10 minute read
3 Käytännön tekeminen
Turun museokeskuksella on tämän ohjelman laatimishetkellä noin 30 eri sosiaalisen median tiliä.
Lisäksi Twitteristä löytyy Turun museokeskus (@museokeskus) ja WAM Turun kaupungin taidemuseo (@wamturku). Turun museokeskus on lisäksi YouTubessa, Flickrissä (Turun_museokeskus) ja TikTokissa (@turunmuseokeskus).
Eri blogialustoilta löytyy blogeja nimillä Historian museo Turkuun, Kukkuu kokoelmista!, Kuukauden esine, Varsinais-Suomen kulttuuriperintö, Terveisin Luostarinmäki, Turun linnan blogi ja WAMblog. Blogeja tullaan tarkastelemaan tarkemmin Turun kaupungin verkkopalvelu-uudistuksen yhteydessä.
Facebookissa on:
y Apteekkimuseo ja Qwenselin talo (@apteekkimuseo) y Biologinen museo (@biolmuseo) y Brinkkalan galleria (@brinkkalangalleria) y Historian ja tulevaisuuden museo (@historianmuseo) y Kuralan Kylämäki (@KuralanKylamaki) y Luostarinmäki – Klosterbacken (@luostarinmaki) y Turun linna (@turunlinnamuseo) y Turku valokuvissa (@TurkuValokuvissa) y WAM (@wamuseo
Instagramissa on:
y Apteekkimuseo ja Qwenselin talo (@apteekkimuseojaqwenselintalo) y Biologinen museo (@biologinenmuseo) y Eikka Museoduunari (@museoduunari) y Historian ja tulevaisuuden museo (@historian_museo) y Kulttuuriperintö (@kulttuuriperinto) y Kuralan Kylämäki | Bybacke (@kuralankylamaki) y Luostarinmäki Museum Quarter (@luostarinmaki) y Turun linna (@turkucastle) y WAM Turun kaupungin taidemuseo (@wamturku)
Tämän ohjelman laadinnan yhteydessä on tunnistettu tällä hetkellä somesisältöjä tuottavat kokonaisuudet: Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Biologinen museo, Brinkkalan galleria, Historian ja tulevaisuuden museo, kokoelmat, kulttuuriperintö, Kuralan Kylämäki, Luostarinmäki, Turun linna ja WAM. Yhteen sisältökokonaisuuteen kuuluu 1–4 somekanavaa.
Sisältökokonaisuuksien toiminnan tukemiseksi sekä tiedonkulun ja yhteisen ideoinnin alustaksi muodostetaan kullekin kokonaisuudelle sisällöntuotantotiimit. Sisällöntuotantotiimeissä on oltava vähintään yksi vakituisessa työsuhteessa oleva henkilö, joka vastaa omasta kokonaisuudesta ja delegoi tehtäviä ennalta tehdyn suunnitelman pohjalta. Yhden tilin sisällöistä vastaa joukko ihmisiä eri työnkuvilla. Kaikkien ei ole tarkoitus tehdä samoja asioita, vaan tehtävät jaetaan osaamisen ja työnkuvan mukaan. Osassa sisällöntuotantotiimit on jo muodostettu esimerkiksi uuden tilin perustamisen yhteydessä.
Julkaisuja voi suunnitella yhdessä esimerkiksi niin, että kaksi sisältökokonaisuutta tuottaa julkaisuja yhdessä molempia hyödyttäen ja molempien eduksi. Julkaisut tehdään yhdessä ja jaetaan molempien tileillä. Tällaista työtapaa tukemaan hyödynnetään Teamssovellukseen keväällä 2021 perustettua MUSEO Somekanavat -kanavaa, jotta kaikkien sisältösuunnitelmat, julkaisuaikataulut tai kalenterit ovat helposti löydettävissä yhteisestä paikasta.
Somerinki
Kokonaisuutta helpottamaan luodaan Museokeskuksen somerinki, jota vetää viestintä. Rinkiin osallistuu jokaista sisältökokonaisuutta kohti yksi yhteyshenkilö. Someringin toimintaa hyödyntää ja strukturoi MUSEO Somekanavat -tiimi. Someringin toiminta käynnistetään tammi-maaliskuussa 2022.
Someringin tarkoitus on hallita Museokeskuksen tilien sisältökokonaisuuksia, vahvistaa yksiköiden välistä yhteistyötä ja tukea somen tekemistä niissä yksiköissä, joissa on pienemmät resurssit. Jokaiselle tilille luodaan someringin tuella somesisältöjen vuosikello, jossa huomioidaan esimerkiksi vaihtuvien näyttelyiden, erilaisten produktioiden tai kampanjojen ja vuosittain toistuvien merkki- tai vuosipäivien tarpeet.
Produktioiden somesuunnitelmista käy ilmi kokonaisuuden kannalta merkittäviä asioita, kuten visuaalinen ilme, äänensävy ja julkaisutahti. Suunnitelmat tehdään Teamsiin joko Planner-työkalulla tai taulukkomuodossa.
WAMin somesisällöt kytkeytyvät vahvasti esillä oleviin näyttelyihin.
3.2 Sisällöntuotantosuunnitelmat
Jotta somesta saa kaiken hyödyn irti, on toiminnan oltava tehokasta. Tuottavuus somessa tarkoittaa yleisön parasta saavuttamista, yleisön kasvattamista ja tavoitteissa pysymistä.
Näyttelyitä, tapahtumia, projekteja tai kampanjoita varten tehdään omat sisällöntuotantosuunnitelmat osana viestintäsuunnitelmaa. Eri somekanaville voi tarvittaessa tehdä omat suunnitelmat, jos esimerkiksi kohderyhmät eroavat toisistaan. Suunnitelman laatimisen ja toteutumisen seurannan apuna voidaan käyttää Sisällöntuotantosuunnitelma-pohjaa (liite 2), joka löytyy Teamsin MUSEO Somekanavat -tiimistä.
Sisällöntuotantosuunnitelmasta käy ilmi: y Ketkä tekevät somea ja mikä on tehtävänjako y Mikä on somen tekemisen tavoite y Kohderyhmä, eli kenelle somea tehdään y Mitä kanavia käytetään y Mitä ja millaisia aiheita julkaistaan, mitä ei julkaista y Visuaalinen ilme y Äänensävy + kielet ja kieliversioiden äänensävy (tuleeko jokaisen julkaisun olla kahdella kielellä, onko englannin käyttö perusteltua) y Miten aihetunnisteita käytetään y Aikataulu (kuinka usein julkaisuja tulee, onko esimerkiksi storyjen aikataulu eri kuin feedin) y Yhteisömanagerointi (kommentteihin vastaaminen, muiden julkaisuista tykkääminen) y Asiakaspalvelu, esimerkiksi tiedusteluihin vastaaminen y Seuranta (kuinka usein seurataan seurannan kehitystä ja sitä mikä toimi ja mikä ei) y Sisällöntuotantosuunnitelma tarkastelu ja päivittäminen, jos se kattaa useita kuukausia y Lisäksi tapahtumia ja näyttelyitä varten markkinointisuunnitelma (maksetut mainokset ym.)
(ks. Liite 2 (Sisällöntuotantosuunnitelma) sekä luvut 3.3 Sosiaalisen median sisältökonseptit, 3.6 Saavutettavuus ja 3.7 Muistilista julkaisun tekoon tarkempia ohjeita varten.)
3.3 Sosiaalisen median sisältökonseptit
Sosiaalisen median sisällöt ovat tuottavampia, kun ne perustuvat suunnitelmaan. Somen sisällöntuotantosuunnitelmaan kuvaillaan muun muassa, millainen on visuaalinen ilme kanavissa, millaisella äänensävyllä tekstit kirjoitetaan ja mitä julkaisuilla yritetään saavuttaa. Lisäksi voidaan luoda sisältökon-
septeja, joissa määritetään tarkemmin esimerkiksi yksittäisten julkaisusarjojen
tyyli. Sisällöntuotantosuunnitelman ja sisältökonseptien kysymyksiä lähestytään asiakaslähtöisesti: kenelle sisältöjä tehdään ja mitä kohderyhmä haluaa nähdä. Tavoitteellisessa sometuotannossa on yleensä kyse joko markkinoinnista tai asiakaspalvelusta, joten asiakaslähtöisyyttä on hyvä käsitellä niiden kautta. Kokonaisuuksien sisältökonsepteja suunniteltaessa työkaluna käytetään esimerkiksi museoiden asennekärkiä ja visuaalisia ilmeitä, Museokeskuksen visiota ja missiota sekä muista ohjelmista nostettuja kärkiä. Erikseen sovitaan, miten väliaikaiset sisällöt, kuten näyttelyiden sisältökonseptit sopivat somekokonaisuuteen. Näyttelyn, julkaisun tai muun produktion graafista ilmettä käytetään myös somessa.
Kun visuaalinen ilme ja äänensävy on suunniteltu, kiinnitetään seuraavaksi huomiota yleisön kanssa kommunikoimiseen. Äänensävy toistuu myös kommenttikentässä – jos julkaisussa puhutaan kirjakieltä, murretta tai slangia, jatketaan samalla sävyllä kommenteissa.
Yleisön ja yhteisön osallistaminen on osa kommunikointia. Osallistamisella pyydetään yleisöä tai yhteisöä tekemään jotain, kuten jakamaan omia tarinoita, havaintoja, kuvia, tai klikkaamaan annettua linkkiä. Osallistaminen somessa on tärkeää, sillä se ajaa toimintaa tileille ja tukee sisältöjen orgaanista näkyvyyttä: kun tilillä on paljon liikennettä, algoritmi nostaa sitä paremmin esille tykkääjille ja seuraajille.
Yleisöä voidaan osallistaa kannustamalla merkitsemään tili ”tägäämällä” tai jakamaan sisältöjä omassa syötteessään, eli feedissä. Jos julkaisussa on linkki tai pyyntö tehdä jotain, kerro miksi niin tulee tehdä. Jos tekstissä lukee ”kommentoi alle syysmuistosi” – perustele miksi. Jaa ensin itse jotain aiheeseen liittyvää, jotta osallistaminen toimii eikä kehotus tai linkki jää irralliseksi. Myös arvonnat ovat hyvä osallistamisen väline, jotka kuitenkin vaativat tarkkaa suunnitelmaa ja seurantaa.
Tunnistetaan entistä paremmin sellaiset konseptit, joissa Turun museokeskuksen eri tilit voivat kommunikoida keskenään. Tilit voivat
merkitä toisiaan julkaisuihin tai antaa toisilleen haasteita. Esimerkiksi: ”Luostarinmäeltä löytyi tällainen kasvi. @biologinenmuseo mikä tämä on?” Biologinen museo voi vastata kommenttikentässä tai jakaa Luostarinmäen julkaisun omassa feedissään repost-sovelluksella. Blogitekstejä kannattaa jakaa esimerkiksi Facebookissa eri museoiden tileillä linkkeinä ja kuvina.
Esimerkki osallistavasta julkaisutekstistä Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Instagramissa: y ”Millaisia muistoja sinulla on sairastamisesta lapsena? Tägää meidät julkaisuusi, niin jaamme sen storyssamme.”
3.4 Esimerkki työnjaosta
Sisältökokonaisuudet eivät saa jäädä vain yhden henkilön vastuulle. Jatkuvuuden ja suunnitelmallisuuden vuoksi päävastuu on vakituisella työntekijällä yhdessä museon viestinnän kanssa. Jotta kokonaisuus pysyy kasassa ja suunnitelmat toteutuvat, olisi sisältökokonaisuuksia tekevien hyvä kokoontua vähintään kerran kuukaudessa käymään läpi sitä, kuka tekee mitä ja koska. Suunnittelua ja seurantaa voi tehdä esimerkiksi osana muiden työryhmien palavereja (esimerkiksi produktiot tai toimipaikkakokoukset).
Somen tekemisen työnjako voi olla tällainen: 1. Sisällöntuotanto: hlö A + hlö B 2. Julkaiseminen: hlö A + hlö C 3. Yhteisömanagerointi ja asiakaspalvelu: hlö C + hlö D + hlö B 4. Tilin kehityksen seuranta: hlö A + viestintä
Henkilöt A ja C ovat vakituisia työntekijöitä. Henkilö A on mukana someringissä. Esimerkin mukaisessa työnjaossa kaikilla on selkeä rooli, eikä kenenkään työmäärä kasva liian suureksi. Julkaisujen ideointi- ja kuvausvaihe tapahtuu usein selkeimmin produktion tai kausiohjelman sisällöntuotannon yhteydessä ja synergiassa muun sisällöntuotannon kanssa. Somea tekevien henkilöiden ei tarvitse olla kaikkien samasta yksiköstä tai toimipaikasta.
3.5 Tavoitteiden seuraaminen ja mittaaminen
Tilien sisältöjen ja seuraajamäärien kehitystä ja tapahtumia käydään läpi neljännesvuosittain. Viestintä laatii tilannekatsauksen sekä tilastot johtoryhmälle. Tilastoja raportoidaan vuosittain kulttuuri- ja nuorislautakunnalle sekä Museoviraston museotilastoihin.
Museokeskuksella seurattavia mittareita ovat: y julkaisukohtaiset reaktiot ja kommentit y eniten ja vähiten menestyneet julkaisut kausittain y videoiden katseluaika y tilin kokonaisseuraajamäärä ja sen kehitys kausittain
Facebookin ja Instagramin tilastot on helposti löydettävissä Facebook Businessin avulla. Twitterin tilastot löytyvät Analytics-palvelusta ja blogien kunkin blogialustan avulla. Tilastoja tarkastellessa on hyvä kiinnittää huomiota tykkäys- ja seuraajamäärien lisäksi kommenttien ja jakojen määriin sekä seuraajien demografiaan. Nämä antavat selkeämmän kuvan siitä, millaista kehitystä on tapahtunut. Jos tilastoissa esimerkiksi näkyy erikoisen suuria tai pieniä tykkäysmääriä, on syytä selvittää mihin julkaisuun ne liittyvät, mitä julkaisun yhteydessä on tehty oikein ja mitä voisi parantaa.
3.6 Maksettu mainonta ja vaikuttajayhteistyöt
Maksettua mainontaa käytetään osana esimerkiksi tapahtumien ja näyttelyiden markkinointiviestintää. Pääasiassa mainonnasta vastaa viestintä, mutta suunnittelu ja tuottaminen tehdään yhteistyönä esimerkiksi näyttelyn suunnittelijoiden tai tapahtumatuottajien kanssa. Somessa maksetut mainokset toimivat usein tavallisten julkaisujen tapaan, ja niihin liittyen huolehditaan myös yhteisömanageroinnista. Somemainonta poikkeaa kadunvarsi- tai mediamainonnasta siinä, että perinteiset ”mainosmaiset” mainokset harvemmin pärjäävät somessa yhtä hyvin.
Käyttäjät ovat erittäin tietoisia siitä, että heille markkinoidaan jatkuvasti jotain, joten markkinointimateriaalin on hyvä ottaa tämä huomioon. Tämän hetken (2021) trendien mukaan kevyt, informatiivinen sisältö on lähestyttävämpää kuin aktiivisesti myyvä. Maksettujen mainosten onnistumista seurataan erilaisilla parametreilla: Yksittäisen mainoksen toimivuutta mitataan muun muassa linkkien klikkauksilla tai nettisivukäynneillä, joista on mahdollista saada tilastot mainoksen julkaisualustan kautta.
Somelle ominainen markkinointikeino on vaikuttajayhteistyöt. Tällöin vaikuttajalle (influencer) maksetaan tuotteen, tapahtuman tai palvelun esittelystä ja suosittelemisesta omalla kanavallaan. Vaikuttajamarkkinoinnissa jokainen julkaisu hinnoitellaan erikseen. Vaikuttajien hinnat saattavat erota toisistaan. Yleensä mitä suurempi yleisö vaikuttajalla on, sitä hintavampaa tämän tarjoama palvelu on. Mikäli vaikuttajayhteistyötä halutaan suunnitella osaksi viestintää, tulee tästä keskustella viestintäsuunnitelmaa laatiessa.
3.7 Saavutettavuus
Saavutettavuudella tarkoitetaan, että verkkosivut ja mobiilisovellukset sekä niiden sisällöt ovat sellaisia, että kaikki voivat niitä käyttää ja ymmärtää mitä niissä sanotaan. Tekstien ja kuvien tulee olla muun muassa luettavissa heikkonäköisiä avustavalla lukulaitteella.
Käytännössä huhtikuussa 2019 voimaan astunut saavutettavuusdirektiivi (vm.fi/saavutettavuusdirektiivi) velvoittaa julkisia toimijoita lisäämään kuviinsa tekstivastineen, eli niin sanotun alt-tekstin, huolehtimaan kuvien ja tekstien riittävistä kontrasteista, tekstittämään videot, joissa on puhetta sekä käyttämään selkeää ja luettavaa kieltä julkaisuissaan, mukaan lukien aihetunnisteet. Turun kaupungin henkilöstölle luodut ohjeet saavutettavuudesta löytyvät osoitteesta: tyo.turku.fi/ohjeet/tieto-
hallinto/Sivut/Saavutettavuus.aspx
Näin teet saavutettavan somejulkaisun: y Hyödynnä kaupungin graafista ohjeistoa, esimerkiksi siinä määriteltyjen värien kontrastit ovat valmiiksi saavutettavia. y Lisää kuviisi alt-teksti. Sen saa lisättyä esim. Facebook Businessissa julkaisua tehdessä (Facebook ja Instagram) tai sitä voi muokata julkaisun jälkeen alustan muokkaa julkaisua-osiossa. Twitterissä tekstin voi lisätä kuvan julkaisuvaiheessa. Alt-tekstin tulee olla lyhyt ja kuvaava: jos kuvassa on lapsi, joka syö punaista omenaa, tekstiksi sopii ”lapsi syö punaista omenaa”.
Tiedostonimeä ei saa jättää alt-tekstiksi. y Muista, että teksti kuvassa ei avaudu kaikille käyttäjille. Tärkeä informaatio pitää kirjata auki julkaisun tekstissä tai alt-tekstissä. y Kirjoita julkaisun aihetunnisteet niin, että jokainen uusi sana alkaa isolla alkukirjaimella. Esim. #KuralaBybacke, #ApteekkimuseoJaQwenselinTalo. Näin lukuohjelmat lukevat tunnisteet oikein. Mikäli haluat käyttää jotain erittäin suosittua aihetunnistetta julkaisussasi (esim. #instadog) eikä se ole saavutettava, on käytön oltava perusteltua. Tunnisteet, joissa ei ole isoja alkukirjaimia eivät ole sama tunniste kuin sellainen, jossa on isot alkukirjaimet (vrt. #turunlinna <> #TurunLinna). y Älä korvaa sanoja emojeilla, hymiöillä tai muilla kuvakkeilla. Niitä voi kuitenkin edelleen käyttää lauseiden väleissä. Esimerkiksi eri kieliversioiden alkuun voi laittaa kuvakkeeksi kieltä kuvastavan lipun. y Muokkaa julkaisun teksti luettavaksi. Lisää kieliversioiden väliin joko tyhjä rivi tai jokin välimerkki tai kuvake omalla rivillään. Jos teksti on pitkä, lisää julkaisun alkuun tieto mitä kieliversioita tekstistä löytyy (yksinkertaisimmillaan esimerkiksi [FI/SV] tai [Svenska nedan]). Kieliversiot eivät kuulu kommenttikenttään, mikä myös helpottaa julkaisujen ajastamisen. y Käsikirjoita video niin, että se toimii myös ilman ääntä. Video tulee tekstittää.
Taustamusiikkia ei ole välttämätöntä indikoida tekstityksellä. Pyri siihen, että tekstitys lisätään vasta kun video viedään julkaisualustalle – tämä helpottaa kieliversioiden lisäämisen videoon. Sekä YouTubessa että Facebookissa löytyy helppokäyttöiset tekstitystyökalut, joilla voi joko lisätä tekstit srt-tiedostoina tai kirjoittaa ne suoraan videoon.
3.8 Mistä löydän kanavakohtaiset ajankohtaiset ohjeet julkaisun tekemiseen?
Lista linkkejä julkaisuohjeisiin (lokakuu 2021):
Facebook:
(suomeksi)
www.facebook.com/business/help/9428276 62903020?id=916550222172854
Miten muokkaan kuvan vaihtoehtoista tekstiä Facebookissa? | Ohje- ja tukikeskus: Facebook
Instagram:
Instagramiin voi julkaista Facebook Businessin kautta, jos tili on yhdistetty Facebookiin: (englanniksi)
www.facebook.com/business/help/2054283 87437406?id=3349108371785391
Twitter:
(englanniksi) twiittien ajastaminen:
business.twitter.com/en/help/campaign-editing-and-optimization/scheduled-tweets.html
Alt-tekstit:
help.twitter.com/en/using-twitter/ picture-descriptions
YouTube:
(suomeksi) videoiden lataaminen:
support.google.com/youtube/ answer/57407?hl=fi&co=GENIE. Platform%3DDesktop
videoiden ajastaminen:
support.google.com/youtube/ answer/1270709?hl=fi
livestriimaus:
www.youtube.com/intl/ALL_fi/ howyoutubeworks/product-features/live/
TikTok:
(englanniksi) yleinen ohjekeskus:
support.tiktok.com/en
Videoiden tekeminen:
support.tiktok.com/en/using-tiktok/ creating-videos
3.9 Muistilista julkaisun tekoon
Kun suunnittelet julkaisua, muista: y Kohderyhmä y Tilin visuaalinen ilme y Tilin äänensävy y Aikataulu, jolla julkaisu ilmestyy y Julkaisun formaatti: y kuvissa neliö kuvasuhteella 1:1 tai 4:5 y tai vaakakuva kuvasuhteella 1,91:1 y storyissä kuvasuhde 9:16 y jos videota ei ole tarpeen ladata YouTubeen, on mobiiliystävällisempää kuvata se pystyvideona. Neliön muotoinen (1:1 tai 4:5) video soveltuu hyvin Instagramin feediin. y Millä kielillä julkaistaan? Kieliversioiden on mahduttava julkaisuun, niitä ei kirjoiteta kommenttikenttään. y Aihetunnisteet (Facebookissa ei tarvitse käyttää, Instagramissa julkaisuihin merkitään vähintään museon nimi suomeksi ja ruotsiksi, sekä #Turku ja/tai #Åbo. Lisäksi saa laittaa enintään 5 julkaisuun liittyvää tunnistetta. Twitterissä ja TikTokissa tunnisteiden määrä vaikuttaa käytettyjen merkkien kokonaismäärään. y Puhe pitää aina tekstittää videoissa. Älä polta tekstitystä videoon, vaan lisää tekstityksien eri kieliversiot vasta somealustan työkalulla. Tämä helpottaa kieliversioiden tekemisen, sekä kielienvalinnan loppukäyttäjälle. Huomioi tekstitykset, kun muu tieto (esimerkiksi haastateltavan nimi) lisätään grafiikkana videoon.
