Matkailu kotimaassa.fi #3-2009 by Matkailu kotimaassa.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti

30e

Tee Viisas Valinta!

Tilaa netistä tai puh. (02) 841 8404 Matkailu kotimaassa.fi yritykseesi tai kotiisi. vuosi/5 numeroa Vuosikerran hinta vain 27 e kestona tai 30 e määräaikaisena.

AVOINNA - OPEN - ÖPPET ennen juhannusta sopimuksen mukaan by arrangement - genom bokning

puh. - tel. +358 2 841 8404

LIITY MYÖS MATKAILUN PALVELUHAKEMISTOON!

22.6.-2.8.2009 klo 10-18 JOKA PÄIVÄ - EVERY DAY - VARJE DAG 3.-21.8.2009 klo 11-16 MA-PE - MON-FRI - MÅN-FRE sitten taas sopimuksen mukaan

www.kotimaassa.fi

TERVETULOA! WELCOME! - VÄLKOMMEN! - WILLKOMMEN!

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

Päätoimittajalta Se on taas täällä - odotettu ja kaivattu Suomen suvi

TÄSSÄ NUMEROSSA

itkän ja toiminnantäyteisen talvikauden jälkeen kaipaamme lepoa ja virkistystä. Valoisa kesä antaa säästä riippumatta mahdollisuuden ladata akkuja.

On tärkeää osata välillä olla tekemättä mitään ja keskittyä asioihin, jotka kiireessä jää meiltä usein liian vähälle huomiolle. Näitä ovat riittävä uni ja lepo, virkistävä liikunta, ravitseva ja rauhassa nautittu ravinto sekä sosiaalisten suhteiden hoitaminen.

Europarlamentaarikko Satu Hassin haastattelu................... 4-5 Maakuntaesittelyssä Pirkanmaa......................................... 6-30 Kesätapahtumat ja kesäteatterit 2009.............................. 32-43 Risteilyt.............................................................................. 44-49 Veneily ja vierassatamat.................................................... 50-57 Perhematkailu.................................................................... 58-66 Reissun päällä......................................................................... 67

Usein vasta lähtö arkisista ympyröistä vapauttaa ajatukset irti kiireestä ja stressistä. Moni matkaa kesäksi mökille, mutta pienikin matka pois kotikulmista virkistää. Kesälomalla koetaan usein sellaisia elämyksiä ja kokemuksia, jotka kantavat pitkälle pimenevään syksyyn. Muistoissa voi palata yhteisiin mukaviin hetkiin, kertailla kaikkea koettua ja nähtyä. Levon ja rentoutumisen ohessa kokemuksia voi kartuttaa Suomen lukuisissa kesätapahtumissa.

Matkailu kotimaassa.fi -lehden teemat ja artikkelit esittelevät Suomen runsasta matkailu- ja kulttuuritarjontaa. Valtakunnallisten teemojen lisäksi perehdymme kussakin numerossa tarkemmin aina tiettyyn maakuntaan.

Matkailu kotimaassa.fi -lehti www.kotimaassa.fi

Ensimmäisessä numerossa kiertelimme Varsinais-Suomessa. Seurasimme muun muassa Turun valmistautumista heinäkuun lopulla Aurajoen rantamille saapuvaan Tall Ships’ Races -tapahtumaan.

Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi

Kakkosnumerossa suomalaisten viinitilojen ja majakoiden lisäksi tutustuimme Keski-Suomeen. Tapasimme siellä monia ystävällisiä ihmisiä. Opimme alueesta paljon uutta, josta kerroimme sitten lukijoillemme.

Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 0500 439 863 eeva.oksman@kotimaassa.fi Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi

Valokuvaaja: Joni Rantasalo puh. 0400 316 414 joni.rantasalo@adphoto.fi

Tässä numerossa tuomme esille erilaisia kesätapahtumia ja kesäteattereita, joita Suomessa on kesäisin todella runsaasti. Olemmekin poimineet niistä vain muutamia ”näytepaloja”. Lehdestä voi lukea toimittajamme mielenkiintoisesta purjehdusretkestä Turun saaristossa. Lisäksi kerromme esimerkkien kautta risteilyistä, joita tuhansien järvien maassa järjestetään paljon. Lapsille suunnattua ohjelmaa on järjestetty monissa paikoissa. Valinnanvaraa lomaohjelmaan siis löytyy!

Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi

Tällä kertaa tutustumme Pirkanmaan maakuntaan, jonka pääkaupunkia Tamperetta Satu Hassi nimittää Suomen sydämeksi. Sen sykkeeseen pääsette tämän lehden sivuilla.

Anne Pentti anne.pentti@kotimaassa.fi

Painopaikka: Jaakkoo-Taara Oy www.jt.fi Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi Ilmoitusmyynti: Oy Aktiivi Optiot - Active Options Ltd. puh. (02) 841 8404 myynti@kotimaassa.fi

Kesäterveisin Ahti Oksman

Julkaisija: Oy Aktiivi Optiot - Active Options Ltd. www.aktiivioptiot.fi Kansikuva: Tornado, Särkänniemen Elämyspuisto ISSN 1798-0445 (painettu lehti) • ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

www.kotimaassa.fi

Erikoishaastattelu

Haastattelussa europarlamentaarikko

Satu Hassi Satu Hassi saapuu reippaasti pyöräillen tapaamispaikkaamme Tampereen museokeskus Vapriikiin. Kuvausta varten Hassi saa valita neljästä näyttelystä sen, joka häntä kiinnostaa eniten. Valinta kohdistuu Tampere 1918 -näyttelyyn, jossa tuodaan Suomen sisällissodan tapahtumat monipuolisesti ja eri näkökulmia valottaen yleisön nähtäväksi. Eeva Oksman

1. Matkustaminen Kuinka usein matkustatte Suomen ja EU-parlamentin välillä? – Normaalisti kerran viikossa, sillä viikonloput saamme olla kotimaassa. Olen ollut Brysselissä todella harvoja viikonloppuja. Strasbourgissa Euroopan parlamentti on täysistuntoviikolla kerran kuussa, muu työ on Brysselissä. Tämä järjestely on suuri riesa, sillä Strasbourgiin on pidempi matka ja hankalammat yhteydet. Ja ennen kaikkea siitä on uskomaton määrä päänvaivaa, mitä kaikkea ottaa mukaan.

Kuinka paljon matkustelette työn takia ulkomailla? – Esimerkiksi pääsiäisen jälkeisellä viikolla olin sekä Italian vihreiden että Viron vihreiden tilaisuuksissa puhumassa energia- ja ilmastoasioista. Kutsuja tulee todella runsaasti, useimpiin vastaan ei. Olen mukana Globe-parlamentaarikkoverkostossa, joka keskittyy ympäristö- ja nykyisin varsinkin ilmastoasioihin. Globen merkeissä olin maaliskuussa Washingtonissa ja viime kesänä Tokiossa. Pyrin rajoittamaan menot vain Globe-verkostoon liittyviin tilaisuuksiin. Eli tuleehan näitä lukuisista kieltäytymisistä huolimatta aika lailla.

Kuinka paljon matkustatte työn puolesta Suomessa? – Olen perjantaista sunnuntaihin kotimaassa, ja kutsuja tulee melkein joka viikonlopuksi. Olen nyt yli vuoden asunut remontin keskellä, minkä vuoksi rajoitin melkein vuodeksi esiintymisiä joka kolmanteen perjantaihin. Muut perjantait sekä kaikki lauantait ja sunnuntait olen tehnyt remonttihommia. Brysseliin lähden melkein joka maanantai kynsinauhat maalissa. Minulle tuli puhujakutsuja ympäri Suomen jo ennen kuin olin edes eduskunnassa, kun olin vapaa kirjailija. Usein minua pyydettiin erilaisiin tilaisuuksiin ”väriläiskäksi”, tuomaan erilaista näkökulmaa. Tavoitteena oli kai saada kuulijoiden adrenaliinit liikkeelle kutsumalla puhuja, joka sanoisi jotain vähän provosoivampaa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

Joni Rantasalo

2. Onko oma käsityksenne Suomesta muuttunut ulkomailla liikkuessanne? – Omassa maassa näkee sieltä käsin sekä hyvää että huonoa. Hollannissa olen ihaillut sitä, miten hirveän tiheästi asutussa maassa pystytään tekemään sellaista ihmisen mittakaavaista, aika vihreää ja sympaattista asuinympäristöä. Suomalainen kaupunkisuunnittelu tuottaa aika kolkkoja ja tylyjä ympäristöjä verrattuna moneen muuhun maahan. Onhan Suomessa ihan hirveän paljon hyviä puolia. Jos vertaa Brysseliin, on ilman laatu todella paljon parempi. Ja sitten se, että melkein kaikkialta Suomessa on lyhyt matka vähintään puolivilliin luontoon. Meillä ovat myös melkein kaikki kaupungit jonkun veden rannalla, mikä on hirveän ylellistä. Toisaalta taas meillä ei välttämättä tajuta hyödyntää sitä, niin kuin monessa muussa maassa. Rantojen puistoissa voisi olla vaikka piknik-pöytiä ja grillejä, jota kaikki voisivat käyttää. Ilmaston näkökulmasta olisi mitä mainiointa, jos ihmiset voisivat matkailla myös kotikaupungeissaan.

3. Mistä Suomi tunnetaan ulkomailla? – Formula- ja rallikuskeista! Buenos Airesissa ilmastokokouksen aikaan kuski kysyi minulta kotimaatani. Kuultuaan vastaukseni ”Finlandia”, hän sanoi ”Vatanen!” Kerroin tämän tapauksen myös europarlamentissa vaikuttavalle Ari Vataselle. Itse kerron ulkomaalaisille hyvin usein asioita, joita harvemmat muunmaalaiset tietävät. Esimerkiksi sen, miten hirveän harvaanasuttu Suomi on. Meillä pinta-alasta kolme neljäsosaa on metsää ja järviä on tosi paljon. Järvien virallinen lukumäärä on 187 888. Suomi on suurvalta 60 leveyspiirin pohjoispuolella. Siis niitä asioita, missä me olemme todella poikkeavia.

4. Minkälainen käsitys eurooppalaisilla on suomalaisista ja Suomesta? – Pääsääntöisesti suomalaisista on melko hyvä kuva. Me kuulumme vauraaseen ja hyvinvoivaan Pohjolaan, jossa on korkea tekniikan taso ja puhdas ympäristö. Nyt kouluampumiset ovat tietenkin luoneet omaa Suomi-imagoaan, varsinkin sitten toisen tapauksen, Kauhajoen, jälkeen. Europarlamentissa suomalaisia pidetään sellaisina, jotka menevät suoraan asiaan. Suomalaiset eivät haaskaa aikaa laverteluun, eivätkä useinkaan ole hyviä small talkissa. Suomalaiset tuovat esille faktaa, eivätkä pidä maalailevia puheita. Mutta tietenkin Europarlamentissa jokainen on yksilö, eivätkä minkään maan mepit ole samasta puusta veistettyjä.

5. Mitä esittelette vieraileville europarlamentaarikoille Suomesta ja Pirkanmaalta? – Mielestäni saaristo on yksi hienoimpia asioita. Kun olin ympäristöministeri ja tuli Suomen ensimmäinen Euroopan puheenjoh-

Satu Hassi tutkii vanhaa Tampereen kuvaa Vapriikissa.

tajuus, järjestettiin Euroopan ympäristöministereille kokous. Halusin viedä heidät laivaretkelle Suomenlahdelle, koska mielestäni Helsingissä hienointa on meri. Onneksi oli aurinkoinen, vaikkakin hieman tuulinen sää. Tampereella näytän Tampereen historiallisen tehdasalueen. Kaikkein mieluiten esittelen Rajaportin saunan, joka on Suomen vanhin yleinen toimiva sauna.

”Usein ei kaikkein tavallisimpia, itsestään selviä asioita tajuta, asioita jotka ovat ulkomaalaisille sitä ihmeellisintä.” 6. Mitkä ovat Suomen matkailulliset vahvuudet? – Kaikki tietävät, että luonto on asia numero yksi! Joka vuosi mieheni ja minä käymme Lapissa vaeltamassa joko rinkan ja teltan tai kanootin ja teltan kanssa. Olemme olleet kanootilla esimerkiksi Inarinjärvellä. Näyttäessäni keskieurooppalaisille kuvia niistä mielettömän upeista maisemista kerron heille, että tämän järven, jossa melomme, vettä voi juoda aivan suoraan. Tällöin he ihmettelevät, kuinka voi noin kohtuullisen matkan päässä olla jotain noin erilaista! Usein kotimaanmatkailussa on niin, ettei kaikkein tavallisimpia, itsestään selviä asioita tajuta. Asioita, jotka ovat ulkomaalaisille ja kauempaa tuleville sitä ihmeellisintä. Emmehän mekään mene Kreikkaan tai Egyptiin katsomaan uusia kauppakeskuksia. Joku kertoi minulle, että ulkomaalaisille pilkkiminen on elämys. Ja niin onkin. Kymmenkunta vuotta sitten Helsingissä oli Euroopan vihreiden

kokous. Kokouksen jälkeisenä päivänä tarjosimme mahdollisuuden retkeen Nuuksioon. Oli maaliskuu. Vieraitamme vastaan tuli suomalainen perhe, joka oli ollut pilkillä. Nämä ulkomaalaiset rupesivat ihmettelemään, mitä tämä on. Niille selitettiin, että kairataan jäähän reikä, jonka kautta kalastetaan. Perhe lainasi vieraillemme pilkkivehkeitään, ja yksi italialainen tyttö sai pilkillä aivan minimini sintin. Hän oli siitä aivan ihastuksissaan ja hihkui: ”Ihmeellistä, kotona Italiassa ei kukaan usko, kun minä kerron tästä, mutta olenpahan nyt kuitenkin itse kokenut tämän!” Monet ulkomaalaiset ovat Helsingin ydinkeskustassa päässeet ihmettelemään kesäistä matonpesua ja talvista avantouintia. Siis oikeaa suomalaista arkea, jota ei ole joka maassa. Ne ovat Suomen vetonauloja.

7. Missä vietätte lomanne? Vuotuista Lapinloman ajoitusta joudutaan aina miettimään. Muuten meillä on sellainen ylellinen tilanne, että miehen perheellä on Kotkan saaristossa mökki, jossa olemme paljon joka kesä. Minulla on äidin peruja mökki Kuhmoisissa, joka on meillä syksy-, talvi- ja kevätpaikka.

8. Missä haluaisitte käydä Suomessa? – Lapissa käyn joka vuosi. Lapin parhaat paikat ovat sellaisia, jotka ovat kaukana teistä. Kerran olin Imatralla eduskunnan liikennevaliokunnan mukana, ja meitä varten Imatrankoski päästettiin vähäksi aikaa vapaaksi. Se oli hieno! Haluaisin matkustaa sisävesilaivalla Saimaalla ja J.L. Runebergilla Helsingistä Porvooseen. Lisäksi haluaisin kiertää kaikki Suomen keskiaikaiset kirkot. Minua kiinnostaa sellainen vähän kaukaisempi historia.

9. Kuvailkaa Tamperetta kolmella sanalla. – Minulle riittäisi kaksi sanaa: Sydän Suomen.

www.kotimaassa.fi

Pirkanmaa

os Pirkanmaa kuvitellaan tikkatauluksi, Tampere sijaitsee napakympin tietämillä. Monella tavoin napakymppi Tampere onkin. Suomen ensimmäisestä teollisuuskaupungista on kehittynyt moderni huipputeknologian, tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin, urheilun ja yritystoiminnan keskus. Yli 200 000 asukkaan viihtyisässä kotikaupungissa riittää katsottavaa ja koettavaa.

Kulttuuriraiteilla Tampereeseen voi tutustua kävellen tai pyöräillen. Raitteja ja raittiesitteitä on laadittu monien kirjailijoiden toimintaympäristöistä sekä historiallisista tapahtumapaikoista ja kulttuuriympäristöistä. Kesäisin järjestettävillä Tampereen opastetuilla kävelykierroksia voi kuulla kertomuksia vaikka pumpulin plikkojen arjesta ja juhlasta.

Ainutlaatuinen Pispalanharju

Upeita maisemia Tampereen upeista järvi- ja harjumaisemista saa hyvän kokonaiskuvan ylhäältä katsottuna. Pyynikin näkötorni on vain 26 metriä korkea, mutta se sijaitsee harjulla, yli 150 metriä merenpinnasta. Tornia ympäröivä kaunis Pyynikinharju on nähtävyys jo itsessään. Vielä korkeammalta maisemia pääsee katselemaan Näsinneulasta. Sen perusta on 110 metriä merenpinnasta, mutta pyörivä ravintola kohoaa maasta 124 metrin korkeudelle. Ylhäältä aukeaa upeat näkymät Näsijärvelle ja Pyhäjärvelle. Tampereen kattojen yläpuolelta näkyvät jopa lähikuntien maisemat, sillä näkömatka on hyvällä säällä 20 km joka suuntaan.

Pispalaa voidaan pitää yhtenä Tampereen kauneimmista kaupunginosista. Koko kaupunginosa on jo sinänsä matkailuelämys maisemallisten ominaisuuksiensa ja jyrkkään rinteeseen sovitetun omintakeisen rakentamistapansa vuoksi. Pispala on nykyään suojelukohde, kuten myös harjua nousevien Pispalan portaiden kuuluisat 237 askelmaa. Pispalassa sijaitsee Lauri Viidan museo ja muisto-

merkki ”Betonimylläri”. Siellä sijaitsee myös Satu Hassin haastattelussa mainitsema vuonna 1906 toimintansa aloittanut Rajaportin sauna.

Istuva Härkäkin Tampereelle Tampereen viitisenkymmentä museota ja galleriaa takaavat sen, että jokainen löytää niistä kiinnostavaa nähtävää. Amurin työläismuseokortteli esittelee tamperelaisen työläiskaupunginosan elämänmenoa 1880-luvulta 1970-luvulle. Pyynikinlinnassa sijaitseva Emil Aaltosen teollisuus- ja taidehistoriallinen museo kertoo Emil Aaltosen vaiheista suutarin oppipojasta kenkätehtailijaksi ja vuorineuvokseksi. Työväenmuseo Werstas on valtakunnallinen erikoismuseo, jonka näyttelyt liittyvät sosiaalihistoriaan, työväenperinteeseen ja työn historiaan.

Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki ja vireän Pirkanmaan maakunnan keskus.

TAMPERE

Pirkanmaan sydän Eeva Oksman

Rauhallinen Tammerkoski Kuva: Tampereen kaupunki, Petri Kivinen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

Tampereella on joukko erikoismuseoita, kuten Suomen Jääkiekkomuseo, Kenkämuseo, Vakoilumuseo, Poliisimuseo, Muumilaakso ja jopa maailman ainoa Lenin-museo. Näitä ei muualta löydy!

Tampellan entisessä alaverstaassa toimiva museokeskus Vapriikki on viimeisten vuosien aikana kehittynyt monipuoliseksi keskukseksi, joka palvelee niin tamperelaisia kuin matkailijoitakin. Näyttely- ja yleisötilaa on neljässä kerroksessa yhteensä noin 5 000 neliömetriä. Keskuksessa on myös kokoelmatilat, konservointi, kuva-arkisto, auditorio, tutkimus- ja toimistotilat. Vapriikin monipuoliset ja mielenkiintoiset näyttelyt houkuttelevat kaikenikäisiä vierailijoita. Miesväkeä erityisesti kiinnostava Jääkiekkomuseo on nyt toukokuussa saanut isomman näyttelytilan kolmannesta kerroksesta. Senioreille Vapriikissa on säännöllisesti omaa ohjelmaa.

– Aika leikkiä -näyttely on tuonut museokeskukseemme uusia asiakkaita, kertoo Vapriikin tiedotus- ja markkinointisihteeri Tähtitalvikki Poikajärvi. Perheille ja lapsille suunnatussa näyttelyssä lapsiasiakkaat on huomioitu myös näyttelyarkkitehtuurissa, mm. esineiden esillepanokorkeuksissa ja iloisessa

yleisilmeessä. Erillisessä leikkitilassa ja muissa aktiviteettipisteissä lapset pääsevät itsekin leikkimään. Lapset saavat mm. ratsastaa upeilla keinuhevosilla, kurvailla kuvitelmissaan pitkin rattikelkkarataa ja rakentaa kankaisilla jättipalikoilla.

Kesäkuun 12. päivä avattava uutuusnäyttely ”Sitting Bull” on Vapriikin toistaiseksi suurin erikoisnäyttely. Kaksi teemaosastoa antaa mieleenpainuvan katsauksen preeriaintiaanien elämään vuodesta 1830 aina tähän päivään saakka. Mukana näyttelyssä on noin 180 Yhdysvalloista ja eri puolilta Eurooppaa tuotua alkuperäisesinettä, joiden joukossa on myös Istuvan Härän henkilökohtaisia esineitä. Sitting Bullin elämäntarinan kautta Vapriikin näyttelyssä voi perehtyä intiaanipäällikön elämään, mutta näyttely tarjoaa myös ikkunan tasankointiaanien kulttuurin ja sen muutoksen tarkastelulle. Näyttelyyn liittyy monipuolinen oheisohjelma ja myös Sitting Bull -näyttelyssä on erillinen lasten osio työpajoineen. Vapriikin museokauppa varustautuu myös intiaaniteemaan, joten valikoimissa mm. korkealaatuisia intiaanikäsitöitä ja alan kirjallisuutta. Museoravintola Valssi tarjoaa makunautintoja näyttelyn hengessä. Näyttely on järjestetty yhteistyössä Wienin Museum für Völkerkunden ja Bremenin Übersee-Museumin kanssa.

Teatteripääkaupunki Tampere Tampere on Suomen johtava teatterikaupunki. Teatterit ovatkin yksi Tampereen vahvimmista matkailun tukipilareista. Ensiiltoja ja elämyksiä, perinteistä draamaa ja upeita klassikoita on tarjolla ympäri vuoden. Tampereella voi nähdä myös pienryhmien kokeiluja ja mukaansatempaavaa improvisaatiota. On ravintolateatteria ja tanssiteatteria, lastenteatteria ja sirkusesityksiä. Ja kesään kuuluu Pyynikin kesäteatteri kuuluisine pyörivine katsomoineen.

Tohvelisankarin rouva Kuvassa Ville Majamaa, takana Risto Korhonen ja Tuija Vuolle. Kuva: Harri Hinkka, Tampereen Teatteri

Kesäisiä teatterielämyksiä tarjoaa myös elokuussa kaupungissa järjestettävä Teatterikesä, joka järjestetään jo 41. kerran. Se tuo Tampereelle 25 tarkkaan valikoitua, upeaa esitystä Suomesta ja ympäri maailmaa. Näyttämölle nousevat useat upeat pitkän linjan taiteilijat, kuten Lasse Pöysti, Eila Roine ja Anja Pohjola sekä muun muassa Angela Winkler ja Josef Bierbichler Saksasta. Teatterikesän ajaksi Tampereen Keskustorille nousee ohjelmateltta, jossa yleisö saa nauttia Suomen eturivin taitelijoiden esityksistä, kuten Kaj Chydeniuksen Laulustudiosta. Laulukvartetin lisäksi maestro johdattaa estradille 30-henkisen Apricus-kuoron. Teatterikesän ohjelmaan kuuluu myös poikkitaiteellinen karnevalistinen ”Tapahtumien Yö”.

Tammerkoski Vesi on läsnä kaikkialla Tampereella. Kahden kaupunkia ympäröivän, suuren järven, Näsijärven ja Pyhäjärven välissä virtaa Tammerkoski. Tammerkoski teollisuusrakennuksineen ja kauniine siltoineen on suomalaisen kaupunkimaiseman helmiä. Kosken rannoille kaupunki aikoinaan syntyi, ja koski on edelleen Tampereen sydän. Sydän Pirkanmaan sydämessä.

Yllä Sitting Bull kuva: Orlando S. Goff. Library of Congress; Washington D.C. Oikealla höyrylaiva s/s Tarjanne kuva: Tampereen kaupunki, Jari Mäkinen Foraim

www.kotimaassa.fi

Pirkanmaa

Pirkanmaan festivaalit yhteistyössä

Tampereen Teatterikesä

Minnakaisa Kuivalainen

Tampere 2011 -kulttuuripääkaupunkihankkeen yhdistämät Pirkanmaan festivaalit sisältää tällä hetkellä 26 festivaalia. Tapahtumia on tarjolla kaikkina vuodenaikoina. Circus Ruska Festival käynnistää festivaalivuoden ja se jatkuu Tampereen elokuvajuhlien kautta Taidesuunnistukseen. Kevään ja kesän aikana vievät tanssiin Tanssivirtaa Tampereella, Salsafestivaali, Pispalan sottiisi ja syksyjen myötä myös Tanssimania. Musiikkia keskiajalta nykypäivään tarjoavat Tampere Biennale, Tampereen Sävel, Sauna Open Air, Tampere Guitar Festival, Sata-Häme Soi, Mäntän Musiikkijuhlat, Tammerfest, Sastamala Gregoriana, Työväen Musiikkitapahtuma, Tapsan Tahdit Nokialla sekä alkutalven Tampere Jazz Happening. Teatterin monet kasvot näkyvät Mukamas-nukketeatterifestivaalilla ja

Tampereen Teatterikesässä. Kirjallisuuteen keskittyvät Vanhan kirjallisuuden päivät sekä Pentinkulman päivät. Kuvataidetta esittelevät Mäntän kuvataideviikot ja Valokuvafestivaali Backlight. Oriveden suvi tarjoaa kävijöilleen kokemuksia kuvataiteesta musiikkiin. Pirkanmaan festivaalit lisäävät kuluvana vuonna yhteistyötään. Festivaaliväki on ymmärtänyt, että yhdessä olemme enemmän. Vaikka tarjontaa on paljon, ei keskinäistä kilpailua ole havaittu. Enemmänkin toivotaan festivaalivieraiden löytävän maakuntaan myös muiden tapahtumien aikana, vierailevan mahdollisesti saman matkan aikana jopa useammalla festivaalilla. PirFest haluaa edistää ammattitaitoisen työvoiman työllistymistä läpi vuoden. Sisäisen tiedottamisen kautta saadaan eri festivaalien omistama

Tampere Jazz Happening Kuva Maarit Kytöharju

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

kalusto käyttöön tehokkaammin. Yhteisesti rakennetaan festivaalityön käsikirja, johon kootaan vuosikymmenten aikana kertynyttä tietoa tapahtumajärjestämisen perusteista. Festivaalimatkailun kehittäminen vaatii yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa yleisölle voidaan tarjota festivaalipaketteja, joiden avulla tapahtumalipun kanssa voi vaivattomasti hankkia majoituksen sekä muita oheispalveluita. Tällä hetkellä osalla tapahtumista on sellaisia jo tarjolla ja yhteistyöllä voidaan monipuolisten mahdollisuuksien määrää lisätä. Pirkanmaan festivaalien ajankohdat sekä yhteystiedot löytyvät yhdestä osoitteesta www.pirfest.fi.

Vanhan kirjallisuuden päivät Kuva Katrin Halvia

Tampereella

TULe 2009 on elämysten juhlaa 5. –14.6.2009

SUURTEN tapahtumien kesä

Suomen Työväen Urheiluliitto TUL täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Vuorossa on 11. liittojuhla, joka ensimmäistä kertaa järjestetään muualla kuin Helsingissä. TULe 2009 kokoaa Tampereelle liikunnan harrastajia ja ystäviä monipuoliseen elämysten juhlaan. Ohjelmassa on lähes 60 urheilulajia ja monipuolista kulttuuria. Liittojuhlan lajikavalkadi pitää sisällään joukkue- ja yksilölajeja, näytöslajeja, SM ja TUL:n mestaruuskilpailuja, kansainvälisiä kisoja, soveltavia lajeja ja paljon muuta. Osana tapahtumaa järjestetään TPV:n isännöimä, järjestyksessään 20. Särkänniemi Cup. Perinteisten liittojuhlalajien lisäksi ohjelmassa on myös mm. maalipallo, kädenvääntö, kirkkovenesoutu, laitesukellus, rullakiekko ja ultimate. TUL:n 11. liittojuhla huipentuu lauantaina 13.6. klo 19.00 Tampereen Stadionilla alkavaan ”Elämysten kaupungista” kertovaan pääjuhlaan, jossa esiintymässä on tuhansia eri-ikäisiä voimistelijoita, urheilijoita ja sirkuslaisia. Juhlaa edeltävä kulkue värittää tunnin ajan Tampereen katuelämää. www.tule2009.fi

änä kesänä Tampereella järjestetään kolme suurtapahtumaa, jotka tuovat kaupunkiin tuhansia vieraita. Kesäkuun alussa Suomen Työväen Urheiluliitto TUL:n liittojuhla kokoaa kaupunkiin monien kymmenien eri lajien harrastajat ja ystävät. Heinäkuun lopulla Euroopan nuorten olympiafestivaalit tuovat kaupunkiin tulevat eurooppalaiset huippu-urheilijat. Elo-syyskuussa päästään seuraamaan naisten jalkapallon EM-kisoja. Olympiafestivaaleja varten Ateenasta Tampereelle haettu olympiatuli palaa kisojen ajan Ratinan stadionilla. Urheilijat asuvat yhteisessä kisakylässä Hervannan opiskelija-asunnoissa. Olympialippu liehuu, ja palkintojen jaoissa yms. seremonioissa noudatetaan ”isojen” olympiakisojen perinteitä sopivan nuorekkaassa ja rennossa hengessä.

EYOF tuo olympiatulen Tampereelle 19.–24.7.2009 Heinäkuussa Euroopan nuorten olympiafestivaaleille Tampereelle kokoontuu yhdeksän urheilumuodon tulevaisuuden tähdet. Kisaamaan tulee yli 2600 nuorta urheilijaa 49 Euroopan maasta. Urheilijoiden ikäraja vaihtelee urheilumuodoittain, mutta nuorimmat osanottajat ovat 13-vuotiaita ja vanhimmat 18-vuotiaita. Osa heistä kuuluu jo taidoiltaan aikuisten sarjankin kansainväliselle kärkitasolle.

Värikkäitä avajaisia vietetään Hakametsän jäähallissa sunnuntai-iltana 19.7. ja päättäjäisiä Ratinassa perjantai-iltana 24.7.2009. Siihen väliin mahtuu viisi kilpailupäivää korkeatasoisia ja jännittäviä kilpailuja, joihin yleisöllä on vapaa pääsy.

Tampereen EYOF:n urheilumuodot ja kilpailupaikat: yleisurheilu / Ratinan stadion, uinti / Kalevan uintikeskus, tennis / Ruotulan tenniskeskus, judo / Hakametsän jäähalli, maantiepyöräily / Hervanta ja Pyynikki, koripalloilu / Pyynikin palloiluhalli, telinevoimistelu sekä lento- ja käsipalloilu / Tampereen messu- ja urheilukeskus. www.tampere2009.fi

Koe Suomen suurin jalkapallotapahtuma 23.8. –10.9.2009 Elo-syyskuun vaihteessa Suomessa pelataan jalkapallon naisten Euroopan mestaruudesta. EM-lopputurnaus tulee olemaan suurin Suomessa koskaan järjestetty jalkapalloturnaus, jossa mukana on 12 maata Euroopan huipulta. Otteluita pelataan Helsingissä, Lahdessa Tampereella ja Turussa. Kisojen avausottelu pelataan 23.8.2009 Olympiastadionilla, jolloin Suomi kohtaa Tanskan. Hallitseva Euroopan mestari Saksa pelaa kaikki alkulohkon avausottelunsa Tampereella Ratinan stadionilla. Turnaus huipentuu finaaliotteluun, joka pelataan 10.9. Helsingin Olympiastadionilla. http://fi.uefa.com/competitions/ woco/index.html

Pääsyliput Lippupalvelu ja www.weurotickets.com

Leena Puranen Kuva Ville Vuorinen / Suomen Palloliitto

Kesäpäivä Tammerkosken rannalla

www.kotimaassa.fi

Pirkanmaa

Nuutajärven Lasikylä

Pohjantähden maisemissa

Matkailua Eeva Oksman

aikayön tien varrella sijaitseva Urjalan kunta on vireä maalaispitäjä Tampereen, Helsingin ja Turun muodostaman kolmion keskellä. Hyvä sijainti ja viehättävät maisemat monine vierailukohteineen houkuttelevat matkailijoita ja moni on tullut myös jäädäkseen. Luonteenomaista Urjalalle ovat lukuisat pienet järvet ja moni-ilmeinen luonto, jota voi ihailla esimerkiksi Kortejärven upeasta luontotornista. Myös runsas matkailu- ja kulttuuritarjonta sekä tunnelmalliset tanssilavat metsien siimeksissä ja järvien rannoilla houkuttelevat puoleensa.

Perjantaiaamuna kannattaa suunnata Urjalan torille. Silloin väki kokoontuu vilkkaalle kauppapaikalle muuttaen sen asukkaiden yhteiseksi olohuoneeksi. Värikkäällä maaseututorilla voi pysähtyä viettämään kiireettömän hetken ja nauttia paikkakunnan ystävällisyydestä. Kotonakin pääsee varsin urjalalaiseen tunnelmaan, jos sattuu omistamaan suositun Urjala-keinutuolin ja Toikan lasilinnun. Jos vielä istuessaan nauttii Urjalan Makeistukun herkkuja, on elämys täydellinen!

– Meillä maalla on mukavaa - helppo tulla ja hyvä olla, sanoo yritysasiamies Risto J. Rantala.

Urjalalaisissa tunnelmissa

Nuutajärven ainutlaatuisessa pruukkimiljöössä jatketaan Suomen vanhimman lasitehtaan yli 200-vuotisia perinteitä. Nuutajärven Lasikylässä syntyvät taiteilijaprofessori Oiva Toikan lintujen lisäksi käsityötaitoa vaativat lasistot ja taiteilijoiden uniikkiesineet. Lasitehtaan ja tehtaanmyymälän ympärille on kasvanut maamme laajin itsenäisesti työskentelevien lasitaiteilijoiden ja -puhaltajien yhteisö. Heidän tuotoksiaan on myynnissä yrittäjien yhteismyymälässä Lasigalleriassa. Alueelta löytyy 300-paikkainen ruokaravintola Café Depont sekä hyvätasoista majoitusta Lasikylän vierashuoneissa 1800-luvulla rakennetussa Kivimuurissa. Tavastian lasikoulu kouluttaa tulevia lasinpuhaltajia. Nuutajärvellä pääsee seuraamaan, miten lasiesineitä valmistetaan. Sulasta massasta muodostuu taitavissa käsissä mitä monimuotoisimpia taideteoksia. Ryhmillä on tilauksesta mahdollisuus päästä jopa itse kokeilemaan lasinpuhallusta ja lunastaa sitten tuo-

Paikkakunnan useat pienet museot esittelevät vanhan ajan arkielämää. Urjalan museon 1700-luvun miljöö ja Urjalan 200-vuotias puukirkko esineistöineen tutustuttavat omalta osaltaan Urjalan historiaan.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

Lasikylän lumoa

toksensa muistoksi! Puhalletun lasin lisäksi kylästä löytyy kristallinhionnan ja Tiffanylasin osaajia. Myös taidemaalarilla on ateljeensa ja sepällä pajansa Lasikylässä. Prykäri Lasimuseossa voi tutustua Nuutajärven Lasin tuotantoon ja Lasikylän vaiheisiin sen perustamisesta lähtien.

Taikayö Camping Urjalassa. Kuva: Eija Haapalainen

Väinö Linnan jalanjäljillä Väinö Linnan reitti on tutustumiskierros Väinö Linnan ja hänen romaaninsa Täällä Pohjantähden alla taustamaisemiin. Väinö Linna on itse todennut, että hänen kasvuympäristönsä ja romaanitrilogian maiseman välillä on selviä yhteyksiä. Reitti polveilee luonnonkauniissa Urjalassa tarjoten matkan kohti hämäläistä kulttuurimaisemaa. Reitti alkaa Urjalan kirjastosta, jonne on rakennettu Väinö Linnan työhuoneen tarkka jäljennös alkuperäisine irtaimistoineen siitä Tampereen Hämeenpuiston kodista, jossa Linnan perhe asui vuodesta 1962. Lahjoituksena saatuun irtaimistoon kuuluu kalustuksen ohella muun muassa kirjailijan henkilökohtainen yli 700 nidettä sisältävä kirjakokoelma sekä alkuperäinen Olivettikirjoituskone. Reitin voi kulkea siitä laaditun opasvihkosen avulla ja kohteissa olevia opastetauluja hyväksi käyttäen, mutta mukaan voi tilata myös asiantuntevan oppaan. Reitin pituus on 25 km, ja soveltuu kuljettavaksi autolla tai vaikkapa polkupyörällä. Väinö Linnan reitille on mahdollista varata myös elämyksellisiä ryhmämatkoja, joissa Pentinkulman tapahtumat ja henkilöt heräävät eloon. Osallistumaan pääsee vaikka Akselin ja Elinan hääkahville Koskelan torppaan.

Pentinkulman päivät ja Urjala-viikko 26.7.–2.8.2009 Valtakunnallinen kirjallisuustapahtuma Pentinkulman päivät kerää viikon aikana 4000 - 7000 kirjallisuuden ystävää kulttuurin pariin tuoden kesäiseen Urjalaan lukijoita,

opiskelijoita, opettajia, kirjailijoita ja tutkijoita. Monipuolinen ohjelma sisältää keskustelutilaisuuksia, seminaareja, kursseja, paneelikeskusteluja ja runoillan - kaikkea mitä kirjallisuudenystävä voi kesätapahtumalta odottaa. Vuoden 2009 Pentinkulman päivillä ollaan yhteiskunnallisten kysymysten äärellä. Teemana on ”Parantaako kirjailijan veitsi?” Urjala-viikkoa vietetään Pentinkulman päivien yhteydessä. Ohjelmallisen viikon aikana urjalalaiset yhdistykset, Urjalan seurakunta ja Urjalan kunta tarjoavat urjalalaisille, kesäasukkaille ja muille vierailijoille runsaasti kotiseutuhenkistä ohjelmaa. Viikko alkaa tunnelmallisella luontojumalanpalveluksella Urjalankylän keskiaikaisella kivisakastilla. Aurinko paistaa aina, kun Museomäelle kokoonnutaan syömään klimppisoppaa ja ohrakryynipuuroa! Kesäteatteri, monet näyttelyt, yhteislaulutilaisuudet ja polkupyöräretket keräävät kesämielisiä ihmisiä ympäri pitäjää ja kauempaakin. Illat kuluvat lavatansseissa tunnelmoiden. Pentinkulman päivät ja Urjala-viikko tarjoavat parhaan näyteikkunan Urjalan kulttuurimaisemaan.

Majoitusta ja ruokaa omien toiveiden mukaan Taikayö Camping on viihtyisä ja tasokas leirintäalue Rutajärven rannalla. Suositun alueen ovat löytäneet myös ulkomaalaiset matkailijat todeten sen palvelut hyviksi. Urjalasta on runsaasti myös muuta tasokasta majoitus- ja matkailutarjontaa, hyviä ruokapaikkoja sekä viehättäviä pieniä putiikkeja. Tänä kesänä on mahdollista päästä tilauksesta ruokailemaan ja tutustumaan Metsälinnan kartanoon, jonka päärakennus on rakennettu vuonna 1932. Kartano on perustettu viidestä Honkolan kartanon torpasta asessorin lesken, Sigrid Furuhjelmin toimesta. Vanhaa kartanorakennusta on remontoitu läpikotaisin viime kesästä alkaen. Metsälinnan kartanossa voi järjestää isompia ja pienempiä perhejuhlia, kokouksia ja koulutustilaisuuksia sekä erilaisia tapahtumia. Päärakennuksessa on tilaa noin sadalle hengelle. Kartanon edellinen omistaja toimi aikanaan ministerinä ja yöpyi aina yhdessä yläkerran huoneessa, joka on sen vuoksi saanut nimekseen Ministerin kammari.

Parantaako kirjailijan veitsi?

entinkulman päivät 26.7.–2.8.2009 Urjalassa

www.pentinkulmanpaivat.fi 11

www.urjala.fi

Kohtaa kirjailija, kuuntele, keskustele. Koe Pentinkulman kesäinen tunnelma! Valtakunnallisen kirjallisuustapahtuman monipuolinen ohjelma sisältää keskustelutilaisuuksia, seminaareja, kursseja, paneelikeskusteluja, runoillan – kaikkea mitä kirjallisuudenystävä voi kesätapahtumalta odottaa. Tervetuloa! Yhteinen Pentinkulma -hanke

www.kotimaassa.fi

Pirkanmaa

Pieni, mutta aktiivinen Vesilahden kunta Tampereen kupeessa elää ja hengittää olennaisia osia Suomen historiasta. Lieneekö alueella vaikuttaneen kansallisrunoilija Elias Lönnrotin ansiota se, että vielä nykyäänkin Vesilahti perustaa vahvalle tarinoiden kerronnan perinteelle.

Narvan markkinat keräävät kylään tuhansia kävijöitä ja noin sata myyjää. Tapahtuma pyritään edelleen pitämään menneen ajan hengessä: myytävät tuotteet ovat kotimaisia käsityötuotteita ja markkinahumu avataan perinteisesti tervahaudan sytytyksellä. Oheisohjelmaan kuuluvat mm. sadan hengen historiallinen kulkue, tansseja ja perinnetyönäytöksiä. Seuraavan kerran Narvan markkinat järjestetään heinäkuussa 2010.

TARINAT kuljettavat Vesilahdella Matleena Ikonen

Historiallisten tapahtumien polttopisteessä Vesilahden matkailuneuvoja Satu Karvinen kertoo, että ensimmäiset kirjalliset maininnat Vesilahdesta löytyvät jo vuodelta 1346, minkä perusteella tiedetään katolisen seurakunnan olemassaolosta pitäjässä. Hyvien sisävesiyhteyksiensä ansiosta Vesilahti on yksi Sisä-Suomen vanhimmista asutetuista alueista, mistä kertovat alueelta tehdyt useat rautakautiset hautalöydöt. Itse kunta perustettiin vuonna 1869, mutta sen esihistoria ulottuu jo vuosituhansien taakse. Vesilahti on aikanaan ollut koko Suomen mittakaavassa tärkeä paikka, sillä yksi Ruotsi-Suomen merkittävimmistä aatelissuvuista, Kurki-suku, joka vuosisatojen ajan hallitsi koko Ylä-Satakuntaa, asui Laukon kartanossa Vesilahdella. Kurkisuvun vaiheet nivoutuvat olennaisena osana Vesilahden historiaan, ja se luo pohjan myös Vesilahden matkailulle: Laukon kartano ja Klaus Kurjen tie kuljettavat kävijänsä Kurki-suvun historiaan ja sitä kautta Suomen historian kehitysvaiheisiin.

- Markkinoiden historia ulottuu aina 1700-luvulle, jolloin Narvan kylä sai markkinaoikeudet. Markkinahumuun saapui kauppiaita ja kävijöitä ympäri Etelä-Suomen, ja tapahtuma niitti mainetta, joka kantaa vielä nykypäiväänkin, Satu Karvinen kertoo. Tampereen saatua kaupunkioikeudet vuonna 1779 markkinat siirtyivät Narvasta Tampereelle. Perinne elvytettiin Vesilahdella uudestaan 1960-luvulla, ja nykyisin markkinoita pidetään heinäkuussa joka viides vuosi.

Kädentaitojen vaalijoita Historian ja tarinoiden ohella Vesilahtea leimaa kädentaitojen vaaliminen. Savipaja Samotin savienkelit saavat alkunsa Vesilahden kirkonkylällä, ja enkelikursseilla valmistuneet enkelit käy siunaamassa paikallisen seurakunnan pastori. Tuulan Taidelasitornissa valmistuvat yksilölliset taidelasiesineet ja mittojen mukaiset lyijylasityöt. Ryhmille taidelasitornissa on mahdollisuus myös päästä kokeilemaan erilaisia lasialan kursseja ja tekniikoita.

Johan on Narvan markkinat! Aikanaan maanlaajuista mainetta niittäneet Narvan markkinat houkuttelevat edelleen kävijöitä Vesilahdelle. Narvan miehet tervahautaa rakentamassa. Kuvat: Vesilahden kunta

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

Laukon kartano Kuva: Raija Kolehmainen

Käsityökeskuksessa Narvassa esitellään Vesilahden rikasta ryijyperinnettä ja järjestetään työpajoja ja pienkursseja, joilla siirretään Vesilahden pitkää ryijyntekoperinnettä edelleen. Ryijyjen kutomisen pitkästä perinteestä kertoo se, että Vesilahti tunnetaan ryijyissä myös omasta väristään, Vesilahden vadelmanpunaisesta. Myös Suomen toiseksi vanhin ryijy vuodelta 1701 on vesilahtelaista alkuperää. Pyhäjärven rannalla sijaitseva Vesilahti tarjoaa hyvät kulkuyhteydet myös vesitse, ja veneilijöiden tarpeisiin vastaavat kunnan vierasvenelaituri ja retkisatama. Luonnonystävän kannattaa suunnata tutustumaan Vesilahden kymmeniin suloisiin metsäjärviin tai niitä kiertäviin patikointireitteihin. Tiellä historiassa Klaus Kurjen tie on saanut nimensä Kurkisukuun kuuluneen, Laukkoa 1400-luvun lopulla isännöineen kartanonherran mukaan. Noin 20 kilometrin mittainen, historiallinen matkailureitti johdattaa kulkijansa Vesilahden historiaan ja tutustuttaa historiallisiin hahmoihin. Tie alkaa kirkonkylältä ja se kulkee kylien läpi päätyen lopulta Laukon kartanoon. Klaus Kurjen tien voi kiertää joko itsenäisesti autolla, moottoripyörällä tai pyöräillen, tai oppaan johdolla linja-autolla. Reitin varrella olevat opastustaulut valottavat Vesilahden historiaa kuvin ja tekstein. Opastaulut tutustuttavat mm. alueelta tehtyihin hautalöydöksiin, historiallisiin asumuksiin, rautakautisiin sankareihin sekä

Elias Lönnrotin Kantelettaressa julkaisemaan Elinan surma -kansanballadiin ja sen historiallisiin juuriin. Elinan surmarunon kerrotaan saaneensa alkunsa juuri Vesilahdella ja sen perustuvan Klaus Kurjen mustasukkaisuuksissaan tekemään vaimonsa surmaan. Tosiasiallisesti Elinan surmaruno lienee kulkeutunut Laukkoon tanskalaisen palvelusväen mukana eikä sillä näin ollen olisi todellisuuspohjaa ainakaan Laukkoon. Niin tai näin, vuosisatainen myytti elää edelleen, mikä osaltaan lisää Vesilahden kiehtovuutta ja vetovoimaa. Vesilahden matkailuneuvoja Satu Karvinen vahvistaa: - Meillä ei ole Särkänniemeä, mutta meillä on vahva historia ja tarinat. Laukon kartanon historia on heijastanut ja vaikuttanut koko Suomen historiaan, ja Klaus Kurjen tie antaa historiasta hyvän läpileikkauksen, hän sanoo. Laukon kartano – pala syvintä suomalaisuutta Kurjen mahtisuvun perustaman Laukon kartanon voi hyvällä omallatunnolla sanoa olevan yksi Suomen kulttuurin merkkipaikoista. Elias Lönnrot tuli Laukkoon Törngrenin perheen kotiopettajaksi 1820-luvulla, ja lääkäriksi valmistuttuaan asui Laukossa pitkiä aikoja ja purjehti Laukon satamasta runonkeruumatkoilleen. Kerrotaan, että aina Lönnrotin tallennettua uuden runon rouva Törngren tarjosi kirjailijalle kupin kahvia, joka tuohon aikaan oli kallis nautintoaine eikä suinkaan kaikkien saatavilla. Vuosia myöhemmin Lönnrot palasi Laukkoon, ja allekirjoitti siellä Kalevalan lopullisen version ja omisti sen Eva Törngrenille.

Vaikka Laukon kartano on seissyt samalla paikalla jo vuosisatoja, yleisöllä on ollut mahdollisuus päästä tutustumaan tähän historialliseen ympäristöön vasta viime vuodesta lähtien. Kulttuurikeskus Laukko Historicum toimii Laukon kartanon päärakennuksessa ja tarjoaa ryhmille opastettuja vierailuja ennakkovarauksella. Laukkoa isännöi nykyisin Lagerstamin suku, jonka omistuksessa Laukon kartanosta on tullut maineikas hevostalouskeskus ja kulttuurihistoriallinen matkailukohde. Kartanon nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1934 ja se muistuttaa ulkoisesti Pietarin klassisia palatseja, mutta sisäpuolelta kartano henkii 1600-luvun barokkityyliä. Laukko Historicumin noin kaksi tuntia kestävillä kierroksilla vierailijat johdatetaan kartanon miljööseen, historiaan ja esineistöön. Kurjen suvun historiaan syvällisesti perehtynyt FT Liisa Lagerstam toimii yksinoikeutetusti kierrosten emäntänä perehdyttäen vierailijat kartanon eri vaiheisiin ja omistajiin. www.vesilahti.fi

www.kotimaassa.fi

Pirkanmaa

Nokian korkeatasoinen maine näkyy myös matkailussa

aikka Nokian kaupungissa ei kännyköitä olekaan koskaan valmistettu, Nokian nimi kiehtoo niin koti- kuin ulkomaalaisia matkailijoita. Vahvaan teolliseen perintöön nojautuva Nokia on nykyään aktiivinen kaupunki, jonka valtteina ovat sijainti Tampereen naapurissa, vesistöjen läheisyys ja monipuolinen tarjonta. Eksoottisuutta etsivälle ehdoton tutustumiskohde on paikallinen erikoisuus, kuumakoira: perinteikkään Teutorin grillin hittituotteessa yhdistyvät sokerimunkki ja höyrymakkara. Ehdottomasti Nokia-vierailun arvoinen elämys! Matleena Ikonen

Nokian kaupunki

Nimi velvoittaa

Tehtaanmyymälöitä moneen makuun

Nokian teollinen historia näkyy myös matkailutarjonnassa. Kaupungin keskustassa sijaitseva Tehdassaari johdattaa kiehtovasti teollisuuskaupungin historiaan ja maailmanmaineeseen nousseen Nokia-yhtiön juurille. Tehdassaareen voi tutustua joko itsenäisesti tai paikkakunnan merkkihenkilöiksi pukeutuneiden matkailuoppaiden johdolla. Nokialla sijaitsevat useat tehtaanmyymälät vaalivat teollista perintöä omalla tavallaan: Nanson tehtaanmyymälässä on myynnissä nokialaisen vaatejätin tuotteita, ja paikallisia tuotteita voi ostaa mukaan myös PUP panimon ja laukkuihin erikoistuneen NT-BOX:in tehtaanmyymälöistä. Niitä kuuluisia nokialaisia jalkineita, Ainot ja Reinot, mu-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

kaan luettuina tarttuu matkailijan mukaan Nokian jalkineisiin keskittyvästä Tehdastuotteesta.

Teollisuuskaupungin historian toista puolta esittelevät työläiskotimuseot kuten Sirenin pirtti, Isonkiven-Järvisen mökki ja Kahvimylly. Kierros työläiskotimuseoalueella kertoo elävästi siitä todellisuudesta, jota Nokian työläiset elivät uuden teollisen kulttuurin alkupäivinä.

neuvoilla. Toisaalta Pirkkalan lentokentälle ajaa vain 20 minuutissa, mikä avaa myös kansainväliset yhteydet.

Teollisuuden lisäksi Nokiaa vahvasti leimaava elementti on vesi. Kaupunki sijaitsee Pyhäjärven rannalla, ja Nokian satamasta pääsee näppärästi ris-

Nokian tavoittaa maalta, mereltä ja ilmasta Nokian sijainti on ihanteellinen: 200 kilometrin säteellä asuu noin 2,5 miljoonaa ihmistä, mikä tekee Nokiasta helposti lähestyttävän kohteen. Tampere sijaitsee aivan vieressä ja kulkuyhteydet sinne ovat hyvät sekä yksityisillä että julkisilla kulku-

Välikadulla sijaitseva Tahtikatu yöllä.

teilylle esimerkiksi Hopealinjan laivoilla. Siuron suloisista maisemista Hämeenkyröön seilaa puolestaan M/S Purimo. Melojille Nokialta aukeaa yllättäen reitti aina merelle asti: Kokemäenjokea pitkin Porin suuntaan vie yhtenäinen melontareitti.

Yllä: Tapsan Tahtien Koko perheen piknik-konsertissa viihtyvät kaiken ikäiset. Alla: Nokian matkailuoppaat voivat opastaa Nokian matkailukohteisiin vaikkapa paikkakunnan merkkihenkilöiksi pukeutuneina.

Aktiviteetteja arvostavalle

Tapsan tahtiin

Aktiivisellekin matkailijalle Nokia tarjoaa tekemistä. Nokia River Golf Nokian Taivalkunnassa, noin kahdeksan kilometriä kaupungin keskustasta, on korkeatasoinen golf-keskus, jossa on sekä 18-reikäinen River-kenttä että 9-reikäinen Kartano-kenttä. Radat kulkevat kauniissa hämäläisessä maalaismaisemassa Nokian virran ja sen jylhien kallioiden kupeessa. Kenttää leimaavat kummut ja useat hiekkaesteet, mikä tekee radasta mielenkiintoisen ja vaihtelevan.

Kesäisin Nokian suurin valttikortti on kevyen musiikin suurtapahtuma Tapsan Tahdit. Jokakesäisellä tapahtumalla on jo pitkät perinteet: ensimmäiset Tahdit kajautettiin 23 vuotta sitten Nokian kaupungin täyttäessä 50 vuotta. Tapahtumalla haluttiin kunnioittaa syntyperäisen nokialaisen, Tapio Rautavaaran muistoa, ja tarjota sellaista toimintaa, joka vaikuttaisi myönteisesti kaupungin imagoon.

Kylpylähotelli Eden on Nokian tunnetuin ja suosituin matkailukohde. Upeissa Pyhäjärven maisemissa sijaitseva Eden tarjoaa ihanteellisen ympäristön rentoutumiseen ja koko perheen vesileikkeihin. Kylpylässä on vesipinta-alaan jopa 800 m2, ja altaita löytyy koko perheelle: porealtaita, kuuma- ja kylmävesiallas, ulkoallas, virtaava joki, aaltokone ja 100 metriä pitkä rengasliukumäki. Perheen pienimmille on tarjolla vastavalmistunut 40 m2:n kokoinen lastenallas, jossa uimaharjoittelua voi tehdä turvallisesti. Monipuoliset hoitovaihtoehdot täydentävät tarjonnan. www.nokiankaupunki.fi

Tavoitteeseen on päästy. Tapsan Tahdit on nykyisin yksi Suomen kärkitapahtumista, joka kerää joka heinäkuu kymmeniä tuhansia tahtikävijöitä ja suomalaisen kevyen musiikin kuumimpia nimiä. Alkuperäinen idea laulelmatapahtumasta on kasvanut kevyen musiikin suurkatselmukseksi, ja vetonaulana on vuosittain jaettava Iskelmä Finlandia –palkinto, jonka lahjoittaa Nokian kaupunki. Tapsan Tahdit on onnistunut luomaan Nokiasta positiivista kuvaa, ja tehnyt Nokiaa tunnetuksi. Tahdeilla on aivan oma, ainutlaatuinen välitön tunnelmansa, jonka ansiosta Suomen kärkiesiintyjiä on vuodesta toiseen helppoa saada tulemaan Nokialle. Tänä vuonna tunnelmaa luomassa ovat ainakin Agents, Paula Koivuniemi ja Laura Voutilainen.

www.kotimaassa.fi

Pirkanmaa

- Sastamala tarjoaa lähes jokaiselle jotakin. Esimerkiksi Herra Hakkaraisen talo, joka on ainutlaatuinen kohde koko Suomessa, vetää paljon paitsi lapsiperheitä, myös Mauri Kunnas -faneja. Lisäksi Sastamalan sijainti lähellä sekä Tamperetta, Turkua että Poria tekee siitä mainion päiväkohteen, sillä kulkuyhteydet ovat hyvät, Outi Metso sanoo.

Matleena Ikonen Sastamalan kaupunki ja Villa Royal

Kirjan koti Sastamalan sijainti Kokemäenjoen varrella selittää pitkälti sen, että kaupungissa vaalitaan vielä nykyäänkin erityisesti kirjallista kulttuuria. Kokemäenjokilaakson sanotaan olevan Suomen kulttuurin kehto, ja Sastamalassa on perinteisesti vaalittu erityisesti kirjallista perinnettä ja kieltä. Suomen kielen vaalijat kuten Antti Litzelius ja Antero Varelius ovat vaikuttaneet alueella, ja monet menneet ja nykykirjailijat ovat jättäneet kulttuurillisen jalanjälkensä Sastamalaan. Onkin luonnollista, että kotimainen kirjallisuuden suurtapahtuma, Vanhan Kirjallisuuden Päivät, kerää vuosittain yli 20 000 kävijää juuri Sastamalaan.

Jokaiselle jotain Vaikka Sastamala on pieni kaupunki, se pystyy tarjoamaan matkailijoille elämyksiä, joita ei muualla koe. Matkailusihteeri Outi Metso kertookin, että ainutlaatuinen tarjonta on ainoa keino pärjätä kilpaillussa matkailukentässä.

Sastamala syntyi uudelleen S

astamalan kaupunki nojaa matkailussaan paljolti alueensa pitkään historiaan ja voimakkaaseen kulttuuriperinteeseen. Itse kaupunki on vasta syntynyt kun vuoden 2009 alusta Vammalan kaupunki sekä Äetsän ja Mouhijärven kunnat liitettiin yhteen, mutta Sastamalan juuret ulottuvat paljon syvemmälle. Kuntaliitos merkitsi tavallaan paluuta juurille: Sastamalan historia ulottuu jopa varhaiselle rautakaudelle, ja 1200-luvulla Sastamala oli suurpitäjä, jonka rajat ulottuivat Pohjanmaalle saakka.

Kunnaksen kirjojen hahmot heräävät henkiin Herra Hakkaraisen talossa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

Myös käsityöperinteen ystäville Sastamala tarjoaa kiinnostavaa nähtävää, sillä erityisesti entisen Äetsän kunnan alueella on useita käsityöyrittäjiä. Aikanaan täikammoistaan kuuluisaksi tulleessa Äetsässä käsillä tekemisen perinne on vahva, ja se onkin maineikas laukkujen ja lompakoiden valmistuspitäjä.

Sastamala vaalii myös ruumiinkulttuuria Monien suomalaisten kaupunkien tavoin Sastamala herää henkiin kesällä, mutta tekemistä löytyy talvellakin. Ellivuoren laskettelukeskuksen rinteet, pulkkamäki ja hiihtoladut ovat helposti saavutettavissa, ja alueella sijaitseva Lakeside Golf Academy tarjoaa tasokkaan golfin talviharjoittelupuitteet. Talviharjoitteluhallissa on mm. 18 lyöntipaikkaa, puttiviheriö sekä videointi- ja tietokoneanalyysimahdollisuus. Sastamala on myös aktiivisen liikuntaharrastajan kohde!

Vanhan kirjallisuuden päivät keräävät joka vuosi tuhansia kävijöitä.

aistimaan hieman entisaikojen loistoa ja historian havinaa. Isäntä Markku Ellala kierrättää ryhmiä saleissa henkilökohtaisesti, ja osaa kertoa lumoavia yksityiskohtia kunkin ajan sisustuksesta ja esineistöstä. Noin tunnin mittainen kierros päättyy kakkukahveihin, jotka nautitaan luonnollisesti kuninkaallisista posliineista barokki-salissa. Kahvien jälkeen vierailla on mahdollisuus vielä itsenäisesti tutustua antiikkiposliinikokoelmiin, koriste-esineisiin ja taideteoksiin. Antiikkisisustuksen ystävälle visiitti ateljee-rakennuksen antiikkiputiikkiin on ehdoton: tarjolla on antiikkisisustukseen sopivia esineitä ja materiaaleja ja jopa apua sisustuksen suunnitteluun ja toteutukseen.

Vanhojen kirjojen viehätys ei laannu Tänä vuonna jo 25. kerran järjestettävät Vanhan kirjallisuuden päivät ovat vakiinnuttaneet asemansa suomalaisten kirjalli-

suuden ystävien keskuudessa. Kaksipäiväinen suurtapahtuma järjestetään juhannuksen jälkeisenä perjantaina ja lauantaina. Tänä vuonna tapahtuma teemana on Sota ja rakkaus, jonka ympärille on koottu mm. seminaari ja luentoja. Vanhan kirjallisuuden päivät keräävät joka vuosi paitsi yleisöksi myös puhujiksi suomalaisia vaikuttajia ja keskustelijoita – niin tänäkin vuonna: Sota ja rakkaus -seminaarin juontaa Panu Rajala, ja teemasta luennoimassa nähdään mm. Esko Aho, Jukka Tarkka ja Jari Tervo. Seminaarien ja puheiden lisäksi olennainen osa Vanhan kirjallisuuden päiviä ovat kymmenet antikvaariset kirjamyyjät, joiden tarjonnasta tapahtumakävijällä on mahdollisuus tehdä löytöjä, sekä erilaiset näyttelyt. Lapsille ohjelmassa on Lasten omat kirjapäivät, jossa tänä vuonna perehdytään Kalevalan tarinoihin kansalliseepoksemme juhlavuoden kunniaksi. www.sastamala.fi

Villa Royalin rokokoosali.

Koiramäen talossa – YliKirran talonpoikaismuseo Mauri Kunnaksen Koiramäkikirjat ovat ihastuttaneet suomalaisia lukijoita jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Koiramäen suloinen miljöö avautuu ”livenä” Yli-Kirran talonpoikaismuseossa Punkalaitumella, Sastamalan naapurissa. Umpipihatyyliin rakennettuine talouskeskuksineen Yli-Kirra on tyypillinen 1800-luvun satakuntalainen maalaistalo, joka on toiminut esikuvana Kunnaksen Koiramäkikirjoille. Kunnas onkin piirtänyt ”Koiramäen talossa” -kirjansa kuvat juuri Yli-Kirralta. Yli-Kirra on mieleenpainuva kohde paitsi niille, jotka haluavat kokea aidon Koiramäen, myös niille, joita kiinnostaa 1800-luvun talonpoikaiselämä. Viiden hehtaarin museoalue käsittää varsinaisen maatalon lisäksi laajan maatalouskoneosaston, mäkitupalaisalueen ja riistanpyyntialueen. Kaiken kaikkiaan alueella on

noin 30 erillistä rakennusta tai rakennelmaa, kuten riihi, aittoja ja tuulimylly, jotka vievät aidontuntuiselle matkalle suomalaisen talonpoikaisperinteen päiviin.

Kuninkaallista loistoa Villa Royalissa Täysin toisenlaiseen tunnelmaan pääsee entisen Mouhijärven kunnan alueella sijaitsevassa Villa Royalissa. Vanhaan kansakouluun rakennettu kuninkaallinen huvila tarjoaa meille tasavaltalaisille hieman kuninkaallista eksotiikkaa. Ryhmille tilauksesta ympäri vuoden avoinna oleva huvila on sisustustaiteilija, entisöijä Markku Ellalan elämäntyö, jonka toteuttamiseen on kulunut vuosia ja jonka tekemiseen on osallistunut suuri joukko eri alojen ammattiosaajia. Villa Royalissa on esillä eri aikakausien sisustustyylejä: barokki, rokokoo, empire ja jugend ovat esillä kukin omissa saleissaan, joita kierrellessä pääsee

Villa Royalin barokki-ruokasali.

www.kotimaassa.fi

Pirkanmaa F.E.Sillanpään syntymäkoti Myllykolu, Hämeenkyrö

Hämeenkyrö hyvää oloa ja harmoniaa

palkituissa maisemissa

maisemahankkeet -tunnustuksella. Näihin palkittuihin maisemiin pääsee tutustumaan opastetuilla teemaretkillä, joilla kuljetaan mm. Mahnalan maisematiellä ja tutustutaan Sarkkilanjärven lintutorneihin sekä ainutlaatuiseen Mahnalan ympäristökouluun.

ämeenkyrö tunnetaan Suomen ainoan Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen Frans Eemil Sillanpään kotikuntana. Sillanpää syntyi ja kävi koulunsa Hämeenkyrössä ja palasi opiskeltuaan kotipaikkakunnalleen, jossa myös aloitti kirjallisen uransa. Sillanpään syntymämökki Myllykolu ja myöhempi asuinpaikka Töllinmäki ovat vielä nykyisinkin Hämeenkyrön tunnetuimpia matkailukohteita, jotka vetävät turisteja vuodesta toiseen. Matleena Ikonen

Hämeenkyrön teollisuustaajamassa Kyröskoskella kuohuu nimen taajamalle antanut Kyröskoski, jota yleisesti pidetään myös Kalevalasta tuttuna Hämeen Hälläpyöränä. Kosken voimaa pääsee kesäisin seuraamaan neljässä maksuttomassa koskinäytöksessä.

Historiallinen Heiska

Hämeenkyrön kunta

Sillanpään ohella Hämeenkyrö haluaa erottautua matkailukentässä maanläheisiä arvoja korostavana kohteena. Frantsilan yrttitilan luomu-tuotteet ja kokonaisvaltaiset hoidot ovat maankuuluja ja Kolmostien varrella jo 20 vuotta toiminut Frantsilan Kehäkukka luomu- ja yrttituotteineen on Hämeenkyrön suosituin matkailukohde.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

Lumoava luonto Luomun ohella yksi Hämeenkyrön matkailuvalteista ovat tunnustustakin keränneet maisemat: Yksi Suomen vain 27 nimetystä kansallismaisemasta sijaitsee Hämeenkyrössä, ja Ympäristöministeriö palkitsi kunnan vuonna 2008 Suomen parhaat

Historiallinen tauko- ja pitopaikka Heiska aivan Kolmostien kupeessa tarjoaa idyllisen ympäristön niin hetkeksi pysähtyvälle matkailijalle kuin juhlien pitopaikaksi. Tila on kuulunut noin 500 vuotta sitten sitä asuttaneelle sepälle, ja väitetään, että vielä nykyisinkin voi hiljaisina hetkinä kuulla pajasta takomisen ääniä. Heiskan Pakarissa on ympäri vuoden tarjolla maukasta maalaisruokaa, leivonnaisia ja kahvia sekä paikallisten kädentaitajien töitä. Heiskan aito miljöö palveluineen tarjoaa viehättävän hengähdyspaikan ja hyvän syyn pysähtyä.

Frantsila hyvinvoinnin asialla Frantsila on nimi, joka osataan yhdistää luomutuotteisiin ja yrtteihin. Tunnetuin Frantsilan kohteista lienee Kolmostien varrella sijaitseva Frantsilan Kehäkukka – kahvila, ravintola ja myymälä. Kehäkukka on vuosi toisensa jälkeen matkailijoiden suosiossa eikä ihme, sillä 130-vuotiaaseen koulurakennukseen rakennettu Kehäkukka on antoisa jo miljöönsä vuoksi. Tunnelma on kiireetön, ja ajatusten voi antaa vapaasti vaellella samalla kun lepuuttaa silmiään Pappilanjoen kauniissa maisemissa.

Laivalla laulaen, seikkaillen tai saunoen

Frantsilan Kehäkukka luomu- ja yrttituotteineen on Hämeenkyrön suosituin matkailukohde.

Erinomainen tapa tutustua Hämeenkyrön upeisiin maisemiin on lähteä risteilemään m/s Purimolla. Kehäkukan rannassa Pappilanjoella kotisatamaansa pitävä Purimo tekee reittiristeilyjä koko kesän sunnuntaisin ja heinäkuussa lisäksi keskiviikkoisin. Reittiliikenteen linjat vievät joko Hämeenkyröstä Purimonsalmen kautta Nokian Siuroon tai jokiristeilylle Pappilanjoelle.

Kehäkukan kahvilassa on tarjolla oman keittiön kasvisleivonnaisia ja marjapiiraita sekä kesäaikaan kasvisruokalounas. Yrttipuodista on mahdollisuus ostaa Frantsilan luomuyrttitilan tuotteita kotiin viemisiksi. Valikoimista löytyy yrttiteetä ja -uutteita, kylpyöljyjä, mausteita sekä hoitoja hierontaöljyjä. Ryhmille Kehäkukka tarjoaa erilaisia yrtteihin ja aromaterapiaan liittyviä luentoja sekä räätälöityjä retkipaketteja mm. Frantsilan luomutilalle. www.hameenkyro.fi

Purimon parasta antia ovat erilaiset teemaristeilyt, joista löytyy jokaisen makuun jotakin. Esimerkiksi lapsille on tarjolla inkkariristeily, jolla etsitään intiaanien kadonnutta kylää tai merirosvoristeily, jonka aikana seikkaillaan aarteenetsintäpuuhissa. Aikuisempaan makuun Purimolla järjestetään mm. suvivirsi-risteilyjä, jonka aikana seilataan kesäisessä illassa maisemia katsellen ja kesäisiä virsiä kuunnellen ja laulaen. Toisenlaisen musiikin parissa ollaan Purimon karaoke-risteilyillä, jonka aikana jokainen saa olla tähti. Eksotiikkaa etsiville oikea kohde on Purimon Täydenkuun saunaristeilyt: silloin laivan yläkannella lämpiää puulämmitteinen sauna, jonka löylyistä nauttiessa voi samalla ihailla kansallismaisemaa ja pulahtaa veteen uimaan täydenkuun valossa.

Hämeenkyrön maisemia voi ihailla vaikka m/s Purimon kannelta. Kuohuava Kyröskoski on Suomen korkeimpia koskia (22 m).

www.kotimaassa.fi

Suvi Roselli

Wanha Kauppala on houkutellut ihmisiä Ikaalisiin jo yli sadan vuoden ajan.

Ikaalisten Kylpyläkaupunki

Pirkanmaa

Vanhin, pienin ja kaunein

uomen vanhin, pienin ja kaunein. Nämä sanat kuvaavat hyvin Ikaalisten Wanhaa Kauppalaa, idyllistä ja samalla rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittävää vanhaa puutaloaluetta Ikaalisten keskustassa.

Herkuttelua kaikilla aisteilla

Kauppalan juuret ulottuvat aina vuoteen 1858, jolloin Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II antoi käskyn pienemmän kauppalan perustamisesta luonnonkauniille Ikaalistenniemelle, Kyrösjärven rannalle. Alueelle kohosikin vireä maalaiskeskus, joka piti sisällään muun muassa kaupan, apteekin, pappilan, kansakoulun, kestikievarin sekä jalopuubulevardeja ja -puistoja. Varsinaiseksi kohtauspaikaksi muodostui Laivaranta, jonne höyrylaiva Ikalinen, lempinimeltään Prutku, kuljetti väkeä Kyrösjärven rantojen pikkukylistä. Kauppalaan saavuttiin myös kirkkoveneillä. Wanha Kauppala yhdistettiin sitä ympäröivään maalaiskuntaan vuonna 1972. Viisi vuotta myöhemmin syntyi Ikaalisten kaupunki.

Ikaalinen tarjoaa matkailijoille myös luontoelämyksiä. Pienen ajomatkan päässä sijaitseva Seitsemisen kansallispuisto merkittyine reitteineen soveltuu erinomaisesti koko perheen yhteiseksi retkikohteeksi. Erityisesti kahden kilometrin mittainen Multiharjun aarnimetsäpolku kelopuineen sekä suurine satoja vuosia vanhoine mäntyineen tekee vaikutuksen useimpiin luonnossa liikkujiin. Ikaalisten luonnonkauneudesta voi nauttia myös majoittumalla keskustan tuntumassa sijaitsevan Toivolansaaren leirintäalueen silmiä hivelevän kauniisiin maisemiin tai vuokraamalla mökin Mökkiavainvälityspalvelun kautta. Ikaalisissa on tarjolla myös hevos- ja maatilamatkailupalveluja, joiden parissa matkailijat voivat nauttia ihastuttavasta maaseudun rauhasta sekä makuaisteja hivelevistä ruokailuelämyksistä.

Nykyään Wanha Kauppala tunnetaan eräänä Ikaalisten huomattavimmista nähtävyyksistä. Se toimii myös lukuisten kesätapahtumien pitopaikkana. Kauppalan rakennuksiin voi tutustua lähemmin kesäaikana kerran viikossa järjestettävillä opastetuilla kävelykierroksilla. Aluetta voi tutkia myös itsenäisesti uunituoreen Kaunis on Kauppala -teoksen avulla. Siihen on kerätty tietoa Kauppalan rakennuksista sekä kiehtovia tarinoita alueen menneisyydestä. Teosta myydään kaupungin matkailutoimistossa kesäkuun alusta lähtien.

Soitinkeskus Akordiassa matkailijoille esitellään paikallista musiikkiperinnettä. Museossa on esillä yhteensä 85 harmonikkaa, jotka ovat pääasiassa 1930-1940 -luvuilla rakennettuja. Harmonikoista vanhin on saksalainen ja valmistunut 1880-luvulla. www.kylpylakaupunki.fi

Valtakadun kuvasta näkee kuinka kauppalan kadut suunniteltiin siten, että jokaisen kadun päästä näkyy järvimaisema, oikealla Eräsen kauppatalo.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

Ikaalisten Kylpyläkaupunki Suvi Roselli

Ikaalisten Kylpylässä on mukavaa säällä kuin säällä.

Yhdessäoloa arjen yläpuolella

Kylpylä kutsuu viihtymään

kaalisten ehdottomasti suosituin matkailukohde on vapaaajan vieton ja hyvinvointipalveluiden suurkeskus Ikaalisten Kylpylä. Se on suosittu kohde erityisesti monien lapsiperheiden keskuudessa, sillä se tarjoaa perheille säästä riippumatta mahdollisuuden kiireettömään yhdessäoloon lukuisten aktiviteettien parissa.

Menuja moneen makuun Ikaalisten Kylpylä tarjoaa erinomaisen ympäristön myös itsensä hemmotteluun. Valikoimasta löytyy hunajahierontaa, yrttikylpyjä, kasvohoitoja sekä lukuisia muita hoitomuotoja. Hotellivieraiden nälän pitää kurissa Kylpylän kuusi ravintolaa, joista löytyy menuja moneen makuun. Kylpyläkadulla sijaitsevan ravintola Rondon erikoisuutena ovat mehevät, runsastäytteiset pizzat. Tunnelmallinen à la Carte -ravintola Charmant sopii puolestaan rauhallista miljöötä arvostaville sekä tasokkaan ruuan ja viinin ystäville.

Vesitropiikin +30 asteinen vesi, 58-metrinen vesiliukumäki sekä yksitoista erilaista saunavaihtoehtoa toimivat tehokkaina stressin karkottajina koko perheelle. Kylpylässä järjestetään päivittäin myös ohjattua liikuntaa. Tarjolla on lukuisia erilaisia liikuntamuotoja vesinyrkkeilystä aina latinalaisiin tanssiaskeliin saakka. Asiakkaat voivat halutessaan myös vuokrata itselleen esimerkiksi rullaluistimet tai polkupyörän ja lähteä tutustumaan Ikaalisten maisemiin.

Ravintola Violetta toimii päivisin Kylpylän aamiais- ja lounasravintolana. Iltaisin se muuttuu vauhdikkaaksi viihderavintolaksi, jonka parketilla asiakkaat voivat pyörähdellä elävän musiikin tahdissa. Ikaalisten Kylpylän laadukas ja monipuolinen palvelukonsepti on pantu merkille ulkomailla saakka, sillä Kylpylä valittiin Euroopan laajuisessa tutkimuksessa jo neljännen kerran peräkkäin luotetuimmaksi kylpyläksi.

Eräs perheen pikkuväen mielipaikoista on Mainingin tilava lastenhuone, jossa lapset voivat askarrella, pelata pelejä, hyppiä pallomeressä sekä leikkiä leluilla. Suosittu käyntikohde on myös kylpyläalueella sijaitseva Ti-Ti Nalle -perheen Elämystalo, missä perheen pienimmät voivat nikkaroida, maalata, soitella soittimilla sekä tehdä tuttavuutta nalleperheen jäsenten kanssa.

Saunomista ja kesäteatteria Kylpylän alueella järjestetään kesäisin lukuisia tapahtumia. Kesäkuussa paikan valtaa Iskelmäparaati, jossa estradille nousevat kotimaisen iskelmätaivaan kuumimmat artistit ja yhtyeet. Heinäkuussa järjestetään jo perinteeksi muodostunut kesätapahtuma Saunafestivaalit. Tarjolla on myös kesäteatteriesityksiä, kun Kylpylän kesäteatterissa saa ensi-iltansa Musiikkikomedia Sikaihanaa. Näytelmä kertoo maaseudulla elämisen iloista ja suruista. Sen tapahtumat sijoittuvat sikatilalle pieneen maalaiskylään. Päähenkilönä on peräkammaripoika Marko, joka rakastuu naapurin Annaan, nuoreen idealistiin, jonka tavoitteena on pelastaa maailma luomuviljelyllä. Näytelmää säestää aito orkesteri. www.ikaalistenkylpyla.fi

www.kotimaassa.fi

Ikaalinen • Kangasala • Kuhmalahti • Lempäälä • Mänttä-Vilppula • Nokia SUOMEN MUKAVIN KAUPUNKI! Ei ole ihme, että Tampere on valittu Suomen kivoimmaksi kaupungiksi. Millä muulla kaupungilla on näin monipuolinen tarjonta niin kulttuuri- kuin huvialallakin? Museoita muumeista vakoiluun, hupeja jääkiekkokisasta Särkänniemeen, lisäksi kaikki shoppailun houkutukset! Ja ravintolaherkut! Ei riitä päivä eikä kaksikaan.

VINKIT TÄÄLTÄ Rautatieaseman matkailuneuvonta palvelee lähes yötäpäivää. Varmat vinkit on mietitty, koko tarjonta on tyrkyllä. Osta liput Särkänniemeen, kiertoajelulle tai lounasristeilylle! Tarjolla on myös päiväretkiä lähiympäristöön: pieniä hurmaavia käyntikohteita, erikoisia ostosmahdollisuuksia, paikallisia herkkuja. Poikkea tai soita!

Tampereen suvi sykkii– tempaudu mukaan!

i ole vuosiin nähty tällaista! Nuorten olympialaiset, TULlin juhlatapahtuma, naisten EM-jalkapalloilut – ja tähän kaikki hienot vuosittaiset festarit päälle!

UUSITUT NETTISIVUT PALVELEVAT ENTISTÄ PAREMMIN!

5.-7.6. Sauna Open Air Metal Festival 5.-14.6. TUL:n 11. liittojuhlat TULe 2009 26.6.-4.7. Tammerkosken sillalla

GoTampere Oy - Matkailutoimisto

Rautatienkatu 25 A, 33100 Tampere puhelin (03) 5656 6800 gotampere@gotampere.fi

8.-11.7. Tammerfest

www.gotampere.fi

19.7.-24.7. Euroopan nuorten Olympiafestivaali EYOF ’09

Aukioloajat 1.1.-30.3. ma-pe 9-17 1.4.-31.5. ma-pe 9-17, la-su 11-15 1.6.-31.8. ma-pe 9-20, la-su 9.30-17

24.-26.7. Tampereen kansainvälinen salsafestivaali 24.7.-1.8. Kukkaisviikot

Rautatieasema

30.7.-2.8. Delfin Basket Tournament 3.-9.8. Tampereen Teatterikesä 6.8. Tapahtumien Yö 23.8. – 10.9. Naisten jalkapallon EM-kisat (osa otteluista pelataan Tampereella) 29.-30.8. Varala 100 –juhlamaraton ja tapahtumaviikonloppu, Varalan Urheiluopisto

Lähes 100 mökkiä!

18.-20.9. Maailmantango-festivaali

Pääsylippu taidekaupunkiin Samalla kortilla sisäänpääsy: 20 € Serlachius-museoihin, www.serlachius.fi (Joenniemen kartano ja Valkoinen talo) Mäntän kuvataideviikoille, www.mantankuvataideviikot.fi Taidekeskus Honkahoviin, www.honkahovi.fi

MÄNTTÄ-VILPPULA-KORTTI Kysy majoituksesta ja muista palveluista: P. (03) 488 6841, www.manttavilppulamatkailu.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

• Orivesi • Pirkkala • Pälkäne • Ruovesi • Tampere • Vesilahti • Virrat • Ylöjärvi ke 3.6.klo 15.00 Tarjanne-laiva saapuu ma 15.6. klo 19–21 Kai Hyttinen yhteislauluillassa Pyynikkilässä. 19.–21.6. Laivarannan Juhannus Musiikkia! Ruovesi -kamarimusiikkifestivaali 25.6.–28.6.09. www.musiikkiaruovesi.fi su 5.7. klo 18 Musiikkituokio Runebergin lähteellä.

ti 7.7. Kesäillan farssi-näytelmän ensi-ilta klo 19 www.ruovedenteatteri.net. la 11.7. Ruoveden Noitakäräjät pe 31.7. klo 20 J.Karjalainen ja Veli-Matti Järvenpää. Peltomaan juhlariihessä. www.peltomaa. net. pe 21.8. klo 20 Noitarock Ruoveden Areenalla. sekä la 22.8. Noitien Yön tapahtumia laivarannassa

MatkailuINFO • P (03) 486 1388

www.ruovesi.fi PäLKäNEEN MATKAiLUiNfo Keltainen Talo Vanhankirkontie 6, Pälkäne Puh. 050 5979 659 avoinna JoKA PäiVä 11-19

Seitsemisen kansallispuistossa Koveron perinnetilan 150 v juhlaviikko 25.6.–4.7.2009

Kuhmalahdelle vetävät puhdas luonto, kalaisat vesistöt ja taide. Tule ja koe Kuhmalahden Taidepappilan kesänäyttely Taidetusina – Teemu ja plikat 27.6.-9.8.2009 ja tutustu myös Väkevä Maa -taidealueen teoksiin.

Lisää tapahtumia: Luontoon.fi/asiakaspalvelu/seitseminen, puh. 0205 64 5270

PälKäneellä matkailijaa palvelee mm. Sappeen Matkailukeskus, josta löytyy tekemistä ja kokemista ympäri vuoden kesäteatterista frisbeegolfiin ja lasketteluun. Rönnvikin Viinitila, sisustusmyymälä Keltainen Talo, Strutsitila Syrjynen, useat ohjelmapalveluyritykset ja laaja suoramyyntitilojen valikoima tarjoavat mielenkiintoisia tuotteita ja elämyksiä. Pälkäneellä mennyt aika on lähellä: 1400luvulta peräisin oleva Rauniokirkko huokuu historiaa.

KUHMALAHDEN KUNTA Rautajärventie 36, Kuhmalahti Puh. (03) 537 0181

Kokous- ja juhlakeskus, Pirkkala

Bed & Breakfast

Yksilöllistä majoitusta vain 10 km Tampereen keskustasta! www.kiviranta.eu • p. 03 254 4090

Ota hyöty ja huvi, koe

Lempäälässä on ideaa!

ORIVEDEN SUVI

Tervetuloa Suomen ensimmäisen Ideaparkin kotiseudulle! Lempäälässä voit ostoshuuman lisäksi kokeilla koskikelluntaa Kuokkalankosken kuohuissa, osallistua jännittävälle mönkijäsafarille tai patikoida kauniilla Birgitan polulla.

Rönnin huvikeskuksen 60-v. juhlakesä: tanssit 16.5 - 12.9. lauantaisin (ei 20.6.), 27.6.-12.8. myös keskiviikkoisin. Purnun taidenäyttely, Längelmäveden rannalla avoinna 6.6.-16.8.

Kuokkalan Museoraitilla voit sukeltaa entisajan tunnelmaan sekä herkutella kauniissa kartanoravintola Villa Hakkarissa. Päivän päätteeksi on mukava rentoutua vaikkapa mökillä tai laavulla kaunista järvi-Suomen maisemaa ihaillen.

Oriveden Opiston kesä on täynnä tapahtumia: mm. Klemetin Kesän konserttisarja 6.-14.6. ja Uuden Kirjan Päivät 11.-12.7. Rönnin kesäteatteri: Simo Hämäläisen ”Kätkäläisen Jättipotti”. Ohjaus Perttu Pesä.

Lisätietoja www.lempaala.fi ∙ p. 050 3839 068

www.orivedensuvi.fi

www.kotimaassa.fi

Pirkanmaa

Virrat tunnetaan erityisesti Suomen virallisena Juhannuskaupunkina.

Juhannuskaupunki Suvi Roselli

Päivi Ylimys

”Koko kansa kuunnelkaahan ylistystä sydänsuven: Kesän saimme Suomen maahan, lämpö voitti hallan, lumen.” Näin alkaa perinteinen juhannusjulistus, joka luetaan joka kesä Suomen virallisen Juhannuskaupungin, Virtain, järjestämässä juhannustapahtumassa.

maamme kauneimmista kanavista, jugendtyyliin rakennettu Herraskosken kanava, joka yhdistää keskenään Toisveden ja Vaskiveden vesistöt. Se valmistui vuonna 1907 ja on edelleen lähes alkuperäisessä asussaan. Kanavaa reunustaa komea pihtakuusirivistö sekä sembramännyt.

Virroille kokoontuukin juhannuksen aikaan tuhansia ihmisiä viettämään keskikesän juhlaa. Juhannustapahtuma alkaa Virtain Perinnekylässä Wanhan ajan juhannusmarkkinoilla, missä vieraat pääsevät nauttimaan tukkilaisromantiikasta, pelimannisoitosta ja tanhuesityksistä. Markkinoilla järjestetään myös päreenheiton Suomen mestaruuskilpailut, Zetoriajelua kylän ympäri sekä paljon muuta iloista ohjelmaa koko perheelle.

Sulun yläkanavalla sijaitsevassa kanavamuseossa matkailijat voivat tutustua Hämeen kanavien vaiheisiin sekä Kokemäenjoen ja Päijänteen vesistöjen vesiliikenteen historiaan. Virtojen kauniita järvimaisemia voi ihailla myös hyppäämällä Virtain laivarannasta satavuotiaan Höyrylaiva Tarjanteen kyy-

Juhannusaattoiltana pyörähtävät käyntiin perinteiset Juhannustanssit, jotka järjestetään Vaskiveden Myllyniemen kauniilla rantalavalla. Musiikista vastaa Saija Tuupanen & Tornados. Tanssin lomassa vieraat voivat ihailla komeata kokkoa, joka poltetaan Myllyniemeä ympäröivällä järvellä. Juhannusaaton ohjelman päättää Virtain kirkossa järjestettävä Juhannusyön konsertti, jossa esiintyy oopperalaulaja Jaakko Ryhänen. Häntä säestää pianolla Maija WeitzNumminen. Veden äärellä Virrat tarjoaa matkailijoille paljon nähtävää myös juhannuksen jälkeen. Eräs tutustumisen arvoinen kohde on esimerkiksi yksi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

tiin. Runoilijan tien reitti kulkee Virroilta Ruoveden kautta Muroleen kanavalle, mistä se jatkaa matkaansa edelleen Näsijärveä pitkin Tampereelle. Reitin varrella on useita nähtävyyksiä, kuten Kalela, jossa sijaitsee Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee. Matkustajat saavat nauttia risteilyjen aikana myös viehättävästä harmonikkamusiikista sekä muusta iloisesta ohjelmasta. Perinteisen perhokalastuksen ystäville mainion kala-apajan tarjoavat komeat Kotalan kosket, missä sallittuja kalastusmenetelmiä ovat heittokalastus ja perhokalastus. Alueelle on rakennettu matkailijoiden iloksi kota, tulipaikka sekä ulkovessa.

Torisevan rotkojärviä reunustavat jylhät kalliot joiden reunoilla luontopolkukin kiemurtelee. Kuva: Pertti Suurhasko

päästä Torisevan Kahvimajalta. Luontopolun opaskarttoja myydään Virtain kaupungin matkailutoimistossa. Polun varrelta löytyy kolmetoista alueen luonnosta ja historiasta kertovaa rastia sekä nuotiopaikat eväiden syömistä varten. Eräs alueen erikoisuuksista on Alaisen Torisevan luoteispään kosteassa ja suojaisassa purolaaksossa sijaitseva sekalehtometsä, jossa kasvaa useita harvinaisia lehtokasveja, kuten lehtohorsmaa, lehtokortetta ja lehtoorvokkia. Rotkojärvet ovat kuuluisia myös syvyydestään, sillä Keskisen Torisevan syvin kohta ulottuu jopa 37,2 metrin syvyyteen.

Killinkosken vanha tehdasmiljöö Killinkoski tunnetaan ennen kaikkea Suomen yli satavuotiaan nauhateollisuuden syntysijana. Killinkosken vanhan nauhatehtaan on suunnitellut kuuluisa kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck. Tehtaan vanhimmat osat ovat valmistuneet vuonna 1908 ja ne kuuluvat suojelukohteisiin.

Virtain Perinnekylä Virtain Perinnekylä esittelee matkailijoille yläpirkanmaalaista maatalous- ja metsätyöperinnettä 1800-luvulla sekä viime vuosisadan alkupuolella. Yksi Perinnekylän kohteista on Rajalahden talomuseo, joka on 1840-luvulla rakennettu ja 1800-1900-lukujen vaihteen henkeen sisustettu vanha talonpoikaistalo. Museossa on nähtävillä esineistöä aina 1700-luvulta lähtien. Matkailijat voivat tutustua Virtain Perinnekylässä myös Halin Metsäkämppämuseoon, joka esittelee aikaa jolloin metsätyö eli murroskauttaan moottorisahojen sekä muiden metsätyökoneiden korvatessa perinteisemmät työskentelymenetelmät. Perinnekylän kohteista saa hyvän läpileikkauksen osallistumalla Historian havinaa ja laineiden liplatusta -opastuskierrokselle, jota järjestetään Perinnekylässä torstaisin kesäkuun lopusta elokuun alkuun. Opastettu kierros alkaa Perinnekylän torilta ja päättyy kanavamuseolle.

Elämää metsäkämpällä ja paperitehtaalla -kierros, jossa tutustutaan metsätyömiesten elämään 1950-luvulla.

Torisevan rotkojärvet ja luontopolku Torisevan upeissa maisemissa sijaitsevat rotkojärvet tarjoavat matkailijoille jylhien kallioiden reunustamine rantoineen erityisesti hienoja luontoelämyksiä.

Nykyisin tehdasmiljöö muodostaa mielenkiintoisen, vanhaa teollisuusperinnettä esittelevän matkailukohteen näyttelyineen ja museoineen. Tehtaan entisessä valmistusosastossa ja ompelimossa toimii Nauhateollisuus-museo, jossa esitellään tehtaan satavuotista historiaa esinein ja valokuvin. Rakennuksesta löytyy myös Suomen Kameramuseo Kamerataivas, jonka kokoelmiin kuuluu noin 2500 valokuvaukseen ja elokuviin liittyvää esinettä. Kaikkiin kohteisiin on vapaa pääsy. www.virrat.org

Yhteen rotkojärvistä, Alaiseen Torisevaan, voi tutustua kuuden ja puolen kilometrin mittaisella luontopolulla, joka alkaa järven pohjois-

Ryhmille järjestetään tilauksesta muitakin opastettuja kierroksia, kuten

Tuulimylly Perinnekylässä.

www.kotimaassa.fi

Varsinais-Suomen maakuntaesittely / Naantali

Pirkanmaa

Ota hyöty ja huvi – koe Oriveden suvi!

Eeva Oksman

Yllä Eräpyhän rantaa (Längelmävesi, Eräjärvi) ja vasemmalla Aimo Tukiaisen Kenkälintu.

Oriveden kaupunki

rivesi on kauneimmillaan kesällä. Kesätapahtumien sarja Oriveden suvi tuo paikkakunnalle kesävieraita ja matkailijoita kaikkialta Suomesta. Kulttuurikaupungin lukuisat konsertit, näyttelyt ja tapahtumat jatkuvat kesäkuun alusta elokuun loppuun.

Oriveden suvi kokoaa sateenvarjonsa alle useita tapahtumia. Tapahtumat alkavat kesäkuussa Klemetti Opiston konserteilla ja jatkuvat Oriveden Opiston kuvataide- ja kirjoittajakursseilla sekä Rönnin kesäteatterin esityksillä. Koko kesän ajan kulttuurielämyksiä tarjoavat Purnun taidekeskuksen kesänäyttely ja Rönnin huvikeskus, joka täyttää tänä vuonna jo 60 vuotta. Mielenkiintoinen tutustumiskohde on myös Eräjärven kivimuseo, joka sijaitsee vuonna 1821 rakennetun Eräjärven puukirkon pihapiirissä. Oriveden rakennuksia ja henkilöitä voi tarkkasilmäinen tunnistaa Tarmo Koiviston Mämmilä-sarjakuvissa. Moni meistä on kulkenut orivesiläisissä jalkineissa. Kuuluisassa kenkäpitäjässä kannattaakin käydä kenkäkaupoilla.

Elias Lönnrot - siipirataslaiva Kuva: Esko Soini/Studio Esko Oy, Keuruu

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

Aimo Tukiaisen Orivarsa. Kuva: Jouni Oksanen

Oriveden Opiston opit Oriveden Opisto on sitoutumaton taiteisiin keskittynyt kansanopisto, jonka kesä on tunnetusti täynnä kursseja, konsertteja ja tapahtumia. Opiston kesäkursseilla yhdistyy korkealaatuinen koulutus ja leppoisa kesänvietto. Oriveden Suven 2009 -ohjelmassa on paitsi valtakunnallinen kirjallisuustapahtuma Uuden Kirjan Päivät, myös enimmäkseen kuuden päivän pituisia kirjoittajakursseja lähes kaikista tekstilajeista. Klemetti-Opisto tarjoaa koulutusta musiikinharrastajille ja ammattilaisille sekä Klemetin kesä -konserttisarjan. Oriveden Opisto järjestää myös kuvataidekursseja ja kielikoulutusta sekä Alexander-tekniikkakursseja. Tänä vuonna Oriveden Opisto täyttää 100 vuotta ja Klemetti-Opiston kamarikuoro 50 vuotta, joten juhlallisuuksia riittää läpi vuoden.

Kesäpäiväksi Purnuun kesänäyttely 6.6.–16.8.2009 Purnu sijaitsee noin 12 km päässä Oriveden keskustasta. Purnun näyttely vuonna 1967 oli Suomen ensimmäinen maaseudulle järjestetty kesänäyttely. Vuosien saatossa esillä on ollut liki 500 taiteilijan teoksia, ja niitä käynyt katsomassa yli puoli miljoonaa näyttelyvierasta. Tämän kesän näyttelyssä esillä on töitä kahdeltatoista taiteilijalta, joista kukin käsittelee Lume-teemaa omasta näkökulmastaan. Hehtaarin kokoiselle alueelle sijoittuu seitsemän näyttelyhallia, useita vanhoja rakennuksia ja viihtyisiä virkistyspaikkoja. Kesäisin järjestettävät näyttelyt ja oheisohjelma tarjoavat matkailijoille mahdollisuuden viettää Purnussa miellyttävä päivä monipuolisesta taiteesta nauttien. Purnun Luhtikahvio on viihtyisä kahvila vanhassa aitassa (1862), johon luo tunnelmaa vanha talonpoikaisesineistö. Purnun uimaranta vesiliukumäkineen kauniin Längelmäveden rannalla on mainio piknik-paikka grilleineen koko perheelle. Maanantaisin näyttelyvieraille lämpiää tunnelmallinen savusauna!

näyttely tanssijulisteista, lehti-ilmoituksista ja korteista kertoo omalta osaltaan lavan pitkästä historiasta ja suomalaisesta lavakulttuurista yleensäkin. Rönnin venesatama on Längelmäveden veneilijöiden keidas. Vierasvenesatamassa on mukavasti tilaa ja lavan monipuoliset palvelut ovat aivan vieressä. Esiintyjinä lavalla on tunnetusti suomen huippuartistit.

Teatteriliput netistä www.piletti.fi. Ennakkomyynti Lounasravintola Eräjärvi ja Eräjärven kehittämisyhdistyksen (EKY:n) toimisto.

Helsinkiitti ja väyryneniitti Kätkäläinen hakee jättipottia 12.6.–28.6. ja 19.7.–7.8.2009 Rönnin Kesäteatterissa jatkuu hulvaton komedia omalaatuisesta, työtä vieroksuvasta Kätkäläisestä. Tänä kesänä nähdään Simo Hämäläisen kirjoittama ja Perttu Pesän ohjaama Kätkäläisen Jättipotti. Kesällä 2008 Kätkäläisen näki yli 4 000 katsojaa. Rönnin Kesäteatteri tarjoaa erittäin laadukasta harrastajateatteria. Sen takaa ensi vuonna 30 vuotta täyttävä Eräjärven Työväen Näyttämö ry. Kesäteatterin sijainti Rönnin huvikeskuksessa mahdollistaa teatterikatsojille kattavien ravintolapalvelujen käytön. Tarjolla on erilaisia ruokailuvaihtoehtoja

Aitoa tanssilavan tunnelmaa Rönnillä on tanssittu ja viihdytty joka kesä vuodesta 1949 lähtien. Tapahtumia on lähes jokainen kesäviikonloppu. Tansseja on lauantaisin ja keskikesällä myös keskiviikkoisin. Rönnillä on aitoa perinteistä tanssilavatunnelmaa, kuitenkin tämän päivän palveluin. Lavaa on uudistettu alkuperäinen olemus säilyttäen. Makkarakojut ovat vaihtuneet monipuoliseksi grilli-kahvioksi ja kesäravintolaksi ja pubiksi. Rönnin Lavalle koottu

teatteriesityksen yhteydessä. Ennakkoon tilattavat teatteripaketit rakennetaan aina ryhmien toivomusten mukaan.

Eräjärven kirkon pihapiirissä sijaitsee vanhaan viljamakasiiniin rakennettu kivimuseo. Tätä erikoismuseota ylläpitää Eräjärvi-Seura. Kivimuseo haluttiin perustaa Eräjärvelle sen vuoksi, että alueella on ollut vahvaa kiviteollisuutta ja jalostustoimintaa. Kivi työllistää Eräjärvellä edelleen. Museon perusnäyttely painottuu alueen kiviteollisuuteen. Rakennuksen kaksoisseiniin on upotettu vitriinit lukuisille mineraaleille ja kivilajeille. Museon kokoelma koostuu n. 1000 mineraali- ja kivilajinäytteestä ympäri maailmaa. Museossa on Suomen suurin akaattikokoelma ja yksi Suomen suurimmista pallograniittikokoelmista. Kauniiden korukivien lisäksi museossa on esillä muun muassa kivihiiltä, asbestia ja uraanimalmia. Kivien ohella näytteillä on aseita, työkaluja ja paikallista taidetta. Eräjärven kivimuseossa pääsee tutustumaan Suomesta löydettyihin uusin kivilajeihin ja niiden nimien historiaan. Käynnin jälkeen on tiedossa, minkä näköisiä kiviä ovat helsinkiitti, serpentiinikivi ja väyryneniitti! www.orivedensuvi.fi

Tarmo Koiviston piirros Rönnin huvikeskuksesta.

www.kotimaassa.fi

Pirkanmaa

angasala sijaitsee 18 km Tampereelta itään. Sen kauniita maisemia on aikanaan ihaillut moni kuuluisa suomalainen kulttuuripersoona. Viiden harjun ja kolmen suuren järven halkomaa moni-ilmeistä luontoa voi ihastella kolmesta näkötornista: keskustassa olevalta Kirkkoharjulta, Suinulasssa sijaitsevalta Haralanharjulta sekä Vehoniemenharjulta. Nämä upeat maisemat innoittivat vuonna 1853 Sakari Topeliuksen kirjoittamaan runon “Kesäpäivä Kangasalla”, josta Gabriel Linsén sävelsi kaikkien suomalaisten tunteman, rakastetun laulun.

Vanha urkutehdas toimii nykyään hotellina.

Kurkistus Kangasalan matkailulliseen historiaan Monien kuuluisuuksien, erityisesti taiteilijoiden lomailu- ja työskentelypaikkana oli Kangasalan Lepokoti, jonka toiminta täysihoitolana ajoittuu vuosiin 1910–1986. Vieraat söivät talon erinomaista ja runsasta ruokaa, retkeilivät ympäristössä, seurustelivat henkevästi, uivat järvessä tai harrastivat erilaisia pelejä aina tennistä myöten. Toiset enemmänkin lepäilivät, toiset, kuten eräät kirjailijat, taas keskittyivät töihinsä.

Jalmari Finne (rooliasuinen Jussi Lehtonen), joka kertoilee tarinoita Lepokodin historiasta ja taloon liittyvistä henkilöistä. Tarinat elävöityvät aidossa tapahtumaympäristössään hauskasti ja havainnollisesti. Mukaansa tempaavat esimerkiksi ”Kiljusten herrasväen” isän Jalmari Finnen omalaatuiset tempaukset, nuoren Pentti Saarikosken edesottamukset, talon oman cowboyn Hugo Enqvistin maalausten erikoinen hinnoittelu, Simo Penttilän öiset harrastukset, Ella Erosen ruokatottumukset, Tauno Palon tai Markussedän radiointipuuhat.

muusikot. Urkuja tarkastivat mm. säveltäjät Oskar Merikanto ja Emil Kauppi. Suurin osa Suomen kirkkojen uruista ja vanhojen kansakoulujen urkuharmoneista on Kangasalan urkutehtaan valmistamia. Urkutehdas saneerattiin nykykäyttöön 1990-luvulla, jonka jälkeen siinä aloitti yksityisomistuksessa oleva Hotelli Urku. Hotellissa on 32 huonetta ja kuusi kokousja juhlatilaa ja siellä järjestetään myös konsertteja ja muotinäytöksiä. Lisäksi Urussa toimii Kangasalan kunnan virallinen matkailuinfopiste.

Oksalla ylimmällä eli kesäpäivä Kangasalla

Menneen ajan tunnelmaan ja tuoksuihin pääsee sukeltamaan entisöidyssä Lepokodissa, jonka runsaaseen esineistöön ja kiinnostaviin tarinoihin pääsee tutustumaan tilauksesta. Ryhmien oppaana toimii

Muistojen koulutiellä Mobiliassa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

Lepokodissa pääsee tutustumaan myös nykytaiteilijoiden töihin, sillä toukokuusta elokuuhun Lepokodissa on Kangasalan Kädentaitajien Kesäpuoti. Myyntinäyttelyssä on tarjolla käsityöläisten ja taiteilijoiden tekemiä töitä. Urkutehtaan uusi elämä Kangasalan Urkutehtaalla on ollut suuri merkitys kunnan historiassa. Vuonna 1843 perustettu urkutehdas toimi pohjoismaiden suurimpana urkutehtaana aina vuoteen 1983 saakka. Tehdas oli merkittävin työnantaja Kangasalla, ja suvun jäsenet vaikuttivat aktiivisesti sekä kunnan, että valtakunnan politiikassa ja muillakin yhteiskunnan alueilla. Urkujen ainutkertaisesta soinnista ja huolellisesta viimeistelystä vastasivat monet aikansa

Syksyllä 2006 Kesäpäiväyhdistys ry:n Kirjakahvila siirtyi Lepokodista Hotelli Urkuun. Jo 20 vuotta toimineen Kirjakahvilan ajatuksena on ollut kutsua kerran kuukaudessa kiinnostavia kirjailijoita, runoilijoita, esseistejä, sarjakuvapiirtäjiä, tieteentekijöitä kertomaan teoksistaan jonakin sunnuntaipäivänä. Vuosien saatossa Kirjakahvilassa on nähty lukuisa joukko huomattavia vierailijoita. Kangasalan Urkutehtaan historia esitäytyy yleisölle syksyllä 2009 Puuvillatehtaan Teatterin valmistamassa näytelmässä ”Aika soittaa pienillä sormilla”. Näytelmää esitetään Hotelli Urun yläkerrassa, jossa on riittävän suuri esitystila näytelmän toteutta-

WA N H A U R K U T E H D A S Vain 20 minuuttia Tampereelta! • 32 yksilöllistä huonetta • kuusi kokoustilaa 10-150 hengen juhliin • kesäravintola avoinna joka päivä • Särkänniemipaketit ja lipputuotteet • golf- ja kesäteatteripaketit

Bussivanhus viettää eläkepäiviään Mobiliassa. miseen. Tarkoituksena on muutenkin hyödyntää autenttista miljöötä. Näytelmä on tosiseikkoihin perustuva itsellinen taideteos ajan muutoksista ja ihmisen merkityksestä historiaan.

Tulossa syksyllä!

PUUVILLATEHTAAN TEATTERI ESITTÄÄ: Aika soittaa pienillä sormilla Ensi-ilta 19.9.2009

- Tavoitteena on antaa urkutehtaan tinkimättömien taiteellisten tavoitteiden ja taloudellisten realiteettien ristiriidan kautta näytelmälle ajankohtainen näkökulma ajatellen oman aikamme globaalia markkinataloutta ja siihen liittyvää tehokkuusajattelua, kertoo hotellin johtaja Kirsi Palosaari.

TERV ETU LO A !

Pajun taikaa ja maaseudun tunnelmaa Marjamäen Pajutila on vanhan sukutilan suojiin kasvanut, tunnelmallinen tila täynnä sisustusideoita ja pajun taikaa. Tilaa ympäröivillä pelloilla kasvaa ekologisesti viljeltynä 14 pajulajiketta punonta- ja aitapajuksi. Pihapiiriin saavuttaessa vastassa on hevonen ja muita pajusta punottuja, aidonkokoisia, näyttäviä eläimiä. Pihakojuissa on runsaasti pajusta tehtyjä koreja, koriste-esineitä ja kalusteita. Pajusta tehtyjen tuotteiden lisäksi tilalla on myynnissä kuivattua pajua punontaan sekä keväisin aitataimia ja pistokkaita. Marjamäen Pajutila on kuitenkin paljon muutakin kuin pajupaikka.

Kangasalantie 1108 - 36200 Kangasala puh. +358 3 3140 1300 - info@hotelli-urku.fi www.hotelli-urku.fi

Pajun taikaa ja maaseudun tunnelmaa Marjamäen Pajutila on täynnä sisustusideoita kotiin ja puutarhaan. Tarjolla on maalaisromanttisia kalusteita, kodintekstiilejä ja persoonallisia lahjatavaroita sekä pajua monessa muodossa. Puotikahvilassa herkutellaan tuoreella kahvilla ja leivonnaisilla. Pajutila on avoinna joka päivä klo 12–20.

Pajutilan vanhassa päärakennuksessa on esillä erilaisia kodin tekstiilejä. Kaksikerroksinen uusvanha navetta on täynnä keskieurooppalaista maalaisromantiikkaa: kaunislinjaisia kalusteita, tekstiileitä ja kodin tavaroita. Uudesta ladosta löytyy maalaishenkisiä kalusteita sekä persoonallisia sisustus- ja lahjatavaroita. Navetan toisen kerroksen Puotikahvilassa houkuttaa toinen toistaan herkullisemmat leivonnaiset ja pikkusuolaiset. Viikonloppuisin vietetään kuuluja kakkujuhlia, jolloin tarjolla on sen 17 sorttia suussa sulavia kakkuja!

Hanuri-Topin tie 35 36200 Kangasala puh. (03) 3771 301 www.paju.fi

www.kotimaassa.fi

Pirkanmaa

Kulttuurihistoriaa kesäteatterissa 6.6.-15.7.2009 Kangasalan kesäteatterissa Ramppi-teatteri esittää tänä kesänä Aulis Aarnion kirjoittamaa näytelmää Viisi Sisarusta, joka kertoo Ilmonien kulttuuriperheestä. Vuonna 2003 esitetty, samasta perheestä kertova Haaveiden talo oli yleisön rakastama ja arvostelijoiden kiittämä. Nyt kantaesitettävä näytelmä tuo Ilmonit entisille ja uusille katsojille tutuiksi erilaisen näyttämöllepanon muodossa, mutta yhtä herkkinä, yhtä hellyttävinä kuin kuusi vuotta sitten. Viisi sisarusta on pala täysin unohduksiin jäänyttä suomalaista kulttuurihistoriaa. Ilmonit olivat osa Kangasalan elämää, vaikka he olivatkin eriskummallisia ja etäisiä kuin lapset toisesta todellisuudesta. Näytelmä jatkaa Ramppi-teatterin omaleimaista linjaa kesäisen draaman esittäjänä. Katettuun katsomoon mahtuu noin 300 henkeä.

Mobilian terassi Muistojen koulutiellä Mobiliassa Kangasalla voi poiketa peräti kahteen automuseoon. Vehoniemen Automuseossa on nähtävänä autoja moottoripyöräharvinaisuudet. Pienintä yksityiskohtaa myöten taitavasti entisöidyt ajoneuvot ovat yksityisomistuksessa ja täysin ajokuntoisia. Keisarinharjun kupeessa Längelmäveden rannassa sijaitsee Auto- ja tieliikennemuseo Mobilia, joka syksyllä ja talvella Mobilia on suosittu kokousja juhlapaikka. Keväisin se on luokkaretkeläisten suosikkikohde. Kesällä Mobiliaan voi tulla viettämään aikaa veneitä katsellen, uiden ja välillä ravintolan herkkuja nauttien. Rahtarit Liikennepuistossa pienet autoilijat voivat harjoitella ajamista henkilö-, linja- ja kuorma-autoilla. - Kaikki automme ovat erilaisia ja ne on valmistettu omalla pajallamme, kertoo Mobilian markkinointipäällikkö Elina Ijäs. - Liikennekasvatusmielessä meillä on puistossa myös kiertoliittymä, koska Kangasalla sellaisia on! Hyvin sujuneen ajon jälkeen lapset saavat muistoksi ajokortin. Sisällä museossa voi ihastella vanhoja autoja tai uppoutua koulumuistoihin tutustumalla eri vuosikymmenien koulunkäyntiä esittelevään Koulutielle-näyttelyyn. – Täällä on ihania ihmisiä, ihana asua, tapahtumia ja nähtävyyksiä, summaa elinkeinoasiamies Tarja Törmänen syitä tulla Kangasalle. www.kangasala.fi/matkailu www.elisanet.fi/kangasalan.lepokotisaatio www.hotelli-urku.fi www.paju.fi www.mobilia.fi www.ramppiteatteri.net

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

Kesätapahtumat 2009

Olavi Virta -musikaalin

kantaesitys Sappeen uudessa kesäteatterissa Eeva Oksman

Teatteri Eurooppa Neljä

älkäneen Sappeen matkailualueelle on rakennettu uusi, katettu, puurakenteinen kesäteatteri. Katettuun katsomoon mahtuu 527 katsojaa. Vieraiden käytössä on Sappeen tapahtumakeskus Huipun monipuoliset ravintolapalvelut ja väliaikatarjoilut.

Ensimmäiseksi näytelmäksi on valittu Teatteri Eurooppa Neljän Olavi Virta -musikaali, jonka parissa nautitaan suomalaisen iskelmän kuninkaan upeista lauluista taidokkaiden laulaja-näyttelijöiden esittämänä. Menneiden aikojen tunnelman kruunaa näytösten jälkeen järjestettävät Wanhan Ajan tanssit Sappeen Huipun ravintolassa. Tanssit pidetään torstai- perjantai- ja lauantai-iltaisin. Näytelmän henkeen soivasta musiikista vastaa teatterin orkesteri. Musikaalin ohjaa käsikirjoittaja Heikki Paavilainen, joka on Hämeenlinnan kaupunginteatterin johtaja. Hän sanoo näytelmänsä olevan menneiden vuosien tunnelmissa toteutettu kunnianosoitus Suomi-tangon suurmiehelle, kuninkaalle. Näytelmän kantaesitys ja ensi-ilta nähdään perjantaina 12. kesäkuuta klo 19.

– Näytelmä käy läpi Virran tarinan uran lapsuudesta viimeisiin vuosiin saakka. Herrasta on kirjoitettu sen verran dokumentteja, että lähdeaineistoa on riittänyt. Mukana on hieman unholaan vaipunuttakin tietoa Virran vaiheista, Paavilainen lupaa. Pisimmän aikaa kertomuksessa viihdytään Olavin huippuvuosissa ja ajellaan tarunhohtoisella Bel Airilla. Tarinaa siivittävät Virran upeimmat kappaleet, kuten Hopeinen kuu, Punatukkaiselle tytölleni, Eva ja Sinun silmiesi tähden.

Upeita tanssikuvioita Tanssilavakulttuuri liittyi voimakkaasti Olavin Virran elämään. Hän oli tanssilavojen kuningas ja vaikutti sitä kautta kaikkien aikansa suomalaisten elämään. Siksi tanssilla on tärkeä osuus myös musikaalissa. Musikaalin näyttävien tanssikohtausten koreografiat on suunnitellut Aleksi Seppänen, joka myös itse tanssii ja näyttelee Sappeella. Myös tanssijat ovat alansa huippua Suomessa. Mukana ovat Seppäsen lisäksi muun muassa Tanssii Tähtien kanssa -ohjelmasta tutut vakiotanssien ammattilaiset Sanni Siurua ja Jani Rasimus.

Luvassa on upea kokemus kauniissa suomalaisessa maisemassa Sappeen huipulla. Ajan hengen mukainen puvustus, upeat tanssinumerot sekä vanhan ajan tyyliin soittava teatterin yhtye vievät yleisön aikamatkalle tangon kultaisille vuosille. Näytelmässä nuorta Olavi Virtaa esittää Jani Koskinen, vanhaa Kunto Ojansivu. Paavilainen kehuu pääosan esittäjiään taidokkaiksi näyttelijöiksi, jotka ovat elementissään mikrofonin varressa. – Tampereen ja Hämeenlinnan teattereissa käyneet tietävätkin Koskisen loistavat laulutaidot, eikä Tonttu Toljanterina tunnetumpi Ojansivu kalpene hänen rinnallaan yhtään.

Lisäksi arkiesityspäivinä halukkaat voivat osallistua Aleksi Seppäsen pitämille tanssikursseille. Lippuja voi ostaa Lippupisteestä. Ryhmävaraukset ja tanssikurssille ilmoittautumiset tehdään teatterin toimistolle, GSM 040 3000 800 tai myynti@t4e.fi www.sappee.fi

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat 2009

Eduard Akhamov musisoi Primus Ikaalinen kilpailussa 2008. Kuva: Minna Plihtari

Harmonikka soi Sata-Hämeessä Sata-Häme Soi -tapahtumassa kuullaan tänä kesänä muun muassa Hollywoodsäveltäjää sekä ghettojen lauluja. Suvi Roselli

erinteinen harmonikkafestivaali Sata-Häme Soi kokoaa jälleen tuhannet harmonikkamusiikin ystävät Ikaalisiin juhannuksen jälkeisellä viikolla. Festivaalilla esiintyy tänä vuonna muun muassa amerikkalainen jazzhanuristi Frank Marocco, joka on tehnyt musiikkia yli kolmeen sataan Hollywood-elokuvaan ja 250 televisiosarjaan. Valkea Ruusu -viihdeharmonikkakonsertissa toimivat solisteina Maria Lund sekä Simo Silmu. Heitä säestää Riku Niemi Orchestra. Varmasti eräs tapahtuman koskettavimmista konserteista kuullaan Ikaalisten kirkossa, kun Enseble DRAj esittää yleisölle juutalaisyhteisöjen Varsovan ja Vilnan ghettoissa tekemiä jiddhinkielisiä lauluja.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

Festivaalilla valitaan jälleen myös Kultaisen Harmonikan ja Hopeisen Harmonikan voittajat. Ensimmäisessä sarjassa kisaavat vähintään viisitoista vuotta täyttäneet hanuristit, jälkimmäisessä alle yksitoistavuotiaat.

Kultainen Harmonikka, Hopeinen Harmonikka sekä Primus Ikaalinen -kilpailujen finaalikonsertit järjestetään tuhatpaikkaisessa Ikaalinensalissa.

Kultaisen Harmonikan voittaja edustaa Suomea festivaalilla viidettä kertaa järjestettävässä Primus Ikaalinen -kilpailussa, jossa voitosta mittelevät kahdeksan maan edustajat.

Sata-Häme Soi on Suomen suurin harmonikkafestivaali. Viime vuonna tähän omaleimaiseen musiikkitapahtumaan osallistui yhteensä noin 32.000 kävijää.

Eräs festivaaliyleisön suosikkipaikoista on Festivaalipuisto, jossa esiintyy viikon mittaan lukuisia eri kokoisia harmonikkakerhoja ja -ryhmiä ympäri Suomen. Festivaalipuisto toimii samalla kaiken kansan kohtauspaikkana, jossa naapurit ja tuttavat vaihtavat kuulumisiaan. Perheelliset suuntaavat mielellään Ikaalisten kirkon vieressä sijaitsevaan vanhan pappilan puistoon, joka toimii lauantaina lasten puistona. Siellä esiintyvät muun muassa Peppi Pitkätossu ja Herra Nissiläinen, tanssiva ja laulava nukke Maddaleena, Hopeisen Harmonikan voittajia sekä muita nuoria harmonikansoittajia. www.satahamesoi.fi

Terem Quartet - kesän 2009 esiintyjä.

Maria Lund - Valkea Ruusu konsertin 2009 solisti

Eduard Akhanov musisoi Primus Ikaalinen kilpailussa 2008. Kuva: Minna Plihtari

Sinfonia Lahden 10. kansainvälinen

Sibelius-festivaali 2009 10.-13.9.2009 Sibeliustalo, Lahti

To 10.9. klo 19 Sibeliustalo

Kurkien kohtaus En blomma stod vid vägen Kvarnhjulet Maj Luonnotar Sinfonia nro 2

Lahden musiikkiopisto, Hämeenkatu 4

Sibeliuksen pianomusiikkia Paavali Jumppanen, piano

Su 13.9. klo 11 Sibeliustalo

Pe 11.9. klo 19 Sibeliustalo

Jaakko Kuusisto, viulu Tuomas Ylinen, sello Paavali Jumppanen, piano

Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Henning Kraggerud, viulu Klo 17.45 Johdatus konserttiin ”Kirottu ja ihana Viulukonsertto” Sibelius-tutkija, dosentti Timo Virtanen ja Jaakko Ilves, viulutaiteilija Yhteistyössä: Sibeliustalo

La 12.9. klo 17 Sibeliustalo

Pohjolan tytär Aallottaret Öinen ratsastus ja auringonnousu Bardi Sinfonia nro 4

Julien Gongales, Ranska Kuvat: Minna Plihtari

La 12.9. klo 13 Kalevi Aho -sali

Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Helena Juntunen, sopraano

Dryadi Viulukonsertto Sinfonia nro 3

Festivaalipuiston tunnelmaa (yllä).

KAMARIMUSIIKKIA:

Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Klo 16 Johdatus konserttiin Jukka-Pekka Saraste ja Tuomas Kinberg (englanniksi) Yhteistyössä: Sibeliustalo Liput: 39-14 €

Sibeliusta pyhäaamuna

Yhteistyössä: Sibeliustalo Liput: 10 €

Lahden museot Sibelius-festivaalilipulla hiihto-, taide-, radio- ja tvmuseoon sekä historialliseen museoon pääsylippu 3 € (norm. 5 €). www.lahdenmuseot.fi

Sibelius-festivaali EXPRESS Helsingistä suoraan Sibeliustalolle konserttipäivinä (to-la). Lähtö Kiasman edestä ja paluukuljetus Sibeliustalon edestä n. 15 min. konsertin päättymisen jälkeen. Edestakainen matka 17 €, liput Lippupalvelusta.

Liput: Lippupalvelu, puh. 0600 10 020 (5,99 €/puhelu+pvm) puh. 0600 10 800 (1,83 €/min+pvm) Sibeliustalon lipunmyynti puh. 0600 3939 49 (1,25 €/min+pvm)

Ryhmävaraukset: Sinfonia Lahden myyntipalvelu puh. (03) 814 4460 (ma-pe klo 9-16). Ryhmäalennuksena joka yhdestoista lippu vapaalippu

www.sinfonialahti.fi

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat 2009

Kamarimusiikkia Suomen aurinkokaupungissa 31.5.–12.6.

Naantalin Musiikkijuhlat viettää 30-vuotisjuhlaa Niina Helander

aantalin Musiikkijuhlat on yksi Suomen vanhimmista ja arvostetuimmista musiikkifestivaaleista. Sen ohjelmiston rungon muodostaa on kamarimusiikki kaikessa monimuotoisuudessaan. Vuosittain ohjelmaa täydentävät myös maailman huipputaiteilijoiden ja maineikkaiden orkesterien vierailut.

Kamarimusiikkitapahtumana se tunnetaan korkeasta taiteellisesta tasostaan, idyllisistä konserttipaikoistaan sekä ajankohdastaan Suomen festivaalikesän avaajana. Juhlien korkeatasoisuus on monesti huomioitu myös kansainvälisesti. Tänä kesänä Naantalin Musiikkijuhlat juhlii 30-vuotista taivaltaan. Naantalin Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja professori Arto Noras on koonnut juhlavuodelle 26 konsertin sarjan, jota täydentää musiikkijuhlaristeily. Ohjelmassa on erityisesti huomioitu kahden merkittävän säveltäjän juhlavuodet: Felix Mendelssohnin syntymästä ja Joseph Haydnin kuolemasta on kulunut 200 vuotta. Pääkonserttipaikka on perinteiseen tapaan Naantalin keskiaikainen luostarikirkko, minkä lisäksi konsertteja kuullaan myös Rymättylän, Merimaskun, Velkuan saaristokirkoissa, Raision kirkoissa sekä ensimmäistä kertaa Kaarinan kirkossa kaupungin 700-vuotisjuhlan kunniaksi. Kirkko-ooppera avaa juhlafestivaalin Festivaalin avaa kaksi esitystä Suomessa tiettävästi ensimmäistä kertaa esitettävästä Benjamin Brittenin kirkko-oopperasta Tuhlaajapoika. Teos on kolmas osa oopperatrilogiasta, jonka ensimmäinen osa Kuovijoki esitettiin Naantalissa suurella menestyksellä vuonna 2006. Festivaalin tähtihetkiin kuuluu myös sopraano Soile Isokosken konsertti yhdessä baritoni Bo Skovhusin ja pianisti Marita Viitasalon kanssa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

Musiikkijuhlien konserteissa kuullaan lukuisia huipputaiteilijoita niin Suomesta kuin maailmalta. Festivaalin esiintyjiä ovat muun muassa Pia Freund, sopraano, ChoLiang Lin, Regis Pasquier, Mihaela Martin, Jaakko Kuusisto ja Elina Vähälä, viulu, Frans Helmerson, Arto Noras, Ivan Monighetti ja Hannu Kiiski, sello, Niek de Groot, kontrabasso, Xu Zhong, Ralf Gothóni ja Juhani Lagerspetz, piano, Michel Lethiec, klarinetti sekä Fine Arts Quartet. Festivaalin odotettu orkesterivieras on maailman parhaisiin kamarikokoonpanoihin lukeutuva English Chamber Orchestra kapellimestari Ralf Gothónin johdolla. Sinfonia Lahti konsertoi Naantalissa ensimmäistä kertaa Jaakko Kuusiston johdolla.

Juhlavuoden kunniaksi järjestetään myös kaksi ilmaiskonserttia. Perinteisessä puistokonsertissa Naantalin Kaivopuistossa musiikillista iltapäivää tahdittaa Aura Brass Band. Maksuttomasti pääsee kuulemaan myös Total Cello Ensemblen kuuden sellon vauhdikasta Total Cello Showta. Festivaalin lopuksi järjestetään 30-vuotisjuhlaristeily, joka suuntautuu 13.–16.6. Riikaan ja Saarenmaalle Kristina Regina -aluksella. Mukana risteilyllä on useita Musiikkijuhlien taiteilijoita ja matkaohjelmaan sisältyy konsertteja sekä laivalla että risteilykohteissa. Risteilyä isännöi Erkki Toivanen.

The Real Group ensimmäistä kertaa Naantalissa Ruotsalainen lauluyhtye The Real Group esiintyy Teatteri Emman katetussa ulkoilmakatsomossa. A cappella -lauluun erikoistunut yhtye on 25-vuotisen historiansa aikana noussut maailman maineeseen ja toiminut muun muassa suositun lauluyhtye Rajattoman esikuvana. Naantalin Kaivohuoneella järjestetään kaksi illalliskonserttia, toisessa esiintyy Emma Salokoski Ensemble, kamarimusiikki-iltaa puolestaan emännöi näyttelijä Seela Sella.

Naantalin Musiikkijuhlien liput ovat myynnissä Lippupisteen toimipaikoissa kautta maan sekä Naantalin Matkailussa. Koko ohjelmaan voi tutustua osoitteessa www.naantalinmusiikkijuhlat.fi.

Eeva Oksman

Turun musiikkijuhlat urun musiikkijuhlat on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut musiikkifestivaali, joka on riemastuttanut ohjelmallaan joka kesä vuodesta 1960. Merkkivuotta juhlitaan 10.-16.8.2009 musiikkitäyteisellä ohjelmalla. Upeiden sinfoniakonserttien lisäksi ohjelmassa on mm. korkeatasoisia kamarimusiikkikonsertteja, musiikkiteatteria, jazz-iltoja sekä uusi suomalainen ooppera ”Döbeln 1809”, joka käsittelee Suomen sodan viime hetkiä. Tänä vuonna konsertteja on yli neljäkymmentä. Turussa vierailee mm. maailmankuulu Mariinski-teatterin orkesteri tähtisolisteineen Valeri Gergijevin johtamana. Mariinski esittää kahdessa konsertissaan venäläisen ja suomalaisen sinfonia- ja oopperamusiikin helmiä. Tanssin ja musiikin ystäville on luvassa voimakas elämys Aurinkobaletin uutuuden, Shostakovitsh. Arvoitus. -esityksen parissa. Venäläistä säveltäjäikonia Rodion Shtshedrin kuullaan kiehtovassa yhteiskonsertissa Olli Mustosen kanssa.

50 vuotta

14.8. Varvintorilla pidetään suuri, yli sadan nuoren soittajan Näppärikonsertti. Konsertti on osa Näppärikiertuetta, joka merkkivuoden 1809 kunniaksi kiertää Suomea ja Ruotsia. Ravintola Koulun pihalla esitetään lauantaina 15.8. kahdesti Pauliina Isomäen Kirsi Kunnaksen runoihin säveltämä musiikkisatu Touhukkaasta Vauvasta. Esityksessä yleisö saa seurata Touhukasta Vauvaa jännittäville mielikuvitusmatkoille eri puolille maailmaa.

taina musiikkia viedään vanhainkoteihin Seniorum-sarjoin. Musiikkijuhlien mestarikurssioppilaat esiintyvät lounaskonserteissa Taidemuseolla tiistaista perjantaihin. Taiteiden Yönä voi hypätä historiaan Hortus Musicuksen kanssa Turun linnassa, ja perjantaina on vuorossa perinteiset VPK-iltamat. Päivän musiikkiohjelma päättyy keskiviikosta lauantaihin ravintola Koulun jälkiistuntoon, jossa keveässä tunnelmassa voi kuunnella rentoa jammailua. Meta4 vaihtaa vapaalle Beethoven-konsertin jälkeen keskiviikkona ja pelimanni Andres Mustonen viihdyttää Taiteiden Yönä torstaina. Perjantaina ja lauantaina vuorossa on jazzia ensin nuoren Jaska Lukkarinen Trion tahdissa, sitten kokeneempien Teemu Viinikaisen ja Niklas Winterin johdolla.

Juhlanäyttely konserttitalolla Musiikillisia herkkupaloja ja jälki-istuntoja Musiikkijuhlat näkyy ja kuuluu kaupungissa muutenkin kuin suurina konsertteina: tarjolla on monen moista jokapäiväistä musiikkinautintoa. Maanantaina ja tiis-

Turun konserttitalolla on esillä Turun musiikkijuhlien 50-vuotista historiaa esittelevä näyttely. Konserttikävijöiden on mahdollista 15.8.09 saakka tutustua musiikkifestivaalin menestyksekkääseen menneisyyteen konserttitalon ala-aulassa. Lippuja konsertteihin myy Lippupalvelu. Juhlavuoden koko ohjelma on osoitteessa: www.tmj.fi.

Taitavasta laulusta nautitaan niin siskosten Anu ja Piia Komsin kuin Monica Groopin konserteissa. Turun filharmonikot ja Helsingin kaupunginorkesteri kilpailevat yleisön suosiosta fantastisilla sinfoniaohjelmilla.

Juniorum – koko perheen ohjelma Lapsille ja koko perheelle on tarjolla useita Juniorum-sarjan konsertteja. Kaustisen Näppärit saavat seuraa Ruotsista, Ahvenanmaalta ja Turusta, kun perjantaina

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat 2009

Uusi näyttämö ja katettu katsomo

Votkaturistit palaa Lappeenrannan kesäteatteriin Eeva Oksman

Votkaturistit Elsa Mokkola (Jaana Saarinen) ja Kalle Junttila (Markku Toikka), Kuvat: Matti Helariutta

appeenrannan linnoituksen kesäteatteri lähtee kesään uudistuneena. Katsojien iloksi katsomo on nyt katettu. Myös näyttämö uusittiin. Vastuun kesäteatteritoiminnan pyörittämisestä otti Lappeenrannan kaupunginteatteri jälleen kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen.

Esityksessä käsiteltiin huumorin keinoin asioita, joihin oli totuttu ennen suhtautumaan kuolemanvakavasti, kuten alkoholi sekä Venäjän ja Suomen väliset suhteet. Ristiriitaisesta vastaanotosta huolimatta näytelmää on esitetty laajalti suomalaisissa ammatti- ja harrastajateattereissa ja se on yksi Suomen katsotuimpia kesäteatterinäytelmiä.

Tänä kesänä lappeenrantalaisen kirjailijan Aimo Vuorisen hulvaton ja nostalginen komedia Votkaturistit palaa juurilleen, sillä se kantaesitettiin Lappeenrannan kesäteatterissa vuonna 1976. Votkaturistit oli aikansa kohuteos, poliittisesti epäkorrekti näytelmä.

Votkaturistit kertoo ajasta, jolloin itäraja oli avautunut, ja suomalaiset matkustivat voimansa tunnossa elintasoltaan heikompaan ja tavarapulan kiusaamaan Leningradiin. Tänä kesänä kepeän kesäviihteen lisäksi esitys tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

asenteiden ja ennakkoluulojen nykytilanteen päivitykseen. Vaikka aika on muuttunut ja turismin suunta on kääntynyt, ovatko asenteet venäläisiä kohtaan muuttuneet miksikään? Näytelmän ohjaa Jukka Keinonen. Päärooleissa esiintyvät Jaana Saarinen, Markku Toikka ja Jukka Toivonen. Ensi-ilta on 24.6.2009. Lisätietoja esitysajoista ja lipuista: www.lappeenrannanteatteri.fi

Ahti Oksman

Uusikaupunki Merefesti avaa kesän 5.-7.6.2009

Uudenkaupungin odotetuimpiin kesärientoihin kuuluvaa Merefestiä juhlitaan tänä kesänä jo 20. kerran. Kesäkuun ensimmäisen viikonvaihteen perinteikäs koko perheen karnevaali paljastaa Uudenkaupungin parhaat puolet; kaupunginlahden, auringon, mukavat ihmiset ja rennon ilmapiirin. Juhlavuoden teemana on nostalgia ja tavoitteena on viettää upea viikonvaihde, jossa muistellaan mm. mitä kaikkea näiden vuosien aikana onkaan tapahtunut. Laadukasta viihdettä, markkinameininkiä ja mukaansa tempaavia oheistapahtumia tarjoillaan merellisissä kulisseissa koko viikonvaihteen ajan. Perjantain avajaisissa on luvassa rätinää ja räiskettä. Meno on mahtavaa ja huipentuu lähellä puoltayötä alkavaan ilotulitukseen. Lauantaina Suomi on jälleen vesillä ja iltamenossa piisaa ihmeteltävää seuraavat parikymmentä vuotta. Mukana menossa on mm. VPK:n soittokunta Rocks, VIT Revyy, Pelle Miljoona Unabomber ja The Freza. Sunnuntaina otetaan tuttuun tapaan rennosti chillaillen. Lapset on perinteisesti huomioitu festeillä. Perjantaina järjestetään jännittävä Los Piratos -konsertti, joka koostuu jännittävästä tarinasta, jota on höystetty liikunnallisella ja vauhdikkaalla lastenmusiikilla. Sunnuntaina esitetään sadutusta ja tarinankerrontaa yhdistävä näytelmä Onnellinen Hannu. Näytelmä kertoo Hannusta, joka saa seitsemän vuoden työstä palkaksi kultakimpaleen. Kotimatkalla Hannu monien vaihtokauppojen jälkeen onnistuu löytämään elämän tarkoituksen.

– täynnä elämää

Tasokas Music Festival Crusell

25.7.-1.8.2009

Säveltäjä ja klarinetisti Benhard Henrik Crusell syntyi Uudessakaupungissa vuonna 1775. Hänen nimeään kantava puupuhaltimille omistettu Crusell-viikko järjestetään Uudessakaupungissa jo 28. kerran. Orkesterivierailun tekee tällä kertaa Virtuosi di Kuhmo -kamariorkesteri johtajanaan John Storgårds. Solisteina orkesterilla on joukko suomalaisia RSO:n soolopuhaltajia: Petri Alanko (huilu), Christoffer Sundqvist (klarinetti), Jorma Valjakka (oboe), Esa Tapani (käyrätorvi) ja Jussi Särkkä (fagotti). Aulis Sallisen uusi teos Cruselliina saa kantaesityksensä tämän vuoden festivaaleilla. Cruselliinaa säveltäjä luonnehtii kunnianosoitukseksi koulukaupungilleen ja teoksen tilaajalle Crusell-viikolle. Tänä vuonna Crusell-viikolla järjestettävään kansainväliseen klarinettikilpailuun haki 98 nuorta muusikkoa 31 eri maasta. Hakemusten perusteella Uuteenkaupunkiin valittiin 40 lahjakasta puhaltajaa. Finaali järjestetään 30.7. Uudenkaupungin uudessa kirkossa, jolloin mukana on enää neljä kilpailijaa. Ensimmäisen palkinnon suuruus on 6000 euroa. Crusell-viikon perinteisessä lastenkonsertissa kuullaan Arja Puikkosen satu ”Haapaneitty, mettäntyttö”, johon musiikin on säveltänyt

Kirmo Lintinen. Musiikkisadun kertojana on kaikkien tuntema näyttelijäveteraani Ismo Kallio, jonka suoritus takaa huikeat tunnelmat konsertin mielikuvitusmatkalle.

Tule kylään!

29.-30.8.2009 Pytinkien Paris - kaupunkis kyläs –puutalotapahtuma avaa uusikaupunkilaisten puutalojen ovet ja portit nyt kolmannen kerran. Lähes 60 korttelia ja noin 400 puutaloa käsittävällä alueella on elokuun viimeisenä viikonloppuna avoinna reilusti yli 60 kohdetta. Useimmat kodit ovat olleet asuttuja jo 150 vuotta. Toki niitä on ajan kuluessa muuteltu, korjailtu ja nykyaikaistettu asukkaiden toiveiden ja vaatimusten mukaan. Pytinkien Paris on haastava tapahtuma sen järjestäjille ja osallistuville perheille, sillä tapahtuman aikana kodeissa vierailee 600 -1500 kävijää! Vaikka tapahtuma on isäntäperheille rankka, vierailta saatava palaute on poikkeuksetta ylistävää. Vain Uudessakaupungissa näin moni koti avaa yhtä aikaa vierailijoille ovensa! Lisätietoja Uudenkaupungin matkailutoimistosta, puh. (02) 8451 5209 tai matkailu@uusikaupunki.fi www.merefesti.fi www.crusellviikko.com

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat 2009

Metku - Metsäkulttuuripäivät 12.–14.6.2009

Moottorisaha laulaa Lustolla Eeva Oksman

Lusto

uston Metsäkulttuuripäivät tarjoaa Punkaharjulla aitoja elämyksiä ja uusia kokemuksia kaikille metsän ystäville. Kolmen päivän ajan ohjelmassa on tietoa metsästä, koneiden pärinää, metsäperinnettä esitteleviä työpajoja, työnäytöksiä ja metsätorin monipuolisia tuotteita koko perheen iloksi. Metsätorilla pääosissa ovat kotimaiset metsäiset luonnontuotteet koruista pajukoreihin ja maistuvista herkuista taidokkaisiin käsitöihin. Tukkilaiset ottavat miehestä mittaa tukkilaistaidoissa Luston lammen uittosavotalla tapahtuman ajan. Moottorisaha laulaa, pajassa kalkattaa, terva tuoksuu, metsä maistuu, pysyykö jätkä tukilla? Tukkilaistaitoihin kuuluvat mm. sestominen, propsin kuorinta ja närelenkin vääntäminen. Sannin ja Marleenan lauttakahvilassa tuoksuu nuotiokahvi ja tuore nisupulla. Työnäytökset tutustuttavat muun muassa pärehöyläykseen, hirrenveistoon, sepäntöihin, tuohi-, lastu- ja pajutöihin, kasvivärjäykseen ja moottorisahaveistoon.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

Metku-väkeä koko tapahtuman ajan.

Tapahtumassa viihtyy koko perhe. Työpajoissa lapsille on tarjolla monenmoista puuhaa ja askartelua. Lauantaina ja sunnuntaina pääsee ratsastamaan sympaattisilla issikoilla. Metku tarjoaa musiikki- ja stand up -esityksiä sekä konsertteja koko perheelle. Taikuri viihdyttää

Ulkoalueille on vapaa pääsy. Metku-päivien aikana voi myös tutustua Luston näyttelyihin ja sisätilojen tarjontaan. Näyttelytiloissa on työnäytöksiä, työpajoja ja mielenkiintoisia ohjelmanumeroita.

Pekka Rahkonen veistää moottorisahalla

Metsäkulttuuripäivien tavoitteena on elävän ja monipuolisen tarjonnan avulla tuoda esille niin vanhaa kuin uuttakin metsäperinnettä. Metsäkulttuuripäiville odotetaan 5 000 kävijää. Tapahtuma avoinna perjantaina ja lauantaina klo 10–17, sunnuntaina klo 10–15.

Näyttävä sambakulkue päättää Tampereen Kukkaisviikot. Kuva: Suvi Roiko

Kaupunki

puhkeaa kukkaan

uhansia vierailijoita odotetaan Tampereelle 24.7.-1.8.09 nauttimaan värien leikeistä ja iloisesta tunnelmasta, kun Tampereen Kukkaisviikot järjestetään jo 26. kerran. Tällöin kaupungin keskusta-alue on koristeltu näyttävästi kukilla ja Tammerkosken upeat näkymät loistavat entistäkin hehkeämpinä, kun kukkaamppelit kurottuvat kohti ohi virtaavaa vettä. Yhdeksän päivän ajan tapahtumat tarjoavat jokaiselle jotakin: kukkia, esityksiä, ruokaa, juomaa ja tunnelmaa. Kukkaislavalla on maksutonta ohjelmaa joka päivä. On kukkasidonnan opastusta, kansantanssia, kukkakampauksia, kukkaisjazzia ja paljon muuta. Toritanssit houkuttelevat pyörähtämään ohjelman lomassa. Kukkaisterassilla voi nauttia lasillisen kuohuviiniä tai kupin kahvia samalla kun seuraa ohjelmaa. Ensimmäistä kertaa Keskustorin tapahtumaalueelle kohoaa 26 metriä korkea maailmanpyörä, jonka kyydissä voi ihailla Kukkaisviikkoja uudesta perspektiivistä. Iltaisin voi kuulla huippuartisteja, kuten Manserock Specialia, LeeWingsiä tai Maria Lundia.

Herkullisten makujen maailmaan pääsee mm. avajaispäivän Herkkupöydässä ja koko tapahtuman ajan Viinikylässä, jossa kulinaristista nautintoa täydentää runsas viinivalikoima. Jälkiruoaksi nautitaan tietysti Kukkaisleivos, tamperelaisten leipomoiden yhdessä leipoma Kukkaisviikkojen herkku! Kukkaisviikkojen kunniaksi on myös runsaasti erikoiskierroksia, maksuttomia opastuksia ja jopa kokonainen elokuvasarja. Tapahtuman päätteeksi yleisö voi liittyä mukaan vauhdikkaaseen menoon, kun sambakulkue tanssii läpi kaupungin keskustan. www.kukkaisviikot.fi

Lasten kanssa

kielikylpyyn Tänä kesänä on Espoossa oiva mahdollisuus mukavalla tavalla kohentaa ruotsinkielentaitoa. Finns sommarteaterin näytelmässä seikkailee Astrid Lindgrenin iki-ihana Madicken (Marikki). Näytelmän ensi-ilta on 4.6.2009, jonka jälkeen sitä esitetään yhteensä 17 kertaa. Näytelmässä on mukana 20 näyttelijää, joista suurin osa on 16-vuotiaita tai nuorempia. Nuorin näyttelijä on seitsemänvuotias. Marikki-näytelmä sisältää runsaasti laulua ja tanssia, joten se sopii koko perheelle tai vaikka usealle sukupolvelle. Ruotsinkielistä näytelmää esitetään Espoon Kauklahdessa. Kuninkaankartanontie 35:n pysäköintipaikalta kuljetaan kävellen noin 500 m viitoitettua tietä pitkin ”Teatterimäelle”. Ajo-ohje ja lisätietoja esitysajoista löytyy osoitteesta: www.ebuf.org/finns_sommarteater Eeva Oksman

Madickenin nuoria näyttelijöitä.

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat 2009

merolla tehdään uudenlaista historiaa. Vaikka kahviloita on ollut Pohjoismaissa jo 1700-luvulta lähtien, ovat somerolaiset täksi kesäksi jalostaneet idean elämystuotteeksi. Mottona on ”Nauti kahvit Baddingin ja Monosen hengessä sekä löydä aivan uusia elämyksiä”. Matkailija voi kiertää matkakohteita kahvitellen ja Amazing Race -tyyppisesti. Somerolla tosin ei suinkaan TV-ohjelman tapaan rynnätä paikasta toiseen, vaan nautiskel-

Kahvilapasseja saa mukana olevista kahviloista tai tulostamalla sen etukäteen Someron kaupungin sivuilta www.somero. fi. Sivuilta löytyy myös tarkempaa tietoa mukana olevista kohteista ja niiden aukioloajoista. Keräämällä vähintään viisi leimaa ja vastaamalla passin kolmeen kysymykseen osallistuu leikkimieliseen kilpailuun. Jokaisesta passikahvilasta saa leiman lisäksi kesäyllätyksen ja/tai -tehtävän.

Kahvilapassin kanssa

elämyskierrokselle

Möhkön Retkiviikko kutsuu luontoon 22.-.28.6.2009

Möhkön Retkiviikko tarjoaa ohjelmaa moneen makuun. Yhdistävänä teemana ovat luonto ja retkeily. Viikon aikana on mahdollisuus osallistua erilaisille ohjatuille retkille ja vaelluksille sekä monipuolisiin tapahtumapäiviin Möhkön kylän ja Petkeljärven kansallispuiston alueilla. Viikon aktiviteetteja ovat mm. maisemaristeilyt Koitajoella, lauttaretket Jänissaareen, lasten luontorastipolku sekä ohjatut melonta-patikoinnit ja vaellukset mm. Puna-armeija Möhkössä

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

len passikahviloiden monipuolisesta toiminnasta ja tarjonnasta. Kohteesta toiseen siirrytään omaan tahtiin ja omien valintojen mukaan!

Eeva Oksman

teemalla. Luvassa on myös retkiratsastusta, Retki-Hilippasu nimellä kulkeva retkijuoksu ja tutustumismahdollisuus Möhkön Arboretumiin. Möhkö on Itä-Suomessa, aivan Venäjän rajan läheisyydessä, Ilomantsin kunnassa sijaitseva pieni, mutta vilkas kylä, joka on tunnettu rikkaasta historiastaan, josta kylä ammentaa nykyisin monet matkailulliset vahvuutensa. www.mohko.net

Kahvilapassi-elämysmatka sopii niin ystäväjoukon kuin perheiden kesäretkeksi. Kahvin ja erilaisten herkkujen ohessa elämyksiä tarjoavat kesäinen tanssilava, maalaistalo kotieläinpihoineen sekä mm. kädentaitajien tuotteiden ostospaikka. Tarjolla on myös somerolaisia erikoisuuksia, kuten Kartanon kirjakahvit, Romanttiset ruusukahvit ja jopa horoskooppikahveja!

Kahvilakaupunki Somero sijaitsee vain satakunta kilometriä Helsingistä, Turusta ja Tampereelta. Kahvin ja elämysten ohella voi nauttia vehmaan vilja-aitan sydämessä avautuvista luonnonkauniista maalaismaisemista. www.somero.fi

Sydänääniä Ritva Oksanen ja Janus Hanski Kuva: Henrik Schütt

Rauman Pitsiviikko

on paljon muutakin kuin pitsiä 18.-26.7.2009 Rauman Pitsiviikko on kehittynyt muutaman vuosikymmenen aikana koko perheen kaupunkitapahtumaksi. Pitsiviikon ohjelma suunnitellaan yhdessä kaupungin kulttuuripalvelujen ja paikallisten toimijoiden kanssa, joten ohjelma on värikäs ja sisältää erilaisia työpajoja ja tapahtumia eri-ikäisille. Pitsiviikon sydäminä sykkivät edelleenkin perinteiset pitsinäyttelyt, jotka vetävät yhteen nypläyksen taitajia eri puolilta maailmaa. Monipuolinen käsityötaide on edustettuna kaupungin pienissä gallerioissa, työhuoneissa ja käsityöläismarkkinoilla idyllisen Vanhan Rauman suojissa. Monenmoista ohjelmaa ja työpajoja on tarjolla eri sisäpihoilla, teattereissa, kirkossa ja ohjelmalavoilla. Perjantaina Mustan Pitsin yö tarjoaa klo 16 alkaen ohjelmaa

lapsille, kun Mimin & Kukun laululeikkiseikkailu alkaa Kauppatorilla. Sen jälkeen voi siirtyä Lasten lavalle pitämään hauskaa Paukkumaissin ja Pulputinpannun seurassa – myös pomppulinna on paikalla iltaan saakka. Lauantaina lapset voivat osallistua Nokan torpan lastentapahtumaan ja Tenavatemmellykseen Katariinan puistossa: Iirolandian temppuradalla lapset ja aikuiset kulkevat ohjatusti yhdessä. Rauman Naisvoimistelijat vetävät jumppahetkiä lapsille klo 11, 11.30, 12 ja 12.30. Aikuisille suunnatusta ohjelmasta voidaan mainita perjantaina kello 18 Pyhän Ristin kirkossa Ritva Oksanen koskettava esitys Sydänääniä. Pitsilauantaina esiintyvät mm. Maarit ja Sami Hurmerinta sekä Big Yellow solistivieraanaan Pepe Ahlqvist. www.pitsiviikko.fi

Vastavalittu Pitsimissi osallistuu aina pitsinypläyksen nopeuskilpailuun Mustan pitsin yön iltapäivänä. Kuva Eira Talka / Rauman kaupunki

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat 2009

Konstrundan avaa taiteilijoiden ateljeet 31.7.–2.8.2009

Anne Pentti

kierrokselle rannikolle

einä-elokuun vaihteessa Suomen ruotsinkieliset alueet ovat täynnä taidetta. Parisataa ammattitaiteilijaa avaa ateljeensa kävijöille, osa avaa jopa kotinsa taiteen ystäville. Maalausten, veistosten, valokuvateosten ja taidekäsityön ääressä käydään keskusteluja luovuudesta ja itsensä ilmaisemisesta taiteen keinoin. Taidetapahtuman tavoitteena on esitellä ruotsinkielisten ammattitaiteilijoiden työtä ja teoksia ja madaltaa kynnystä astua taiteilijan ateljeeseen ja työhuoneeseen. – Konstrundan eli taidekierros järjestetään Suomessa nyt toista kertaa, kertoo Eliisa Riikonen Turunmaan Käsi- ja Taideteollisuusyhdistyksestä. – Alkuperäinen idea on syntynyt Ruotsin Skånessa, jossa vastaavan kaltaisella tapahtumalla on jo kymmenen vuoden perinne. Tapahtuman rahoittavat Svenska Kulturfonden ja Föreningen Konstsamfundet ja mukaan on otettu ruotsinkielisiä ammattitaiteilijoita Pohjanmaalta, Turunmaalta, Ahvenanmaalta ja Uudeltamaalta. Rahoittajatahojen tavoitteena on tarjota lisää työtilaisuuksia ruotsinkielisille taiteen ammattilaisille ja tehdä heidän työtään tunnetuksi.

Mukana tapahtumassa olevien taiteilijoiden kirjo on monipuolinen. Töitään esittelevät taidemaalarit, kuvanveistäjät, muotoilijat, käsityöläiset, vaatesuunnittelijat ja valokuvaajat. Vastakohdat tekevät taiteilijan elämän mielenkiintoiseksi Naantalilainen Camilla Björkman ripustaa kolmiosaista maalaustaan ateljeensa seinälle. – Tämän teoksen nimi on ”Eilisestä huomiseen”, Camilla kertoo. – Vasemmalla puolella näkyy menneitä tapahtumia, keskellä on tämä hetki ja oikeanpuoleiseen punaiseen väriin on juuri piirtymässä tulevaisuus. Kuvan ihmishahmon asento on rauhallinen, hänen on hyvä olla, koska hän on antautunut ajan virralle, taiteilija kuvaa teostaan.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

Björkman on monipuolinen taiteilija. Ateljee on täynnä maalauksia, veistoksia, muotokuvia ja lyijykynäpiirroksia. – Jos olen tehnyt pienoisveistoksen, niin sen jälkeen tekee mieli luoda jotain oikein suurta, taiteilija kertoo. – Vastakohdat tekevät tämän työn ja elämän mielenkiintoiseksi. Veistosta tehdessä on koko ajan teknisiä asioita, jotka pitää osata ratkaista, mutta maalaaminen on aina kuin matka, jota seuraan vähän niin kuin ulkopuolisena ja näen sitten, mitä syntyy. – Konstrundan – taidekierroksessa on parasta se kun kävijät kommentoivat teoksiani ja haluavat puhua siitä, mitä tunteita ne heissä herättävät, Björkman kertoo. – Erityisesti lapset ovat mukavia kävijöitä, koska he ovat niin avoimia ja sanovat, mitä ajattelevat ja mitä näkevät maalauksissani. Taiteilija ruotii

Naantalilainen Camilla Björkman ripustaa ateljeeseensa teostaan ”Eilisestä huomiseen”. Kuva: Anne Pentti Vasemmalla ja oikealla Camillan veistoksia. aina omaa suhdettaan ympäristöön taiteensa kautta ja on mukavaa, jos pystyn tarjoamaan tämän mahdollisuuden myös ateljeessani kävijöille. Asiakkaitahan varten täällä ollaan, Björkman toteaa. Taiteesta saa esittää mielipiteitä Björkman ei pelkää arvostelua vaan korostaa, että kun laittaa taidettaan esille, on otettava se riski, että siitä esitetään erilaisia mielipiteitä. – Ei taiteilija koskaan työtään tehdessään mieti, onko jokin teos tai aihe tai toteutustapa myyvä ja ostajia kiinnostava. Kaikki työt ovat aina pala omaa itseä ja omaa persoonaa. Taiteilijallekin on tärkeää päästä puheisiin teoksen hankkivan ihmisen kanssa, jotta tietää, minkälaiseen paikkaan ja millaiselle ihmiselle työnsä antaa adoptoitavaksi.

ja saaristoon

– Uskon myös, että kun teoksen ostaja on nähnyt taiteilijan ja jutellut hänen kanssaan, hän suhtautuu hankkimaansa maalaukseen tai veistokseen hiukan eri tavalla, Camilla Björkman arvelee. – Ja kyllä me taiteilijat olemme ihan sisäsiistejä, kunhan hurjimman luomisvaiheen kaaos on ohitse.

Konstrundan antaa kävijöille mahdollisuuden keskustella taiteilijoiden kanssa ja esittää mielipiteitä taiteesta ilman pelkoa, että vierailu häiritsisi taiteilijan työtä. – Monelle kävijälle on ollut yllätys, miten edullisesti hyvää taidetta pystyy hankkimaan myös kotiin, kertoo Eliisa Riikonen. – Lisäksi kävijät voivat jokaisessa käyntikohteessa täyttää arpalipun, jolla voi voittaa tapahtumassa mukana olevien taiteilijoiden töitä. Ateljeekäyntien lisäksi Konstrundan -tapahtuma tarjoaa esimerkiksi tanssiesityksiä sekä työpajoja, joissa kävijät pääsevät itse kokeilemaan taiteen tekemistä tai käsitöiden valmistamista Taidekierrokselle lähtijät voivat suunnitella reittejään etukäteen tutustumalla tapahtuman verkkosivuihin www.konstrundan.fi. Viikonlopun reittisuunnitelmaa varten voi sivuilla tutustua paitsi taiteilijoihin niin myös alueiden matkailupalvelujen tarjontaan. Verkkosivuilta löytyy myös karttoja tapahtuma-alueista.

Tiiti Mendelin Suden morsian (yllä) ja VeliPekka Lukan Suuri aalto (ylh. vas.).

Anna Nyreenin veistos.

www.kotimaassa.fi

Risteilyt

Eeva Oksman

uhansien järvien maassa risteilylle haluavalle on tarjolla runsaasti vaihtoehtoja. Suomessa on kesäaikaan lukuisia säännöllisiä risteilyreittejä. Lisäksi on teemaristeilyjä ja tilausajoja. Osa risteilyistä kiertää kauniiden järvi- tai merimaisemien keskellä, kun taas monesti matkan aikana rantaudutaan yhdessä tai useammassa paikassa. Osa reiteistä kulkee paikasta toiseen, osa palaa takaisin lähtösatamaan. Joihinkin risteilyihin kuuluu yöpyminen laivalla.

Nyt on aika

lähteä risteilylle! vieraillaan Kanavamuseossa. Retkeen kuuluu vielä kiertoajelu lehmusten kaupungissa Lappeenrannassa. M/s Kristina Brahen viehätys on ”vanhan hyvän ajan” laivatunnelmassa. Muutoksista huolimatta tyyli on säilytetty aidoin materiaalein. Ravintolan kunnia-asiana on vastata makunautinnoista ja tanssibaarin tunnelmassa syntyy unohtumattomia risteilyelämyksiä.

Laivalla Helsingistä Lappeenrantaan ja ehkä takaisinkin Kristina Cruises on tunnettu pidemmistä risteilymatkoistaan. M/s Kristina Brahen Keisarien kesäreitti on nelipäiväinen risteilymatka, joka kulkee Helsingistä Kotkan ja Lappeenrannan kautta Savonlinnaan ja sieltä Puumalassa poiketen palaa samaa reittiä takaisin. Laivan matkassa voi purjehtia yhdensuuntaisen matkan Helsingistä EteläKarjalan pääkaupunkiin Lappeenrantaan keskiviikkoisin koko kesän ajan. Reitti kulkee läpi kauniin itäisen Suomenlahden saariston Helsingistä Kotkaan, missä tutustutaan opastetulla kiertoajelulla tähän keisarilliseen merikaupunkiin. Kotkassa kohteina ovat Langinkosken keisarillisen kalastusmaja, Merikeskus Vellamon ja Sapokan vesipuisto kukkaloistoineen. Illalla matka jatkuu Kotkasta. Yön tunteina ylitetään valtakunnan raja ja ohitetaan Viipurin kaupunki. Aamun sarastaessa noustaan ylös Saimaan kanavaa - kahdeksan sulkua ja 72 m ylöspäin. Aamulla Mälkiän sululla noustaan laivasta ja

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

Risteilyilta keisarillisissa tunnelmissa Royal Line järjestää Suomen suosituimpia lounas- ja illallisristeilyjä Helsingin Kauppatorilta saaristoon. Tämän kesän uutuutena ovat risteilyt samoille vesille kuin Venäjän keisarit. Laivalla nautitaan kiireettömästi keisarien herkuista, upeista maisemista, rentouttavasta tunnelmasta ja tarinoista. Reitti suuntautuu Helsingin itäsaaristoon Hevossalmen ja Jollaksen vesille. Risteilyillä kerrotaan keisarien vierailuista ja tapahtumista niiden oikeilla tapahtumapaikoilla.

Risteilylle Tampereelta Tampere lepää kauniissa järvi- ja harjumaisemassa Näsi- ja Pyhäjärven kannaksella. Tampereen pohjoispuolella avautuvaa Näsijärveä pitkin pääsee Virroille asti. Automatka Tampereelta Virroille on 106 kilometriä, mutta matkaan saa kulumaan kahdeksan tuntia matkustamalla romanttisella höyrylaiva Tarjanteella. Runoilijan tien reitti kulkee Tampereelta Näsijärveä pitkin Muroleen kanavalle, josta jatketaan Ruovedelle ja edelleen Virroille. Reitin varrella on useita nähtävyyksiä, mm. Kalela, jossa sijaitsee Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee. Takaisin Tampereelle pääsee Virroilta bussilla, mutta paluu Tarjanteellakin seuraavana päivänä on mahdollista, sillä laivassa on muutama hytti yöpyjille. Tampereen eteläpuolella kaartava Pyhäjärvi johtaa Vanajavedelle ja Hämeenlinnaan. Sinnekin automatka on 75 kilometriä. Suomen Hopealinjan laivalla matka kestää runsaat kahdeksan tuntia, koska Hämeenlinnan jatkavat vaihtavat laivaa Visuvuoressa tunnin kestävän pysähdyksen yhteydessä. Valkeakosken Sääksmäellä sijaitseva Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin (1864–1942) museona toimiva taiteilijakoti ja ateljee. Visavuoressa on myös Emil Wikströmin tyttärenpojan, pilapiirtäjä Kari Suomalaisen (1920–1999) Karipaviljonki, jossa voi tutustua Karin tuotantoon ja vaihtuviin näyttelyihin. Tampereen ja Hämeenlinnan välillä on yhdeksän muuta laivapysäkkiä, joten jokainen voi matkustaa mieleisensä verran. Lyhyelle laivamatkalle Tampereella pääsee, kun lähtee Laukontorilta Viikinsaareen. Viikinsaari on perhepuisto 20 minuutin laivamatkan päässä Tampereen keskustasta.

Viikinsaaressa voi retkeillä muuten vaan tai osallistua kesän runsaaseen ohjelmatarjontaan. Saaren palveluihin kuuluvat uimarannat, lasten leikkipaikat ja pelikentät. Grilli- ja keittokatos ovat vapaasti käytettävissä ja rantasauna lämpiää tilauksesta. 12-paikkainen satama palvelee pienveneilijöitä. Viikinsaaressa on myös 280-paikkainen ravintola Viikinsaari sekä grillikioski.

Turusta meriristeilylle

Saaren länsiosa on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Nähtävyys- ja hiljentymispaikka on ekumeeninen Pyhäjärven kappeli, joka on taiteilija Ilkka Väätin luoma taideteos satavuotiseen entiseen putkarakennukseen. Tampereen kaupungin kulttuuritoimi vastaa monipuolisesta ohjelmatarjonnasta: taidepajoista, lasten- ja nuorisotapahtumista, lavatansseista, konserteista ja muista tapahtumista. Torstaisin päiväsaikaan pääsee Viikinsaaren lavatansseihin laivalipun hinnalla.

Höyrylaivaosakeyhtiö s/s Ukkopekka tekee höyrylaiva Ukkopekalla päiväristeilyjä Turusta Naantaliin ja muualle saaristoon. Iltaristeilyillä suunnataan Loistokarin saarelle. Turku-Naantali-Turku -reittiä ajetaan kahdesti päivässä. Matka kestää kaksi tuntia suuntaansa. Lapset voivat osallistua Merirosvoseikkailuun.

piin ja tunnetuimpiin muinaisjäännöksiin. Ukonsaari on toiminut saamelaisten jumalan, Ukkosen, palvontapaikkana. Saari on suojeltumuinaismuistolailla. Laiva pysähtyy saaren laituriin ja vierailijoilla on mahdollisuus kiivetä saaren huipulle ihailemaan huikeita maisemia. Paluumatkalla laiva pysähtyy tarvittaessa Pielpavuonon laiturissa, josta halukkaat voivat kävellä erämaakirkon kautta kirkonkylälle.

Legendaarinen Loistokarin iltaristeilyllä tarjolla on Loistokarin saaristolaispöydän herkulliset vastasavustetut ja -loimutetut kalat lisukkeineen. Kesä, saaristo ja grillaaminen - ne kuuluvat erottamattomasti yhteen. Niin myös Loistokarilla, joka ylpeilee Airiston suurimmalla avotuligrillillä. Mittaa sillä on noin kolme metriä ja siinä grillautuvat lihaherkut kerrallaan jopa 150 hengelle.

Erilaiselle risteilylle Inarista Risteilylle Kuopiosta Kuopion Roll Risteilyt tekee risteilyjä Kallavedellä kolmella aluksella. M/s Ukko ja m/s Queen R risteilevät yhteensä 8 lähtöä päivittäin. M/s Ukon reitteihin kuuluu mm. suosittu Vaajasalon lounasristeily, joka kiertää historiallisessa maalaisjärvimaisemassa. Reitin varrella on paljon kapeikkoja sekä Kortejoen avokanava. Laiva pysähtyy tarvittaessa Alahovin viinitilan laiturissa. Viinitilalla on opastettu tutustuminen viininvalmistukseen. Kahvin lisäksi päästään maistelemaan tilan tuotteita. Kotiin viemiseksi tilalta on mahdollista ostaa viinitilan tuotteita. Viinitilan laituriin laiva pysähtyy tarvittaessa myös iltapäivän Kanta-Kuopion rantoja kiertävällä kaupunkikierroksellaan ja Vaajasalon iltaristeilyllä. M/s Queen R risteilee uutta Saaristokaupunki-reittiä ja yhtiön kolmas alus m/s Princess Anne toimii tilausristeilijänä. Keski-kesällä ajaa suoraan viinitilalle Koski-Laivan m/s Pujo, joka risteilee puolen tunnin matkan viinitilalle säännöllisesti 5-6 kertaa päivässä.

Museon rannalta, matkamuistomyymälän takaa lähtee m/s Inari avovesikautena parhaimmillaan kahdesti päivässä parin tunnin risteily Ukonsaarelle, muinaiselle uhripaikalle. Inarinjärven länsiosassa sijaitseva Ukonsaari kuuluu Suomen arvokkaim-

Olennainen osa risteilyä.

www.kotimaassa.fi

Risteilyt

”Liukon kylässä, Keurusselän itärannalla oli kolmatta sataa vuotta seissyt Ison Liukon Pirtti kestänyt Suomen sodat ja nälkävuodet, ollut kinkeritupana ja kylän kokouspaikkana, pääkaupunkilaisten kesävieraiden majapaikkana ja tukkikämppänä. Alussa Ison Liukon pirtti oli vain iso savupirtti, jossa oli maalattia ja sen luonnonkivistä kootun ison kiukaan vieressä ovi. Ikkunoina toimivat sivuun siirrettävät luukut. Työkaluina oli käytetty vain kirvestä ja kiilaa. Mutta 1800-luvun alussa kehitys saavutti Ison Liukon pirtinkin: piti olla torvellinen takkamuuri ja ikkunoissa lasiruudut.” (otteita talon historiasta).

aavumme asuntovaunun kanssa Keuruulle illan suussa. Nyyssänniemen leirintäalueen parkkipaikalla katselemme aluetta, vaunupaikkoja, rinteeseen rakennettuja lomamökkejä. Ihailemme edessämme avautuvaa Keurusselän kaunista järvimaisemaa. Jätämme auton ja vaunun parkkipaikalle ja lähdemme ilmoittautumaan ja lunastamaan vaunupaikkamme vastaanotosta, joka sijaitsee vanhassa punaisessa rakennuksessa.

Puolen päivän aikaan näemme ja kuulemme komean laivan saapuvan Nyyssänniemen laituriin. Astumme laivaan ja jännittävä laivamatka alkaa.

Juhannusristeilyllä Elias Lönnrotilla

Rakennuksessa on vastaanottotilan ja kahvion lisäksi tunnelmallinen kokoustila noin 50 hengelle. Matkailijat voivat halutessaan syödä siellä aamiaista. Matkan väsyttäminä laitamme vaunun nopeasti nukkumakuntoon ja menemme nukkumaan.

Nyyssänniemessä Seuraava päivä on juhannusaatto. Lähdemme katselemaan millaiseen paikkaan olemme oikeastaan tulleet. Alueella on yli 20 mökkiä ja mikä tärkeintä lapsiystävällinen hiekkaranta, jossa lapset ja vanhemmat voivat koko päivän uida ja nauttia auringosta. Hiekkarannalla on lentopallokenttä. Rannalla on myös suuri kokko odottamassa sytyttämistä. Aivan rannan tuntumassa on kaksi saunaa viidelle ja kymmenelle hengelle. Varaammekin saunan seuraavaksi iltapäiväksi. Jotkut kalastavat, toiset ovat vuokranneet souturetkelle veneen.

– Siipirataslaiva Elias Lönnrot risteilee kotisatamastaan Keuruun Ahtolasta kesäisin useamman kerran päivässä keskiviikosta sunnuntaihin Camping Nyyssänniemen kautta Fontana Keurusselkään ja takaisin. Tänäänkin mukaan pääsee myös tästä meidän leirintäalueen laiturista, kertoo Leena Ikäläinen.

Risteily kiinnostaisi 4-vuotiasta poikaamme Markusta, mutta mietimme, viihtyykö hän laivassa ilman ikäistään seuraa. Pulma ratkeaa, kun mukaan lähtee Markuksen rannalla tapaama poika Allan, jonka kanssa hän oli jo ehtinyt ystävystyä. Siispä päätämme lähteä risteilylle ja jäämme odottamaan hienoa siipirastalaivaa Elias Lönnrotia.

”Ruukinpatruuna Adolf Törngren antoi vuonna 1864 tehtäväksi Tampereen Pellava- ja RautaTeollisuus Osakeyhtiölle rakentaa siipirataslaiva liikennöimään Tampereen ja Lempäälän välille. Laiva valmistui vuonna 1865 ja vesille lasku oli 6.6.1865. Laiva oli 100 jalan pituinen ja 27,5 jalan levyinen. Siinä oli 80 hv:n höyrykone. Laiva sai nimekseen ”Elias Lönnrot”, joka johtui siitä, että Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot oli ollut Vesilahdella, ruukinpatruuna Adolf Törngrenin omistamassa Laukon kartanossa kotiopettajana ja näin patruuna halusi muistaa pidettyä kotiopettajaa. Vuonna 1890 laivan osti tehtailija G.A. Serlachius ja siirrätti sen Keurusselälle. Tehtailija Serlachius päätti käyttää vesitietä yhdistämään Mäntän ja Keuruun. Laivan pääasiallinen käyttötarkoitus oli puutavaran hinaaminen Mäntän paperitehtaalle. Keurusselällä liikennöineestä Elias Lönnrotista oltiin ylpeitä niin Keuruulla kuin Mäntässäkin. Laiva herätti komeudellaan kunnioitusta. Nykyinen ”Elias Lönnrot” valmistui 1986 Turussa Valmetin Laivateollisuus Oy:n telakalla. Laiva tuotiin maantiekuljetuksena Keuruulle. Laivan pituus on 31,3 metriä, rungon leveys 5 metriä, rataskammioiden kohdalta 9 metriä ja syväys on 1,2 metriä. Rakennusaineena on teräs/alumiini. Uppouma on 88 tonnia. Laiva voi ottaa 150 matkustajaa.” (Lainaus kirjasta ”Elias Lönnrot, Suomen viimeinen siipirataslaiva”, Jorma Tuomi-Nikula - Erkki Koskinen, Keuruu 1986)

Huomiomme kiintyy rannan toiselle laidalle rakennuttuun suureen laituriin. Mitähän varten se on tehty? Kysymme asiaa alueen hoitajalta Leena Ikäläiseltä. Camping Nyyssänniemen lapsiystävällinen hiekkaranta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

Siipirataslaiva Elias Lönnrot

Keuruulla viihdytään

koko perheen voimin!

Pikkukippari tarkkana. Pillit soivat ja komeat siipirattaat alkavat kauhoa vettä. Ensin rattaat pyörivät takaperin – irtaudutaan laiturista. Sitten rattaat alkavat pyöriä eteenpäin, ja laiva suuntaa keulansa kohti Keuruuta. Laskeudumme alas kannelta ihailemaan laivan pienestä, pyöreästä sivuikkunasta suurta siipiratasta ja sen aikaansaamaa pärskettä. Pojatkin ovat haltioituneita näkemästään. - Kato, ku on hienonnäköstä! huutavat he kuin yhdestä suusta.

Lapset ruoriin Nousemme takaisin kannelle lämpimään auringon paisteeseen. Laiva kulkee tasaisesti kohti päämääräänsä. Etukannella haitaristi virittelee soitintaan yhteislaulua varten. Juhannus, järvi ja haitari kuuluvat erottamattomasti Suomen kesään. Laulamista enemmän poikia kuitenkin kiinnostaa laivan kapteeni ja ohjaushytti. Ja kuinka ollakaan, pian Markus istuu kapteenin paikalla,

kapteenin lakki pääsään ohjaamassa suurta valkoista laivaa. Se on tarkkaa puuhaa! Jos vaikka mennään kivelle! Mutta ei huolta, kyllä oikea kapteeni pitää huolen laivan kurssista. Kaikki lapset pääsevät vuorotellen ohjaamaan aitoa siipirataslaivaa. Siitä puhutaan kotona vielä pitkään! Vajaan tunnin kuluttua Elias Lönnrot rantautuu Fontana Keurusselän laituriin. Kaikki poistuvat laivasta tutustumaan alueeseen. Järvi-ilmasto saa pojat nälkäisiksi ja perillä päätetään syödä Keurusselän seisovasta pöydästä juhannuksen kunniaksi. Tunnin kuluttua on aika lähteä paluumatkalle. Raitis ilma ja hyvä ruoka ovat uuvuttaneet pienet risteilymatkustajat niin, että pian he nukahtavat kansipenkeille. Nyt on aikuisilla hetki aikaa nauttia kaikessa rauhassa upeista järvimaisemista, laivaa koristavien koivujen huminasta ja haitarimusiikista. Hetken kruunaa ihana auringonpaiste ja lasillinen hyvää viiniä.

Keuruun museo puh. (014) 7512 541 • www.keuruu.fi/museo

Matti Kassila - Ohjaaja omalla maallaan

6.6.–13.9. Näyttely elokuvaohjaaja Matti Kassilan elokuvatuotannosta ja elämäntyöstä. Millaista oli elokuvanteko 1950-luvulla ja mikä olikaan Tauno Palon viimeinen elokuva?

Keuruun vanha kirkko

Tarinoita menneiden sukupolvien uskosta, toiveista ja peloista. Avoinna 1.6.–31.8. klo 11–17, muina aikoina sopimuksen mukaan. Kysy elämyksellistä draamaopastusta ryhmälle!

Haapamäen Höyryveturipuisto puh. (014) 733 111 • www.veturipuisto.fi Mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Oikeita höyryvetureita sekä muita höyrykoneita, rautatievaunuja ja rautatiekalustoa. Suomen suurin ja pisin pienoisrautatie! Kesäteatteria katetulla Ukko-Pekka Areenalla ja Höyrypaviljongissa tanssit kesälauantaisin ja heinäkuussa myös torstaisin.

Höyryveturiajoja heinäkuussa

Heinäkuussa lauantaisin ja sunnuntaisin aidot höyryveturiajot välillä Haapamäki-Keuruu.

Camping Nyyssänniemi puh. 040 700 2308 • www.nyyssanniemi.com Viihtyisä, luonnonkaunis leirintäalue Keurusselän rannalla, keskustan läheisyydessä!

Entisten nuorten bileet Nyyssänniemessä! Lauantaina 15.8. klo 18.00 alk. • Liput 10e. Ohjelmassa elävää musiikkia 70–80 -luvuilta.

Siipirataslaiva m/s Elias Lönnrot puh. 010 422 5600 • www.eliaksenristeilyt.fi Reittiliikenne, tilaus- ja teemaristeilyt Keuruulla ja Mäntässä. Risteilyt välillä Ahtola, Keuruu-Camping NyyssänniemiFontana Keurusselkä-Mänttä.

Keuruun matkailutoimisto Puh. 014-7512 523 • www.keuruu.fi/matkailu www.keuruu.fi/tapahtumakalenteri

Komeat siipirattaat kauhovat vettä.

www.kotimaassa.fi

Risteilyt

Laivat, vedellä liikkuminen ja risteilyt siirtyvät Koskisen suvussa veren perintönä.

Eeva Oksman

Vesillä jo

viides sukupolvi

Melkein kuin

ulkomailla

Moderneilla laivoilla perinteitä kunnioittaen Suvun vanhin laivamies Juho ”vanhempi” Koskinen oli laivahommissa Itämerellä jo 1880-luvulla. Matkustajalaiva Sotkan päällikkönä Juho toimi 1890-luvulla Tampereen alavesillä ja 1900-luvun alkupuolella Tampereen ja Virtain välillä liikennöineen salonkilaiva s/s Visuveden yrittäjänä ja päällikkönä. Siitä se sitten alkoi – Koskisen suvun laivayrittäjyys.

Jämsässä kotisatamaansa pitävän yhtiön nykyinen lippulaiva on nopea, viihtyisä ja tilava Tuulikki II, jossa on lämmitetyt sisätilat, suuri aurinkokansi ja katettu kansitila. Tuulikki II:lla yhtiö hoitaa aikataulunmukaiset päiväristeilyt Pihlajakoskelle, Luhankaan sekä Korpilahden kautta Jyväskylään. Iltaisin tehdään illallisristeilyjä Jämsän seudulla.

Laivassa on baari ja ravintola, Juhon poika Lauri jatkoi isänsä josta matkustajat saavat maittajälkiä Näsijärvellä toimien myös vat risteilyateriat. Aluksen maksimi matkustajamäärä on 170. Sitä laivayrittäjänä. Paavo Koskinen käytetään myös tilausristeilyillä. työskenteli Lauri Koskisen laiPieniä tilausryhmiä varten yhtiö voilla. Hän oli mm. Höyrylaiva hankki vuonna 2006 Tuulikki Osakeyhtiö Päijännematkailun III:n, johon mahtuu maksimisosakas. saan 30 henkilöä ihannemäärän Kaksi viimeistä sukupolvea, ollessa 15 henkilön luokkaa. Hannu ja Juho ”nuorempi” ovat Tarjolla on myös erilaisia vastanneet laivaliikenteestä valmiita pakettiehdotuksia ryhPäijänteen puolella ja kehittämille. Reitit ja risteilyaikataulut neet suvun laivaliikennettä sen nykyisiin mittoihin. Perheyhtiönä löytyvät yrityksen kotisivuilta. toiminta alkoi vuonna 1994, jolwww.paijannematkat.com loin risteilyjä tehtiin m/s Elisalla.

Risteily on aina pienen juhlistuksen paikka.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

Ahvenanmaalla puhutaan ruotsia omalla murteellaan. Vaikka ollaan Suomessa, tunnelma on kuin ulkomailla. Siten loma Ahvenanmaalla on mukavan erilainen kokemus. Saarivaltakunnan keskus on Maarianhamina. Tutustumisenarvoisia ovat kuuluisa Merenkulkumuseo sekä ainutlaatuinen nelimastoparkki Pommern, joka on ainoa alkuperäiskunnossa säilynyt teräsrunkoinen parkki maailmassa. Maarianhaminassa on runsaasti ohjelmaa ympäri vuoden, kuten konsertteja, näyttelyjä ja muita tapahtumia. Autolla mantereelta Ahvenanmaalle pääsee joko laivalla tai yhteysaluksen matkassa. Pohjoinen saaristoreitti seuraa kuningatar Kristiinan Postitietä. Yhteysalus lähtee Kustavin Vuosnaisista. Alus kuljettaa matkustajat Brändöön saariston Avaan. Sieltä matka jatkuu Torsholmaan, josta pääsee saaristolautalla Vårdön Hummelvikiin. Autolla, moottoripyörällä tai polkupyörällä liikkuen voi tutkia kaunista saarivaltakuntaa omin päin. Pääsaarella on yli 900 km teitä. Muille saarille pääsee näppärästi siltojen ja lauttojen avulla. Matkailupaketit: www.alandsresor.fi Yhteysalusten aikataulut: www.alandstrafiken.ax

Lemströmin kanaali, Ahvenamaa

Meriristeilylle saaristoon

Kustavista

Kustavin Matkailuyhdistys järjestää kesäisin risteilyjä saariston kohteisiin Kustavissa. Eeva Oksman Isokarin majakkasaarelle Kustavin omaa nimikkopäivää vietetään 6.6. Sunnuntaina 7.6. järjestetään kokopäivän luontoretki Isokarin majakkasaarelle. Noin 180 hehtaarin kokoisen saaren majakka on 170 vuotta vanha, mutta erinomaisessa kunnossa ja edelleen käytössä. Majakan sisäpuolella suuret ikkunat tuovat runsaasti valoa avaraan torniin, jossa leveät, honkarakenteiset raput nousevat ylös majakan huipulle. Ylhäältä avautuvat upeat maisemat. Maksu sisältää laivamatkan, keittolounaan ja kahvit sekä opastuksen Isokarin majakassa.

Katanpään linnakesaarelle

Risteillen Sarvilinnaan Sarvilinnan huvilalle risteillään 14.7. ja 28.7.2009. Retki kestää noin viisi tuntia. Huvila Sarvilinna on viime vuosisadan alun arkkitehtuurin edustava esimerkki ja sen puutarha satojen kasvilajien keidas. Huvilan rakennutti arkkitehti Lars Sonckin piirustusten mukaan tohtori Alarik Hornborg vuonna 1922. Huvila on edelleen Hornborgin (myöhemmin suom. Sarvilinna) suvun jäsenten käytössä. Sarvilinna on Lypyrtin salmen ja Seksmiilarin tärkeä maamerkki. Hinta sisältää merimatkan, opastuksen ja laiturikahvit. Kirkkoristeily Sunnuntaina 28.6.2009 on tilaisuus lähteä hiljentymään Ahvenanmaan puolella sijaitsevan naapurikunnan, Brändön kirkkoon, jossa järjestetään suomenkielinen jumalanpalvelus klo 11. Hinta sisältää merimatkan, opastuksen, keittolounaan ja kahvit. Retki Isokariin 7.6.2009 Lähtö: Parattulan ranta 9:00, Kivimaa 9:45 Paluu: noin klo 16 Hinta: 40e, osallistujia väh. 30 henk.

Katanpään linnakesaarelle tehdään noin viiden tunnin retket 2.7. ja 6.8. klo 16 jälkeen. Retken hinta sisältää matkan, opastuksen ja kahvit.

Retket Katanpäähän 2.7. ja 6.8.2009 Lähtö: Parattulan ranta 16:15, Kivimaa 17:00 Paluu: noin klo 21 Hinta: 25e, osallistujia väh. 20 henk.

Katanpään linnake on 1910-luvulla venäläisten toimesta rakennetun merilinnoitusketjun pohjoisin linnake. Vuodesta 1931 vuoteen 1940 saarella toimi vankila. Talvi- ja jatkosodan aikana Katanpää oli miehitettynä ja linnakkeella suoritettiin varustelutöitä. Linnakkeella on ainutlaatuinen rakennuskanta, joka on suojeltu muinaismuistolain nojalla. Matkan hintaan sisältyy merikuljetukset, opastus ja kahvi.

Risteilyt Sarvilinnaan 14. ja 28.7.09 Lähtö: Parattulan ranta 16:15, Kivimaa 17.00 Paluu: noin klo 21 Hinta: 25e, osallistujia väh. 20 henk. Kirkkoretki Brändöhön 28.6.2009 Lähtö: Vuosnaisten laituri 9:00 Paluu: klo 14 Hinta: 34e

Kaikille retkille ilmoittaudutaan (sitovat ilmoittautumiset) Keltaiseen Puotiin, puh. (02) 841 5670 viikkoa ennen retkeä.

Lisätietoja retkistä ja muista Kustavin kesätapahtumista www.kustavi.fi Esitetilaukset ja tiedustelut kesä-elokuu puh. (02) 842 6620, sähköpostilla matkailuneuvonta@kustavi.fi tai maritta.jalonen@kustavi.fi.

www.kotimaassa.fi

Veneily ja vierassatamat

Nautiskelua N saariston vierassatamissa Anne Pentti

aantalin vierasvenesataman ystävällinen vouti auttaa irrottamaan veneen keulaköydet ja viikon mittaiseksi suunniteltu purjehdus on alkanut. Kailon saarelta meille vilkuttavat muumiperheen jäsenet ja Luonnonmaan saaren pohjoiskärkeä kohti edetessämme kuulemme merirosvojen huudot Väskin seikkailusaarelta.

Kahden naisen viikon mittaisella nautiskelupurjehduksella on tarkoitus rantautua mielenkiintoisiin ja keskenään erilaisiin venesatamiin, syödä hyvin, etsiä hienoja luonnonmaisemia ja ennen kaikkea nauttia elämästä. Gourmet-illallinen vai grillimakkaraa? Naantalista Airiston eteläpäähän ja hotelli Airisto Strandin venesatamaan Paraisille on 20 meripeninkulmaa. Veneemme mahtuu hyvin Särkänsalmen sillan alta ja muutama metri jää vielä tilaakin maston kärjen ja siltapalkkien väliin. Tuulee sopivasti ja Airistolla vauhti nousee välillä yli seitsemään solmuun. Alle neljässä tunnissa olemme perillä ja kiinni suojaisessa laiturissa. Tuuli ei juurikaan tunnu korkeiden kallioiden välissä. Veneilijöiden sauna on poukaman pohjukassa. Saunareissulla ihailemme ja melkein kadehdimme tilaussaunat varannutta seuruetta, joka tuntuu olevan kokousmatkalla ja pitää palaveriaan lämpimissä kylpyaltaissa merelle aukenevalla terassilla. Työkokouksetkin voivat näköjään olla mukavia ja rentouttavia, ajattelemme, kun iltarusko maalaa maiseman punaiseksi.

Illalla kiipeämme ihailemaan maisemia venesataman eteläpuolella olevilla kallioille. Grillauspaikan tuoksut tuntuvat nousevan poukamasta suoraan nenäämme ja naisten gourmet-purjehduksen periaatteista päätetään luopua. Kaupasta haetaan makkarapaketti ja yksinkertainen veneilijän iltapala on paistamista vaille valmis. Ravintolan terassilla tarjoillaan olutta ja ilta on täydellinen. Lasten pomppulinnaa tekisi vielä mieli kokeilla, mutta vältämme kiusauksen.

Kun tuuli on 14 metriä sekunnissa, etenee matka no

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

opeasti. Kuva: Anne Pentti

Kuva: Naantalin Matkailu / Studio Vizualis

Pensarin saaren eteläkärjessä olevat laiturit ovat asiallisessa kunnossa. Kuva: Pensar Syd Lottien ja suojeluskunnan koulutuspaikka Aamusaunan ja aamupalan jälkeen matkaan. Tavoitteena on rantautua illalla Helsingholmenin saarelle. Gastille tulee kuitenkin jo alkumatkasta mieleen yhdeksän meripeninkulman päässä oleva Pensar Syd, joka soveltuisi matka-aikataulujen mukaan hyvin päivän ruokailupaikaksi. Kippari ei vastusta ajatusta. Pensarin saaren eteläkärjessä olevat laiturit ovat asiallisessa kunnossa ja ravintolassa luvataan alennus muutenkin edullisesta satamamaksusta, jos venekunta ruokailee ravintolassa. Ruoka maittaa ja terassille paistaa aurinko.

Alue toimi 1930-luvun alusta vuoteen 1944 saariston suojeluskunnan ja lottien harjoitus- ja koulutuspaikkana. Jos hiukankin osoittaa kiinnostustaan aiheeseen, innostuu henkilökunta kertomaan enemmänkin lottien elämästä. Tarinat ovat mielenkiintoisia ja ohjelmatarjontaa tuntuu olevan paljon. Lottien ja suojeluskunnan entisissä rakennuksissa on myös majoitustiloja ja saunat. Pensariin pääsee Paraisten ja Nauvon kautta yhteysaluksella tai taksiveneellä. Merimatka maksaa muutaman euron. Alamme jo suunnitella loppukesän viikonloppuretkeä isommalla seurueella. Aito saaritunnelma on tavoitettavissa melko helposti näköjään myös ilman omaa venettä.

Kahden naisen purjehdus alkoi Naantalin vierassatamasta. Kuva: Naantalin Matkailu / Studio Vizualis / Mikael Rydenfelt

www.kotimaassa.fi

Veneily ja vierassatamat Hotelli kuin ranta-aitta

Valkoinen hevonen ja kuutamosauna Lounaan jälkeen matka jatkuu kohti etelää. Helsingholm sijaitsee lähellä vanhoja viikinkireittejä. Viikinkien kerrotaan olleen ärhäkkäitä ja väkivaltaisia vieraita kohtaan, mutta Helsingholmin isäntäperhe on toista maata. Rantautujasta tuntuu, kuin tulisi saaristolaisperheen vieraaksi. Laituripaikkoja on vähänlaisesti ja veneitä paljon, mutta saariperheen vieraanvarainen asenne tuntuu tarttuneen veneilijöihinkin ja tulijalle tehdään tilaa.

Aamulla aurinko on piiloutunut pilvien taakse. Korpoströmiin on kartalta mitaten 23 meripeninkulmaa, mutta matkan purjehtiminen kestää koko päivän. Välipalaa pitää hakea pentteristä pariinkin kertaan, jotta matkaa jaksetaan tehdä. Iltapäivällä sataa puolen tunnin verran ja kippari kaivaa sadevarusteet esiin. Sadekuuro tuo mukanaan voimakkaampaa tuulta ainakin hetkeksi.

Helsingholmissa kippari ja laivakoira saavat kovaa maata jalkojensa alle. Kuva: Anne Pentti

Näkyviin tulee lopulta suuri punainen rakennus, jota luulemme kalatehtaaksi. Se on Korpoströmin Saaristokeskus, joka kätkee sisälleen mielenkiintoisia näyttelyi-

tä ja tietoa saaristosta ja sen historiasta. Saaristokeskuksen viereen on valmistunut uusi hotelli, jonka julkisivu muistuttaa viehättävästi ranta-aittarivistöä. 16 huoneesta on kaikista vain parinkymmenen metrin matka rantalaitureille. Hotellivieraat saavat aamupalaa keskuksen valoisassa ravintolassa ja linja-autoille on hyvät pysäköintitilat. Erinomainen ryhmämatkakohde saariston ystäville, ajattelemme. Laitureita on uusittu, polttoainetta saa itsepalveluperiaatteella ja poijut ovat uusia. Vene keikkuu läpi yön, mutta uni maistuu. Luontopolulle pinnan alle Saaristokeskuksen kulttuuritarjonnan jälkeen kaipaamme erämaaluontoa. Stora Hästö kahdeksan meripeninkulman päässä on Metsähallituksen ylläpitämä luonnonsatama. Laituria ei ole, mutta ankkurin pudottaminen lahden keskelle ja keulan saaminen kolhiutumatta rantaan onnistuu vähintäänkin kohtuullisesti. Köydet kiinnitetään kallioiden välissä kasvaviin puihin.

Stora Hästössä voi nauttia luonnon rauhasta ja kirkkaista vesistä. Kuva: Anne Pentti

Saarella on nuotiopaikka, puusee ja luontopolku, joka opastaa huikaiseviin ulkosaariston maisemiin. (jatkuu sivulla 54)

Kierros saaren ympäri näyttää kulkijalle monenlaisia maisemia. Rehevää lehtipuumetsää, pyöreäkivistä loivaa rantaa, kuivaa kangasmetsää, laguunin pohjukan hiekkarannan ja pohjoisen puolen ilta-auringon lämmittämät kalliot. Matkan varrella pääsee tervehtimään saaren kotieläimistöä. Lampaat pitävät saaren kasvillisuuden kunnossa, possu röhkii karsinassaan ja vitivalkoinen hevonen laitumellaan tuo iltaan lähes maagisen tunnelman. Taikaa tuntuu olevan myös illan kuutamossa, josta pääsemme nauttimaan saaren saunassa, omassa rauhassa, saaren toisella puolella venelaiturista katsoen. Kalliot ovat vielä illan pimetessäkin lämpimät ja mereen johtavat portaat ovat hyvät ja tukevat.

Suuri punainen Korppoströmin Saaristokeskus. Kuva: Saaristokeskus Korpoström

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

www.kotimaassa.fi

Veneily ja vierassatamat Päätös syödä Jurmon kokin valmistamaa ruokaa syntyy helposti. Palvelu on kiireetöntä mutta ystävällistä ja ruoka maittaa.

Gastin jälkiruoka. Kuva: Anne Pentti

Ruokaa sulattelemme kävelemällä vajaan puolen tunnin matkan puiselle näkötornille. Näkymä aukenee paitsi lähisaarille, niin myös Jurmon saaren maatiloille, joiden mailla laiduntaa pitkäkarvaista ylämaan karjaa ja hevosia. Yhtäkkiä mieleen tulee, että ravintolan listalla oli tarjolla myös ylämaan karjan lihaa. Tulikohan tällä kertaa valittua väärin, kun kuvittelimme syövämme aitoa lähiruokaa tilaamalla kalaa? Saaren toiselta puolelta löytyy myös vedenalainen luontopolku. Snorkkelit kaivetaan esiin ja syventyminen vedenalaiseen maailman voi alkaa. Vesi on riittävän kirkasta pinnan alla tapahtuvaan retkeilyyn. Meren pohjaan kiinnitetyt opastetaulut kertovat meren eläimistä ja kasvillisuudesta. Toinen puoli luontopolkua on tarkoitettu laitesukeltajille, pelkän snorkkelin varassa se jää kiertämättä. Melkein ulkomailla Aamulla tuuli puhaltaa etelästä 14 metriä sekunnissa ja on mukava pilvipoutainen sää. Tänään on sopiva pitkän matkan purjehduspäivä. Päätämme lähteä melkein ulkomaille, Ahvenanmaan puolelle. Kohteeksi valitaan pohjoinen Jurmo.

Sivumyötäisen tuulen ansiosta maileja ei päivän matkalla kerry juurikaan enempää. Matka taittuu nopeasti ja kevyesti ja ennen kuutta saamme keulan kiinni laituriin. Sataman poijujen kunnossa ei ole hurraamista, mutta tuuli on onneksi tyyntymään päin. Yhteysalus Jurmoon liikennöi Kustavista. Matka Kihdin yli kestää vajaan tunnin. Jurmon oma väki näyttää kuitenkin matkustavan mieluummin Ahvenanmaan pääsaaren suuntaan. Rannan tuntumassa oleva vaatimaton kauppa on vielä auki ja ruokavarastoa päästään täydentämään. Kaupparakennuksen toisessa päässä on pieni ravintola ja suuri aurinkoinen terassi.

Pohjoinen Jurmo sijaitsee Brändön kunnassa, Kustavin Vuosnaisista Kihdin yli suoraan länteen. Kartalla tehtyjen laskelmien mukaan matkaa on suorinta reittiä 35 meripeninkulmaa.

Metropoliin shoppailemaan Aamu otetaan rauhallisesti. Kippari kiipeää venesataman uimalaiturin hyppytorniin, mutta jänistää ja loikkaa mereen laiturilta. Sentään pää edellä kuitenkin. Aamukahvin nauttimista venytetään tarkoituksella ja viimeisen saaristopäivän kunniaksi käydään vielä ostamassa kaupan suurimmat jäätelötötteröt. Purjehdusreissu on tarkoitus tällä erää päättää Uuteenkaupunkiin. Matkaan päästään pienten päiväunien jälkeen vasta puolenpäivän aikaan. Tuulta on niukasti, mutta sen suunta on reittiämme ajatellen oikea ja hyväksymme hitaasti eteenpäin lipuvan vauhtimme. Veneen pitkä kiinnitysköysi sidotaan suureksi lenkiksi peräkaiteeseen, niin että uimaportailta voi laskeutua liikkuvan veneen perästä mereen ja pysytellä suhteellisen turvallisesti köysilenkin sisällä. Luonnollisesti nautimme meriuinnista yksi kerrallaan toisen hoidellessa

peräsintä ja purjeita. Gasti innostuu kyhäämään itselleen köydestä keinun, jolla istuu veneen edetessä. Nenä painuu veden alle joka kerta kun pieni tuulenpuuska hitusen nostaa veneen vauhtia. Tänään emme mittaile nopeusennätyksiä vaan nautimme lokoisasta oleilusta. Kello on melkein yhdeksän illalla kun rantaudumme Uudenkaupungin Pakkahuoneen vierasvenesatamaan. Päivänmatka on ollut vajaat 30 meripeninkulmaa mutta aikaa on kulunut yhdeksän tuntia. Ilta alkaa olla hämyinen ja ravintoloiden valorivistöt näyttävät kutsuvilta. Kaupunki tuntuu melkein metropolilta saaristoviikkomme jälkeen ja innostumme vielä kymmenen jälkeen vaihtamaan päällemme kaupunkivaatteet ja lähdemme ikkunaostoksille. Muotiliikkeitä, lahjatavarakauppoja ja venetarvikeliikkeitä tuntuu olevan kuin suuressa kaupungissa konsanaan.

Viikko sitten lähdimme liikkeelle melkein keskeltä Naantalin kaupunkia ja keskelle kaupunkia olemme jälleen purjehtineet. Huominen on shoppailupäivä.

• Meripeninkulma on 1852 m • Veneen nopeus ilmoitetaan yleensä solmuina • Yksi solmu on 1852 m/h • Purjeveneen todellinen päi vämatka on harvoin kartalta mitatun mittainen, vaan vas tatuuleen purjehtiminen vält tämättömine käännöksineen pidentää todellista matkaa • Sylvia purjehtii tavanomaises sa tuulessa viittä solmua eli 5 mpk/hsiis runsaat 9 km/h • Pentteri on veneen keittiö • Gasti on veneen miehistön jäsen

Sivumyötäisessä matka taittuu nopeasti. Kuva: Anne Pentti

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

Saaristoherkkuja ravintolasta Peterzénsin viihtyisä ravintola on satamassa laiturien ympäröimänä. Koko kesän ajan ravintolasta voidaan tilata huolella valituista paikallisista raaka-aineista valmistettuja saaristoherkkuja, joissa yhdistellään vanhoja ja uusia hyviksi todettuja reseptejä. Saariston rauha ja ilta-aurinko hemmottelevat ruokailijoita iltamyöhään ravintolan terassilla.

Kesä, Kustavi ja Laura Peterzéns kuuluvat erottamattomasti saariston kesään. Saariston Rengastien varrella sijaitsevan Parattulan kylän rantamaisemissa ensikertalainen Kustavissa kävijä hämmästyy näkemäänsä ja kokemaansa. Lahjatavaramyymälä, ensiluokkainen ravintola ja vaativatkin tarpeet tyydyttävä vierasvenesatama täyttävät matkailijoiden toiveet, tulevat he sitten maitse tai mereltä.

Vierassatama

Ravintolaan kala tulee suoraan paikallisilta kalastajilta. Uniikkeja tuotteita tehtaanmyymälöistä Osa myytävistä tuotteista on uniikkeja, Kustavissa käsinpainettuja korkealuokkaisia asusteita ja kodintekstiilejä. Innoituksensa Laura Peterzéns on ammentanut luonnosta ja merestä. Asusteita valmistetaan todella pienissä 15 kpl erissä. Näin ostajat saavat useammankin käyntikerran aikana aina erilaisia korkealuokkaisia asusteita. Oman vaatemalliston lisäksi myymälässä on muita korkeatasoisia

tuotemerkkejä. Löytöjä voi ostaja tehdä myös muutaman sadan metrin päässä rannasta olevasta tehtaanmyymälästä. Ostosvalikoimaa täydentää rajanaapurissa sijaitseva Kustavin Savipaja käsityökylineen, josta samalla matkalla voi hankkia korkeatasoisia lahja- ja käyttötavaroita. Sen pihapiiristä löytyy monenlaista nähtävää niin lapsille kuin aikuisillekin. Idyllisessä käsityökylässä on keramiikkapajan ja -myymälän lisäksi kynttiläpaja, sepänpaja, hopeapaja ja tekstiilitupa. Pajoissa voi seurata käsityöläi-

Satama tarjoaa veneilijöille suojaisen merisataman. Satamaa on vuosien aikana laajennettu niin, että tällä hetkellä satamassa on 300 venepaikkaa, joista sata on varattu vierailijoille. Kaikilta tuulista suojassa oleva satama, sen rento ilmapiiri ja erinomaiset puitteet tarjoavat veneilijöille elämyksen keskellä kauneinta saaristoa. www.peterzens.fi

Tule mukaan!

MATKAILUN PALVELUHAKEMISTO

Merellinen kohtauspaikka saaristossa

siä töissään. Lisäksi tontilla on eläimiä, leikkipaikka lapsille sekä kahvila.

www.kotimaassa.fi

Veneily ja vierassatamat

Uudenkaupungin suosittu vierasvenesatama Pakkahuone sijaitsee aivan kaupungin sydämessä.

Ahti Oksman

Juhannusaaton risteily on Marivalin kesän ensimmäinen risteily. Matkustajilla on silloin erinomainen mahdollisuus nauttia saariston tunnelmasta ja hyvästä ruuasta. Laiva lähtee juhannusaattoiltana klo 20.00 ja palaa satamaan noin kolmen tunnin kuluttua. Aikaisempien vuosien tapaan m/s Marival II suuntaa perjantaisin ja sunnuntaisin Isokarin majakkasaarelle. Menomatkalla laivassa nau-

Uudessakaupungissa

o meri iha rannas

Kohtaamispaikkana Pakkahuoneen kahvio

aupunginlahti ulottuu kaupungin keskustaan saakka, joten kauppaliikkeet, pankit, posti ja useimmat ravintolat ovat vain lyhyen kävelymatkan päässä vierassatamasta. Virallisessa äänestyksessä Pakkahuoneen vierasvenesatama on valittu kolme kertaa Vuoden vierassatamaksi, mikä kertoo kävijöiden tyytyväisyydestä. Yöpymisiä satamassa on keskimäärin 3000 vuodessa.

– Eniten veneilijöitä käy Turusta ja Raumalta, mutta heinäkuun vierailijoista suuri osa tulee pääkaupunkiseudulta, kertoo vierassataman hoitaja Arja Forsell. – Ulkomaalaisten osuus kävijöistä on noin 10 %, josta pääosa on ruotsalaisia ja saksalaisia, Forsell jatkaa. Veneilijöillä on satamassa käytössään sauna, suihku- ja WC-tilat sekä pyykkitupa. Sateisella säällä suosittu palvelu on erityinen Lasten taukotupa, jossa veneilijät voivat oleskella lastensa kanssa.

Pakkahuoneen kahvio on kuuluisa erinomaisista munkeistaan. Itse leivotut munkit, kakut ja sämpylät maistuvat myös tavallisille maakravuille. Pakkahuone onkin yksi kaupungin kohtauspaikoista. Kesäaamuisin kaupunkilaiset tulevat aamukahville Pakkahuoneelle, tapaamaan tuttuja ja katselemaan toinen toistaan komeimpia purjeveneitä. Kahvio on myös useiden maitse saapuvien matkailijoiden suosittu kohtauspaikka. Lukuisat moottoripyöräilijät ja kaupungissa vierailevat matkailijaryhmät tulevat Pakkahuoneelle kahville ja ihailemaan rannassa lepääviä veneitä.

Risteilylle saaristoon Uudestakaupungista pääsee tänä kesänäkin merelle. M/s Marival II on kaksikantinen matkustajalaiva, jonka pituus on 22 metriä ja leveys 6 metriä. Ruokailupaikkoja laivassa on 52, mutta matkustajia laiva pystyy ottamaan kerralla 90. Laivalla on A-oikeudet.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

titaan lounaaksi maittavaa lohikeittoa. Perillä tutustutaan oppaan johdolla sekä saaren että majakan historiaan. Uskalikoilla on mahdollisuus kiivetä majakan ylimmälle tasanteelle ihailemaan maisemia 50 metrin korkeudellta merenpinnasta. Purjehdukset Isokarin toteutetaan 26.6.– 9.8.2009. Katanpään linnake on pohjoisin ensimmäisen maailmansodan aikana rakennetuista linnakkeista. Linnake oli pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta sen siirtyminen Metsähallituksen omistukseen mahdollisti vierailut vanhalle linnakesaarelle. Saarella voidaan tutustua mielenkiintoisiin puolustuslinnakkeisiin, vankien tekemiin satoihin autojen rekisterikilpiin sekä vailla vertaansa olevaan nupulakivikatuun, jota ei edes kannata sanoin kuvailla. Risteilyt Katanpään linnakesaarelle tehdään lauantaisin 27.6.–8.8.2009. http://uusikaupunki.fi

Laulun lumoa

Lossivahdissa Päijänteen aalloilta voi yöksi poiketa sen kapeimmalla kohdalla sijaitsevan MotelliRavintola Lossivahdin laituriin.

www.alina.fi

KENKIEN LÖYTÖMYYNTI

- Vierailevat veneilijät saavat yöpyä laiturissa ilmaiseksi. Roskat saa jättää meille, tarjolla on hyvää ruokaa ja saunaankin pääsee. Käytössä on myös hetivalmis sauna suihkuineen, kertoilee isäntä Esko Haavisto.

PAKKAHUONEEN

VIERASSATAMA UUSIKAUPUNKI

Komealla paikalla, Kärkisten sillan kupeessa sijaitseva Lossivahti vastaanottaa myös asuntovaunuilla ja -autoilla matkailevia. Yöpyä voi toki Lossivahdin motellissa tai mökeissä. - Yösija löytyy noin kolmellekymmenelle hengelle. Ravintolan pääsaliin mahtuu sata henkeä. Ulkoterassilla ja

Eeva Oksman

kelluvalla laiturilla tarjoilutilaa on 70 asiakaspaikkaa, joista on mahtavat järvimaisemat. Alakerrassa on vielä klubiravintola, esittelee Haavisto. - Nälästä täällä ei tarvitse kärsiä, sillä keittiö palvelee joka ilta kello yhteentoista, viikonloppuina aina kahteen asti yöllä!, hän jatkaa.

Paikan erikoisuutena on isäntäväen musikaalisuus, josta vierailijat pääsevät nauttimaan lähes joka ilta. Suuren suosion on saavuttanut live-karaoke: halukkaat pääsevät laulamaan mikrofoniin isäntäväen säestäessä viimeisintä tekniikkaa edustavalla digiflyygelillä ja keyboardilla (Yamaha CVP 409 ja Tyros 3), joissa on itse asiassa yhden miehen orkesterit joka lähtöön. Yhteislauluun johdattaa niin musikaalinen isäntä Esko kuin lämpimän alttoäänen omaava Sirje-emäntä. Tässä talossa Suuri Toivelaulukirja -sarja on ahkerassa käytössä!

Tervetuloa Pakkahuoneen vierassatamaan ja kahvioon 27.4.-20.9.

Lossivahdin laiturin taustalla Kärkisten silta.

Puh. (02) 842 4822, 0500 745 248, pakkahuone@uusikaupunki.fi

www.kotimaassa.fi

Perhematkailu

ivaltamisen iloa

Heurekassa

Matleena Ikonen

Kielimaapallosta kuuluu kummia.

Tiedekeskus Heureka

änä vuonna 20 vuotta täyttävä tiedekeskus Heureka Vantaan Tikkurilassa tarjoaa elämyksiä koko perheelle. Heureka tutustuttaa kävijänsä tieteeseen ja teknologiaan hauskasti ja mielenkiintoisesti erilaisten vuorovaikutteisten näyttelyiden avulla. Heureka on maailmanlaajuisestikin yksi tiedekeskusten pioneereista, ja sen asiantuntemukselle on ollut kansainvälistä kysyntää.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

Kuka sanoi, että tieteen tekemisen pitäisi olla vakavamielistä ja vaikeaa? Ainakaan Heurekan ajatusmaailmaan moinen asenne ei sovi: tieteeseen tutustutaan itse tehden, ihmetellen ja oivaltaen. Monipuolinen, pysyvä päänäyttely sekä teemoitetut vaihtuvat näyttelyt takaavat sen, että Heurekassa oppii jotain uutta jokaisella käyntikerralla.

Ajan hermolla Vaihtuvat näyttelyt johdattavat aina erilaisiin teemoihin. Esimerkiksi parhaillaan Heurekassa esillä oleva Liiku ja pelaa! -näyttely houkuttelee liikkumaan erilaisten pelien ja leikkien avulla sekä tutustuttaa siihen, miten liikunta vaikuttaa omaan kehoon. Näyttelyssä on yli 20 kohdetta, joissa on käytetty uutta tekniikkaa. Kunkin kohteen yhteydessä kerrotaan, mitä aistitoimintoja se aktivoi tai edellyttää, millaisia liikunnallisia

Tiedepuisto Galileissa on jättiläiskokoinen laite, joka toimii jojon periaatteella, mutta ylösalaisin käännettynä. Jojoon kuuluva pyörivä kiekko pysyy paikoillaan laitteen yläpäässä, mutta kävijä ”jojoaa” itsensä ylös köyden avulla. Sana yo-yo tarkoittaa ”Tule takaisin, tule takaisin”.

Aurinkokellon tuntiviisarina

Lapsille ja lapsenmielisille Perheen pienimmille suunnattu Lasten Heureka -näyttely tuo todeksi lastenlaulun sanat: ”Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa..” Miten fakiiri pystyy makaamaan naulapedillään? Miltä tuntuisi kävellä Kuussa tai olla keskellä maanjäristystä? Miten onnistuu iglun rakentaminen? Näihin ja moniin muihin mieltä askarruttaviin asioihin lapset ja lapsenmieliset pääsevät tutustumaan konkreettisen tekemisen kautta Lasten Heurekassa.

taitoja se kehittää ja minkälaista tiedonkäsittelyä tapahtuu kun kohdetta käytetään. Discodonitsin, Huutopurjehduksen ja Joukkuetäristyksen tiimellyksessä liikkuminen ja oppiminen tapahtuu lähes huomaamatta! Säästävää kulutusta -näyttely on osa Heurekan pysyvää päänäyttelyä, ja se porautuu aikamme polttavaan ongelmaan

kuluttamisesta. Näyttelyssä esitellään kotitalouden jätehuoltoa ja jätteen hyötykäyttöä raaka-aineena. Säästävää kulutusta -näyttelyssä kävijä pääsee esimerkiksi kokeilemaan, miten paljon luonnonvaroja kunkin tuotteen valmistamiseen on tarvittu tai miten hyvin osaa lajitella kotona syntyvää jätettä.

Tiedepuisto Galilei Heurekan pihamaalla tarjoaa jännittäviä ja mielenkiintoisia ahaaelämyksiä. Ihmisjojona pomppiminen, kaoottisissa keinuissa kiikkuminen tai voimiensa mitteleminen tuulikoneen voimaa vastaan vievät eri tieteenlajien äärelle. Ja vaikkei kaikkea ihan juuri tällä kertaa tajuaisikaan, siemen jää itämään. Ehkä ensi kerralla ymmärrän jo enemmän…

www.kotimaassa.fi

Perhematkailu

Herra

Hakkaraisen M talossa Matleena Ikonen

äntän Valkoinen talo valmistui vuonna 1934 paperiteollisuusjätti G.A. Serlachiuksen pääkonttoriksi. Toukokuussa 2003 rakennuksessa avattiin museo, jota voidaan luonnehtia paremminkin suomalaisesta elämänmenohistoriasta kertovaksi elämyskeskukseksi ja temmellyskentäksi kuin perinteiseksi museoksi. Näyttelyt esittävät lavastetussa ympäristössä dramatisoitua historiaa faktaa ja fiktiota sisältävien tarinoiden kautta. Eeva Oksman

erra Hakkaraisen talo Sastamalassa lienee oikeasti lasten kohde, mutta ei aikaakaan kun aikuinenkin löytää itsensä syventymästä ihastuneena pieteetillä toteutettuihin yksityiskohtiin. Mauri Kunnaksen tuotantoon perustuva ja kirjailijan kanssa tiiviissä yhteistyössä toteutettu talo esittelee lumoavalla tavalla Kunnaksen tarinoita ja hahmoja: Koirien Kalevala, Kuningas Artturin ritarit, Koiramäen lasten kaupunkiseikkailut ja Avaruusmaailman jännittävät vaiheet heräävät ihastuttavalla tavalla henkiin ja tempaavat mukaansa pitkiksi toveiksi. Herra Hakkaraisen talo koostuu huoneista, joissa kussakin on oma teemansa. Talossa tavataan mm. Sir Artturin uljaat kissaritarit ja Koirien Kalevalan hahmot ja päästään huimalle, lähes aidolle avaruusseikkailulle Plutoon ja takaisin. Kaikki hahmot ja tarinoihin liittyvä rekvisiitta on valmistettu viimeistä yksityiskohtaa myöten huolella ja ajatuksella, ja kokonaisuuden kruunaavat kovaäänisistä kuuluvat äänitehosteet. Yksityiskohtia sattuu silmiin koko ajan lisää ja mitä enemmän aikaa Herra Hakkaraisen talossa viettää, sitä suuremmaksi kasvaa ihmetys. Mitään ei ole unohdettu ja kaikki on juuri niin kuin niiden pitääkin. Herra Hakkaraisen talossa vierailu jää taatusti mieleen, ja näkemistä riittää varmasti useammaksikin käyntikerraksi. Kun tarinoista on imetty aimo annos hyvää mieltä, voi vielä tehdä ostoksia Ihanien tavaroiden kaupassa, josta löytyy Mauri Kunnaksen kuvituksiin perustuvia tuotteita.

Herra Hakkaraisen talossa pääsee kuun pinnallekin.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

Valkoisessa talossa, jota nykyään Serlachius-museoiden yhdistymisen myötä kutsutaan tuttavallisesti Göstaksi, aikaa kulkee kuin siivillä. Museon perusnäyttely kertoo monipuolisella ja elävällä tavalla tarinoita teollistuvasta Suomesta, paperinteosta, patruunoista ja elämästä Mäntän tehtaan valossa ja varjossa 1860-luvulta nykypäivään. Valkoisen talon Veteraanit-näyttely jatkuu 13.9.2009 saakka. Koskettavassa Veteraanit-näyttelyssä mennään sodasta selvinneen pariskunnan kotiin, jonka huoneissa sota yllättäen näkyy ja kuuluu. Alakertaan avautuu 29.5.09 muistoja herättävä Lapsuuden tarinat -näyttely.

Nappulana pelilaudalla Seikkailu historiassa Kotkan siipien suojassa -perusnäyttelyn kierrokselle lähdetään 1950-luvun Mäntästä. Huoneen mekaanisten multimedia-asemien avulla voit tutustua siihen, miten Matti Mänttäläinen aikoinaan perehdytti uusia mänttäläisiä yhtiön tavoille. Lisäksi huoneessa voi tutkia, miten puu jalostuu paperiksi. Seuraavassa installaatioissa tutustutaan metsäteollisuuskonsernin työtekijöilleen tarjoamiin monenlaisiin työtehtäviin sekä nähdään erilaisia vanhoja ja uudempiakin työkaluja. Yhtymän perhekuulumisia päästään kuulemaan lukuisten erilaisten puuihmisten kertomana, kun kukin alkaa kertoa omaa tarinansa edessä olevalle painikkeelle astuttaessa. Vaikka tarinat on dramatisoitu, perustuvat ne monilta osiltaan todellisiin ihmiskohtaloihin. Kierrosta jatketaan huoneesta toiseen eri aikakausien ja tapahtumien keskellä. Talon toisessa kerroksessa sijaitseva pääkonttori on huoneiden sarja, jossa työskenteli yhtiön korkein johto. Huoneet on saatettu pääosin alkuperäisten huonekalujen avulla Gösta Serlachiuksen aikaiseen olomuotoon. Ensimmäisessä huoneessa istui toimitusjohtajan sihteeri, toisessa toimitusjohtaja itse. Kolmas huoneista toimi johtokunnan

Ihminen muuttuu pelinappulaksi huoneen täyttävällä pelilaudalla.

kokoontumishuoneena. Huoneet huokuvat arvokkuutta ja arvovaltaa. Huoneiden taidekokoelma on alkuperäinen. Ryhmille on museossa tarjolla hauska draamaopastus, jossa ryhmä onkin vuonna 1951 paperiyhtiölle töihin pyrkiviä uusia työntekijöitä. Luvassa on ikimuistoinen seikkailu, kun asemastaan ylpeä ja arvostaan tietoinen sihteeri ”Impi Ölander” perehdyttää joukon talon tavoille!

Göstan alakerrassa toukokuun lopulla avautuvassa näyttelyssä näyttelytilan täyttää pelilauta, joka tarjoaa matkan lapsuuden nostalgisiin tarinoihin monien vuosikymmenten ajalta. Näyttely on ilmeeltään ja sisällöltään kepeä ja iloitteleva. Se näyttäytyy lapsille monimuotoisena puuhamaana, vaikka aikuiselle se tuo mieleen menneet hetket iloineen ja pettymyksineenkin. Pelilaudalla siirrytään syntymästä päivähoitoon ja sieltä kouluun. Vaarat-multimediassa kohdataan koko kauhujen kirjo kulkutaudeista muumien Mörköön. Matkan aikana kuullaan myös tarkasti varjeltuja salaisuuksia, kohdataan unohtumattomia ihanuuksia, kuullaan kertomuksia töistä ja pikkuaskareista sekä palkkarahojen käytöstä. Pelin pussauskoppi odottaa tykkäämistarinoita. Arjen yhteisistä hetkistä syntyvät monet mieleenpainuvimmat muistot. Maalissa on aika muistella lapsuuden lempileikkejä. - Lapsuuteen liittyvän muistitiedon jäljille veivät mm. Museoviraston keruuarkiston kyselyvastaukset. Serlachius-museo toteutti myös oman perinnekeruun, jossa haastateltiin yli 100 7-90-vuotiasta Mäntässä lapsuutensa viettänyttä. Näyttely on Serlachiusmuseoiden omaa tuotantoa, kertoo näyttelyn sisällön suunnitellut palvelu-ja viestintäpäällikkö Päivi Viherkoski. Lapsuuden tarinat -näyttelyn visuaalisesta ilmeestä on vastannut näyttelypäällikkö Tarja Väätänen.

www.kotimaassa.fi

Perhematkailu

Tornado Kuva: Särkänniemen Elämyspuisto

ampereella lasten kanssa tekemistä riittää useammaksi päiväksi. Ehdoton ykköskohde on tietysti Särkänniemen Elämyspuisto. Lasten kanssa kannattaa kahden suuren järven välissä sijaitsevassa kaupungissa osallistua myös teemaristeilylle. Monessa museossakin on erityisesti lapsille suunnattua ohjelmaa.

Lasten Tampere Eeva Oksman

Elämyspuiston uutuuksia

Risteilylle ennen huvipuistoa Särkänniemen Elämyspuiston portilla on yleensä pitkät jonot jo paljon ennen niiden puolelta päivin tapahtuvaa aukeamista. Alkukesästä maanantaisin ja tiistaisin on odottelemisen ja jonotuksen sijaan tarjolla mukavaa ohjelmaa. Tarjanteen Särkänniemipaketti tarjoaa 23.6. asti puolentoista tunnin Näsijärvi-risteilyn historiallisella höyrylaiva Tarjanteella. Lähtö on klo 10:30 Mustalahden satamasta, Särkänniemen Elämyspuiston kupeesta. Sisävesiristeily historiallisella höyrylaiva Tarjanteella on hieno kokemus. Risteilyn aikana lapsilla on mahdollisuus ohjata aitoa höyrylaivaa, josta muistoksi saa vielä kapteenin ojentaman kunniakirjan. Risteilyn jälkeen laivalla olleet saavat laivalta Särkänniemi-avaimet ja pääsevät jonottamatta sisään Elämyspuiston sivuportista.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

Särkänniemen Elämyspuistossa viihtyvät kaikki. Kieputuslaitteita kammoavat herkkävatsaisetkin löytävät sieltä mukavaa tekemistä ja katsottavaa. Huvilaitteistakin löytyy jokaiselle sopiva. Taikajoelle uskaltautuu jokainen! Tänä kesänä huvilaitteiden vauhdista pitäviä houkuttaa uutuuslaite Tyrsky, jota voidaan luonnehtia vuoristoradan ja pyörivän huvilaitteen risteytykseksi. Parhaimmillaan se kieputtaa matkustajiaan jopa 70 km:n tuntivauhtia! Tyrskystä odotetaan uutta suosikkia kaikenikäisten yli 120-senttisten keskuudessa.

Tukkijoki Kuva: Särkänniemen Elämyspuisto

Planetaarion uutuusohjelma Tähdet kertoo tähtien syntymästä, elämästä ja kuolemasta. Ohjelma tutustuttaa myös ikivanhojen kansojen ja kulttuurien käsityksiin taivaasta ja tähdistä sekä ihmisten maailmankuvan kehittymisestä. Tehtyjen uudistusten myötä kuvaalue täyttää nyt koko Planetaarion kupolin.

Kutunjuustoa Ravintola Näsineulassa näköalalla. Kuva: Särkänniemen Elämyspuisto

Akvaario Kuva: Särkänniemen Elämyspuisto

Tälle kaudelle Akvaarioon on tuotu lisää mielenkiintoisia lajeja. Miltähän näyttävät norsukalat, keuhkokalat tai kuollutta ihosolukkoa syövät levantinimubarbit? Delfinaarion taitava delfiiniperhe, Veera, Näsi, Delfi, Leevi ja Eevertti esittävät uusissa uimatiloissaan kaikenikäisiä katsojia ihastuttavan Magic - Delfiinitaikaa! -esityksen useamman kerran päivässä. Lasten Eläintarhan vehreässä ympäristössä elelevät eläinystävät luppakorvakaniineista poneihin ja alpakoihin sekä vasikoista hellyttäviin koiranpentuihin. Tänä kesänä siellä voi tavata myös kiharahöyhenisiä kanoja ja jättikanoja. Sisustuksen ovat saaneet Lasten Eläintarhan pienet, eri aikakausien historiallisia tyylisuuntauksia edustavat leikkimökit. Perheen pienimmät nauttivat pomppimisesta Pöllö-pomppulinnassa.

Merirosvoristeilylle Pyhäjärvelle Tiistaisin järjestetään lapsille Merirosvoristeilyjä 5.5.–4.8.09 asti. Laiva lähtee Laukontorin rannasta klo 12:30. Ilmoittautumisen jälkeen ohjaaja selvittää säännöt ja merirosvot naamioituvat. Sitten kaapataan

laiva ja nostetaan lippu salkoon. Seikkailu on alkanut! Kolmen ja puolen tunnin risteilyn aikana nautitaan merirosvoateria ja rantaudutaan Pyynikin rantaan etsimään hopea-aarretta aarrekartan avulla. Merirosvot pääsevät kokeilemaan myös laivan ohjaamista. Paluumatkalla kapteeni ojentaa merirosvoille kunniakirjat, hopea-aarre jaetaan ja jokainen saa merirosvopalkinnon.

Pyykinpesua vanhan ajan malliin Perjantaisin lapsille on oma museokierros Amurin työläismuseokorttelissa. Pyykinpesukierroksella lapset saavat pyykkärihuivit

Pyykinpesupäivä Amurin työläismuseokorttelissa.

www.kotimaassa.fi

Perhematkailu päähänsä ja pääsevät seuraamaan Selman elämää pikkutytöstä isoäidiksi. Kierroksen aikana lapset tutustuvat Selman elinpiiriin 1890-luvulta 1960-luvulle. Pienen Selmatytön kanssa lapset viikkailevat lakanoita. Nuoren Selma-neidin kanssa kokeillaan pyykkäämistä pyykkilaudalla. Vuosien vieriessä Selmasta tulee isoäiti. Hän hoitelee lapsenlapsiaan ihmetellen tyttären uutta pulsaattoripesukonetta!

Muumilaakson tunnelmaan Tampereen taidemuseon Muumilaakso sijaitsee Tampereen keskustassa, kaupunginkirjasto Metson alakerrassa. Muumilaakson tunnelman luovat Tove Janssonin alkuperäiset muumikuvitukset ja etenkin Tuulikki Pietilän rakentamat kolmiulotteiset kuvaelmat. Kokoelman helmi on sininen viisikerroksinen muumitalo. Muumilaakso on kirjailija ja taiteilija Tove Janssonin alkuperäisiä muumiteoksia esittelevä museo, jonka ainutlaatuiseen kokoelmaan kuuluu noin 2000 teosta. Osa teoksista on esillä pysyvässä näyttelyssä, muita esitellään vaihtuvissa näyttelyissä. Huhtikuussa avattiin Tanssiva Muumilaakso -näyttely, joka yli 30 teoksen kautta käsittelee liikettä ja tanssillisuutta Tove Janssonin muumitaiteessa. Muumilaaksossa siis tanssitaan. Muumit tanssivat, heidän ystävänsä tanssivat, jopa luonto tanssii ja tanssittaa Muumilaakson asukkaita. Välillä tanssiaskelia säestää musiikki – Muumipappa soittaa haitaria tai Nuuskamuikkunen huuliharppua, ehkäpä joku viheltää – toisinaan kuva itse tanssii rytmisin viivoin. Muumilaaksossa on vieraillut jo yli miljoona kävijää sen jälkeen kun se avattiin yleisölle toukokuussa 1987. Näiden lisäksi Tampereella riittää lapsille monenlaista muutakin mukavaa tekemistä. Kun lapset nauttivat lomasta, on koko perheellä yleensä mukavaa!

Tekemisen riemua

Löytöretkellä 1.-5.7.2009

Eeva Oksman

Asko Nieminen

uuren suosion saavuttanut Lasten löytöretki-tapahtuma tarjoaa heinäkuun alussa jo kymmenettä kertaa monenlaista mukavaa ohjelmaa ja puuhailua kaikille lapsenmielisille ympäri Kangasalaa. Löytöretkipäivillä voi kurkistaa museoiden aarteita, kuulla ja nähdä mielenkiintoisia tarinoita, oppia uusia taitoja, kokea jännittäviä seikkailuja ja maistaa kesäisiä makuja. Tapahtuman toteuttavat useat yritykset ja yhteisöt Kangasalan matkailurenkaan kanssa. Suureen osaan ohjelmasta on vapaa pääsy, mutta osa kohteista perii pienen materiaali- tai osallistumismaksun.

Lastenkulttuuria Teatteritalo Parvulassa pääsee seuraamaan Nukketeatteri Hupilaisen esittämää, pohjoismaisena yhteistyönä tehtyä nukketeatteriesitystä. Näytelmässä ”Thorlak, jään ja meren poika”, viikinki Thorlak lähtee Islannista komealla laivallaan etsimään onneaan. Kangasalan Kirjakaupassa näyttäytyy tasatunnein Myyrä-kirjoista tuttu kiltti Myyrä. Väliajoilla lapsille on ongintaa. Pääkirjaston satutunnilla kuunnellaan Maria Rissasen kertomaa satua ”Kun äiti unohtaa”. Airin Puodissa järjestetään piirustuskilpailu 1-12-vuotiaille.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

Leikkejä ja askartelua Löytöretken aikaan tarjolla on monenlaista tekemistä pienille ja vähän isommillekin käsille. Käsityökeskuksen Löytöretkipajoissa lapset pääsevät tekemään värikkäitä töitä eri materiaaleista. Kangasalan kotiseutumuseolla tehdään perinteisiä nappileluja, käpylehmiä ja kaarnaveneitä sekä hankauspiirroksia ja perunaleimoja. Kirkonkylän seurakuntakodissa leikitään, lauletaan ja askarrellaan kotiaiheen ympärillä. Löytöretken aikaan lastentalo Tähtirannassa ja sen pihapiirissä on monenlaista puuhaa ja lystiä koko perheelle. Pihapiirissä on ihailtavina myös lampaita, kaneja, kanoja ja minipossu.

Liikkeelle polkuautolla tai ilman Mobiliassa päästään mukaan museoretkelle Koulutielle. Edessä on salaperäinen koulumatka Aatu Ajokoiran ja Eetu Elohiiren seurassa, jonka aikana sattuu ja tapahtuu kaikenlaista kivaa. Pääsymaksun hinnalla pääsee myös ajelemaan polkuautolla Rahtarit Liikennepuistoon. Pohtiolammella voi kiertää Kangasala-aiheisen luontopolun. Halukkaat voivat kokeilla kalaonneaan.

Rypyssä piirakka, vaan ei naama Äijälä-talossa upotetaan kädet jauhoihin, kun halukkaat pääsevät leipomispuuhiin. Karjalaisten opissa taiteillaan taatusti yksilöllisiä piirakoita. Mikä voisi maistua paremmalta, kuin itse leivottu ja rypytetty karjalanpiirakka! Lisätietoja toimintapisteistä sekä ohjelmien aikatauluista www.kimppa.com/loytoretki.

Mielenkiintoiset nähtävyys- ja ostoskohteet luonnonkauniissa kulttuuriympäristössä Jyväskylän Naissaaressa, 4- tien ja kanavan varrella �

Naissaarentie 2 Puh. (014) 666 419 ja 040-414 4433 avoinna ti-la 10-17, su 12-17 kesä-elokuu joka päivä 10-21 www.naissaarenkahvihuone.fi KAHVITUKSET MYÖS RYHMILLE Samoissa tiloissa palvelee myös

Antiikkiliike - antikvariaatti Living Doll

Wanha Paja design puoti

Tervetuloa design -ostoksille Puttipajan suurmyymälään Saman katon alla 20 käsityöyrittäjää Naissaarentie 1, Vaajakoski p. (014) 338 2123

Alueella runsaasti paikoitustilaa ja venesatama

www.puttipaja.fi info@puttipaja.fi

tammi-touko, syys-loka ma-pe 10.30-18, la 10-16 kesä-elokuussa ja marras-joulukuussa ma-pe 10-19, la 10-18 su 12-18

Avoinna ryhmille myös muina aikoina sopimuksen mukaan

www.kotimaassa.fi

Palveluhakemisto

Yhdestoista Kauhavan Puukkofestivaali järjestetään Kauhavan Nuorisoseuran alueella.

NU är biljetterna till salu! för Astrid Lindgrens på Finns sommarteater i Esbo Regi:

4–28.6.2009

Kauhavan Puukkofestivaali 13.-14.6.2009

Onsdag 3.6 kl. 19 Genrep med publik Torsdag 4.6 kl. 19 PREMIÄR lör 6.6 kl. 16 ons 10.6 kl. 19 tis 16.6 kl. 19 ons 24.6 kl. 19 sön 7.6 kl. 16 lör 13.6 kl. 16 ons 17.6 kl. 19 tor 25.6 kl. 19 mån 8.6 kl. 19 sön 14.6 kl. 16 mån 22.6 kl. 19 lör 27.6 kl. 16 tis 9.6 kl. 19 mån 15.6 kl. 19 tis 23.6 kl. 19 sön 28.6 kl. 16 Biljetter: Barn 6 e, (4-12 år) och för yngre med egen sittplats, vuxna 12 e (13 år-) Grupper om minst 10 vuxna, 10 e/pers. Tfn (09) 8678 8450, vardagar kl. 9–16

auhava on historiallisesti tunnettu puukkopaikkakunta. Festivaali on muodostunut vuosikymmenen aikana ammattilaisten ja harrastajien kohtaamispaikaksi, jossa maan parhaat puukontekijät esittelevät töitään ja työtapojaan esim. puukon- ja tupenvalmistustyönäytöksissä. Puukkojen lisäksi esillä on myös käsitöitä, antiikkia ja keräilyesineitä. Festivaaleilla voi ihailla myös jättikokoista kauhavalaista puukkoa helavyöaitauksineen.

Viikonlopun ohjelmassa on perinteiset puukonheiton SM-kisat. Lisäksi kilpaillaan puukonteon paremmuudesta. Ohjelmaan kuuluvat tietysti piika- ja trenkikisat ja sunnuntaina valitaan vuoden 2009 Ruma Vallesmann. Uutena ohjelmanumerona puukkofestivaaleilla on Kauhavan Kennelkerhon järjestämä koirien Agility-kilpailu.

Festivaaleilla nähdään ja kuullaan erilaisia esityksiä koko viikonlopun ajan. Paikkakunnan nuoret taitajat tanssivat, jonglööraavat ja laulavat sekä soittavat yleisölle. Puukkofestivaalien tämän vuoden suojelija, näyttelijä Jussi Lampi on paikalla lauantaina. Sunnuntaina vieraana on juoksija, tarinankertoja Wison Kirwa. Koko Puukkofestivaalien ajan on alueella ruokaja kahvilapalvelut.

4 - 6 hengen hirsimökkejä meren rannalla lyhyt- ja pitkäaikaiseen käyttöön ympäri vuoden. Hyvät kalastus- ja retkeilymahdollisuudet. Venelaskupaikka, kanoottivuokrausta Lasse Jalonen Viliskerintie 27, 23360 Kustavi Puh. 0400 539 916, 040 744 5916 877 516 | www.juuvanni.fi

www.puukkofestivaalit.fi

SEURAAVA NUMERO (4) ILMESTYY SYYSKUUSSA VIIKOLLA 39. Silloin maakuntaesittelyssä on vuorossa Uusimaa. Valtakunnallisina teemoina ovat mm. • Teatterimatkailu • Kokousmatkailu • ym. ym.

www.kotimaassa.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009

Reissun päällä

Matkailija, vaadi kuntaliitoksia! Työnantaja vaati ilmoittamaan kesäloma-ajat. Aikaa oli seuraavaan päivään. Yhtään lomasuunnitelmaa ei ollut. Talviturkki tuskin heitetty. Nyt tuli kiire miettiä kesäloman ohjelmaa ja kesälomareissujen kohteita. Kotimaan eri kolkista on aina löytynyt jotain uutta. Pienten paikkakuntien persoonalliset majoitusliikkeet ovat palvelleet hyvin, lähiruokaa on löytynyt vihannestoreilta ja iltapalaa on haettu perinteisiltä makkara- ja piirakkakioskeilta. Joskus syrjäkylän hiljainen ja tuntematon pieni kirkko on osoittautunut päivän parhaaksi löydöksi, varsinkin, jos kanttori on sattunut paikalle harjoittelemaan tulevaa sunnuntaita varten ja olemme päässeet nauttimaan yksityisestä konsertista. Pieniä käsityöpajoja ja taitavia käsityöläisiä on löytynyt kaukana suurista liikekeskuksista. Matkatoimistoon ei tällä kertaa ehditty eikä sopivia kotimaan lomakohteiden esitteitä ollut käsillä. Runsaan kahdentoista tunnin päästä pitäisi jonkunlainen perheenkin hyväksymä lomasuunnitelma olla tehtynä, jotta loman ajankohdan voisi työssä ilmoittaa. Netti on useimmiten osoittautunut mukavaksi lomamatkojen suunnittelutyökaluksi. Viikonlopun surffailun aikana aarteita on löytynyt paljon. Loskaisen kevättalven harmaa päivä kuluu nautinnollisesti, kun kuntien matkailutoimistojen, matkanjärjestäjien ja matkailukohteiden sivuille hakeutuessaan pääsee haaveilemaan kesästä ja uusista elämyksistä.

Tapahtuma- ja mainoskuvaukset

Mutta nyt oli kiire. Aamulla lomasuunnitelmien pitäisi olla vähintääkin ryhdikkäässä luonnosvaiheessa. Tehtävä tuntui epätoivoiselta, mutta päätin silti yrittää. Perheen kesäloman parhaaksi. Ensimmäisiä Itä-Suomen kuntien matkailutoimistojen sivuja availlessani se sitten valkeni: kuntaliitosten suuri hyöty. Lähetin mielessäni suuret kiitokset niille viisaille poliitikoille, jotka ovat keksineet reippaalla kädellä vähentää suomalaisten kuntien määrää. Kuntien matkailutoimistojen alueet ovat tänä vuonna reippaasti suuremmat kuin vuosi sitten. Uudet kunnat kantavat huolta koko alueen matkailutarjonnan esille tuomisesta. Kesälomakohteiden etsijä pääsee helpommalla. Ennen puoltayötä, muutaman tuhannen klikkauksen ja parin sadan nettisivun jälkeen matkareitti oli suurinpiirtein selvillä ja useitakin helmiä löytynyt. Perhe tuntui tukevan tekemiäni suunnitelmia.

Katso kuvagalleria netissä ja kysy lisää!

AdPhoto

Joni Rantasalo | Photography www.adphoto.fi | 0400 316 414

Innoissani haluan myös uskoa, että kuntien matkailutoimistoissa ei ensi kesänä enää olla mustasukkaisen tietämättömiä naapurikunnan kohteista – ne kun ovat siirtyneet oman kunnan puolelle.

Tee Viisas Valinta! Tilaa nettisivuiltamme Matkailu kotimaassa.fi yritykseesi tai kotiisi. Vuosikerta 27 e kestona tai 30 e määräaikaisena Kotimaan matkailun erikoislehti

30e

Matkailijoiden olisi jo kauan sitten pitänyt vaatia kuntaliitoksia.

LIITY MYÖS MATKAILUN PALVELUHAKEMISTOON!

www.kotimaassa.fi

vuosi/5 numeroa

www.kotimaassa.fi

Särkänniemi. Kaikkea mitä huvitella voi. Särkänniemen kesässä on luvassa paljon unohtumattomia elämyksiä! Särkänniemi on tutkitusti maan paras ja monipuolisin Elämyspuisto, joka tarjoaa nähtävää, koettavaa ja opittavaa koko perheelle. Testaa huikea huvilaiteuutuus Tyrsky, tai ihastele pullokuonodelﬁinien taitoja.

A T T ! U U KY

S S R R TY

Aukiolojat ja lisätiedot www.sarkanniemi.ﬁ ja Tutustu suom taiteeseen! p. 0207 130 200

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2009