORNIO

Paljon puuhaa lapsiperheille Lumoavana kesäkaupunkina tunnettu TornioHaparanda tarjoaa lapsiperheille monenlaista tekemistä. Merenrantakaupungissa on useita lapsiystävällisiä uimarantoja sekä näkötornin läheisyydessä sijaitsevat liikennepuisto ja frisbeegolfrata, Euroopan suurinta karkkikauppaa Candyworldia unohtamatta. Kesällä 2016 avautuu niin lapsille kuin aikuisillekin soveltuva sisäaktiviteettipuisto.

Vetovoimainen ostosparatiisi TornioHaparanda on ostosmatkailijan unelmakohde – tarjolla on kahden maan valikoima, ja aukioloajat ovat totuttua pidemmät. Kun Suomessa on pyhäpäivä, käy kauppa Haaparannassa vilkkaana. Keskustasta löytyy lisäksi Suomen ainoa rajalla sijaitseva kauppakeskus sekä koko maailman ainoa IKEA, joka seisoo keskellä kaupunkia.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Tutustu kahteen kaupunkiin kerralla Kaksoiskaupungin nähtävyydet tulevat tutuiksi kulttuuririkkaalla taidekävelyllä, opastetuilla kierroksilla tai Pyhän Birgitan pyhiinvaellusreitillä, jonka varrella sijaitsee neljä kirkkoa. Heinäkuussa kesäpäivän voi viettää myös saaristoristeilyllä. Tornion vierasve-

nesatama Toranda Marina on viehättävä elämyskohde, vaikka ei laineille lähtisikään. Yksi kiehtovimmista kesäkohteista on Suomen suurin villinä kuohuva koski, Kukkolankoski, jonka partaalta löytyy Tornionjoen ainoa perinteinen kalastajakylä. Kukkolankosken erikoisuuksia ovat siikaherkut, kuten varrassiika. Siianlippouksen ohessa voi kesäpäivää viettää vauhdikkaasti koskenlaskun merkeissä tai leppoisasti kahden maan maisemia ihaillen. Kaupunkien yhteiseen historiaan voi tutustua parhaiten Tornionlaakson maakuntamuseossa, joka on koko maailman ainoa rajanylinen museo. Uudistettu perusnäyttely Kohtaamisia rajalla esittelee alueelle ominaisia, rajan läheisyyteen liittyviä teemoja kuten poikkinainti, joppaus eli salakuljetus ja rajakauppa. Mielenkiintoinen kohde on myös Aineen taidemuseo, jonka kokoelmiin kuuluu monia Suomen kuvataiteen helmiä sekä modernia nykytaidetta. TornioHaparandan erikoisuuksiin kuuluu myös kaupunkien yhteinen matkakeskus, jonka tiloissa TornioHaparandan matkailutoimistokin toimii. Tornio onkin koko Suomen ainoa kaupunki, jonka linja-autoasema sijaitsee kokonaan toisessa maassa. www.haparandatornio.com

Ostosmatka ainoa laatuaan – ihan Rajalla! Saana Jaakkola

Kauppakeskus Rajalla

Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupungin keskustassa komeilee kauppakeskus, jollaista ei ole missään muualla Suomessa – jos edes koko maailmassa! Kauppakeskus Rajalla sijaitsee nimensä mukaan Suomen ja Ruotsin rajalla. Ainutlaatuisen sijaintinsa ansiosta Kauppakeskus Rajalla on nähtävyys jo itsessään. – Meillä asiakas saa täysin uniikin ostoskokemuksen – kauppakäynnillä voi vierailla kokonaan toisessa maassa, esittelee kauppakeskusjohtaja Jukka Korpimäki. Kauppakeskus Rajalla on kokonaisuudessaan Suomen puolella, mutta valtakunnanraja kulkee vain kuuden metrin päässä seinästä.

Erikoisen erinomaiset palvelut – kahdella kielellä Kahden maan läsnäolo tuo mukanaan muitakin erikoispiirteitä. Kauppakeskus Rajalla on avajaispäivästään alkaen ollut aukiolorajoitteiden ulottumattomissa. Kauppakeskus pitääkin ovensa avoinna 360 päivänä vuodessa.

Kauppakeskuksen liikkeissä voi shoppailla kummalla valuutalla tahansa. Myös asiakaspalvelua saa luonnollisesti kahdella kielellä. Korpimäki nostaakin palvelun ja tarjonnan monipuolisuuden kauppakeskuksen ehdottomiksi vahvuuksiksi. Palvelun erinomaisuudesta kertoo myös ilmainen asiakaspysäköinti sekä julkisen liikenteen läheisyys – Tornion ja Haaparannan yhteinen matkakeskus sijaitsee kauppakeskuksen naapurissa. Autoille varattu pohjakerros on alueen ainoa lämmin pysäköintihalli. Linja-autoille on oma pysäköintialueensa aivan pääoven edustalla, joten uniikkiin ostosparatiisiin on helppo tulla isommallakin ryhmällä.

Ensi kesänä ostosmatkalla pääsee myös elokuviin Naisten muoti on erityisen vahvasti esillä, mutta 50 liikkeen valikoimista jokainen löytää tarvitsemansa ikään, kokoon ja kotitalouteen katsomatta. Päivittäistavarakaupat, tavaratalot ja monipuoliset ravintolapalvelut takaavat, että yksi pysähdys kauppareissulla riittää. Perheen pienimpiä viihdyttää Angry Birds -leikkipaikka.

Ensi kesänä kauppakeskuksessa vietetään upouuden elokuvateatterin avajaisia. – Elokuvateatteriin valmistuu kolme salia, ja neljännellekin on varaus olemassa. Usean salin ansiosta saamme luotua moneen makuun sopivan, vaihtelevan ohjelmiston, Korpimäki kertoo. Modernin elokuvateatterin suunnittelussa on otettu huomioon myös liikuntarajoitteiset ja kuulohäiriöiset asiakkaat. Korpimäki on innoissaan uudistuksista, jotka parantavat kauppakeskuksen mainioita palveluja entisestään. Kevään aikana avataan myös parhaillaan rakenteilla oleva Anttilatavaratalo. www.rajalla.com

www.kotimaassa.fi

Revontultentie

ornion Hellälässä sijaitseva viihdekeskus Toranda on monien mahdollisuuksien elämyskohde Tornionjoen rannalla. Maaliskuussa Torandassa tehdään historiaa, kun Toranda On Ice -tapahtumassa vastakkain asettuvat kahden maan urheilulegendat kahdessa eri lajissa, kahdessa eri maassa ja aikavyöhykkeellä. Saana Jaakkola

Esa Tikkanen on yksi Toranda on ICE –tapahtuman tähdistä. Osa tapahtuman tuotosta käytetään hyväntekeväisyyteen. Kuva: Ville Honkonen

Toranda Events

elämyksellisten tapahtumien Toranda Events järjestää tapahtumia kokouksista ja juhlatilaisuuksista tuhansien vieraiden messuihin, konsertteihin ja urheilutapahtumiin. Torandan tasokkaat puitteet käsittävät kokonaisuudessaan noin 10 ha, jossa on noin 3 000 neliötä katettua tilaa. Rantaravintola Toranda Magasin maisematerasseineen on avoinna paitsi tapahtumien yhteydessä, myös kesäaikaan päivittäin. Rannassa palvelee lisäksi 40 paikan vierasvenesatama Toranda Marina, josta pääsee mm. risteilylle Perämeren kansallispuistoon.

Toranda On Ice kerää legendat jäälle 19. maaliskuuta 2016 Tornionjoen jäällä nähdään ainutlaatuinen urheilutapahtuma, jossa jääkiekkolegendat Suomesta ja Ruotsista kohtaavat kaikkien aikojen veteraaniottelussa – jääkiekko-ottelu pelataan samaan aikaan kahdessa eri maassa, kahdella eri aikavyöhykkeellä. Punaviiva on Suomen ja Ruotsin rajalla.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

edelläkävijä

Toranda Eventsin tiedottaja Mika Kulju huomauttaa, että vaikka veteraaniotteluita on pelattu ennenkin, vastaavaa ei ole nähty missään muualla maailmassa. – Jääkiekkomatsin pelaaminen kahdessa eri valtiossa ja vielä luonnonjäällä ei kovin monessa paikassa ole mahdollista, hän toteaa. Lopulliset kokoonpanot julkistetaan helmikuun alussa. Suomen joukkueessa osallistumisensa ovat vahvistaneet ainakin 5-kertainen Stanley Cup -voittaja Esa ”Tiki” Tikkanen ja Suomen ensimmäisen MM-kultamitalin vuonna 1995 torjunut Jarmo Myllys.

Rajatonta jännitystä raviradalla Toranda On Ice -tapahtumaa täydentää ennennäkemättömät jääravit. Raveihin odotetaan kansainvälisesti tunnettuja

ohjastaja- ja valmentajanimiä hevosineen. Jääkiekkokaukalon viereen aurattava ravirata kulkee puoliksi Suomen ja puoliksi Ruotsin puolella. Jääravien lähdöt ajetaan ennen jääkiekkoottelua, erätauoilla ja ottelun jälkeen. Yleisö pääsee seuraamaan ravitunnelmaa joko siirtymällä raviradan ääreen tai kääntämällä katseensa kiekkokatsomossa viereisen raviradan suuntaan. Ensimmäistä kertaa järjestettävästä Toranda On Ice -tapahtumasta suunnitellaan jokavuotista perinnettä. Alkulämpöä maaliskuun historialliseen tapahtumaan kerätään Torandassa 12.–13. helmikuuta Lapland Tattoo Weekend -tatuointitapahtuman merkeissä. Viikonlopun aikana taitojaan esittelevät eri tyylisuuntia edustavat tatuointiartistit, ja lavalla nähdään monia vauhdikkaita liveartisteja ja tanssiesityksiä. www.torandaevents.com www.torandaonice.com

Park Hotel Tornio

– laadukasta lomailua kahden valtakunnan rajalla hotellin edustalle lähes 10 000 pilkkijää. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään jo 21. kerran. Park Hotel Tornio on vahvasti mukana tapahtuman järjestämisessä.

ornion ”puistohotellista” avautuu upeat näkymät Tornionjoelle, ja Ruotsi on vain kivenheiton päässä. Matleena Ikonen

Park Hotel Torniossa tapahtuu ympäri vuoden. Hotellissa on peräti viisi ravintolaa, jonka tarjoilut ovat paitsi hotellivieraiden myös kaupunkilaisten käytössä. Halti Saana Tilaus- ja tanssiravintola Park Kilpisjärvi Areenassa järjestetään säännöllisesti tansseja ja elävän musiikin konsertteja, jotka elävöittävät kaupungin elämää.

Park Hotel Tornio

Park Hotel Tornion juuret ulottuvat aina 1940-luvulle. Siitä asti on Tornionjoen rannalla seisova hotelli palvellut niin Suomesta kuin ulkomailta, pääasiassa Ruotsista, tulleita matkailijoita. Viime vuoden aikana hotellin tilat ovat käyneet läpi kattavan remontin, ja nyt Park Hotel Tornio on entistä toimivampi ja viihtyisämpi. Hotellinjohtaja Jorma Sankala kertoo, että palaute asiakkailta on ollut positiivista. – Uudistus on erittäin onnistunut. Paikat ovat siistit ja hyvät, huoneiden sisustus on raikas, värikäs ja virkistävä. Asiakkaat ovat tykänneet, Sankala sanoo.

Yritys- ja ostosmatkailu vetureina Park Hotel Tornion käyttöaste on tällä hetkellä erinomainen verrattuna maan keskiarvoon. Sankalan mukaan suuri merkitys on alueen vahvalla teollisuustuotannolla: alueella sijaitsee monta isoa tehdasta, joissa käyvät vierailijat yöpyvät hotellissa.

– Myös matkailujäänmurtaja Sampolla ja Kemin lumilinnassa vierailevat matkailijat ovat meillä iso ryhmä, samoin ruska- ja ostosmatkalaiset. Norjalaiset turistit olivat viime kesänä suuri käyttäjäryhmä, Sankala kertoo. Tornio-Haaparanta on pohjoisessa Suomessa vilkas ostosmatkailukohde. Kauppakeskus Rajalla yhdessä Ikean ja muiden ruotsalaisketjujen kanssa tuo alueelle yli miljoona ihmistä vuosittain Suomesta ja Ruotsista.

Kaaresuvanto

Enontekiö (Hetta)

Kokoustoimintaa

Pallas

Park Hotel Torniossa on myös isot ja Muonio monipuoliset kokoustilat (mm. auditorio 200 Levi hengelle) sekä edustavat saunatilat reilunkoÄkäslompolo koisine uima-altaineen. www.phtornio.fi

Ylläs

Kolari Kolari

Pello Napapiiri Pilkkien ja jalalla koreasti Park Hotel Tornio sijaitsee aivan vapaana virtaavan Tornionjoen rannalla. Vuosittain hotellin edustalla järjestetään Tornion suurpilkit, Suomen suurin talvikalastustapahtuma: kaksipäiväinen tapahtuma kerää

Ylitornio

HAAPARANTA

TORNIO

www.kotimaassa.fi

Revontultentie

Paperinvalmistus lumosi Kivilompolon jo 1990-luvun alussa hänen opiskellessaan tekstiilisuunnittelua Kuopiossa. Ikivanha menetelmä sai Kivilompolon koukkuun, ja niin alkoi matka paperitaiteilijaksi. Vuonna 2007 Kivilompolo muutti takaisin kotiseudulleen Tornionjokilaaksoon ja inspiroituu yhä Lapin luonnosta. Nyt hänellä on oma myymäläkahvila vanhassa hirsisessä kyläkaupassa houkuttelemassa pohjoiseen matkaavia elämysostoksille.

ilpisjärvelle vievän tien varressa, 25 kilometriä Torniosta pohjoiseen, nököttää vanha kyläkauppa. Ulkoapäin ei uskoisi, että valkoinen, täysin remontoitu vanha talo kätkee sisälleen paperistudion tehtaanmyymälän. Matleena Ikonen

Paperivalo

Sirpa Kivilompolon Paperivalo-yrityksessä valmistuvat upeat, Lapin vaaleaa valoa henkivät paperiset design-tuotteet. Paperivalomallistossa Lapin valkoisuus – yöttömät yöt ja hohtavat hanget – heräävät eloon ainutlaatuisella tavalla. Onnittelukortit, läpikuultavat lyhdyt ja valaisimet sekä muut sisustuselementit ovat elegantteja tuotteita ja luovat omistajalleen lumoavaa tunnelmaa.

Ikivanhaa tekniikkaa

Kivilompolon paperistudio sijaitsee kaupan vieressä, oman kodin piharakennuksessa. Pieniä ryhmiä otetaan tilauksesta vierailulle työtilaan, jossa on mahdollisuus päästä seuraamaan paperinvalmistusta alusta lähtien. Tutustumiskäynti paperistudiossa, ostoshetki kaupassa ja makoisat kahvit tunnelmallisessa pikku kahvilassa tai kesällä terassilla tarjoavat mukavan hengähdystauon matkalla pohjoiseen. www.paperivalo.fi

Tyylikäs myymälä Omien paperituotteidensa lisäksi Kivilompolo myy kaupassaan myös muiden valmistajien yksilöllisiä tuotteita. Tyylikäs ja hyvällä maulla remontoitu liiketila henkii designia: kaikki on kaunista ja laadukasta. Paperivalo Shopin idea on tarjota kauniita käyttö- ja koriste-esineitä itselle tai lahjaksi. Uniikkeja tuotteita, joita ei tule vastaan joka myymälässä. Valkoinen on ajaton ja aina tyylikäs ja pelkistettynä luo upeaa tunnelmaa.

Kivilompolon käsissä paperi herää eloon aivan uudella tavalla. Vesileimaa käyttäen Kivilompolo luo paperille kuvioita ja kokonaisia tarinoita, jotka tanssivat kauniisti valossa. Vesileiman käyttö paperin kuvioinnissa tunnettiin jo 1200-luvulla, mutta Kivilompolo on kehittänyt tekniikkaan uudenlaisia omia menetelmiään, joita käyttämällä hän siirtää osan Lapin mystiikasta valmistamaansa paperiin. Jokainen tuote on Kivilompolon käsin tekemä, uniikki teos.

Valolyhtyjä.

Lapin valkoinen valo inspiroi Paperivalon tuotteita

Ruusukortteja

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Sirpa Kivilompo lo Kuva: Antti Koho . nen

Kankarin Taidehuvila

Taidetta ja kulttuuria Oulujärven läheisyydessä, luonnonkauniilla paikalla Kankarin kylässä. - Taidenäyttelyt, taidekurssit ja kehystämö - Näyttely avoinna kesä-elokuussa joka päivä

Tervetuloa tutustumaan! Kankarintie 99, 91730 Vaala Puh. 045 2792 099

Ateljee Ben Allal Ayad Lisätiedot: www.kankarintaidehuvila.com

6-12h

Sale ABC Liikennemyymälä Palvelemme ma-su 6-24

• RUNSAS NOUTOPÖYTÄ, (www.noutopoyta.fi) • MAITTAVA AAMIAINEN • A´LA CARTE ANNOKSET • ABC-BURGERIT JA PIZZAT • ELINTARVIKKEET KAUPAN HINTAAN • NESTEKAASUT

Kajaani Lohtaja Taikatie 4, Kajaani

ABC Vaalanportti, avoinna joka päivä 6-24 Vaalantie 285, puh. 044 788 4874

www.kotimaassa.fi

Revontultentie

avasaksan Lappi vaaroineen ja vesistöineen tarjoaa matkailijalle puhtaan luonnon ohella erinomaiset harrastus- ja virkistysmahdollisuudet. Noin 240 metrin korkeuteen kohoava Aavasaksan vaara on Suomen Lapin vanhin matkakohde, jonka laelta avautuva kansallismaisema on viehättänyt turisteja jo kauan. Matleena Ikonen

Ylitornion kunta

Talviurheilun riemuja

Ainiovaaralla on erinomaiset mahdollisuudet myös murtomaahiihtoon. Erimittaisia ja -tasoisia reittejä löytyy useita, ja yhdyslatuja pitkin Ainiovaarasta pääsee hiihtämällä Aavasaksan upeisiin maisemiin. Ainiovaarasta löytyy myös maailmanmestari Sami Jauhojärven mukaan nimetty Mustin lenkki. Hiihtosesongin ulkopuolella reitit ovat patikoitsijoiden käytössä, ja matkan varrelta löytyy laavuja ja tulentekopaikkoja, joissa istahtaa hetki ja nauttia Lapin luonnon lumosta. Pitkät matkailuperinteet velvoittavat myös panostamaan tulevaisuuteen. Noin kymmenen kilometrin päässä Ylitornion keskustasta sijaitsevalle Aavasaksan alueelle on vireillä kehityssuunnitelma, jonka avulla Ylitornion houkuttelevuuden toivotan kasvavan.

Ainiovaaran talviurheilukeskus mahdollistaa monipuolisen talviliikunnan. Ainiovaarassa on hyvätasoinen hiihtostadion ensilumenlatuineen sekä jäähalli. Viime vuonna Ainiovaaraan rakennettiin myös jääspeedwayrata, jolla tämän vuoden alussa järjestettiin ensimmäiset kansainväliset jääspeedwaykilpailut.

Aavasaksalla on laskettelukeskus, jota viedään voimakkaasti eteenpäin vuosina 2016–2018. Olemassa olevat kaksi rinnettä saavat rinnalleen kolmannen, erityisesti nuorisolle suunnitellun rinteen reileineen, bokseineen ja paippeineen. Alueelle nousee myös uusi kahvila-vuokraamo-lipunmyyntirakennus, joka palvelee laskettelijoita aivan paikan päällä. Keskuksen laajentaminen alkaa tulevana kesänä, ja avajaisia päästään viettämään jo ensi sesongilla.

Elämyksiä maalla ja vedessä Ylitornion suurimmat järvet ovat Miekojärvi, Iso-Vietonen ja Raanujärvi. Lähekkäin sijaitsevat järvet muodostavat matkailullisesti kiehtovan järvialueen, jossa on paljon nähtävää ja koettavaa sekä laadukkaita majoittumisvaihtoehtoja. Järvialueen rehevä luonto poikkeaa vaarojen lakien karusta ympäristöstä.

Ylitorniolla ollaan

Lapin-matkailun juurilla Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Muonio

Levi

Äkäslompolo Ylläs

Kolari Kolari

Pello Napapiiri Ylitornio

HAAPARANTA

TORNIO

aja. Keisarinm

Vesistöillä on kautta aikojen ollut Ylitorniolle suuri merkitys. Kunnan suoni, vapaa ja valjastamaton Tornionjoki tuo edelleen matkailijoita alueelle lohia narraamaan, mutta Tornionjoen kuohut tarjoavat elämyksiä myös mm. melojille. Ylitornion ohjelmapalveluyrittäjien opastuksella sekä villi joki että järvien aavat selät ovat turvallisesti saavutettavissa.

ihailemaan revontulia – tai kun ilmat viilenevät liikaa, Ylitornion kuntotalossa vierailijoita palvelee uimahalli, kuntosali ja liikuntasali. Voimamiehistä tunnetun Ylitornion aktiivinen urheiluseura järjestää voimannostokisoja alueella useita kertoja vuodessa. Suurin puristus on penkkipunnerruksen EM-kilpailut syksyllä 2017. Kalastamisen lisäksi Ylitorniolla riittää tekemistä myös kuivalla maalla. Lapin luonnossa aikaa saa kulumaan lähes loputtomasti, oli liikuttajana sitten oma lihasvoima, porot tai koiravaljakko tai moottorikelkkojen hevosvoimat. Otsalamppu päähän, lumikengät jalkaan ja kipuamaan Aavasaksan päälle

Ylitornio on vireä kunta, joka kehittyy koko ajan. Kuntakeskuksen uudistaminen valmistuu tulevana kesänä, joten jatkossa uudistunut Ylitornio palvelee turisteja entistä viihtyisämmin. www.aavasaksa.fi

Ainiovaaralla on erinomaiset mahdollisuudet myös murtomaahiihtoon.

www.kotimaassa.fi

Revontultentie

iniovaaran laella lepää kotimaanmatkailijan sielu sekä mieli. Yli 200 metriä merenpinnan yläpuolella eteläisen Lapin kiehtovat maisemat pääsevät oikeuksiinsa. Suoraan alapuolella siintää Ylitornion kuntakeskus, mutta liikenteen äänet eivät vaaran laelle kanna. Saana Jaakkola

Lomakeskus Karemajat

Karemajojen hotellihuoneissa ja persoonallisissa lomamökeissä on tilaa 58 majoittujalle. Yöpyjien käytössä on kaksi saunaa sekä poreallas. Terassilla on myös ulkopalju, jonka voi varata oman seurueen illanviettoon. Kokonaisuuden kruunaa upea näköalaravintola, jossa laitetaan lauantai-iltaisin jalalla koreasti tanssiorkesterin tahtiin.

Ainutlaatuisia saunaelämyksiä yksin tai yhdessä

Luontopoluilta virtaa lauantaitansseihin

Karemajojen rauhaisasta ilmapiiristä ja luonnonkauniista miljööstä voi nauttia majoittumattakin. Monipuoliset kokoustilat ja -paketit mahdollistavat rennon kokoustai koulutustilaisuuden, johon voi helposti yhdistää virkistäytymisiltapäivän ja iltaohjelmaa.

Karemajojen 200-paikkainen à la carte -ravintola tarjoilee maukasta lappilaispainotteista ruokaa. Luonnonläheiset maut pääsevät oikeuksiinsa näköalaikkunoiden äärellä.

Karemajojen saunat, poreallas ja palju ovat varattavissa myös yksityistilaisuuksiin. Saunat ovatkin Alatulkkilan mukaan ahkerassa käytössä. – Saunailtaan ei parempia puitteita löydy – löylyjen välillä vilvoitellessaan voi ihailla vaaran laelta avautuvia maisemia. Karemajojen saunapalveluja hyödyntävät myös monet paikalliset seurueet. – Olemme kehittämässä Karemajoille ihan omaa saunamaailmaa, Alatulkkila vinkkaa.

Lauantai-iltaisin ravintola muuttuu lähiseudun vauhdikkaimmaksi illanviettopaikaksi. Viikonlopputansseja tahdittaa vaihtuva tanssiorkesteri. Tanssilattialle mahtuu jopa 100 paria samaan aikaan. – Tansseihin ovat kaikki tervetulleita, ja ne ovatkin lähialueiden asukkaiden suosiossa. Täälläpäin hyvät tanssipaikat ovat harvassa, Alatulkkila toteaa. Suurinta nautintoa lomailijoille suo luonnon rauha ja hiljaisuus. Talvisin 12 kilometrin valaistu hiihtolatu ja kesäaikana merkityt patikointipolut alkavat Karemajojen pihasta. – Lappia ei tarvitse Karemajoja kauempaa hakea, Alatulkkila tiivistää. www.karemajat.fi

Karemajojen isäntä Heikki Alatulkkila osti lomakeskuksen Eläkeliitolta vuonna 2013. Eläkeliiton jäsenryhmät nauttivat yhä Karemajojen palveluista edullisesti ja lomailevatkin Ainiovaaralla vuosittain. Myös muille ryhmille räätälöidään majoituspaketit tarpeen mukaan.

Näköalalaavu.

200-paikkainen à la carte -ravint ola.

Lomakeskus Karemajat

Lumoava lomakylä Lapin portilla

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Ruoka on Helenan Kievarin sydän.

erinteikäs hotelli Helenan Kievari sijaitsee aivan Ylitornion keskustassa, keskellä kunnan palveluita – kuitenkin aivan lähellä ympäröivän luonnon houkutuksia. Matleena Ikonen

Helenan Kievari

Halti Saana Kilpisjärvi

Toiveiden mukaista lomailua

Kaaresuvanto

Helenan Kievarissa

Enontekiö (Hetta) Pallas

Muonio

Levi

Äkäslompolo Ylläs

Kolari Kolari

Helenan Kievari yhdistää luonnonläheisen lomailun ja keskusta-asumisen helppouden. Kiehtovan villi Tornionjoki, Aavasaksanvaaran upea luonto sekä alueen kulttuuri meänkielineen ja Ruotsin läheisyyksineen houkuttelevat matkailijoita Ylitornioon. Helenan Kievari tarjoaa modernia asumista aivan kunnan keskustassa, hyvien liikenneyhteyksien päässä: linjaauto- ja rautatieasemat sijaitsevat kävelymatkan päässä, ja valtatietä pitkin pääsee liikkumaan kätevästi lähiseudulle.

Pello Napapiiri Ylitornio

HAAPARANTA

TORNIO

Omaleimaisuus näkyy Palkittu keittiö Helenan Kievarissa on 26 nykyaikaista huonetta, kaksi saunaa, tilavat kokoustilat sekä peräti neljä erilaista ravintolaa. Pub Olohuone ja ravintola Kammari palvelevat päivittäin sekä hotellin asukkaita että kuntalaisia ja Kellari Night Club on avoinna viikonloppuisin. Tanssiravintola Sali toimii tanssipaikkana sekä tilauksesta juhlatilana. Ruoka on Helenan Kievarin sydän, ja hotellin keittiö onkin palkittu ruuastaan. Alusta asti itse tehty, tuoreista raaka-aineista valmistettu herkullinen ruoka on Helenan Kievarin ylpeys, josta ei tingitä. Oli kyseessä sitten lounasbuffet tai kolmen ruokalajin illallinen, laatu on aina avainasemassa.

Helenan Kievarin paikalle perustettiin hotelli ensimmäisen kerran jo vuonna 1927, ja se onkin perinteikäs perhehotelli, jossa historiaa kunnioitetaan. Hotellissa on haluttu säilyttää tietty omaleimaisuus, ja vaikka toiminnallisuudesta ja mukavuudesta ei olekaan haluttu tinkiä, liian moderniksi hotellia ei ole haluttu tehdä. Yksityinen, perinteikäs tyyli tuo virkistävän poikkeuksen ketjuhotellien persoonattomuudelle. Omaleimaisuus näkyy myös Helenan Kievarin palveluissa. Hotelli tarjoaa ryhmille valmiiksi paketoituja kokonaisuuksia, joihin asumisen ja ruokailujen lisäksi sisältyy retkiä

lähialueen nähtävyyksille. Omaa tuotantoa olevien valmiiden ohjelmapakettien lisäksi Helenan Kievari räätälöi jokaiselle ryhmälle tarvittaessa ryhmän toiveiden mukaisen ohjelman, joka paketoidaan yksilöllisellä ja ystävällisellä palveluotteella. www.helenankievari.com

www.kotimaassa.fi

Revontultentie

litorniolla toimiva luontomatkailuyrittäjä Heidi Karpale tietää, miten ympäröivästä luonnosta saa irti parhaat elämykset suorittamisen paineet poistamalla. Saana Jaakkola

Aavasaksa Experience

vannoo lähiretkeilyn nimeen Kesäisin majoituskapasiteettia lisää 64 karavaanipaikan leirintäalue.

Palvelut takaavat vaivattoman loman Opastettuihin luonto- ja kalastusretkiin erikoistunut Aavasaksa Experience ei lähde merta edemmäs kalaan. Karpale löytää lähiretkeilystä valtavasti positiivisia puolia. – Retkeilyn ei pidä olla suorittamista. Luonnosta nauttiakseen ei tarvita kalliita varusteita, vaan farkuilla, lenkkareilla ja mukilla pärjää jo pitkälle, hän naurahtaa.

Uusi koti Aavasuvannon Majoilla

Karpale haluaa tehdä retkeilystä mahdollisimman helppoa.

Vuoden vaihtuessa Aavasaksa Experience liitti toimintaansa Tornionjoen rannassa sijaitsevan Aavasuvannon Majat, josta kehittyy uudistusten myötä luonnonläheinen lomakylä.

– Aikataulut eivät sovi retkeilyyn. Luonnossa voi törmätä uskomattoman upeisiin asioihin, ja suunnitelma voi muuttua yllättäen – silloin ei halua olla kiinni tiukoissa aikatauluissa.

– Toimintamme perustuu siihen, että Lappiin on helppo lähteä koko perheen kesken, lapset ja isovanhemmat huomioiden. Ylitornion palvelut ovat lähellä, ja Ruotsissakin voi käydä kävellen.

Parasta lähiretkeilyssä Karpaleen mielestä on kuitenkin se, ettei aikaa tuhlaannu paikasta toiseen siirtymiseen. Päivässä ehtii kokemaan paljon, kun retki alkaa heti ulkoovelta.

Perhemökkien lisäksi lomakylässä on yhdeksän huoneen majatalo sekä kahvila, josta saa aamiaista ja lounasta. Lomakylässä on lapsille sopiva uimaranta, grillikatos sekä viihtyisä takkahuone, jossa istuskella iltaa saunan jälkeen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Opastettujen retkien vastapainoksi lomakylästä voi vuokrata välineet omatoimiseen ulkoiluun. Sukset, lumikengät, maastorullasukset, läskipyörät, kanootit, kajakit ja jopa lastenrattaat löytyvät omasta takaa. Jos jotain puuttuu, yhteistyökumppanit auttavat. Karpale kehottaa tiedustelemaan palveluista rohkeasti. Myös kuljetus lentokentältä ja julkisen liikenteen pysäkeiltä onnistuu kysymällä. Revontulien ihailusta nauttiva isäntäväki ottaa mielellään majoittujat mukaan revontuliretkilleen. – Me haluamme tehdä lomailusta vaivatonta, joten räätälöimme palvelut tarpeen mukaan. Tärkeintä on, että vieraat nauttivat lomastaan täysin siemauksin, ja siihen Aavasuvannon Majat on täydellinen kohde – paikka on niin hieno, että välillä ihan itkettää, Karpale tiivistää. www.aavasaksaexperience.fi

aikka Aavasaksan legendaaristen juhannusjuhlien kultakausi tuntuu olevan takanapäin, ei Aavasaksa, Lapin vanhin matkailukohde, ole unohtunut vaan elää uutta nousukauttaan. Virpi Peitso

Aavasaksan Paviljonki

Aavasaksa kutsuu matkailijaa historiallaan ja tarinoillaan: Maupertuis’n johtaman ranskalaisen tiedekunnan kolmiomittaukset 1700-luvulla loivat perustan koko Aavasaksan ja Tornionjokilaakson matkailulle. Myös Aavasaksanvaaran luontoelämys on huikea: uljas kalottivaara hoidettuine reitteineen tarjoaa hienon maisemaelämyksen.

Sydämellisen ja aidon palvelun Paviljonki

la Venäjän keisarin odotettua vierailua silmällä pitäen. Vähitellen palvelut siirtyivät kuitenkin Ylitornion kunnan vuonna 1929 rakentamaan matkailuvajaan, Aavasaksan Paviljonkiin, jossa nykyään minä, Virpi, ja sisareni Jaana Peitso toimimme kahvila-ravintola- ja kulttuurimatkailuyrittäjinä. Palava ja pörrö rakkaus kotiseutuun ja erityisesti Aavasaksaan saivat meidät sisarukset yhdistämään niin ammatilliset kuin taiteelliset voimamme ja ryhtymään Aavasaksan elvytykseen. Tornionjokivartinen vieraanvaraisuus, sydämellinen palvelukulttuuri ja aitous ovat yritystoiminatamme merkittävimpiä arvoja. Kahvila-ravintolan antimet teemme itse, kaikkein mieluimmin lähi-, luomu- ja villiruoka-aineksista, unohtamatta esteettistä ilmettä. Paviljonki on avoinna kesä-, heinä- ja elokuussa päivittäin, syyskuussa viikonloppuisin ja palvelee noin 50-60 hengen kahvilatai ravintola-asiakasryhmiä. Muina aikoina Paviljonki toimii tilausravintolana.

Siipirikkoja, tonttuja, peikkoja… Paviljonki kätkee sisäänsä myös taidekäsityöpuodin, jonka täyttävät paikalliset taitelijat ja käsityöntekijät. Romantiikan ajan keijukaiset, siipirikot ja tontut ovat syntyneet uudelleen Jaana Peitson keramiiHalti kassa, joka muodostaa merkittävän osan Saana Kilpisjärvi Paviljongin sisustusta. Paviljongin läheisyydessä sijaitseva Kruununnäyttämö puolestaan ilahduttaa Kaaresuvanto perhe- ja kulttuurimatkailijaa monipuolisella Enontekiö (Hetta) ja vaihtelevalla tapahtumavalikoimallaan. Aavasaksan juhlien juhla on kuitenkin juhanPallas nus, ja luonnon näyttämön päätähti keskiyön Muonio ajan aurinko, jota on ihasteltu vuosisatojen ja jota ilman Lapin kesä ei voi alkaa. Levi Äkäslompolo Ylläs

Kolari Kolari

Matkailijoiden kahvilaravintolatarpeita palveli aluksi Keisarinmaja, pieni arkkitehtuurinen helmi, joka rakennettiin 1800-luvun lopul-

Pello Napapiiri Ylitornio

HAAPARANTA

TORNIO

Aavasaksa

hehkuu keskiyön aurinkoa, historiaa ja tornionjokivartista vieraanvaraisuutta Aavasaksan Paviljongin yrittäjät Virpi ja Jaana Peitso.

www.kotimaassa.fi

Revontultentie

litornion Mellajärvellä pahka herää eloon. Pahkataiteilija Urho Kankaan ateljeessa sadat pahkataideteokset kertovat jo edesmenneen kansantaiteilijan elämäntyöstä. Matleena Ikonen

Markku Kangas

Urho Kangas puhui pahkojen kieltä. Hänellä oli ainutlaatuinen tapa nähdä pahkoissa hahmoja, jotka hän sitten auttoi esiin, antoi niille elämän. Kangas muokkasi luonnosta keräämiään pahkoja vain sen verran, että niiden olemus tuli myös muiden silmin nähdyksi ja ymmärretyksi.

kuin myyntiin, mutta pikkuhiljaa pahkoista alkoi syntyä myös taide-esineitä: eläin- ja ihmishahmoja, niistä rakkaimpana erilaiset lintuhahmot. Moni pöllö, käki ja varis olisi kenties ikuisiksi ajoiksi jäänyt puun kylkeen jököttämään, ellei Urho Kangas olisi sattunut paikalle ja kuullut niiden kertoman tarinan.

Tarinat Kangas usein liitti teosten yhteyteen niin, että pahkaiset olennot heräsivät kuin eloon.

Taiteilija luojan armosta

Pahkan käsittelijänä Urho Kangas oli täysin itse oppinut. Tai ei aivan: elämän korkeakoulussa paras ja ainoa opettaja oli luontoäiti.

Vuonna 1931 syntynyt Urho Kangas viehättyi pahkasta jo lapsena. Ensimmäisen pahkatyönsä, kapustan, hän vuoli 10-vuotiaana. Sittemmin kirvesmiehenä ja maanviljelijänä toiminut Kangas teki savotoilta keräämistään pahkoista erilaisia tarve-esineitä, joita myi lisätienestinä.

– Luontoäitiä parempaa muovaajaa ei ole olemassakhaan, siksi miekhään en ole sen kansa kilpasille alkanu. Mitä ny vähän autelu, tuonu niinko paremin esile, on Urho Kangas itse sanonut.

Syntyi pöytiä, lamppuja ja huonekaluryhmiä niin omaan käyttöön

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Pah

hka kertoo tarinoita Halti Saana Kilpisjärvi

Kaaresuvanto

Enontekiö (Hetta)

Pallas

Muonio

Levi

Äkäslompolo Ylläs

Kolari Kolari

Ateljee aidossa maalaisympäristössä

Urho Kangas kuoli kolmisen vuotta sitten, mutta hänen taiteensa perintö elää Ylitorniolla Kankaan kotona, jossa tilaa jatkaa hänen poikansa Markku perheineen. Kotitilan yhteydessä sijaitsee Pahka-ateljee Urho Kangas, jossa taiteilijan elämäntyö on matkailijoiden ihasteltavissa. – Isälle lupasimme, että paikka pidetään auki. Täällä meitä elelee kolme sukupolvea, ja kaikki teemme osamme ateljeen hyväksi. Tämä on koko perheen juttu, Markku Kangas kertoo. Pahka-ateljee sijaitsee tilan pihapiirissä, erillisessä hirsirakennuksessa, jossa erilaisia pahkahahmoja tarinoineen on kaikkialla. Vaikka tilat eivät ole suuren suuret, ateljeehen otetaan vierailulle ennakkoon sovittuna myös ryhmiä. Isompi ryhmä jaetaan kahtia: toinen puolikas ryhmästä tutustuu ateljeehen, toinen nauttii kodassa nokipannukahveja ja saa myös kierrellä tilalla ja tutustua sen eläimiin sekä Urho Kankaan kotimuseoon, jossa on näytillä yli 200 vanhaa esinettä. Kangas on kerännyt kokoelmiinsa mm. entisajan maidonkäsittelylaitteet, sota-ajan

Pello Napapiiri Ylitornio

HAAPARANTA

TORNIO

paperiköyden sekä tiilentekolaitteen. Talon väki on koko ajan paikalla, ja ulkona käyskentelevät hevoset, koirat ja kissat tekevät mielellään tuttavuutta vieraiden kanssa. Kesäisin laitumella laiduntavat talon lehmät ja vasikat, joten maalaismiljööstä voi nauttia vaikka pidempäänkin. – Täällä saa rauhassa kierrellä tilalla ja katsella ympärilleen. Ateljeessa kerromme isäni Urhon kertomien tarinoiden mukaisesti mm. Tenttu-Hermannin ja Emman vaikeuksista vihillä käynnin jälkeen sekä Kuppari-Kreetan erityistaidoista. Lemminkäisen olemus on varsinkin naisväen mieleen, Kangas kertoo. www.pahka-ateljee.com

www.kotimaassa.fi

Revontultentie

Loma-Vietonen on leppoisan loman asiantuntija

litornion Meltosjärvellä, kirkasvetisen Vietosen järven rannalla Loma-Vietonen tarjoaa leppoisaa ja lämminhenkistä lomailua vuoden ympäri. Matleena Ikonen

Loma-Vietonen

Keskellä kauneinta järviluontoa sijaitsevan Loma-Vietosen pihapiiri kutsuu huomaansa. Pihapiirin sydämenä seisoo punainen, yli 100-vuotias peräpohjalainen päärakennus, ja sen lähistössä talon henkeen sopivat mökit jököttävät paikoillaan yhtä vankkoina. Ympärillä levittäytyy koskematon Lapin luonto ja Vietosen järven laaja selkä. Täällä jos missä on kaukana kaikesta kiireestä, kuitenkin vain vajaan tunnin matkan päässä Rovaniemeltä.

Lappi maistuu hyvältä Loma-Vietosessa majoitus tapahtuu mökeissä, joiden nimet istuvat luonnonläheiseen ympäristöön: Teeri, Koppelo, Riekko, Tikanpesä… Elämys alkaa jo mökin ovelta. Majoitustilaa on reilusti yli 50 henkilölle, joten Loma-Vietoseen sopii helposti isompikin ryhmä. Mökeissä on omat keittiöt, joten lomailija voi valmistaa ruokansa itse tai tilata valmiina joko aamiaisen, puolihoidon tai vaikkapa täysihoidon. Ruokailu tapahtuu upeassa päärakennuksessa, jonka pirtissä massiivinen leivinuuni ja hirsiset seinät luovat lämmintä ja kodikasta tunnelmaa. Ruoka on perinteistä lappilaista kotiruokaa, joka valmistetaan keittiössä alusta asti itse. Lista tarjoaa valinnanvaraa buffetlounaasta kolmen ruokalajin illallisiin – tarjolla on poroa, kalaa ja muita lappilaisia makuja, ja raaka-aineet saadaan lähistöltä. Loma-Vietosessa uskotaan, että yksinkertaisuus on ruuanvalmistuksessa a ja o: raaka-aine saa maistua, hyvän ruuan saa kikkailematta hyvistä raaka-aineista itse tehden. Myös herkulliset rieskat, kakut ja pullat valmistuvat Loma-Vietosen omassa keittiössä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Luonto kaiken keskiössä Loma-Vietosessa ympäröivä luonto tarjoaa elämyksiä ympäri vuoden. Pihapiiristä lähtevällä luontopolulla pääsee tutustumaan upeaan Aarnimetsään, jossa ikivanhat puut kertoilevat tarinoita menneisyydestä – jos vain osaa kuunnella… Omalla jousiammuntapaikalla ja frisbeegolfradalla voi porukalla pistää pystyyn vaikka miniolympialaiset, ja viereinen järvi kirkkaine vesineen ja puhtaine hiekkapohjineen houkuttelee vesileikkien pariin. Asiakkaiden käytössä ovat soutuveneet, kanootit ja SUP-laudat. Ohjattuja kalastusretkiä tehdään järvelle niin kesällä kuin talvella, ja talvisin Loma-Vietosesta pääsee safareille joko moottorikelkan, poron tai koiravaljakon kyydissä. Loma-Vietosessa luonto luo unohtumattomat puitteet, ja kaikki toiminta tapahtuu luonnon ehdoilla. Se näkyy, tuntuu ja maistuu – juuri niin hyvänä kuin se Lapissa vain voi. www.lomavietonen.com

Nuotiolettuja ja nokipannukahvia kodassa.

Päivä porojen parissa R

ekiretki poron kyyditsemänä on upea, joskin etelässä harvinainen kokemus. Uusitalon porotilalla tilanne on toinen – Ylitornion Raanujärvellä asustelee parhaimmillaan 150 poroa. Saana Jaakkola

Uusitalon porotila

Tatuka Palvelut järjestää rauhallisia ja luonnonläheisiä elämyksiä ilman moottorien pärinää. Päätuotteita ovat eripituiset porosafarit sekä maastoruokailut erämaaluonnon ympäröimänä.

”Pienestä rättikodasta se alkoi” Pirjo Uusitalon isovanhemmat muuttivat Pellon ja Rovaniemen välimaastossa sijaitsevaan maalaistaloon 1930-luvulla. Nykyinen isäntäpari teki tilasta kodin itselleen viitisenkymmentä vuotta myöhemmin. Yritystoiminta alkoi tilalla laiduntavista poroista ja pienestä rättikodasta 90-luvun alkutaipaleella. – Meillä oli silloin jo tarhassa poroja ympäri vuoden. Tieto levisi hiljalleen ihmisten keskuuteen – jos Lapissa matkailevat eivät muuten nähneet poroja, heidät opastettiin tänne eläimiä katsomaan, Uusitalo kertoo. Pariskunta ei halunnut vieraiden jatkavan matkaansa tyhjin vatsoin, vaan tarjoili kävijöille nuotiolettuja ja nokipannukahvia.

– Siitä se alkoi. Nykyään tuo pieni rättikota on 45 hengen lämmin ja tunnelmallinen nuotiokota.

Poroajelulle kuusen kainaloon Uusitalot kouluttavat poronsa itse. Joukosta valikoituvat nopeasti yksilöt, jotka eniten nauttivat ihmisten seurasta. Kesyt porot tulevat syömään vieraiden kädestä. Yhdessä poromiehen kanssa opetellaan suopungin käyttöä ja valitaan ajohärkä. Pienen ryhmän kesken aika riittää jopa oman poron valjastamiseen. Reessä matkaa taitetaan nuotiopaikalle ”kuusen kainaloon”. Liekkien loimussa nautitaan keittolounasta, nuotiolettuja tai grillataan makkaraa. Kahden päivän safareilla yövytään eräkämpässä aution erämaajärven rannalla, missä parasta on saunan ja tuvan lämmitys, täydellinen hiljaisuus ja yötaivaalla loimuavat revontulet.

Osallistuja saa porosafarista muistoksi poHalti roajokortin. Saana Uusitalon porotilalla voi kokea Kilpisjärvi myös taianomaisen lapinkasteen. – Täällä me kutsumme sitä Napapiirin ylitysseremoniaksi, joka oikeuttaa Napapiirin Kaaresuvanto ylitystodistukseen, porotilan emäntä nauEnontekiö (Hetta) rahtaa. Pallasjota käytePoro on terapeuttinen eläin, tään apuna kuntoutuksessa.Muonio Levi

– Eläinten läsnäololla ja erämaaluonnon Äkäslompolo rauhalla on runsaasti terapeuttisia vaikutukYlläs myös sia, ja tämän vuoksi teemme ohjelmia Kolari erityisryhmille. www.tatuka.net

Pello Napapiiri

Rekiretkelle kuutamon loisteessa Poroajelulle voidaan lähteä myös öiseen aikaan. – Kuutamokeikka on mieletön kokemus. Täysin pimeää ei ole, sillä lumikinokset ja kuutamo luovat tunnelmallista valoa ympäristöön, huomauttaa Uusitalo.

Kolari

Ylitornio

HAAPARANTA

TORNIO

www.kotimaassa.fi

Revontultentie

ellossa lappilaisen luonnon lumo kohtaa monipuoliset aktiviteetit ja tapahtumat.

Matleena Ikonen

Pellon on ihanteellinen paikka revontulien katseluun. Kuva: Markus Kiili

Pellon Kehitys Oy

Eletään kuin Pellossa

– ennakkoluulottomasti, eloisasti ja luonnosta nauttien Tornionjoen rannalla Pellossa napapiirin taika on parhaimmillaan ympäri vuoden: talvisten revontulten loimu, kesällä yöttömän yön tenho ja syksyisen ruskan kirjo kutsuvat nauttimaan luonnonihmeistä ja mutkattomasta lappilaisesta yhteiselosta. Täällä valtakunnan raja ei erota, vaan yhdessä eletään rajajoen molemmilla rannoilla. Pello on erityisesti kalastajien suosiossa, sillä läntisen Euroopan pisin vapaana virtaava joki, Tornionjoki, on kalaisa: viime kesän aikana Pelloon asti nousi lähes 60 000 lohta, mikä takaa varmat apajat niin veneestä kuin rannoilta käsin. Tornionjoki on viime vuosina noussut Tenon ohi

Suomen johtavaksi lohijoeksi, ja kalastusmatkailu onkin viime vuosina kasvattanut suosiotaan.

Monipuolisia luontoelämyksiä Kalastuksen ohella Pello tarjoaa upeat puitteet monipuoliselle luonnossa liikkumiselle. Talvisin alueen hyvät hiihto- ja moottorikelkkareitit eivät kalpene isompien talviurheilukeskusten rinnalla – niihin verrattuna Pellosta puuttuu vain hälinä. Kunnan valtti on luonnonläheisyys, joka houkuttelee erityisesti hiljaisuutta, rauhallisuutta ja luontoa arvostavia matkailijoita.

Ympärivuotinen matkailu on Pellon tulevaisuuden kehittämissuunnitelmissa yksi painopistealue. Ritavaaran rinteillä sijaitsevan Ritavalkean laskettelukeskuksen kehittäminen on jo käynnistetty, tavoitteena on saada alueelle myös majoitus- ja ohjelmapalvelutoimintaa. Myös investoinneissa näkyy panostaminen luontomatkailuun: vaellus-, hiihto- ja kelkkareitistöjä laajennetaan ja parannetaan, uimarantoja kunnostetaan ja luontokohteita maisemoidaan. Tavoitteena on luoda Pellosta tulevaisuudessa entistä enemmän lapsiperheitä ja luontomatkailijoita houkutteleva luonnonläheinen kohde, jossa tekemistä ja nautittavaa riittää kaikille – oli toiveena sitten aktiviteettiloma tai revontulien katseleminen kaikessa hiljaisuudessa.

Vauhtia ja viihdettä

lla. n keväthangi Porokisat Pello

Pello on kalastajien suosiossa.

Tornionjoki on läntisen Euroopan pisin vapaana virtaava joki.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Pellon matkailun sydämenä sykkii kunnan tunnetuin maamerkki, kauppiastavaratalo Vihreä Pysäkki. Sopivasti Revontultentien eli valtatie 21:n varrella se pysäyttää joka vuosi satoja tuhansia matkailijoita ostoksille, syömään ja nauttimaan

Laavu Eeron polulla.

Suksiparkki. Halti Saana Kilpisjärvi

Kaaresuvanto

Enontekiö (Hetta) Pallas

Muonio tauosta Pentikin, Seita Shopin, Lumi-Mari Oy:n ja ravintola Grannin tuotteiden parissa. Vihreä Pysäkki viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlaansa. Pysäkin pintoja on suunniteltu uudistettavan ja sen toimintoja tullaan kehittämään vastaamaan entistä paremmin matkailijoiden tarpeita. Kalastusmatkailun lisäksi Pello on profiloitunut aktiivisena ja idearikkaana tapahtumapaikkana, ja kunnasta löytyykin tekemistä läpi vuoden. Vuoden tapahtumat käynnistetään jo tammikuun pakkasilla, jolloin menoa tarjoavat niin hevos- kuin porovoimat: Pellon Tammi Sprint on viikon mittainen kokonaisuus, jossa riittää hauskoja ja vauhdikkaita tapahtumia joka makuun. Tammi Sprintissä nähdään mm. joulupukkihiihto, poroajo-

Äkäslompolo Ylläs

Pieskänjupukka.

kilpailu, laskettelurieha sekä ralli sprint -kilpailu. Vuoden kärkitapahtuma on 14.–17.7. järjestettävät Poikkinaintiajot, jotka järjestetään Kittisvaaran moottoriurheilukeskuksessa jo 30. kerran. Kyseessä on vuosittainen jokamiesluokan ajotapahtuma, joka kerää Pelloon tuhansittain ihmisiä.

Pello on sopiva sekoitus puhdasta luontoa ja monipuolisia harrastus- ja virkistysmahdollisuuksia. Tornionjoen alueen omaleimainen kulttuuri yhdessä upeiden vaaramaisemien kanssa ovat aitoa Lappia parhaimmillaan.

Levi

Kolari Kolari

Pello Napapiiri Ylitornio

HAAPARANTA

TORNIO

www.travelpello.fi

www.kotimaassa.fi

Revontultentie

apin porttina tunnetun taukopaikan juuret ovat 1970-luvulla.

Matleena Ikonen

Tuomaan Tupa

Perinteikäs Tuomaan Tupa

on portti Lappiin Napapiirillä sijaitseva Tuomaan Tupa on oiva taukopaikka matkalla niin Lappiin kuin takaisin etelään päin, sillä suosittuihin Levin ja Ylläksen matkailukeskuksiin on Pellosta matkaa 1,5–2 tuntia. Tuomaan Tupa on siis sopivasti matkan varrella, viimeinen tai ensimmäinen taukopaikka matkan suunnasta riippuen. Tuomaan Tuvan juuret ovat vuodessa 1975, jolloin Tuomas Myllymäki perusti

kotiinsa pienen matkamuistoverstaan ja myyntinäyttelyn. Verstaassa valmistui lappilaisia matkamuistoja, ja hiljalleen sana alkoi kiiriä siinä määrin, että tilat tulivat vastaan. Vuonna 1983 valmistui uuden toimitilan ensimmäinen vaihe nykyiselle paikalle – ja sillä tiellä ollaan. Tuomaan Tuvalla pysähtyvät niin koti- kuin ulkomaiset matkailijat tekemään ostoksia ja nauttimaan hyvästä kahvista – joka on takuutuoretta aina.

Matkamuistoja moneen makuun Vilkkaan liikenneväylän varrella sijainnin lisäksi hyvät kahvilapalvelut ja monipuolinen matkamuistovalikoima muodostavat Tuomaan Tuvan suosion perustan. Taukopaikalle on helppo tulla ja tilavalle pysäköintialueelle mahtuu reilumminkin autoja. Sesonkiaikaan käytössä on kaksi kahvilaa, joista isommassa on yli 100 asiakaspaikkaa, ja pienempäänkin mahtuu noin 50 asiakasta. Tilaa siis on, joten isojakin ryhmiä mahtuu asioimaan jonottamatta yhtä aikaa.

Lappilaisuus näkyy myös palvelussa, töitä tehdään hyvällä mielellä. Yrittäjät Sakari ja Hanna kuvassa oikealla.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Matkamuistovalikoimassa on valinnan varaa. Käsityönä valmistuneet puukot ja neuleet ovat aina matkailijoiden suosiossa, samoin T-paidat. Myös nahkalaukkujen ja lompakkojen valikoima on kattava – jopa parempi kuin useissa erikoisliikkeissä. Perinteiset lappilaiset poronnahkakäsineet ovat hittituote, joita varten asioimaan tullaan kauempaakin, ja lappilaisten valmistajien hopeakorut tekevät aina kauppansa. Tällä hetkellä ei omaa tuotantoa ole, vaan matkamuistot hankitaan muualta Suomesta, joitakin myös ulkomailta.

Tuomaan Tuvalla tarjotaan myös muista matkailijoita tukevia palveluita: polttoaineen jakelupiste sijaitsee taukopaikalla, ja tarvittaessa matkailijoita autetaan vaikkapa ilmaa renkaisiin pumppaamalla. Perheyrityksessä palvelu on joustavaa, ja sesonkiaikojen ulkopuolella toimintaa kehitetään edelleen.

Kuluvan talven aikana Tuomaan Tuvan kahvilatiloissa toteutetaan remontti, jonka myötä ilme muuttuu. Tämän vuoden aikana palataan myös juurille, sillä tarkoitus on palauttaa matkamuistomyymälän valikoimiin myös omaa valmistusta. www.tuomaantupa.fi

Halti Saana Kilpisjärvi

Kaaresuvanto

Enontekiö (Hetta) Pallas

Muonio

Levi

Äkäslompolo Ylläs

Kolari Kolari

Pello Napapiiri Ylitornio

HAAPARANTA

TORNIO

Napapiirillä sijaitseva Tuomaan Tupa on oiva taukopaikka matkalla niin Lappiin kuin takaisin etelään päin.

Töitä koko sydämellä Lappi näkyy ja maistuu Tuomaan Tuvassa monin eri tavoin, matkamuistojen ja sisustuksen lisäksi kahvilatuotteissa. Tarjolla on paljon poroja lohituotteita, joita nauttiessa pääsee jo siirtämään ajatuksensa Lapin tunnelmiin. Lappilaisuus näkyy myös palvelussa: ruuhkassakin töitä tehdään hyvällä mielellä ja asiakasta kuunnellen, kiireessäkin kiireettömästi. Asiakkaita tulee kaikkialta maailmasta, ja palveluhetki on elämys molemmille osapuolille. Tiskin taakse turistit maailman eri kolkista tuovat mielenkiintoisen tuulahduksen kansainvälisyyttä, ja turistit pääsevät osalliseksi ystävällisestä lappilaisesta ilmapiiristä.

www.kotimaassa.fi

Revontultentie

Halti Saana Kilpisjärvi

Saana Jaakkola

Kaaresuvanto

Imatran kaupunki

Enontekiö (Hetta) Pallas

Nuuskakairan Pörröporo on täyden palvelun Muonio

poronlihabutiikki T

ornionjokilaakso tunnetaan myös nimellä Nuuskakaira. Murresanalla pörrö viitataan puolestaan hauskalla tavalla hulluun persoonaan. Siitä juontaakin nimi Pellon Juoksengin kylässä sijaitsevalle poronlihabutiikki Pörröporolle, jonka valikoimissa on poroa ihan joka lähtöön – matkamuistopuodin puolelta löytyy myös niitä pieniä ja pörröisiä. Saana Jaakkola

Pörröporon päätuote on ensi päivistä alkaen ollut poronliha monissa eri muodoissaan. Valikoima on vuosien varrella laajentunut muihinkin lihatuotteisiin, kuten hirveen, karhuun ja riekkoon, sekä puhtaisiin Lapin metsäluonnosta kerättyihin marjoihin ja niistä valmistettuihin erilaisiin marjajalosteisiin. Oli kyseessä poronliha, patavalmis riekko, lohi tai Lapin marjat, Pörröporon kasvava asiakaskunta voi aina luottaa ympärivuotiseen tarjontaan sekä Lapin luonnosta saatavien tuotteiden ja palvelun erinomaiseen laatuun.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Pörröporo

Käristyslihoista graavisuolattuun Kun Pörröporon yrittäjältä Kaarlo Eerolta kysytään laadukkaan poronkäristyksen salaisuutta, ei vastausta tarvitse kauaa odotella. – Paististahan ne parhaat käristyslihat leikataan, siitä valmistuu luonnollisesti se korkealuokkaisin käristys. Pörröporon poronlihatuotteiden erikoisuuksia ovat graavisuolattu sisäpaisti, konjakkimarinoitu ulkofile sekä vähäsuolainen viileäsavuporo – todellisia juhlapöydän herkkuja kaikki. Myös lemmikeille löytyy Pörröporon hyllyltä omat poronlihatuotteensa.

Levi

Äkäslompolo Ylläs

Kolari Kolari

Pello Napapiiri Ylitornio

HAAPARANTA

TORNIO

Porosopan kylkeen tuoretta Lapin rieskaa Perinteistä ohrarieskaa paistetaan Pörröporon uuneissa päivittäin. Lapin ohrarieskan kruunaa kylmäsavuporolla tai -lohella viimeistelty tuhti täyte. Myös poropanini on Pörröporon vieraiden keskuudessa suosittu suolainen herkku. Pörröporon kahvilassa on päivittäin tarjolla keittolounas, vaihtoehtoina juustoinen poronlihakeitto tai höyryävän herkullinen lohisoppa. Jokivarren tarjontaan verraten Pörröporo on erinomainen pysähdyspaikka, sillä kaikki tarvittavat palvelut makuelämyksistä matkamuistoihin löytyvät saman katon alta. – Ympäröivä luonto on kerrassaan upeaa, ja alue on myös kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Keihäänkärkiä ja nuolenpäitä ovat arkeologit kaivaneet ylös myös meidän perunapelloltamme, Eero huomauttaa. www.porroporo.fi

AVAJAISNÄYTELMÄ 15.1.–30.4.

Talviloma Saimaalla

N E M L K N I N N E P

Nauti pirteästä pakkaskelistä Lappeenrannan ja Imatran seudulla hiihtäen, luistellen, kelluen tai pilkkien. Tutustu Saimaan kauniisiin maisemiin pororekiajeluilla tai mönkijäsafareilla hurjastellen, päivän päätteeksi voit rentoutua ja saunoa kylpylässä.

CHT BERTOLT BWREEILL & KURT isa Ryömä

Suomennos Lio Sokura Ohjaus Tim a Jaatinen rj en Sk ografia Ta o Jani Pola ht jo in iik us M

UUDEN KAUPUNGINTEATTERIN RIEHAKAS LAULUNÄYTELMÄ SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ Loma Lappeenrannan ja Imatran seudulla on täynnä tapahtumia ja huikeita harrastusmahdollisuuksia!

Liput 05 616 2220 teatteri@lappeenranta.fi

ekarjala.fi

LOTTA - ja VETERAANIMUSEO

LAPPEENRANNAN SYDÄMESSÄ

Tunnelmallinen veteraanin kotimuseo

Kauppakeskus IsoKristiinassa ei tule aika pitkäksi. Ostoksia voi tehdä valtavassa määrässä liikkeitä, joiden tarjonnasta löytyy muotia, kauneutta, hyvinvointia, kodin tarvikkeita ja paljon muuta.

Valtionhotellia vastapäätä ja Imatrankosken tuntumassa Avoinna päivittäin 12 – 18.00

Herkuttelu onnistuu kauppakeskuksen monissa kahviloissa ja ravintoloissa. Kannattaa tulla viihtymään myös elokuviin, teatteriin tai kuntosalille. Auton pysäköit kätevästi tilavaan ja valoisaan parkkihalliin. Tervetuloa tutustumaan!

Ryhmävaraukset 05-4761774, 044-3087434 Torkkelinkuja 3, 55100 Imatra.

Brahenkatu 5, 53100 Lappeenranta isokristiina.ﬁ

6659_IsoKristiina_sanomalehti-ilmoitukset_1_2015_matkailukotimaassa_90x128_2.indd 1 29.12.2015 16.30 www.kotimaassa.fi

Revontultentie

Vihreä Pysäkki

Pellon ohittamaton ostosja taukopaikka 30

vuotta sitten Anu ja Topi Pentikäinen ihastuivat Tornionjoen rantatörmällä tyhjillään seisseen kiinteistön viehättävään sijaintiin. Pellon Vihreälle Pysäkille perustettiin Pentikin keramiikkapaja sekä kautta aikain toinen Pentikin myymälä. Saana Jaakkola

Matkailijoita palveleva taukopaikka Lumi-Mari ja Seita Shop ovat tuoneet kotimaisen designin rinnalle monipuolisen valikoiman pohjoismaista laatua sisustustuotteiden, lahjatavaroiden ja pukeutumisen saralla. Ostosretken täydentää Kahvila-ravintola Grannin herkullinen lounas tai kahvihetki Tornionjoen koristamissa luonnonkauniissa maisemissa.

Toisiaan täydentävien liikkeiden lisäksi Vihreällä Pysäkillä palvelee Pellon matkailuinfo. Sijainti vilkasliikenteisten väylien risteyskohdassa on ihanteellinen niin yksittäisille matkalaisille kuin linja-autoryhmillekin. Liikenneyhteydet jatkuvat paitsi Lapin upeisiin kohteisiin – erämaaluonnon rauhaan ja hiihtokeskuksiin – myös Ruotsiin ja Norjaan.

Vihreä Pysäkki

Ensi päivistä alkaen suomalainen design on ollut yksi Vihreän Pysäkin tärkeimmistä voimavaroista. Vaikka keramiikkapaja on sittemmin muuttanut muualle, on Vihreällä Pysäkillä yhä Pentikin tehtaanmyymälä ja näyttelytila.

. ullinen lounas Grannin herk la to in av -r Kahvila

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Kahvila-ravintola Granniin tulvii valoa ja luonnonkaunista maisemaa.

Muonio

Levi

Äkäslompolo Ylläs

Kolari Kolari

Marimekon kangasesittelyä, Lumi-Mari.

Pello Napapiiri Ylitornio

HAAPARANTA

TORNIO

Keron lapikkaita, Lumi-Mari. Laatutietoisen matkailijan ostosparatiisi

Shop. Mainiot kanat. Seita Vihreän Pysäkin tiloja ja suurta pysäköintialuetta hyödynnetään erilaisissa tapahtumissa helmikuisesta hyvän olon teemapäivästä näyttelyihin ja peräkonttikirpputoreihin. Vuodenvaihteessa Vihreän Pysäkin palvelut lisääntyivät sähköautojen latausasemalla.

Näköalaravintola vailla vertaa Kahvila-ravintola Grannin lounaspöytä katetaan viikon jokaisena päivänä. Omassa pizzauunissa valmistuvat taivaalliselta tuoksuvat pizzat, ja tarjolla on lisäksi maukkaat pihvi-, lohi- ja poroannokset, grilliherkut sekä lasten oma ruokalista nauravine nakkeineen. Ravintoloitsija Asta Keräselle on tärkeää, että jokaiselle matkailijalle löytyy sopiva vaihtoehto. Niinpä erityisruokavaliot otetaan Grannissa erityisen hyvin huomioon – tarjolla on aina vähintään gluteeniton ja laktoositon vaihtoehto. Kahvilinjaston suolaiset ja makeat herkut tuovat helpotusta pikkunälkään. – Ruispohjainen lohileipä sekä talon omat lohi- ja poropiiraat ovat kestosuosikkeja vuodesta toiseen. Valmispohjia emme käytä, vaan piirakkapohjat leivotaan paikan päällä, Keränen esittelee.

Seita Shop.

Ravintolasalia kiertävät suuret ikkunat avaavat upeat näkymät Tornionjoelle. Kesäisin asiakkaiden käytössä on myös valtava maisematerassi. Grannin kabinetit tarjoavat tilat kokouksiin ja muihin yksityistilaisuuksiin.

Sisustus- ja lahjatavaraliike Lumi-Marin yrittäjä Inga-Liisa Rundgren vannoo laadukkaan ja rohkean designin nimeen. Marimekon tuotevalikoimaa täydentävät pohjoiset supertuotteet, joista uusimpana Rundgren mainitsee Sodankylässä valmistetun Piritaneuleen. – Tuotteiden ekologisuus ja korkea kotimaisuusaste ovat tärkeitä tekijöitä, hän toteaa. Lumi-Marista löytyvät myös Joutsenen untuvatakit, LauRien ihmehousut, laadukkaat Kerokengät sekä Aarikan sisustustuotteet ja korut. Ekologiset arvot ja pohjoismainen laatu näkyvät myös sisustus- ja lifestyleliike Seita Shopissa. Kymmenistä tunnetuista tuotemerkeistä suosituimpia ovat kotimaiset Saana ja Olli -sisustustuotteet, ruotsalaiset Svanefors-sisustustekstiilit, Hayn huonekalut, Lexingtonin kodintuotteet ja vaatteet sekä Happy Lights -pallovalosarjat. Käsityöharrastuksesta alkunsa saanut perheyritys on toiminut Vihreällä Pysäkillä jo 20 vuoden ajan. Toisen polven kauppias Hanna Saukkoriipi ei voisi olla tyytyväisempi liikkeensä sijaintiin. – Täällä kelpaa palvella asiakkaita, onhan myymälämme Suomen hienoimmalla paikalla. Vihreän Pysäkin verkkosivut avautuvat kevään aikana osoitteeseen www.vihreapysakki.com. www.granni.fi www.lumimari.fi www.seitashop.fi

www.kotimaassa.fi

Revontultentie

olarissa Lapin luonto pääsee oikeuksiinsa kaikissa muodoissaan. TornioMuonionjoen villit kuohut muuttuvat Kolarissa tuntureiden huimaavaksi hiljaisuudeksi, ja väliin mahtuu aitoa lappilaista kulttuuria aitoine ihmisineen. Matleena Ikonen

Ylläksen Matkailu

Kolarissa pohjoisen elämään pääsee tutustumaan aitiopaikalta kunnan persoonallisissa kylissä, joissa lappilainen kulttuuri kohtaa matkailijan alkuperäisenä, konstailemattomana ja elävänä.

Kolarin kylät lumoavat Vaikka Kolarin matkailun ehdoton veturi on Ylläksen matkailukeskus, Kolarin tunnelmallisissa kylissä riittää matkailijalle paljon nähtävää. Kurtakon, Teurajärven ja Venejärven kylien alueella levittäytyy Euroopan suurin yhtenäinen suoalue, Suur-Teuravuoma. Yli 35 000 hehtaarin kokoisella aapasuoalueella on kymmenittäin luontoarvoiltaan ainutlaatuisia soita, niistä suurimpana Teuravuoman suo. Suoalueelle on rakennettu useita näköalatorneja, laavuja ja tulipaikkoja, ja kylästä toiseen pääsee liikkumaan pitkospuita pitkin.

Pasmajärven kylä sijaitsee Kolarin suurimman järven Pasmajärven rannalla. Kylässä on aikoinaan toiminut mylly, jonka toimintaan on mahdollisuus päästä tutustumaan myös nykyisin. Syyskesäisin Pasmajärvellä järjestetään perinteisten työtapojen näytöksiä, joissa ohra niitetään ja puidaan kuin ennen vanhaan ja jauhetaan perinteisellä vesimyl-

lyllä jauhoiksi. Pasmajärvi onkin lapsiperheille loistava kohde, sillä sieltä löytyy myös luontopolku, lintutorni ja uimarantoja kesän vesileikkeihin. Tornion-Muonionjoen varren kylissä soudetaan kesäisin lohta, ja tätä kuningaskalaa pääsevät matkailijatkin pyytämään.

Ylläs on Kolarin

matkailun ve

lainen Kuva: Timo Veija

Patikointia Ylläksellä. Kuva: Timo Veijalainen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Pasmajärven myllyn emäntä. Kuva: Kolarin kunta

Kansallispuisto Ylläksen kyljessä Kolari on aktiivisen liikkujan ja luontomatkailijan ykköskohde. Luonnonrauha levittäytyy ympärille kaikkialla, mutta toisaalta Ylläksen ympäri vuoden elävä matkailukeskus tarjoaa monipuolisesti aktiviteetteja. Talvisin Ylläs on hiihto- ja laskettelukansan suosiossa, mutta Ylläs elää myös kesäisin. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto avautuu aivan matkailukeskuksen vieressä tarjoten kymmeniä kilometrejä patikoitavaa, pyöräiltävää ja melottavaa.

Ylläs on ykkönen – kesälläkin Kesämatkailu on Ylläksellä koko ajan kasvussa. Ylläs elää ja palvelee ympäri vuoden, sillä kylissä asuu myös paikallisia, joten kaupat ja ravintolat ovat auki kaikkina vuodenaikoina. Iso osa Ylläksen viehätyksestä onkin juuri siinä paikallisten ihmisten luomassa tunnelmassa – lappilaisuudessa aidoimmillaan.

Reittivaihtoehtoja on loputtomasti alkaen muutaman tunnin pikkupatikoista pidempiin vaelluksiin aina Hettaan saakka. Viime kesänä avattiin ensimmäinen maastopyöräreitti Ylläkseltä Leville, ja maastopyöräilyn odotetaankin kasvattavan suosiotaan myös Ylläksellä. Ensi kesänä on mahdollisuus myös ohjattuihin maastopyöräretkiin oppaan kanssa.

Halti Saana Kilpisjärvi

Kaaresuvanto

Enontekiö (Hetta) Pallas

Muonio

Levi

Äkäslompolo Ylläs

Kolari Kolari

Pello Napapiiri

turi

Näkymä Pasmaj ärvelle. Kuva: Ko larin Kesällä Ylläs sykkii elämää ja tapahtumia, niistä esimerkkeinä jokavuotinen Ylläs soikoon! -tanssimusiikkitapahtuma, joka houkuttelee heinäkuussa musiikin ja tanssin ystäviä sekä Tunturi triathlon -kilpailu, jossa kovakuntoiset pääsevät testaamaan kestävyyttään Ylläksen upeissa olosuhteissa. Hurjapäitä houkuttelee Ylläksen alamäkipyöräilyreitit, joiden kaarteissa ja hyppyreissä kannattaa pitää kieli keskellä suuta…

Ylitornio kunta HAAPARANTA

TORNIO

Kesäisen tunturin ihmeitä pääsee helposti ihastelemaan gondolihissillä, joka kuljettaa tunturin laelle myös kesällä. Tunturin päällä Ylläksen alueen ihmeelliseen luontoon ja kiehtovaan historiaan pääsee tutustumaan historiapolulla, joka esteettömyytensä ansiosta soveltuu myös lastenrattaille ja pyörätuoleille. Tunturin laelta avautuu upea näkymä taianomaiseen seitsemän tunturin alueeseen, jonne Kolari toimii porttina. www.kolari.fi www.yllas.fi

www.kotimaassa.fi

Revontultentie

Lappean Loma

– paras loma ympäri vuoden

ornionjokivarressa sijaitseva Lappean Loman lomakeskus on rentoutujan ja kalastuksen ystävän paratiisi. Matleena Ikonen

Kylmämaa Tours

Kolarissa, villinä virtaavan Tornionjoen rannalla, komeiden kallioiden päällä sijaitsee Lappean Loma, rauhallinen tyyssija ihmisille, jotka kaipaavat lomaa kaukana vilskeestä, keskellä luonnon ihmeitä. Tornionjoen juoksua katsellessa aika ja paikka unohtuvat, historia ja nykypäivä sekoittuvat joen pyörteissä taianomaisella tavalla.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Yksiköllistä majoittumista vanhassa kansakoulussa Vanhan kansakoulun päärakennukseen on vastikään remontoitu 12 kaunista ja yksilöllistä huonetta, joihin mahtuu helposti majoittumaan bussilastillinen. 1–4 hengen huoneita voi myös yhdistellä, jolloin onnistuu myös isomman porukan majoittaminen ns. perhehuoneeseen. Kauniin värisissä huoneissa vanhan kansakoulun tunnelma ja modernin asumisen viihtyisyys lyövät kättä ainutlaatuisella tavalla. Lisämajoitustilaa tarjoaa koulun puolella sijaitseva asunto, jonka kahteen makuuhuoneeseen majoittuu mukavasti isompikin perhe tai kaveriporukka. Asunnossa on oma wc, suihku ja keittiö, kun toisella puolella wc:t ja suihkut ovat yhteiskäytössä käytävällä. Koulun pihamaalla on lisäksi yhdeksän mökkiä, jotka ovat majoituskäytössä – osa myös talviasuttavia. Joen rannassa sijaitsevassa rantasaunassa tai savusaunassa päivän lopuksi nautitaan makoisan leppeät löylyt.

Luonnon oma huvipuisto Lappean Loma on kesäisin erityisesti kalastusmatkailijoiden suosiossa, eikä suotta: Lappean kuuluisan lohisuvannon puolivälin paikkeilla sijaitsevalta rannalta on helppo nousta veneeseen ja lähteä kaloja narraamaan – saaliskin on lähes taattu, sillä Tornionjoki on Suomen lohirikkain joki. Kalastuksen lisäksi Lappeassa voi nauttia täysin rinnoin luonnon rauhasta: valosaaste ei häiritse, ja talvisin Lapin taivaan revontulet ja syksyisin sadoissa värivivahteissa hehkuva ruskaluonto eivät välttämättä kaipaa kylkeensä mitään muuta viihdykettä.

Kylmämaa Toursin kelkkasafarilla.

Lappean Loma on kesäisin erityisesti kalastusmatkailijoiden suosiossa. Lappeasta on kuitenkin helppo ja nopea sukkuloida pohjoisen laskettelukeskuksiin, esimerkiksi Ylläkselle, ja palata illalla rauhalliseen majapaikkaan nauttimaan toisenlaisista huveista. Lappean Loma onkin varteenotettava majoituspaikka isommille ryhmille, jotka haluavat laskettelulomansa lisäksi viettää aikaa yhdessä ilman, että porukka hajoaa. Sijaintinsa ansiosta Lappean Loma toimii hyvin tukikohtana: Lähin rautatieasema on Kolarissa, jonne matkaa on 30 kilometriä. Pelloon on noin 45 km, ja lähimmälle lentokentälle Kittiläänkin ajaa vain reilussa tunnissa.

Toki ohjelmapalveluita on saatavilla myös Halti paikan Saana päällä: lumikenkä- ja moottorikelkkasafarit, Kilpisjärvi poroja koira-ajelut, ruskavaellukset ja opastetut kalastusretket ovat Lappeassa aivan käden ulottuvilla, ilman tarvetta siirtyä mihinkään. Yrityksen oma henkilökunta järKaaresuvanto jestää kaikenlaiset ohjelmatEnontekiö tilauksesta lähes (Hetta) 30 vuoden kokemuksella. www.lappeanloma.fi www.kylmamaatours.fi

Pallas

Muonio

Levi

Äkäslompolo Ylläs

Kolari Lappea

Kolari

Pello Napapiiri Ylitornio

HAAPARANTA

TORNIO

Kotakahvit maistuu aina.

Auringonlasku Tornionjoella.

www.kotimaassa.fi

Revontultentie

Kauniit ja koristeelliset esineet

syntyvät käsillä tehden

aras taukotupa on sellainen, mistä saa kaiken tarvittavan – maukasta täytettä tyhjään vatsaan, kupposen kuumaa kahvia, tuliaiset ja matkamuistot kotiin vietäväksi sekä mielen täydeltä inspiraatiota. Saana Jaakkola

Wood Jewel

Kauko Raatiniemen käsityöpaja Wood Jewel on juuri sellainen, menestystarina vailla vertaa. Verstas myymälöineen ja kahviloineen sijaitsee Kolarissa, aivan Revontultentien varrella. Verstaassa valmistuvat käsityönä puukot, kuksat, korut ja lahjatavarat pienintä yksityiskohtaa myöten. Pääraaka-aineina ovat kotimainen visakoivu sekä poronsarvi. Raatiniemi kuvailee visakoivua Suomen luonnon jalokivenä – sen innoittamana yrityksen nimeksi valikoitui kansainvälistyessä Wood Jewel, puujalokivi. Myymälässä vastassa on hymyilevä henkilökunta. Koko perhe on omistautuneesti ja innokkaasti mukana toiminnassa. Verstaan 20 työntekijää ovat oman kylän kasvatteja, joita Raatiniemi on opettanut kädestä pitäen. Suomen suurin käsityöalan yritys on elävä todiste siitä, kuinka kädentaidoilla on mahdollista menestyä ja luoda työtä tämän päivän Suomeen – maaseudullakin.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Ideasta kauniiksi esineeksi – Se, kuinka päässä pyörivä ajatus omien käsien kautta muotoutuu fyysiseksi esineeksi, sellaiseksi, jonka asiakas todella haluaa ostaa, saa aikaan valtavaa tyydytystä ja onnistumisen tunnetta, Raatiniemi kertoo. Työn jälki ja laatu puhuvat puolestaan. Viimeisen silauksen tuotteelle antaa nimikaiverrus, mikä tekee esineestä yksilöllisen ja ainutlaatuisen – täydellisen matkamuiston tai tuliaisen. Visakoivua kuluu lähes 20 tonnia joka vuosi. Poronsarvea käytetään painossa puolet vähemmän, 7 000 poron sarvien verran. Raatiniemi muistuttaa, ettei yksikään poro joudu luopumaan hengestään. – Poro pudottaa ja kasvattaa sarvensa joka vuosi, joten kyseessä on uusiutuva luonnonvara, hän toteaa.

Isoista sarvista saadaan materiaali puukkoihin, pikkusarvista syntyy lahjatavaroita ja koruja. Valikoimissa on yhteensä yli 1 000 erilaista tuotetta.

Tutustumisretkelle käsityöpajaan Verstaalla ei työskennellä suljettujen ovien takana. Vierailustaan etukäteen ilmoittamalla ryhmät, niin isot kuin pienetkin, ovat tervetulleita tutustumaan ja seuraamaan, kuinka puunpala tai poronsarvi saa uuden elämän. Kolarin myymälän yhteydessä toimiva uudistunut kahvila-ravintola pitää huolen, ettei matkaa tarvitse jatkaa tyhjin vatsoin. Wood Jewel -myymälät löytyvät myös Äkäslompolosta ja Leviltä. www.woodjewel.fi

Sallan Poropuistossa elämys syntyy yksinkertaisista asioista.

Ressaako? Tympiikö työ? Kyllästyttääkö harmaa kaupunki? Ei hätää! Me tarjoamme ainutlaatuisen pakomahdollisuuden. Tutustu poroihin, nauti kanoottiretkestä tai lähde kulttuurikierrokselle www.sallareindeerpark.fi Hautajärventie 111 98900 Salla 016 - 837 771 sallan.poropuisto@jotos.inet.fi

Lomakeskus Karemajat Tervetuloa Lapin lomalle Ylitornioon!

Eläkeliiton jäsenille alennusta! Majoitusta 58 hengelle 2-, 3- ja 4-hengen huoneistoissa ja 4-henkilön lomamökeissä. 200-paikkainen näköalaravintola tarjoaa Lapin herkkuja. 2 saunaa ja poreallas hotelliasukkaiden käytössä maksutta. Tilauksesta myös ulkopalju saunan yhteydessä. Ylitorniolla, Ainiovaaran laella avautuvat huikeat näkymät Tornionlaakson vaaroille, Tornionjoelle ja joen takaiseen Ruotsiin. Ylitornion keskustaan on Karemajoilta vain 3 ja Ruotsiin 10 km.

Karemajojentie 219, 95600 YLITORNIO Puh. 040 770 3246 • info@karemajat.fi www.karemajat.fi

www.kotimaassa.fi

Revontultentie

omakeskus Seidassa ovat monet vieraat majoittuneet jo 65 vuoden ajan. Lapin matkailun edelläkävijä ei ole vain lomakylä – Seita on kohtauspaikka, jossa elinikäiset ystävyydet saavat alkunsa.

Lomakeskus Seita

Niin kuin kotia tulis Saana Jaakkola

Lomakeskus Seita

Ensin pihan navetta muutettiin vaatimattomiksi majoitustiloiksi. Ensimmäisen sukupolvenvaihdoksen aikaan pihapiiriin rakennettiin 10 mökkiä. Ne olivat Lapin ensimmäiset saunalliset mökit.

1950-luvulle tultaessa Lapin matkailu oli vielä vähäistä. Äkäslompoloon asettuneet Anja ja Eevert Kurkkio olivat juuri saamassa valmiiksi ikiomaa kotiaan, Takalehdon taloa, kun paikallinen ruokakauppias kertoi Oslon olympialaisiin harjoittelevan hiihtojoukkueen etsivän harjoituspaikkaa Äkäslompolosta.

– Ajatusta pidettiin hulluna. Miksi ihmeessä mökeissä pitäisi olla oma sauna? Vanhempani olivat kuitenkin Lapin matkailun uranuurtajia – sen jälkeen ei muunlaisia mökkejä Lappiin juuri rakennettu, kertoo Kurkkio.

Kurkkiot tarjosivat kotiaan joukkueelle hiihtoleirin tukikohdaksi, ja niin alkoi perheyrityksen tarina – isäntäväki asettui leirin ajaksi pirtin nurkkaan väliverhon taakse, ja yksi Lapin ensimmäisistä matkailualan yrityksistä oli syntynyt.

Lapin matkailua edistämässä Kurkkion Retkeilymajana toimintansa aloittanut Lomakeskus Seita on edelleen suvun omistuksessa, nyt jo kolmannessa polvessa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Erityistarpeet huomioiden – Siihen aikaan ladut tehtiin vielä hiihtämällä. Harjoitusleiri ei kuitenkaan mennyt hukkaan, sillä Oslon vuoden 1952 talviolympialaisissa Suomi oli ensimmäistä kertaa olympiakisojen menestynein hiihtomaa, toteaa Seidan nykyinen isäntä Pasi Kurkkio.

Tänä päivänä Seita tarjoaa mökkimajoituksen lisäksi ryhmien suosimaa hotellimajoitusta, sekä edullisempaa majatalomajoitusta. 2000-luvulla pihaan on rakennettu viihtyisä 40 hengen kota, joka sopii erinomaisesti illanviettoihin ja juhlatilaisuuksiin, sekä perinteinen savusauna, jonka yhteydessä on kylpytynnyri ja avanto.

Halti Saana Kilpisjärvi

Kaaresuvanto

Enontekiö (Hetta)

Seidan tiloissa esteettömyys ja erityistarpeet on otettu erinomaisen hyvin huomioon. – Hotelli on rakennettu liikunta- ja näkörajoitteiset huomioiden, ja myös kotaan on esteetön kulku. Osa tiloista on varustettu induktiosilmukoilla kuulovammaisia vieraitamme ajatellen, Kurkkio esittelee.

Paikallisuus ennen kaikkea Pitkät perinteet ja paikallisuus ovat Seidassa arvossaan. Paikallinen ja asiantunteva henkilökunta, kodikas ilmapiiri ja paikan päällä valmistettu lappilainen ruoka ovat tärkeysjärjestyksessä ensimmäisinä. Seidan herkullinen ruoka onkin tunnettu ympäri Lappia. Ruokapöytään toivotetaan tervetulleiksi myös mökkiläiset ja muut matkailijat, vaikka he eivät Seidassa majoittuisikaan.

Pallas

– Keittiössämme kartetaan puolivalmisteita. Luonnolliset ja lähellä tuotetut raakaaineet ovat pääosassa. Erityisen suosittu noutopöytämme on poronkäristyspäivänä. Lapin täysihoito tekee lomailusta helppoa. Hiihto- tai lasketteluretkeä ei ole syytä keskeyttää ruokaostosten vuoksi. – Täällä ei lomailijan tarvitse huolehtia muusta kuin ruokapöytään saapumisesta oikeaan aikaan, Kurkkio naurahtaa.

Hiihtäjän ja luovan mielen unelmakohde Talon tarina alkoi murtomaahiihdosta, ja se on yhä Seidan ykkösaktiviteetti. Pihasta alkaa 330 kilometrin latuverkosto, josta 38 kilometriä on valaistuja latuja. Vieraat voivat vuokrata myös lumikenkiä retkilleen. Ulkoilun jälkeen maistuu sauna sekä virkistävä pulahdus uima-altaaseen.

Muonio

Levi

Äkäslompolo Ylläs

Kolari Kolari

Kurkkion mukaan tammi–helmikuu kasvattaa ajankohtana suosiotaan.

Pello – Se on erinomaista aikaa erityisesti valokuvaajille ja taidemaalareilleNapapiiri – lyhyelläkin retkellä ehtii nähdä auringonnousun ja -laskun. Taivaanrannan värikirjo ja punertaYlitornio vina kuultavat tunturit antavat inspiraatiota pitkäksi aikaa.

HAAPARANTA

TORNIO

Myös revontulimatkailu on suuressa suosiossa. Lomakeskuksen henkilökunta antaakin vinkkejä revontulien kuvaamiseen ja herättää vieraat pyynnöstä keskellä yötä, kun taivaalla loimuaa. www.seitahotelli.fi

www.kotimaassa.fi

Revontultentie

Saana Jaakkola

Ylläshumina

Ikimuistoiset luontoelämykset

kutsuvat Ylläshuminaan A

api Äkäslompolon ripustaessa Hotelli Huminan kylttiä ovenpieleen vuonna 1945 ei Äkäslompolon erämaakylään vielä johtanut teitä. Ylläksen alueen ensimmäiseen hotelliin matkalaiset saapuivat suksin, patikoiden ja jopa pulkassa poron vetämänä. Nyt 70 vuotta myöhemmin pienestä Hotelli Huminasta on kehittynyt monipuolinen ja moderni lomakeskus Ylläshumina, jossa Aapin aikaiset perinteet yhä näkyvät. Ylläshuminan ovella vastassa ovat Aapin perheenjäsenet, siskontyttö Meeri, hänen miehensä Toivo Qvist sekä heidän poikansa Tomas ja Rasmus.

Nilisaunan löylyistä pehmoiseen petiin Ylläshuminassa vieraat majoittuvat kodikkaasti hotellihuoneissa tai lomahuoneistoissa, jotka sijaitsevat kaikkien lomakeskuksen palvelujen läheisyydessä. Lapin lomalle toivotetaan tervetulleeksi jokainen perheenjäsen lemmikkiä myöten. Ylläshuminan pihapiirissä sijaitseva nilisauna ja lämmitettävä kylpytynnyri rentouttavat kehoa ja mieltä ruskavaelluksen tai hiihtoretken päätteeksi. – Suunnittelun alla on suomalainen saunamaailma nilisaunan löylyjä täydentämään, Toivo Qvist paljastaa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Ravintolatarjonta vailla vertaa Tunnelmallisen ruoka- ja seurusteluravintola Huminan noutopöydät notkuvat vaihtuvien teemojen mukaan valmistetuista herkuista. Tarjolla on perinteisiä lappilaisia ruokia maukkaista marjoista kalaan ja riistaan, venäläisvivahteisia makuja piparjuurisilakasta seljankaan ja saariston erikoisuuksia, kuten hiillostettua jokitammukkaa. Ravintolassa tarjoillaan myös á la carte -annoksia. Humina Pubissa on tarjolla maistuvaa pubiruokaa, laaja valikoima drinkkejä, siidereitä ja oluita sekä tarinoita laturetkien varsilta. – Karaokea saa pubissa laulaa aina kun laulattaa. Iltapäivän monotansseihin voi saapua suoraan hiihtoladulta, Qvist kertoo.

Huskysafareille vaikka kahdestaan Ylläshuminan monipuoliset palvelut täydentävät pohjoisen parasta antia – luonnon rauhaa ja läheisyyttä. Talvella taivaalla loistavat upeat revontulet, ja nietokset kutsuvat

laduille pitkälle kevääseen. Syksyn tullen tuntureita koristaa ruskan upea väriloisto. Ylläshuminan oppaat johdattavat majoittujat retkille luonnon helmaan pariskunta tai perhe kerrallaan. Hiihtoretki, lumikenkävaellus, moottorikelkka- tai huskysafari henkilökohtaisen oppaan kanssa takaa ikimuistoisen ja laadukkaan elämyksen keskellä kauneinta Lappia. www.yllashumina.com

ntisaikaan suuri osa suomalaisista oli metsäläisiä, sillä savotoilla oli parhaimmillaan töissä jopa 250 000 henkeä. Moinen väkimäärä tarvitsi muonitusta – ja katon päänsä päälle. Niinpä metsiemme kätköihin nousi savottakämppiä kuin sieniä sateella. Yksin Länsi-Lapissa on aikojen saatossa ollut satoja savottakämppiä. Muutamia on edelleen käytössä, useimmista on jäljellä enää rauniot. Kämppiä on ollut monen tasoisia ja kokoisia. Suurimmilla kämppäkartanoilla asui kylällinen väkeä eli jopa 150 miestä. Iso savottakämppä oli jaettu osastoihin. ”Tylsään päähän” kuuluivat jätkien tilat. Huoneen ympäri kiersi yleensä ritsi eli nukkuma-alusta, myöhempinä aikoina kerrossängyt. Keskellä huonetta oli kamiina. Lisäksi työmiesten tiloissa oli iso ruokapöytä ja pieni kuivaushuone hevosten ja miesten varusteille. ”Terävässä päässä” piti majaa kokki sekä savotan johto eli ukkoherra,

kasööri ja mittamies. Kassanhoitajan eli kasöörin huone oli samalla savotan toimisto. Kokilla oli oma valtakuntansa: keittiö ja huone sen vieressä. Keittiössä oli iso hella, jolla ruoka laitettiin. Kämppien aatelia olivat herrakansan pirtit, joita suuret metsäyhtiöt rakensivat mieleisilleen paikoille. Yhden tällaisen Kemi-yhtiö, aikanaan Pohjoismaiden suurin metsäyhtiö, rakensi vuonna 1956 Kukaslompolovaaraan, Äkäslompolon lähistölle. Upeassa kämpässä oli savotan toimiston lisäksi arvovieraille oma huoneensa. Kemi-yhtiön pääpirtti oli todellinen metsäkeskus, jonka palveluihin kuuluivat mm. linja-autoyhteys, puhelin, savottakauppa ja jopa veikkausasiamies!

Jyhkeät hirsiseinät tekevät kämpästä rauhan tyyssijan. Tunnelman täydentävät ympärillä avautuvat jylhät erämaat. Elämänluukun arvoitus: turvallisuussyistä emäntien ja työmiesten tiloja yhdisti ainoastaan keittiön seinässä ollut tarjoiluluukku, elämänluukku, josta kokit tarjoilivat jätkille sapuskat. Savottakahvila Elämänluukku kunnioittaa perinteitä: tarjolla on lähellä leivottuja ja Reiluja tuotteita. Tänä päivänä Elämänluukusta tarjoillaan ryhmille myös pohjoista luonto- ja kulttuuritietoa upeiden, suosittujen kuvaesitysten muodossa. www.elamanluukku.fi

Savottakämpän uusi elämä Hiljaiseloa pari vuosikymmentä viettäneen kämpän liesi on taas kuumana, isäntä häärii töissään ja kasöörin kassakone raksuttaa. Nykyään Elämänluukun nimellä tunnettu pirtti on entisajasta kertova nähtävyys, jota käytetään mm. savottakahvilana, retkikeskuksena, konserttisalina ja juhlapaikkana. Halti Saana Kilpisjärvi

Keijo Taskinen

Elämänluukku

– savotta-ajan helmi

Kaaresuvanto

Enontekiö (Hetta) Pallas

Muonio

Levi

Äkäslompolo Ylläs

Kolari Kolari

Pello Napapiiri Ylitornio

HAAPARANTA

TORNIO

www.kotimaassa.fi

Revontultentie

uoniossa asuu Suomen onnellisimmat ja terveimmät ihmiset, jotka hengittävät Euroopan puhtainta ilmaa. Kalaisa Muonionjoki on Euroopan pisin villinä virtaava joki, ja Muonion alueella sijaitsee myös Suomen suosituin kansallispuisto.

Matkailijoiden mielissä istuu kuitenkin tiukassa monia Lapin matkailuun liittyviä myyttejä, joita Muoniossa pyritään murtamaan. Muonio on mainio matkailukohde myös talvisesongin ulkopuolella, ja se tarjoaa ohikulkijoille monta syytä pidempäänkin pysähdykseen.

Muonio on muutakin kuin tuntureita Muonion Matkailu ry:n puheenjohtaja ja luontomatkailuyrittäjä Riikka Holopainen muistuttaa, että Suomen ja Ruotsin rajalla virtaava Muonionjoki ei suinkaan ole alueen ainoa vesistö. – Muonio on muutakin kuin Muonionjoki ja tuntureita. Ympärillä on valtava määrä pienempiä jokia, järviä ja lampia, jotka tarjoavat pääjokea helpompia ja monipuolisempia melontareittejä ja kalastuspaikkoja. Muonion kunnan elinkeinokoordinaattori Päivi Lapiolahti haluaa madaltaa kesämatkailun kynnystä. – Liian helposti ajatellaan, että Lappi on pelkästään laskettelukeskuksia tai silkkaa erämaata silmänkantamattomiin. Haluamme tuoda esiin kaikki ne upeat elämykset, joita näiden kahden ääripään välille mahtuu.

Aivan ensimmäiseksi Lapiolahti ja Holopainen haluavat kumota Lapin kesän liioitelluimman ongelman – ennakkoluulon sietämättömistä sääskistä. – Sääskiä pelätään turhaan. Pyöriihän niitä soilla lämpimillä ilmoilla, mutta tuulenvireessä tuntureilla ne eivät viihdy, naiset allekirjoittavat.

Lappi on avoinna ympäri vuoden Ympärivuotista matkailua jarruttaa uskomus, että koko Lappi sulkisi sesonkien ulkopuolella ovensa. – Tämä ei missään nimessä pidä paikkaansa. Toki osa yrityksistä palvelee vain sesonkina, mutta Muoniossa on runsaasti pieniäkin yrityksiä, jotka ovat avoinna läpi vuoden, Holopainen huomauttaa.

Monta syytä

pysähtyä Muoniossa – mihin vuodenaikaan tahansa Saana Jaakkola

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Riikka Holopainen

Moni Muonion matkailuyritys toimii jo kolmannessa, jopa neljännessä polvessa, ja niistä jokainen on ainoa laatuaan. – Kahta samanlaista majapaikkaa ei Muoniosta löydy. Isäntäväen persoonallisuus, mielenkiinnon kohteet sekä suvun pitkät perinteet näkyvät toiminnassa aidosti, Lapiolahti lisää.

– Tosiaan, ei kaikkia aterioitaan tarvitse nauttia laavun nuotiolla, jos ei halua, naurahtaa Lapiolahti.

Retkeily ei ole ammattilaisurheilua

Myös Muonion keskusta on eläväinen vuodenaikaan katsomatta.

Muonio on luonnonystävän aarreaitta, ja Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on sen helmi – eikä se turhaan ole Suomen suosituin.

– Palveluja on runsaasti asukaslukuun nähden, ja joukosta löytyy niin ohjelmapalveluja, erikoisliikkeitä kuin ravintoloita ja kahviloitakin, Holopainen huomauttaa.

350 kilometrin vaellusreittien verkostoon mahtuu niin helppoja kuin haastaviakin polkuja, Suomen vanhinta vaellusreittiä Hetta-Pallasta unohtamatta. Vaihtelevien maisemien ja monipuolisten reittien ohessa kansallispuiston ainutlaatuisuus korostuu palvelujen ja taukopaikkojen määrässä. – Patikoimaan ei tarvitse lähteä valtavan rinkan ja kalliiden varusteiden kanssa.

Kokematon retkeilijä kammoksuu ajatusta pitkästä vaelluksesta ilman luonnossa selviämisen taitoja. Kansallispuiston reittien varsilla on runsaasti laavuja, kahviloita ja majapaikkoja, joten retkelle voi lähteä hyvin pelkän päivärepun kanssa, Lapiolahti tietää kokemuksesta. Retkeilläkseen ei siis tarvitse olla kokenut luontoekspertti tai edes kovin sporttinen persoona, sillä moni upea näköalapaikka tavoittuu autolla tai lyhyellä kävelyllä. Seuraksi ja oppaaksi voi myös pyytää kokeneen retkioppaan. Lapin luonto kaikkine antimineen antaa parastaan, kun siitä osaa nauttia kiireettömästi ja ympärilleen katsellen. www.tunturi-lappi.fi www.muonio.fi

Melontaa Pallasjärvellä.

Halti Saana Kilpisjärvi

Kaaresuvanto

Enontekiö (Hetta) Pallas

Muonio

Levi

Äkäslompolo Ylläs

Kolari Kolari

www.kotimaassa.fi

Pello

Revontultentie

Ruokapaikka Hyvä Pata

hellii vatsaa ja mieltä Saana Jaakkola

Ruokapaikka Hyvä Pata

uomi-neidon kainalossa sijaitseva Ruokapaikka Hyvä Pata on palvellut Revontultentien kulkijoita pian kahden vuoden ajan. Lapin omien erikoisuuksien lisäksi Hyvä Pata tarjoilee suussasulavaa arkilounasta sekä mielekästä tekemistä mukana matkustavalle pikkuväelle.

Hyvän Padan yrittäjäpariskunta ei turhia aikaillut kuultuaan vanhan Muonion Shellin kiinteistön olevan vapaana. Koko ikänsä Muoniossa asunut ja pitkän uran ravintolaalalla tehnyt Mirja Metsola sekä lappilaiseen elämäntyyliin rakastunut, herkullista ruokaa loihtiva etelän mies Jukka Saikkonen ovatkin hyvää pataa vieraidensa kanssa.

Maistuvan kotiruuan lounasravintola Hyvän Padan lounaspöydässä tarjolla on päivittäin vaihtuvan keiton lisäksi liha-, kala- ja kasvisherkut. Aterian alkuun voi rakennella jopa 15 eri ainesosasta koostuvan salaatin, jonka kumppaniksi sopii täydellisesti uunituore leipä. Ruokajuomaksi yrittäjäpariskunta suosittelee talon omaa kotikaljaa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

– Paikalliset pitkokokkiemännät tapaavat sanoa, että meidän kotikaljamme on mitä mainiointa. Täällä päin kyllä tiedetään, että jos pitokokkiemäntä näin sanoo, silloin sen on todella oltava hyvää, Metsola toteaa tyytyväisenä. Lounaspöydän lisäksi annoslistalla koreilevat pihvit, pizzat ja burgerit kasvisvaihtoehtoineen. Lapissa kun ollaan, poronlihan läsnäolo on taattu. Annoksista parhaat ovat perinteinen poronkäristys, poromakkaraherkku sekä poromiesten kestosuosikki porohampurilainen.

Suomen pohjoisin leikkipaikka Hyvä Pata on ainutlaatuinen pysähdyspaikka monellakin tapaa. Nälkäisen vatsan lisäksi samalla tauolla saa täytettyä tyhjän polttoainetankin, ja sisätiloista löytyy todennäköisesti koko Suomen pohjoisin leikkipaikka. – Vävypojan väsäämää leikkinurkkaustamme arvostavat lasten lisäksi myös vanhemmat, sillä puuhastelutuokio kesken pitkän ajomatkan on pienen matkalaisen viihtyvyyden kannalta tärkeää, Metsola kertoo.

– On leikkinurkkauksen pehmustetulle lattialle eräs isä ruokalevollekin käynyt. Tytär piirsi tyytyväisenä sillä aikaa kun isä laski vatsaansa, Metsola naurahtaa. Eivätkä Hyvän Padan erikoisuudet tähän lopu. Pitsiverhoin koristelluissa saniteettitiloissa on nimittäin tarjolla hajuvesivalikoima, jotta naisväki saa lisättyä pientä glamouria matkantekoon. www.hyvapata.fi

Pekoset

palvelevat matkailijoita yli 50 vuoden kokemuksella Halti Saana Kilpisjärvi

Kaaresuvanto

Enontekiö (Hetta)

Pallas

-luvun alussa retkeilymajana aloittanut Lomamaja Pekonen on yksi Muonion vanhimmista matkailualan toimijoista. Lomakylä sijaitsee aivan Muonion keskustassa, vain 500 metrin etäisyydellä Revontultentiestä, mukavasti matkan varrella. Saana Jaakkola

Muonio

Äkäslompolo Ylläs

Kolari

Lomamaja Pekonen

Lomakylän keskeisen sijainnin ansiosta kaikki Muonion palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Kauppaan ja lähimpään pizzeriaan on vain 300 metrin matka, ja lisää ravintolapalveluja löytyy 700 metrin säteeltä. Kuntakeskuksen läheisyydestä huolimatta paikka on rentouttavan rauhallinen ja luonnonläheinen. Avaralta rinnetontilta kelpaa ihastella keskiyön aurinkoa, ja lomakylän edustalta löytyy myös yksi Muonion harvoista uimarannoista. Sijainti kolmen vesistön, Muonionjärven, Muonionjoen ja Jerisjoen risteyskohdassa mahdollistaa monipuolisen ja aktiivisen Lapin loman vuodenaikaan katsomatta.

Levi

Luonnossa liikkujan ihannekohde Omatoimista melonta- tai kalastusretkeä varten voi lomakylästä vuokrata kanootin, kajakin tai veneen. Rannasta pääsee sujuvasti pienen saaren kiertävälle, upeiden tunturimaisemien koristamalle melontareitille, joka sopii helppokulkuisuutensa ansiosta myös aloittelijoille. Vauhdikkaampaa menoa kaipaavat matkailijat voidaan opastaa vaikkapa lähimmälle koskenlaskureitille Harrinivaan, joka sijaitsee vain kolmen kilometrin päässä Pekosista. Paikallisten yritysten välinen yhteistyö sujuu saumattomasti, ja lomakylän henkilökunta auttaa mielellään sopivan retken suunnittelussa.

Hiihtoladuille ja kelkkareiteille Kolari pääsee talvisin suoraan lomakylän pihamaalta. Lähituntureilla kulkee kilometrikaupalla kauniita vaellusreittejä ja patikointipolkuja. Pello Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon ajaa Napapiiri puolisen tuntia, ja neljän eri laskettelukeskuksen rinteet ovat alle tunnin ajomatkan Ylitornio päässä. Majoitusta HAAPARANTA TORNIO monenlaiseen tarpeeseen Majoituksen suhteen matkailijalla on varaa mistä valita, sillä tarjolla on eritasoisia yöpymisvaihtoehtoja. Ympärivuotisessa käytössä on saunallisia paritalohuoneistoja sekä suihkuin varusteltuja mökkejä ja huoneita. Kesällä majoituskapasiteetti kasvaa leirintämökkien sekä karavaanialueen ansiosta. Kaikissa huoneissa ja mökeissä on ruoanlaittomahdollisuus astiastoineen. Pekosten pihapiiristä löytyy lisäksi kodinomaiseen tyyliin sisustettu viihtyisä kota nuotiopaikkoineen. Kota sopii jopa 40 hengen tilaisuuksiin ja illanistujaisiin. www.lomamajapekonen.fi

www.kotimaassa.fi

Revontultentie

ammikuisessa Muoniossa elohopea on laskenut lähes 40 pakkasasteeseen. Veli Koljonen kiirehtii päästämään hevoset kipakasta talviilmasta tallin suojiin. Vasta sitten voi hyvällä omatunnolla astua sisään Särkijärven rannalla sijaitsevaan kelokartanoon ja laittaa perunakattila liedelle. Saana Jaakkola

Katri Alatalo

Vierailu Veli Koljo

ei jätä

Elämää inspiraation lähteillä Kolmikerroksisen ateljeekodin seinillä komeilee parisensataa upeaa öljyvärimaalausta. Kahta samanlaista ei Koljosen kartanosta löydy. Jokaisella taululla on kuitenkin yksi yhteinen tekijä – lumoava Lapin luonto. Riekkopariskunta pellon laidalla. Ruskan koristamat tunturit. Porotokka juomassa joen uomalla. Hillamaton peittämä suomaa. Auringonnousu erämaajärven rannalla. – Jokainen taulu on yksilöllinen. En halua toistaa itseäni, eikä minun tarvitsekaan, sillä vain ikkunasta vilkaisemalla näen aiheita loputtomiin, Koljonen toteaa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Luonto on lähellä Lapin miehen sydäntä muutenkin kuin taulujen aiheina. Koljonen on innokas kalamies ja metsissä samoilija – näiltä retkiltä se inspiraatiokin kumpuaa. – Luonto antaa ihmiselle voimaa. Ei siellä välttämättä muuta tarvitse tehdä kuin istua hiljaa kannon nokassa ja olla. Jo kaikkoaa masennus, Koljonen kuvailee. – Elämä on kiinni luonnossa, mutta kaupungissa se pääsee helposti unohtumaan. Luontoa ei milloinkaan saa pitää itsestäänselvyytenä.

Luonnoslehtiö kulkee aina matkassa mukana. Kameralle tallentuvat muodot, joita ateljeen lämmössä Koljonen työstää pensselillään kankaalle. Kevätauringossa sääsket eivät vaivaa ja ilmat hellivät. Silloin on hauska maalata myös ulkosalla. – Olen etuoikeutettu, kun voin työskentelyn lomassa katsella ja kuunnella, kuinka pikkulinnut tanssahtelevat ympärillä. Silloin tekisi mieli laittaa itsekin jalalla koreasti, partneri vain puuttuu, Koljonen naurahtaa.

Veli Koljosen kolmikerroksisen ateljeekodin seinillä komeilee parisensataa upeaa öljyvärimaalausta. – Vieraat antavat minulle valtavasti energiaa, Lapin kävijät ovat hauskaa väkeä. Jokainen vierailu on aina erilainen – joskus myyn taulun, joskus en, mutta kylmäkauppaa täällä ei käydä. Ja se pitää paikkansa. Vierailu Koljosen kotona on kerta toisensa jälkeen unohtumaton kokemus. Miehen taiteenlahjat eivät rajoitu maalaamiseen, vaan vieraiden kanssa soitetaan, lauletaan ja tarinoidaan. Iso konserttikantele on soittimista rakkain. Myös flyygelin ääreen mies istahtaa mielellään.

osen ateljeessa

kylmäksi

– 40 vuotta tätä ollaan rakennettu. Mielialasta riippuu, rakennetaanko yhä. Yhtenä päivänä se on valmis, toisena ei.

Taide-elämys vertaansa vailla Koljonen tuntee olevansa äärettömän onnekas saadessaan viihdyttää vieraita, jotka tulevat häntä ja hänen työtään katsomaan. Kerran Särkijärven rannalla vieraillut palaa yhä uudelleen, ja monesta vieraasta on vuosien saatossa tullut hyvä ystävä.

– Minusta piti alun perin tulla kanttori. Nuorena poikana piirtelin vain huvikseni, soittamisesta minun piti elantoni saada. Toisin kuitenkin kävi, vaikka musiikki onkin yhä tärkeä osa elämääni, toteaa Koljonen kanteleensa äärellä. www.velikoljonen.fi

Ketään ei ovelta pois käännytetä Yksinäistä ei taiteilijan elämä kuitenkaan ole. Kaikkea muuta. Koljosen ateljeekodissa vierailee vuosittain tuhansia ihmisiä rantojen miehistä silmäätekeviin, hienoihin herroihin ja presidentteihin. Ketään ei ovelta pois käännytetä, mutta suotavaa on sopia tulostaan etukäteen soittamalla. Kalaverkot kun kutsuvat talon isäntää luonnon helmaan usein, eikä erämaaluonnon keskellä tunneta aikatauluja. Valtavaan kelokartanoon sopii suurempikin ryhmä. Vieraita on parhaillaan samanaikaisesti jopa kaksisataa. Koljosen ateljeekoti uima-altaineen ja rantasaunoineen onkin melkoinen nähtävyys jo itsessään.

www.kotimaassa.fi

Revontultentie

uonion Särkijärvellä hoidellaan päivän askareita. Rannoilla kaikuu iloinen kopina, kun puut pilkkoutuvat haloiksi. Lomalaisetkin ovat onnellisimmillaan kantaessaan puita kohti rantasaunaa, sillä se tarkoittaa vain yhtä asiaa – pian pääsee nauttimaan lempeistä löylyistä ja pulahtamaan Särkijärven virkistävään veteen. Saana Jaakkola

Särkijärven Majat

Särkijärven Majoilla eletään pitkien perinteiden mukaan yhdessäolosta, luonnon rauhasta ja Euroopan puhtaimmasta ilmasta nauttien. Talon emäntä Tarja Veisto on monelle majoittujalle tuttuakin tutumpi, sillä he ovat vierailleet Särkijärvellä siitä asti, kun Veisto oli vielä vaippaiässä. Paitsi yritystoiminnan, myös lomanvieton perinteet periytyvät polvelta toiselle – vuosikymmeniä Särkijärvellä majoittuneet saapuvat nyt omien lastenlapsien kanssa.

Lomalla voi puuhastella tai ihan vaan olla Veisto nauttii, kun lomalaiset haluavat mukaan puita pinoamaan, katiskoja laskemaan ja marjoja poimimaan. Vuodenvaihteeksi isäntäväki ja vieraat rakentavat yhdessä pihaan jääbaarin, jossa nautitaan lasilliset kuplivaa uuden vuoden kunniaksi. – Varsinkin ulkomaalaiset vieraat ovat ihmeissään, kun järvestä nostetaan isoja jäälevyjä baarin seinämiksi, joita he saavat koristella omanlaisekseen, Veisto kuvailee. Jääbaari pysyy pystyssä pitkälle kevääseen. Jo pelkkä baarin rakentaminen on majoittujalle elämys, puhumattakaan muista lähiympäristön tarjoamista hetkistä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Lapin loma

tunteita tulvillaan

– Jo istahdus kannonnokalle keskellä metsää on uskomattoman voimauttava kokemus. Tai kapuaminen Särkitunturin huipulle yötöntä yötä ihailemaan, kun ainoa korviin kantautuva ääni on oman sydämen lyönnit. Sitä tunnetta ei sanoin voi kuvailla.

Luonnon terveysvaikutukset osana lomaa Perinteet maistuvat vahvoina myös Ravintola Apajassa. Ruoka valmistetaan alusta alkaen itse, ja raaka-aineet hankitaan niin läheltä kuin mahdollista – lukuun ottamatta etelästä saapuvien vieraiden tuliaisia, kuten suppilovahveroja, kantarelleja ja omenia, joita viime syksynä saatiin lähes 90 kilon edestä.

Sesongin ulkopuolella tilausravintolana toimiva Apaja on kaunis juhlapaikka, jonka alakertaan on hiljattain valmistunut upouusi kokoustila. Särkijärven Majoilla puhaltavat myös täysin uudet tuulet. Luonnon tervehdyttävät vaikutukset tuodaan tulevaisuudessa entistä lähemmäs lomailijoita. – Tästä paljastamme lisää syksyn saapuessa, Veisto vihjaa salaperäisenä. www.sarkijarvenmajat.fi

on salaisuus,

Tunturikeimiö josta jokaisen rauhaa rakastavan retkeilijän on tiedettävä Saana Jaakkola

Tunturikeimiö

Halti Saana Kilpisjärvi

Kaaresuvanto

Enontekiö (Hetta) Pallas

Muonio

Levi

Äkäslompolo Ylläs

uonion Jerisjärvellä piilee oikea rauhan ja hiljaisuuden tyyssija. Suomen Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen (NNKY) ylläpitämän Tunturikeimiön tarina kantaa 50-luvun vaihteeseen, jolloin Lapin majoitustarjonta oli vielä vähäistä.

Naiset tarvitsivat kipeästi tukikohtaa hiihtoleireilleen. Niinpä he tarttuivat tuumasta toimeen, ja talkoovoimin Keimiötunturin tyveen nousi Naistenmaja. Vaikka Naistenmaja elää yhä monen mielessä, nykyään se tunnetaan nimellä Tunturikeimiö – luontoa rakastavan retkeilijän lomakohteena, jonne toivotetaan tervetulleeksi kaikenlaiset matkailijat ikään ja sukupuoleen katsomatta.

Lapin täysihoidosta virtaa päivään Monien laajennusten myötä tämän päivän Tunturikeimiössä majoittuu mukavasti viitisenkymmentä matkailijaa. Päärakennuksen eli Majan lisäksi pihapiirissä sijaitsevat majoitusrakennus Kieppi sekä kaksi mökkiä, Kivitasku ja Takatasku.

Kolari Kolari Tunturikeimiössä vieraat nauttivat Lapin täysihoidosta, johon kuuluu ravitseva aamiainen, retkieväät sekä päivällinen. – Tarjolla on paikallista ja perinteistä kotiruokaa, kuten poronkäristystä, poronmaksaa sekä Jerisjärven siikaa, joka saa etelästä saapuvien vieraiden päät pyörälle, vastaava hoitaja Kristian Pieviläinen kehuu.

Hiihtäjän ja patikoijan paratiisi Talvikaudella Tunturikeimiö on hiihtomatkailijoiden suosiossa. 250 kilometrin murtomaalatujen verkosto alkaa heti ulko-ovelta. Suosittuja talviaktiviteetteja ovat myös lumikenkäily ja laskettelu – neljään isoon laskettelukeskukseen on alle tunnin ajomatka. Talvisesongin ulkopuolella Pieviläinen kuvailee Tunturikeimiötä reppuretkeilijän paratiisina. Tuntureille johtavat helppokulkuiset polut sopivat myös iäkkäämmälle patikoijalle. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on ihan kirjaimellisesti kivenheiton päässä.

Pello Napapiiri Ylitornio

HAAPARANTA

TORNIO

Avanto, sauna ja erämaan rauha Pihapiirissä sijaitsevan Naistenlammen rantasaunat ovat vieraiden käytössä ympäri vuoden. Kesäisin lammelle pääsee uimaan sekä ahvenia narraamaan. Talvella lampeen tehdään avanto, jossa innokkaimmat kastautuvat jo ennen aamiaista. Ympärillä vallitsee erämaaluonnon rauha ja hiljaisuus, jollaista ei löydy mistään muualta Suomesta. Moni vierailija on lähtiessään harmitellut, ettei ole moisesta salaisuudesta ennen tiennyt. – Täällä on lupa tehdä tai olla tekemättä, Pieviläinen tiivistää. www.tunturikeimio.fi

www.kotimaassa.fi

Revontultentie

Torassieppi kokoaa

uskomattomimmat Lapin elämykset yhteen lomaan

li 40 vuoden ajan Muoniossa toimineen Harrinivan tekemistä on alusta alkaen ohjannut luova hulluus. Elämyskeskeinen ajattelu on ollut lähtökohtana 70-luvulta lähtien, ja tänä päivänä Harriniva Hotels & Safaris tarjoaa unohtumattomia Lapin elämyksiä viidessä kohteessa. Saana Jaakkola

Torassiepin porotila

Kolme vuotta sitten mukaan liittynyt Torassiepin porotila sijaitsee pienen järven rannalla 20 kilometriä Muonion hotellilta. Tilan pitkä historia kantaa 1800-luvun puoliväliin. – Torassieppi on yksi Suomen vanhimmista porotiloista ja ensimmäisistä matkailukohteista, kertoo myynti- ja markkinointipäällikkö Niina Pietikäinen. Pietikäisen isovanhemmat perustivat aikoinaan Harrinivan. Myös Torassiepin tila on ollut suvussa kautta aikain. – Torassiepin ainutlaatuisuutta vahvistaa sen säilyminen Lapin sodasta vahingoittumattomana. Pihapiirissä on yhä pystyssä vanha pirtti, jossa voi tutustua tilan historiaan.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Yövy revontuliteltassa tai lumihotellissa Perinteiseen mökki- ja huonemajoitukseen voi Torassiepissä yhdistää ikimuistoisen yön revontulien ihasteluun suunnitelluissa Aurora Dome -luksusteltoissa tai lumihotellissa. Lumesta ja jäästä tehdyt seinämät pitävät huoneen sisälämpötilan miellyttävänä, vaikka ulkona paukkuisi ennätyspakkaset. Yökaveriksi saa paksun talvimakuupussin, villaisen makuualustan sekä kuumaa juomaa. Elämyksen täydentää illallinen jääravintolassa. Ensi kesänä Torassiepissä voi viettää yönsä myös heinäladossa, kodassa tai eräkämpässä Pallas-Yllästunturin kansallispuiston suloisessa syleilyssä. Luontoystävällisyys ja eettisyys ovat läsnä kaikessa toiminnassa – niin myös Torassiepin ravintolamaailmassa, jossa tarjoillaan ainoastaan puhdasta luomu- ja lähiruokaa lappilaisia raaka-aineita kunnioittaen.

Elämysretkille myös ilman isoa ryhmää Lapin luonto ja kansallispuiston läsnäolo luovat upeat puitteet omatoimiseen ulkoiluun. Harrinivan safaripalvelut ovat saatavilla myös Torassiepissä joko yksittäin tai erilaisia seikkailuelämyksiä yhdistellen. – Viikko-ohjelman ansiosta retkille voi osallistua myös yksin tai kaverin kanssa, Pietikäinen esittelee. Husky- ja porosafareita järjestetään paitsi päiväsaikaan, myös yöllä. Revontulisafareille lähdetään illallisen jälkeen otsalampuin varustautuneina. – Torassieppi on erinomainen kohde revontulimatkailuun, sillä toisin kuin vilkkaissa hiihtokeskuksissa, erämaaluonnon keskellä ei valosaastetta tunneta, Pietikäinen tiivistää. www.harriniva.fi

äännekohta Riikka Holopaisen elämässä sattui työmatkalla Siperiassa. Holopaiselta kysyttiin, mitä hän tekisi, jos olisi unelmiensa työssä. Vastaus siinsi kirkkaana mielessä, ja Siperiasta palattuaan hän ottikin ensimmäisen askeleen kohti eräoppaan uraa. Saana Jaakkola

Riikka Holopainen

Eräretkeily Willijoki

luottaa Lapin taikaan myös sesonkien välissä Eräretkeily Willijoki auttaa matkailijoita löytämään Lapista sitä, mitä Holopainen itse lähti etsimään ja löysikin – yhteyttä luontoon. Kotipaikka on Yli-Muoniossa, mutta Holopainen matkaa usein sinne, missä häntä tarvitaan, koko käsivarren mitalla Pallakselta Kilpisjärvelle. Talvikauden suosikkeja ovat yhden tai useamman päivän hiihtoretket ja lumikenkävaellukset. Kesällä patikoidaan, pyöräillään ja melotaan. Kalastusoppaan tutkintoa parhaillaan opiskeleva Holopainen suunnittelee, että tulevaisuudessa Willijoen retkillä myös narrataan kaloja nykyistä useammin. Yhä enemmän retkien aiheina kiinnostavat luonnon omat antimet, yrtit ja marjat, sekä valokuvaus-, erätaito- ja eräruokaretket, joita järjestetään ympäri vuoden. Luonnonläheisten elämysten äärellä Enontekiön Hetta lähiympäristöineen on yksi monista upeista retkeilykohteista, jonne Holopainen suuntaa ryhmien kanssa. Retkillä vieraillaan Tunturi-Lapin luontokeskuksessa, näköalapaikoilla ja lintutorneilla, huskytarhoilla ja porotiloilla.

Halti Saana Kilpisjärvi

Kaaresuvanto

Enontekiö (Hetta) Pallas

Muonio – Vaellusosuudet ovat usein lyhyitä ja helppokulkuisia. Moni ryhmä ei edes halua vaeltaa, vaan Lapista haetaan erilaisia elämyksiä. Lettujen paistoa laavunuotiolla tai nokipannukahvit luonnon helmassa erämaan hiljaisuudessa, Holopainen kertoo. Ihastu Lappiin sesonkien ulkopuolella Holopainen toivoo, että matkailijat heräisivät Lapin tarjoamiin mahdollisuuksiin myös perinteisten sesonkien ulkopuolella. Toukokuu ja lokakuu ovat hänen mielestään aivan liian aliarvostettuja ajankohtia Lapin lomalle. – Toukokuussa on usein loistavat hiihto- ja lumikenkäilykelit, sillä tuntureilla on edelleen lunta. Aurinko lämmittää jo mukavasti, ja illat ovat valoisia.

Levi

Äkäslompolo Ylläs

Kolari Kolari Hän huomauttaa, että muuttolinnut saapuvat pohjoisimpaan Lappiin touko–kesäkuussa. Se on mitä mainiota aikaa lintujen bongailuun. Pello Syyskauden sesonki keskittyy Napapiiri syyskuuhun, jolloin Lapissa on paljon turisteja. Holopainen suositteleekinYlitornio harkitsemaan Lapin lomaa lokakuussa.

HAAPARANTA TORNIO – Lokakuu on monena vuonna ollut valtavan kaunis. Revontulia näkyy lähes joka yö, ja illat ovat kirkkaita. Maa on routainen, mutta ilma ei vielä ole liian kylmä vaellukselle, Holopainen tiivistää. www.willijoki.fi

www.kotimaassa.fi

Revontultentie

Sioskoski. Kuva: Timo Oksanen

TosiLappi on Enontekiöllä Halti Saana Kilpisjärvi

Kaaresuvanto

Enontekiö (Hetta) Pallas

Muonio

S Olet jo tunturissa Suomen tuntureista yli 60 % on Enontekiön kunnan alueella, samoin maamme kaikki yli 1000-metriset huiput – tunnetuimmat niistä pyhinäkin pidetyt muinaiset Halti ja Saana. Enontekiöllä tuntureiden täyttämä erämaa on aivan nurkan takana, se syleilee kuntaa jokaisesta ilmansuunnasta ja antaa Enontekiölle ominaisleiman, jota ei voi jäljitellä. Kunnan pinta-alasta yli 75 prosenttia onkin kansallis- ja luonnonpuistoalueita. Enontekiön luonto tarjoaa koettavaa vuoden ympäri. Talvisten tuntureiden hiljaisuus vaihtuu keväällä sulavien purojen helinään ja kesän valoisat yöt muuttuvat syksyn tullen ruskan loistoon tuhansissa väreissä. Lapin ainutlaatuiseen luontoon ja kulttuuriin pääsee Enontekiöllä tutustumaan omakohtaisesti, ja lisätietoa tarjoavat alueen luontokeskukset.

iellä, missä Suomi-neidon käsivarsi pistää kohti Norjaa ja Ruotsia, sijaitsee Enontekiön erämaa, tuntureiden valtakunta. Matleena Ikonen

Kilpisjärven maisemissa kulkevat Käsivarren erämaa-alueen reitit noudattelevat muinaisia kulkureittejä alueella, jonne varhaisimmat asukkaat saapuivat pian mannerjään vetäydyttyä. Alueella korkeuserot ovat suuria ja maasto paikoin vaikeakulkuista, mutta vaivannäkö kannattaa: yli tuhannen metrin korkeuteen kohoavat tunturit paljakkoineen ja upeine vuoristokasveineen ovat harvinaista herkkua, jota ei kohtaa muualla.

Enontekiön monista retkeilyreiteistä suosituimpia ovat Hetan alueen Hetta-Pallasreitti sekä Käsivarren erämaa-alueen reitit Kilpisjärvellä. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston maisemissa kulkeva Hetta-Pallasreitti linjattiin jo 1930-luvulla ja on siitä asti houkutellut matkailijoita nauttimaan Lapin luonnosta. Reitti kuljettaa kulkijan yli tuntureiden ja poikkeaa välillä alas kuruihin – vain noustakseen jälleen tunturin laelle, josta avautuu henkeäsalpaava näky yli kansallispuistoalueen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Äkäslompolo Ylläs

Kolari Kolari Kolmen valtakunnan rajalla Ainutlaatuinen on myös kolmen valtakunPello nan rajapyykki Mallan luonnonpuistossa Napapiiri Kilpisjärvellä. Koltapahtajärven keinotekoiseen saareen pystytetty rajapyykki Ylitornio seisoo paikalla, jossa Suomen, Ruotsin ja Norjan rajat kohtaavat. Rajapyykille pääsee kesäisin Kilpisjärven kylästä Malla-laivallaTORNIO HAAPARANTA Koltalahteen, josta on noin kolmen kilometrin kävely pyykille. Pyykille voi myös kävellä Mallan luonnonpuiston halki, jolloin matkaa kertyy 11 kilometriä. Rajapyykin saa vapaasti kiertää, jos mukana ei ole tullattavia tavaroita. Pohjoismaiden kansalaisilla ei tarvitse olla mukana edes passia. www.tosilappi.fi

Tunturin laelle ja alas kuruun

Kilpisjärvi ruska aikaan. Kuva: Tapio Huttunen

Levi

unturijonojen kehystämissä maisemissa Vuontisjärven rannalla, kaukana yökerhojen jumputuksesta, piilee täydellinen rauhan ja kiireettömyyden tyyssija. Etäisen ja rauhaisan sijaintinsa ansiosta Tunturihotelli Vuontispirtti on erityisesti ryhmämatkalaisten suosiossa. Majoitustilaa on yhteensä 158 vieraalle, ja suuri ravintolasali, kokous- ja takkahuoneet sekä pihapiirin Vuontiskota tarjoavat tunnelmalliset puitteet illanviettoon ja erilaisiin tilaisuuksiin oman ryhmän kesken. Ei kisailua ruokakellon kanssa Vuontispirtin noutopöydät notkuvat kodinomaisista herkuista. – Me haluamme pitää ruokamme kotimaisena, kotoisena ja terveellisenä, lappilaisia perinteitä kunnioittaen, esittelee toimitusjohtaja Eija Saatio.

Aamiaispöydästä vieraat voivat rakennella itselleen mieluisat ja maistuvat retkieväät. Päivällinen on katettuna useamman tunnin, joten tuntureilta ei turhaan tarvitse kiiruhtaa patojen äärelle. – Ruokalistat suunnitellaan niin, että jokainen ryhmä saa varmasti lomansa aikana poronkäristystä ja pottumuusia, Saatio lupaa. Vuontispirtin pitkät sauna-ajat ovat ryhmämatkalaisten mieleen. Saunat lämpenevät joka päivä kello 15 ja pysyvät päällä iltakahdeksaan asti. Luontokuvia, yhteislaulua ja kotailtoja Vuontispirtin iltaohjelmaan ovat kaikki vieraat tervetulleita. – Paikallinen monilahjakkuus Tomi Valo on taitava valokuvaaja ja trubaduuri. Luontokuvailloissa hän esittelee upeita otoksiaan revontulista ja Lapin lumoavasta luonnosta. Lisäksi hän isännöi viikoittaisia yhteislauluiltoja, Saatio kertoo. Perjantain perinteisessä kotaillassa paistetaan lettuja, grillataan makkaraa ja nautitaan nokipannukahvia tarinoiden äärellä.

Viikkomessuun hiljennytään Vuontispirtillä torstaisin aina hotellin ollessa avoinna. Sesonkiaikoina viikkopappi pitää päivittäin kaikille vieraille avoimen aamu- ja iltahartauden. Lapin luonto on läsnä kaikkialla Tuntureilla vallitseva hiljaisuus on uskomatonta. Lapin lomalla parasta on täydellinen rauha ja kiireettömyys – luonto on läsnä kaikkialla vuodenaikaan katsomatta, ja siitä voi nauttia niin monella eri tapaa. Hiihtoladuilla, vaelluspoluilla, Vuontisjärven jäällä tai laineilla, porosafarilla tai ihan vaan Vuontispirtin pihamaalla revontulten loisteessa tähtitaivaan alla. www.vuontispirtti.fi

kiireettömyyden keskipisteessä Tunturihotelli Saana Jaakkola

Tunturihotelli Vuontispirtti

www.kotimaassa.fi

Revontultentie

elvi ja Jukka Näkin isännöimä lomakylä Hetan Kota tarjoaa mökki- ja huonemajoitusta Enontekiöllä upean Ounasjärven rannalla. Hetan Kodan hauskanmalliset mökit kohoavat kilpaa puiden latvustojen kanssa Hetta-Pallas-vaellusreitin patikointipolkujen ja hiihtolatujen varrella. Saana Jaakkola

Helvi Näkki

Vuodesta 2009 Lapin matkaajia kestinnyt isäntäpari ei ole unohtanut 60-luvulla kristilliseksi leirikeskukseksi perustetun Hetan Kodan juuria. Pari vuotta sitten käyttöön siunattiin 35 hengelle sopiva idyllinen kappeli, jossa onnistuu mainiosti pienten perhejuhlien vietto.

Hetan Kodan

hellässä huomassa

– Kappeli on varmasti uniikki, sillä se rakennettiin vanhasta grillikodasta. Se on otollinen paikka rauhoittua, ja onhan kappelissa muutama onnellinen pari vihittykin, Jukka Näkki kertoo. Hetan Kodan ruokailutilat muuntautuvat juhliin ja kokouksiin. Pihapiirissä on myös 40 hengen Lapin laavu, jossa voi istua iltaa vaikkapa lettukestien tai makkaranpaiston merkeissä.

Autonsiirtopalvelu auttaa ajopelin kanssa Hetta on puhtaasta ilmasta nauttivan ulkoilijan unelmakohde – hoidettuja latuja kulkee talvisin 120 kilometrin edestä, ja Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tuntureilla ja kuruilla kiemurtelevien vaellusreittien varsilla näköalat ovat henkeäsalpaavan kauniit.

retkeilijän kelpaa Hetan Kodan ympärivuotinen autonsiirtopalvelu tekee retkeilyreitin suunnittelusta vaivatonta.

Lomapaketit räätälöidysti ryhmille

Hetan Kota järjestää ryhmille täyden palvelun lomapaketteja oheisohjelmineen ja opaspalveluineen toiveiden mukaan. Yhteistyö Metsähallituksen sekä paikallisten palveluntarjoajien kanssa mahdollistaa laajan valikoiman erilaisia aktiviteetteja huskyvaljakkoajeluista moottorikelkka- ja porosafareihin.

– Noudamme auton vaelluksen lähtöpisteestä lomakylään, jossa retken päätteeksi odottaakin lämmin sauna, päivällinen ja pehmeä peti. Seuraavana päivänä retkeä voi jatkaa haluamaansa suuntaan, me viemme auton valmiiksi määränpäähän, Näkki esittelee. Lomakylän sijainti Ounasjärven ja Ounasjoen risteämässä takaa uskomattoman upeat melontareitit ja kalastusretket jylhien tunturien koristamissa maisemissa. Kesä- ja syyskaudella Hetan Kodan venekuljetuspalvelu noutaa retkeilijät iltasaunaan myös vastarannalta.

Jaksamisen takaa tietenkin perinteinen lappilainen täysihoito – ravitseva aamiainen, reippailijan retkieväät, herkullinen päivällinen sekä iltakahvit. www.hetankota.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

ussan Tupa on kodikas hotelli Enontekiön kuntakeskuksessa Hetassa. Pitkien perinteiden perheyrityksen omistukseen kuuluu myös Ounasjärven rannalla sijaitseva elämyskeskus ja tilausravintola Vuollikka noin viiden kilometrin päässä hotellista. Saana Jaakkola

Jussan Tupa

– monien mahdollisuuksien majapaikka Vuollikka.

Hotellivieraiden käytössä on asiakassaunat sekä uima-allas. Tilaussaunan yhteydessä on sekä kokouskäyttöön että rentoon illanviettoon soveltuva takkahuone. Keskeisen sijainnin ansiosta Hetan palvelut sekä pohjoisen parhaat ulkoilumahdollisuudet ovat helposti hotellivieraiden saavutettavissa – hiihtoladuille ja vaellusreiteille pääsee suoraan hotellin pihamaalta. Hotellilta voi vuokrata välineitä omatoimiseen ulkoiluun.

Halti Saana Kilpisjärvi

Kaaresuvanto

Enontekiö (Hetta) Pallas

Muonio

Isojen elämysten Vuollikka Levi

Äkäslompolo Ylläs

Kolari Kolari Monipuolinen perhehotelli Alkuperäisen isännän mukaan nimensä saanut Jussan Tupa on muuttunut paljon siitä, kun se vuonna 1962 aloitti toimintansa pienenä kotileipomona. Tiloja laajennettiin hiljalleen kysynnän kasvun myötä – ensin leipomon yhteyteen perustettiin konditoria, pian tarvetta oli myös baarille. Ei aikaakaan, kun samassa kiinteistössä toimikin jo matkustajakoti, joka restauroitiin hotelliksi 1980-luvulla.

Pello

Tänä päivänä Jussan Tuvan toimintaa Napapiiri pyöritetään jo toisessa polvessa neljän sisaruksen voimin. Pienestä matkustajakoYlitornio dista on kuoriutunut viihtyisä 32 huoneen hotelli, jonka ympäri vuoden avoinna oleva à la carte -ravintola tarjoilee paitsi perinteisiä HAAPARANTA TORNIO lappilaisia herkkuja, myös kansainvälisiä makuelämyksiä. Sesonkiaikoina Jussan Tuvan ravintolaan katetaan monipuolinen lounaspöytä.

Tunnelmallinen 150-paikkainen tilausravintola Vuollikka ja sen pihapiirissä sijaitseva 30 hengen laavu rakennettiin vuonna 2006 Ounasjärven rantaan juhlienviettopaikaksi ja elämysretkien tukikohdaksi. Vuollikassa voi isompikin ryhmä viettää seikkailuntäyteisen päivän keskellä lumoavinta luontoa. Yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa Vuollikassa järjestetään muun muassa husky-, poroja hevosvaljakkoajelua. Päivän voi viettää myös moottorikelkkaillen – Enontekiöllä kulkee kelkkauria jopa 600 kilometrin edestä. Mukavaa vaihtelua hiihtoretkille tuovat myös pilkkikalastus, potkukelkkailu, retkiluistelu tai vaikkapa vauhdikas päivä pulkkamäessä. Hetassa sijaitsee myös pieni laskettelukeskus. www.jussantupa.fi

www.kotimaassa.fi

Revontultentie

apin vanhimmassa matkailuyrityksessä vaalitaan majatalon pidon perinteitä jo neljännessä polvessa. Hotelli Hetan Majatalo tunnetaan erityisen hyvin maankuulusta pitopöydästään, jonka herkkujen ääreen saavutaan varta vasten pitkienkin matkojen päästä, vuodesta toiseen. Saana Jaakkola

Hotelli Hetan Majatalo

Hetan Majatalon ainutlaatuisuus

Majatalon Tiina

piilee pitkissä perinteissä Tiina Vuontisjärvi on asunut Majatalon mäellä pikkutytöstä asti. Ei siis ihme, että Hetan Majatalossa tunnelma on aidosti kodinomainen ja majoittujat saavat nauttia ainutlaatuisesta vieraanvaraisuudesta. Hotellin kaikki toimet aina ruoanlaitosta hanttihommiin hoidetaan perheenjäsenten voimin. Vuontisjärven perheelle majatalon pito on elämäntapa, josta on helppo olla ylpeä. Keskeinen sijainti Enontekiön Hetassa avaa portit moneen suuntaan – vaellusretkille tuntureille, Hetan hoidetuille hiihtoladuille tai päiväretkelle Norjan vuonoille. Opaskin löytyy talon puolesta, tai ainakin päivän seikkailuihin tarjotaan avuliaat ohjeet ja parhaat paikallisvinkit.

Ajomatkan arvoinen ruokapöytä Hetan Majatalon lappilainen pitopöytä katetaan tunnelmalliseen 40-luvun ruokapirttiin. Ruoanlaittoon paneudutaan tunteella – niin raaka-aineissa kuin valmistustavoissa arvostetaan luonnollisuutta ja aitoutta. – Reseptit ovat peruja Maija-ämmin ajoilta – ne on opittu emännän olan takaa kurkkimalla, ja ovat näin periytyneet polvelta toiselle, Vuontisjärvi kertoo. – Poron jauhemaksapihvit on erityisen suosittu erikoisuus. Perinteinen, mutta nykypäivänä yllättävän harvinainen herkku, hän lisää.

Toki tarjolla on myös tuttuja makuelämyksiä kuten lohta eri muodoissa, paistettua siikaa, poronkäristystä puolukkahillon kera sekä tattimuhennosta. Aterian kruunaa runsas ja monipuolinen salaattipöytä sekä Majatalon maukas kotikalja. Aikamatka talon ja Lapin historiaan Nykyaikaisin mukavuuksin varustellut hotellihuoneet sekä majatalon makuuhuoneet huokuvat kodinomaista tunnelmaa. Majoittujien käytössä on myös kuntosali, saunat, minikirjasto, viihtyisät oleskelu- ja kokoustilat, lappilainen matkamuistonurkkaus ja muita oheispalveluja Takapihan tunnelmallisessa kodassa istuskellaan iltaa nokipannukahvin, lettujen ja uskomattomien tarinoiden merkeissä – ne eivät neljännen polven majatalosta lopu kesken. Toisen polven isäntä, Vuontis-Kalle nimeltään, oli legendaarinen tarinankertoja. Jälkipolvet ovat keränneet äijiksi kutsutun isoisän tarinoita yksiin kansiin sekä omaksi että vieraiden iloksi. www.hetan-majatalo.fi

Majatalon hotellihuoneet huokuvat kodinomaista tunnelmaa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

ILMOITUS

Ounasloman huviloissa hirsiseinät luovat kodikkaan tunnelman

Ounasloma – tasoa ja perinteitä

Saavun joulukuisena iltana Enontekiön kirkonkylään Hettaan. Keskustan tuntumassa poikkean päätieltä 200 metriä jäälyhtyjen viitoittamaa kujaa pitkin, lumisia puita ihaillen. Olen Ounasloman huvilakylässä. Lukuisat valosarjat luovat himmeän, jouluisen tunnelman. Tapaan huviloiden omistajan ja itseään isännäksi tituleeraavan Alpo Vuontisjärven, 3. polven matkailuyrittäjän, jolla on jo apunaan suvun 4. polvi. Siirrymme jutustelemaan huvilan takkatulen lämpöön.

”Myös kirkonkylätasoiset palvelut ja ympäröivä upea, koskematon ja helppokulkuinen luonto saavat vieraamme aina palaamaan. Keväällä kolmella latutampparilla hoidettu latuverkko on aivan kullanarvoinen. Hiihtokausi Enontekiöllä -Suomen korkeimmalla sijaitsevassa kunnassa- jatkuu pitkälle Vapun yli. Tuolloin päivällä on mittaa yli 20 tuntia ja hinnat alimmillaan, suosittelen”, kuvailee Alpo innostuneesti.

Kesän valoa, ruskan loistoa Myös kesästä ja ruskasta Alpolla on vain hyvää kerrottavaa. ”Kesäisin lähialueen lukuisat kalaisat joet ja kävelyreitit antavat lo- Ruskan loistoa malle sisältöä, samoin sijaintimme vain 37 km Norjan rajasta. Ohjeistamallamme päiväretkellä he voivat nähdä vuoria ja vuonoja, vesiputouksia ja jäätiköitä sekä uida ja kalastaa maksutta Jäämeressä. Ruskaretki tunturiylängön yli Altaan (400 km, 6-9 h), maiJäämeren rantaan on vain semana vain ruskan runsaan 2 tunnin ajo! värjäämiä rinteitä ja tunturikoivikoita, ei juurikaan havupuita. Ainutlaatuinen kokemus!”

Uimarannalla odottaa 4 venettä, kuhunkin sopii 4 henkeä ”Huvilakylässä on luonnon ympäröimänä 13 hirsihuvilaa kaikin mukavuuksin, kaikissa mm. moderni keittiö, sauna, tv/radio, internet, petipaikkoja 5 tai 9 hengelle 1-2 makuuhuoneessa ja 1-2 parvella. Vuorokausihinta määräytyy henkilömäärän mukaan ja alenee oleskelun pidetessä. Asiakastyytyväisyys on huippuluokkaa (booking-arviot 9.2), minkä vuoksi luottoluokituskin on AAA”, luettelee Alpo. Vieraiden ylistykset vieraskirjassa, samoin kuin kotisivuilla www.ounasloma.fi, vahvistavat tyytyväisyyden.

Lepoa ja toimintaa

Lähteissä minut valtaa tunne, että Ounaslomaan on palattava, ehkäpä jokaisena kuutena vuodenaikana.

”Alueen itärajana on Närpistöjoki, ja etelässä rajoitumme Ounasjärveen, johon meillä on upea hiekkaranta maksuttomine veneineen. Lisäksi polkupyörät, potkurit ja kartat annamme maksutta käyttöön”, kehuu Alpo.

www.ounasloma.fi

www.kotimaassa.fi

Revontultentie

Järämä muistuttaa Lapin sodasta

ärämän linnoitusalue sijaitsee Enontekiöllä, noin 20 km Karesuvannon kylästä Kilpisjärvelle päin. Suurimmaksi osaksi kallioon louhittu alue on rakennettu Käsivarren kapeimpaan kohtaan vuonna 1944 osaksi Pohjoisen Jäämeren alueen satamien suojausta. Ahti Oksman

Jukka Feodoroff

Suomen ja Neuvostoliiton välillä 4.9.1944 solmitun aselevon jälkeen syttyi Lapin sota, jolloin Saksan armeija vetäytyi taistellen suomalaisjoukkojen tieltä pohjoiseen turvautuen samalla poltetun maan taktiikkaan. Saksan 20. Vuoristoarmeija 7. divisioonan miehittäessä Järämän linnoitusalueen 12 000 saksalaissotilasta asettui asemiin. Suomalaisjoukot asettuivat Markkinan kylään, noin 8 kilometrin päähän saksalaisista, mutta varsinaisia taisteluja joukkojen välillä ei ollut. Tammikuussa 1945 saksalaiset jatkoivat vetäytymistään ja siirtyivät Kilpisjärvelle. Huhtikuussa Vuoristoarmeija jätti Kilpisjärvenkin ja poistui Norjan puolelle,

Järämää oli rakentamassa arviolta jopa kolmetuhatta miestä. Saksalaisten rakentajapioneerien ja siviilirakentajien lisäksi töissä oli sotavankeja, joiden oletetaan olleen pääasiassa venäläisiä. Linnoituksen avulla Lapissa Neuvostoliittoa vastaan taisteleva Saksan armeija pyrki varmistamaan joukkojensa kulun Jäämerelle ja Pohjois-Norjan satamiin, mikäli Neuvostoliitto onnistuisi valloittamaan Suomen. Yhtenäisiä linnoitteita rakennettiin Käsivarren poikki noin 25 kilometrin matkalle. Niiden lisäksi rakennettiin 50 km juoksu- ja yhdyshautoja sekä sadoittain korsuja, panssari-, raketinheitin- ja konekivääripesäkkeitä sekä ampumaulokkeita.

ja 27.4.1945 Suomen lippu nostettiin Lapin sodan päättymisen merkiksi Kolmen valtakunnan rajapyykille. Muistona jälkipolville Järämän linnoitusalueelle on pyritty rekonstruoimaan yksi kustakin alueella olevasta pesäke- ja korsutyyppistä. Nähtävänä on kunnostettuja tai uudelleenrakennettuja korsuja ja taisteluhautoihin liittyviä erityyppisiä asepesäkkeitä, muutama entisöity raskasasepesäke sekä uudelleenrakennettuja erilaisia tähtäys- ja tulenjohtopesäkkeitä. Taistelu-, yhdys- ja ryömintähautoja entisöity yhteensä 1209 juoksumetriä. Alueen etelälaidalla on vuonna 1997 valmistunut museo, jonka pysyvän näyttely Sota-aika Tunturi-Lapissa esittelee Lapin sodan aikaisia tapahtumia ja esineistöä sekä siviiliväestön evakuointia ja jälleenrakennustyötä. Museon yhteydessä on kahvio. Ensi kesänä linnoitusalue on avoinna 14.6.–30.9. tiistaista lauantaihin, ja paikalla on tuolloin myös opas, joka osaa kertoa tarkemmin alueesta ja sen historiasta. http://jaramanlinnoitus.blogspot.fi

Halti Saana Kilpisjärvi

Kaaresuvanto

Enontekiö (Hetta) Pallas

Muonio

Äkäslompolo Ylläs

Kolari Kolari Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Levi

58 Pello

Näyttely nuoruudesta Kouvolassa 1960-1980 -luvuilla 9.10.2016 asti

Seppälän parkissa 1970-luvulla Kuva: Veli Vartiala

Taidemuseossa 28.1.-24.4.2016: Samuli Heimonen Näin kauniina päivänä ei voi sattua mitään pahaa Varuskuntakatu 11, Kouvola-talo Avoinna ti–pe 11–18, la–su 12–17 Liput 7/5 €, yhteislippu 11/8 € alle 18-vuotiaat vapaa pääsy

www.poikilo.fi

poliisimuseo.fi

POLIISIN KOKO HISTORIA

ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY Vaajakatu 2, TAMPERE

www.kotimaassa.fi

Museot Revontultentie ja näyttelyt

narissa Juutuanjoen rannalla sijaitseva saamelaiskulttuurikeskus Sajos on Suomen saamelaisten itsehallinnon ja saamelaisen kulttuurin symboli.

inen va: Terhi Tuov Duodji Shop. Ku Nelisen vuotta sitten valmistuneen Sajoksen tarkoituksena on sekä vaalia perinteistä saamelaista kulttuuria että kehittää ja uudistaa saamelaista yhteiskuntaelämää. Sajoksen toiminnan ytimessä on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin Saamelaiskäräjät, joka vuokraa tiloja edelleen muille käyttäjille. Talon toinen pääkäyttäjä on Saamelaisalueen koulutuskeskus.

Ainutlaatuista arkkitehtuuria Oman kulttuurin kunnioittaminen ja ylläpitäminen on saamelaisille elintärkeää. Sajoksessa saamelaiskulttuuri näkyy konkreettisilla tavoilla. Oman historian ja perinteen arvostaminen näkyy jo arkkitehtuurissa: rakennuksen pohjamuoto on tähtimäinen, ja se on saanut inspiraatiota saamelaisista käyttöesineistä. Pohjan muodossa voi nähdä vaikka neljän tuulen lakin tai porontaljan. Saamelaiskulttuuri tulee iholle jo sisääntuloaulassa, jonka lasiseinälle on toteutettu taiteilija Marja Helanderin valokuvateos Tunturissa. Saamelaiskäräjien parlamenttisalin seinää taas koristaa Outi Pieskin saamelaisesineistöstä koostuva reliefi Virta-Emo-Maa. Myös saamelainen käsityö on arvossaan kulttuurikeskuksessa. Aulan näyttävissä lasivitriineissä on runsaasti esillä saamelaista käsityötä, ja käsitöitä on myytävänä myös Suomen saamelaiskäsityöyhdistyksen omistamassa käsityömyymälässä Duodji Shopissa. Aitojen saamelaiskäsitöiden lisäksi myymälässä myydään kirjoja ja musiikkia.

Opastettuna saamelaiskulttuurin ytimeen Sajos on tarkoitettu ensisijaisesti saamelaisten omaa käyttöä varten, mutta päätarkoituksensa ohella kulttuurikeskus tarjoaa

tasokkaiden tilojensa ansiosta erinomaiset mahdollisuudet järjestää esimerkiksi kokouksia, konsertteja ja teatteriesityksiä. Alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat tammikuussa ja musiikkifestivaali Ijahis idja elokuussa tuovat Sajokseen tuhansia saamelaisen ja muiden alkuperäiskansojen kulttuurin ystäviä. Saamelaiskulttuurikeskus Sajos on avoinna arkisin, ja sinne voi satunnainenkin matkailija poiketa – jos sattuu paikalle Saamelaiskäräjien istunnon aikaan, voi Sajoksen käytävillä nähdä värikkäitä perinteisiä Saamenpukuja, joita Saamelaiskäräjien edustajat usein istunnoissa käyttävät. Eniten talosta saa kuitenkin irti opastetuilla kierroksilla, joita ryhmille järjestetään tilauksesta. www.sajos.fi

Saamelaiskulttuuri elää

Sajoksessa Matleena Ikonen

Saamelaiskulttuurikeskus Sajos

Saamelais käräjät. Ku va: Terhi Tu ovinen

Sajos iltavalaistuksessa. Kuva: Mika Huisman

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Siida

johdattelee saamelaisten jalanjäljille Saana Jaakkola

aamelaiskulttuuri ja luonto ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Siksi on täysin luontaista, että Suomen saamelaisten kansallismuseo toimii yhdessä Metsähallituksen luontokeskuksen kanssa. Saamelaismuseo ja YläLapin luontokeskus Siida sijaitsee Inarissa, Suomen saamelaisalueen keskuksessa.

Saamelaismuseon ja luontokeskuksen näyttelyt kulkevat käsi kädessä toistensa kanssa – ne ovat yhtä erottamattomat kuin ovat saamelaiset ja luonto. Elävän tuntuiset jättiläiskuvat ja esineistö yhdistettynä luonnonmukaiseen valaistukseen ja äänimaailmaan saavat aikaan todentuntuisen retken alkuperäiskansan elämään. Perusnäyttelyjen lisäksi Siidan vaihtuvat näyttelyt tukevat luonnon ja kulttuurin välistä vuorovaikutusta vaihtelevasti valokuvin, veistoksin ja kädentaidoin. Kesäisin avoinna on myös ulkomuseo, jossa vieraat pääsevät tutustumaan aitoihin saamelaisasumuksiin sekä kivikauden aikaisiin löytöihin. Ulkomuseoalueen vaikuttavimpiin kohteisiin kuuluvat Tirron hirsirakennukset sekä

Saamelaismuseo Siida

1900-luvun alkuun käytössä ollut käräjätupa, jonka seinistä voi yhä erottaa tuomiotaan odottaneiden kaiverruksia.

Syväsukellus saamelaisuuteen Parhaan kosketuksen saamelaiskulttuuriin saa asiantuntevan oppaan johdolla. Siidassa on kolme sisällöltään erilaista, erityisesti ryhmille suunniteltua opastusta. Perusnäyttelyihin perehdyttävää opastusta järjestetään ympäri vuoden. Kesällä ulkomuseon aukioloaikoina teemaopastuksen turvin matkataan ajassa 150 vuotta taaksepäin Tirron tilalle, jossa 1800-luvun saamelaiset hankkivat elantonsa maatalouden, metsästyksen ja kalastuksen kautta. Kierrokseen voidaan yhdistää myös askartelua oppaan johdolla. – Kolmas opastuksemme on Bures boahtin -hetki, joka alkaa hauskalla saamen kielen ja kulttuurin oppitunnilla. Opastus on todella suosittu leirikouluryhmien keskuudessa, mutta oppitunnilla viihtyvät myös aikuisryhmät, suunnittelija Ida Ikonen kertoo.

Luonto on läsnä myös lounaalla Siidassa matkailijoita palvelevat lisäksi Inarin kunnan matkailuinfo sekä luontokeskuksen retkeilyneuvonta, josta saa ympärivuotista opastusta Utsjoen ja Inarin alueen upeisiin kansallispuistoihin ja luontokohteisiin. Kahvila-ravintola Sarrit palvelee Siidan toisessa kerroksessa. Sekä lounaspöydässä että kahvilan suolaisissa ja makeissa herkuissa korostuvat pohjoisen luonnon puhtaat maut ja raaka-aineet. Ryhmille voidaan varauksesta järjestää ruokailu myös pihan kammissa. www.siida.fi

Oppitunnin päätteeksi tutustutaan Siidan näyttelyihin yhdessä oppaan kanssa.

www.kotimaassa.fi

Museot Revontultentie ja näyttelyt

irkanmaalle, Kangasalan keskustaan reilu vuosi sitten valmistuneessa Kangasala-talossa aloitti toimintansa myös taidemuseo, joka kantaa professori, kuvanveistäjä Kimmo Pyykön nimeä. Vuonna 1940 syntynyt taiteilija vietti seudulla lapsuutensa ja nuoruutensa, ja museon kokoelma koostuu hänen tuotannostaan ja arkistoaineistostaan.

Taidetta Kangasalla Eeva Oksman

Kimmo Pyykkö -taidemuseo on esteetön, vaikka 450 neliön näyttelytilat sijoittuvatkin kolmeen kerrokseen. Museon kolmannessa kerroksessa on pysyvä näyttely, ja kahdessa alemmassa kerroksessa on vuoroin Kimmo Pyykön tuotannon teemanäyttelyjä ja nykytaiteilijoiden kutsunäyttelyjä.

Materiaaleilla kautensa Museon pysyvä näyttely Pitkän matkan ateljee rakentuu Kimmo Pyykön alkuperäisdokumenttien, digitoidun aineiston ja taideteosten vuoropuhelusta. Pyykön teoksia teemoittavat yhteiskunnallinen vaikuttaminen, vallankäyttö, ihmisyyden pohdinta, elämän kulminaatiopisteet ja ajan kulku.

Kimmo Pyykkö on pitkän uransa aikana pitänyt noin 40 yksityisnäyttelyä sekä osallistunut runsaasti yhteisnäyttelyihin. Pyykön teoksia on lukuisissa julkisissa kokoelmissa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Pyykkö on toiminut kuvanveiston opettajana Taideteollisessa oppilaitoksessa ja Suomen Taideakatemian koulussa, nykyisessä Kuvataideakatemiassa.

Kimmo Pyykön työskentelylle on ollut tyypillistä työstettävään materiaaliin liittyvät kaudet. Hänen ensimmäiset veistoksensa valmistuivat rautaromusta, ja sen jälkeen veistosmateriaaleina ovat olleet valurauta, lentokonemateriaali ja alumiini. Suomalaisen puun ohella oma aikansa oli myös afrikkalaisella bongossi-puulla. Vain pronssi on säilynyt teosmateriaalina alusta alkaen. Kimmo Pyykön taidetta on esillä Kangasala-talossa myös taidemuseon ulkopuolella. Rakennuksen ulkoseinässä on pronssinen teos Elämänkaari, Kangasala-talon aulassa on kolmiosainen, teräksinen Libretto ja Kangasala-salin seinässä, omassa syvennyksessään on reliefi Mielen maisema. Raili Tang: ”The Last Rose of Summer” 2014.Sekatekniikka paperille. Kuva: Patrik Rastenberger

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Pitkän matkan ateljee -näyttelyä. Oik. Kimmo Pyykkö: ”Omakuva” 1967, akvarelli. Kuvat: Jussi Koivunen

Kimmo Pyykkö: ”Jäähyväiset” 2012, pronssi. Kuva: Matti Wuorimaa

Raili Tangin värikylläisiä maalauksia Museon vaihtuvien näyttelyiden tiloissa nähdään 30.1.–21.8.2016 taidemaalari Raili Tangin (s. 1950) maalauksia esittelevä näyttely Ilolla ja intohimolla. Näyttely koostuu kahdestakymmenestä suurikokoisesta teoksesta 1980-luvulta tähän päivään asti. Abstraktit teokset ovat värikylläisiä akryyli- ja öljyvärimaalauksia sekä uusimpia paperipohjaisia kollaaseja.

Raili Tang: ”All Around My Hat” 2015, sekatekniikka kankaalle. Kuva: Patrik Rastenberger

Raili Tangin teoksissa ei ole varsinaisia kuva-aiheita. Usein hänen maalauksensa saavat kimmokkeen ympäristön virikkeistä tai maalipurkista. Luonto, valo ja vuodenajat ovat aina innoittaneet häntä kaikkein eniten.

Tang tavoittelee maalauksissaan kauneutta, jota hän näkee myös epätavallisissa paikoissa, kuten kauhtuneissa pinnoissa, teollisuusalueen maailmassa tai vaikkapa ruokakaupan leikkeletiskien värimaailmassa. – Maalausprosessi on kuitenkin se juttu, intuitiivinen työskentely. Materiaalin ja värinkäyttö ei ole itsetarkoitus, jotain aina haluan sanoa, painottaa Tang.

Raili Tang ”Let There Be Drum s, 2014 Kuva: Viola Nyg . ren

Helsingissä asuva ja työskentelevä Raili Tang valmistui taidemaalariksi Kuvataideakatemiasta vuonna 1979, mutta opiskeli sitä ennen myös vaatesuunnittelua. Uransa aikana hän on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä sekä osallistunut ryhmänäyttelyihin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tangin teoksia on monissa julkisissa ja yksityisissä kokoelmissa. Opettajana Raili Tang on toiminut sekä Taideteollisessa korkeakoulussa että Vapaassa taidekoulussa, Helsingissä. www.kimmopyykkotaidemuseo.fi

www.kotimaassa.fi

Museot Revontultentie ja näyttelyt

ara Hildénin taidemuseon tulevissa näyttelyissä Carolus Enckellin teokset ovat pelkistettyjä ja vähäeleisiä, kun taas kesäkuussa avautuvassa näyttelyssä nähdään Ron Mueckin hyperrealistisia veistoksia. Eeva Oksman

Sara Hildénin taidemuseo

Vuonna 1945 syntyneen taidemaalari Carolus Enckellin laaja takautuva näyttely esittelee taiteilijan maalauksia ja kolmiulotteisia teoksia 1960-luvun lopulta tähän päivään. Enckell on modernismin ja amerikkalaisen abstraktin taiteen perillinen. Hänen teoksiensa lähtökohtana on usein maisema, joka pelkistyy puhtaiksi väreiksi ja geometriaan perustuviksi sommitelmiksi ja pinnoiksi. Näyttelykokonaisuuteen valitut teokset edustavat Enckellin tuotannon tärkeimpiä teemoja, sarjallisuutta ja merkittäviä murroskohtia. – Enckellin teokset perustuvat usein väriin ja valoon, ja ne ovat hyvin vapaita tulkinnoille, toteaa kokoelmapäällikkö Sarianne Soikkonen. Hänen mukaansa taiteilija pyrkii

siihen, että väri voisi synnyttää katsojassa suoran kokemuksen ja herättää tunteita ilman tulkinnan tarvetta ja sanallistamista. – Teoksen voisi antaa toimia esimerkiksi mietiskelyn herättäjänä ortodoksisten ikonien tapaan, hän toteaa. Carolus Enckell on tehnyt maalausten ohella myös installaatioita ja veistosmaisia rakenteita. – Näyttelyssämme nähdään esimerkiksi kahdeksankulmainen rakenne maalauksineen, joka on viitteellinen luonnos ehdotuksesta, jolla Enckell osallistui Valamon luostarin kirjaston seinämaalauskilpailuun 1985 kertoo Soikkonen. Näyttely on avoinna 6.2.–15.5.2016.

Mittakaavalla leikkivä Mueck Ron Mueck (s. 1958) on maailmankuulu australialaissyntyinen kuvanveistäjä, joka vaikuttaa nykyisin Lontoossa. Hänen teoksiaan nähdään ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa 2.6.–16.10.2016 Sara Hildénin taidemuseon näyttelyssä, joka täyttää museon molemmat kerrokset.

Enckelliä ja Mueckia Sara Hildénin taidemuseossa

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Ennen taitelijauraansa Mueck toimi nukentekijänä sekä valmisti fotorealistisia malleja ja animatronic-hahmoja filmi- ja mainosteollisuuden käyttöön. Näitä taitoja hän hyödyntää myös taiteellisessa työskentelyssään luodessaan elävän tuntuisia, hyperrealistia veistoksia, jotka kuvaavat ihmistä ja ihmisyyttä. Vallitseva hetki on vangittu oivallisesti henkilöiden eleisiin ja ilmeisiin. – Veistokset ovat joko suuren suuria tai pienen pieniä, ei koskaan luonnollista kokoa, Soikkonen kertoo. Näyttelyssä on esillä kymmenkunta taitelijan tuotantoon kuuluvasta noin neljästäkymmenestä teoksesta. Tampereella nähdään muun muassa valtava pää, Mask II, sekä vastasyntynyttä esittävä teos A Girl, joka on pituudeltaan viisimetrinen. www.tampere.fi/sarahilden

Carolus Enckell: Taulun valo II (1979–80). Sara Hildénin säätiön kokoelma

alon taidemuseon ohjelmistossa on ollut vuodesta 2004 lähtien runsaasti valokuvan nimekkäitä tekijöitä. Keväällä 2016 vuorossa on merkittävän suomalaisen valokuvaajan Juha Metson ensimmäinen retrospektiivinen näyttely.

Juha Metson valokuvia

Veturitallissa Eeva Oksman

Juha Metson sarjasta Jää jää Ice Stay - Eis Bleib 2013 Alla Ester Helenius ”Kukka-asetelma” 1947, öljy kankaalle. Salon taidemuseo Veturitallin Ystävät ry:n kokoelma.

Salon taidemuseo Veturitalli

Salon Taidemuseo Veturitallin ja Lappeenrannan taidemuseon yhteistyössä tuottama Tunteella liikkeellä - Emotion in Motion -näyttely on esillä Salossa 30.1.– 15.5.2016 ja Lappeenrannassa 26.11.2016– 5.3.2017. Laaja, 150 teoksesta koostuva näyttely ilmentää Juha Metson (s. 1965) tuotannon monipuolisuutta. Näyttely koostuu valokuvista, kuvasarjoista, installaatioista, performanssivideoista ja musiikkivideoista neljältä eri vuosikymmeneltä. Kotkalainen Metso on menestynyt sekä kuvajournalistina että valokuvataiteilijana. Hän on kuvannut yli 60 maassa, varsinkin itärajan takana Karjalassa ja syvällä Venäjällä, mutta myös Afrikassa ja Afganistanissa. Tilattujen reportaasien rinnalla on aina kulkenut Metson oma taiteellisempi tuotanto. Juha Metso ilmaisee valokuvissaan ennen kaikkea kohteensa luonnetta, kuvasipa hän sitten ihmisiä, luontoa, eläimiä tai maisemaa. Jokainen kuva ilmentää myös häntä itseään. Usein hänen valokuviinsa sisältyy vahvoja tunnetiloja, komiikkaa ja itseironiaa. Juha Metson tuotantoa on ollut esillä lukuisissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä niin koti- kuin ulkomailla. Hänen laajan kirjatuotantonsa aiheina ovat olleet niin Metson tuntemat muusikot ja taiteilijat, kuten Ville Haapasalo ja Juice Leskinen, kuin Metsoa kiinnostavat alueet ja niiden ihmiset.

Ida Juha Metso 2014. Kuva:

Metso

Vuoden 2016 muut näyttelyt Kuvataiteilijat Matti Warén, Uuno Eskola, Viljo Hurme, Lyyli Säilä ja Ben Renvall vaikuttivat Salossa 1900-luvun alussa. Heidän teoksiaan on esillä Salon taidemuseossa 28.5.–9.10.2016 näyttely Lyyli Säilä, Uuno Eskola ja taiteilijatoverit tutustuttaa etenkin Eskolan ja Säilän tuotantoihin. Uuno Eskola (1889–1958) oli kuvataitelijana ekspressionisti, mutta hän oli myös kirjailija, teatterinohjaaja, lavastaja ja näyttelijä. Ohjasipa hän elokuviakin 1920-luvun lopussa. Sotien jälkeen hän teki julkisia mosaiikkiteoksia mm. kirkkoihin.

Salolainen taidemaalari Lyyli Säilä (1905–1967) tunnetaan etenkin kotiseutunsa näkymien kuvaajana, mutta hänen tuotantonsa käsittää myös runsaasti muotokuvia. Säilä vietti usein kesiään äitinsä kotiseudulla Kustavissa ja maalasi siellä Kustavi-aiheita. Veturitallin vuoden viimeinen näyttely Ester Helenius on esillä 22.10.2016– 22.1.2017, ja se esittelee etenkin herkistä henkilökuvistaan ja kukka-asetelmistaan tunnetun taidemaalari Ester Heleniuksen (1875–1955) teoksia. Näyttelyn on tuottanut Hämeenlinnan taidemuseo. www.salontaidemuseo.fi

www.kotimaassa.fi

Museot Revontultentie ja näyttelyt

Sinebrychoffin taidemuseo, Empiresali. Kuva: Arno de la Chapelle

Aikamatkalle

Sinebrychoffin panimosuvu P

aul Sinebrychoff aloitti taideharrastuksensa 1880-luvulla. Erityisenä mielenkiinnon kohteena olivat ruotsalaiset kuninkaallisten muotokuvat, miniatyyrit ja pastellimaalaukset. Saana Jaakkola

– Myöhemmin Sinebrychoff mieltyi erityisesti hollantilaiseen taiteeseen, yhä muotokuviin painottuen, kertoo museonjohtaja Kirsi Eskelinen. Sisustus yksityiskohtia myöten Kotimuseon huoneet edustavat kukin omaa tyylisuuntaansa, aina rokokoosta keisarilliseen empireen ja hollantilaisen barokkityylin koristamiin työhuoneeseen ja ruokasaliin.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Paul Sinebrychoff työhuoneessaan. Kuva: Signe Brander, Museovirasto. Sinebrychoffit lahjoittivat taidekokoelmansa valtiolle vuonna 1921. Yli 900 merkittävän teoksen lisäksi lahjoitus sisälsi runsaasti esineistöä jopa 1500-luvulta alkaen. Signe Branderin 1910-luvulla ottamien valokuvien ansiosta jokainen huonekalu on voitu sijoittaa alkuperäiselle paikalleen, ja sisustuksessa

on onnistuttu huomioimaan yksityiskohdat tapetteja ja verhoja myöten. – Paul ja Fanny Sinebrychoffin toiveena oli, että mahdollisimman moni saisi nauttia taidekokoelmasta. Ilmaisen sisäänpääsyn avulla haluamme toteuttaa heidän toiveensa, toteaa Eskelinen.

Sinebrychoffin taidemuseo julkisivu puistoon. Kuva: Arno de la Chapelle

un kotitaloon Sir Peter Lelyn teos: Elizabeth Wriothesley, Northumberlandin kreivitär.

Kurkistus pintaa syvemmälle Sinebrychoffin taidemuseossa on panostettu näyttelyn elävöittämiseen.

Fanny Grahn ja Paul Sinebrychoff kihlajaiskuvassa vuonna 1883. Kuva: Johannes Jaeger, Tukholma.

– Paulin työhuoneessa on esillä äärimmäisen harvinainen soiva pöytäkello. Kellosepän avustuksella onnistuimme nauhoittamaan 16 erilaista sävelmää, joita voi kuunnella yleisöpäätteen kautta, Eskelinen esittelee.

Kierrokselle isäntäväen johdolla

Toinen mielenkiintoinen esine on kustavilaisen salongin arvokkain huonekalu, koristeellinen kirjoituslipasto lukuisine salalokeroineen. Alun perin Kustaa III:n sisarelle kuuluneen lipaston kätköihin pääsee kurkistamaan yleisöpäätteen avulla.

Eskelinen suosittelee tutustumaan museoon opastetulla kierroksella, joita järjestetään myös pienille ryhmille. Täysin uutena elämyksenä voi museoon tutustua dramatisoidulla opastuksella talon emännän tai isännän johdolla.

Museonjohtaja Kirsi Eskelinen. Kuva: Pia Inberg/Fokus Media.

Sunnuntaisin kello 14 taidemuseossa järjestetään maksuttomia opastuksia. Mahdollisten poikkeuspäivien varalta kannattaa opastusten aikataulu varmistaa museon verkkosivuilta. Taidemuseon monipuolinen oheisohjelma täydentää jo ennestään mielenkiintoista vierailua. Konsertit, luennot sekä ensimmäisen kerroksen vaihtuvat näyttelyt antavat monta syytä palata museoon yhä uudelleen. www.sinebrychoffintaidemuseo.fi

www.kotimaassa.fi

Museot Revontultentie ja näyttelyt

Luolaleijona ja peurat takaa-ajo.

elsingin Luonnontieteellisessä museossa avautui marraskuun lopulla uusi pysyvä näyttely, Muutosta ilmassa. Näyttely havainnollistaa vaikuttavin keinoin ilmastonmuutoksia, nykyistä ja menneitä, sekä niiden vaikutusta Suomen luontoon. Saana Jaakkola

Luomus

Näyttelyn voimin

ilmastonmuutosta vastaan Näyttely on suunnattu erityisesti 12 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille kävijöille, mutta upeat rekonstruktiot sukupuuttoon kuolleista jättiläisnisäkkäistä sekä kivikauden ihmisten asumuksista hurmaavat nuoremmatkin kävijät, vaikka asiasisältö voikin vielä mennä yli ymmärryksen. Luonnontieteellisen keskusmuseon eli Luomuksen johtaja Leif Schulman uskoo, että näyttelyssä pääosaa esittävät villamammutit, villasarvikuonot, luolaleijona ja jättiläishirvi – viimeisimmän ilmastonmuutoksen häviäjät – vakuuttavat epäluuloisimmankin vieraan. – Enää ei tarvitse arvuutella, muuttuuko ilmastomme vai ei. Se on tieteellisesti todistettu fakta, ja näyttelyn avulla haluamme konkretisoida, mitä muutaman asteen lämpeneminen voi pahimmillaan saada aikaan, Schulman kuvaa.

Vielä ei ole liian myöhäistä! Muutosta ilmassa -näyttelyssä nostetaan esiin pienen pieniä asioita, joiden avulla jokainen voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun ihan tavallisessa arjessa.

Luomuksen joht aja Leif Schulm an.

– Vielä voimme toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Viimeksi vain viiden asteen muutos ilmaston lämpötilassa toi metsät mannerjäätiköiden tilalle ja hävitti isoja eläinlajeja muokaten elinympäristömme täysin uuteen uskoon. Mitä voikaan tapahtua tällä kerralla, Schulman arvuuttelee.

– Laaja yhteistyö on ollut äärimmäisen palkitsevaa. Näyttelyn toteutumisesta saamme kiittää montaa eri tahoa Mammutit dioraama. Helsingin yliopiston Vaikutukset ovat tutkijoista alkaen, Schulman toteaa. silminnähtävissä jo nyt. Etelä-Suomessa lumiset ja kylmät talvet ovat harvinaistuneet, ja keväisin muuttolinnut saapuvat ja kukat kukkivat entistä aikaisemmin.

Museo täynnä silkkaa asiaa Kyseessä on yli 10 vuotta kestänyt projekti. Luomus astui mukaan kuvioihin nelisen vuotta sitten yksityishenkilöiden perustaman Jääkausi ry:n otettua yhteyttä.

Aalto-yliopiston kanssa kehitettiin interaktiivinen peli, jota vieraat pääsevät kokeilemaan näyttelyyn tutustumisen yhteydessä. Ajattelemisen aihetta antavat myös museon Suomen ja koko maailman luonnosta sekä elämän historiasta kertovat näyttelyt, sanoo Schulman ja kehottaakin varaamaan museokäyntiin koko päivän. – Vaikka kyllä tunnissakin ehtii saamaan irti runsaasti tietoa ja elämyksiä, hän toteaa. www.luomus.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

eurekassa avautuu 9. helmikuuta pohjoismaisten tiedekeskusten yhteistyönä toteuttama Suksi Heurekaan! -näyttely, joka kutsuu kaikenikäiset ja -kokoiset vieraat tutustumaan talviurheilun ja talvisten ilmiöiden ihmeisiin.

Lähtikö lumet?

Suksi Heurekaan! Saana Jaakkola

Heureka

Talvilajien maailma hurmasi Kööpenhaminassa vuonna 2014 yli 184 000 kävijää. Heurekaan näyttely saapuu Bergenistä, jossa se on ollut valtavan suosion kohteena koko viime vuoden ajan. Näyttelysihteeri Päivi Garnerin mukaan Vantaalla kahteen kerrokseen levittäytyvä näyttely on heurekamaisen omaleimainen, vaikka näyttelykohteet pysyvät samoina.

Näyttelyn tarkoituksena on ennen kaikkea innostaa vieraita tutustumaan uusiin lajeihin ja jopa löytämään itselleen kokonaan uuden harrastuksen. Tärkeintä on yhdessä tekeminen ja hauskanpito, mutta Suksi Heurekaan! -näyttelyssä perheen, kaveriporukan ja iäkkäämmänkin ryhmän jäsenet voivat haastaa toisensa leikkimieliseen kisailuun.

Päästä adrenaliini valloilleen Garner kuvailee Suksi Heurekaan! -näyttelyä innostavana ja hyväntuulisena, mutta myös kisailuhenkeä herättelevänä kokonaisuutena. – Näyttelyn myötä arkajalkakin pääsee kokeilemaan mitä hurjempia talviurheilulajeja, joista ei tosielämässä uskaltaisi edes haaveilla. Heurekassa voi koko vuoden ajan testata lukuisia vauhdikkaita talvilajeja – houkuttelisiko sinua mäkihyppy, syöksylasku vai ampumahiihto? – Mukana on myös rauhallisempia lajeja, joiden kokeiluun tarjoutuu tilaisuus vain harvoin. Oma suosikkini on curling, Garner vihjaa.

Tutustu, testaa ja oivalla! Lajikokeilujen lomassa talviurheilukulttuuriin voi tutustua videoiden, valokuvien ja graafisten piirrosten avulla. – Grafiikka selvittää esimerkiksi minkälainen lämäri uppoaa jääkiekkomaalivahdin selän taakse helpoiten. Omaa laukaisuvoimaa ja -tarkkuutta pääsee myös testaamaan, ja kokematonkin kiekkoilija voi oivaltaa, mistä lajissa on oikeasti kyse, Garner kuvailee.

– Uskallusta ja uhkarohkeutta uhmaava Otatko riskin? -näyttely on esillä syyskuuhun asti. Omia rajojaan voi kokeilla nuorallakävelyn tai sähköiskuruletin muodossa tai vaikkapa 1,5 promillen humalaa jäljittelevät hassut lasit päässä. Syyskuun lopussa Heurekassa avautuu Dialogi ajassa -näyttely, joka käsittelee vanhenemisen jaloa taitoa. Suksi Heurekaan! -näyttelyn tavoin se on avoinna tammikuuhun 2017 asti. www.heureka.fi

Lajeja voi kokeilla kuka tahansa ikään, kokoon ja kuntoon katsomatta täysin turvallisesti. Riskejäkin voi Heurekassa vieraillessaan ottaa.

www.kotimaassa.fi

Museot Revontultentie ja näyttelyt

Näkijöitten sukua – Alpo Jaakola ja Heikki W. Virolainen, Taide- ja museokeskus Sinkassa, 28.11.2015-28.2.2016.

Sinkan näyttelyt

vievät arjen yläpuolelle Eeva Oksman

Pekka Elomaa

elmikuun loppuun asti Keravan taidemuseon näyttelyssä on esillä kahden omintakeisen ja alkuvoimaisen suomalaistaitelijan töitä. Sen jälkeen sukelletaan Amazonin sademetsän tunnelmiin, ja kesän kynnyksellä tutustutaan vielä urbaaniksi kansantaiteeksikin kutsuttuun kustom-kulttuuriin. Taide- ja museokeskus Sinkka sijaitsee aivan Keravan rautatieaseman tuntumassa. Sinkka tarkoittaa vahvaa, lovettua puuliitosta. Taide- ja museokeskus Sinkka nivoo saman katon alle Keravan museon ja Keravan taidemuseon tarjoten laadukkaita ja monipuolisia näyttelyjä ja kulttuuritapahtumia.

Näkijöitten sukua – Alpo Jaakola ja Heikki W. Virolainen Loimaalainen Alpo Jaakola (1929-1997) ja helsinkiläinen Heikki W. Virolainen (19362004) olivat kumpikin näkijöitten sukua ja totuuden etsijöitä. Näyttely johdattaa Pro Finlandia -mitaleillakin palkittujen taiteilijoiden salaperäiseen maailmaan. Loimaan shamaanina tunnetun Alpo Jaakolan maalaustapa oli villi, mutta teoksista hehkuu alkuvoimaisuus ja luonnon syvä kunnioitus. Hänen teoksiaan sävyttää musta huumori ja ikiaikainen mystiikka. Tuottelias Jaakola rakensi kotinsa ympärille Loimaalle kokonaisen patsaspuiston seinämaalauksin koristeltuine rakennuksineen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Heikki W. Virolainen tunnetaan erityisesti Kalevala-aiheisista teoksistaan ja eläinveistoksistaan. Häntä kiehtoivat suomalaisten myyttien ohella muun muassa egyptiläinen taide ja primitivismi. Jaakolalle ja Virolaiselle yhteisiä teemoja olivat luonnon täydellinen tajuaminen, pelon voittaminen ja toivon viriäminen. Molempien teoksia voi nähdä myös Keravan katukuvassa.

The World of Kustom Kulture 27.5.–12.6.2106 Kustom-kulttuurin ympärille on kehittynyt omanlaisensa estetiikka ja kuvamaailma, joka saa vaikutteita monista populaarikulttuurin ilmiöistä. The World of Kustom Kulture esittelee kansainvälisten ja kotimaisten maalareiden teoksia, jotka on tehty autoihin, prätkiin ja fillareihin, mutta myös seinälle ja iholle. Vain noin kaksi viikkoa kestävän näyttelyn ohella luvassa on työnäytöksiä, esityksiä ja messutunnelmaa. www.sinkka.fi

Viidakko tulvii 12.3.–22.5.2016 Sirkka-Liisa Lonka (s. 1943) on tehnyt pitkän elämäntyön kuvataitelijana ja asuu nykyään osan vuotta Perussa. Viidakko tulvii -näyttelyn ytimen muodostavat Longan uran varrelta valikoidut teokset, joissa eksotiikka, kaukokaipuu ja omat matkakokemukset kietoutuvat kiehtovaksi kuvasarjaksi. Niiden tunnelmia täydentävät Sandra Kantasen itämaissävyiset valokuvat sekä Erno Enkenbergin, Tamara Piilolan ja Perttu Saksan teokset.

Alpo Jaakola, Lehdon hävitys, 1973, öljy levylle. Yksityiskokoelma.

1700

1715. Taistelu Itämerestä. Kuva: Taru Laakkonen

-luvun valtapeliä, hovien loistoa ja merisotilaita taisteluiden pyörteissä. Keskiaikaisen ratsupolun kasvaminen Suureksi Rantatieksi ja moottoritieksi, tarinoita tien tekijöistä ja kulkijoista. Siinä ainekset näyttelyelämykseen!

2 Marja Puukka

huippunäyttelyä

Merikeskus Vellamossa Kotkassa 1715. Taistelu Itämerestä 1700-luvun alussa Suuri Pohjan sota riehui ympäri Itämerta. Alueen hallitsijat kävivät armotonta valtataistelua, jossa panoksena oli Itämeren herruus. Heidän viettäessään loisteliasta elämää sotalaivojen miehistöt elivät niukkuudessa ja epävarmuudessa. Palatsien aarteet ja laivojen hylyistä nostetut esineet kertovat näistä ihmisistä, oman aikakautensa kauniista ja rohkeista.

toon kuuntele 1980. Istu au Tiina Hakuli lia al im os vu : Fiat 127 ejä. Kuva oden listahitt maan tuon vu

Keskellä alh. Andreas Henrik Stiboltin maalaus: Colberger Heiden taistelun loppuhetki 24.4.1715. Det Nationalhistoriske museum, Frederiksborg Slot. Kuva: Kit Weiss

Näyttelyn on tuottanut SchleswigHolsteinin osavaltiomuseo Schloss Gottorf yhteistyössä Suomen merimuseon kanssa. Näyttelyn suojelijoina toimivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö, UNESCO ja Itämeren valtioiden neuvosto. Useista maista koottu esineistö on ensimmäistä kertaa esillä Suomessa. Mutkat suoriksi!

Suoraa ja tasaista. Sellaista on E18moottoritie, joka vie autoilijaa pikavauhtia halki eteläisen Kymenlaakson. Samaa matkaa on taitettu jo keskiajalla, mutta silloin vauhti ja kulkupelit olivat aivan toista, tiestä puhumattakaan. Turun ja Viipurin linnat yhdistänyt tärkeä reitti on vuosisatojen kuluessa kasvanut vaatimattomasta ratsupolusta ensin valtatieksi, sitten nelikaistaiseksi moottoritie E18:ksi. Kestikievareiden tilalle ovat tulleet huoltoasemat, hotellit ja motellit. Mutkat suoriksi -näyttely on tehty yhteistyössä valtakunnallisen tieliikenteen erikoismuseon Mobilian kanssa. Näyttelyä ovat lisäksi tukeneet liikenne- ja viestintäministeriö, A. Ahlström Kiinteistöt Oy, Cursor Oy, Jyrkilä Oy ja Valtatie 7 Oy. 1715. Taistelu Itämerestä -näyttely on avoinna 27.3.2016 asti, Mutkat suoriksi toistaiseksi. www. merikeskusvellamo.fi

Mutkat suoriksi. Kuva: Tiina Hakuli

www.kotimaassa.fi

Museot Revontultentie ja näyttelyt

Samuli Heimosen maalaus ”Näin kauniina päivänä ei voi tapahtua mitään pahaa”. Kuva: Samuli Heinonen

ouvolan kaupunginmuseolle avautui marraskuussa 2015 nykyaikaiset vaihtuvien näyttelyiden tilat Kouvola-talolle, jossa jo entuudestaan sijaitsee Kouvolan taidemuseo. Uusien näyttelytilojen myötä Poikilo-museoiden näyttelytoiminta siirtyi uuteen aikakauteen. Eeva Oksman

Poikilo-museot

Seppälän parkissa 1 970-l Kuva: Veli uvulla. Vartiala

Poikilossa

nuorisomuistoja ja Heimosen vaikuttavia teoksia Elämys alkaa jo kaupunginmuseon portaikossa, jossa tamperelaistunut kuvataitelija Charles Sandisonin (s. 1969) mediataideteos Joki tuo historiadokumentein, kuvin ja sanoin esille Kymijoenvarren historiaa. Kansainvälisesti arvostettu Sandison on alkujaan Skotlannista ja on tunnettu tietokoneella luoduista videoprojisoinneista, jotka yhdistävät sanoja, muotoja, arkkitehtuuria ja liikettä. Aikamatka entisten nuorten elämään Kouvolan kaupunginmuseon Mannerin lipan alla -näyttely kertoo nuoruudesta 1960–1980-lukujen Kouvolassa. Silloin nuorison suosikkipaikka oli Kauppakadulla sijainnut Mannerin baari. Näyttelyssä Manner-baarin katoksen, eli ”lipan” alta lähdetään aikamatkalle, jonka varrella ihaillaan amerikanrautoja, osallistu-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

taan vuoden 1979 rock-konserttiin, vieraillaan Kouvolan ensimmäisessä diskossa ja katsellaan Nuorisotalossa runsasta filmiaineistoa noilta vuosikymmeniltä. Näyttely tarjoaa muistoja herättävän nostalgiamatkan kaikille tuon ajan nuorille ja ”opintomatkan” heidän jälkeläisilleen. Näyttelyä elävöittävät aidot 1960–1980-lukujen kalusteet ja vaatteet. Näyttely on esillä 9.10.2016 asti, ja sen yhteydessä järjestetään säännöllisesti sekä yleisö- että draamaopastuksia. Taidemuseon näyttely vie pintaa syvemmälle Saarijärvellä vuonna 1975 syntynyt kuvataitelija ja taidemaalari Samuli Heimonen on tullut tunnetuksi mustavalkoisista, usein suurikokoisista maalauksistaan, mutta taidemuseo Poikilon näyttelyn sadunhohtoista tunnelmaa korostavat hehkuvat värisävyt.

Teosten keskiössä ovat edelleen luonto ja siihen liittyvät teemat, filosofia, maisemat ja eläimet sekä ihminen osana tuota kokemusmaailmaa. Näin kauniina päivänä ei voi tapahtua mitään pahaa -näyttelyn teoksissa käyskentelee peuroja, lampaita, ihmisiä ja susia. Vallitsevaa rauhan rikkoo suden läsnäolon tuoma epävarmuus. Suden hahmo ihmismielessä on kuin ihminen itse: milloin pahaenteinen ja uhkaava, milloin yksinäinen ja ulkopuolinen. Se on myös täynnä voimaa ja vapautta. Taiteilijan lähtökohtana on näyttää, miten asiat ovat suhteessa ihmiseen – niinpä maalausten merkitykset kasvavat monikerroksisiksi. 28.1.–24.4.2016 esillä olevaan näyttelyyn liittyvät taitelijatapaamiset järjestetään lauantaina 13.2. ja 9.4. klo 14:00. www.poikilo.fi

Patruunan pytinki.

NESCOn maailmanperintökohde Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Kouvolassa kertoo tarinoita ajasta, jolloin Verlan pieni ruukki oli kuulu laadukkaasta pahvintuotannostaan.

Poikkeuksellinen

maailmanperintökohde Matleena Ikonen

Kymijoen vesistössä kuohuvan Verlankosken rannalle perustettiin puuhiomo jo vuonna 1872, mutta se paloi vain kaksi vuotta myöhemmin. Tontti koskiosuuksineen myytiin, ja paikalle perustettiin nykyäänkin nähtävillä oleva Verlan puuhiomo ja pahvitehdas. Hiomon ja tehtaan muodostama ruukkiyhdyskunta oli yksi Suomen pienimmistä, mutta nopeasti se kasvatti suuren maineen hyvälaatuisen pahvin valmistajana. Tehdas lakkautettiin vuonna 1964, mutta Verla kieltäytyi nukahtamasta ja jäämästä unohduksiin. Tehdaskokonaisuus museoitiin jo vuonna 1972 ja se seisoo paikallaan edelleen kertomassa Suomen teollistumisen ajan saavutuksista.

Lassi Kujala

sulkenut ovet perässään vasta eilen. Vaikutelmaa lisää ruukin työntekijöiden asumista esittelevä näyttely, joka on rakennettu yhteen työläisten aikanaan rakentamista mökeistä.

Verlan kalliomaalaukset. nähtäväksi sellaisen puolen Verlasta, jota kävijät eivät yleensä näe.

20 vuotta maailmanperintöä UNESCOn maailmanperintöluetteloon Verla hyväksyttiin vuonna 1996. Maailmanperintökohteiden joukossa Verla on hyvin poikkeuksellinen: yhtäältä se edustaa hyvin tyypillistä teollistumisen ajan puunjalostusteollisuuden tehdaskokonaisuutta tai varhaisen metsäteollisuuden kohdetta, mutta on toisaalta poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Rakennukset, laitteet ja muu esineistö on täysin autenttista ja alkuperäisillä paikoillaan, ikään kuin tehtaanväki olisi

Verlan tehdas. Verlan 20-vuotista maailmanperintökohdetaivalta juhlistetaan tänä vuonna kansainvälisellä museoviikolla toukokuussa. Verlassa avataan tuolloin paikallisen luontokuvaaja Lassi Kujalan valokuvanäyttely. Kujalan näyttely kuvaa Verlaa kaikkina vuodenaikoina ja tarjoaa katsojien

Vierailulle Verlaan kannattaa varata aikaa, sillä nähtävää on paljon. Punatiilisten tehdasrakennusten suojissa pääsee matkalle toiseen aikaan, ja elämystä voi täydentää ostoksilla ruukkikylän puodeissa ja museokaupassa. Alueella on myös esihistoriallisia kalliomaala- uksia, joihin voi tutustua aivan museoalueen parkkipaikan läheisyydessä. www.verla.fi

www.kotimaassa.fi

Museot Revontultentie ja näyttelyt

Karen Bit Vejlen paperileikkaustaidetta. Haudanvartija (alla), varhainen Tangdynastia (618-907), Onni Okkosen kokoelma, pysyväisnäyttelystä. Bella Matvejeva, Kunnianosoitus Louise Brooksille (alinna).

Onni elää Joensuun

taidemuseossa Saana Jaakkola

Joensuun taidemuseo

oensuun taidemuseo seisoo ylväänä kauppatorin laidalla. Arkkitehti Theodor Deckerin suunnittelema uusrenessanssia edustava rakennus on yksi Joensuun tunnetuimmista maamerkeistä ja epäilemättä kaupungin parhaalla paikalla. Rakennuksessa toimi klassinen poikalyseo vuoteen 1974. Yksi lyseon tunnetuimmista oppilaista oli akateemikko Onni Okkonen, jonka merkittävä taidekokoelma on esillä taidemuseossa – sen kunniaksi museo sai 50-vuotisjuhlansa kunniaksi vuonna 2012 erisnimen ONNI.

Kulttuurimatkalle taiteen siivin Taidemuseon pysyvät näyttelyt koostuvat yksityisten keräilijöiden kokoelmista. Erityisen vahvasti esillä ovat Rooman ja Kreikan antiikki, Kiinan dynastiat eri aikakausilta, keskieurooppalainen renessanssi sekä suomalainen kulta-ajan taide. – Albert Edefeltin Pariisitar on hurjan suosittu teos kävijöiden keskuudessa. Esillä on runsaasti 1800-luvun suomalaista taidetta, jota täydentää modernismi 50-luvulta tähän päivään, kertoo museon intendentti Ulla Pennanen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2016

Kasaritaidetta Leningradista Vaihtuvien näyttelyjen vuosi avautui 21. tammikuuta ainutlaatuisella Kasaritaidetta Lengingradista -näyttelyllä, joka esittelee venäläistä 1980-luvun taidetta. Kokoelma on saatu lahjoituksena Liisa ja Otto Kotovuorelta. Heidän lahjoituksiaan on nähtävillä myös kiinalaisen taiteen näyttelyssä. – Vastaavaa ei ole Suomessa ennen julkisesti nähty. Monipuolinen kokoelma kuvaa venäläistä undergroundia, vastataidetta, ja mukana on teoksia erittäin vaikuttavilta nimiltä, kuten Andrei Gennadiev, Juri Ljukšin, Bella Matvejeva ja Vjatseslav Mihailov, Pennanen esittelee.

Satumaailmasta paperileikkaustaiteen taikaan 25. helmikuuta vuoronsa saa Anita Kiiskin Prinsessa Ruusunen ja muita satuja -näyttely. Tekstiilitaiteen keinoin esitellään tunnettuja taruja Lumikista ja seitsemästä kääpiöstä Peppi Pitkätossuun, mutta myös vieraampia satuja.

Helmikuun lopulle sijoittuvan Onnin nimipäivän ympärillä järjestetään perinteisesti työpajaviikko, jonka avulla halutaan tuoda taide osaksi myös lasten elämää. 12. toukokuuta näyttelytilan valtaa tanskalais-norjalaisen Karen Bit Vejlen uskomattomat paperileikkausteokset. Lasilevyjen väliin asetetut valaistut paperiteokset katosta ripustettuina pimennetyssä huoneessa luovat tilaan suorastaan taianomaisen tunnelman. Syksyn myötä Joensuussa nautitaan myös itäsuomalaisesta nykytaidegrafiikasta erilaisten tekniikoiden turvin. Vuoden päättää Pauno Pohjolaisen retrospektiivinen näyttely Mandoliinimiehen matka. www.joensuu.fi/taidemuseo

Nahanluontia Jos suomalaisilta kysyttäisiin, mikä on vuoden paras kuukausi, yleisin vastaus lienisi heinäkuu –lomakuukausi. Lekottelua ja lämpöä, sitähän kaikki odottavat.

Kolumni

Matleena Ikonen

Matkan varrelta

Pitkä ja pimeä tammikuu on heinäkuuhun verrattuna kuin maalaishiiri kaupunkilaisserkkunsa rinnalla: väritön ja ankea. Mutta miettikääpä: tammikuu! Uusi vuosi, uusi alku. Niin kuin käärmeet luovat nahkansa aina uudelleen, vuoden vaihtuminen tuntuu samalta: se ihminen, joka ei saanut työhuoneen remonttia aloitettua, laihdutettua tavoitteena olleita kiloja tai aloitettua kansalaisopiston savenvalantakurssia, saa joka vuosi uuden mahdollisuuden. Menneen vuoden laiska, saamaton ja löysä nahka kuoriutuu pois yhdessä yössä ja tilalle kasvaa uusi värikäs ja kiiltävä. Kaikki on taas mahdollista.

Manamansalon Portti

Jotkut käärmeet voivat olla ärtyisiä tai pelokkaita ennen nahanluontia. Sama pätee ihmisiin. Joulustressi ja työpöydälle kasaantuvat työt, jotka pitäisi saada tehtyä ennen vuodenvaihdetta, toden totta voivat tehdä ihmisestä ärtyisän ja jopa pelokkaan. Entä jos en ehdi? Entä jos vuosibonus jää saamatta? Entä jos olen lihava myös ensi vuonna? Epäonnistumisen pelko hiipii sisuksiin, himmentää kiiltävän nahkan ja samentaa katseen kirkkauden – onnistumisen pakossa kituva ihminen alkaa muistuttaa nahanluontiin valmistautuvaa matelijaa.

Matkailualue Kyläkauppa Ravintola & Baari Manamansalontie 3187, 88340 Manamansalo p. 0400 941 269 • info@manamansalonportti.fi www.manamansalonportti.fi

Seuraava LEHTI 2/2016 ILMESTYY MAALISKUUSSA VIIKOLLA 12

Mutta sitten – tammikuu! Ahdistus ja stressi, yhdessä yössä pois pyyhkäistyt. Marras-joulukuun keuhkoja repivä ylämäki on kiivetty, verenmaku suusta on huuhdeltu alas jouluviinien avulla, ja alamäki kohti kesää ja rantakuntoa voi alkaa. Niin kevyt on askel, niin huoleton mieli. Tammikuun ensimmäisissä päivissä on jotain taianomaista. Aikuinen muuttuu jälleen lapseksi, joka viattomin silmin tähyää uuteen vuoteen. Päättäväisenä, täynnä toivoa ja avoimin mielin. ”Tänä vuonna...”, päättää nahkansa luonut ihminen.

Aineistopäivä 10.3. TULE MUKAAN! SOITA MYYNTIIN 044 702 1212

Uusille aluille – kippis

www.kotimaassa.fi/mediakortti

www.kotimaassa.fi

KAJAANI DANCE FESTIVAL 4.-7.2.2016

Kainuun Museo

Perusnäyttelyn lisäksi 17.1.-13.3. Teatteripukuja 23.3.-15.5. Syntymä ja kuolema 25.5.-4.9. Rauniolinna kaupungin sydämessä Lisäksi galleriahuoneessa 10.1.-28.2. Antti Leinosen palkittuja luontovalokuvia. 3.3.-8.5. Kajaanin kirkko 120 vuotta 15.5.-21.8. Kaunis morsian Asemakatu 4, p. 0447100494 www.kainuunmuseo.fi

Taidemuseo 4.2.-3.4. VIISI HUONETTA Maija Helasvuo, Helinä Hukkataival, Johanna Ilvessalo, Anni Rapinoja, Anne Tompuri ja Annu Vertanen 14.4.-31.5. KUUMAA PUUROA JA KUMIPERUNOITA Andy Best & Merja Puustinen 16.6.-11.9. TRANSITIONS OF ENERGY Flavia Bigi, casaluce/geiger & synusi@cyborg, Juliana Herrero, Sissa Micheli ja Francesca Romana Pinzari www.kajaani.fi/taidemuseo Linnankatu 14, Kajaani

Kajaanin Kaupunginteatteri Väinö Linna TUNTEMATON SOTILAS Dramatisointi ja ohjaus Juha Luukkonen

NIIN KUIN TAIVAASSA Alussa oli musiikki. Perustuu Kay Pollakin elokuvaan. Musiikillisen draamakomedian pääosassa ja kapellimestarina Riku Niemi! Dramatisointi Sofia Aminoff. Ohjaus Fiikka Forsman.

Lue lisää: www.visitkajaani.fi

Muut tapahtumat

4.-7.2. Kajaani Tanssii 7.2. Laskiaisiloittelu 19.-20.2. Helmimarkkinat 20.2. Lost in Kajaani Winter 20.2. CityCross Kajaani - kelkkacrosstapahtuma Lisäksi hiihtotapahtumia KAJAANI INFO Kaupungintalo Pohjolankatu 13 puh. (08) 6155 2555 kajaani.info@kajaani.fi

JO VUODESTA 1651