risteilykonseptia

Hangon satamassa testattiin kesällä uutta risteilykonseptia

Teksti: Merja Maansalo Kuvat: Hangon Satama Oy

Hangon satama tunnetaan vilkkaana rahtisatamana. Varsinaisia matkustaja-aluksia on nähty Hangossa viimeksi vuonna 2006 jolloin Superfast Ferries lopetti liikennöinnin Hankoon. Sittemmin siihen liittyvä infra on purettu.

− Tänä vuonna Viking Line ja Eckerö Line osoittivat iloksemme kiinnostusta ja halua järjestää päiväristeilyä aurinkoiseen kesäHankoon. − Lähdimme mukaan avoimin mielin ja se kannatti. Kaikki onnistui hyvin, operatiivinen johtaja Timo Sjösten sanoo.

Uutta varustamoille

Vapaa-ajanmatkustajia Hangon Länsisatamaan toivat Eckerö Linen M/S Finlandia ja Viking Linen M/S Gabriella. Kummallekin varustamolle Hanko oli aivan uusi kohde, eivätkä tämän kokoluokan matkustaja-alukset olleet tehneet sinne aiemmin vastaavia risteilyjä. Koronavapaat risteilyt alkoivat Helsingin satamasta, mistä laivat saapuivat Hankoon joko suoraan tai Tallinnan sataman kautta. Tallinnasta ei otettu matkustajia laivaan. Finlandia teki Hankoon kuusi käyntiä ja Gabriella kaksi. Yksi laiva toi noin tuhat matkustajaa kerralla, joten kokonaismatkustajamäärä oli 7 000−8 000 henkilön välillä.

Laivasta bussiin

Hangon sataman tehtävänä oli huolehtia bussiliikenteen sujumisesta ja matkustajien turvallisuu-

desta satama-alueella. Yhtä laivaa kohden busseja oli enimmillään kymmenen. − Satamassa matkustajat siirtyivät suoraan laivasta varustamojen järjestämiin busseihin, jotka veivät heidät kaupungin keskustan tapahtumiin ja ostoksille. Paluu laivaan tapahtui samalla tavalla eli satama-alueelle ketään ei päästetty kävelemään, Sjösten painottaa.

Toimiva malli

Sjösten kertoo, että risteilyvarustamoilta tulee säännöllisin väliajoin tiedusteluja mahdollisuudesta ottaa vastaan yksittäisiä risteilykäyntejä. − Emme voi suoralta kädeltä vastata myöntävästi, sillä tiedustelut koskevat usein kaukana tulevaisuudessa olevia ajankohtia. Laiturimme ovat kovassa käytössä ja meidän on otettava ensisijaisesti rahtiliikenteen tarpeet huomioon. Hän kuitenkin korostaa, että rahtialusten ja matkustajalaivojen rinnakkaiselo on jatkossakin mahdollista, mikäli se toteutetaan esimerkiksi viimekesäisen mallin mukaisesti. − Oleellista on sopia ennakkoon aikatauluista ja käydä kuviot ennalta läpi. − Olemme jatkossakin kiinnostuneita tämän kaltaisesta yhteistyöstä, Sjösten toteaa.

” Lähdimme mukaan avoimin mielin ja se kannatti ”

Hyötyä Hangolle

Sjösten arvelee, että myös Hangon kaupunki ja paikallinen liike-elämä ottaisivat avosylin risteilijöitä vastaan tulevina kesinä, jos toimintaa päätetään jatkaa. − Tällaisia viestejä korviimme on kantautunut. Myös varustamoissa on oltu kokeiluun ilmeisen tyytyväisiä. Eckerö Lineltä on aiemmin kerrottu julkisuuteen, että Hanko on osoittautunut hyväksi kohdevalinnaksi. Kaupunki ja satama saivat kiitosta nopeasti liikkeelle lähteneestä ja toimivasta yhteistyöstä.

INVESTOINNIT SUOMEN SATAMIIN KASVUSSA

Suomen satamat panostavat vahvasti toimintansa kehittämiseen vuosina 2021–2025. Suunniteltujen investointien kokonaismäärä on kyselyn perusteella yli miljardi euroa, mikä on 17 prosenttia enemmän kuin vuosina 2016–2020 toteutetut investoinnit. Osa satamista on myös ryhtymässä rakentamaan digitaalisia valmiuksia vuosina 2021-2025.

Ajanjaksolle 2021–2025 kohdistuvien investointien ennakoitu kokonaismäärä on 1,026 miljardia euroa. Vuosittain satamat suunnittelevat investoivansa keskimäärin 205 miljoonaa euroa. Satamanpitäjistä 22 ilmoitti tekevänsä myös digitalisaatioon liittyviä investointeja. Kaikki 15 satamaa, jotka ilmoittivat kokonaisinvestoinneiksi yli 10 miljoonaa euroa kaudelle 2021–2025, ilmoittivat myös investoivansa digitalisaatioon tulevan 2–3 vuoden aikana.

Vuosina 2016–2020 Suomen satamiin tehtiin investointeja yhteensä 880 miljoonan euron arvosta eli keskimäärin 176 miljoonaa euroa vuosittain. Investoinneista 93 prosenttia tehtiin rannikolla sijaitseviin yleisiin satamiin. Suurimmat satamayhtiöiden omat investoinnit tehtiin Helsingin, HaminaKotkan, Rauman ja Kokkolan satamissa. "Hienoa, että satamilta löytyy tulevaisuuden uskoa ja ne panostavat tulevaisuuden toimintakykyyn. Elinkelpoiset ja kehittyvät satamat ovat Suomen ulkomaanyhteyksien kannalta kriittisiä. Digitalisaatiohankkeet ovat merkittävä pelinavaus myös älysatamien ja digitalisoituvan laivaliikenteen suuntaan," korostaa Traficomin ylijohtaja Jarkko Saarimäki. Investointiselvityksen on laatinut Turun yliopiston Braheakeskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin teettämänä. Luvut perustuvat satamanpitäjille ja satamaoperointiyrityksille suunnattuun kyselyyn. Vastaavat tiedot on koottu säännöllisesti viiden vuoden välein vuodesta 1980 alkaen. Satamien osalta vastausprosentti oli 85 ja satamaoperaattorien osalta 69.

Entistä kattavammat kansainväliset kuljetuspalvelut tähtäävät alan parhaaseen palveluun

Toimitusjohtaja Matti Urmas kirjoittaa syystervehdyksessään kansainvälisen kuljetusalan näkymistä.

Kulunut puolitoista vuotta on mullistanut monta asiaa arjessa ja työelämässä, mutta kansainvälisten kuljetusten maailmassa perusasiat ovat edelleen samoja kuin aiemminkin: palvelualan yrityksenä huolintayrityksen tärkein voimavara on pätevät ja ammattitaitoiset ihmiset. Asiakaspalvelun lisäksi on vaadittu ja vaaditaan jatkossakin paljon osaamista, kun kansainväliset kuljetukset liikkuvat pitkin Eurooppaa ja suuntaavat myös muihin maihin merirahtina tai lentotuksista ja koronatoimista huolimatta pääosin hyvin ja ilman suuria viivästyksiä.

rahtina, kuten Aasian maihin tai USA:an. Muuttuvat tilanteet ja niihin nopea reagointi sekä asiakkaiden aktiivinen informointi kansainvälisen kuljetuksen statuksesta ovat liikenteenhoitajien ja huolitsijoiden tekemisen ytimessä, ja tästä olemme pitäneet kiinni koko toimintamme ajan. Myös ammattitaitoiset kuljettajamme ansaitsevat huomion, sillä kulunut pandemia-aika on vaatinut heiltä paljon venymistä. Kansainvälinen rahti on kulkenut maanteitä pitkin erilaisista rajoi-

Vuoden alusta tarjonnassa mukana lämpötilasäädellyt kuljetukset

FREJAn palveluvalikoima laajeni alkuvuodesta merkittävästi, kun ostimme kruunupyyläisen kansainvälisiin lämpötilasäädeltyihin kuljetuksiin keskittyneen kuljetusliike TL Transin. Nyt hoidamme ulkolämpötilasta riippumatta

LÄMPÖSÄÄDELLYT KULJETUKSET -25 °C – +25 °C

tasaisen lämpötilan vaativia kuljetuksia ja tietenkin myös kylmä- ja kuumakuljetuksia noin 80 trailerin voimin. Kaluston lisäys oli merkittävä, kun saimme noin 850 trailerimme kapasiteettiin lisäystä myös lämpötilavaihtelulle herkkien tavaroiden kuljettamiseen. Kattava ja nykyaikainen kalustomme on taannut kansainvälisten kuljetusten sujumisen maanteitä pitkin, kun merirahdin sekä lentorahdin tilanne on ollut jo pitkään hyvin vaikea ja ennustettavuudeltaan heikko. Rahdille on aina löytynyt tie määränpäähän – kuljetustavasta riippumatta. Tulevaisuuden ennustaminen on edelleen mahdotonta, sillä pandemia tulee vaikuttamaan vielä pitkään kansainväliseen bisnekseen, vaikka monet maat ovat jo avautuneet ja poistaneet rajoituksia. Suomessakin tilanne on vielä vaikea.

Euroalueen teollisuuden näkymät ovat valoisat

Talouden kehityksen keskeisimpiä ennustusmittareita on ostopäällikköindeksi, joka kertoo yritysten ostopäälliköiden näkemyksiä yritysten kehityksestä. Ainakin euroalueen teollisuuden ostopäällikkö -indeksin osalta näyttää tällä hetkellä hyvältä, kun indeksi on selvästi positiivisessa vireessä. Elokuun 23. päivä julkaistu luku oli 61,5, kun vuosi sitten samaan aikaan oltiin vain hitusen yli 51. Tässä indeksissä ostopäälliköiden myönteiset näkemykset talouden kehityksestä saavat yli 50 arvon ja negatiiviset näkemykset arvon alle 50. Jos indeksi on noin 50 ovat näkymät tasaiset eikä näkyvissä ole kasvua tai taantumista. Kun koronapandemia pysäytti maailman huhtikuussa 2020 oli indeksi vain hieman päälle 30. Viime kuukaudet indeksin arvo on ollut yli 60, mikä kertoo myönteisistä näkymistä. Kansainvälisessä bisneksessä yrityksen kuljetuskumppanilla on suuri merkitys yrityksen toimintaan. Toimivat viennin ja tuonnin kuljetusratkaisut takaavat, että tavara liikkuu varastoon oikea-aikaisesti ja varaston tilanteella on merkittävä vaikutus myös yrityksen asiakaspalveluun. Me FREJAlla otamme vastuun kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten bisnesten sujumisesta vakavasti, ja haluamme jatkossakin olla paras kumppani kansainvälisiin kuljetuksiin – olivatpa kyseessä sitten tuonti- tai vientiasiakkuudet – haluamme jatkossakin olla paras kumppani kuljettamaan asiakkaidemme tavaroita rajojen yli. Asiakkaidemme luottamus meihin kansainvälisten kuljetusten ja huolinnan palveluntarjoajana näkyy myös toimintamme tunnusluvuissa.

Kansainvälisissä kuljetuksissa kumppanuus rakentuu luottamukselle

Olemme olleet jo vuodesta 2011 oikeutettuja Kauppalehden Menestyjät-sertifikaattiin. Olemme myös Suomen vahvimpia yrityksiä. Molemmissa sertifikaateissa talouden tunnusluvut ovat tärkeitä kriteereitä, mutta molemmissa sertifikaateissa on taustalla suurempi asia, että olemme osanneet tarjota asiakkaillemme oikeita ratkaisuja kansainvälisissä kuljetuksissa. FREJAn vakavaraisuus on merkittävä asia, jotta voimme olla kansainvälisten kuljetusten ja huolinnan asiantuntijoillemme hyvä ja pitkäaikainen työnantaja ja samalla se vahvistaa asiakkaidemme luottamusta meihin. Tämänkaltainen luottamus ei synny kuin tekemällä työ hyvin ja asiakkaan arvoisesti. Siksi olen äärimmäisen ylpeä jokaisesta frejalaisesta ja myös yhteistyökumppaneistamme, jotka mahdollistavat tämän luottamuksen rakentamisen ja aina vain uudelleen sen arvoisen toiminnan kansainvälisten kuljetusten maailmassa.