Patologit – Aki Janatuinen

Vision tukee Kalastus-lehden ”patologien” työtä monipuolisemman virtavesiympäristön puolesta.

Merkittävien kalojen pyyntiä Longinojalla.

Taimenen elinkierron saloja paljastamassa

Helsingin Longinojalla on käynnistynyt pidempiaikainen seurantatutkimus, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä eteläisten meritaimenkantojemme elinkierrosta ja vaelluskäyttäytymisestä.

Luonnonvarakeskuksen tutkimus käynnistyi viime vuoden lokakuussa, jolloin Longinojasta pyydettiin taimenia merkittäväksi. Paripäiväisen merkintäpyynnin aikana sirutettiin yksilöllisillä PIT-merkeillä yhteensä 488 taimenta.

Merkittyjen yksilöiden keskipituus oli 19 cm. Merkittäväksi valikoitiin poikasia ja vähäisemmässä määrin paikallisia emoja.

Yksilöt jaettiin viiteen eri ryhmään niiden pyyntialueen perusteella. Tätä tietoa hyödynnetään jatkossa havaintojen ryhmittelyssä.

Automaattista seurantaa

Taimenten liikkumista Longinojassa seurataan puron alajuoksulle asennetuilla porteilla. PIT-antennit rekisteröivät havainnon aina sirutetun yksilön uidessa portin läpi. Kahden lähekkäisen portin avulla saadaan selville se, liikkuuko yksilö ala- vai ylävirtaan.

Jokainen havainto tallentuu GSM-verkon kautta automaattisesti Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään tietokantaan.

Havaintoja merkityistä yksilöistä tullaan jatkossa saamaan myös syksyisin tehtävän sähkökalastusseurannan yhteydessä. Tuolloin saaliiksi saatavat yksilöt tarkistetaan lukulaitteella ennen niiden vapauttamista takaisin puroon.

Longinojan taimenilla käytetty merkki on pituudelta noin kaksi senttimetriä.

Keväällä vai myös syksyllä

Tutkimuksen tarkoituksena on seurata taimenten elinkiertoa. Seurannan avulla pyritään saamaan aiempaa tarkempaa tietoa esimerkiksi siitä, milloin vaelluspoikaset lähtevät merivaellukselle ja palaavat takaisin kudulle tai kuinka monta kertaa ne ehtivät kutemaan elämänsä aikana.

Erityisesti merivaelluksen käynnistymisen ajankohta on suuren mielenkiinnon kohteena. Yleinen käsitys on ollut, että meillä taimenen vaelluspoikaset suuntaisivat merelle yksinomaan kevään aikana. Mahdollista syksyllä tapahtuvaa vaellusta ei kuitenkaan ole tähän mennessä tutkittu Suomessa, vaikka muualla Pohjois-Euroopassa ilmiö tunnetaan.

Nyt käynnistyneen seurantatutkimuksen on tarkoitus jatkua vähintään useiden vuosien ajan, jotta se kattaisi taimenten monivuotisen elinkierron. Poikasten merkintää tullaan myös jatkamaan tulevana syksynä.

Mikä on PIT-merkki?

PIT-merkki (Passive Integrated Transponder) koostuu mikrosirusta ja sitä suojaavasta lasisesta kapselista. Merkki ei tarvitse akkua toimiakseen, joten sillä voidaan merkitä paljon pienempiä yksilöitä kuin radiolähettimillä ja se toimii koko kalan eliniän. PIT-merkkien käyttö yleistyi kalantutkimuksessa 1980-luvun puolivälissä. Nykyisin niitä käytetään laajasti eri eläinlajien tutkimuksessa aina kovakuoriaisista norsuihin. Samaa teknologiaa hyödyntävät myös esimerkiksi tavaratalojen varashälyttimet.

Merkintä on aina tiimityöskentelyä.

Merkki laitetaan kalan vatsaonteloon pienen leikkaushaavan kautta. Merkintä ei tutkimusten mukaan haittaa kalaa elämää.

Seurattavissa verkossa

Longinojan merkittyjen taimenten päivittäistä aktiivisuutta pääsee seuraamaan hankkeen kotisivuilla. Seurantapalvelu on toteutettu osana Kalatalouden ympäristöohjelmaa, johon on saatu rahoitusta Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta.