FORE! Fashion Tour 2022

Teksti MIKKO SUURSALMI Kuvat MIKKO KEMPAS

FORE! FASHION KULLOSSA JA HIRSALASSA

Kaudella 2022 pelattiin tuttuun tapaan neljä FORE! Fashion -kilpailua.

Yrityksille suunnattu FORE! Fashion -kiertue houkutteli jälleen mukaan mittavan määrän golfista myös rennommalla tavalla nauttivia pelaajia. Kisoille ominaista kun on, että mailaa ei puristeta, vaan tarkoituksena on viettää hyvän fiiliksen päivä asiakkaiden tai tuttavien kesken. Ja koska pelimuoto suosii sellaisia joukkueita, joissa on ensikertalaisia, saatiin tänäkin kesänä kymmeniä sellaisia henkilöitä mukaan, jotka eivät olleet koskaan aiemmin pelanneet golfia.

Kesän kolmannen tapahtuman näyttämönä oli Kullo Golf, joka saa tämän kauden jälkeen uuden toimitusjohtajan. Rauno Pusan siirtyessä eläkkeelle ohjat ottaa muun muassa soutusaavutuksistaan tutuksi tullut John ”Jolle” Blässar. Erittäin kuumassa kelissä pelatun kisan tulostaso oli huimaava, ja voittajajoukkueen nettolyöntimäärä modifioidussa Texas scramblessa oli 43 (29 alle parin)

Kauden päätöstapahtuma oli jo monen edellisen vuoden tavoin Hirsala Golfissa. Vaikka elettiin jo melkein syyskuun puoliväliä, helli keli toistasataapäistä osallistujajoukkoa, ja pelaajat pääsivät nauttimaan upeista kenttäolosuhteista. Liki tuulettomassa säässä tunnelmaa loivat ne elementit, joista FORE! Fashion -päivät tunnetaan: riemunkiljahdukset, kannustushuudot, nauru, ja sopivalla voimakkuudella soitettava musiikki.

Krookmedian järjestämän illanvieton jälkeen FORE Fashion -kiertue siirtyi tauolle. Ensi kesänä jatketaan, ja mikäli yrityksesi haluaa olla mukana, ole hyvissä ajoin yhteydessä Jerker Krookiin (jerker.krook@krookmedia.fi).

TAPAHTUMASSA MUKANA

KIRJOITTAJA ON ENTINEN GOLFAMMATTILAINEN, NYKYINEN GOLF PRO JA SIMULAATTORIYRITTÄJÄ

"Omaan valmentajan filosofiaani kuuluu se, että valmentajan tehtävä on tehdä itsestään mahdollisimman tarpeeton."

Säännöllisyys keskiöön

Syksy värjää lehtiä, ja keltainen taivas kuultaa auringon laskiessa horisonttiin. Pelikausi on kääntynyt loppupuolelle, shortsien sijaan pitkiä housuja ja pipoja kaivetaan kaapeista. Mainitsin kevään ensimmäisessä kirjoituksessa, kuinka nautin keväästä, kuinka luonto heräilee henkiin ja koko golfkausi on edessäpäin. Täysin sitä mieltä edelleen, mutta näen myös paljon hyvää nyt alkavissa syyspeleissä. Luonto näyttää parastaan, kun kellastuvat lehdet, viilenevät illat ja usvaiset aamut tekevät esiintuloaan. Tiedän, tykkään luonnosta, ja varmasti se on yksi syy, miksi edelleen viihdyn niin hyvin lajin parissa. Siitä kun ei saa koskaan tarpeekseen.

Onko olemassa oikeanlaista swingiä? Kaikki mikä toimii, on omalla tavallaan oikeanlaista. Vaste tulee aina siitä, tuottaako se sellaisen lopputuloksen mitä olet toivonut. Olen sitä mieltä, että ei ole yhtä ja ainutta oikeaa tapaa tuottaa hyviä lyöntejä. Olemme kaikki yksilöitä, se on syytä huomioida myös opetuksessa. Maailman huipullakaan on vaikea nähdä kahta täysin identtistä swingiä. Voimme nähdä TV:stä kaikenlaisia swingejä, mutta usein niissä ketkä siellä pärjää, heillä osuma-alue on hyvin hallussa. Katsojan näkökulmasta on hienoa nähdä uusia ja erilaisia liikkeitä, koska kuka jaksaisikaan loputtomiin seurata, kun robotti lyö. Biomekaniikan näkökulmasta minulle ensisijaisen tärkeää on, että keho toimii mahdollisimman luonnollisella tavalla, jolla ensisijainen tehtävä on ehkäistä vammat. Hyvänä sivutuotteena saamme mukana taloudellisuutta, toistettavuutta sekä tehokkuutta swingiin.

Olen ollut siinä mielessä onnekas, kun olen nuorena päässyt Peter Hagströmin oppiin. Hänen ehdoton vahvuusalueensa on biomekaniikka. Olen siellä pelivuosien ensimetreillä oppinut perusteet niin hyvin, että ne kantavat hedelmää vielä näin 20-vuotta myöhemminkin. Hän on opettanut minulle lukemattoman määrän asioita golfiin, ja yksi niistä on, kuinka minun kehoni luonnollisesti toimii lyönnissä. Vaikka golfharjoitteluni on jäänyt viimeisten kolmen vuoden aikana todella vähäiselle, pystyn edelleen pelaamaan hyvää kansallistason golfia. Vaikka lyönnissäni on paljon liikkeitä, joista en tykkää, se pääosin toimii, ja tiedän mihin se pallo tulee lähtemään. Ei se ole aina kaunista, mutta tehokasta. Kun kilpailuvuosinani harjoitus- ja toistomäärät olivat suuria, mikään paikka ei koskaan kipeytynyt siitä. Totta kai keho väsyi, mutta mitään varsinaista kipua ei koskaan tullut. Kertoo siitä, että biomekaniikan näkökulmasta asiat olivat hyvällä tolalla, eikä mitään kehoa väärällä tavalla rasittavaa liikettä tullut tehtyä. Tätä tukemassa oli fyysinen harjoittelu, sekä lihashuolto. Kun ikää on tullut, nuo kaksi viimeistä mainitsemaani korostaa merkitystään. Näin huomaamatta sain myös tätä kautta omat kiitokseni välitettyä pitkäaikaiselle valmentajalleni ”Petskulle”, jonka hyvästä työstä nautin edelleen golfkentällä.

Omaan valmentajan filosofiaani kuuluu se, että valmentajan tehtävä on tehdä itsestään mahdollisimman tarpeeton. Tarkoittaa sitä, että mitä paremmin opetat asiat, niin että oppilas omaksuu ne, hän alkaa itse oppimaan myös korjattavat asiat, ja kuinka ne tehdään. Näin ollen valmentajaa tarvitaan koko ajan vähemmän ja vähemmän. Oppilaalla ei myöskään mene peukalo suuhun kentällä yhdestä huonosta lyönnistä, vaan hänellä on vahva tieto siitä, mistä mikäkin johtuu, ja niin kierroksista saadaan taas entistä nautinnollisempia! Tällaisen tilan saavuttaminen vaatii toki vuosien pitkäjänteistä työtä sekä valmentajalta että oppilaalta, mutta se on mahdollista.

Loppuun haluan sanoa, että tämä tarina olkoon esimerkki sille, mikäli mietit ottavasi oppitunteja. Suosittelen keskustelemaan valmentajan kanssa paketista, jossa säännöllisyys olisi keskiössä. Roomaakaan ei rakennettu viikossa, joten yhdellä opetustunnillakaan harvoin saadaan pysyvää muutosta. Pysyvämpi pohja tehdään kaikessa rauhassa, pala palalta rakentaen.

Oikein hyvää syksyä!