Pienperheyhdistys

Vuosikertomus 2014

PÄÄMÄÄRÄMME Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille ARVOMME

S A L

UVAITSEVAISUUS VOIMUUS UOTTAMUS

L

UOVUUS

Y

HTEISTYÖ

Pienperheyhdistys ry on Helsingin ensikodissa asuneiden au-äitien vuonna 1968 perustama, uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka edistää lasten aseman parantamista ja tasa-arvoisen lapsuuden toteutumista. Pienperheyhdistyksen perustehtävä on lasten hyvinvoinnin turvaaminen kehittämällä ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, tarjoamalla lapsiperheille mahdollisuuksia vertaistukeen ja yhteiseen toimintaan sekä edistämällä eri perhemuotojen tasavertaisuutta. Pienperheyhdistys on Ensi- ja turvakotien liiton jäsenjärjestö.

Pienperheyhdistys ry Kinaporinkatu 11. A, 00500 Helsinki Puh. (09) 720 6810 Fax. (09) 7206 8130 info@pienperhe.fi www.pienperhe.fi

Kuvat Antti Vettenranta (paitsi s. 34 Petri Kaverma). Antti otti kuvia Punahilkan ihanista kävijöistä. Meillä ei pönötetä vaan ollaan ihan omina itseinään. Punahilkassa on reilu meininki ja siellä voi olla sellainen kuin on.

Taitto Petri Kaverma

Sisältö Hyvä vanhemmuus ja lapsuus voivat toteutua perhemuodosta riippumatta Toiminnan tarkoitus, tavoitteet ja toimintamuodot Toiminnan kehittämisen painopistealueet vuonna 2014 Jäsenistö ja toimitilat Kansalaistoiminta Vaikuttamistoiminta Vertaistoiminta

Ohjattu vertaisryhmätoiminta

Retki-, leiri- ja lomatoiminta Neuvonta ja palveluohjaus Vapaaehtoistoiminta Mieskaveritoiminta Mummila – kolmen polven kohtaamispaikka Tenavatupatoiminta Tapaamispaikkatoiminta Perhepaikka Punahilkka Pikkukaveria ei jätetä -projekti 2012–2015 Arvioinnin menetelmät Toiminnan kehittämiselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen Viestintä Hallinto ja henkilökunta

Talous Tuloslaskelma ja tase Tilintarkastuskertomus

Pienperheyhdistys 2014

Hyvä vanhemmuus ja lapsuus voivat toteutua perhemuodosta riippumatta

Yhden vanhemman perheet tilastoissa Yhden vanhemman perheitä oli Tilastokeskuksen (Väestö 2014) mukaan 118 315, joista äiti-lapsi-perheitä oli 86,3 %. Kaikista lapsiperheistä yhden vanhemman perheitä on 20,5 %, suurissa kaupungeissa yksinhuoltajaperheiden osuus on vieläkin suurempi. Helsingissä jo lähes kolmasosa lapsiperheistä on yhden vanhemman perheitä. Vuoden 2005 aikana 17 300 lapsiperheen (vanhemmat joko avotai avioliitossa) vanhemmat muuttivat eri osoitteisiin.

Kolmasosa kaikista lapsista elää yhden vanhemman luotsaamassa perheessä jossain elämänsä vaiheessa. Yhden vanhemman perheiden lapsista valtaosa on eroperheiden lapsia. Lapsiperheen ero on iso asia ja se koskettaa jokaista perheenjäsentä. Perheen hajoaminen sisältää riskejä ja usein tuen tarvetta.

Yksinhuoltajaperheiden köyhyys on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana huomattavasti. THL:n toimeentulotukitilaston mukaan 23,4 % yhden vanhemman perheistä saa toimeentulotukea. Avio- ja avopareista, joilla on lapsia, toimeentulotukea sai 4,2 %. Yksinhuoltajaperheistä lähes 30 % on pienituloisia.

Vuoden 2009 helmikuussa Kela:n asumistukea sai 141 000 ruokakuntaa, joista 55 000 oli lapsiperheitä eli 39 %. Kaikista asumistuen saajista 27 % oli yksinhuoltajia.

Yksinhuoltajaperheistä 31.7 % sai asumistukea ja muista lapsiperheistä 2,7 %. EU:n alueella yhden vanhemman perheissä on arviolta n. 15 miljoonaa lasta, joista n. 5,5 miljoonaa elää köyhyydessä.

Yksinhuoltajien työttömyys ja lapsiperheköyhyys Yksinhuoltajista noin 16,3 % on työttöminä, kun kaikkien vanhempien työttömyysaste on vain puolet tästä. Tällä hetkellä vain noin puolella alle kouluikäisten lasten yksinhuoltajaäideistä on työpaikka. Samalla kun työttömyys on kasvanut, myös yksinhuoltajaperheiden köyhyys on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Työmarkkinoiden muutokset vaikeuttavat yksinhuoltajien työllistymistä ja lisäävät yksinhuoltajaperheiden köyhyyttä. Työn ja perheen yhteensovittaminen on perheen, työnantajan ja yhteiskunnan etu. Perheen ei tulisi koskaan olla riski tai työmarkkinoilta syrjäyttävä tekijä.

4

Suomessa on yli 20 000 työtöntä yksinhuoltajaa, joka kymmenes työtön siis on yksinhuoltaja. Näissä perheissä asuu lähes 30 000 lasta.

Tutkimusten mukaan vanhempien työttömyys lisää nuorten työttömyysriskiä. Yleisesti koulun ja työelämän ulkopuolisten nuorten taustalta löytyy yli kaksi kertaa useammin samaan aikaan työttömänä oleva vanhempi kuin keskimäärin nuorten kotoa.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla lapsiperheiden taloutta rasittaa asumisen kalleus. Asumiskulut vievät kohtuuttoman suuren osan perheen tuloista etenkin silloin, kun perheessä on vain yksin tulon ansaitsija. Yksinhuoltaja saattaa tehdä kahta työtä eivätkä saadut tulot silti riitä koko kuukaudeksi.

Yllättävät menot, esimerkiksi sairastumisesta aiheutuvat kulut, voivat johtaa talouden sortumiseen. Yksinhuoltajaperheessä vanhemman tai perheenjäsenen sairastuminen vaikuttaa nopeasti perheen taloudelliseen tilanteeseen.

Lapsiperheiden ja lasten eriarvoinen asema Työttömyys ja rahahuolet yhdessä terveysongelmien kanssa voivat kuluttaa vanhemman voimavarat loppuun.

Kuormittavissa olosuhteissa eläviä lapsiperheitä, yhden vanhemman ja pitkäaikaissairaiden lasten tai vanhempien perheitä rasittavat arjen erityinen haastavuus, vanhemman vähäinen aika huolehtia omasta jaksamisestaan, elämäntilanteen aiheuttama stressi ja väsymys sekä heikko taloudellinen tilanne. Erityisen haastava tilanne on yhden vanhemman perheillä, joissa on joko vanhemmalla tai lapsella on pitkäaikainen sairaus, vamma tai muu erityistarve. Pitkäaikaissairaiden lasten vanhemmat eroavat muita aviopareja useammin.

Lapsiperheet ja lapset ovat eriarvoisessa asemassa. Lapsiperheiden sosioekonominen asema vaikuttaa vanhemman itsestään huolehtimiseen. Lasten mahdollisuudet riippuvat vanhempien hyvinvoinnista ja varallisuudesta.

Lapsen onnellisuus ei riipu perhemuodosta Hyvä vanhemmuus ja lapsuus voivat toteutua perhemuodosta riippumatta. Yksikin hyvä ja turvallinen aikuinen riittää lapselle. On selvää, yhden vanhemman perheessä pienituloisuus tuo omat paineensa ja yhden ansaitsijan talous on haavoittuvaisempi. Vanhemman omasta jaksami-

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

Pienperheyhdistys 2014

sestaan ja hyvinvoinnista huolehtiminen voi olla vaikeampaa silloin kun perheen arkea pyörittää vain yksi aikuinen.

Tutkimusten mukaan yksinhuoltajan kanssa elävät lapset ovat kuitenkin yhtä onnellisia kuin kahden vanhemman ydinperheessä elävät lapset.

Perhemalli ei vaikuta lasten onnellisuuteen.

Lapselle murheita sen sijaan aiheuttaa vanhempien riidat ja koulukiusaaminen.

Lasten mielipiteeseen omasta onnellisuudestaan vaikuttavat perheenjäsenten keskinäiset suhteet. Lapset, jotka kertovat tulevansa hyvin toimeen vanhempiensa ja sisarustensa kanssa ja tekevänsä mukavia asioita perheensä kanssa, kertovat olevansa useammin olevansa onnellisia.

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

5

Pienperheyhdistys 2014

Toiminnan tarkoitus, tavoitteet ja toimintamuodot P채채tavoite: Yhden vanhemman perheiden hyvinvoinnin paraneminen

6

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

Pienperheyhdistys 2014

Toiminnan kehitt채misen painopistealueet vuonna 2014

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

7

Pienperheyhdistys 2014

Jäsenistö ja toimitilat Pienperheyhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä täysi-ikäinen Suomen kansalainen tai Suomessa vakituisesti asuva muun maan kansalainen, joka on jättänyt yhdistyksen hallitukselle kirjallisen hakemuksen. Jäsenet hyväksyy Pienperheyhdistyksen hallitus.

Yhdistyksellä voi olla kannatusjäseniä, jotka ovat joko yksityisiä henkilöitä tai yhteisöjä. Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus. Kannatusjäsenellä on oikeus osallistua yhdistyksen kokouksiin ja käyttää niissä puhevaltaa.

Perhepaikka Punahilkka on lapsiperheiden kohtaamispaikka Jakomäessä. Punahilkka tarjoaa lapsiperheille vertaistoimintaa ja varhaista tukea.

Jäsenperheillä on mahdollisuus lomailla yhdistyksen vuokraamissa Kaunissaaren kalamajassa ja Vartiosaaren mökillä.

Yhdistyksen jäsenyyttä tarjotaan aktiivisesti myös jäsenperheiden lasten etävanhemmille. Jäseneksi liityttyään etävanhemmat saavat säännöllisesti tietoa yhdistyksen toiminnasta ja voivat osallistua toimintaan yhdessä lapsensa kanssa.

Vuoden 2014 lopussa Pienperheyhdistyksessä oli 685 jäsentä. Toimintakauden aikana yhdistykseen liittyi 89 uutta jäsentä ja yhdistyksestä erosi 20 jäsentä. Jäsenistä helsinkiläisiä oli 462, espoolaisia 54 ja vantaalaisia 58. Yhdistyksestä eroamisen syynä oli useimmiten lasten kasvaminen aikuisiksi, jolloin yhdistyksen toiminta ja palvelut eivät enää vastanneet perheen tarpeisiin. Toisaalta moni yhdistyksen toiminnassa lapsena vanhemman kanssa aktiivisesti mukana ollut halusi jatkaa jäsenyyttään myös täysi-ikäisenä. Yhdistyksen sääntöjen mukaisesti eronneeksi katsottiin.

166 jäsentä, jotka olivat laiminlyöneet jäsenmaksun suorituksen kahden perättäisen vuoden ajalta. Jäsenille kerrottiin toiminnasta sähköpostitse lähetetyillä tiedotteilla, yhdistyksen kotisivuilla sekä Facebook sivuilla.

Yhdistys on vuokrannut Helsingin Sörnäisistä, Kinaporista toimisto- ja toimitilat, jossa toimivat myös Tapaamispaikka ja Mieskaverit®. Kaikille yhden vanhemman perheille avointa vertaistoimintaa järjestettiin Kinaporin toimitiloissa sekä yhdistyksen vuokraamissa perhepaikka Punahilkassa ja järjestötalo Merikehdossa. Vertaistoimintaa järjestettiin myös useiden yhteistyökumppaneiden tiloissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Järjestötalo Merikehto Vuosaaressa tarjosi kohtaamispaikan Itä-Helsingin alueen lapsiperheille ja alueen muille toimijoille. Merikehdon tiloissa toimi säännöllisesti Mummila, Miinat ja perhekahvila. Merikehto tarjosi paikan perheiden juhlien tai muiden tapahtumien järjestämiseen, tiloja käytettiin myös vapaaehtoisten omien ryhmien tapaamispaikkana tai etävanhemman ja lapsen yön yli tapaamisiin. Järjestötalo Merikehdossa toimittiin yhteistyössä Itäisen sosiaalikeskuksen Vuosaaren toimipisteen kotipalvelun ja varhaisen tuen työntekijöiden kanssa.

8

Toimitilat ja kotisivut: Pienperheyhdistyksen toimisto, Mieskaverit® ja Tapaamispaikka Kinaporinkatu 11 A 2.krs 00500 Helsinki Järjestötalo Merikehto Meri-Rastilantie 26 A 00980 Helsinki Perhepaikka Punahilkka Huokotie 3 00770 Helsinki www.punahilkka.fi

Kotisivut: www.pienperhe.fi www.lapsilisa.fi www.mieskaverit.fi

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

Pienperheyhdistys 2014

Kansalaistoiminta

Pienperheyhdistys on kansalaisjärjestö, jossa voi toimia monella tavalla.

Yhdistyksen kansalaistoimintaan kuuluu vertaistoiminta, vaikuttamistoiminta ja vapaaehtoistoiminta.

Yhdistyksen tarkoitusta toimia yksivanhempaisten perheiden aseman parantamiseksi, edistää lasten aseman parantamista yhteiskunnassa sekä muokata yleistä mielipidettä erilaisia perhemuotoja hyväksyväksi, toteutetaan näissä toiminnoissa.

Vaikuttamistoiminta

Tavoitteena Pienperheyhdistyksen vaikuttamistyössä on tehdä näkyväksi kokemuksia yksinhuoltajuudesta ja yhden vanhemman perheen arjesta sekä pitää esillä väistämätöntä yhden vanhemman perheiden pienituloisuutta verrattuna muihin perhetyyppeihin sekä vaikuttaa perhepolitiikkaan niin, että yksivanhempaisten perheiden haasteelliset olosuhteet otetaan huomioon päätöksenteossa.

Toimintakauden yhtenä painopisteenä oli vaikuttamismahdollisuuksien liittyminen luontevasti kaikkeen yhdistyksen toimintaan. Jäsenten ja muiden osallistujien ääni haluttiin saada kuuluville ja osallistujat osallistumaan kaikilla tasoilla.

Jäseniä kannustettiin osallistumaan yhdistyksen kokouksiin ja päätöksentekoon sekä ottamaan kantaa yhden vanhemman perheitä koskeviin yhteiskunnallisiin asioihin.

Vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia on tuotu osaksi vertaisryhmätoimintoja, retki- ja leiritoimintaa kan-nustamalla osallistujia antamaan palautetta, ideoimaan tulevia tapahtumia ja rohkaisemalla osallistujia kertomaan heidän perhettään koskettavista asioista. Työntekijät ovat myös herätelleet keskustelua siitä, mihin osallistujien mielestä tulisi vaikuttaa ja kannustaneet osallistujia ottamaan yhteyttä päättäjiin. Suuri merkitys osallistujien mahdollisuuteen vaikuttaa, on ollut toiminnan aikainen lastenhoito.

Oman asiantuntijuuden arvostaminen Perhekahviloissa käydään tärkeätä keskustelua yhden vanhemman perheiden arjesta ja niissä nousee esiin asioita, joihin toivotaan yhdistyksen vaikuttavan ja asioita, joista toivotaan lisää tietoa tai joiden seurauksena perhe rohkaistuu hakemaan apua. Vertaistoiminnassa toteutuu tiedon jakaminen ja toisten kannustaminen esimerkiksi käyttämään palveluita tai vaatimaan itselle kuuluvia oikeuksia.

Toiminnassa toteutuu vaikuttaminen ja sen mahdollisuus kaikilla tasoilla. Osallistujat voivat löytää voimaa ja rohkaisua vaikuttaa oman perheen elämään. Ryhmätoiminta tekee näkyväksi eriarvoisuutta ja osoittaa, ettei kyse ole henkilökohtaisesta ongelmasta vaan yhteiskunnan epäkohdasta, johon yhdessä toimimalla on mahdollisuus vaikuttaa. Yhdistyksen toimintaan on tullut vuoden aikana myös ihmisiä, jotka erityisesti haluavat vaikuttaa asioihin ja joille yhdistys on väylä vaikuttaa.

Mieskaveritoiminnan ja Mummilan toiminnassa osallistujilta kerätään palautetta kursseilla ja monet vapaaehtoiset haluavat olla mukana toiminnan kehittämisessä järjestämällä itse toimintaa ja esittelemällä toimintaa erilaisissa tilaisuuksissa.

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

9

Pienperheyhdistys 2014

Vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet olivat toimikaudella mukana monessa toiminnassa: perhekahviloissa ja retkillä käytiin keskustelua eri teemoista ja kannustettiin osallistujia osallistumaan muuhun toimintaan, tiedotettiin mahdollisuuksista. Vertaisohjaajat, vapaaehtoiset ja kokemusasiantuntijat olivat mukana esittelemässä yhdistyksen toimintaa eri tilaisuuksissa toiminnan sekä tapaamisissa päättäjien kanssa.

Vaikuttamista ja osallistumista verkossa mahdollisti monet osallistujien tai vertaisryhmien luomat keskusteluryhmät.

Yhdistyksen Facebook-sivu on ollut väylä yhdistyksen toiminnan tiedottamisesta sekä jäsenille että yhteistyökumppaneille. Yhdistyksellä on Twitter-tili, joka toimii lähinnä yhteydenpitovälineenä muiden järjestöjen kanssa sekä nopeana keinona ottaa kantaa asioihin.

Koulujen talvilomaviikolla 8 perhettä kokoontui Vaikuta ja pilki –leirille. Päivien aikana pohdittiin kotipalvelun tilaa, mahdollisuutta ilta- ja yöhoitoihin lapselle ja kannanottoja mm. liikuntaviraston linjauksiin.

Yksinkö Hoituu? –videokampanjan suunnitteli ja toteutti kevään ja kesän aikana toimittaja-ohjaaja vapaaehtoistyönä. Hän keräsi perheiden tarinoita ja sattumuksia perhekahviloissa. Viidestä tarinasta kuvattiin lyhytfilmit, jotka ovat olleet verkossa katsottavissa syyskuusta alkaen. Filmien kuvauksessa oli mukana useita perheitä. Videot levisivät sosiaalisessa mediassa ja niiden kautta kotisivulle tuli uusia kävijöitä. Videokampanjan avulla yhdistys halusi tavoittaa niitä yhden vanhemman perheitä, jotka eivät löydä Pienperheyhdistystä tai muita yhden vanhemman perheille vertaistoimintaa järjestäviä tahoja.

Viisi Laurean opiskelijaa teki kyselyn yhden vanhemman perheiden palveluista.

Kyselyn tulokset he julkaisivat blogissaan, jossa he toivat esiin myös yhden vanhemman perheiden osallistumismahdollisuuksia.

Yhdistyksen edustaja osallistui Kurvin Järjestötoimijat (Kujato) –verkostoon. Yhteistyössä muiden alueen järjestöjen kanssa osallistuttiin asunnottomien yöhön Vaasan aukiolla ja tuotu esiin kasvavaa asunnottomien perheiden määrää.

Toimikaudella kirjoitettiin lausunnot sosiaalihuoltolain muutoksesta, lapsiperheköyhyydestä ja lapsilisäleikkauksesta. Yhdistyksen kotisivun blogissa työntekijät ja hallituksen jäsenet ovat nostaneet esiin yhden vanhemman perheitä koskettavia ja eri perhemuotojen tasavertaisuuteen liittyviä asioita. Lapsilisän leikkaamispää10

tös herätti paljon keskustelua jäsenistössä ja kehysriihen lapsivaikutuksista järjestettiin kaksi keskustelutilaisuutta.

Yhdistyksen edustajat kävivät tapaamassa ministeri Kiurua ja ministeri Ihalaisen ja Huovisen erityisavustajia ja keskustelemassa subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta, ja yleisemmin yhden vanhemman perheiden haasteista työn ja perheen yhteensovittamisessa.

Kesällä kantaa ottava työpajaleirillä keskusteltiin yhden vanhemman perheitä koskettavista teemoista ja osallistujat päättivät nostaa vaaliteemaksi 2015 eduskuntavaaleihin yksinhuoltajien työllistymismahdollisuuksiin vaikuttamisen. Ryhmä päätti lähteä liikkeelle huumorin keinoin ja jo leirillä valmistui työpaikkailmoitus, jossa haetaan yksinhuoltajan ominaisuuksilla varustettua huippuosaajaa.

Marraskuussa järjestettiin Vaikuta piparilla –ilta, jolloin osallistujat kirjoittivat piparkakkuihin asioita, joita jokaisella lapsella tulisi olla, näistä otettiin kuvia ja kuvat julkaistiin lasten mietteiden ohella yhdistyksen joulukalenterissa, jolla haluttiin ottaa kantaa lapsiperheköyhyyden vaikutuksiin lasten elämässä.

Jäsenistöä on kannustettu osallistumaan yhdistyksen toiminnan suunnitteluun. Elokuussa jäsenistölle järjestettiin Painopistepäivä. Siellä esiteltiin yhdistyksen vuoden 2014 painopisteet ja tavoitteet ja työstettiin seuraavan vuoden painopisteitä. Osallistujien ajatusten pohjalta laadittiin kysely, johon muut jäsenet pystyivät vastaamaan verkossa ja ottamaan kantaa seuraavan vuoden toiminnan suunnitteluun. Sekä painopistepäivän että kyselyn tuotoksia käytettiin vuoden 2015 toiminnan suunnittelussa.

Kansalaistoiminnan koordinaattorin tehtävänä on ollut ylläpitää ja kehittää vaikuttamis-, osallistumis- ja yhteistyömuotoja sekä vahvistaa niiden vakiintumista yhdistyksen toiminnassa ja kehittää niitä edelleen osallistujien, työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Vaikuttamistoiminnassa yhteistyötä tehtiin Kuka kuuntelee köyhää – verkoston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Yhden vanhemman perheiden liiton, Lastensuojelun keskusliiton, Mannerheimin lastensuojeluliiton sekä Laurea ammattikorkeakoulun kanssa.

Yhdistys esitteli toimintaansa ja toi esille yhden vanhemman perheille tärkeitä asioita syksyllä Lastensuojelupäivillä Hämeenlinnassa, Vantaan Hyvis-seminaarissa ja Soste ry:n järjestöristeilyllä.

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

Pienperheyhdistys 2014

Vertaistoiminta

Ohjattu vertaistoiminta

Vertaistoiminnan

Alueelliset

tavoitteet

perhekahvilat

Vertaistoiminnan tavoitteina on osallisuuden, voimaantumisen ja vaikuttamisen mahdollistaminen yhden vanhemman perheille.Tavoitteena on tukea perheiden hyvinvointia ja vanhemmuutta sekä kannustaa perheitä yhteisöllisyyteen, omatoimisuuteen sekä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tarjoamalla erilaisia teemaryhmiä, perhekahvilatoimintaa, ammatillisesti ohjattuja terapeuttisia ryhmiä sekä retki-ja leiritoimintaa

Perhekahvilatoiminta tarjoaa yhden vanhemman perheille mahdollisuuden tutustua oman alueen muihin perheisiin, oman sosiaalisen verkoston vahvistamiseen ja mielekkääseen toimintaan lähellä omaa asuinympäristöä. Kahvila toimii tiedottamisen, vertaistuen, kansalaistoiminnan ja vaikuttamisen paikkana. Kahvilat toimivat ohjaajina yhdistyksen työntekijät tai vertaisohjaajat tai näistä muodostuneet työparit.

Vertaistoiminnassa on erityisesti tuotu esille vaikuttamisen mahdollisuuksia liittyen koko yhdistyksen toimintaan. Erilaisissa ryhmissä on mahdollista nostaa esille asioita jotka ovat näkyviä osallistujien arjessa.

Ryhmistä tulee ajankohtaista tietoa alueen palvelujärjestelmistä, työn ja vaikkapa päivähoidon yhteensovittamisesta. Tätä tietoa on voitu käsitellä eteenpäin esimerkiksi yhdistyksen vaikuttamistyöpajoissa. Näin jokaisella osallistujalla on tärkeä rooli osallistumisensa kautta sekä toiminnan mahdollistajana, tiedon tuottajana ja erilaisiin omaa elämäntilannetta lähellä olevien asioiden eteenpäin viejänä.

Herttoniemen perhekahvila toimi yhteistyössä Pienperheyhdistyksen, Kaapatut lapset ry:n ja Päksy:n kanssa.

Kahvila toimi vertaisohjaajien ohjaamana ja paikalla oli aina lastenhoitajia. Kahvila toimi Herttoniemen leikkipuiston tiloissa.

Kahvila oli avoinna 8 kertaa. Kahvilalla on oma fb-ryhmä.

Erilaisten perheiden osallistumisen mahdollisuutta on tuettu osallistumismaksujen kohtuullistamisella ja esimerkiksi panostamalla toiminnan aikaiseen lastenhoitoon.

Monilapsisen perheen osallistumista helpottaa tieto siitä että leirillä tai retkellä on mahdollisuus saada apua ja osallistumismaksu ei kasva mahdottomaksi.

Tikkurilan perhekahvila toimi avoimen päiväkoti Ukkopekan tiloissa kevään 2014. Kahvila oli avoinna yhdistyksen työntekijöiden ohjaamana 15 kertaa. Toiminta siirtyi syksyllä Vantaan Hiekkaharjuun Ukkopekan tilojen sulkeuduttua.

Hiekkaharjun perhekahvila avasi ovensa Kipinän tiloissa marraskuussa 2014. Kahvila oli avoinna 3 kertaa vertaisohjaajan ohjaamana. Kahvilassa järjestettiin myös puurojuhla, jossa Mummilan teatteri tuulahdus esiintyi.

Espoon alueen perhekahvilatoimintaa käynnisteltiin marraskuussa 2014 yhdessä espoolaisten jäsenperheiden kanssa kartanohotelli Kaisankodissa.

Merikehdon perhekahvilassa toimi työntekijän työparina Mummilan mummeja. Vuonna 2014 perhekahvila oli avoinna keskiviikkoisin klo15-18 yhteensä 39 kertaa.

Kahvilalla on oma fb- ryhmä.

Kympin Naiset- ryhmä

Kevään 2014 Naisten Kympille tähtäävä kunnonkohotusryhmä tapasi maaliskuussa kartanohotelli Kaisankodissa yhteisen liikunnan ja ravintovalmennuksen merkeissä.

Yhteinen osallistuminen kympille oli monelle elämys ja sai liikkumisen jäämään osaksi arkea. Ryhmä jatkaa yhteydenpitoaan omassa facebook-keskusteluryhmässään.

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

11

Pienperheyhdistys 2014

Improvisaatioryhmä

Aikuisten improvisaatioryhmä kokoontui vuoden aikana 10 kertaa Kinaporin toimitilassa.

Linnanmäkipäivä

Lastenpäivän säätiö järjesti toukokuussa Linnanmäen huvipuistossa Lasten päivä -tapahtuman. Pienperheyhdistyksen kautta tapahtumaan osallistuivat heikossa taloudellisessa asemassa elävät yhden vanhemman perheet.

Miina-kahvila

Miina-kahvila toimi matalan kynnyksen kohtaamispaikkana torstaisin klo 9-12. Kahvilaan voi tulla lapsen kanssa, seurustelemaan, saamaan keskustelutukea, pohtimaan tilannettaan ja hoitamaan esimerkiksi asiointia viranomaisten kanssa. Kahvilassa kävi tutustumassa perheneuvolan edustajia, sekä Miinan kokemusasiantuntijat osallistuivat vastaavan kahvilatoiminnan kehittämiseen. Kahvilan osallistujat olivat myös aktiivisesti mukana erilaisissa Ensi- ja turvakotien liiton ja muiden yhteistyökumppaneiden järjestämissä valtakunnallisissa naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisissa tapahtumissa. Miina-kahvilalla on oma fb-ryhmä. Miina-kahvila oli auki vuonna 2014 yhteensä 34 kertaa.

Miina-leiri

Miina-kahvilaan osallistuvien perheiden leiri pidettiin Kallionimen kesäkodissa kesäkuussa. Leirillä keskityttiin hyvinvointiin ja työskenneltiin rentoutumisen ja oman perheen voimavarojen parissa mm. valokuvaamisen kautta. Leirille osallistui 8 perhettä.

Tuike-valmennus

Yhden vanhemman perheen perhevalmennus on yksin lasta odottavien äitien ja yhden vanhemman perheen erityiskysymyksiin keskittyvä, neuvolavalmennusta täydentävä perhevalmennus. Ohjatussa vertaisryhmässä käsiteltiin yksin jaksamiseen liittyviä kysymyksiä. Perhevalmennus järjestettiin yhteistyössä Tuike-kokemusasiantuntijaryhmän kanssa. Vuoden 2014 aikana järjestettiin 4 Tuikevalmennustapaamista. Valmennuksiin osallistui 13 yksin odottavaa.

Tuike-vertaistoiminta

Tuike-vertaistoiminta on valmennuksessa mukana olleille perheille tarkoitettua vertaisohjaajien ohjaamaa vertaistoimintaa. Vuoden 2014 aikana vertaisryhmä kokoontui 6 kertaa Merikehdon tiloissa.

Isosiskot

Vuonna 2012 aloitettua vertaisohjattua toimintaa jatkettiin.

Isosiskotoiminta tarjoaa tytöille mahdollisuuksia tyttöjen keskeiseen ajanviettoon - niin ilojen kuin surujenkin jakamiseen. Isosiskot ja pikkusiskot kokoontuivat erilaisen toiminnallisen tekemisen merkeissä 4 kertaa vuoden 2014 aikana. Toiminta on palautteiden mukaan koettu hyvänä ja erilaisten uusien ystävyyssuhteiden syntymisen sekä yhdessä ”hengailun” mahdollistajana. Haasteena toiminnalle on Isosiskojen löytyminen ohjaajan tehtäviin nykyisten ohjaajien siirryttyä opiskelemaan ja työelämään.

Pitkäaikaissairaiden lasten yhden vanhemman perheet Pitkäaikaissairaiden ja erityistarpeisten lasten yhden vanhemman perheet tapasivat kaksi kertaa vertaistapaamisissa ja heille järjestettiin yhdessä potilasjärjestöjen kanssa kaksi leiriä toimintakauden aikana. Vanhemmat ovat jatkaneet keskustelua verkossa suljetussa keskusteluryhmässä.

Pitkäaikaissairaiden lasten yhden vanhemman perheiden kokemuksissa korostuu lapsen tarve tavata toisia, joilla on hoitoa vaativa sairaus ja huomata että on muitakin perheitä, joissa on vain yksi vanhempi.

Vanhempien vertaistuen tarve liittyy yksin lapsen sairauden hoidosta vastuussa olemiseen ja tarpeeseen jakaa kokemuksia toisten kanssa, jotka ymmärtävät tilanteen.

Yhteistyökumppaneina vertaistoiminnassa olivat Suomen Reumaliitto, Diabetesliitto, Sydänlapset ja –aikuiset, Allergia- ja astmaliitto sekä Munuais- ja maksaliitto.

Melonta

Kesäkuussa järjestettiin viitenä päivänä melontaopastusta ja pieniä retkiä jäsenperheille Kallahdessa Vuosaaressa Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Seikkailutalon kalustolla.

PERHEKAHVILAT OLIVAT AVOINNA 68 KERTAA NIISSÄ KÄVI 472 AIKUISTA JA 485 LASTA

12

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

Pienperheyhdistys 2014

Retki-, leiri- ja lomatoiminta Yhdistyksen retki-, leiri- ja lomatoiminta tarjoaa mahdollisuuksia mielekkääseen lomanviettoon erityisesti heikossa taloudellisessa tilanteessa eläville yhden vanhemman perheille. Toiminnan tavoitteena on tarjota perheille hyviä yhdessäolon hetkiä ja mahdollisuuksia tutustua uusiin harrastuksiin sekä tilaisuuksia tutustua samassa elämäntilanteessa eläviin muihin lapsiperheisiin. Retkien ja leirien vetäjinä toimivat sekä työntekijät että vapaaehtoiset vertaisohjaajat.

Toimintavuoden aikana perheille järjestettiin viisi viikon¬loppuretkeä; lasketteluretki Himokselle, Vaikuta ja pilki –retki kurssikeskus Sofiaan, pääsiäisretki kotieläintila Kannistoon, ratsastusviikonloppu Virossa ja rentoutumisviikonloppu Kaisankodissa.

Toimikaudella järjestettiin kuusi leiriä; hiihtolomaleiri Viron Otepäässä, kantaaottava perheleiri Sipoon Kallioniemessä, Miinojen kesäleiri Kallioniemessä, Mummilan kesäleiri Kallioniemessä, vaellus- ja pyöräilyleiri Espanajassa, ja syysloma ratsastusleiri Viron Kurtnassa,Viron Otepäässä.

Maaliskuussa järjestettiin virkistysviikonloppu pitkäaikaissairaiden lasten yhden vanhemman perheille. Mukana oli 8 perhettä. Syyskuussa järjestettiin yhteistyössä Suo-

Vuoden 2014

men Reumaliiton, Diabetesliiton, Sydänlapset ja –aikuiset ry:n, Allergia- ja astmaliiton sekä Munuais- ja maksaliiton kanssa leiri yhden vanhemman perheille. Leirille tuli hakemuksia yli nelinkertainen määrä siihen nähden, mitä mukaan mahtui. Sekä aikuisten että lasten vertaistuen tarve osoittautui suureksi ja leiriolosuhteet olivat selvästi hyvä keino ihmisten tutustua toisiinsa, muodostaa suhteita, jotka ovat jatkuneet leirin jälkeenkin.

Espanjassa Antequerassa retkeili seitsemän perhettä koulujen syyslomaviikolla lokakuussa. Kuntoloman ohjelmaan kuului patikointia ja pyöräilyä vuoristossa.

Yhteistyössä Club Renata ry:n kanssa toteutettiin kesällä 3 lasten ja nuorten päiväpurjehdusta.

Toisistaan erossa asuville isille ja lapsille tarjottiin retki-ja leiritoimintaa yhteistyössä HNMKY:n kanssa. Isä-lapsi – toiminnan tavoitteena on turvata isien ja lasten yhdessäolon ja yhteydenpidon jatkuminen parisuhteen jälkeen.

Yhdistyksen jäsenperheillä on mahdollisuus lomailla Helsingin kaupungilta vuokratuissa Kaunissaaren kalamajassa ja Vartiosaaren mökillä. Mökeillä lomaili vuoden aikana 121 aikuista ja 64 lasta ja lomavuorokausia kertyi yhteensä 157.

aikana järjestettiin

27 (16) RETKEÄ JA LEIRIÄ NIIHIN OSALLISTUI 242 (177) AIKUISTA JA 294 (239) LASTA (SULUISSA VUODEN 2013 LUVUT)

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

13

Pienperheyhdistys 2014

Vertaistoiminnan vaikutukset

Neuvonta ja palveluohjaus

Toiminnassa mukana olevien perheiden määrä on kasvanut ja osallistujat ovat sitoutuneet toiminnassa mukana olemiseen. Perheiden kokemusten mukaan toiminnassa mukana oleminen on tukenut heidän sosiaalisten verkostojensa vahvistumista, antanut toivoa omaan elämäntilanteeseen ja auttanut uusien harrastuksien löytämiseen. Palautteiden mukaan vertaisuus on hälventänyt yksin olemisen ja omasta elämäntilanteesta häpeän kokemisen tunteita.

Osallistujat ovat kokeneet saaneensa tukea ja vahvuutta vanhemmuuteensa ja lapsille myönteistä huomiota. Toiminnasta on koettu olevan tukea arjessa jaksamiseen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Toiminnan kautta on tullut kokemuksia siitä, että on mahdollista vaikuttaa omaan elämäntilanteeseen, lähiyhteisöön ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Vertaistoiminnassa mukana olevat perheet voivat tarvita joskus myös yksilöllisempää yksilöllistä tukea arjesta selviytymiseen. Vertaistoiminnassa syntynyt luottamus usein rohkaisee vanhempaa pyytämään neuvoja ja tukea. Tuki voi olla mm. palveluohjausta, lasten kasvatukseen liittyvää keskustelutukea, verkostotyötä tai asiakkaan tukihenkilönä toimimista esim. viranomaisten kanssa asioidessa.

Erityisen hyvää palautetta on tullut sekä alueellisen toiminnan lisääntymisestä että leireistä.

Työntekijät auttoivat tarvittaessa perheitä löytämään heille sopivia, joko yhdistyksen tai sen yhteistyökumppaneiden järjestämiä ryhmiä, kertoivat vertaistuen mahdollisuuksista ja auttoivat uusien ryhmien perustamisessa.

Miinat – toimintaan liittyen oli mahdollista varata 1-2 yksilötapaamista vertaistoiminnan koordinaattorin kanssa oman tilanteen selvittelyyn ja palveluohjaukseen

Vertaisohjaajat sitoutuvat tehtäviinsä hyvin, ja jatkossa on myös paneuduttava vertaisohjaajien tukemiseen työnohjauksen ja erilaisen virkistystoiminnan kautta.

VERTAISOSALLISTUI AIKUISTA 827 (1105) (SULUISSA VUODEN

14

TOIMITAAN 807 (935) JA LASTA 2013 LUVUT)

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

Pienperheyhdistys 2014

Vapaaehtoistoiminta

Vertaistoiminnan ohjaajat,

tapahtumien vastuuhenkilöt ja talkoolaiset

Pienperheyhdistys järjestää ja kehittää erityisesti yhden vanhemman perheitä ja lapsia tukevaa vapaaehtoistoimintaa, Mieskaveritoimintaa ja Mummilatoimintaa. Lisäksi yhdistyksen vapaaehtoiset toimivat vertaistoiminnan, retkien, leirien ja kurssien ohjaajina, erilaisten tapahtumien järjestäjinä ja talkoolaisina.

Vapaaehtoiset toimivat vertaisryhmien ohjaajina, kokemusasiantuntijoina, mieskavereina, kummimummoina ja – vaareina, retki- ja leiriohjaajina, talkoolaisina sekä tapahtumien järjestäjinä. Vapaaehtoiset retki- ja leiriohjaajat toimivat ohjaajina yhdistyksen järjestämillä retkillä ja leireillä yhdessä toisten vapaaehtoisten tai yhdistyksen työntekijän parina. Tapahtumien vapaaehtoiset huolehtivat erilaisten tilaisuuksien ja tempausten suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä muiden vapaaehtoisten ja työntekijöiden kanssa. Mökkikummit huolehtivat yhdistyksen käytössä olevista Kaunissaaren kalamajasta ja Vartiosaaren mökistä.

Vapaaehtoiset vertaisohjaajat toimivat yhdistyksessä aikuisten ja lasten harrasteryhmien ja kerhojen ohjaajina, perhekahvilan ohjaajina, kokemusasiantuntijoina, retkien ja leirien ohjaajina yhdessä toisten vapaaehtoisten tai työntekijöiden kanssa sekä erilaisten tapahtumien, juhlien ja talkoiden vetäjinä. Vertaisohjaajat ovat usein toiminnassa pitkään mukana olleita yhdistyksen jäseniä. Uusien vertaisohjaajien koulutus järjestettiin keväällä ja koulutukseen osallistui 6 henkilöä.

Tapahtumien vapaaehtoiset vastuuhenkilöt huolehtivat erilaisten tilaisuuksien suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä muiden vapaaehtoisten ja palkattujen työntekijöiden kanssa.

Mökkikummit huolehtivat yhdistyksen käytössä olevista kesävirkistyspaikoista Vartiosaaressa ja Kaunissaaressa.

Lisäksi mökkikummit järjestivät kesäpaikoissa kaikille yhdistyksen jäsenille avoimia talkoita yhdessä palkatun työntekijän kanssa.

Vuoden aikana yhdistyksessä toimi 44 vapaaehtoista vertaisohjaajaa. Vapaaehtoisten voimin toteutettuun toimintaan osallistui yhteensä 450 lasta ja 531 aikuista.

YHDISTYKSESSÄ TOIMI 256 (228) VAPAAEHTOISTA, JOIDEN TYÖPANOS OLI YHTEENSÄ 2310,5 (1538) TYÖPÄIVÄÄ (SULUISSA VUODEN 2013 LUVUT)

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

15

Pienperheyhdistys 2014

Mieskaveritoiminta Pienperheyhdistyksen Mieskaveritoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jonka tehtävänä on tarjota turvallinen suhde aikuiseen mieheen lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isään tai muihin aikuisiin miehiin.

Toiminnan päätavoitteena on mahdollistaa lapselle turvallinen tapa tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään.

Muut tavoitteet Lisätä lapsen kehitystä tukevia aikuiskontakteja.

Yksin lastaan kasvattavan äidin jaksamisen lisääminen perheen verkostoa laajentamalla.

Mielekkään vapaaehtoistoiminnan tarjoaminen ja mieskavereiden yhteisöllisyyden mahdollistaminen.

Kannustaa toiminnassa mukana olevia äitejä ja miehiä lisäämään tietoa sekä osallistumaan julkiseen keskusteluun lasten kehitystä tukevien roolimallien merkityksestä.

Pienperheyhdistyksen Mieskaveritoiminta aloitettiin yksin lastaan kasvattavien äitien aloitteesta vuonna 1992. Kahdessakymmenessä vuodessa toiminnan käytännöt ja periaatteet ovat vakiintuneet toimiviksi rakenteiksi. Mieskaverit on Pienperheyhdistyksen rekisteröimä tavaramerkki.

Vuoden 2014 lopussa vapaaehtoisina mieskavereina toimii 134 miestä pääkaupunkiseudulla ja lähikunnissa. Yhdellä mieskaverilla voi olla useita pikkukavereita eri perheistä.

Useimmiten kyseessä on kuitenkin vain yhden lapsen ja yhden miehen välinen kaverisuhde.

Mieskaveritoimintaa koordinoi pääkaupunkiseudulla yksi kokopäiväinen työntekijä, joka vastaa vapaaehtoisten ja äitien koulutuksesta, mieskavereiden ja lasten tapahtumista ja retkistä, sekä yhteydenpidosta mieskavereihin, pikkukavereiden perheisiin, yhteystyökumppaneihin ja tiedotusvälineisiin.

Vuonna 2014

pääkaupunkiseudun

Toiminta Vuoden 2014 aikana järjestettiin viisi kurssia uusille mieskavereille, kolme kevätkaudella ja kaksi syksyllä. Tavoitteena oli saada mukaan 15 uutta vapaaehtoista. Tavoite ylittyi; vuoden aikana koulutettiin yhteensä 36 miestä, joista 32 lähti mukaan toimintaan. Vuoden aikana 40 lasta sai mieskaverin, mikä on lähes puolet enemmän kuin edellisenä vuonna. Näistä lapsista 22 % oli tyttöjä. Tyttöjen osuus lapsista on kasvanut huomattavasti.

Mieskaveria lapselleen hakevat äidit perehdytetään myös toimintaan. Äitien ryhmätapaamisia järjestettiin vuonna 2014 seitsemän. Niissä perehdytettiin yhteensä 42 äitiä toiminnan periaatteisiin ja käytäntöihin. Hakemuksia mieskaverin saamiseksi tuli yhteensä 39. Odotusaika mieskaverin saamiseksi vaihteli muutamasta päivästä reiluun vuoteen.

Vuoden 2014 aikana mieskavereille järjestettiin neljä työnohjauksellista vertaistapaamista, joihin osallistui keskimäärin 8 henkilöä kuhunkin. Tapaamiset järjestettiin vuokrasaunatiloissa tai Pienperheyhdistyksen Vartiosaaren mökillä. Mieskavereilla oli myös mahdollisuus yksilötukeen ja -ohjaukseen, mitä monet hyödynsivät vuoden aikana.

Mieskavereiden ja lasten yhteisiä retkiä järjestettiin vuonna 2014 neljä; kaksi purjehdusretkeä yhteistyössä Club Renata ry:n kanssa, Helsinki City West Rotaryn järjestämä tutustuminen Santahaminaan ja Kaartin jääkärirykmenttiin sekä vapaaehtoisten ja lasten virkistyspäivä Kotorannassa yhteistyössä HelsinkiMission Pelastakaa sukupolvi -hankkeen kanssa.

Muuta järjestettyä toimintaa oli kalliolaskeutuminen Vantaan Käärmekalliolla keväällä ja yhteinen glögi-ilta ennen joulua. Lisäksi Jokerien tarjoamien vapaalippujen ansiosta kaikki halukkaat kaverukset pääsivät katsomaan KHL-liigan jääkiekko-otteluita.

Mieskaveritoiminnassa

mukana oli

134 VAPAAEHTOISTA MIESTÄ, 136 LASTA JA 112 PERHETTÄ.

MIEHET TAPAAVAT KAVERIAAN KESKIMÄÄRIN JOKA TOINEN VIIKKO. MIESKAVEREIDEN JA LASTEN YHTEISILLE RETKILLE JA TAPAHTUMIIN OSALLISTUI 86 LASTA JA 102 AIKUISTA 16

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

Pienperheyhdistys 2014

Mieskaverina toimimisen lisäksi mieskaverit toimivat aktiivisesti toiminnan suunnittelussa, rekrytointitilaisuuksissa Vene- ja GoExpo-messuilla, kokemusasiantuntijoina uusille kurssilaisille sekä olivat mukana esittelemässä toimintaa medialle lehti- ja televisiojutuissa.

Tiedotus ja yhteistyö Vuoden aikana mieskaveritoiminta oli esillä radiossa, televisiossa ja painetussa mediassa. Juttuja toiminnasta oli Nykypäivässä, Kansan uutisissa, Ylellä ja HelsinkiMission lehdessä. Vuonna 2014 mieskaveritoiminta sai poikkeuksellista näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Keväällä suuren suosion saanut Facebook-päivitys aiheutti suuren määrän kyselyitä toimintaan mukaan pyrkiviltä vapaaehtoisilta. Kuukaudessa kyselyitä tuli enemmän kuin edellisenä vuonna yhteensä.

Mieskaveritoiminta sai näkyvyyttä Venemessuilla helmikuussa ja GoExpo-messuilla maaliskuussa.

Venemessuilla toimintaa esiteltiin Club Renata ry:n osastolla. Mieskaveritoiminta oli esillä myös Helsinki Mission kumppanina Pelastakaa Sukupolvi -hankkeessa.

Yhteistyössä hankkeen kanssa järjestettiin kolme infokoulutusta lasten ja perheiden tukena toimimisesta kiinnostuneille vapaaehtoisille.

Keskeisimpinä kumppaneina vuonna 2014 oli HelsinkiMission Pelastakaa sukupolvi -hanke ja VANUPA-verkosto.

VANUPA -yhteistyöverkostoon kuuluvat Pienperheyhdistyksen mieskaveritoiminnan lisäksi Helsingin kaupungin sosiaaliviraston tukihenkilötoiminta, Tyttöjen Talo, HelsinkiMissio, Helsingin seurakuntayhtymän Erityisnuorisotyön keskus Snellu. Verkoston tavoitteena on vapaaehtoistoiminnasta vastaavien työntekijöiden ja eri järjestöissä toimivien vapaaehtoisten vertaistuki, sekä vapaaehtoisten jatkokoulutus. VANUPA -verkoston järjestämiä koulutuksia tarjottiin mieskavereille vuoden aikana kaksi. Aiheina koulutuksissa oli kosketuksen voima ja vaikeus (Maaret Kallio) sekä mediakasvatus (Kiisi Isotalo).

Yhteistyötä tehtiin myös Club Renata ry:n, Helsinki City West Rotaryn, Familia Club ry:n Duon, Kaapatut Lapset ry:n sekä Ensi- ja turvakotien liiton monikulttuurisen työryhmän kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat myös Tampereen, Turun, Joroisten ja Oulun mieskaveritoimintaa järjestävät Ahjolan setlementti ry, Monipalvelukeskus Tsemppi ry, Lapsen kengissä ry ja Oulun ensi- ja turvakoti ry.

Pääkaupunkiseudun mieskaveritoimintaa käytiin esittelemässä Joensuun MLL:n paikallisosaston vapaaehtoisille ja Vaasan ensi-ja turvakodin henkilökunnalle. Molemmilla paikkakunnilla tavoitteena on aloittaa mieskaveritoiminta.

Vuoden aikana yhteistyötä myös Pienperheyhdistyksen Mummilan kanssa tiivistettiin. Mieskaveritoiminnassa mukana olevia äitejä kannustettiin aktiivisesti mukaan myös yhdistyksen muuhun toimintaan.

Toiminnan vaikutukset Saadun palautteen mukaan sekä toimintaan osallistujat että vapaaehtoiset kokevat mieskaveritoiminnan erittäin myönteisenä. Lasten saamat kontaktit aikuisiin miehiin ovat tärkeitä ensisijaisesti lapsille, mutta myös äideille ja miehille. Aikuisten kaverien lisäksi lapset saavat uusia kavereita muista pikkukavereista, sekä mahdollisesti myös mieskaverin omista lapsista. Mieskaverit saavat myös oman ikäisiään uusia kavereita muista mieskavereista. Äideiltä on kerätty palautetta äitien perehdyttämistapaamisten jälkeen. Lisäksi kaikki mahdollinen vapaamuotoinen kirjallinen ja suullinen palaute on taltioitu. Äidit usein lähettävät oma-aloitteisesti palautetta. Äideiltä saatu vapaamuotoinen palaute on järjestään ollut positiivista. Pienperheyhdistystä on kovasti kiitelty mieskaveritoiminnan järjestämisestä ja korostettu toiminnan tärkeyttä lasten ja äitien elämässä. useampi äiti on kuvaillut mieskaverin saamista lapsille lottovoitoksi ja asiaksi, jota ei edes rahalla voi saada. Äidit ovat olleet ilahtuneita siitä, miten hyvin lapset ovat ottaneet mieskaverit vastaan ja osaksi perhettä. Kaverisuhteista on usein muodostunut hyvin läheisiä ja lämpimiä ihmissuhteita. Lapset usein odottavat seuraavia tapaamisia mieskaverin kanssa ja kyselevät, milloin taas näkevät kaverin. Kiitosta on esitetty myös retkistä ja kokemuksista, joista lapset eivät olisi päässeet osallisiksi ilman mieskaveritoimintaan osallistumistaan.

Moni äiti, joka on kokenut hyötyneensä toiminnasta, on tuonut esiin haluaan antaa saamaansa hyötyä ja iloa eteenpäin. Osallistuminen vapaaehtoistoimintaan ”saajana” on herättänyt kiinnostuksen myös toimia jollakin tapaa itse vapaaehtoisena tukena jollekin toiselle, esim. vanhukselle.

Moni yhteydenottaja ei välttämättä ole kuulunut mieskaveritoiminnan kohderyhmään. Heitä on ohjattu muiden palveluiden piiriin, mikä on koettu hyödylliseksi. Myös

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

17

Pienperheyhdistys 2014

Mummila – kolmen polven kohtaamispaikka ainoastaan omasta tilanteesta keskustelu on joitakin yhteydenottajia auttanut huomaamaan, että tilanne onkin heidän perheessään oikeastaan ihan hyvä.

Toimintaan osallistuneilta vapaaehtoisilta on kerätty palautetta mieskaverikurssien ja koulutusten yhteydessä. Näistä palautekyseluistä saatuja vastauksia on hyödynnetty tulevia kursseja ja koulutuksia suunniteltaessa. Lisäksi vapaamuotoista kirjallista ja suullista palautetta on hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan. Vapaaehtoiset ovat kokeneet saavansa merkittävää tukea mieskaverina toimimiseen ja lapsen/nuoren tukemiseen. Vertaisuus ja kokemus siitä, että muut vapaaehtoiset kohtaavat samankaltaisia haasteita, on koettu tärkeäksi. Tämä näkyy esimerkiksi vertaistapaamisten osallistujamäärissä. Lisäkoulutusten laajaa aihepiiriä pidettiin hyvänä, ja koulutuksista todettiin olevan hyötyä muutenkin kuin ainoastaan mieskaveritoiminnassa.

Yhdistyksen tarjoama tuki ja neuvonta on auttanut vapaaehtoisia muun muassa käsittelemään perheiden vaikeista tilanteista johtuvaa turhautumista ja omaa suhtautumistaan asiaan. Henkilökohtaisen tuen ja neuvonnan avulla vapaaehtoiset ovat voineet reflektoida toimintaansa sekä jakaa ajatuksiaan usein arkaluontoisista asioista, joista ei ole mahdollista muissa yhteyksissä keskustella.

Mieskavereille ja lapsille järjestetyistä yhteisistä retkistä ja tapahtumista saadun palautteen mukaan tärkeää oli, että mieskaverin lisäksi lapset saivat solmia suhteita myös muihin samanlaisessa tilanteessa oleviin lapsiin samalla kun mieskaverit tapasivat toisiaan.

Pienperheyhdistyksen Mummila on järjestötalo Merikehdossa toimiva kolmen polven kohtaamispaikka, joka tarjoaa toimintaa lapsille, lapsiperheille ja isovanhemmille.

Mummilassa koulutetaan vapaaehtoisia mummeja ja vaareja ja järjestetään mielekkäitä ja monipuolisia vapaaehtoistoiminnan muotoja. Ensisijaisesti haetaan isovanhempia kummi-isovanhemmiksi, mutta tarjolla on myös muita lyhytkestoisempia ja vähemmän sitoutumista vaativia vapaaehtoistoiminnan muotoja kuten lasten ryhmien ohjaaminen tai vertaisryhmien ohjaaminen.

Tavoitteena on rikastuttaa niin isovanhempien kuin niiden lapsiperheiden elämää, joilla ei ole kontakteja isovanhempiinsa. Toiminnan muut tavoitteet: Sukupolvien välisen kanssakäymisen lisääminen.

Ennakkoluulojen vähentäminen.

Käydä keskustelua ja etsiä käytäntöjä, miten sukupolvet voisivat toimia yhdessä ja auttaa toisiaan.

Tuoda esille kolmen polven vuorovaikutuksen merkityksellisyyttä.

Osallisuuden lisääminen.

Tarjota mahdollisuus vaikuttaa ja tehdä epäkohtia näkyviksi.

MUMMILAN TOIMINNASSA OLI MUKANA 78 MUMMIA JA VAARIA. KUMMI-ISOVANHEMPANA TOIMI 39 VAPAAEHTOISTA. 54 LAPSELLA JA 43 PERHEELLÄ OLI KUMMI-ISOVANHEMPI. MUMMILAN RETKILLE JA TAPAHTUMIIN OSALLISTUI 79 LASTA JA 182 AIKUISTA

18

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

Pienperheyhdistys 2014

Kummi-isovanhemmat tarjoavat lapsiperheille käytännön apua lapsenhoitoon ja kasvatukseen ja perheelle yhden tärkeän ihmissuhteen lisää. Monelle yksinhuoltajavanhemmalle kummi-isovanhempi on tärkeä henkinen tuki ja rinnalla kulkija. Isovanhemmille toiminta tarjoaa mahdollisuuden tehdä mielekästä ja palkitsevaa vapaaehtoistyötä lasten hyväksi. Toiminta tuo sisältöä elämään ja tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen toimintaan ja aktiiviseen ikääntymiseen. Kaikessa toiminnassamme leikki, luovuus, ilo lapsuudesta, vanhemmuudesta ja isovanhemmuudesta ovat tärkeitä toimintaa ohjaavia tekijöitä.

Mummilan toiminnasta vastaa yksi osa-aikainen työntekijä ja joukko vapaaehtoisia ryhmien ohjaajia. .

Toiminta Vapaaehtoiset toimivat vuoden aikana monissa vapaaehtoistoiminnan tehtävissä: kummi-isovanhempina, kahvilaisovanhempina perhekahvilassa, ryhmien ohjaajina ja tapahtumajärjestäjinä.

Vapaaehtoistoiminnan koulutus järjestettiin syksyllä.

Kurssille osallistui yhteensä neljä isovanhempaa.

Isovanhemmille kummilapsineen järjestettiin vuoden aikana useita tapahtumia. Yhdessä koetut elämykselliset satuja draamapajat, juhlat, retket ja leirit tukevat ja syventävät lapsen ja isovanhemman suhdetta. Näissä tapahtumissa myös työntekijä sai tärkeää tietoa lapsen ja isovanhemman suhteen toimivuudesta. Lähes kaikki Mummilan tapahtumat olivat avoimia kaikille yhdistyksen toiminnassa mukana oleville lapsiperheille. Mummilan tapahtumat kokoavat yhteen ison joukon kaiken ikäisiä ja huomattavaa oli että tilat tuntuivat jäävän pieniksi tällaisille yhteisille kokoontumisille.

Joukko ”Mummilan nuoria” on aktiivisesti mukana toiminnassa. ”Mummilan nuoret” ovat 13-18-vuotiaita kummilapsia, jotka edelleen haluavat osallistua Mummilan toimintaan. Kesällä 2014 nuorille järjestettiin isoskoulutus. Kaikki isoskoulutuksessa olleet yhdeksän nuorta osallistuivat Mummilan kesäleirille toimien siellä erilaisissa isostehtävissä.

Isovanhemmille järjestettiin vuoden aikana 4 työnohjauksellista tapaamista. Lisäksi isovanhemmilla oli mahdollisuus saada halutessaan yksilötyönohjausta. Kiitokseksi vapaaehtoistoiminnasta isovanhemmille järjestettiin joulu- ja kevätkahvit sekä kulttuuriretki Tuusulaan.

Mummit ja vaarit järjestivät aktiivisesti myös omaa toimintaa yhdessä lasten kanssa tai isovanhempien kesken.

Vapaaehtoisten kulttuuriklubi järjesti kulttuuriretkiä pääkaupunkiseudulle ja kauemmaksikin. Järjestötalo Merikehto oli myös isovanhempien ahkerassa käytössä heidän järjestäessään juhlia, tapahtumia tai kerhoja. Syksyllä 2014 isovanhemmat järjestivät lapsille ”Syysloma Mummilassa” tapahtuman. Tapahtuma oli tarkoitettu kaikille

yhdistyksen jäsenperheiden lapsille. Syyslomalla leikittiin, retkeiltiin, pelattiin ja ruokailtiin yhdessä. Mummilan Teatteriryhmä Tuulahdus esiintyi useissa vapaaehtoistoiminnan tapahtumissa sekä Pienperheyhdistyksen tapahtumissa ja juhlissa tehden Mummilatoimintaa tunnetuksi.

Syksyllä 2014 Teatteri Tuulahdus valmisti koko perheen näytelmän ”Satu vuotavasa katosta”.

Tiedotus ja yhteistyö Vapaaehtoiset isovanhemmat ovat aktiivisesti osallistuneet Mummila-toiminnasta tiedottamiseen ja uusien rekrytointiin. Vuonna 2014 Mummila oli esillä Helsingin seurakuntien seniorikahviloissa ja HelsinkiMission tapahtumissa. yhteistyötä tehtiin erityisesti HelsinkiMission ”Pelastakaa sukupolvi”-hankkeen kanssa.

Lisäksi Mummilan vapaaehtoiset tiedottivat Mummilatoiminnasta aktiivisesti omissa harrastusryhmissään, eläkeläisjärjestöissä ja ystäväpiirissään.

Vaikuttaminen Mummilassa toimii vapaaehtoisten oma mummilatoimikunta, joka kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Toimikunta arvioi ja kehittää Mummilatoimintaa. Tavoitteena on aktiivinen ja vireä Mummila, jossa vapaaehtoiset ottavat yhä enemmän vastuuta tapahtumista ja niiden järjestämisestä.

Toiminnan vaikutukset Perheiltä saaman palautteen mukaan kummi-isovanhempitoiminta on lisännyt perheiden hyvinvointia. Lapsi on saanut isovanhemmasta yhden tärkeän aikuiskontaktin lisää elämäänsä. Myös monet vanhemmat ovat saaneet isovanhemmasta tukea ja ystävän itselleen.

Isovanhemmat kokevat toiminnan merkitykselliseksi. He ovat saaneet toiminnasta sisältöä elämäänsä ja perheestä sekä muista isovanhemmista tärkeän sosiaalisen verkoston.

Mummilan tapahtumat ovat saaneet paljon hyvää palautetta. Niistä pääsevät iloitsemaan nekin perheet, joilla ei ole omaa kummi-isovanhempaa. Kolmen polven välinen vuorovaikutus nähdään tärkeänä. Useille yhdistyksen perheille yhdessä isovanhempien kanssa vietetyt tapahtumat ja juhlat ovat tärkeitä, koska omaa sukua ei ole ja siksi tällaiset perinteet puuttuvat.

Mummilan isovanhemmat ovat sitoutuneita toimintaan ja monet aktiivisimmista ovat olleet mukana jo vuosia, jotkut toiminnan alusta alkaen. Useat isovanhemmat ovat ottaneet uuden kummilapsen ensimmäisen kasvettua jo kouluikään. Vapaaehtoisista ja heidän jaksamisestaan huolehtiminen on koettu tärkeäksi ja toimintaan sitouttavaksi.

Monien vapaaehtoisten mielestä tärkeintä toiminnassa on yhteiset tapahtumat, tapaamiset ja vertaisryhmät, joissa niin isovanhemmat kuin lapsetkin tutustuvat toisiinsa. Yhdessä tekeminen ja tapaamiset luovat me-henkeä ja sitouttavat niin perheitä kuin isovanhempia toimintaan.

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

19

8. Tapaamispaikkatoiminta Tavoitteet Tukea lapsen ja etävanhemman suhteen syntymistä ja kehittymistä niin, että se edistää lapsen kasvua ja kehitystä.

Tukea molempien vanhempien vanhemmuutta siten, että lapsen etu toteutuu.

Tukea lapsen turvallisuuden tunnetta tapaamisissa.

Suojata lasta vanhempien välisiltä ristiriidoilta.

Lapsen kuuleminen ja näkökulman esiintuominen.

Vuoden aikana tapaamispaikassa työskenteli vastaava ohjaaja kuukausipalkkaisena sekä viisi tapaamisohjaajaa tuntityöntekijöinä. Yksi tapaamisohjaajista toimi vastuuohjaajana vastaavan ohjaajan työparina. Tapaamisohjaajat valvoivat tapaamisia pareittain huolehtien tapaamisten sujumisesta turvallisesti ja lapsen edun mukaisesti.

Vuonna 2014 järjestettiin yhteensä 708 tapaamista, joista 287 oli valvottuja tapaamisia, 126 tuettuja tapaamisia ja 295 valvottuja vaihtoja.

Tapaamispaikassa järjestettiin tapaamisia 59 asiakasperheelle, 68 lapselle ja 66 tapaajalle. Perheistä 55 oli helsinkiläisiä ja 23 kaksikulttuurisia. Sijaishuollon asiakasperheitä oli 9.

Toiminta

Tapaamispaikan asiakasmaksu helsinkiläisille oli 25€/h ja ulkopaikkakuntalaisille 75 €/h. Sijaishuollossa olevien lasten tapaamisista laskutettiin 118€/h.

Syinä tapaamispaikan käyttämiseen olivat mm. vanhempien riitaisat välit, päihde- ja/tai mielenterveysongelmat, tapaamis- ja/tai huoltoriidat, huoli lapsen turvallisuudesta tai kaappausuhka.

Valvotussa tapaamisessa tapaamista seurataan jatkuvasti.

Työntekijä on samassa huoneessa tai näkö- ja kuuloetäisyydellä tapaajiin. Valvottuja tapaamisia voidaan järjestää ainoastaan viranomaisen määräyksestä.

Tapaamisohjaajille järjestettiin työn tueksi työnohjausta yhdeksän kertaa. Työnohjauksissa käsiteltiin akuutteja asiakastilanteita huomioiden erityisesti lapsen näkökulma ja sovittiin yhteisiä toimintatapoja ja käytäntöjä. Työnohjauksen lisäksi järjestettiin tapaamisohjaajien omia tapaamisia, joissa mm. käytiin läpi uusien asiakasperheiden tilanteita.

TTapaamispaikkatoiminta on ammatillisesti ohjattu palvelu, joka mahdollistaa lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman turvallisen tapaamisen silloin, kun tapaamisten järjestäminen ei muutoin ole mahdollista. Tapaamispaikassa voidaan järjestää valvottuja tai tuettuja tapaamisia sekä valvottuja vaihtoja.

Tuetussa tapaamisessa työntekijä on tarvittaessa saatavilla. Työntekijä huolehtii tapaamisen alkamisesta ja loppumisesta ja osallistuu tapaamiseen tarvittaessa. Tuettuja tapaamisia voidaan järjestää vanhempien keskinäisellä sopimuksella tai viranomaisen määräyksestä.

Valvotun vaihdon tavoitteena on varmistaa, että lapsi voi siirtyä toisen vanhemman luokse turvallisesti. Vaihto toteutetaan tapaamissopimuksen mukaisesti. Työntekijä rauhoittaa vaihtotilanteen niin, että lapsi ei joudu vanhempien ristiriitojen keskelle. Valvottuja vaihtoja voidaan järjestää vanhempien keskinäisellä sopimuksella tai viranomaisen määräyksestä.

Tapaamispaikka toimi Pienperheyhdistyksen toimitiloissa os. Kinaporinkatu 11A, 2krs., 00500 Helsinki. Tapaamispaikan aukioloajat olivat alkuvuodesta torstaisin ja perjantaisin klo 15.00–19.30, lauantaisin ja parillisten viikkojen sunnuntaina klo 10–18 ja huhtikuusta lähtien klo 13.00– 18.00.

20

Tapaamispaikan vastaava ohjaaja ja vastuuohjaaja osallistuivat Ensi- ja turvakotien liiton järjestämään tapaamispaikkatoiminnan työkokoukseen. Työkokouksessa mm. kerättiin kannanottoja tapaamisten järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä. Tapaamispaikkavastaavat osallistuivat eroauttamisen ja tapaamispaikkatoiminnan työkokoukseen. Eroauttamisen työkokouksessa jaettiin ja kehitettiin käytäntöjä, joita käytetään eroperheiden kanssa työskenneltäessä. Työkokoukseen osallistui sekä tapaamispaikoissa että muutoin eroauttamisen parissa työskenteleviä Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten työntekijöitä.

Etelä-Suomen tapaamispaikkojen työntekijät tapasivat toisiaan verkostopalaverissa keväällä Järvenpään tapaamispaikassa ja syksyllä Korsotuvassa Vantaalla. Verkostotapaamisessa suunniteltiin tapaamispaikkojen yhteistyötä ja kehitettiin työkäytäntöjä.

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

Pienperheyhdistys 2012

Toiminnan vaikutukset Tapaamisia järjestetään vaikeissa tilanteissa oleville perheille. Monien tapaamispaikan asiakasperheiden tilanne on tulehtunut tai jopa kriisiytynyt. Ristiriitatilanteet sekä kulttuurierot vanhempien välillä aiheuttavat usein sen, että vanhemmilla on vaikeuksia erottaa lapsen etua toista vanhempaa kohtaan tuntemansa epäluottamuksen vuoksi. Vanhemmat tarvitsevat usein ulkopuolista apua tapaamisten toteuttamiseen ja lasten turvallisuudentunteen tukemiseen. Joissain asiakasperheissä lapsen kotitilanne aiheutti huolta ja tarvittaessa lastensuojelun kanssa tehtiin tiivistä yhteistyöstä.

Palveluohjauksen merkitys ja tarve on kasvanut.

Va n h e m m i l l e ja lapsille on järjestetty välikeskusteluja. Välikeskusteluista saatiin myös paljon arvokasta asiakaspalautetta ja tietoa lasten turvallisuudentunteen tukemisesta tapaamisissa.

Tarvittaessa tapaamisjärjestelyjä räätälöitiin lasten ja perheiden tarpeiden mukaan Tapaamisjärjestelyjä suunniteltiin yhdessä sekä lastensuojelun että lastenpsykiatrian kanssa. Lapsen pelätessä tai vastustaessa tapaamista järjestettiin lyhytkestoisia tapaamisia, joiden tavoitteena oli että lapsi saa vanhempaansa katsekontaktin tai voi tervehtiä tätä.

Välikeskusteluissa lapset kertoivat mm. että tapaamisissa on ollut kivaa leikkiminen, autoilla leikkiminen, juokseminen, pallottelu, musiikin kuuntelu, ja se että tietää isän olevan olemassa.

Tapaamispaikalle oli jo alkuvuodesta suurempi kysyntä kuin mitä myönnettyjen avustusten turvin voitiin tarjota. Vuoden aikana tehtiin aukioloaikojen supistuksia ja uusia asiakkaita ei otettu enää syksyllä. Vanhoja asiakasperheitä ei kuitenkaan haluttu jättää palvelun ulkopuolelle, se ei olisi ollut lapsen edun eikä yhdistyksen asettamien toiminnan tavoitteiden mukaista.

TUETUT TAPAAMISET 126 (140) VALVOTUT TAPAAMISET 287 (266) VALVOTUT VAIHDOT 295 (140) PERUUNTUNEET TAPAAMISET 122 (71) TAPAAMISPAIKKAA KÄYTTI 59 (64) PERHETTÄ (SULUISSA VUODEN 2013 LUVUT) 21

Pienperheyhdistys 2014

Tenavatupatoiminta Tenavatupatoiminta mahdollistaa vanhemman osallistumisen yhdistyksen järjestämiin aikuisten ryhmiin ja antaa aikaa esimerkiksi omiin harrastuksiin. Erityisen tärkeä Tenavatupa on niille perheille, joilta puuttuvat sosiaaliset tukiverkostot.

Toiminnan aikainen Tenavatupa Toimikauden aikana panostettiin erityisesti toiminnan aikaiseen tenavatupapalveluun.

Toiminnan aikaista lastenhoitoa järjestettiin tarvittaessa kaiken yhdistyksen toiminnan yhteydessä, kaikissa yhdistyksen toimipisteissä ja myös yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetun toiminnan yhteydessä.

Toiminnan aikaisen lastenhoidon järjestäminen on ehdoton edellytys yhden vanhemman perheiden vanhempien osallistumiselle. Maksuton lastenhoito mahdollistaa myös pienituloisten perheiden osallistumisen toimintaan.

Muu tenavatupatoiminta

Yhden vanhemman perheiden lapsille tarkoitetut ilta-, lauantai- ja yöhoidot antavat vanhemmalle hetken omaa aikaa, aikaa levätä Tenavatupa Jakomäessä Perhepaikka Punahilkassa tarjosi 2 – 10 –vuotiaille, yhden vanhemman perheiden lapsille tilapäistä ilta- ja lauantaihoitoa.

Hoito kohdennettiin sosiaalisin ja taloudellisin perustein erityistä tukea tarvitseville yhden vanhemman perheille.

Jakomäen Tenavatupa oli avoinna maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 16.30 – 20.00 sekä lauantaisin klo 10 – 14. Lisäksi Tenavatuvassa järjestettiin vuoden aikana 4 lasten yöhoitoa.

TOIMINNAN AIKAISTA LASTENHOITOA JÄRJESTETTIIN VUODEN AIKANA 29 (56) KERTAA. HOIDOSSA OLI 181 (119) ERI LASTA JA HOITOKERTOJA 432 (320)

JAKOMÄEN TENAVATUVASSA OLI HOIDOSSA 37 (55) ERI LASTA, HOITOKERTOJA OLI 125 (232)

(SULUISSA VUODEN 2013 LUVUT)

22

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

Pienperheyhdistys 2014

Perhepaikka Punahilkka Perhepaikka Punahilkka on Jakomäessä toimiva lapsiperheille tarkoitettu kohtaamispaikka. Punahilkassa on erilaista toimintaa lapsiperheille sisältäen vertaisryhmätoimintaa, varhaista tukea, tukea kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä, palveluohjausta, erilaisiin elämäntilanteisiin liittyviin kysymyksiin vastausten etsimistä yhdessä tai erikseen, tilaa olla oma erinomainen itsensä.

Avoin perhekahvila

Tukea perheiden sosiaalista verkostoitumista.

Avoin perhekahvila kokoontui Punahilkassa keskiviikkoisin klo 10.00–13.00. Avoin perhekahvila on tarkoitettu kaikille lapsiperheille. Ei pelkästään yhden vanhemman perheille. Avoimessa perhekahvilassa kävi selkeästi eniten perheitä kun katsellaan koko Punahilkan toimintaa.

Kävijöissä oli paljon myös eri kulttuuritaustoista olevia vanhempia ja lapsia. Perhekahvila mahdollisti perheille sosiaalisten verkostojen luomisen ja ylläpitämisen samassa elämäntilanteessa olevien perheiden kanssa sekä mahdollisuuden tutustua muihin kulttuureihin.

Tukea vanhemmuutta elämän eri tilanteissa siten, että lapsen etu toteutuu.

Alkuvuonna tammikuu-toukokuussa kokoontui myös iltaisin perhekahvila joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 16.00–19.00.

Osatavoitteet

Tukea vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta ja innostaa perheitä yhdessä tekemiseen.

Resurssit ja yhteistyö

Perhepaikka Punahilkan toimintaa rahoitetaan Helsingin kaupungin järjestöavustuksella ja Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella. Punahilkassa oli vuonna 2014 kaksi työntekijää.

Punahilkan työntekijät tekivät vahvaa ja säännöllistä yhteistyötä viranomaisten ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Työntekijät osallistuivat mm. perheverkoston, Jakomäkitiimin, Perhe on Pop:n verkostopalavereihin.

Lisäksi yhteistyötä tehtiin sosiaali- ja terveysviraston, varhaiskasvatusviraston, seurakunnan, Neuvokeskuksen, Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton ja Hyvinkään MLL:n Nero-hankkeen kanssa.

Vuoden 2014 toiminta Perhekerho

Perhekerho kokoontui Punahilkan tiloissa tiistaisin klo 10.00–12.00 yhteistyössä leikkipuisto Jakomäen työntekijän kanssa. Jokaisella kerralla oli jotain perheiden itsensä suunnittelemaa/toivomaa tekemistä: askartelua, leivontaa, jumppatuokioita, lauluhetkiä, nukketeatteria, kutsuttuja vierailijoita. Kutsuttuna kävi puheterapeutti kertomassa lasten puheen kehityksestä. Perhekerhon tavoitteena on tukea ja vahvistaa lasten ja vanhempien yhdessä tekemistä, keskinäistä vuorovaikutusta ja innostaa perheitä yhdessä tekemiseen. Perhekerho mahdollisti myös henkilökohtaiset keskustelut työntekijän kanssa. Muun tekemisen lomassa on luontevaa keskustella perheen elämäntilanteesta ja askarruttavista asioista.

Tapulikaupungin leikkipuiston kanssa yhteistyössä kokoontui alueen yksinhuoltajille tarkoitettu kahvila leikkipuiston tiloissa. Loppu keväästä ryhmä muodostui enemmän kahden vanhemman perheiden kahvilaksi, jolloin yhteistyöstä päätettiin luopua. Punahilkan työntekijä osallistui kahvilan pitämiseen viisi kertaa ja kahvilassa kävi kuusi vanhempaa ja kahdeksan lasta.

Yksinhuoltajien kahvila

Yksinhuoltajien kahvila aloitti syyskuussa ja se kokoontui Punahilkassa torstaisin klo 15.00–18.00. Kahvilassa oli samat tavoitteet kuin keskiviikon avoimissa kahviloissa, mutta esillä oli enemmän erityisesti yksinhuoltajuuteen liittyvät kysymykset. Myöhäisempi aika mahdollisti myös työssäkäyvien vanhempien osallistumisen toimintaan.

Osa kävijöistä oli heikommassa asemassa olevia perheitä, joissa on pitkäaikaistyöttömyyttä, lapsiperheköyhyyttä ja muita haasteita. Kahvilassa oli osittain eri kävijät kuin päivällä olevissa kahviloissa. Yhdenvanhemman perheiden kahvilassa kävi syksyn aikana 10 aikuista ja 16 lasta.

Suurin osa kävi useamman kerran.

Palveluohjaus

Keskusteluapua, neuvontaa ja palveluohjausta on Punahilkassa aina tarjolla eri toimintojen yhteydessä. Joskus perheet tarvitsevat kuitenkin katkeamattoman hetken perheen asioiden käsittelyyn yhdessä työntekijän kanssa. Punahilkan torstaiaamut varattiin palveluohjaukselle ja neuvonnalle, jolloin perheillä oli mahdollisuus saada yksilöllisempää ohjausta ja tukea. Apua haki erillisinä kertoina yhteensä seitsemän perhettä/vanhempaa, joista monet useamman kerran. Aiheina olivat mm. huoltajuuskiistat, Kelan tuet, lastensuojelun asiakkuuteen liittyvät kysymykset, työllistyminen, hankalat tilanteet perheissä/ lapsen koulussa, sairaudet ja niiden kanssa pärjääminen, rahahuolet, toimeentulon riittämättömyys, kaavakkeiden

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

23

Pienperheyhdistys 2014

täyttämisessä auttaminen ja hakemusten tekemisessä auttaminen.

Vapaaehtoisten ohjaamat ryhmät

Vapaaehtoiset ohjasivat play-joogaa ja itämaisen tanssin ryhmää. Jooga on kokoontunut alkuvuonna maanantaisin 8 kertaa, torstaisin 26 kertaa ja sunnuntaisin 30 kertaa. Itämaisen tanssin ryhmä kokoontui kesäkuusta eteenpäin 20 kertaa.

Tapahtumat

Punahilkassa järjestettiin vuoden aikana useita erilaisia tapahtumia mm. Naisten hemmotteluilta, aikuisten askarteluilta ja lasten ja aikuisten yhteiset Piparkakkutalotalkoot. Tapahtumien ajaksi oli järjestetty lastenhoito.

Yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa järjestettiin vuoden aikana useita tapahtumia. Jakomäen leikkipuiston kanssa järjestettiin grillijuhlat ja kirpputoritapahtuma. Punahilkka oli alueen muiden toimijoiden kanssa järjestämässä isoja Perhe on Pop-tapahtumia. Näitä tapahtumia olivat liikuntatapahtumat keväällä ja syksyllä sekä Jakomäen Joulumaa.

listui kuusi 7-9 vuotiasta lasta. Vaikka ryhmä on tarkoitettu 7-12 vuotiaille, on hyvä, että ryhmäläisten iässä ei ole isompaa kuin parin vuoden hajonta..

Saadut lahjoitukset

Punahilkka on saanut vuoden aikana lähinnä alueellisilta toimijoilta ja yrityksiltä useita lahjoituksia. Lähitieto – lehti lahjoitti 13 teatterilippua lasten oopperaan Malmitalolle ja liput annettiin vähävaraisille yhden vanhemman perheille. Isoniityn koulu Klaukkalasta lahjoitti lasten vaatteita ja tarvikkeita, mm. luistimia ja muita urheilutarvikkeita, joita kyselyistä huolimatta ei ollut omistajansa tulleet hakemaan.

Puistolan MLL lahjoitti keräämiään leluja ja vaatteita.

K-Supermarket Jakomäki järjesti

Retket

Vuoden aikana panostettiin perheiden toivomusten mukaisesti lähialueretkeilyyn. Vuoden aikana perheille järjestettiin tehtiin kaksi retkeä Koiramäen Pajutallille tehtiin sekä retket Ateneumin Tove Jansson näyttelyyn, Korkeasaaren, Mustasaareen, Seikkailupuisto Snadi Stadiin ja Suomenlinnaan.

Lasten Taikuri-ryhmä

Taikuri-ryhmä on tarkoitettu 7-12 vuotiaille lapsille, joiden vanhemmat ovat eronneet. Nimestään huolimatta ryhmässä ei tehdä taikatemppuja vaan nimi juontuu ajatuksesta, että lapsi taikuri tarvitsee yleisönsä ja niin tekee myös lapsi. Lapsi tarvitsee ympärilleen peilejä eli yleisöä, josta peilaa omaa itseään. Ryhmässä keskitytään lasten tunteiden tunnistamiseen, omien ajatusten selkiinnyttämiseen, tunteiden läpikäymiseen, itsetunnon ja omanarvontunnon kehittämiseen ja selkiinnyttämiseen toiminnallisin menetelmin. Lapsille kerrotaan myös, ettei vanhempien ero ole heidän syynsä ja he voivat keskittyä kaikesta huolimatta lapsena olemiseen. Menetelminä käytetään mm. tarinoiden lukemista, läsnäoloa, piirtämistä, maalaamista, askartelua.

Punahilkassa kokoontui yksi Taikuri-ryhmä syksyllä, johon osal24

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

Pienperheyhdistys 2014

joulun alla keräyksen, minkä tuottona saatiin lapsille tarkoitettuja joululahjoja. Lisäksi kauppias lahjoitti yhdelle vähävaraiselle perheelle kaikki jouluun tarvittavat ruoat joulukattaukseen kuuluvine tarvikkeineen. StepUp-tanssikoulu lahjoitti lasten esiintymisasuja, jotka tulivat naamiais- ja roolivaatekäyttöön.

Toiminnan arviointi

Punahilkan toimintaa haittasi keväällä mittava vesivahinko, jonka korjaaminen kesti neljä viikkoa ja mm.

Vanhemman neuvo -ryh-

PUNAHILKAN TOIMINTOIHIN OSALLISTUI 141 ERI PERHETTÄ, 153 AIKUISTA JA 233 LASTA

mä jouduttiin peruuttamaan sen vuoksi. Muilta osin tavoitteet saavutettiin ja kehittämistyötä jatkettiin. Punahilkan toiminnat olivat asiakaslähtöisiä ja edullisia tai ilmaisia. Näillä toiminnoilla pystyttiin lisäämään heikossa taloudellisessa tilanteessa elävien perheiden mahdollisuuksia osallistua toimintaan ja erilaisiin retkiin. Paikallisten yritysten ja muiden toimijoiden lahjoitukset ja tiivis alueellinen yhteistyö kertoo siitä, että Punahilkan toimintaa pidetään tärkeänä. Toiminnassa on kokonaisuudessaan onnistuttu saavuttamaan erityisesti heikossa asemassa olevia yksinhuoltajaperheitä, myös muita lapsiperheitä.

Toiminnan vaikutukset

Kävijöiltä saatu palaute on ollut poikkeuksetta varsin positiivista ja Punahilkan toiminnat ja ohjaajat koetaan erittäin tarpeellisina ja arkea helpottavina tekijöinä. Kävijät pitävät myös saamaansa vertaistukea erittäin tärkeänä. Tärkeänä asiana monet mainitsivat nopeasti ja helposti saatavilla olevan ammatillisen tuen. Perheet pitivät tärkeänä sitä, että kaikki otetaan huomioon yksilöinä, niin lapset kuin aikuiset. Monet ovat kokeneet helpoksi asioistaan puhumisen ja kokeneet, että ovat saaneet tukea ja apua. Kehittämisehdotuksina kävijät mainitsevat mm. iltaisin järjestettävät retket, joihin pääsisivät myös töissä käyvät vanhemmat perheineen. Huonona asiana mainittiin lasten yöhoidon loppuminen. Monet eivät osanneet mainita mitään kehitettävää, vaan olivat tyytyväisiä olemassa olevaan toimintaan.

Puniksen eri Punahilkan lapset & Raitanen ja Suski juhlatuulella

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

25

Pienperheyhdistys 2014

Pikkukaveria ei jätetä projekti 2012-2015 Pikkukaveria ei jätetä -projekti laajentaa Mieskaveritoiminnan valtakunnalliseksi nuorten syrjäytymistä ennalta ehkäiseväksi toiminnaksi, jolla on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä tärkeä rooli muiden vapaaehtoistoiminnan muotojen rinnalla.

Pikkukaveria ei jätetä -projektin myötä Mieskaveritoiminta käynnistetään neljällä paikkakunnalla vuosien 2012–2015 aikana.

Projektin päätavoite on pysyvä ja elinvoimainen Mieskaveritoiminta neljällä uudella paikkakunnalla vuoden 2015 loppuun mennessä.

Tavoitteena on mieskaveritoiminnan laaja näkyvyys valtakunnallisesti, miehien rekrytoiminen ja kouluttaminen mieskaveritoimintaan, lasten ja asiakasperheiden etsiminen, vapaaehtoisista ja asiakasperheistä huolehtiminen sekä rahoittajien ja yhteistyökumppaneiden löytäminen paikallisen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Pikkukaveria ei jätetä -projektin toiminnan tuloksena mieskaveritoiminta jatkoi toimintaansa Turussa, Monipalvelukeskus Tsempin ohjaamana. Mieskaveritoiminta käynnistettiin kesäkuun alussa Oulussa Oulun ensi- ja turvakodin sekä maaliskuun alussa Joroisilla Joroisten Lapsen kengissä ry:n kanssa.

Turku

Mieskaveritoiminta juurrutettiin vuoden 2014 aikana Pikkukaveria ei jätetä -projektin muodossa Turun Monipalvelukeskus Tsempin vakituiseksi toimintamuodoksi. Toiminta tarvitsi tästä huolimatta lisää näkyvyyttä Turussa ja lähialueilla. Tämän vuoksi toiminnasta tiedotettiin erityisesti lasten ja nuorten parissa työskenteleville tahoille ja järjestöille sekä yksinhuoltajia tavoittaville yhdistyksille.

Toimintaa mainostettiin julkisissa tiloissa sekä paikallisessa ilmaisjakelulehdessä. Mieskavereita rekrytoitiin median kautta ja lehtijuttujen myötä miehet ja äidit löysivät toiminnan. Syksyllä lähti käyntiin ostettu Facebook- kampanja, jonka tarkoitus on levittää tietoa toiminnasta sosiaalisen median kautta kohdennetusti miehille ja äideille. Lisäksi toimintaa on ollut näkyvillä erilaisissa tapahtumissa ja kahdessa eri Tsempin järjestämässä hyväntekeväisyystapahtumassa.

Monipalvelukeskus TSEMPPI järjesti yhteistyössä VG-62:n kanssa hyväntekeväisyysjääkiekko-ottelun.

Joukkueissa pelasivat jääkiekkotähtiä yhdessä 2006- ja 2004-syntyneiden poikien kanssa. Ottelun tuotto jaettiin lyhentämättömänä VG:n juniorityöhön ja Pikkukaveria 26

ei jätetä -projektille. Pikkukaveria ei jätetä -hyväntekeväisyyspyöräilytapahtuma järjestettiin valtakunnallisella pyöräilyviikolla. Tapahtuman tuotto käytettiin Turun mieskaveritoimintaan.

Mieskaverikursseja järjestettiin vuoden aikana kolme.

Kurssilaiset olivat sitoutuneita ja heiltä saatiin myönteistä palautetta itse toiminnasta ja kurssista. Kurssi palveli hyvin myös niitä miehiä, jotka eivät jääneet mukaan toimintaan. Muutama mies ymmärsi kurssin aikana, ettei toiminta sovellu tällä hetkellä heidän elämäntilanteeseensa. Mieskavereita Turussa on vuoden 2014 lopussa yhteensä 23. Äitien perehdytysiltoja pidettiin vuoden aikana 5. Toiminnassa mukana on 9 perhettä ja 16 pikkukaveria. Oikean kohderyhmän tavoittaminen oli Turussa haastavaa. Monilla lapsilla oli aktiivinen suhde isään tai lapsella oli pikemminkin tarve tukihenkilölle, joten heitä ei voitu ottaa mukaan toimintaan. Tähän kysymykseen törmättiin muillakin paikkakunnilla.

Tavoittaakseen oikeaa kohderyhmää, Monipalvelukeskus Tsemppi teki merkittävää yhteistyötä Turun seudun yksinhuoltajat ry:n kanssa. Turun mieskaverikoordinaattori kävi säännöllisesti tiedottamassa jäseniä toiminnasta. Yhteisiä ryhmiä myös järjestettiin, heidän leireihin ja tapahtumiin osallistuttiin yhdessä mieskavereiden kanssa.

Kaikki pikkukaverit saivat itselleen mieskaverin nopeasti, sillä miehiä oli jatkuvasti vapaana. Kolme kaveruussuhdetta jouduttiin purkamaan aikatauluongelmien takia, mutta lapsille löydettiin kohtuullisessa ajassa uudet mieskaverit. Koordinaattori oli aina mukana mieskaverin ja äidin ensimmäisessä tapaamisessa.

Mieskavereille järjestettiin kerran kuukaudessa ryhmätapaaminen. Tapaamiset muodostuivat keskusteluista ja erilaisista aktiviteeteistä. Syksyllä mieskavereille ja pikkukavereille järjestettiin yhteinen saaristoretki ja joulukuussa joulujuhla.

Toiminnassa mukana olevien äitien toiveesta heille järjestettiin oma vertaistukiryhmä. Ryhmälle toivottiin jatkoa, koska moni koki ryhmän tärkeäksi foorumiksi, jossa voi tavata samassa elämäntilanteessa olevia äitejä ja jakaa ajatuksia yksihuoltajuudesta.

Turun ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa. Ryhmään kuuluu Petri Kaverma, Ari Ropanen, Jenni Närhi sekä Turun seudun yksinhuoltajista puheenjohtaja Tarja Mäkelä.

Pikkukaveria ei jätetä -projekti sai joulukuussa positiivisen RAY:n jatkorahoituspäätöksen. Projekti yhdistyy 06/15 Monipalvelukeskus Tsempin miesten vapaaehtoistoiminnan kanssa. Näin ollen Pikku kaveria ei jätetä -projekti pääsi vuoden 2014 aikana tavoitteeseensa ja toiminta juurtuu osaksi Monipalvelukeskus Tsempin struktuuria.

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

Pienperheyhdistys 2014

Oulu

Mieskaveritoiminta käynnistyi kesäkuun alussa Oulun Ensi- ja turvakoti ry:n koordinoimana. Toimintaa esiteltiin syksyn aikana paikallisten medialähteiden, sosiaalisen median, sähköisen viestinnän ja erilaisten tapahtumapäivien avulla. Tiedotteita ja esitteitä jaettiin perheiden ja ihmisten arjen kohtaamispaikkoihin. Toiminnassa mukana olevat miehet ja äidit, eri alojen ammattilaiset ja erilaisissa tapahtumissa kohdatut ihmiset osallistuivat myös tiedon välittämiseen ja markkinointiin. Toiminnan alkaminen Oulussa sai poikkeuksetta positiivisen kaiun: ”Teette hyvää työtä lasten hyväksi”.

Yhteistyötä tehtiin Oulun seudun yhden vanhemman perheiden yhdistyksen (OSYVP ry) kanssa, jonka tiedotuksen kautta suurin osa perheistä ilmoittautui mieskaveritoimintaan. Seurakunnan, päivähoidon, koulun ja lastensuojelun henkilöstön tiedustelujen avulla saatiin myös perheiden ilmoittautumisia. Syksyn aikana toiminnan piirissä oli lapsia yhteensä 17, perheitä 12. Kaksi perhettä jäi toiminnasta pois perheiden elämäntilanteiden muututtua. Perheet olivat 1-3 lapsisia. .

Marraskuussa toteutui Oulun ensimmäinen mieskaverikurssi (15 h), johon osallistui 7 miestä. Miesten rikostaustat tarkastettiin koulutuksen aikana oikeusrekisterikeskuksesta uuden rikoslainsäädännön mukaisesti. Koulutuksen käyneet miehet haastateltiin yksilökeskusteluissa. Vuoden vaihteen tienoilla solmittiin 5 kaverisuhdetta. Joulukuussa toteutui ensimmäinen vertaistuellinen mieskaverikokoontuminen.

Marraskuussa järjestettiin kaksi yhteistä infotilaisuutta äideille ja lapsille. Osalle äideistä ja lapsista järjestettiin myös äitien toiveesta henkilökohtaisia haastattelu/info tilaisuuksia.

Toiminnassa tuettiin lasten osallisuutta ja lapsilähtöisyyttä, mm. lasten mielipiteiden kuulemisena. Lasten kuvauksia on käytetty lasten ja äitien luvalla mm. toiminnan markkinoinnissa Facebookissa.

Infoilloissa äidit verkostoituivat keskenään ja he esittivät toiveen äitien ryhmätapaamisista. Osa äideistä esitti tarjouksen Oulun ensi- ja turvakotiyhdistys ry:lle, että voisivat myös itse osallistua johonkin vapaaeh-

toistoimintaan, koska ovat saamassa omalle lapselleen ja itselle ”ilmaista hyvää”.

Projektin ohjaaja osallistui Pienperheyhdistyksen järjestämälle mieskaveritoiminnan koulutusjaksolle Helsingissä.

Ohjaaja osallistui koulutukselliseen työkokoukseen Helsingissä ja viikoittaisiin skype-kokouksiin muiden projektipaikkakunnan ohjaajien kanssa.

Projektin ohjaaja osallistui mieskaveritoimen ohessa työparina Oulun ensi- ja turvakoti ry:ssä toteutettuun eroauttamistyöhön sekä Ilona-verkoston eli neljän eri järjestön vapaaehtoistoiminnan yhteiseen koulutus- ja virkistystoiminnan suunnitteluun.

Erään oululaisen mieskaverin sanoin: ”Onnistuessaan mielihyvä ja hyvinvointi jakaantuu lapselle, äidille kuin myös mieskaverillekin.”

Joroisilta Kuopioon

Tarkoitus oli käynnistää elinvoimainen mieskaveritoiminta Joroisten, Varkauden, Pieksämäen, Leppävirran ja Juvan alueilla. Ajatus neljän paikkakunnan koalitiosta syntyi Lapsen kengissä ry:n silloisen toiminnanjohtajan ideoimana. Ideaa pidettiin kiinnostavana, niinpä projektin toimintasuunnitelmaa muutettiin, jolloin neljän suuren kaupungin sijasta saimme RAY:ltä luvan kokeilla toiminnan käynnistämistä yhdellä pienellä paikkakunnalla.

Melko nopeasti kävi ilmi, ettei yhdistyksen alueella ollut riittävää kiinnostusta mieskaveritoimintaan. Mieskaverikurssin kävi 3 vapaaehtoista, mutta heille oli vaikea löytää pikkukaveria. Pääkaupunkiseudun mieskaveritoiminnan vakiintuneet käytännöt eivät toimineet tarkoituksenmukaisesti pienillä paikkakunnilla. Harvaan asututuilla alueilla lähiverkostot ja naapuriapu toimivat paremmin, jolloin mieskaveritoimintaan

suhtaudutaan ennakkoluuloisemmin kuin kaupungeissa. Alvari-perhetyö toimii erinomaisen hyvin Joroisten seudulla, ja kun mieskaveritoiminta profiloituu vahvasti erilleen sosiaalitoimen tukitoiminnasta, oli ristiriita alueen

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

27

Pienperheyhdistys 2014

ja yhdistyksen muiden toimintojen suhteen ilmeinen.

Toiminnan vauhdittamiseksi ryhdyttiin miettimään ympäryskaupunkien mukaan ottamista. Pienperheyhdistys esitti Lapsen Kengissä ry:n hallitukselle toimintaympäristön laajentamista Kuopioon tai Mikkeliin. Lapsen Kengissä ry:n hallitus ei kuitenkaan ollut halukas laajentamaan toiminta-aluetta ja se päättikin luopua Pikkukaveria ei jätetä -projektista ja mieskaveritoiminnan organisoinnista 1.1.2015 alkaen. Projektista päätettiin luopua, koska Raha-automaattiyhdistyksen edustajan, Pienperheyhdistyksen toiminnanjohtajan, Pikkukaveria ei jätetä -projektin projektipäällikön sekä hallituksen jäsenen välisissä keskusteluissa Lapsen Kengissä ry:n mahdollisuudet pysyväisrahoitteiselle mieskaveritoiminnalle koettiin riittämättömiksi vaatimattomiksi jääneiden osallistujamäärien vuoksi.

Päätöksen jälkeen marras- ja joulukuun aikana keskityttiin löytämään koulutetuille mieskavereille pikkukaverit ja suunnittelemaan seuraavan vuoden toimintaa toisella paikkakunnalla. Uusi yhteistyökumppani Kuopion Ensikotiyhdistys ry aloitti mieskaveritoiminnan Kuopiossa vuoden 2015 alussa.

Projektin toiminta-aikana Joroisilla saatiin käynnistetyksi kolme kaveruutta. Pienilläkin paikkakunnilla on kaikesta huolimatta mahdollista saada vapaaehtoisia mukaan mieskaveritoimintaan, ja erilaiset lapsille suunnatut matalan kynnyksen tapahtumat koettiin tervetulleiksi. Näihin mieskaverikurssilaisetkin osallistuivat mielellään. Miehille räätälöityyn lasten kanssa toteutettavaan vapaaehtoistoimintaan tulee jatkossakin panostaa paikkakunnan koosta huolimatta.

Myönteisenä pidettiin myös Joroisten Teräsmieskisojen yhteyteen järjestettyä Mieskavereitten neppiskisaa, johon haastettiin alueella toimivia yhteisöjä ja yrityksiä. Niinpä mieskavereitten joukkueen haastoi kansanedustaja Katri Komi joukkueineen. Sanomattakin lienee selvää, että mieskaverit voittivat projektipäällikön vahvistamana tämän kesähelteisen, pääministeri Alexander Stubbin suojeleman kisan ylivoimaisesti.

Tampere

Pikkukaveria ei jätetä -projektin kaksivuotinen rahoitus päättyi Tampereen kohdalla elokuun lopussa. Ahjolan Setlementti ei pystynyt turvaamaan ja jatkamaan mieskaveritoimintaa projektin päätyttyä. Ahjola haki toukokuussa 2014 jatkorahoitusta RAY:ltä, jota heille ei kuitenkaan myönnetty. Tällä hetkellä Tampereen mieskaveritoiminta on keskeytynyt eikä Ahjolan Setlementti pysty omien sanojensa mukaan huolehtimaan jo koulutetuista vapaaehtoisista. Tilanne ei tule rahoituksen puuttumisen vuoksi korjaantumaan vuoden 2015 aikana. Tampereen mieskaveritoiminalle etsitään Ahjolan Setlementin lisäksi myös muita Tampereen alueella toimivia yhteistyökumppaneita.

Tiedottaminen

Mieskaveritoiminnasta tiedotettiin erityisesti lasten ja nuorten parissa työskenteleville tahoille ja järjestöille sekä yksinhuoltajia tavoittaville yhdistyksille. Mieskavereita 28

pyrittiin rekrytoimaan erityisesti median kautta. Paikallismediat huomioivat kiitettävästi mieskaveritoiminnan alkamisen eri paikkakunnilla. Toimintaa on markkinoitu yhteistyökumppaneiden julkaisuissa ja tapahtumissa. Lisäksi toimintaa on käyty markkinoimassa erilaisilla messuilla.

Kursseja ja toimintaa on mainostettu julkisissa tiloissa, kuten kaupoissa sekä säännöllisesti paikallisessa ilmaisjakelulehdessä. Eri paikkakuntien mieskaveritoiminnoille on tehty omat Facebook-sivut.

Toiminnan vaikutukset ja tulokset

Pikkukaveria ei jätetä -projektin tuloksia ovat kehittyvät ja yhä paremmin toimivat yhteistyöverkostot eri paikkakunnilla. Tuloksena on syntynyt mieskaveri-pikkukaveri -pareja Tampereelle, Turkuun, Kuopion seudulle ja Ouluun. Vapaaehtoiset, äidit ja lapset ovat tutustuneet toisiinsa, ystävystyneet sekä saaneet uutta sisältöä ja merkitystä arkielämäänsä. Myös pikkukavereitten äidit ovat saaneet toiminnan vaikutuksesta helpotusta lastensa arjen ja vapaa-ajan järjestämisessä. Lapset eivät ole toiminnan vaikutuksesta yksinomaan riippuvaisia yhdestä, kotona olevasta vanhemmasta vaan lapset voivat toteuttaa mieskaverin kanssa asioita, joita äidin kanssa ei tulisi tehdyksi.

Samalla myös äidin voimavarat ja oma aika lisääntyvät.

Ajankohtaisia mieskaveriteemoja käsittelimme vuoden 2014 mittaan erityisissä työrukkaskokouksissa, joita järjestettiin yhteensä 5 kertaa. Kokouksen aiheina ovat olleet mm. mieskaveritoiminnan tavoitteet, koulutuksen toteutus, projektin arviointien suorittaminen, mieskaveritoiminnan laatukriteerit, mieskavereitten ja äitien tapaamisten aukikirjoittaminen sekä projektin tiedotukseen liittyvät teemat kuten esimerkiksi tiedotusstrategia. Mieskaveriohjaajat ja projektipäällikkö ovat jatkaneet viikoittaisia skype-kokouksia, joissa olemme voineet keskitetysti käydä läpi paikkakuntien mieskaveritoimintaan liittyviä asioita.

Projektiin liittyi oleellisena osana mieskaveritoiminnan tiedotus- ja näkyvyysstrategian suunnittelu ja toteuttaminen. Vuoden 2014 aikana Ouluun valmistettiin uudet rollupit messuja ja muita vapaaehtoisten rekrytointitilaisuuksia varten, mieskaveritoiminnan kotisivuja muokattiin ja järjestettiin uudelleen.

Projektipäällikkö Petri Kaverma kävi vuoden aikana tapaamassa yhteistyökumppaneita, Lastensuojelun keskusliiton Emma ja Elias -ohjelman järjestämissä tilaisuuksissa kertomassa projektista ja kuulemassa muiden mukana olevien projektien kuulumisia.

Pääministeri Stubbin neppiskisan suojelulausunto kiteyttää mainiosti Pikkukaveria ei jätetä -projektissa vuonna 2014 vallinneen hengen: ”Teräsmiehiä on montaa sorttia.

Miehen mallin ei välttämättä tarvitse olla teräsmies, vaikka mieskaverit osallistuvatkin Joroisten teräsmieskisaan neppiskisan muodossa. Tärkeintä on, että ON miehen malli”. Projektissa mukana olevat ovat sitoutuneita jatkamaan työtään, jotta mahdollisimman moni lapsi saisi osansa turvallisesta miehen mallista, joka niin kovin monelta lapselta, tytöltä tai pojalta, puuttuu.

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

Pienperheyhdistys 2014

Arvioinnin menetelmät Arvioinnissa keskeisenä on Pienperheyhdistyksen perustehtävän toteutumisen varmistaminen. Erityisesti on kiinnitetty huomiota siihen, minkälaista tietoa tarvitaan toiminnan kehittämiseksi. Jokaisessa toimintamuodossa kirjatttiin toiminnan tavoitteet ja osatavoitteet. Työntekijät arvioivat toiminnan tuloksellisuutta jatkuvasti kullekin toimintamuodolle asetettujen tavoitteiden mukaan.

Työntekijät arvioivat oma toimintaansa työnohjauksissa sekä työyhteisön yhteisissä tapaamisissa. Yhdistyksen toiminnan rakenteita arvioitiin hallituksen ja työntekijöiden yhteisillä kehittämispäivillä kaksi kertaa vuodessa.

Kokemuksia toiminnasta kerättiin kaikilla tasoilla – työntekijöiltä, tuntipalkkaisilta ohjaajilta ja lastenhoitajilta, vapaaehtoisilta, vertaisohjaajilta ja toimintaan osallistuvilta. Elokuussa jäsenistölle järjestettiin Painopistepäivä. Siellä keskusteltiin vuoden 2014 toiminnan kehittämisen painopisteistä ja arvioitiin asetettujen tavoitteiden toteutumista. Arvioinnin lisäksi osallistujat pääsivät vaikuttamaan seuraavan vuoden toiminnan suunniteluun. Osallistujien ajatusten pohjalta laadittiin kysely, johon myös muut jäsenet pystyivät vastaamaan verkossa. Sekä painopistepäivän että kyselyn tuloksia hyödynnettiin toiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa.

Retki- ja leiritoiminnassa osallistujilta – sekä lapsilta että aikuisilta – kerätään aina palaute.

Palautteen pyytämisessä osallistujilta hyödynnettiin Surveypal-ohjelmaa. Yhdistyksen kotisivuilla on mahdollisuus antaa suoraa palautetta ja esittää toiveita.

Toimintakauden tavoitteeksi asetettiin Sofia-asiakastietojärjestelmän tilalle toinen järjestelmä, joka soveltuu myös kansalaisjärjestötoiminnan dokumentoimiseen. Tällaista ei toimikauden aikana kuitenkaan löydetty.

Toiminnan vaikutuksia arvioinnissa huomioidaan työntekijöiden, vapaaehtoistoimijoiden, osallistujien ja yhteistyökumppanien näkökulmat.

Tietoa kerättiin kaikilta ryhmiltä vuoden aikana toiminnan yhteydessä ja toiminnan arvioinnissa apuna käytettiin RAY:n Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys –lomaketta.

Lapsilisä-projektissa 2010 -2013 hyviksi todettuja arviointimenetelmiä hyödynnettiin toiminnan arvioinnissa. Ryhmähaastattelumenetelmää käytettiin ryhmien toiminnan suunnittelussa sekä palautteen antamisessa.

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

29

Pienperheyhdistys 2014

Toiminnan kehittämiselle asetettujen Kansalaistoiminta –

Moninaisuus voimavaraksi -

vaikuttaminen osana kaikkea

yhteisöllisyyden vahvistami-

yhdistyksen toimintaa

nen kaikessa toiminnassa

Vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet olivat toimikaudella mukana monessa toiminnassa: perhekahviloissa, retkillä ja leireillä käytiin keskustelua eri teemoista ja kannustettiin osallistujia osallistumaan muuhun toimintaan, tiedotettiin mahdollisuuksista. Esimerkiksi koulujen talvilomaviikolla perheet kokoontuivat Vaikuta ja pilki –leirille. Päivien aikana pohdittiin kotipalvelun tilaa, mahdollisuutta ilta- ja yöhoitoihin lapselle ja kannanottoja mm. liikuntaviraston linjauksiin. Mutta samalla myös ulkoiltiin ja rentouduttiin lapset ja vanhemmat yhdessä.

Vertaisohjaajat, vapaaehtoiset ja kokemusasiantuntijat olivat mukana esittelemässä yhdistyksen toimintaa eri tilaisuuksissa toiminnan sekä tapaamisissa päättäjien kanssa.

Vaikuttamista ja osallistumista verkossa mahdollisti monet osallistujien tai vertaisryhmien luomat keskusteluryhmät.

Yhdistyksen Facebook-sivu on ollut väylä yhdistyksen toiminnan tiedottamisesta sekä jäsenille että yhteistyökumppaneille. Yhdistyksellä on Twitter-tili, joka toimii lähinnä yhteydenpitovälineenä muiden järjestöjen kanssa sekä nopeana keinona ottaa kantaa asioihin.

Mummilan Teatteriryhmä Tuulahdus esiintyi useissa vapaaehtoistoiminnan tapahtumissa sekä Pienperheyhdistyksen tapahtumissa ja juhlissa tehden Mummilatoimintaa tunnetuksi. Lähes kaikki Mummilan tapahtumat olivat avoimia kaikille yhdistyksen toiminnassa mukana oleville lapsiperheille.

Yksinkö Hoituu? –videokampanjan suunnitteli ja toteutti kevään ja kesän aikana toimittaja-ohjaaja vapaaehtoistyönä. Hän keräsi perheiden tarinoita ja sattumuksia perhekahviloissa. Viidestä tarinasta kuvattiin lyhytfilmit, jotka ovat olleet verkossa katsottavissa syyskuusta alkaen. Filmien kuvauksessa oli mukana useita perheitä. Videot levisivät sosiaalisessa mediassa ja niiden kautta kotisivulle tuli uusia kävijöitä. Videokampanjan avulla yhdistys halusi tavoittaa niitä yhden vanhemman perheitä, jotka eivät löydä Pienperheyhdistystä tai muita yhden vanhemman perheille vertaistoimintaa järjestäviä tahoja. Kampanja nosti myös yhden vanhemman arkea hankaloittavia asioita ja innosti perheitä toimimaan yhdessä.

Lapsen kaverina toimimisen lisäksi mieskaverit toimivat aktiivisesti toiminnan suunnittelussa, rekrytointitilaisuuksissa Vene- ja GoExpo-messuilla, kokemusasiantuntijoina uusille kurssilaisille sekä olivat mukana esittelemässä toimintaa medialle lehtija televisiojutuissa.

Yhdistyksen hallituksessa oli myös vapaaehtoisten edustajan mieskaveritoiminnassa mukana oleva vapaaehtoinen.

Yhdistyksen vuosikokoukset toteutettiin niin, että ne tarjosivat varsinaisen kokouksen lisäksi toimintaa tai keskusteluja, joissa oli mukana jäsenperheitä, luottamushenkilöitä ja vapaaehtoisia.

Yhdistyksen toiminnassa mukana olevien, yhden vanhemman perheiden, jäsenien, vapaaehtoisten, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden moninaisuus on voimavara, jota hyödynnetään kaikkien eduksi. Vuorovaikutuksellinen toiminta tukee yhteisöllisyyden rakentumista erilaisten toimijoiden välillä.

Tenavatupatoiminta mahdollistaa yhden vanhemman perheen vanhemman osallistumisen kansalaisjärjestötoimintaan. Toimikauden aikana panostettiin erityisesti toiminnan aikaiseen tenavatupapalveluun. Toiminnan aikaista lastenhoitoa järjestettiin tarvittaessa kaiken yhdistyksen toiminnan yhteydessä, kaikissa yhdistyksen toimipisteissä ja myös yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetun toiminnan yhteydessä.

30

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

Pienperheyhdistys 2014

tavoitteiden toteutuminen

Tasa-arvoinen lapsuus lasten tasavertaisten

Eron jälkeinen vanhemmuus lapsen näkökulma hyvän van-

osallistumismahdollisuuksien

hemmuuden perustana

huomioiminen Toimikaudella panostettiin yhdistyksen kokouksen päätöksen mukaisesti erityisesti heikossa taloudellisessa tilanteessa elävien, pienten lasten ja monilapsisten perheiden vertaistoimintaan tarjoamalla perheille mahdollisuutta osallistua toimintaan, retkille ja leireille pienellä osallistumismaksulla. Tämä näkyy asiakastuottojen vähenemisenä, mutta myös vertaistoimintaan osallistuneiden perheiden ja lasten määrän kasvuna.

Erilaisten perheiden osallistumisen mahdollisuutta on tuettu osallistumismaksujen kohtuullistamisella ja esimerkiksi panostamalla toiminnan aikaiseen lastenhoitoon.

Monilapsisen perheen osallistumista helpottaa tieto siitä että leirillä tai retkellä on mahdollisuus saada apua lastenhoitoon ja osallistumismaksu ei kasva mahdottomaksi.

Yhteistyössä potilasjärjestöjen kanssa toteutettiin pitkäaikaissairaiden ja erityistarpeisten lasten yhden vanhemman perheiden vertaistoimintaa. Perheet tapasivat kaksi kertaa vertaistapaamisissa ja heille järjestettiin kaksi leiriä toimintakauden aikana. Vanhemmat ovat jatkaneet keskustelua verkossa suljetussa keskusteluryhmässä. Pitkäaikaissairaiden lasten yhden vanhemman perheiden kokemuksissa korostuu lapsen tarve tavata toisia, joilla on hoitoa vaativa sairaus ja huomata että on muitakin perheitä, joissa on vain yksi vanhempi. Vanhempien vertaistuen tarve liittyy yksin lapsen sairauden hoidosta vastuussa olemiseen ja tarpeeseen jakaa kokemuksia toisten kanssa, jotka ymmärtävät tilanteen.

Vertaistoiminta tarjosi vanhemmille mahdollisuuden tavata muita samassa elämäntilanteessa eläviä vanhempia ja saada vertaistukea arjessa jaksamiseen. Vertaistuki on tärkeää myös lapsille.

Vertaistoiminta antoi perheille sekä aikuisille että lapsille mahdollisuuden tutustumiseen ja ystävystymiseen. Vapaaehtoiset mieskaverit ja kummi-isovanhemmat tuovat lisää aikuisuutta lapsen elämään. Samalla he tukevat vanhemman jaksamista antamalla vanhemmalle hetken omaa aikaa.

Ensimmäinen Taikuri-ryhmä toteutettiin syksyllä. Taikuri-ryhmä on tarkoitettu 7-12 vuotiaille lapsille, joiden vanhemmat ovat eronneet. Ryhmässä keskitytään lasten tunteiden tunnistamiseen, omien ajatusten selkiinnyttämiseen, tunteiden läpikäymiseen, itsetunnon ja omanarvontunnon kehittämiseen ja selkiinnyttämiseen toiminnallisin menetelmin. Lapsille kerrotaan myös, ettei vanhempien ero ole heidän syynsä ja he voivat keskittyä kaikesta huolimatta lapsena olemiseen.

Tapaamispaikka toteuttaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiin. Jo keväällä näytti ilmeiseltä, että tapaamispaikalle myönnetyt avustukset eivät mahdollista tapaamisten järjestämistä kaikille palvelua tarvitseville perheille. Aukioloaikoihin tehtiin pieniä supistuksia ja uusien asiakkaiden ottamista jouduttiin rajoittamaan. Vanhoja asiakasperheitä ei kuitenkaan haluttu jättää palvelun ulkopuolelle, se ei olisi ollut lapsen edun eikä yhdistyksen asettamien toiminnan kehittämisen tavoitteiden mukaista.

Toimenpiteistä huolimatta vuoden aikana toteutuneita tapaamisia oli hieman enemmän ja valvottuja vaihtoja yli kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

31

Pienperheyhdistys 2014

Viestintä

henkilökunta

Tiedotusta yhdistyksen jäsenille ja muille yhden vanhemman perheille on kehitetty toimintakauden aikana. Kotisivulle on luotu jäsentiedotteelle oma sivunsa ja sähköpostitse lähetettävää jäsentiedotetta on yksinkertaistettu, jotta se avautuisi paremmin erilaisilla laitteilla. Kotisivun tapahtumakalenteri on selkeyttänyt tiedotusta. Kotisivulla eri toimintojen kohdalla olevat palautekaavakkeet ovat lisänneet palautteen ja kehittämisideoiden välittämistä jäsenistöltä työntekijöille. Yhdistyksen Facebook-sivu ja Twitter-tili ovat olleet tärkeitä viestinnän välineitä. Kotisivulla olevaan blogiin ovat kirjoittaneet sekä työntekijät että hallituksen jäsenet. Toiminnasta tiedotettiin yhdistyksen kotisivujen lisäksi Punahilkan ja Mieskavereiden kotisivuilla sekä mieskaveritoiminnan valtakunnallisesta toiminnasta tiedottavalla Facebook-sivulla. Työntekijöiden sisäinen viestintä on parantunut yhteisen Outlook-kalenterin käyttöönoton myötä.

Kansalaistoiminnan organisaatiossa ei ole perinteistä hierarkiaa vaan aihealueisiin liittyvät vastuut, jotka menevät monin osin päällekkäin ja limittäin. Kansalaisjärjestölle on tyypillistä vähäinen hierarkia, mikä näkyy myös Pienperheyhdistyksen organisaatiossa. Jäsenistöllä ja vuosikokouksella on suuri päätösvalta. Hallitus toteuttaa vuosikokouksen hyväksymää toimintasuunnitelmaa palkattujen työntekijöiden avulla.

Hallinto Pienperheyhdistyksen sääntömääräiset kokoukset pidettiin 22.3.2014 kokoushotelli Sofiassa ja 25.10.2014 kokoushotelli Rantapuistossa. Hallitus kokoontui vuoden aikana 7 kertaa ja käsitteli 98 pykälää.

Toimikaudella vakinaisessa työsuhteessa oli 11 henkilöä.

Yhteensä 53 henkilölle maksettiin palkkaa tai palkkiota.

Täysiaikaisiksi muutettuna työsuhteiden määrä oli 13.

Tuntipalkkaisista työntekijöistä suurin osa työskentelee Tapaamispaikan ohjaajina ja Tenavatuvan lastenhoitajina.

Yhdistyksen työsuojelutoimikuntaan kuuluivat Juha Turtiainen (työsuojelupäällikkö), Luru Natunen (työsuojeluvaltuutettu), Minna Raitanen (varavaltuutettu), Susanna Vettenranta (varavaltuutettu), Minna Tukeva(luottamusmies) ja Petri Kaverma (varaluottamusmies). Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa.

Ensi- ja turvakotien liiton liittokokouksessa yhdistyksen edustajina olivat Mona Valtonen ja Annika Rönneberg.

Ensi- ja turvakotien liiton liittohallituksen varajäsenenä toimi Kaija Matikainen.

Ursula Oy:n yhtiökokousedustajana oli Kim Drotz. Ursula Oy:n hallituksen jäsenenä toimi Kaija Matikainen ja varajäsenenä Margit Isomäki.

Pienperheyhdistyksen henkilökunta ja tehtävät toimintamuotojen mukaan: Hallinto – Toiminnanjohtaja, taloussihteeri, toimistosihteeri Kansalaistoiminta – kansalaistoiminnan koordinaattorin tehtävänä on vaikuttamistoiminnan, vertaistoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan rakenteiden luominen ja kansalaistoiminnan edistäminen kaikissa työmuodoissa yhdessä muiden työntekijöiden kanssa.

Vertaistoiminta – vertaistoiminnan koordinaattori kouluttaa ja tukee vertaisohjaajia ja aloittaa uusia vertaisryhmiä, toimii ohjaajana ryhmissä ja retkillä. Perhepaikka Punahilkan ohjaajat järjestävät vertaistoimintaa pääasiassa Jakomäessä.

Vapaaehtoistoiminta – mieskaveritoiminnan ja mummilan ohjaajat kouluttavat vapaaehtoisia, tukevat ja ohjaavat heitä, järjestävät toimintaa vapaaehtoisille ja lapsille, joiden kanssa nämä toimivat.

Tapaamispaikkatoiminta – vastaava ohjaaja koordinoi tapaamispaikan osa-aikaisten työntekijöiden toimintaa ja pitää yhteyttä asiakkaisiin.

Pikkukaveria ei jätetä -projekti (2012 – 2015) projektipäällikkö johtaa projektia ja toimii yhteistyössä mieskaveritoiminnan ohjaajan kanssa Kaikilla yhdistyksen työntekijöillä on mahdollisuus myös saada säännöllistä yksilö- tai ryhmätyönohjausta. Työntekijät saivat vuoden aikana 50 liikunta- ja kulttuuriseteliä.

Työterveyshuolto on järjestetty Diacor Terveyspalvelut Oy:n kanssa.

VUONNA 2014 YHDISTYKSEN VERKKOSIVUILLA OLI 33 000 YKSITTÄISTÄ KÄVIJÄÄ, KÄVIJÖIDEN KOKONAISMÄÄRÄ OLI 54 000.

MEDIAOSUMIEN LUKUMÄÄRÄ OLI 121.

FACEBOOK –KÄVIJÄT: 1800 32

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

Pienperheyhdistys 2014

Organisaatiokaavio henkilöittäin ja toimipaikoittain 2014 Jäsenistö

Vuosikokous

Hallitus puheenjohtaja Mona Valtonen Kim Drotz, Anu Haapanen, Virve Holmlund, Sarita Idman, Margit Isomäki, Marjo Myllyniemi, Annika Rönneberg, Satu Saarivuori

Toiminnanjohtaja Juha Turtiainen

Toimisto toimistosihteeri

Perhepaikka Punahilkka

Sari Mäkelä

Järjestötalo Merikehto

taloussihteeri Leena Nordman

Tapaamispaikka vastaava ohjaaja Minna Tukeva

Mummila

ohjaaja

Mieskaverit ©

Mari Kahri

Minna

ohjaaja Mina Iranta

vastaava

Raitanen

Kansalaistoiminta koordinaattori Kaisli Syrjänen

ohjaaja Susanna Vettenranta

33

Pikkukaveria ei jätetä -projekti

ohjaaja

Vertaistoiminta koordinaattori Luru Natunen

projektipäällikkö Petri Kaverma

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

33

Pienperheyhdistys 2012 2014

Talous Yhdistyksen toiminnan kokonaistuotot vuonna 2014 olivat 904 640,50 € ja kokonaiskulut 994 314,59 €. Tilikauden alijäämä oli 89 674,09 €.

Tilikauden suuri alijäämä on syntynyt pääosin yleiskulujen ja henkilöstökulujen kasvusta sekä Tapaamispaikan alijäämästä. Omatoimisten ja varainhankinnan tuottojen osuus kokonaistuotosta nousi vain hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Yhdistyksen omaa varainhankintaa ei kuitenkaan pystytty tehostamaan yleiskulujen kattamisen edellyttämällä tavalla.

RAY:n uusien yleiskulujen kohdentamista ja soveltamista koskevien ohjeiden mukaan hyväksyttävät yleiskulut voivat olla korkeintaan 15 % Ak toiminnon toteutuneista kokonaiskuluista.

Yleishallinnon henkilöstöä yhdistyksessä ovat toiminnanjohtaja, taloussihteeri ja toimistosihteeri.

Yleiskuluja ovat mm. yleishallinnon posti-, puhelin-, internet-, kopio- yms. toimistokulut sekä tilintarkastuslain mukaisen tilintarkastuksen kulut.

Yhdistyksen henkilöstökulut kasvoivat edellisestä vuodesta selvästi vaikka henkilöstön määrä pysyi ennallaan. Kulujen kasvu johtui palkkojen noususta ja sitä kautta henkilöstösivukulujen kasvusta.

Tapaamispaikalle oli jo alkuvuodesta suurempi kysyntä kuin mitä myönnettyjen avustusten turvin voitiin tarjota.

Vuoden aikana tehtiin aukioloaikojen supistuksia ja uusia asiakkaita ei otettu enää syksyllä. Vanhoja asiakasperheitä ei kuitenkaan haluttu jättää palvelun ulkopuolelle, se ei olisi ollut lapsen edun eikä yhdistyksen asettamien toiminnan tavoitteiden mukaista.

Vuonna 2014 yhdistyksen asiakastuotot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Toimikaudella panostettiin yhdistyksen kokouksen päätöksen mukaisesti erityisesti heikossa taloudellisessa tilanteessa elävien, pienten lasten ja monilapsisten perheiden vertaistoimintaan tarjoamalla perheille mahdollisuutta osallistua toimintaan, retkille ja leireille pienellä osallistumismaksulla. Tämä näkyy asiakastuottojen vähenemisenä, mutta myös vertaistoimintaan osallistuneiden perheiden ja lasten määrän kasvuna.

Mieskaverivauhtia ja vaarallisia tilanteita Joroisten teräsmieskilpailujen neppiskisassa. Kansanedustaja Katri Komi kannustaa joukkuettaan.

34

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

34

Pienperheyhdistys 2014

Vuodelle 2014 myönnetyt avustukset

Avustuksen myöntäjä

Avustuskohde

Määrä euroina

Vertais- ja vapaaehtoistoiminta, matalankynnyksen kohtaamispaikat Pikkukaveria ei jätetä -projekti

345 000 230 000

Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveyslautakunta

Järjestöavustus Lapsiperheitä tukeva avopalvelutoiminta

210 000

Ragnar Ekbergin säätiö

Pääkaupunkiseudun Mieskaveritoiminta

40 000

Raha-automaattiyhdistys

AVUSTUKSET YHTEENSÄ

K

825 000

iitämme jäsenperheitämme luottamuksesta ja aktiivisesta toimintaan osallistumisesta.

Lämpimät kiitokset kaikille niille vapaaehtoisille, luottamushenkilöille, työntekijöille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet mukana toteuttamassa Pienperheyhdistyksen perustehtävää.

Suuret kiitokset myös kaikille toimintaamme tukeneille: Raha-automaattiyhdistykselle, Helsingin kaupungille, Ragnar Ekbergin säätiölle, yrityksille, yhteisöille ja yksityisille lahjoittajille.

Pienperheyhdistys ry Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

35

Pienperheyhdistys 2012

36

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

Pienperheyhdistys 2012

PIENPERHEYHDISTYS RY Y-Tunnus 0221230-6

TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Omatoimiset tuotot RAY avustukset Kuntien avustukset Muut avustukset Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut

1.1.-31.12.2014

66 567 210 40

405,26 861,84 000,00 813,96

-687 078,30 -1 760,12 -304 048,76 --------------

Tuotto-/Kulujäämä VARAINHANKINTA Tuotot Kulut

7 190,00 0,00 --------------

Tuotto-/Kulujäämä SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut Tuotto-/Kulujäämä TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)

12 369,44 -1 427,41 --------------

1.1.-31.12.2013

885 081,06

-992 887,18 ---------------107 806,12

7 190,00 ---------------100 616,12

10 942,03 ---------------89 674,09

65 606 210 61

545,93 109,33 000,01 738,21

-653 286,25 -2 346,83 -334 921,36 --------------

10 508,23 -241,05 --------------

12 608,16 -1 480,08 --------------

-89 674,09 ==========

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

943 393,48

-990 554,44 ---------------47 160,96

10 267,18 ---------------36 893,78

11 128,08 ---------------25 765,70 -25 765,70 ==========

37

Pienperheyhdistys 2012

PIENPERHEYHDISTYS RY Y-Tunnus 0221230-6

VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Osakkeet Rahasto-osuudet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset

TASE

TASE

31.12.2014

31.12.2013

5 280,37 --------------

108 259,80 352 729,52 --------------

4 092,50 6 010,68 3 884,93 --------------

Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENS Ä

5 280,37 5 280,37

460 989,32 466 269,69

13 988,11 13 988,11

7 040,49 --------------

108 259,80 352 729,52 --------------

4 430,00 1 881,60 92 443,33 --------------

7 040,49 7 040,49

460 989,32 468 029,81

98 754,93 98 754,93

65 659,02 -------------79 647,13

67 195,07 -------------165 950,00

545 916,82 ========

633 979,81 ========

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ

38

512 986,50 -89 674,09 --------------

5 000,00 15 104,53 8 079,64 94 420,24 --------------

423 312,41

122 604,41 -------------122 604,41

538 752,20 -25 765,70 --------------

0,00 10 268,04 30 223,55 80 501,72 --------------

545 916,82 ========

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

512 986,50

120 993,31 -------------120 993,31 633 979,81 ========

Pienperheyhdistys 2012

Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille

39

VOIMIA VANHEMMILLE, MAHDOLLISUUKSIA LAPSILLE