Kväänin kursihäfti Kurshefte i kvensk
Kväänin kursihäfti Kurshefte i kvensk
© Kainun institutti - Kvensk institutt 2022 Kuvat/Bilder: Adobe Stock, Rawpixel
Äänet ja pukstaavit // Lyd og bokstaver
Bokstavene i kvensk er nesten samme som i norsk, men det fins noen avvik i uttalelse.
Kväänin pukstaavit // Kvenske bokstaver
đ uttales som i the, think på engelsk š uttales som sj i sjakk k uttales mellom norsk k og g, som i ordene kvensk og skap (kv kvääni, kaappi) p uttales mellom norsk p og b, som i ordene spill og spark (kv. peli, sparkki) t uttales mellom norsk t og d, som i ordene stang og stol (kv. tanko, tooli)w
o uttales som norsk å i ordet norsk (kv. norja) u uttales som norsk o i ordene mor og stol (kv. muori, tooli) y uttales som norsk u i ordene sur og dun (kv. syyry, tyyny) ä uttales som norsk æi ordene pære og vær (kv. päärä, sää) ö uttales som norsk ø i ordene løk og søt (kv. löökki, söötti)
Vokaalikombinasuunit (diftongit) //
Vokalkombinasjoner (diftonger)
Vokalkombinasjoner, eller diftonger, fins i første stavelse i kvensk, og de uttales som en enhet innenfor en stavelse. For eksempel:
oi koira (hund) ai laina (lån) ou koulu (skole) au naula (nagle), sauna (badstue)
4
a, b, c, d, (d), e, f, g, h, i, j, k, l, m, n, o, p, q, r, s, (š), t, u, v, w, x, y, z, ä, ö, å
Tervetellä // Å hilse
Aamuu! Hyvvää aamuu!
Päivää! Hyvvää päivää! Ilttaa! Hyvvää ilttaa! Hyvvää yötä! Hyvästi! Näjemä! Näkemiin!
Kuka sie olet? Mie olen Mari. Kuka hän oon? Hän oon Karin.
Kunka se mennee? Hyvin. Se mennee hyvin. Huonosti. Se mennee huonosti. Kyllä se mennee. Kiitos! Kiitoksii! Ole hyvä! Olkkaa hyvät! Hyvvää jouluu! Hyvvää uutta vuotta! Hyvvää päässiistä ~ pääsiäistä! Onnee päiväle! Hyvvää pyhhää!
God morgen! God dag! God kveld! God natt! Adjø! Vi sees! På gjensyn! Hvem er du? Jeg er Mari. Hvem er hen? Hen (hon) er Karin. Hvordan går det? Bra.
Det går bra. Dårlig. Det går dårlig. Jo, det går. Takk! Mange takk!
Vær så god! (til én person) Vær så god! (til flere enn én person) God jul! Godt nytt år! God påske! Gratulerer med dagen! God helg!
5
Lukusanat // Tallord
1 yksi 2 kaksi 3 kolme 4 nelje ~ neljä 5 viisi 6 kuusi 7 seittemen ~ seittemän 8 kaheksen ~ kaheksan 9 yheksen ~ yheksän 10 kymmenen 11 yksi+toista 12 kaksi+toista 13 kolme+toista 14 nelje ~ neljä+toista 15 viisi+toista 16 kuusi+toista 17 seittemen ~ seittemän+toista 18 kaheksen ~ kaheksan+toista 19 yheksen ~ yheksän+toista 20 kaksi+kymmentä 21 kaksi+kymmentä yksi 28 kaksi+kymmentä kaheksen ~ kaheksan 30 kolme+kymmentä 42 nelje+kymmentä kaksi 70 seittemen ~ seittemän+kymmentä 100 sata 500 viisi sattaa 1000 tuhat 6000 kuusi tuhatta 10 000 kymmenen tuhatta 100 000 sata tuhatta 1 000 000 miljuuna
6
Kellonaijat // Klokkeslett
Paljonko kello oon? Hva er klokken? Kello oon… Klokken er… puoli halv kvartin (kvartti) en kvarter yli over vaila på
Kello oon seittemen/ seittemän. Kello oon yksi. Kello oon puoli kolme.
kaksi viisi vaila yksitoista viisi yli yksitoista kvartin vaila viisi puoli kymmenen kymmenen vaila kolme kymmenen yli kolme
kvartin yli nelje/ neljä kymmenen vaila puoli kuusi kymmenen yli puoli kuusi
7
vihrinen grønn sininen blå harmaaja grå keltainen gul punainen rød musta svart oransi oransje roosa rosa lilla lilla pruuni brun valkkee hvit
8
Färit // Farger
Aika // Tid
maanantai mandag tiistai tirsdag keskiviikko onsdag tuorestai torsdag perjantai fredag lauvantai lørdag sunnuntai søndag
maanantaina på mandag tiistaina på tirsdag keskiviikkona på onsdag tuorestaina på torsdag perjantaina på fredag lauvantaina på lørdag sunnuntaina på søndag
päivä dag ilta kveld yö natt viikko uke pyhä helg, viikonloppu kuukausi måned vuosi år toissapäivänä i forgårs eilen i går tääpänä i dag huomena i morgen ylihuomena i overmorgen
Mikä päivä tääpänä oon? Hvilken dag er det i dag? Tääpänä oon... I dag er det...
Milloin met kohattelema? Hvilken dag møtes vi? Aamula. Om morgenen. Päivälä. Om dagen. Iltapäivälä. Om ettermiddagen. Illala. Om kvelden. Yölä. Om natten.
9
Vuoenaijat // Årstidene
kevät vår kesä sommer syksy høst talvi vinter kevväälä om våren kesälä om sommeren syksylä om høsten talvela om vinteren
Kuukauet // Månedene
1 januaarikuu januar 2 fepruaarikuu februar 3 marsikuu mars 4 aprillikuu april 5 maikuu mai 6 juunikuu juni 7 juulikuu juli 8 aukustikuu august 9 septemperikuu september 19 oktooperikuu oktober
novemperikuu november 12 desemperikuu desember
10
11
Tärkkeimät pyhäpäivät //
De viktigste helligdagene
joulu jul uuen vuoen aatto nyttårsaften uusivuosi nyttår päässiinen/pääsiäinen påske palmusunnuntai palmesøndag kiirastuorestai skjærtorsdag pitkäperjantai langfredag ensimäinen päässiispäivä 1. påskedag toinen päässiispäivä 2. påskedag seittemästoista maikuuta 17. mai perustuslainpäivä grunnlovsdag Kristuksen taivhaasheen astumisen päivä Kristi himmelsefartsdagen helluntait pinse ensimäinen helluntaipäivä 1. pinsedag toinen helluntaipäivä 2. pinsedag johanes sankthansaften johaneksenaatto sankthansaften johaneksenpäivä sankthansdagen
11
Jos olet iloinen Kvensk tekst: Mari Keränen
Jos olet iloinen niin kässii klaputa.
Jos olet iloinen niin kässii klaputa.
Jos olet iloinen sen saatat muile ihmisille näyttäät.
Jos olet iloinen niin kässii klaputa.
Jos olet iloinen niin jalkkoi tömistä.
Jos olet iloinen niin jalkkoi tömistä.
Jos olet iloinen sen saatat muile ihmisille näyttäät.
Jos olet iloinen niin jalkkoi tömistä.
Jos olet iloinen niin silmää vinkkaa näin.
Jos olet iloinen niin silmää vinkkaa näin.
Jos olet iloinen sen saatat muile ihmisille näyttäät.
Jos olet iloinen niin silmää vinkkaa näin.
Jos olet iloinen niin sormil´ knipsaa näin.
Jos olet iloinen niin sormil´ knipsaa näin.
Jos olet iloinen sen saatat muile ihmisille näyttäät.
Jos olet iloinen niin sormil´ knipsaa näin.
Er du veldig glad og vet det Norsk tekst: Ukjent
Er du veldig glad og vet det, ja så klapp.
Er du veldig glad og vet det, ja så klapp.
Er du veldig glad og vet det, så la alle mennesker se det. Er du veldig glad og vet det, ja så klapp.
Er du veldig glad og vet det, ja så tramp. Er du veldig glad og vet det, ja så tramp. Er du veldig glad og vet det, så la alle mennesker se det. Er du veldig glad og vet det, ja så tramp.
Er du veldig glad og vet det, ja så vink.
Er du veldig glad og vet det, ja så vink.
Er du veldig glad og vet det, så la alle mennesker se det. Er du veldig glad og vet det, ja så vink.
Er du veldig glad og vet det, ja så knips.
Er du veldig glad og vet det, ja så knips.
Er du veldig glad og vet det, så la alle mennesker se det. Er du veldig glad og vet det, ja så knips.
12
Missä voi?
–Hiiri söi. Missä hiiri? –Aitan alla. Missä aitta? -Vieris jokheen. Missä joki? –Härkä joi. Missä härkä? –Tauti tappoi. Missä tauti? –Taivhaassa.
Hvor er smøret?
–Musa spiste det. Hvor er musa? –Under stabburet. Hvor er stabburet?
–Trillet i elva. Hvor er elva?
–Oksen drakk den. Hvor er oksen?
–En sykdom drepte den. Hvor er sykdommen? –I himmelen.
Ordtak fra Lakselv. I boken: Hiiri Hiukkahamphaan suolapalat ja vähä mitäki muuta (2019) av Agnes Eriksen. Oversettelse til norsk: Agnes Eriksen
Hevonen oon hest, pappi oon prest, suola oon salt ja kaikki oon alt.
Ordtak fra Porsanger. I boken: Hiiri Hiukkahamphaan suolapalat ja vähä mitäki muuta (2019) av Agnes Eriksen.
13