Matkailu kotimaassa nro 4-2018 by Matkailu kotimaassa.fi

Etelä-Karjala YHDEN MIEHEN ELÄMÄNTYÖ – PAIKKA JOLLA ON TARINA. Omaleimainen Linnakallio tarjoaa paikan kokoontumiseen ja juhlaan! 2 K IR K KO A

•

S AV U S AU N A • M U U N N ELTAVAT JU HL ATILAT M AJO ITU S TA • P ITO PALV EL U

SYYSLOMALLA PIKKU-SYÖTTEELLE! Tunturiluonto lumoaa ruska-aikaan! Unohtumattoman elämyksen tarjoavat: • ympäröivä luonto maastoreitteineen • monipuoliset ohjelmapalvelut • hotellimajoitus ravintolapalveluineen Tervetuloa Suomen eteläisimmälle tunturialueelle!

Linnakallio

Tutustu meihin netissä www.linnakallio.fi & somessa!

myyntipalvelu@pikkusyote.fi | 08 815 4000 Linnakallio Taluskyläntie 660, 85230 Talus ALAVIESKA Puh. (08) 432 839 | asiakaspalvelu@linnakallio.fi | www.linnakallio.fi

www.pikkusyote.fi

www

JA H TK A UV E N A YT HA KU

#jedukouluttaa @jeduofficial

28.10.-18.11.2018

LEIBLIED - Rimpparemmi

KALAJOKI: - liikunta- ja hyvinvointimatkailu - matka-asiantuntija - vastaanottovirkailija HAAPAVESI: - metsästys- ja kalastusmatkailu - erä- ja luontomatkailu - hevosmatkailu Huom. myös Matkailun ohjelmapalvelujen at.

Makuja ja musiikkia ilta lappilaiseen tapaan

LUONTO-OHJAAJA,

BAROKKIKONSERTTI Barocco Boreale

Jokilaaksojen musiikkiopiston 50-vuotisjuhlakonsertti

Club For Five

Juha Tapio

Ellinoora

“Kellohame heilahtaa” yhteislauluilta

Faurè: REQUIEM (Laaksojen Kamarikuoro, Naiskuoro Välke, Oulaisten Nuorisokuoro, Oulunsalo Ensemble, Elias Niemelä - urut, solisteina Anu Mattila ja Tomi Punkeri) HIIULIHEI - lastenkonsertti (solisteina Satu Sopanen, Pentti Rasinkangas,Tuomo Rannankari, juontajana Katti Matikainen) Isänpäivän kahvikonsertti kamarimusiikin merkeissä YHTEYSTIEDOT Oulaisten kaupunki / Musiikkiviikot Lautatarhankatu 7 B 86300 Oulainen

MATKAILUPALVELUJEN TUOTTAJA, Matkailualan pt;

Luonto- ja ympäristöalan pt; HAAPAVESI: - useita erikoistumisvaihtoehtoja

SUURET SUOMALAISET - Toivo Kuula ja Oskar Merikanto: Juha Kotilainen, baritoni ja Jouni Somero, piano Vincent Courtois trio Bandes Originales (Ranska)

Skannaa QR-koodilla koulutuksiin.

Puh. 044 479 3215 S-posti: musiikki@oulainen.fi www.oulaistenmusiikkiviikot.fi

YST YHTE

et postit ähkö I S : T IEDO AJOK

jedu.fi

imi@

kun imi.su

I AVES HAAPeikkola Arto Vusjohtaja t Koulu4 769 2211 p. 04 KI -

KAL iirilä Esa S johtaja O tus u o ALAJ K lu0 1508432 ESI - K PIIPPOLA V 4 A 0 . P p A N A E H IN

A VI AJÄR ALA - OUL IVIESKA HAAP YL NIV

www.musiikkiviikot.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2018

JEDU.FI

JEDU

Herra presidentti! Maailmanpolitiikka tuli pienelle alle 5000 asukkaan Taipalsaarelle vuonna 2010.

s. 14-15

TÄ SSÄ NUMEROSSA

Edelleen kunnassa kerrotaan tarinoita tästä yllättävästä tapahtumasta Karhupirtissä.

Mannerheim ja viimeinen nainen, kiitos.

Lyhyesti...............................................................4 Päätoimittajalta..................................................5

Tilausryhmille on luotu kiehtova kattaus tarinallisia teemapäivällisiä Lappeenrannan Upseerikerholla.

Johdanto teemaan............................................6-7 Etelä-Karjala.................................................8-25

s. 19

Pohjois-Karjala............................................26-42

Pastoraalinen olo

Kolumni.............................................................43

Suomen Pietarhovin erikoiset ruusulajikkeet sekä loppukesästä kirjavina kukkivat tuhannet daaliat herättävät vieraissa ihmetystä.

Kansikuva: Break Sokos Hotel Bomba, kuvaaja Jarno Artika

Matkailu kotimaassa.fi -lehti toimitus@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi 10. vuosikerta Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi

Mediamyynti, tilaukset ja osoitteenmuutokset:

s. 28

Tuo esinehän on jo Yangshao-kulttuurin ajalta!!

Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 044 702 1212 eeva.oksman@kotimaassa.fi Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi Saana Jaakkola puh. 044 328 2113 saana.jaakkola@kotimaassa.fi Elina Lammela puh. 040 753 3585 elina.lammela@kotimaassa.fi Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi

Kumpuileva maasto, symmetriset istutukset sekä puiden ja pensaiden vuorottelu luovat pastoraalisen olon, kuvailee puiston isäntä.

Antiikin aarteita ja kiinalaisten harvinaisuuksien kokoelma on esillä Joensuun taidemuseossa, jossa voi ihastella myös mm. Albert Edelfeltin tunnettua maalausta ’Pariisitar’ vuodelta 1883.

p. 044 702 1212

myynti@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi/tilaus Tilaushinnat (5 nroa) -määräaikaistilaus 30 € -kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 € (sis. alv 10%)

s. 34

Millaisena haluatte suihkunne? Jo pelkästään hotellitoimintojen levittyminen kylämäisesti laajalle alueelle tekee Break Sokos Hotel Bombasta ainutlaatuisen.

ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

Painopaikka: Eura-Print Oy www.euraprint.fi Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi Julkaisija: Menuetti Group Oy asiakaspalvelu@menuetti.fi www.menuetti.fi

s. 41 3

Kun siihen lisätään elämyssuihkut, joissa voi kokea talvimyrskystä hentoon kesäsateeseen, niin ollaan kaikkea muuta kuin perinteisessä hotellissa.

www.kotimaassa.fi

Lyhyesti

Kitaristeja maailmalta 11.10.2018 Lohjan kaupunginorkesterin klo 19 Laurentiussalissa järjestämä konsertti on kuin espanjalaisen ilotulitus! Tomas Djupsjöbackan johtamassa konsertissa on luvassa mm. Suomessa harvoin esitetty Joaquín Rodrigon konsertto kahdelle kitaralle, jonka virtuoosisiin pyörteisiin Pablo Marquez hyppää yhdessä Petri Kumelan kanssa.

Raahen saaristo kutsuu talvellakin Natura 2000 -suojelualueisiin kuuluva Raahen saaristo sykähdyttää kaikkina vuodenaikoina. Talvisin jäällä voi liikkua niin suksilla, lumikengillä, läskipyörällä kuin potkukelkallakin. Vähän eksoottisempaa kyytiä tarjoaa moottorikelkan vetämä reki.

Lue koko juttu numerosta: www.kotimaassa.fi/lehti

3•18

http://orkesteri.lohja.fi

Amos Rex avautunut Helsingin ytimessä avautui 30.8.2018 uusi, arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen yksityinen taidemuseo. Amos Rex koostuu uusista maanalaisista näyttelytiloista, vanhasta, vuonna 1936 rakennetusta Lasipalatsista ja elokuvateatteri Bio Rexistä, sekä Lasipalatsin aukiolla näyttelytilan kattona kumpuilevasta tapahtuma-aukiosta. https://amosrex.fi

Tunnetko Suomen hirsipääkaupungin?

Camera Borealis 16.–18.11.2018 Inarissa, Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa vietetään vuosittain viikonloppu luontovalokuvien parissa. Camera Borealis -luontovalokuvatapahtuman teemana on Liikkeellä lähiluonnossa ja syrjäkolkissa. Tapahtumassa nautitaan ammattivalokuvaajien luontokuvista sekä opitaan samalla asiaa luonnosta ja luontokuvauksesta.

Pudasjärven kaupungissa sijaitsevat maailman suurimmat hirsirakenteiset päiväkoti, koulukampus ja ikäihmisten palvelutalo. Modernien hirsirakennuksien lisäksi kaupungissa on myös vanhoja hirsirakennelmia. Seuraavaksi suunnitelmissa on maailman ainoan hirsisen jäähallin ja monitoimitalon rakentaminen.

Lue koko juttu numerosta: www.kotimaassa.fi/lehti

https://www.inarisaariselka.fi/events/camera-borealis-2/

3•18 Juttuvinkit ja some! Lähetä meille juttuvinkkejä kotimaanmatkailusta osoitteeseen

toimitus@kotimaassa.fi tai laita kuvia jaettavaksi some-kanavillamme

#kotimaassa

Seuraa meitä:

www.facebook.com/matkailukotimaassa www.twitter.com/kotimaassafi www.instagram.com/matkailukotimaassafi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2018

Poikkea matkallasi Sievi Shop myymälään! MINJA Koot: 35-43 Useita värejä 149€

Pitkä ja kuuma kesä alkaa olla ohi, mutta vielä näin syyskuun puolivälissä ilmat ovat olleet ennätyksellisen lämpimiä. Kotimaisille matkailuyrittäjille pitkä ja lämmin kesä on ollut luultavimmin kaksijakoinen. Ravintoloiden terasseilla ja rannoilla on varmasti riittänyt väkeä, mutta reipasta liikkumista vaativat tai sisätiloissa sijaitsevat kohteet eivät välttämättä ole houkutelleet väkeä normaaliin tapaan.

ANSSI Koot: 39-48 Värit: sininen, musta 159€

UTUA

Aidot nahkalaukut Useita värejä ja malleja

Kesien erilaisten säätyyppien vaikutukset asiakasvirtoihin tulivat meille tutuksi pyörittäessämme Uudessakaupungissa neljäntoista vuoden ajan fiktiiviseen tarinaan perustuvaa Bonkmuseota. Aurinkoisina ja lämpiminä kesinä asiakkaita oli huomattavasti vähemmän kuin viileinä ja sateisina kesinä. Eikä sille tosiasialle mahtanut mitään. Vieressä toimivalle rantaravintolalle tilanne oli aivan päinvastainen.

nahkalaukut

www.utua.fi

Suurin valikoima Sievi-kenkiä WWW.SIEVISHOP.FI Matkasi varrella: Merihelmi, Kuivaniemi - Kantolantie 8, Sievi - Ideapark, Lempäälä

Samanlaista vastakkainasettelua on pitkään yritetty tehdä painetun ja digilehden välille. Jotkut ovat jopa ennustaneet printtilehden häviävän kokonaan teknologian jatkuvan kehittymisen myötä. Mekin saamme usein kuulla matkailuyrittäjiltä kommentteja, että ”printtiä ei tarvita, kun meillä on netti”.

www.sievishop.fi

Tätä kirjoittaessani oli kuluneella viikolla MTV3:n uutissivustolla maininta lukijatutkimuksesta, jossa ilmeni printtilehden olevan edelleen nettilehteä suositumpi. Tuosta tuoreesta kansallisesta mediatutkimuksesta käy ilmi, että 92 % kansalaisista lukee viikoittain sanoma -tai aikakausilehtiä. Vastaajista 75 prosenttia lukee viikoittain painettua lehteä ja digitaalista 65 prosenttia. Perinteinen painettu lehti ei siis ole häviämässä, vaikka digilehti onkin tullut siihen rinnalle.

Villa Korkatti Saavu kotoisaan Villaamme nauttimaan herkullista ruokaa,

Digilehteä lukiessa katse on kiinnitettynä laitteeseen, josta tulvii informaatiota silmien kautta aivoihin aivan toiseen tahtiin kuin painetusta lehdestä. Printtilehteä voi lukea kaikessa rauhassa, vaikkapa mukavasti sohvalla tai nojatuolissa istuen. Tai lehden voi laittaa kahvikupin viereen pöydälle ja selata sitä lepohetkestä nautiskellen.

lähde Villan isännän kanssa historiikkiretkelle ja majoitu kotoisasti!

Kummallakin on varmasti aikansa ja paikkansa niin nyt kuin jatkossakin.

Ahti Oksman

www.kotimaassa.fi

Etelä-Karjala

arjalan alue jakautuu sekä Suomen että Venäjän valtion alueelle. Suomen puolella Karjalaan luetaan nykymaakunnista yleensä Etelä-Karjala ja Pohjois-Karjala, joihin pääsemme tutustumaan tämänkertaisen lehden myötä. Eeva Oksman

Itärajan tuntumassa Suomen Karjalassa

Karjalaisen kansankulttuuri elää edelleen vahvana. Esimerkkeinä karjalaisesta ruokakulttuurista voidaan mainita karjalanpiirakat, tapaperinteistä rotinat ja virpominen, perinnemusiikista kansanmusiikki ja urheilusta kyykkä. Värikäs käsityöperinne näkyy muun muassa Karjalan pitäjien kansallispuvuissa. Myös karjalainen hengellinen perintö on rikastuttanut suomalaisten elämää.

Sotien jälkeen peräti 11 % Suomen asukkaista oli siirtolaisia, kun yli 400 000 karjalaista oli joutunut jättämään kotinsa, ja heitä asutettiin eri puolille maata. Niinpä karjalaisia juuria on yllättävän monella suomalaisella.

Ihmeitä kerrakseen Etelä-Suomen lääniin kuuluva EteläKarjalan maakunta jakautuu kahteen seutukuntaan. Lappeenrannan seutukuntaan kuuluvat Lappeenrannan kaupungin lisäksi Luumäen, Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat. Imatran seutukuntaan puolestaan kuuluvat Imatran kaupungin lisäksi Ruokolahden, Parikkalan ja Rautjärven kunnat.

a Kuva: Jarno Artik Pielisen Karjalaa. Etelä-Karjala on vesistöjen ja rajan maakunta, jonka helmenä on Saimaa. Rantaviivaa Etelä-Karjalassa on lähes 8 000 kilometriä. Siellä on myös Suomen vanhin matkailukohde, Imatra, jonka kuohuvia koskia on saapunut ihailemaan mm. Venäjän keisarinna Katariina Suuri vuonna 1772. Etelä-Karjalan nähtävyyksiin kuuluu komeita luonnonihmeitä sekä erikoisia elämyksiä ja mainioita paikallisherkkuja. Pelkästään Imatralla on niin paljon ihmeellisiä asioita ja tapahtumia, että 7.2.2018 kaupunki julistautui Kansallisihmeeksi. Yksi Suomen seitsemästä matkailuihmeestä on perinteinen lammasherkku Lemin särä. Ja onhan sekin on aika ihmeellistä, että Taipalsaari koostuu itse asiassa noin 700 saaresta!

Uunituoreina. Ra vintola Parppeinpi rtti, Ilomantsi.

Artika stunneli. Kuva: Jarno Outokummun kaivo

Kolin kansallismaisemaa. Kuva: Break Sokos Hotel Kolin kuva-arkisto

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2018

ESITTELYSSÄ OLEVAT KOHTEET: 1. LUUMÄKI Kotkaniemi s. 8 Hotelli Salpa s. 9 14 VALTIMO 2. LEMI s. 10 Säräpirtti Kippurasarvi s. 11 14 NURMES 3. SAVITAIPALE s. 12-13 Olkkolan Kartano s. 12-13 Savitaipaleen Helmi s. 12-13 13 4. TAIPALSAARI s. 14-15 LIEKSA Taipalsaaren Karhupirtit s. 14-15 Juuka Päivölän ratsutila s. 14-15 Kolin 5. LAPPEENRANTA kansallismaisemissa Majurskan talo s. 16-17 Itä-Suomen lääniin kuuluLappeenrannan va Pohjois-Karjala on Suomen 12 Polvijärvi kaupunginteatteri s. 18 itäisin maakunta ja yksi maan ILOMANTSI parhaista luonto-, hyvinRavintola Upseerikerho s. 19 vointi- ja kulttuurimatkaiKontiolahti 10 Ravintola Wolkoff s. 20 lukohteista. Maakunnassa OUTOKUMPU Salpalinjan Hovi s. 21 sijaitsevat muun muassa Kolin kansallispuisto 6. IMATRA s. 22 9 11 Pohjois-Karjalan suurimman LIPERI Imatran Kylpylä s. 23 JOENSUU järven, Pielisen, yli avautuvine Lottaja Veteraanimuseo s. 24 kansallismaisemineen sekä mahPäivärannan kurssikeskus s. 25 tava Ruunaan koskialue Lieksassa. Ilomantsin Parppeinvaaran sekä Lieksan 8 Rääkkylä 7. KITEE s. 26 Bomban karjalaistalot edustavat karjalaista TOHMAJÄRVI Maijan Juhlaja Pitopalvelu s. 27 rakennusperintöä parhaimmillaan. Maakunta Suomen Pietarhovi s. 28 jakaantuu 13 kuntaan, joista kaupunkeja ovat Joensuu, Kitee, Lieksa, Nurmes ja 8. TOHMAJÄRVI s. 29 7 Outokumpu. 9. LIPERI s. 30-31 KITEE Pohjois-Karjalan maakunnan keskus on 10. OUTOKUMPU s. 32 yliopistokaupunki Joensuu. Läpi historian Pohjois-Karjala on ollut idän ja lännen kohMalmin Majatalo s. 33 tauspaikka. 11. JOENSUU Mukavaa löytöretkeä Suomen Karjalaan! Hotelli Niittyranta s. 33 Joensuun taidemuseo Onni s. 34 Parikkala 12. ILOMANTSI Ravintola Parppeinpirtti s. 35 Ilomantsin kunta ja Ruokolahti Pogostan Hovi s. 36-37 Rautjärvi 13. LIEKSA 4 Koli s. 38 6 TAIPALSAARI 3 IMATRA Timitra Hostel s. 39 SAVITAIPALE 2 14. NURMES JA VALTIMO s. 40 LEMI 5 Break Sokos Hotel Bomba s. 41 POHJOIS-KARJALA LAPPEENRANTA 1 Steamrail – Höyryraide s. 42 LUUMÄKI ETELÄ-KARJALA

www.kotimaassa.fi

Etelä-Karjala

ksi Luumäen merkittävimmistä nähtävyyksistä on Kotkaniemi, presidentti Pehr Evind ja rouva Ellen Svinhufvudin koti. 1800-luvun lopulla rakennettu jugend-vaikutteinen huvila on nykyään kunnostettu käyntikohde, joka esittelee sekä Svinhufvudien elämää että Suomen itsenäistymisvaiheen historiaa. Eeva Oksman

Kotkaniemi vie keskelle

en va: Heini Kähkön Kotkaniemi. Ku

Kotkaniemi avattiin yleisölle vuonna 2000, mutta museo on ollut suljettuna viime vuodet mittavan peruskorjauksen vuoksi. Viime toukokuusta lähtien se on ottanut vierailijoita vastaan entistä ehompana.

Koti on aina koti

Perheenpään kaksi vuotta ja neljä kuukautta kestäneen Siperian karkotuksen aikana 1914–1917 Svinhufvudit olivat vaarassa menettää Kotkaniemen. Ellen Svinhufvud päätti silloin perustaa Kotkaniemeen pensionaatin, joka tuloilla selvittiin vaikeimman ajan yli. Ellenin jälkeen myös muut Kotkaniemen emännät ovat pitäneet siellä täysihoitolaa.

Myös pihapiirissä riittää katseltavaa. Puutarha on kunnostettu Ellenin aikaiseen loistoonsa, ja niemen kärjessä on Ukko-Pekan oma ampumarata sekä vanhat Luumäen linnoitushistoriaan liittyvät tuliasemat. Kivijärven kauniita maisemia voi ihailla kävelyretkellä Koppolniemen kärkeen. Vierailupäivän täydentää kahvilassa tarjottavat herkut.

Svinhufvudit joutuivat olemaan välillä pitkiäkin aikoja pois Kotkaniemestä ”Ukko-Pekan” työn vuoksi, olihan hänellä merkittävä rooli sekä Suomen itsenäistymisen eri vaiheissa että presidenttinä vuosina 1931–1937, jolloin virka-asunto sijaitsi Presidentinlinnassa. Silti Kotkaniemi oli Svinhufvudeille aina

Kotkaniemen kotimuseo on kunnostettu 1930-luvun henkeen. Kuva: Tuomas Nokelainen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2018

Kuin sukellus historiaan

Kotimuseo on kunnostettu 1930-luvun henkeen ja vierailu siellä on kuin visiitti entisajan maalaisvirkamiehen kotiin. Pehrin ja Ellenin ajan mukaisiksi palautetut huoneet on sisustettu alkuperäisin kalustein ja esinein. Museon vaihtuvien näyttelyiden huoneessa esitellään syventävää tietoa eri aihepiireistä.

Suomen historiaa P.E. Svinhufvud osti Kotkaniemen vuonna 1908 saadessaan nimityksen Lappeen kihlakunnan tuomariksi. Tilan päärakennus sijaitsee mäntyjä kasvavalla niemellä kirkkaan Kivijärven äärellä. Pihapiirissä on myös kahden asuinhuoneen käsittävä renkitupa ja aittoja.

se ainoa oikea koti, josta vuonna 1944 alkoi myös Ukko-Pekan viimeinen matka Luumäen kirkonmäelle.

Kesäkauden aikana vierailijoita kävi Kotkaniemessä 14 000, ja kävijämäärä kasvaa edelleen, sillä syys- ja talvikauden Kotkaniemi on avoinna tapahtumien aikaan sekä tilauksesta. Museon aukiolosta ja näyttelyjen ylläpidosta vastaa nykyään Kotkaniemi-säätiö. www.kotkaniemi.fi

istoriallisessa miljöössä sijaitseva hotelli Salpa on kehittynyt maamme ensimmäisestä tienvarsimotellista viihtyisäksi, nykyajan tarpeet täyttäväksi hotelliksi. Matleena Ikonen

Hotelli Salpa

Hotelli Salpa on saanut nimensä Luumäelle rakennetun Salpalinjan innoittamana. Nimen lisäksi Luumäen linjanakin tunnettu puolustusrakennelma on inspiroinut täysin uusitun hotellin sisustusta, jossa hallitsevia elementtejä ovat puu ja kivi. Hotelli Salpa seisoo luonnonkauniilla rinnetontilla, josta avautuu upeat maisemat kirkasvetiselle Kivijärvelle. Järvi ja sen ympärillä levittäytyvä luonto tarjoaa elämyksiä kaikkina vuodenaikoina, ja niistä nauttimaan pääsee suoraan hotellin takapihalta. Hotellin kaikki 33 huonetta on täysin remontoitu, samoin kokoustilat sekä saunaja allasosasto. 12-metriseltä uima-altaalta avautuu suurten ikkunoiden kautta näkymä upeaan järvimaisemaan, mikä saa tilan

sulautumaan upeasti ympäröivään luontoon. Kesällä erityisesti pienempien hotellivieraiden viihtymisen takaa yli 100-metrinen hiekkaranta loputtomine viihtymismahdollisuuksineen. Myös hotellin keittiö ja ravintolatilat on remontoitu tyylikkäiksi ja toimiviksi, ja panostus näkyy tasokkaana ruokaja viihdetarjontana. Yli 300-paikkainen, retrohenkinen Lumo-ravintola tarjoaa pikkujoulukaudella viihdettä joka viikonloppu, ja sen parketilla kansaa tanssittavat nimekkäätkin suomalaiset artistit.

Oman mausteensa hotellivierailuun tuo sen ainutlaatuinen ympäristö, jossa elää voimakkaasti Suomen historian vaiheet. Hotellivierailuun voi helposti yhdistää käynnin Salpalinjalla tai P.E. Svinhufvudin kotimuseossa Kotkaniemessä. Yhdessä paikallisten oppaiden kanssa toteutettavat retkipaketit tarjoavat taatusti mieleenpainuvia kokemuksia suomalaisen historian keskeisellä alueella. www.hotellisalpa.fi

Asiakkaan toiveet ohjaavat tekemistä Hotelli Salpa siirtyi uusille omistajille 2,5 vuotta sitten, ja sen jälkeen hotellia on kunnostettu ja uudistettu voimakkaasti. Lähtökohtana on ollut asiakkaiden tarpeet ja toiveet, joita on kuunneltu herkällä korvalla. Asiakaslähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä, ja tavoitteena on luoda vieraille kodikas, laadukas ja viihtyisä kokemus.

ma-altaalta 12-metriseltä ui aisemaan. ä upeaan järvim avautuu näkym

Elämyksiä ympäri vuoden historiallisen puolustuslinjan kupeessa

Auringonlasku Kivijärvellä.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Karjala

aailman metallipääkaupunki tunnetaan paitsi munaskuita repivästä metallimusiikista myös perinneruoka särästä. Matleena Ikonen

Lemin kunta

Etelä-Karjalassa Lemillä soivat kanteleen sijaan sähkökitarat ja rumpupatterit. Kesällä Lemi voitti maailman metallipääkaupungin tittelin, sillä siellä on väkilukuun suhteutettuna eniten metalliyhtyeitä koko maailmassa – tarkemmin sanottuna 13, mikä 3000 asukkaan kunnassa tarkoittaa 422,6 yhtyettä 100 000:tta asukasta kohti. Lemillä metallia soitetaan niin nuorisoseurantalolla kuin entisessä palvelukeskuksessakin, jossa harjoittelee kunnan ylivoimaisesti tunnetuin bändi, Stam1na. Metallipääkaupunkikilpailun voiton kunniaksi metalli soi alkusyksystä myös Lemin Jalkosalmella, jossa Capital of Metal L1ve -ilmaistapahtumassa koko kylä pääsi nauttimaan paikallisesta raskaasta rokista.

Torille on tullut metallinen ”Capital of Metal” -kyltti, jossa ”pyhiinvaeltajat” eli metallimusiikin ystävät ympäri maailmaa saavat ottaa selfiensä.

Lemi

Ruokamatkailu vetää Lemille Jos tuo metalli turisteja Lemille, niin tekee myös särä, tunnettu lemiläinen perinneruoka, joka on nimetty myös yhdeksi suomalaisen matkailun seitsemästä ihmeestä. Puukiulussa pitkään haudutettu, lampaanlihasta ja perunasta koostuva särä on tunnettu Suomessa laajalti, ja se tuo Lemille vuosittain kymmeniä tuhansia ruokamatkailijoita. Särää tarjotaan Lemillä kahdessa ravintolassa, keskustan tuntumassa sijaitsevassa Kippurasarvessa sekä Lemin kotiseutumuseossa, jossa ruokailun ohella pääsee tutustumaan myös muuhun eteläkarjalaiseen perinteeseen.

– metallilla maustettua lammaspataa

Historiasta kiinnostuneille Lemi tarjoaa myös muuta mielenkiintoista nähtävää. Kuuluisan kirkkoarkkitehti Juhana Salosen rakentama Lemin kirkko on yksi Euroopan arvokkaimmista puukirkoista, ja erityisesti sen apilanlehden mallinen kattoholvi on harvinainen ja siksi näkemisen arvoinen. Sotahistorian ystäviä kiinnostaa varmasti käyminen Kärmeniemen ja Juvolan tykkiasemilla, jotka ovat osa Salpalinjan puolustuslinjaa. www.lemi.fi

Kulttuuritila Vanha papp ila.

Lemillä metallipääkaupungin titteliin suhtaudutaan muutenkin asian vaatimalla arvokkuudella: Vanhaan pappilaan on avautunut Capital of Metal -näyttely, johon lemiläiset bändit ovat tuoneet näytille omia esineitään. Näin metallimusiikin ilosanoman toivotaan leviävän mahdollisimman laajalle.

Lahnajärvi..

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2018

Säräpirtti Kippurasarvi

on kulkenut yhden

ruokalajin taktiikalla läpi vuosikymmenten

Noin 80–100 kiloa päivässä ja 40 000 kiloa vuodessa. Sen verran valmistuu särää eli perinteistä lammasherkkua Lemillä sijaitsevan ravintola Säräpirtti Kippurasarven isoissa leivinuuneissa koivulankkujen päällä. Perinneruoan resepti itsessään on perin yksinkertainen: karitsaa, perunaa ja suolaa. Valmistus sen sijaan vaatii pitkää pinnaa.

– Tämä on todellista ”Slow Foodia”. Lihan suolaus kestää neljä vuorokautta, ja paistopäivän kypsennysvaihe uunin lämmityksen kanssa kestää vähintään 9 tuntia, kertoo Esko Hietaranta, joka astui yrityksen puikkoihin vanhempiensa jalanjäljissä vuonna 2004.

Mummon uunista maailmalle Esko Hietaranta muistaa, kuinka särää syötiin mummolassa 1970-luvulla aina pari kertaa vuodessa. Ymmärrettävästi aikaa vievää perinneherkkua ei joka viikko valmistettu. Koko kansan tietoisuuteen lemiläinen erikoisuus tuli vuonna 1972, jolloin Lemin särä valittiin yhdeksi Suomen seitsemästä matkailuihmeestä. Vähitellen perinneherkulle alkoi tulla kysyntää. Hietarannan suvusta löytyi osaamista, joten Lea ja Tauno Hietaranta pohtivat, voisiko leivän ja särän roolit kääntyä toisin-

ea ja Tauno Hietaranta tuskin osasivat edes aavistaa 40 vuotta sitten perustaessaan Lemin vanhaan kansakouluun kotileipomoa, kuinka sivutuotteeksi valikoitunutta särää saavuttaisiin vuosia myöhemmin nauttimaan aina kaukomaita myöden. Juhlavuottaan viettävän perheyrityksen ruokalistalta löytyy vain yksi ja ainut perinneherkku, ja siinä onkin koko jutun suola. Elina Lammela

Säräpirtti Kippurasarvi

päin. Vuonna 1988 uusien toimitilojen myötä särä nousikin päätuotteeksi, ja leipomotoiminnasta tuli sivutuote. – Toki tänäkin päivänä paistamme joka päivä särärieskan tuoreena vieraillemme ja mukaan ostettavaksi, Hietaranta painottaa. Yhdestä ei tingitä Ruokalistalla on ollut alusta asti vain yksi ruokalaji, ja näin tulee olemaan jatkossa-

kin. Säräpirtti Kippurasarvea voidaankin tituleerata Suomen ainoaksi yhden ruoan ravintolaksi. Päätös pysyä valitulla tiellä on ollut oikea, siitä kertovat vuosittain ravintolassa vierailevat noin 30 000 asiakasta, niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Perinteiden vaalimisesta huolimatta ravintola kulkee myös mukana ajassa. Yrityksellä on oma verkkokauppa, jälleenmyyntipisteitä sekä särätaksi, joka kuljettaa kyydin tarpeessa olevia nautiskelijoita lähialueelta paikan päälle. Yrityksen 40-vuotisjuhlan kunniaksi valmistuivat tänä vuonna myös oma olut ja kahvi, jotka tullaan näkemään listalla myös tulevaisuudessa. Vaikka Lemin särän valinnasta yhdeksi Suomen seitsemästä matkailuihmeestä onkin jo tullut kuluneeksi vuosikymmeniä, ei sen hohto ole hiipunut. Säräpirtti Kippurasarvi on edelleen yksi Suomen suosituimmista ruokamatkakohteista. www.sarapirtti.fi

www.kotimaassa.fi

Etelä-Karjala

appeenrannan kupeessa EteläKarjalassa sijaitseva pieni mutta vireä Savitaipale houkuttelee matkailijoita monipuolisilla luontoja liikuntamahdollisuuksillaan. Joka kesä lähes 10 000 mökkiläistä saapuu nauttimaan Savitaipaleen lukuisista järvistä, retkeilyreiteistä ja kulttuuritarjonnasta samalla miltei kolminkertaistaen kunnan asukasluvun. Elina Lammela

Jos haluaa todistaa ulkomailta saapuvalle matkailijalle, että Suomi todella on tuhansien järvien maa, kannattaa suunnata Savitaipaleelle. Rantaviivaa kunnasta nimittäin löytyy melkein 1 000 kilometriä. Lukuisten järvien joukosta nousee yksi maininnan arvoinen helmi: Kuolimo. Karun kaunis järvi on Natura 2000 -kohde ja erityissuojeltu vesistö, jonne kelpaa pulahtaa kuumana kesäpäivänä. Talvella Suomen puhtaimman järven jäälle voi suunnata avantoon tai retkiluistelemaan. Savitaipaleen luonto järvimaisemineen ja vaihtelevine suppamaastoineen itsessään luo loistavat puitteet liikkumiseen, mutta siihen on haluttu myös panostaa. – Kunnasta löytyy muun muassa monipuolinen liikuntapuisto, maastopyöräilyreittejä sekä laaja hiihto- ja luontoreitistö, kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen kertoo.

Kainulainen kehottaa paikkakunnalla vierailevaa poikkeamaan myös yli 200 vuotta vanhassa Kärnäkosken linnoituksessa. ”Savitaipaleen Suomenlinna” on ennen kaikkea kulttuurisesti merkittävä kohde, mutta lisäksi se tarjoaa vaikkapa mielenkiintoisen eväsretkikohteen upeine maisemineen.

Helmi on Savitaipaleen portti Viime vuosina yrittäjäystävälliseksi kunnaksi profiloitunut Savitaipale tarjoaa lukuisia palveluja matkailijoille. Paikkakunnalle saapuvan vierailijan ottavat vastaan Savitaipaleen porttina toimiva liikenneasema Savitaipaleen Helmi ja sen tuore yrittäjä Tommi Naakka. – Helmi on paikka, mihin on kiva pysähtyä. Pystymme ottamaan vastaan myös isoja ryhmiä, ja kun ryhmä ilmoittaa saapumisestaan etukäteen, niin voimme palvella heitä vielä paremmin, Naakka vakuuttaa.

Savitaipaleen helmet

kutsuvat luontoihmisen Etelä-Karjalaan

Olkkolan Kartano.

Olkkolan rantaa. Kuolimo. Kuva: Valokuvaamo Rikkilä

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2018

Yksityiseltä liikenneasemalta apua löytyy niin kuskin kuin kulkupelinkin tarpeisiin. Kurnivan vatsan voi hiljentää nauttimalla ravintolassa vaikkapa Kyyttöburgerin ja sen jälkeen suunnata myymälän puolelle tutustumaan paikallisten tuottajien tarjontaan. Autojen tankkauspisteen lisäksi Helmen myymälästä löytyy varaosia ja liiketiloissa on autopesu. Matkailuautoillekin on oma palvelupisteensä. Liikenneasemalla matkailijaa palvelee myös kunnan matkailuinfo, jossa voi muun muassa opastetaulun tai kosketusnäytön avulla tutustua kunnan palvelutarjontaan. Naakka kaavailee, että ensi kesänä turisteilla olisi mahdollisuus napata alleen polkupyörä kesäisille tutkimusretkilleen.

Kuva: Valoku Partakoski. vaamo Rikki lä

Karnakosken mylly. Olkkolan Kartanosta löytyvät majoitusja ravintolatilojen lisäksi hyvät kokous- ja saunatilat, joissa voi järjestää monenlaisia tilaisuuksia. Koko kartanon alueella toimii huippunopea laajakaistayhteys. Paikka tarjoaa upeat puitteet myös erilaiseen luontomatkailuun. – Suunnitelmissa on kursseja, jotka keskittyisivät esimerkiksi villiyrtteihin tai seikkailureitteihin, Keskitalo paljastaa.

Savitaipaleen Helmen yrittäjä Tommi Naakka.

Kartanon rouvien pöydässä Yksi Savitaipaleen helmiin lukeutuva kohde on Kuolimojärven rannalla sijaitseva Olkkolan Kartano. Tilan yli kolmesataavuotiseen historiaan mahtuu monia tarinoita.

Paikan yrittäjänä on toiminut keväästä asti Kirsi Keskitalo, jolla on pitkä kokemus yrittäjänä myös Imatralla Neitsytniemen Kartanossa. – Olkkolan Kartano ympäristöineen on kuin puhdas helmi, ja tästäkin syystä yhtiöni nimi on Helmi Hovit ja Kartanot. Paikka tarjoaa mahdollisuudet vaikka mihin, kertoo Keskitalo.

Ideoita kartanon uudella yrittäjällä riittää. Parhaillaan hän esimerkiksi kokoaa harrastenäyttelijöitä kartanoteatteria varten. Tapahtumakalenterissa on jo muun muassa hiljaisuuden retriitti, mindfulnessia, kivikautinen tapahtuma sekä erilaisia kansainvälisiä iltoja, joissa sukelletaan makujen maailmaan. www.savitaipale.fi www.visitsavitaipale.com www.savitaipaleenhelmi.fi www.olkkolankartano.fi

Parkouria.

uisto. Kuva: Monipuolinen liikuntap

Valokuvaamo Rikkilä

www.kotimaassa.fi

Etelä-Karjala

Kesämaisema Karhupirtillä.

Taipalsaari

saaret Saimaan sylissä T

aipalsaari itse asiassa koostuu noin 700 saaresta, joiden rantoja huuhtovat Saimaan siniset aallot. Matleena Ikonen

Taipalsaaressa on tarjolla matkailu- ja vapaa-ajan palveluita kaikkina neljänä vuodenaikana. Matkailun sydämenä sykkii kotiseututalo Röytty, jossa kesäisin toimii paikallinen matkailuneuvonta. Röytty on myös mielenkiintoinen käyntikohde, sillä se edustaa alueelle tyypillisiä talonpoikaistaloja, ja se on toiminut myös sotilasvirkatalona sekä kestikievarina. Yksikerroksinen rakennus riviaittoineen on ollut asuttuna 1980-luvulle asti ja on säilynyt hyväkuntoisena.

Nykyisin Röytyssä toimii matkailuneuvonnan lisäksi tunnelmallinen tupakahvila, jossa talon historia on käsin kosketeltavissa: aidot vanhanajan räsymatot, pirtin pöytä penkkeineen ja vanha leivinuuni vievät ajatukset satojen vuosien taakse aikaan, jolloin pirtissä istuivat armeijan komentajat tai postin kuljettajat matkustajineen. Kahvilaa pyörittävät paikalliset kyläyhdistykset, jotka vastaavat myös kahvilan herkullisista leivonnaisista.

a. ratsutilall a Päivölän u il a p il k RC-auto

Kotiseututalo Röytty.

Röytyn pihapiirissä on myös suomalaisittain harvinainen vanhojen traktorityökoneiden avomuseo, jossa on edustettuna traktorityökoneita 1940–1970-luvuilta kaikista maatilan työvaiheista ja tuotantosuunnista alkaen pellonraivauksesta viljelytoimiin ja sadonkorjuuseen. Kesäisin Röytyssä toimii myös matkailuneuvonta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2018

Karhupirtit kokoustila. Karhupirtit on uskomaton kokonaisuus, jossa jokainen yksityiskohta on tarkkaan harkittu – tavoitteena on tuottaa elämyksiä niin taviksille kuin niillekin, jotka luulevat jo kokeneensa kaiken. Tilan erikoissaunat – moderni, sähköllä lämpiävä savusauna ja värisuihkuja tarjoava pikkusauna – sekä lähes 40 asteeseen lämpiävät kuumalähdealtaat jättävät varmasti ikuisen muistijäljen elämyksiä metsästävän matkailijan reppuun! www.taipalsaari.fi www.karhupirtit.fi

una. Karhupirtit savusa

Vanhojen trak torityökoneide n avomuseo. Kun Putin vieraisilla kävi Taipalsaaren saariston syövereihin mahtuu myös erikoisempia matkailuelämyksiä. Sellainen on Kaakkois-Suomen ainoa islanninhevostalli Päivölän ratsutila, jonka suloiset issikat odottavat laitumillaan upeassa maaseutumiljöössä matkailijoita ihastelemaan, silittelemään ja ratsastamaan. Ryhmille Päivölän ratsutila on ihanteellinen matkakohde, jossa tilan esittelyn ja ratsastusnäytöksen lisäksi osallistujat pääsevät hellittelemään samettisia turpia, ja onpa rohkeimmilla mahdollisuus jopa verestää muistojaan ja nousta ratsun selkään. Muutaman kilometrin päässä ratsutilasta sijaitsee Karhupirtit, Saimaan rannalla sijaitseva kokous-, koulutus- ja juhlapaikka, jollaista ei lähitienoolla ole toista. Karhupirtin paviljongissa ryhmät voivat nauttia lounaan tai päiväkahvit samalla, kun tilan isäntä Matti Karhu kertoilee mukaansa tempaavasti Vladimir Putinin vierailusta tilalla. Miten Putin löysi tiensä Karhupirteille, minkälaisia toimenpiteitä korkean tason vierailu vaati yrittäjältä ja mitä tapahtui, kun Putin ei missään nimessä saanut mennä saunaan…?

Näihin kysymyksiin isäntä vastaa ja kertoo paljon muita mielenkiintoisia yksityiskohtia siitä, miten maailmanpolitiikka tuli Taipalsaarelle vuonna 2010. Matti Karhu sanoo, että on kertonut Putin-tarinaa lukuisia kertoja, ja aina se vaan jaksaa ihmisiä kiinnostaa. Ja miksei kiinnostaisi? Tarina siitä, kun piskuinen Taipalsaari sai hetken olla tapahtumien polttopisteessä, jää taatusti mieleen!

Päivölän ratsutila on koko perheen matkailukohde.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Karjala

Perinteikkäässä kahvilassa on haluttu kunnioittaa historiallisen linnoitusalueen ja vanhan Majurskan talon henkeä, ja myös uudistuksia on tehty tätä silmällä pitäen.

olmella vuosisadalla palvellut Majurskan talo Lappeenrannassa on nähnyt niin sodat kuin kulkutauditkin. Nykyään sen kätköistä löytyy laadukkaita käsitöitä ja suussa sulavia herkkuja sekä tietysti paljon tarinoita. Elina Lammela

– Meillä jokainen kävijä, oli hän sitten vakioasiakas tai satunnainen vieras, otetaan sydämellä vastaan. Toivomme kaikkien lähtevän meiltä hyvillä mielin, painottaa kahvilan yrittäjä Arja Ylä-Outinen.

Majurskan talo

Yksilöllistä ja itse tehden Lappeenrannan linnoituksessa aivan pääportin kupeessa lehmusten katveessa kutsuu ohikulkijaa vanha keltainen puutalo, Majurskan talo. Venäläisten upseeriperheiden asunnoksi 1800-luvun puolivälissä rakennetun talon entisöidyissä tiloissa toimii nykyään kahvila, käsityömyymälöitä sekä taidegalleria. Majurskan talo ja kaikki sen yritykset ovat auki päivittäin ympäri vuoden, joulua lukuun ottamatta.

Perinteitä vaalien Jo ovelta vastaan tulvahtava tuoreen kahvin ja itse tehtyjen leivonnaisten tuoksu saa veden herahtamaan kielelle. Kahvila Majurskaan astuessaan saa lämpimän vastaanoton lisäksi tuntea hypänneensä vuosikymmeniä taaksepäin.

Koiran vuosi 2018 pellavalakanoissa, Galleria Kääntöpoiju.

Kahvihetken jälkeen voi suunnata tutkimaan, mitä muuta talo kävijälleen tarjoaa. Kahvilasta avautuu näkymä pellavanystävän taivaaseen. Galleria Kääntöpoijun tiloista löytyvät sekä käsityömyymälät että ompelimo, jossa valmistetaan muun muassa täyspellavaisia sisustustuotteita ja uniikkeja naisten vaatteita.

Majurskan talo

henkii historiaa ja nykyaikaa Työntouhua p sa. Kuva: G ellavaompelimosalleria Kää ntöpoiju

Venäläisten upseeriperheiden asunnoksi 1800-luvun puolivälissä rakennetun talon entisöidyissä tiloissa toimii nykyään kahvila, käsityömyymälöitä sekä taidegalleria.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2018

Kahvila Majursk a.

Leivonnaisten tuoksu houkuttelee Kahvila Majurskaan. – Meiltä saa tilattua sisutustekstiilejä myös mittatilaustyönä ja ilman tilauslisää, kertoo 23 vuotta Majurskan talossa käsityöyrittäjänä toiminut Leena Erkko. Laajan pellavatuotevalikoiman lisäksi Kääntöpoijusta löytyy myös saunapuoti sekä suomalaisten ammattilaisina toimivien naiskäsityöntekijöiden tuotteita.

Tyykin yrittäjä Maija Juvonen haluaa raikkailla tuotteilla tuoda kävijöille iloa ja piristystä arjen keskelle. Myymälän asiakkaita palvelee myös verkkokauppa www.linnoituksenpuodit.fi.

Värikäs hetki hellahuoneessa Matka jatkuu rakennuksen hellahuoneeseen, jossa sijaitsee käyttö- ja lahjatuotteita myyvä värikäs käsityöpuoti Tyyki. Myymälän valikoimissa on nykyaikaisella otteella tehtyjä käsitöitä suomalaisilta suunnittelijoilta ja kuvittajilta, kuten Polka, Virkkukoukkunen ja Riiminka.

www.kahvilamajurska.fi www.kaantopoiju.fi www.tyyki.com

Tyyki. Käsityöpuoti

Galleria Kääntöpoiju.

Käsityöpuoti Tyyki.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Karjala

appeenrannassa tähytään jo ensi kevääseen. Kaupunginteatterissa on luvassa monipuolinen ohjelmisto, joka teatterinjohtaja Timo Sokuran mukaan tarjoaa katsottavaa eri-ikäisille yleisöille. Matleena Ikonen Lappeenrannan kaupunginteatteri

Uusi vuosi käynnistyy vauhdikkaasti musiikilla ja tanssilla: yhteistyössä Lappeenrannan lukioteatterin kanssa toteutettava musikaali Footloose rynnii suurelle näyttämölle nuoruuden innolla ja laittaa puntin vipattamaan. Timo Sokura kertoo, että yhteistyötä lukioteatterin kanssa kokeiltiin ensimmäisen kerran viime vuonna ja kokemukset olivat hyvät. – Toteutimme keväällä 2017 Dingomusikaalin Nahkatakkinen tyttö, ja se onnistui aivan yli odotusten. Toivottavasti tällä kertaa käy samoin.

Footloose on alun perin 1980-luvulla ilmestynyt musikaali, mutta Sokuran mukaan tarina ahdasmieliseen pikkukaupunkiin muuttavasta nuorukaisesta ja hänen kohtaamistaan ennakkoluuloista on iätön. Musikaalin toteuttavat lukioteatterin 70 nuorta, jotka toteuttavat esityksen täysin koreografioita ja musiikkia myöten. Teatteri tarjoaa lavastuksen ja muut fasiliteetit. – Tämä on hieno yhteistyömuoto, ja se laajentaa meidän yleisöpohjaamme vähän perinteisen teatteriyleisön ulkopuolelle, Timo Sokura sanoo. Talven ja kevään aikana Lappeenrannassa hemmotellaan lapsikatsojia ja taatusti myös heidän vanhempiaan Astrid Lindgrenin ikiihanalla Vaahteranmäen Eemelillä, joka saa ensi-iltansa joulukuussa ja jatkaa koko kevään. Satuklassikon myötä katsojat pääsevät mukaan Kissankulman arkeen ja Eemelin hullunkurisiin tempauksiin, jotka kerta toisensa jälkeen saavat vanhempien hiukset harmaantumaan ja pojankoltiaisen veistelemään puu-ukkoja verstaaseensa. Tässä viikarissa on jotain niin rakastettavaa, että se koukuttaa aina vain uusia sukupolvia.

Kyllikin kohtalo kiinnostanee väliinputoajia Ensi kevään tarjonnasta Sokura nostaa tärppinä esiin Jussi Kylätaskun näytelmän Runar ja Kyllikki. Teksti perustuu tositapahtumiin eli koko Suomea aikoinaan kuohuttaneeseen Kyllikki Saaren murhaan ja se on myös Lappeenrannan kaupunginteatterin 70-vuotisjuhlanäytelmä. Sokura arvelee, että Runar ja Kyllikki kiinnostaa erityisesti vanhempia katsojia, jotka muistavat Kyllikki Saaren murhan tai ainakin ovat kuulleet siitä. Hän kuitenkin uskoo, että näytelmä tarjoaa paljon myös nuoremmalle yleisölle. – Ohjaaja on valinnut näkökulman, joka varmasti puhuttelee myös nuoria. Näytelmässä käsitellään kysymyksiä, kuten mikä ajaa nuoria tällaisiin tekoihin, jotka eivät nykypäivänäkään ole vieraita. Uskon, että se tarjoaa tarttumapintaa myös ”väliinputoajasukupolvelle”, joka usein jää teattereiden ohjelmistossa paitsioon, Timo Sokura sanoo. https://lprteatteri.fi

tarjoaa jokaiselle jotain

Lappeenrannan teatterikevät

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2018

appeenrannan ainoa upseerikerho taistelee sinnikkäästi tiukassa istuvia mielikuvia vastaan. Huhupuheet suljetusta sisäpiirin klubista voi unohtaa – Saimaan rannalla lepäävä Ravintola Upseerikerho on avoinna ihan jokaiselle ja tarjoaa tarinoillaan kaikkia aisteja hemmottelevan elämyksen. Saana Jaakkola

Ravintola Upseerikerho

vie makumatkalle menneeseen

Ravintola Upseerikerhon menut pureutuvat historian merkkihenkilöihin ja aitoihin yksityiskohtiin.

– Jalkaväen kenraali Adolf Ehrnroothilla ja hänen kreivitärvaimollaan oli tapana viettää lauantaisin laatuaikaa kahden kesken. Joka lauantai he nauttivat saman aterian, kertoo toiminnanjohtaja Hannu Hyppönen.

Muutakin kuin illallinen

Tilausryhmille on luotu kiehtova kattaus tarinallisia teemapäivällisiä, jotka takaavat kokonaisvaltaisen elämyksen kaikille aisteille. Illallistaa voi muun muassa Tuntemattoman sotilaan, Mannerheimin, Sibeliuksen, Kekkosen tai Koiviston makumieltymyksiä seuraten.

Ehrnroothien pojalta saadun perintötiedon ansiosta Jalkaväen kenraalin ja kreivittären tartar on aidon ja alkuperäisen reseptin mukaan valmistettu. Vastaavia annoksia taustatarinoineen löytyy listalta parisenkymmentä, mukaan lukien veden kielelle tuova jälkiruoka Mannerheim ja viimeinen nainen. – Tämän tarinan voi kuulla vain paikan päällä annoksen tilattuaan, Hyppönen vihjaa salamyhkäisesti.

Illan jokainen yksityiskohta on tarkoin harkittu; alkuruoka saatetaan tarjoilla sota-ajan lusikkahaarukasta ja alkumaljat kohottaa armeijan teräsmukissa Sibeliuksen sävelten kaikuessa taustalla. Tilaisuuden juontaja kannustaa illastajia unohtamaan estonsa ja heittäytymään täysillä mukaan tunnelmaan. – Teemapäivällinen on ainutlaatuinen lisä kokouspäivän tai saunaillan yhteyteen, Hyppönen vinkkaa.

Pala sotahistoriaa keskellä kaupunkia Tavallisesti tilausryhmille lisäpalveluna tarjottava Upseerikerhon esittelykierros järjestettiin kuluneena kesänä kymmenkunta kertaa avoimena yleisötapahtumana. – Vuonna 1890 valmistunut puurakennus piilottelee seiniensä sisällä toinen toistaan kiehtovampia kertomuksia, joita haluamme jakaa eteenpäin kaikin mahdollisin keinoin, Hyppönen toteaa ja vahvistaa avointen kierrosten jatkuvan jälleen ensi kesänä. Arkilounasta ja à la cartea tarjoilevan Ravintola Upseerikerhon sijainti hämmästyttää ensivieraita. Suljetun armeija-alueen sijaan Saimaan rantamaisemien täydentämän tarinallisen makuelämyksen voi kokea vain muutaman sadan metrin päässä Lappeenrannan keskustasta. Upseerikerholle pääsee sujuvasti autolla tai jalan Rakuunamäen läpi tai rantaraittia pitkin. www.lappeenrannanupseerikerho.fi

www.kotimaassa.fi

Etelä-Karjala

Hyvä tulee läheltä

appeenrannan ytimessä sijaitseva Ravintola Wolkoff juhli heinäkuussa 20-vuotista taivaltaan. Laadukas ruoka on ollut ravintolalle avainasia alkutaipaleelta lähtien. Siitä osoituksena on jo vuonna 2000 ravintolalle myönnetty Rôtisseurs-kilpi. Elina Lammela

Pasanen uskoo laatuun vaikuttavan ennen kaikkea sen, että kaikki tehdään alusta alkaen käsityönä. Suuressa roolissa on myös lähiruoka, sillä paikallisten toimijoiden tarjontaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. – Yhteistyökumppaneinamme on muun muassa paikallisia toimittajia, joilta hankimme esimerkiksi sieniä ja marjoja ravintolaan. Illallislistaltamme löytyy myös paikallisen Kuorttisen luomukanalan kananmunia, ja kesäaikaan saamme muikkuja Saimaan Kyläniemestä, Pasanen luettelee.

Ravintola Wolkoff

Kun astuu kesäisenä päivänä pois Lappeenrannan keskustan hälinästä yli sata vuotta vanhojen talojen ympäröimälle ja mukulakivien peittämälle sisäpihalle, voi melkein tuntea hypänneensä ajassa taaksepäin. Sisäpihaa reunustavassa päärakennuksessa sijaitsee venäläisen Wolkoffin suvun jäseniä neljän sukupolven ajan palvellut Wolkoffin talomuseo. Pihan toisella puolella olevasta rakennuksesta puolestaan löytyy Ravintola Wolkoff, jota pyörittävät Karo Sintonen ja Sirja Pasanen.

Paikallisen panimon tuotteita

Ravintola Wolkoff

Ravintola Wolkoff ei ole pelkästään hyvän ruoan ystävän paikka, vaan myös laadukkaita viinejä arvostavat löytävät sieltä etsimänsä. Rakennuksen kivijalassa nimittäin sijaitsee Wolkoffin Viini- & Olutkellari. Viinit ja oluet on valittu pääasiassa pienten tuottajien valikoimista, ja listalta löytyy muun muassa paikallisen Panimoyhtiö Tujun tuotteita.

tarjoilee käsintehtyä ruokaa suurella sydämellä

– Karon vanhemmat Kari ja Rauni Sintonen perustivat Wolkoffin vuonna 1998. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2017, jolloin me aloitimme Karon kanssa ravintolan yrittäjinä, Pasanen kertoo. Kilpi kertoo laadusta

Ravintola Wolkoffissa on panostettu maukkaaseen ruokaan koko sen historian ajan. Laadukkaasta ruoasta ja myös erinomaisesta palvelusta kertoo se, että monet vakioasiakkaat saapuvat yhä uudestaan ja uudestaan syömään esimerkiksi suuressa suosiossa olevia muikkuja.

Ravintolan kotisivujen tapahtumalistalta voivat kävijät poimia mieleisiään tärppejä niin hyvän ruoan kuin juomankin parissa.

Korkean laadun takuun antaa myös Rôtisseurs-kilpi, joka on pysynyt Wolkoffin hallussa aina vuodesta 2000 asti. Paistinkääntäjät ry:n myöntämä kilpi on merkittävä tunnustus ravintoloille ruokaja palvelutuotteen laadusta.

– Todella suosituiksi ovat nousseet muun muassa Bliniviikot, jotka järjestetään jälleen tammi-helmikuussa. Silloin blinejä voi syödä niin paljon kuin jaksaa, Pasanen vinkkaa. www.wolkoff.fi

Lappeenrannassa Ravintola Wolkoffia pyörittävät Karo Sintonen ja Sirja Pasanen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2018

Salpalinjan Hovi

on eteläkarjalaisen

kulttuurimatkailun helmi S

alpalinjan Hovissa historian havinan voi aistia joka solulla. Itärajan turvaksi rakennetulla Salpalinjalla sijaitseva huoneistohotelli tarjoaa kodinomaista majoitusta yksilöllisissä huoneissa, jotka kuiskivat vuonna 1926 valmistuneen Rutolan kyläkoulun tarinaa. Saana Jaakkola

Salpalinjan Hovi

Rutolan kyläpolku tarjoaa luonnonkauniin kävelykierroksen ja esittelee samalla seudun saha-, uitto- ja sotahistoriaa. Salpalinjan Hovi sijaitsee Vuoksen ja Kymijoen vedenjakajalla, josta vielä viime vuosisadan alkupuolella uitettiin pari miljoonaa tukkia joka kesä. Myös Saimaa Geopark -kohteet ovat helposti saavutettavissa. Paikallisia nähtävyyksiä voi kierrellä omatoimisesti tai yhdessä Salpalinjaoppaan kanssa.

Oppiaineista inspiraationsa saaneet huoneet kielivät paitsi kartanomaisen rakennuksen myös opettajaliitossa 20 vuoden ajan työskennelleen hotelliyrittäjän Anne SorsaVainikan historiasta. Huoneiden teemoina kukoistavat äidinkieli, historia, fysiikka, kuvaamataito, biologia ja musiikki. Omalla keittiöllä varustetut kodikkaat huoneet tarjoavat majoitustilaa yhteensä 24 hengelle.

Sorsa-Vainikka kehottaa tutustumaan myös lähiseudun muihin kohteisiin, kuten keväällä kunnostettuna avattuun Svinhufvudin kotimuseoon ja Lemin särään – perinneruokaan, jota valmistavat vain Lemin kotiseutuyhdistys ja Säräpirtti Kippurasarvi läheisessä Lemin kunnassa. Viehättävä vierailukohde vuoden ympäri Salpalinjan Hovissa eri vuodenajat näyttäytyvät edukseen. Syksyisin ruskan värjäämät lähimetsät ja kalaisat vesistöt suovat antejaan luonnon helmassa viihtyville. Talvella vieraiden käytössä on muun muassa kyläkoulun vanha, yhä ylläpidettävä luistelukaukalo. Hotellista voi lainata maksutta käyttöönsä niin luistimia, suksia kuin lumikenkiäkin. Keväisin luonnosta kiinnostuneilla on mahdollisuus seurata luonnon heräämistä ja havainnoida lintuja vaikka ihan pihapiirissä. Lähijärvillä asustelee majavia, ja Rutolan luolassa talvehtii lepakoita. Majoituksen sekä luontoja kulttuurikohteiden lisäksi Salpalinjan Hovi tarjoaa idylliset tilat juhliin, kokouksiin ja saunailtoihin vain 10 minuutin ajomatkan päässä Lappeenrannan keskustasta.

Hovi historiallisten kohteiden keskipisteessä Salpalinjan salaiset bunkkerit ja konekiväärikorsut ovat vain palanen kulttuuririkkaasta Rutolan kylästä, jonka traagisista vaiheista Heikki Hietamies kirjoittaa romaanissaan Naisten talvi.

www.salpalinjanhovi.com

www.kotimaassa.fi

Etelä-Karjala

arjalan parhailla laulumailla sijaitseva kaupunki vetää puoleensa tapahtumia ja nähtävyyksiä, jotka jo yksin herättävät huomiota. Imatralle niitä on keräytynyt useita. Matleena Ikonen

Imatra Base Camp

Kansallisihme

Imatra

Ukonniemen alueen kylpylät hellivät lomailijaa ja sininen Saimaa tarjoaa loputtomasti elämyksiä rauhallisista risteilyistä selkäpiitä silitteleviin seikkailuihin. Saimaan alati muuttuva maisema rauhoittaa, kiehtoo ja koukuttaa, niin kuin se on tehnyt jo tuhansia vuosia. Ikiaikainen ihme on myös keskellä kaupunkia kuohuva Imatrankoski, Suomen vanhin matkailunähtävyys. Koskea ovat käyneet ihailemassa niin kuninkaalliset kuin Kalevalan legendat, eikä sen vetovoima ei ole vuosisatojen saatossa vähentynyt. Vapaana virtaava kuohuva koski on komeudessaan unohtumaton. Imatrankoskella koskinäytökset ovat padon korjaustöiden takia olleet tauolla muutaman vuoden, mutta ensi kesänä koskinäytöksistä päästään taas nauttimaan. Kosken partaalla seisoo ylhäisyydessään Valtionhotelli, Pohjoismaiden ainoa hotelliksi rakennettu jugendlinna – ihme, joka kerta toisensa jälkeen on valittu Suomen kauneimmaksi rakennukseksi. Myös hotellihuoneista aukeava näkymä on kaunis: kosken ympärillä humisee Kruununpuisto, jonka ihmeitä ovat mänty- ja lehtipuumetsän suojiin kätkeytyvät ihmisen kokoiset hiidenkirnut.

Ihmeitä kaikissa olomuodoissa Imatraa halkovan Vuoksen itärannalla todistetaan joka vuosi nykyaikaista ihmettä, kun Pohjoismaiden suurin ja Suomen ainoa moottoripyörien katuratakisa, Imatranajo, kerää kymmeniä tuhansia katsojia nauttimaan vauhdin hurmasta. Katuradalla hevosvoimien jylinän voi todella tuntea, sillä jopa yli 300 kilometrin tuntivauhdilla ampaisevia moottoripyöriä voi seurata vain muutaman metrin etäisyydeltä. Imatralla kulttuuritarjonta on runsasta ja sitä myös kulutetaan ahkerasti. Kansainvälinen teatterifestivaali, korkeatasoinen balettitapahtuma sekä kaupunginteatterin laadukas tarjonta hellivät vieraita ja paikallisia. Viime vuonna Suomen uusin teatteri teki ihmeen, kun kaupunginteatterissa kävi enemmän katsojia kuin Imatralla on asukkaita. Maailmankin mittakaavassa suuri ihme on jäästä ja lumesta rakennettu SounDome – konserttisali-iglu, joka nousee joka talvi Varpasaareen. SounDomessa päästään nauttimaan konsertteja, joiden kaikki instrumentit on valmistettu jäästä. Ihmeellistä, vai mitä? www.kansallisihme.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2018

Suomen uusin kylpylä kutsuu ryhmiä

matran Kylpylä Spa Resortin Taikajoki-laajennus avattiin kesäkuussa. Jo ennestään monipuolisen kylpylä Taikametsän allasmaailma kasvoi 1500 neliömetriin ja altaita on nyt peräti 16. Uudistuksen myötä kylpylä sai myös huikean 80 metrin vesiliukumäen. Heli Kärkkäinen

Imatran Kylpylä

Imatran Kylpylä on Itä-Suomen monipuolisin Spa Resort ja sijaitsee Ukonniemessä Saimaan rannalla. Se tarjoaa upeat puitteet kylpylälomalle sekä monipuoliset mahdollisuudet aktiivilomailijalle ja luonnossa liikkujalle. Kahden elämyskylpylän yhtenäinen kokonaisuus palvelee mainiosti eri-ikäisiä lomailijoita sekä erilaisia ryhmiä. Kylpylä Taikametsä on todellinen elämyskylpylä. Taikametsässä voi kokea vesien virkistävän voiman sekä erilaisia elämysohjelmia: valoja, luonnon ääniä ja sääilmiöitä kuten sumua, sadetta ja ukkosta. Videoseinillä tuodaan Saimaan luonto ja sen vedenalainen maailma sisälle kylpylään.

Monipuolisia ryhmäaktiviteetteja Imatran Kylpylän myyntipalvelu tekee ryhmille mielellään räätälöityjä tarjouksia oheisohjelmineen. Tarjolla on monipuolisia aktiviteetteja, kuten ohjattua ryhmäliikuntaa ja vesijumppaa. Vierailijoiden käytettävissä on myös keilahalli, kuntosali sekä liikuntasalit. Upeat ulkoilumaastot ja ladut lähtevät suoraan kylpylän pihasta. Monet ryhmät vierailevat kylpyläloman aikana myös teatterissa. Teatteri Imatra on Suomen uusin ja ulkokuoreltaan erikoisin teatteritalo. Siellä esitetään sekä tasokkaita musikaaleja että vaikuttavia puhenäytelmiä. Kylpylän viihderavintola Tähtitaivaan tanssi-illoissa voi nauttia elävästä musiikista ja tanssin huumasta. Karaokeilloissa voi kokea laulamisen riemua ja nauttia toisten esityksistä.

Beauty Spa Wellamosta voi varata ihanasti hemmottelevia, virkistäviä ja rentouttavia kauneushoitoja, kylpyjä, hierontaa tai vartalohoitoa. – Vaihtoehtoja löytyy niin upeille naisille kuin raavaille miehillekin syvärentouttavista hemmotteluista hoidollisiin kokonaisuuksiin, kertoo myynti- ja markkinointipäällikkö Maija Saajanlehto. Hän muistuttaa, että hemmotteluun voi tulla yksin, kaksin tai ryhmänä. Loman kruunaa maittava ruoka, jota on tarjolla kylpylän korkeatasoisissa ravintoloissa aamuvarhaisesta iltamyöhään. www.imatrankylpyla.fi

Imatran Kylpylän Spa Resort sijaitsee upealla paikalla Ukonniemessä Saimaan rannalla.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Karjala

Urheiluhuoneessa voi sukeltaa olympialaistunnelmaan. Kokoelmissa on muistoja muun muassa vuoden 1924 Pariisin Olympialaisista, joihin Juti Ikävalkokin osallistui.

matran kauneimpiin rakennuksiin kuuluva Piponiuksen talo seisoo ylväänä Imatrankosken kupeessa, ikonista Imatran Valtionhotellia vastapäätä. Legendaarisen lääkärin Heikki Piponiuksen vuonna 1925 rakennuttama talo kätkee sisäänsä kotimuseon, joka on Ikävalkon perheen ylistyslaulu isänmaallisuudelle.

Tunnelmallinen miljöö tapahtumille

Saana Jaakkola

Imatran Lotta- ja veteraanimuseo.

Piponiuksen talo on ollut Ikävalkojen kotina 70-luvulta alkaen. Kotimuseon perusti aikoinaan varatuomari ja sotaveteraani Reino Ikävalko yhdessä vaimonsa, lääkintälottana palvelleen Eila Ikävalkon kanssa. Nyt Imatran Lotta- ja veteraanimuseon vieraita on vastassa Reinon ja Eilan poika Jarmo Ikävalko, joka jatkaa intohimoisesti vanhempiensa aloittamaa työtä.

Kotimuseon monipuolisuus yllättää Sotahistoriallisten kokoelmien rinnalla on runsaasti Ikävalkon suvun sekä Imatran historiaan liittyvää esineistöä. Näyttelytiloissa

on huomioitu myös perheen pienimmät, joita kiinnostaa erityisesti lapsenlapselle rakennettu viisikerroksinen nukkekoti. Reino Ikävalkon isä, Juti Ikävalko, oli vapaustaistelija ja suojeluskuntaupseeri. Perheen tarinoiden ja esineiden myötä palataan muun muassa 20-luvun Sortavalaan sekä vapaussodan aikaiseen Imatraan. Tutuiksi tulevat lisäksi lottien historia sekä varatuomari Ikävalkon elämäntyö.

Lotta- ja veteraanimuseon opastetuilla kierroksilla pääsee sukeltamaan Suomen historiaan niin Ruotsin vallan alla kuin autonomian ja vapaussodan eri vaiheissa. Sota-ajan esineistössä kiinnostavat erityisesti pihamaalla komeilevat tykit, aseet ja univormut sekä tarkka-ampuja Simo Häyhän muistonurkkaus. Piponiuksen talo ei ole vain kotimuseo, vaan se on yhä edelleen Eila Ikävalkon koti, jossa järjestetään museokierrosten lisäksi myös erilaisia teemailtoja ja konsertteja. Museo tarjoaa myös tiloja kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin ympäri vuoden. www.veteraanimuseo.fi

– Kirjastossa komeilee muun muassa Viipurista peräisin oleva senaattorin kirjoituspöytä, jota perimätiedon mukaan yksi tsaareistakin on käyttänyt vierailullaan, Jarmo Ikävalko tietää.

Kodinomainen aikamatka Suomen historiaan

Sotahistoriallisten kokoelmien rinnalla on runsaasti Ikävalkon suvun sekä Imatran historiaan liittyvää esineistöä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2018

Vietä päivä rannassa – tai vaikka koko viikko

matralla idyllisen Immalanjärven rannalla sijaitsevan Päivärannan kurssikeskuksen tilat muuntautuvat moneen eri tarpeeseen. Päivärannassa voi olla samanaikaisesti kolmekin eri ryhmää ilman, että ryhmät edes näkevät toisistaan. Saana Jaakkola

Päivärannan kurssikeskus

Majoitusta isommankin ryhmän tarpeisiin Päiväranta toimii tukikohtana paitsi seurakunnan omille leireille ja tapahtumille myös urheilijoille, perhejuhlille, kokouksille ja saunailloille. Majoitustilaa Päivärannassa on kodikkaissa kahden ja neljän hengen huoneissa noin 120 vieraalle. Runsaan majoituskapasiteetin ansiosta hääjuhlatkin voivat jatkua pitkälle iltaan, kun vieraat voivat juhlien päätteeksi painaa päänsä Päivärannan tyynyihin.

Majoittumaan ovat tervetulleita myös yksittäiset matkailijat – silloinkin, kun Päivärannassa vierailee tilausryhmiä.

Täyden palvelun Päiväranta Kokoontumistiloja Päivärannassa riittää 150 hengen auditoriosta ja juhlasalista erikokoisiin ja moneksi muuntautuviin luokkahuoneisiin. Rantasauna on omiaan rentoihin illanistujaisiin. Upeat ulkoilumaastot, pelikentät, frisbeegolfrata ja uimaranta tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia vapaa-ajanviettoon. Talvella lähimetsässä ja jäätilanteen salliessa myös Immalanjärven jäällä on mahdollisuus hiihtää. Päivärannan erikoisuus on pihapiiriin rakennettu valtava kota, jonne sopii jopa sadan hengen porukka. – Kodan käytössä vain mielikuvitus on rajana; se soveltuu aivan yhtä hyvin makkaran grillaukseen ja lettujen paistoon kuin hääparien vihkimiseen, vinkkaa Kaljunen. Tilaisuuksien tarjoiluista ja matkailijaryhmien ruokailuista huolehtii talon oma pitopalvelu, jonka menut muokkautuvat asiakkaan toiveiden mukaan. Kokonaisuuden kruunaa ystävällinen palvelu sekä Päivärannan rento ja iloinen ilmapiiri vain vartin ajomatkan päässä Imatran keskustasta. www.paivarantaan.fi

Suomalaiselle mentaliteetille on tyypillistä, ettei kohteeseen oikein kehtaisi mennä silloin, kun siellä on muitakin. Imatran seurakunnan ylläpitämä Päivärannan kurssikeskus antaa syyn ajatella toisin. – Meillä järjestetään muun muassa useita hiljaisuuden retriittejä vuoden aikana. Vielä ei ole kertaakaan käynyt niin, että toisen tilausryhmän läsnäolo olisi häirinnyt retriitin vaatimaa rauhaa, vakuuttaa kurssikeskuksen johtaja Kirsi Kaljunen.

– Majoituksen hintaan sisältyy aamiainen. Valittavana on myös täysihoito, johon sisältyy aamiaisen lisäksi lounas, päiväkahvi, illallinen ja iltapala, Kaljunen täydentää.

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Karjala Etelä-Karjala

Karelianpolut tuo

uusia luontoelämyksiä Kiteelle

Karelianpolut-reitistö tuo uusia maastoreittejä Kiteen lisäksi myös naapurikuntiin, Tohmajärvelle ja Rääkkylään. Hankkeen tarkoituksena on luoda lisäksi eri kuntien taajamia yhdistävä retkipyöräilyreitti.

onipuolisesta luonnostaan tunnettu Kitee saa uusia retkeilyreittejä, jotka soveltuvat patikointiin ja maastopyöräilyyn myös talvella. Saana Jaakkola

Monta tapaa liikkua luonnossa

Kiteen kaupunki

Leader-hankkeena toteutettava maastopyöräily-, patikointi- ja polkujuoksureittien kokonaisuus kantaa nimeä Karelianpolut. Inspiraatiota reitistöön on saatu muun muassa Kontiolahden Jaamankankaalla sijaitsevasta Kontionpolut-reitistöstä.

Talviurheilua lumitilanteesta huolimatta Hutsin ja Peltolan alueille valmistuu seitsemän ja kahdeksan kilometrin kaksisuuntaiset opastetut reitit, jotka yhdistyvät lähialueiden luontopolkuihin. Talvikäyttöön kunnostettava Talvi Trail on reilu viiden kilometrin mittainen osa Peltola Trailia. – Talviulkoilun harrastajille on jo olemassa loistavat hiihto- ja moottorikelkkailureittien verkostot. Latupohjilla tai kelkkaurilla ei kuitenkaan sovi kävellä, pohjustaa Kiteen kaupungin johdon sihteeri Satu Juntunen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2018

– Patikointia, polkujuoksua ja maastopyöräilyä voi harrastaa nyt ympäri vuoden. Ne ovat erinomaisia talviulkoilumuotoja, joiden harrastamista ei edes huono lumitilanne estä.

Reittejä joka tason liikkujalle Karelianpolut-reitistölle pääsee helposti kaupungin keskustasta. Mikä parasta, opastettu reittipohja palvelee myös muita luonnossa liikkujia – niin sienestäjiä, marjastajia kuin koiranulkoiluttajiakin. – Helposta keskivaativaan vaihteleva Peltola Trail on omiaan vasta-alkajille. Vaativampaan menoon haasteita tarjoaa Hutsi Trail, jonka varrella on yli 200 metriä nousua ja laskua, Juntunen täydentää.

Perinteisempien talvilajien harrastajille Kitee tarjoaa erinomaisten olosuhteiden lisäksi välineet. Asiantuntijuudestakaan ei ole pulaa, sillä Kiteellä toimivaa suksitehdasta luotsaa hiihdon entinen maailmanmestari ja kuusinkertainen olympiamitalisti Harri Kirvesniemi. Hoidettuja hiihtolatuja löytyy ympäri kaupunkia. Kirkkaiden vesien Kitee on myös talvikalastajan paratiisi, ja pilkkiretkelle pääsee asiantuntevan oppaan seurassa tarpeen niin vaatiessa. Erilaisia ympärivuotisia ulkoilmaelämyksiä Kiteellä tarjoavat myös alueen monet ratsastustallit. – Hiihtoratsastus on hauska talvinen aktiviteetti vaikkapa tyhy-päivien tai matkailijaryhmien ohjelmanumeroksi, vinkkaa Juntunen. www.kitee.fi www.visitkarelia.fi/kitee

arelia à la carte -verkoston jäsenyritykset vaalivat karjalaisia makuja ja perinteitä ja tuovat niitä tunnetuksi myös Pohjois-Karjalan ulkopuolelle.

Saana Jaakkola

Maijan Juhla- ja Pitopalvelu

Makumatkalle Pohjois-Karjalaan

Paikallisuuden ja perinteiden nimeen vannoo myös kiteeläinen Maijan Juhla- ja Pitopalvelu, jonka suussa sulavat luomukset kielivät raaka-aineiden tuoreudesta ja laadusta.

“Tämän lähempää ei ruoka voi tulla” Pitopalveluyrittäjä Maija Timonen iloitsee onnellisesta asemastaan paitsi tuottavien lähimetsien myös lähituottajien ympäröimänä.

Makuja luonnon kalenterin mukaan Vuonna 1929 valmistunut koulurakennus tarjoaa tunnelmalliset tilat elämän kirjon joka juhlaan mutta myös arkisempaan ryhmäruokailuun. Karjalaisuus näkyy ja maistuu menuissa, joita hienosäädetään asiakkaan toiveiden mukaan. Karjalanpaisti, muikkurullat, savusiika, lampaanpalvi, metsäsienisalaatit ja laatikot valmistuvat perinteisin menetelmin, oikeaoppisia karjalanpiirakoita unohtamatta. – Pyrimme aina käyttämään sitä, mitä luonto meille kulloinkin tarjoaa, Timonen täydentää. Asiakaspalvelua täydellä sydämellä

– Mikä ei kasva omassa puutarhassa, löytyy naapurista, hän toteaa. Ja totta se on. Tien toisella puolella kukoistavat mansikka-, vadelma- ja mustaherukkaviljelmät, naapuritilalla kurkut ja kurpitsat. Karjalaisen pitopöydän lihat saadaan lähialueen karja- ja eläintiloilta, ja kalat tulevat Timosen keittiöön suoraan rannasta. Jos itse ei ehditä sienimetsälle, tuovat paikalliset metsämiehet kantarellit tullessaan. – Vastineeksi he vievät ylimääräiset omenat mukanaan metsien asukkaille. Tämä on vaihdantataloutta parhaimmillaan.

Karjalaisiin perinteisiin kuuluu makuelämysten lisäksi vieraanvaraisuus. Maijan Juhla- ja Pitopalvelussa se näkyy sydämellisinä kohtaamisina vieraiden kanssa – lämminhenkisenä tervetulotoivotuksena ja ystävällisinä kontakteina ruokailun lomassa. – Vaikka ruoka tarjoiltaisiin noutopöydästä, meillä juomat kaadetaan henkilökohtaisesti pöydän ääressä, Timonen tarkentaa. Kiteeläinen talovanhus huokuu yhä kouluajan henkeä, ja yläkerran kodinomaiseksi sisustetut majoitushuoneet palvelevat matkailijoita ympäri vuoden. Karjalaisesta vieraanvaraisuudesta kielii myös emännän aito halu kertoa lähiseudun helmistä. Timonen rohkaisee tutustumaan paikallisiin kohteisiin ja vierailemaan myös naapuriyritysten luona. – Autamme ja opastamme auliisti kaikissa kysymyksissä. Kun vieraiden on hyvä olla, meidänkin on hyvä olla. www.maijapalvelee.fi

www.kotimaassa.fi

Etelä-Karjala Pohjois-Karjala

Puistokierrokselle yksin tai yhdessä

arhaisesta keväästä alkusyksyyn kiteeläisessä maisemapuistossa sateenkaaren värit välkehtivät sadoissa eri sävyissä. Saana Jaakkola

Ryhmäopastusten teemaa voidaan räätälöidä kiinnostuksen mukaan. – Luonnosta kumpuava hyvinvointi sekä lääke- ja rohdosyrtit kiinnostavat monia. Kierroksilla voidaan korostaa myös puu- ja pensaslajeja, kukkatarhoja ja puutarhanhoitoa tai vaikkapa käsitöitä ja luonnontuotteiden jalostamista, Pietarinen esittelee.

Suomen Pietarhovi

Silmänkantamattomiin jatkuvat kukka- ja yrttitarhat, kymmenet pensas- ja puulajit sekä pihamaalla tepastelevat linnut ja lampaat synnyttävät Suomen Pietarhovin vieraissa hellyttävän sekoituksen lapsuuden intoa ja nostalgista kaihoa.

Myös alueen historia kiehtoo. Rajakarjalaisilla kannaksilla näkyy merkkejä kaskiajoilta. Metsässä piilevät vanhat hirsirakennukset on ennallistettu autenttisuutta kunnioittaen. Savusaunan, tervaveneen ja nuotiopaikan täydentämässä ympäristössä vallitsee ajattomuus.

Puisto, jossa arjen kiireet unohtuvat Terveys ja sen vaaliminen luonnollisin keinoin ovat Suomen Pietarhovin kantavia kulmakiviä. Maisemapuutarhassa kasvaa lukuisia lääke- ja rohdosyrttejä, joiden ympärillä järjestetään luentoja ja kursseja vuoden ympäri.

Pikkukappelissa soi rauhallinen musiikki

Nyt Pietarhoviin on saatavilla myös digitaalinen opastus, jonka saa käyttöönsä lataamalla puhelimeen Citynomadi-sovelluksen. Sen avulla puiston kohteet on helppo kiertää omatoimisesti GPSseurantaa hyödyntäen. Tekstikuvaukset, runot ja videot tarjoavat kävijälle runsaasti mielenkiintoista tietoa.

Suomen Pietarhovi herättää

Maisemapuistossa yhdistyvät luonnon voimaannuttava vaikutus, marjapensaiden tarjoamat vitamiinipommit, kukkaloiston rauhoittava kauneus sekä sosiaaliset ja yhteisölliset tapahtumat. Ja toimiihan siellä myös oma lääkäriasema, Medicanatur Pietarhovi.

ihmisen yhteyden luontoon

– Erikoiset ruusulajikkeet sekä loppukesästä kirjavina kukkivat tuhannet daaliat herättävät vieraissa ihmetystä. Kumpuileva maasto, symmetriset istutukset sekä puiden ja pensaiden vuorottelu luovat pastoraalisen olon, kuvailee puiston isäntä Heikki Pietarinen.

Syksyn saapuessa kukkaloisto hiipuu hiljalleen. Silloin siirrytään viihtyisään päärakennukseen, missä voidaan järjestää pienille ryhmille luentoja, kursseja ja tyhy-päivien ohjelmaa.

Edesmenneen puolison muistoksi rakennettu kappeli tarjoaa tunnelmallisen paikan rauhoittua. Toki Pietarhoviin sopii saapua eläimiä paijaamaan ja kesän kukkaloistoa ihailemaan vohvelikahvilan antimista nauttien.

www.pietarhovi.fi

Pietarhovin is äntä Heikki Pi etarinen.

Pietarhovin puutarhaa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2018

Museomylläkkä museolla ja Katri Helena -leivos.

Juhlan aihetta Juhlavuoden kunniaksi Tohmajärvelle on tehty Maiju Lassila -kulttuurireitti, joka johdattaa Algot Tietäväisen (1868–1918) lapsuus- ja nuoruusajan kokemusmaailman kautta Tohmajärven 18 kulttuurikohteeseen. Perusreitti on 15 kilometriä, ja kierroksella tutustutaan muun muassa useaan säätyläiskartanoon, kestikievariin, ensimmäisiin kauppapaikkoihin ja kauniiseen Kirkkoniemeen. Lisäreitti suuntautuu Algotin lapsuudenkotiin Peijonniemeen ja kodin läheisyydessä olevalla Nenosenlammelle. Syksyllä valmistuu paikallisin voimin myös moniaistinen runoteos Elämään heränneet – elävä runoteos Maiju Lassilan 150 v kunniaksi. Teos julkistetaan marraskuussa Lassilan merkkipäivänä pidettävässä juhlassa.

Tohmajärvellä

”T

olokku ja toimielias Tohmajärvi” on tunnettu paitsi kansainvälisestä Niiralan raja-asemasta myös rikkaasta kulttuuri- ja historiaperinteestään. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta sekä kunnan perustamisesta että kirjailija Maiju Lassilan syntymästä. Eeva Oksman

Liisa Laasonen

Puun Sielu asuu Onkamossa Kuutostien läheisyydessä sijaitseva Puun Sielun koti on perinteiseen karjalaiseen tyyliin rakennettu upea hirsilinna sitä ympäröivine arboretumeineen – nähtävyys jo itsessään. Sen ympäri vuoden avoinna oleva näyttely on loistava läpileikkaus ainutlaatuista suomalaista ja kansainvälistä puuosaamista. Korkeatasoisessa näyttelyssä on veistoksia, sorvauksia, kaiverruksia ja pyrografiaa. Puun Sielun tämän vuoden Tanssi ja unelma -teemanäyttelyn inspiroijana on ollut Michael Jacksonin monilahjakas persoona.

Monipuolinen museomiljöö Tohmajärven museoalueen sydän on vuonna 1874 valmistunut apteekkari Nymanin talo, jossa on toiminut Pohjois-Karjalan toiseksi vanhin apteekki. Talo on nykyään koti- ja apteekkimuseona. Nymanin talon ympärille on luotu yhdeksän rakennusta käsittävä, monipuolinen ja viehättävä museomiljöö.

Muita museoita Tohmajärvellä ovat Saarion voimalaitosmuseo, Kaurilan koulumuseo sekä Värtsilän keskustassa, kesäteatterin läheisyydessä, sijaitseva myllymuseo.

www.tohmajarvi.fi www.elamaanheranneetrunoilijat.fi www.tohmajarviseura.fi www.puunsielu.fi

aitosmuseo. Saarion voimal onen as La ti at Kuva: M

Kirjailija Maiju Lassilan juhlavuoden kunniaksi Nymanin aitassa on hänen vaiherikasta elämäänsä esittelevä näyttely. Lisäksi aitassa on Kuppauksesta kanylointiin -näyttely, jossa esitellään tohmajärveläistä terveydenhoitoa sanoin, kuvin ja esinein.

Museoalueen muissa rakennuksissa on esillä muun muassa paikkakunnan historiaa sekä entisajan kotitalous-, käsityö- ja maatalousesineistöä. Nähtävänä on myös toimitta-

Puun Sielu.

ja Pentti Väistön matkaltaan keräämiä possuja tarinoineen sekä Suomen sinivalkoisen äänen, Katri Helenan taiteilijaurasta kertova näyttely. Aluetta täydentävät viereiset musiikkiopisto, kesäteatteri ja liikuntahalli lähiliikuntapaikkoineen ja hiihtolatuineen sekä lehtomaisemissa kiertelevä luontopolku.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Karjala Pohjois-Karjala

Roukalahden kesäteatterissa pääsee monenlaiseen kyytiin – kesällä 2018 esitetyssä Avioliittosimulaattorissa kaupunkilaisnainen rakastuu maajussiin. Kuva: Roukanlahden kesäteatteri

Hyppää kyytiin! – Kulttuuripäivä Liperissä kutsuu

eipäpitäjänä tunnetun Liperin maineikkaat museot sekä maalaiskylien kahvilat kutsuvat matkailijoita viettämään kesäpäivää Pohjois-Karjalaan. Elina Lammela

Liperin kunta

Liperin kulttuurikohteet on valloitettavissa ensi kesänä kätevästi yhden päivän aikana. Kulttuuripäivä Liperissä -kokonaisuus tarjoaa matkailuryhmille mahdollisuuden hypätä bussiin ja suunnata paikkakunnan moniin mielenkiintoisiin museokohteisiin maalaismaisemia ihaillen.

Maatalouden muutosten matkassa Museokierroksen voi aloittaa vaikkapa Liperin keskustan läheisyydessä sijaitsevalta Liperi-Seuran ylläpitämältä Penttilän museoalueelta, joka käsittää kahdeksan eri museorakennusta. Laajan museoalueen uusin kohde on vuonna 2014 valmistunut Tähkä-halli. Museon näyttely kuvaa maatalouden ja kotitalouden sähköistymistä ja sen aikaansaamaa murrosta maaseudulla, painottuen ennen kaikkea naisten työtaakan helpottumiseen.

Studebaker D ictator vm.192 9.

i-Seura Kuva: Liper i. ll a -h ä k Täh

Tähkä-hallin lisäksi Liperi-Seuran Pentti Kuokkanen kehottaa tutustumaan ainakin maatalouden esineistöä ja ajoneuvoja esittelevään Maatalousmuseoon sekä päärakennuksesta löytyvään Enwald-museoon, joka on Pohjois-Karjalan ainoa virkamiesmiljöötä esittelevä kotimuseo. Kappale Komperon vanhaa kivisiltaa muistuttaa tehdasalueen menneestä suuruudesta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2018

Entisen tehdastaajaman tunnelmaa Penttilän museoalueelta matkaa voi jatkaa noin parinkymmenen kilometrin päähän luonnonkauniille ja idylliselle Komperon kotiseutumuseolle. Museoalue sijaitsee pienen Taipaleenjoen saarella Siikakosken kupeessa. Museo perustettiin 1960-luvulla Kotiseututoimikunnan aloitteesta, ja nykyään sitä ylläpidetään kyläläisten järjestämillä talkoilla. Kompero on aikoinaan ollut merkittävä teollisuustaajama, jossa on toiminut niin mylly, saha kuin sarkatehdaskin. Alueella voikin edelleen aistia vanhan sarkatehtaan hengen, vaikka teollisuudesta kertovat rakennukset tuhoutuivat vuoden 1965 tulipalossa lähes kokonaan.

Vanhat autot valloittavat Seuraavaksi bussin nokka kannattaa suunnata kohti Ylämyllyä, jossa vanhojen autojen ystävä viihtyisi vaikka koko loppupäivän. Automuseo Myllyn Vanhat Autot levittäytyy lähes viiden tuhannen neliön alueelle, ja ihasteltavana on yli 300 ajoneuvoa.

Luhtiaitta seisoo luonnonkauniilla Taipaleenjoen saarella keskellä Siikakoskea. Suurimman osan näyttelyn 230 autosta ovat museon omistajat Keijo ja Mika Hirvonen entisöineet itse. Vuonna 1998 perustettu automuseo on vuosien varrella moninkertaistanut niin kokonsa kuin ajoneuvojen määränkin. Vuonna 2017 museo valittiin Suomen ajoneuvomuseoksi. Lukuisten autojen ja auton pienoismallien lisäksi alueelta löytyy nykyään yhden huoneen verran vanhoja kätilön tavaroita sekä toinen täynnä radioita, soittimia ja muita laitteita. Yksi vierailijoita suuresti kiinnostava kohde on myös Pyhäselkään syöksyneen Junkers-pommikoneen pyörä. Traagisessa onnettomuudessa kuoli vuonna 1944 neljä sotilaslentäjää.

Kulttuuripäivän päätös teatterissa Hyviä tutustumiskohteita ovat myös Paloaukean sotahistoriallinen museo, Mummon MaalaisMuseo ja Parren Paronin pienoisrautatie. Museokierroksen lomassa kannattaa pysähtyä välillä pitämään kahvitaukoa seudun sympaattisiin kesäkahviloihin. Paikallisten kahviloiden ja ravintoloiden lisäsi monet kausiravintolat aukaisevat ovensa kesäksi vesistöjen äärelle ja kylätaloihin. Kulttuurintäytteinen päivä on hyvä päättää perinteikkään kesäteatterin merkeissä. Liperin kahden suositun kesäteatterin, Ristin ja Roukalahden, ohjelmistossa on ollut niin maalaisromantiikkaa kuin ikivihreitä klassikoitakin. www.liperi.fi/museot

kean museo. Kuva: Paloau

Tuomelantupa perinteikkäine heinäpaaleineen koristaa Liperin kirkonkylällä sijaitsevaa Penttilän museoaluetta.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Karjala Pohjois-Karjala

li satavuotias entinen kuparikaivos Outokummussa tarjoaa mieleenpainuvia elämyksiä niin maan alla kuin korkealla sen päällä.

Matleena Ikonen

Outokummun kaupunki

Elämyksiä

vanhassa kaivoksessa Kaivos on ollut kiinni jo vuosikymmeniä, mutta tarinat elävät. Nyt niitä kertoo tunneleissa elelevä Vuorenhaltia, johon saatat törmätä, jos uskaltaudut seikkailulle kaivoksen uumeniin.

Miksi tyytyisit perinteiseen? Lapsille Vanha Kaivos on elämyksellinen tapa tutustua kaivostoimintaan leikin, tarinoiden ja itse tekemisen kautta. Lasten kaivoksella perheen pienimmät pääsevät testaamaan hiekankuljetinta ja pienoisnosturia, kiipeilemään sekä tapaamaan Vuorenhaltiaa jännittävällä kaivoskierroksella.

Koe kaivos aitiopaikalta Vanha Kaivos on viime vuosina herännyt uudestaan eloon mielenkiintoisena ja elämyksellisenä matkailukohteena, jossa riittää nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille ympäri vuoden. Kaivosmiesten entisiin pesu- ja pukeutumistiloihin perustettu Kaivosmuseo on jännittävä kokemus koneineen, kivikokoelmineen ja museotunneleineen. Lähes 300 metriä pitkässä tunnelissa saa todenmukaisen käsityksen siitä, minkälaista kaivostyö on aikanaan ollut: tunnelin seinämien karheat pinnat, 8-asteinen lämpötila ja aina vain syvemmälle kuljettava tunneli luovat unohtumattoman elämyksen, jollaista ei pääse kokemaan monessakaan paikassa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2018

di. Kaivosravintola Karbi

Kesäaikaan kaivosalueen voi päästä kiertämään jo eläkepäiviään viettävän kaivosjunan kyydissä. Raskaassa käytössä olleita kuljetusvaunuja vetää vuosina 1972–1989 Keretin kaivoksessa liikennöinyt veturi, joka on sittemmin kunnostettu ja otettu kaivosmuseon käyttöön. Veturi on myös erittäin suosittu valokuvauskohde – kukapa ei haluaisi kuvauttaa itseään veturinkuljettajan paikalla!

Ryhmille upea tapa kruunata kaivosvierailu on ruokailu maanalaisessa kaivosravintola Karbidissa. 10 metrin syvyydessä maan alla sijaitsevassa Karbidissa on ainutlaatuinen tunnelma, sillä päivänvalon tavoittamattomissa ilmapiiri luodaan upeilla valoilla ja keskellä tilaa loimuavalla avotulisijalla. 60-paikkainen Karbidi sopii hienosti myös juhlien ja illanviettojen järjestämiseen sekä kokouksiin. Suurempiin tilaisuuksiin hulppeat olosuhteet tarjoaa jopa 300 henkilöä vetävä ravintola Vanha Kaivos tai historiallinen Jauhimo, jonka upeat kaari-ikkunat, alkuperäiset tiiliseinät ja puulattiat tuovat juhliin, tapahtumiin ja kokouksiin perinteisistä poikkeavat puitteet. www.vanhakaivos.com Aappola Vanhan Limingan alueella.

Rauhaa Pyhäselän maisemissa Vanhan kivinavetan paikalle rakennettu Niittyranta on luonnonläheinen kohde niin perheille kuin muille matkailijoille. 22 hotellihuoneen ja tilavan ravintolan lisäksi hotellista löytyvät rantasaunat ja poreamme.

otelli-Ravintola Niittyranta Joensuussa ja Malmin Majatalo Outokummussa ovat uusia ulkomuodoltaan, mutta molempien matkassa kulkee myös muistoja paikan historiasta.

Pyhäselän rannalla sijaitsevaan hotelliin voi saapua myös vesitse. Niittyrannan laituriin rantautuminen onnistuu isommallakin veneellä. Vesille pääsee myös ilman venettä, sillä hotellin yhteistyökumppani järjestää säävarauksella retkiä järvelle. Matkailija voi lähteä vaikkapa katsastamaan, millaisena Pyhäselkä avautuu aamuyön tunteina.

Elina Lammela

Hotelli-Ravintola Niittyrannan ja Malmin Majatalon

seinät kertovat vanhoja tarinoita

Uudet seinät voivat kätkeä alleen monia tarinoita menneiltä ajoilta. Elisa Rantanen toimii hotelliyrittäjänä niin Joensuussa sijaitsevassa Hotelli-Ravintola Niittyrannassa kuin Outokummussa toimivassa Malmin Majatalossakin. Molemmat majoituskohteet ovat valmistuneet lähivuosina, mutta pala paikan historiaa on säilynyt uudistusten mukanakin. Vuonna 2015 valmistuneet Niittyrannan ravintolan kiviseinät ovat 200 vuotta vanhan navetan seinät. Malmin Majatalo sen sijaan on edelleen osa vanhaa kaivosmiljöötä.

Omatoimimatkaajalle kaivoksen kupeessa Malmin Majatalo tarjoaa rauhaisien unien lisäksi vanhan kaivosalueen tunnelmaa.

– Majatalo sijaitsee vastapäätä vanhaa Outokummun kaivosta, ja sen vuonna 2017 valmistuneet tilat sijaitsevat vanhan yläsaunan siivessä, Rantanen taustoittaa. Uusissa tiloissa on kymmenen huonetta, jotka palvelevat edullista ja pitkäaikaisempaa majoitusta etsiviä. Majatalosta löytyy lisäksi yleiset keittiö- ja saunatilat.

Juhlapaikkanakin toimivassa Niittyrannassa riittää tapahtumia pitkin vuotta, perinteisiä juhannus- ja uudenvuodenjuhlia unohtamatta. Rantanen vinkkaa kaikkia naisia suuntamaan toukokuussa Niittyrantaan, sillä silloin järjestetään suuri naistentapahtuma Lady’s day out. www.malminmajatalo.fi www.niittyranta.com

Paikka tarjoaa myös hiukan erilaisemman ympäristön viettää häitä tai syntymäpäiviä, sillä majatalon yläkertaan on rakennettu 100 hengen juhlatila.

Majatalo JoensuunNiittyranta. taidemuseo. Kuva: Jason Tiilikainen

www.kotimaassa.fi

Etelä-Karjala Pohjois-Karjala

oensuun taidemuseo tarjoaa taide-elämyksiä niin tästä päivästä kuin tuhansien vuosien takaa. Matleena Ikonen

Iris-huone.

Maija Joensuu

Antiikin aarteita ja

kiinalaisia harvinaisuuksia Joensuun taidemuseo Onnin kokoelma on monipuolinen. Peruskokoelman eri kokonaisuudet on järjestetty aiheen mukaan eri tiloihin, ja huoneiden sisustukset on suunniteltu siten, että ne tukevat taidekokemusta. Onnin kokoelmaan kansainvälistä väriä ja historiallista syvyyttä tuovat Suomessa harvinainen antiikin veisto- ja keramiikkataidekokoelma sekä kiinalaisen taiteen kokoelma. Lukumäärällisesti antiikin kokoelma ei ole järin laaja, mutta se sisältää harvinaisia esimerkkejä antiikin ajan eri kausilta ja eri kulttuureista. Suomen museoissa ei juurikaan ole antiikin esineistöä nähtävillä, joten Joensuun kokoelma on meikäläisittäin merkittävä.

Myös kiinalaisen taiteen kokoelma on Suomessa poikkeuksellinen, ja se antaa monipuolisen kuvan kiinalaisesta taideperinteestä ja kulttuurista. Ajallisesti Kiinan taiteen kokoelma ulottuu laajalle, sillä varhaisimmat esineet ovat jo Yangshaokulttuurin ajalta (5000-3000 eaa.), ja nuorimmat 1900-luvulta. Eri puolilta Eurooppaa koottu renessanssiajan kirkkotaiteen kokoelma pääsee upeasti oikeuksiinsa kappelimaisessa tilassa. Sitä täydentää suomalaisten taiteilijoiden ikonikokoelma, joka tarjoaa mielenkiintoisen läpileikkauksen suomalaisesta ikonimaalauksesta ja sen kehittymisestä.

Kiinalaisia veistoksia.

Enkeleitä ja eloon herääviä taideteoksia Kansainvälisten taideharvinaisuuksien ohella Onnissa on laajalti esillä suomalaisten taiteilijoiden teoksia 1800-luvun puolivälistä 1970-luvulle. Mukana on nimekkäitäkin teoksia, tunnetuimpana ehkä vuodelta 1883 peräisin oleva Albert Edelfeltin Pariisitar (Virginie), joka on osa Arla Cedebergin kokoelmaa. Cederberg keräsi kattavan kokoelman suomalaista 1800-luvun puolenvälin jälkeistä maalaustaidetta, joukossa monia aikansa nimekkäitä taiteilijoita. Myös nämä kuuluvat Onnin kokoelmaan. Pysyvän kokoelman lisäksi Onnissa on esillä vaihtuvia näyttelyitä. Syksyn ohjelmassa on Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi koottu nykytaiteen katselmus, jossa on esillä kattava otos uusia suomalaisia taideteoksia maalauksista videoinstallaatioihin. Marraskuun kaamokseen piristystä tuo Onnin julkisivulla toteutettava videomapping-teos, joka herättää museon taideteokset henkiin ulkoapäin ihailtaviksi. Vuoden päättää joulun teemaan sopiva Ina Colliander - Enkelien tekijä -näyttely, joka tuo näytille Collianderin ihania enkelitöitä 1920-luvulta 1980-luvulle. www.joensuu.fi/taidemuseo

Joensuun taidemuseo. Kuva: Jason Tiilikainen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2018

Perinneruokaa

nuorekkaalla otteella ja

ripauksella rohkeutta

arppeinvaaran runokylässä nykykarjalaisia herkkuja sekä konstailematonta kotiruokaa tarjoilevan Ravintola Parppeinpirtin erikoisuus on perinneleipomo, jonka taitavia leipureita pääsee seuraamaan ruokailun lomassa. Saana Jaakkola

Ravintola Parppeinpirtti

Karjalainen ruokakulttuuri tuli ravintolayrittäjä Marjo Niiraselle tutuksi jo pienenä tyttönä isoäidin ansiosta. Parppeinpirtin nimikkomenu, nykykarjalainen pitoateria, on ravintolan oma luomus.

Modernisti perinteisiin perustuen Nykykarjalaisuus sallii ruokamaailman trendien soveltamisen. Myös paikallisia ja sesongin raaka-aineita voi hyödyntää entistä tehokkaammin. – Pitopöydän tähtiä ovat perinteiset ruoat – karjalanpaisti, sienisalaatit ja karjalanpiirakat eli ilomantsilaisittain piiroot. Luovuuden käyttö sekä uusien ainesten ja ruokalajien kokeilu on kuitenkin sallittua, Niiranen selvittää. Näin syksyisin marjat ja sienet ovat suuressa roolissa.

– Raaka-aineista ei täällä Itä-Suomen vaaroilla ole pulaa, toteaa talon nuori emäntä tyytyväisenä. Ei ole ilomantsilaisen vatruskan voittanutta Oikeaoppisten piiroiden taidokas valmistusprosessi kiinnostaa: ryhmille järjestettävät piirookoulut ovat olleet Niirasen mukaan todella suosittuja. Parppeinpirtissä kuka tahansa voi seurata perinneleipuria työn touhussa. – Samalla asiakkaat näkevät, mistä ruoka tulee – tuoreena suoraan uunista ruokapöytään. Leipomon toinen hittituote on ilomantsilainen vatruska, joka on löytänyt tiensä ihmisten sydämiin. Ilomantsilainen tämä puolikuun muotoiseen perunakuoreen leivottu riisitäytteinen perinneherkku on siksi, että heti Savoon päin lähtiessä on vatruska jo aivan erilainen. – Vatruskojen kysyntä ylittää jopa piiroot, sillä tässä muodossa niitä ei valmisteta missään muualla Suomessa. Kesäkuusta alkaen perinneleipomon luomuksia on voinut tilata Karelinaverkkokaupasta minne päin Suomea tahansa.

Karjalaista kotoisuutta vuoden ympäri Nykykarjalainen pitoateria on katettuna kesällä joka päivä, touko- ja syyskuussa viikonloppuisin ja talvella tammikuuta lukuun ottamatta sunnuntaisin. Puhtaista ja paikallisista raaka-aineista valmistettu kotiruokalounas on tarjolla syksystä kevääseen. Tilavassa ravintolassa ruokailee useampikin ryhmä kerrallaan. Lisätilaa tuovat yläkerran 60-paikkainen ravintolasali ja perinnemaiseman koristama kesäterassi. Elämyksen täydentää kuuluisa karjalainen vieraanvaraisuus. – Olemmehan onnistuneet haalimaan tänne mitä parhaimmat työntekijät, Niiranen kiittelee. www.parppeinpirtti.fi

www.kotimaassa.fi

Etelä-Karjala Pohjois-Karjala

Runonlaulajan Pirtti.

Itäisessä Ilomantsissa

matkailu kehittyy yhteistyössä K

arjalaiskulttuurin ja kesätapahtumien rinnalla Ilomantsin matkailua piristää kasvava kiinnostus sotahistoriaa kohtaan. Se näkyy myös majoitusja retkitarjonnan lisääntymisenä. Saana Jaakkola

Topi Ylä-Mononen

Karjalaisuus ja ortodoksisuus ovat houkutelleet matkailijoita Ilomantsiin vuosikymmeniä. Onhan Suomen itäisin kunta myös maan ortodoksisin: Ilomantsissa se tarkoittaa lähes 20 prosenttia kunnan asukasluvusta.

– Yksi kiehtovimmista on Parppeinvaaran runokylässä sijaitseva Rajakenraalin maja, kenraali Erkki Raappanan komentopaikka, joka on säilytetty alkuperäisessä asussaan, Ahokas vinkkaa.

Rajakenraalin majan, ortodoksisen tsasounan ja museoaittojen lisäksi runokylään kuuluvat nykykarjalaisesta pitopöydästään tunnettu Ravintola Parppeinpirtti sekä lapsiperheitä hurmaava Luontopirtti Mesikkä.

Rajakenraalin maja on avoinna kesäisin, mutta Parppeinvaaran muihin rakennuksiin ryhmät pääsevät tutustumaan ympäri vuoden. Ilomantsin suosituimpiin kohteisiin kuuluva runokylä nousi vuonna 1964 rakennetun Runonlaulajan Pirtin ympärille.

– Sotahistoriallisia kohteita piilee myös Suomen itäisimmässä kylässä Möhkössä, jossa toimi aikoinaan maan suurin rautaruukki, Ahokas lisää.

Nyt matkailuvalttien kärkeen on noussut sotahistoria. Kunnanjohtaja Marjut Ahokas kertoo, kuinka Suomeen on syntynyt uusi sota-ajan kohteissa matkustava sukupolvi. – Ennen näitä kohteita kiertelivät sodassa palvelleet veteraanit sukulaisineen. Nyt lastenlapset matkustavat oma-aloitteisesti katsomaan, missä ukki on aikoinaan taistellut.

Sekoitus karjalaisperinteitä ja sotahistoriaa Ilomantsissa voi vierailla autenttisilla talvi- ja jatkosodan taistelupaikoilla. Muistomerkkejä ja sotahistoriallisesti merkittäviä kohteita on kunnan alueella kymmenittäin.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2018

Runokylän Kaikkien Pyhien tsasouna.

n Hovi. lli Pogosta Kuva: Hote

Kotoisa tukikohta Ilomantsin keskustassa

Retkelle Pogostan Hovista Paikallisoppaiden parhaimmistoa on sotakamreeri Rauno Suhonen, suvereeni tarinankertoja ja opasvirtuoosi, jonka kierroksilla ei aika käy pitkäksi. Hotelli Pogostan Hovin yrittäjät Arja ja Jouko Heimonen pyrkivät viemään alueen matkailua eteenpäin ideoimalla ohjelmallisia majoituspaketteja, joista Suhosen opastamat sotahistoriakierrokset ovat saaneet erinomaisen vastaanoton.

Hotelli Pogostan Hovin yrittäjät Jouko ja Arja Heimonen.

Kuva: Hotelli Pogosta n Hovi.

Pogostan Hovissa on majoitustilaa noin 50 vieraalle – siis juuri sopivasti matkailijaryhmän tarpeisiin. Osa huoneista on varustettu omalla keittiönurkkauksella, osa omalla sisäänkäynnillä. Myös upeat, täysin remontoidut saunatilat ovat hotellivieraiden käytössä. Ryhmien ruokailuun ja muihin tilaisuuksiin puitteet tarjoaa hotellin ravintola, joissa yksittäisiäkin vieraita palvelee tällä hetkellä oman talon ulkopuolinen yrittäjä.

– Haluamme osaltamme lisätä paikallisten yrittäjien välistä yhteistyötä ja piristää Ilomantsin hiljaista talvikautta, Jouko Heimonen kertoo.

öhkön ruukilla. Seppä pajassa M

Alkavalle talvelle on luvassa ainakin moottorikelkkaretkiä. Kelkankin saa ajettua kätevästi hotellin pihaan. – Upeita kelkkareittejä täällä kyllä riittää. Haluamme palauttaa seudulle myös unholaan jääneen Rajahiihdon, sillä itäisessä rajapinnassa hiihtäminen on eksoottinen elämys, Heimonen täydentää.

Yritysten välisen yhteistyön nimeen vannova Heimonen iloitsee lisääntyneestä kilpailusta. Itä-Suomen yliopiston lakkauttamaan tutkimuskeskukseen hiljattain perustettu Megrin Matkailu pystyy majoittamaan suurempia ryhmiä. Lisävuoteet ovat tarpeen erityisesti kesän suurimman tapahtumakaksikon, samana elokuun viikonloppuna järjestettävien Karhufestivaalin ja Villiruokafestivaalin aikaan. Kuluneena kesänä festivaalit keräsivät noin 5 000 asukkaan Ilomantsin kaduille yli 7 000 päiväkävijää. www.ilomantsi.fi/matkailu www.hotellipogostanhovi.fi

Karhufestivaalit.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Karjala Pohjois-Karjala

Kahden rinteen kaudenavaus

uomen sykähdyttävimmästä kansallismaisemasta jo vuosisatoja kiitelty Koli kehittyy Metsähallituksen ja paikallisista matkailutoimijoista muodostuvan Kolin Matkailuyhdistyksen tiiviissä yhteistyössä. Samalla paranevat palvelut niin yksittäisille matkailijoille kuin kokous- ja tapahtumavieraille.

Lähestyvään talveen valmistaudutaan laskettelukeskuksen hissiremontilla ja lumetusjärjestelmän päivityksellä. Suomen jyrkimpiin ja takuulla kauneimpien maisemien koristamiin mustiin rinteisiin lukeutuva Ukko-Koli saadaan jatkossa auki heti kauden alkuun.

Saana Jaakkola

Suurin panostus on lähes 10-vuotinen haave, Kolin luontokeskus Ukkoon ja Break Sokos Hotel Koliin saatava maalämpö, joka nostaa matkailualueen ekologista statusta kansallispuiston arvojen mukaiseen suuntaan. Viime metreillä olevan remontin odotetaan valmistuvan ennen talven tuloa. – Jo kuluneena kesänä hotellivieraat saivat nauttia Ukko-Kolin uumenista hohkaavan kylmyyden viilentämistä huoneista. Se tuntuu luksukselta, kun ikkunan takana lämpötila hipoo 35 asteen hellelukemia, toteaa hotellinjohtaja Marko Riikkinen tyytyväisenä.

– Erikoisin uudistus on varmasti vanhan kokouskabinetin muodonmuutos hotellihuoneeksi. Kolmannen kerroksen huoneesta Kolin kansallismaisema avautuu koko seinän suuruisesta ikkunasta. Näistä näkymistä saa nauttia myös hotellin hemmottelu- ja maisemakylpylä Koli Relax Span hellässä huomassa. Uudistusten jälkeen Kolilla on koko paketti kasassa.

– Tavoitteena on, että Kolin laskettelukausi käynnistyisi itsenäisyyspäivänä ja jatkuisi pitkälle kevääseen, mutta pakkaset määräävät lumetustahdin, huomauttaa Riikkinen.

– Kolin Matkailuyhdistyksen ja Metsähallituksen saumaton yhteistyö nostaa Kolin Suomen kokous- ja tapahtumakohteiden kärkeen, uskoo Riikkinen.

Luonnossa liikkujalle Pielisen reunustama kansallispuisto vaaramaisemineen tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia vuodenajasta riippumatta. Lumikenkäily on vaarojen talviaktiviteeteista suosituin – tykkylumista kansallispuistoa pääsee ihailemaan parhaiten lumikenkäillen.

Myymälä- ja kahvilapalveluiden lisäksi Kolin luontokeskus Ukossa on 200 hengen auditorio, jossa järjestyvät isommatkin tilaisuudet. Luontokeskuksen näyttelyt, alueen ohjelmapalvelut, luonnon tarjoamat mahdollisuudet, maisemakylpylä, monipuoliset majoitusvaihtoehdot ja ravintolapalvelut takaavat, ettei mitään tarvitse metsästää Kolia kauempaa.

Kaikki palvelut käden ulottuvilla Rinteeseen ei Kolilla tarvitse erikseen matkustaa, sillä vauhdin hurmaan pääsee suoraan Ukko-Kolin laella sijaitsevan Break Sokos Hotel Kolin ovelta. Hotellin kaikki huoneet ovat kokeneet täydellisen uudistuksen, ja remontin valmistuessa hotellivieraat saavat käyttöönsä yhdeksän uutta huonetta.

www.koli.fi www.luontoon.fi/kolinluontokeskus https://www.sokoshotels.fi/fi/koli/sokos-hotel-koli www.kolirelaxspa.fi

Koli kehittyy yhteen hiileen

puhaltamalla

jaste Kuva: Aaro Ka

Kolin kansallismaisemaa. Kuva: Break Sokos Hotel Kolin kuva-arkisto

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2018

ajavartiolaitoksen entisen koulutuskeskuksen ja komentopaikan seinien sisällä toimii nyt design-hostelli. Matleena Ikonen

Timitra Hostel

ja taide kohtaavat Timitran Hyvä ruoka Linnassa

Lieksassa, Pielisen suulla Lieksanjoen rantamaisemissa kohoava funkistyylinen Timitran Linna on kulttuurin, designin ja hyvän ruuan ystävälle ehdoton matkakohde. Rauhallinen sijainti, siistit ja avarat huoneet sekä ravintolan maukkaat ruuat tekevät Timitran Linnasta hostellin, joka tarjoaa enemmän kuin vain yösijan. Hotellitasoistakin majoitusta löytyy. Rajavartioston vanha hevostalli on valjastettu kulttuurin käyttöön. Lieksan taideyhdistys pitää TalliGalleriassa kesänäyttelyä, ja tilassa järjestetään myös konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia. Timitran Linna tekee yhteistyötä Pielinen soi -festivaalin kanssa, joka tuottaa vanhaan talliin korkeatasoisia klassisen ja kevyemmänkin musiikin konsertteja musiikinystävien iloksi. Itse hostellirakennus on designia rakastavalle loputon elämysten lähde. Kaikkien huoneiden ja yleisten tilojen sisustuksessa on käytetty design- ja vintage-huonekaluja – kotimaista ja eurooppalaista muotoilua, modernia ja vanhaa hyvällä maulla sekoitettuna. Hostelliyrittäjä Franz Betcke kertoo, että sisustamisessa on käytetty paljon ”vanhaa Artekia, Marimekkoa ja taidelasia”.

– Visuaalinen puoli on tärkeä ja design on läsnä kaikkialla, Betcke toteaa.

Käsityönä tehtyä ruokaa Designin ohella Timitran Linna on tunnettu ravintolastaan ja sen tinkimättömästä asenteesta ruokaan: ihan kaikki tehdään alusta asti itse, leivistä ja salaatinkastikkeista alkaen. Raaka-aineina käytetään runsaasti paikallisia tuotteita ja menuissa näkyy vahvasti kausiajattelu, eli menu vaihtuu sesongin ja sen tarjonnan mukaan. Timitran keittiöfilosofia pohjautuu skandinaaviseen keittiöön, mutta inspiraatiota ammennetaan ympäri maailman. Ravintolan erikoisuuksia ovat tuore paikallinen järvikala, jota saadaan suoraan paikalliselta

kalastajalta sekä muut paikalliset erikoistuotteet kuten marjat, sienet ja kuusenkerkkätuotteet. Tuoreus, puhtaus ja paikallisuus ovat Timitran ruoka-ajattelun kulmakivet, ja uusien lähituottajien raaka-aineita etsitään jatkuvasti lisää. Timitran ravintola on tilausravintola, joka palvelee erilaisia ryhmiä, juhlaseurueita ja kokousporukoita sekä asukkaita ympäri vuoden. Linnan valoisassa ravintolasalissa mahtuu ruokailemaan suurempikin ryhmä, ja makunautintojen ohessa voi sielua ravita kauniilla miljööllä, taiteella ja runsaalla design-esineistöllä. www.timitra.fi

www.kotimaassa.fi

Etelä-Karjala Pohjois-Karjala

Nurmes ja Valtimo

vaalivat karjalaista kulttuuriperintöä

Bomban karjala iskylä.

ohjois-Karjalan pohjoiset helmet, Valtimo ja Nurmes, tarjoavat karjalaisperinteitä kaikille aisteille. Puhtaan luonnon ympäröimä Valtimo hurmaa maalais- ja vaaramaisemillaan. Nurmeksessa kiehtovat vireät tapahtumat sekä kahden vesistön syleilyssä lepäävä hurmaava Vanha Kauppala. Saana Jaakkola

Jarno Artika

Oppaan avulla vierailusta enemmän irti Valtimolla vallitsevan rauhan ja hiljaisuuden ympärille on luotu elämyksiä, joita saa muualta Suomesta hakea. Palkitun Majatalosta majataloon -retken voi kulkea vaikkapa melontaa ja pyöräilyä yhdistellen tai hiihtovaelluksena. – Valtimon Puukarista Nurmeksen Salmenkylään neljän majatalon kautta kuljettavalla retkellä nautitaan puhtaasta luonnosta ja karjalaisista makuelämyksistä vihreitä arvoja ja perinteitä vaalien, kertoo matkailukoordinaattori Kati Lipponen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2018

Break Sokos Ho tel Bomba.

Tunnelmallisista tapahtumista tehtaanmyymälöihin loja. Puu-Nurmeksen puuta Kuva: Iiris Ruokolainen

Valtimolla viehättävät kulttuurihistoriallisesti merkittävät ja erikoisetkin kohteet, kuten Murtovaaran talomuseo, Yläpihan perinnetila sekä keskellä erämaata piilotteleva taiteilijakoti Lasistudio Korpinoita. Nurmes-Valtimon matkailuoppaiden kehuttu Evakkokyläkierros vie aikamatkalle siirtokarjalaisten korpeen raivaamaan Rasimäen kylään. Nurmeksessa seudun kulttuuriperintöä ilmentävät Kötsin museo ja Ikolan ulkomuseoalue. Karjalaisuuden saloihin johdattaa Bomban karjalaiskylä, jossa toimii laaja matkailutoimijoiden kirjo majoitusja ohjelmapalveluineen, kylpylöineen ja kesäteattereineen. – Bomba ja Puu-Nurmes ovat upeita kohteita kiertää omatoimisesti, mutta asiantuntevan oppaan seurassa vierailu antaa valtavasti enemmän. Opas auttaa ymmärtämään, miten seudulla on aikoinaan eletty, Lipponen vihjaa.

Nurmeksen kulttuuritapahtumien keskus, Nurmes-talo, toimii myös yhtenä Nurmeksen Kesäakatemian konserttien estradeista. Tänä vuonna konserttielämyksiä sai kuulla muun muassa Nurmestalon Galleria Tykossa ja elokuvateatterissa. Jouluaaton aattona Nurmeksen kirkkopuiston valtaa Immanuel-jouludraama, joka viettää 30. juhlavuottaan. Immanuel on Suomen ensimmäinen talvinen katuteatteriesitys, jota on esitetty keskeytyksettä vuoden 1989 jouluaaton aatosta lähtien. Kulttuurimatkan päättää ostoskierros seudun tehtaanmyymälöissä. Ulkoiluvaatteita valmistavan Sastan ja Teseman sukkatehtaan tehtaanmyymälöiden lisäksi Nurmeksessa toimii useampia leipomoja sekä käsityöja erikoismyymälöitä. Valtimolla tuliaiset löytyvät kirkonkylän putiikeista, Karhunpään kylässä sijaitsevasta Laitala Shopista sekä sisustus- ja lahjatavaroita myyvästä kauppapuutarha Marjapaikasta. www.visitkarelia.fi/nurmes www.visitkarelia.fi/valtimo

reak Sokos Hotel Bomban omaleimaisuus syntyy kylpylähotellista, koristeellisen hirsirakentamisen perinnettä edustavasta karjalaiskylästä sekä silmiä hellivästä sijainnista Pielisen rannalla.

Saana Jaakkola

Sokos Hotel Bomba

Ei mikään perinteinen perushotelli

ihailla erilaisten hierontaporepisteiden alta tai vaikkapa kuumavesialtaan vieressä sinertävänä hohtavasta jääkuutiosta, joka saa ihon ihanasti kihelmöimään.

Hotellin vastaa notto.

Jo pelkästään hotellitoimintojen levittyminen kylämäisesti laajalle alueelle tekee Break Sokos Hotel Bombasta ainutlaatuisen.

Karjalaisperinteitä monessa eri muodossa

ravintola. BSH Bomban

– Karjalaiskylän ja kylpylähotellin rakennustyyleissä sekä sisustuksessa kaksi maailmaa kohtaavat ja lyövät kättä yhteen, kuvailee hotellinjohtaja Pasi Tolonen Vaikuttava sekoitus vanhaa ja uutta Karjalaiskylän hirsisydän, Bomban Talo, on kopio Jegor Bombin -nimisen miehen Suojärvelle vuonna 1855 rakentamasta talosta. Vuosi sitten valmistunut kylpylähotelliremontti toi Bombaan vivahteita modernista 2020-luvun karjalaisuudesta. Kokonaisuus näyttäytyy jännittävien kontrastien yhdistelmänä, jolle Pielisen rantamaisemat tekevät oikeutta.

Täysin uudenlainen kylpyläkokemus Nyt muodonmuutoksen ovat kokeneet kylpylähotellin italialaistyyppinen ravintola Trattoria Pielinen, hotellin vastaanotto, aulatilat, hotellihuoneet sekä koko kylpylä pukuhuoneista saunamaailmaan, allasosastoon ja ranta-alueisiin. Tilat muokattiin palvelemaan paremmin tämän päivän tarpeita ja asiakkaita. Palautteen perusteella siinä myös onnistuttiin. Kolmen erilaisen saunan lisäksi saunamaailma sai tunnelmalliset elämyssuihkut, joissa voi kokea kaikkia aisteja hyväilevän kokemuksen talvimyrskystä hentoon kesäsateeseen. Saunamaailmasta kylpijät pääsevät trooppisen ilmaston valtaaman allasosaston lisäksi kahdelle ulkoporealtaalle, joista avautuu näkymä Pielisen rantaan. Järvimaisema näyttäytyy myös allasosastolta, jossa sitä voi

Ympäri vuoden hotelliasiakkaita palvelevan Trattoria Pielisen lisäksi paikallisia herkkuja tarjoileva Ravintola Bomba on avoinna sesonkeina, tapahtumailtoina ja tilausryhmille. Bomban karjalainen pitopöytä kuuluu myös joulunajan tarjontaan. Karjalaisia perinteitä tuodaan vieraiden koettavaksi lisäksi erilaisten tapahtumien myötä. Vaikka Bomba sekä kylän aktiviteetit ja ohjelmapalvelut ovat elämys jo itsessään, suosittelee Tolonen tutustumaan vierailulla lähiseudun antiin. – Kolin kansallismaisemaa ei kannata jättää näkemättä. Matkailijaryhmien ikisuosikki, Eeva Ryynäsen taiteilijakoti Paateri on aivan upea vierailukohde Pielisen vastarannalla, Lieksan Vuonislahden kylässä, hän vinkkaa. www.bomba.fi www.sokoshotels.fi/sokos-hotel-bomba

www.kotimaassa.fi

Ihana Suomen suvi Pohjois-Karjala Ei uskoisi, että höyryveturi, Hv3 995, seisoi aikanaan vuosia Oulun asemalla ruosteisena muistomerkkinä.

Matkusta menneen ajan tyyliin Varaa vaunu tai koko juna!

onet ryhmät kaipaavat retkilleen uusia kohteita ja erilaisia elämyksiä. Entäpä jos ”uusi” olisikin vanhaa? Matka museojunalla on mieleenpainuva kokemus, joka ei hevin unohdu. Eeva Oksman

Tapani Laaksomies

Tapani Laaksomies on museojunamies henkeen ja vereen. Hänen yrityksensä Höyryraide Oy täyttää ensi vuonna jo 25 vuotta. Pohjois-Karjalan Nurmeksessa yrityksellä on käytössään omat veturitallit, jonne koko veturikalusto on sijoitettu. – Nurmeksen talleissa on myös riittävät tilat kaluston huolto ja korjaustoimintaa varten sekä mahdollisuus pitää myös näyttelytoimintaa, Laaksomies selvittää.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2018

Ei uskoisi, että toinen Laaksomiehen käyttämistä höyryvetureista, Hv3 995, seisoi aikanaan vuosia Oulun asemalla ruosteisena muistomerkkinä. Kun VR myi romun Laaksomiehelle, hän purki sen alkutekijöihinsä. Perinpohjainen kunnostus kesti lopulta reilut kuusi vuotta, ja liikenteeseen toimintakuntoinen, upea veturi saatiin kesällä 2011.

deksaa vaunua, jolloin matkustajia voi olla 400. Laaksomiehen liikennelupa oikeuttaa hyödyntämään käytännössä koko Suomen rataverkkoa. Viime kesänä museojuna poikkesi jopa Haaparannan puolella Ruotsissa. Koska radalla ohittaminen ei onnistu, suunnitelmat tehdään aina tarkkaan etukäteen. – Teemme reitti- ja aikataulusuunnitelmat kunkin ryhmän toiveiden mukaisesti ja lähetämme ne sitten Liikennevirastoon hyväksyttäväksi, Laaksomies kertoo.

Toinen höyryvetureista on Lokomon vuonna 1952 valmistama Tk3-malli, jonka Laaksomies hankki vuonna 1996. Sen kunnostaminen vei kaksi vuotta. Niihin aikoihin Laaksomies hankki myös ensimmäiset vaununsa, joita on nyt käytössä toistakymmentä. Koko kalusto pidetään jatkuvasti ajokuntoisena.

Junamatka voi kestää jopa useita päiviä, ja pysähdyksiä tehdä sellaisillakin pysäkeillä, joilla ei enää ole muuta matkustajaliikennettä. Useamman päivän retkipakettiin sovitaan etukäteen ruokailut ja majoitus pysähdyspaikkojen toimijoiden kanssa. Mahdollista on ottaa matkalle myös makuuvaunut, jolloin yöpyminen hoituu junassa. Tällöin juna pysäköi yöksi aseman ratapihalle, ja junassa on mukana hyttiemäntä.

Koko juna omaan käyttöön

– Matkustamisen ajaksikin junaan voidaan järjestää tarjoilua sekä musiikkia tai muuta ohjelmaa. Retkellä voidaan poiketa myös matkan varren kohteissa, Laaksomies huikkaa lopuksi.

Museojunassa on ihan oma tunnelmansa. Se vie rennolle matkalle menneen ajan maailmaan. Tilauksesta liikennöivän junan mukaan mahtuu isompikin ryhmä, sillä yhteen museovaunuun mahtuu 72 matkustajaa. Maksimissaan höyryveturi vetää kah-

www.steamrail.fi

Seuraava

Syksy lääkitsee somemyrkytystä Tänä kesänä tein jotain ennenkuulumatonta: pidin kahden kuukauden loman ensimmäistä kertaa yrittäjänelämäni aikana. Vaikka ensin palkaton omaloma vähän jännitti, ei kesän aikana kerättyjä kokemuksia voi mitata rahassa. Parasta oli kuitenkin se, että reissasin Suomessa (ja vähän Suomen ulkopuolellakin) niin tiiviiseen tahtiin, ettei somessa roikkumiselle jäänyt aikaa. Silloin tällöin latasin kuvan Instagramiin ja muutaman Facebookiin. Uutisotsikot luin vain harvoin, eikä suurimman osan ajasta minulla ollut hajuakaan, mistä somessa ja mediassa kohistiin. Ja alle vuorokausi kotiinpaluun jälkeen kaipasin sitä tunnetta syvästi.

LEHTI NRO 5/18

Somessa vallitsevan vihamielisyyden määrä on käsittämätön. Sen huomaa parhaiten, kun on pysytellyt muutaman viikon poissa linjoilta. Yhdessä keskustelussa tapellaan ruokavalioista, toisessa ulkoilevista kissoista, kolmannessa siitä, vallitseeko ryhmän sisällä luottamus ja neljännessä siitä, minkä risteyksen saa ylittää pyörällä ajaen ja minkä ei.

ILMESTYY MARRASKUUSSA VIIKOLLA 46

En voi kuin kummastella, mikä meihin muuten niin fiksuihin ihmisiin somessa oikein menee? Moni kiistelyn aihe koskettaa minua itseäni. Hiljainen kuiskaus pääni sisällä houkuttelee kantamaan korteni kekoon, kunnes järjen ääni ottaa vallan. Se muistuttaa, kuinka paljon helpommalla pääsen, kun vain suljen koneen tai kännykän ja lähden sienimetsään. Tai vaikka ripustamaan pyykkejä kuivumaan. Nielen nöyränä mielipiteeni, sillä en jaksa sitä ryöppyä, mikä ajatusteni ilmi tuomisesta seuraa. Hetken se kummittelee ajatuksissani, kunnes jokin paljon mielekkäämpi täyttää mielen. Kantarellin tuoksu. Orastavan ruskan sävyt. Syysauringon kimallus järven väreilevällä pinnalla.

Aineistopäivä to 1.11.

Pian en muista koko keskustelua, vaan haistelen onnellisena alkusyksyn tuoksuja tai hypin iloisena takapihan trampoliinissa kuin kuusivuotias.

TULE MUKAAN! SOITA MYYNTIIN PUH. 044 702 1212

Millainen olisikaan some, jos yhä useampi meistä nielisi mielipiteensä kinastelun lietsonnan sijaan? Millainen ihminen tieten tahtoen kaipaa arkeensa ylimääräistä tappelua tuiki tuntemattomien ihmisten kanssa? Jos tämän kesän matkat jotain opettivat, niin sen, että minä en ainakaan tahdo olla se ihminen. Kolumni

Saana Jaakkola

www.kotimaassa.fi/mediakortti

www.kotimaassa.fi

Jyväskylään 200 km Ouluun 162 km Kokkolaan 120 km Ylivieskaan 60 km

Haapajärven keskustan läheisyydessä, kauniilla Kalajoen rannalla. Luonnonkaunis ympäristö tarjoaa kauniit puitteet ruokailuun, kokouksiin, saunailtoihin ja yöpymiseen. Hotellin välittömässä läheisyydessä on uimaranta ja tenniskentät. Tervetuloa Kulkuriin!

hotellikulkuri.fi

Puistokatu 93, 85800 HAAPAJÄRVI Puhelin: (08) 478 0150, päivystys: 044 378 0151 Sähköposti: hotelli.kulkuri@hotellikulkuri.fi

Käsintehdyssä kynttilässä on kosketus jäljellä SYYSKAUDEN 2018 LIPUT MYYNNISSÄ! Tule nauttimaan loistavasta ohjelmistostamme www.ylivieska.fi/akustiikka

KYNTTILÄTALO KYNTTILÄTALO Kuusamontie 2046 ( VT 20 ) Pudasjärvi

puh. 040varrella 549 2063 Paja & Puoti matkasi email:kynttilatalo@gmail.com

Social icon

Rounded square Only use blue and/or white. For more details check out our Brand Guidelines.

2046 ( VT 20 ) Pudasjärvi kynttilatalo.fiKuusamontie nettikauppa: kynttilatalo.vilkasstore.com puh. 040 549 2063

Lunasta lippusi www.lipputoimisto.fi tai Akustiikan lipunmyynnistä, avoinna ma-pe 12-18 ja la 12-15 sekä tuntia ennen esityksiä. Koulukatu 2 B, p. 044 429 4545. Lämpimästi tervetuloa!

Aikamatka 1800-luvulle ~Koe Wanha Raahe~

Kahvila Ravintola Puoti Juhlatilat B&B majoitus

Tarinoita ja elämyksiä purjelaivojen ajoilta!

Langin Kauppahuone, Kirkkokatu 19, 92100 Raahe 044-240 2481, info@langinkauppahuone.fi www.langinkauppahuone.fi

email: kynttilatalo@gmail.com

kynttilatalo.fi

nettikauppa: kynttilatalo.vilkasstore.com