Riitta Laakso, Susanna Helavirta Lapin AMK & Sari Halttunen Lapin AMK
Johdanto OPPIKIRJAN TARPEESTA JA NÄKÖKULMASTA Lasten ja nuorten rajoittaminen, käyttäytymisen kontrollointi ja puuttuminen lasten ei-toivottuun käyttäytymiseen ovat koko laitostyön historian ajan olleet osa lastensuojelun laitostyöntekijöiden ammatillista työtä (ks. esim. Hoikkala 2020). Laitoksen työntekijöiden tehtävänä on huolehtia lasten ja nuorten arkisesta huolenpidosta, kasvatuksesta ja hoidosta mutta myös suojata lapsia ja nuoria niin, etteivät he omalla käytöksellään aiheuta vaaraa itselleen tai muille. Lastensuojelun laitostyössä voidaan joutua tilanteisiin, jossa lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan lapsen rajoittamista ja suojaamista joko häneltä itseltään tai toisten vahingoittamiselta. Kun lapsi tai nuori käyttäytyy aggressiivisesti ja vahingoittamistarkoituksessa, kun lapsen tai nuoren toimintaa ohjaa päihderiippuvuus tai kun lapsi tai nuori pyrkii fyysisesti vahingoittamaan itseään, on työntekijöiden puututtava tilanteeseen – viime sijassa rajoitustoimenpiteitä käyttämällä. Lainsäädännön tasolla on tunnistettu ja tunnustettu tämä sijaishuollossa tehtävän työn erityisyys sikäli, että lastensuojelulaissa määritellään rajoitustoimenpiteistä ja niiden käytön edellytyksistä. Rajoitustoimenpiteet voidaan täten ymmärtää ammattilaisille annettuina työvälineinä, lainsäädännön määritteleminä toimina, joilla voidaan puuttua sijaishuollossa kohdattaviin vaativiin tilanteisiin. Ne eivät ole kuitenkaan mitä tahansa työvälineitä, sillä niillä puututaan merkittävällä tavalla lasten, nuorten ja vanhempien perus- ja ihmisoikeuksiin. Rajoitustoimenpiteisiin liittyy vahva lainsäädännöllisen ymmärryksen vaade: tietoisuus siitä, missä tilanteissa ja millä edellytyksillä rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää. Tätä näkökulmaa on avattu useissa vastailmestyneissä oikeustieteilijöiden julkaisuissa (esim. Saastamoinen & Saraste 2020, Räty 2019). Yhteiskuntatieteellisen tutkimustiedon, käytännön toimijoiden kokemusten ja eduskunnan oikeusasiamiehen tarkastushavaintojen ja -ratkaisujen perusteella voidaan tunnistaa, että oikeudellisen ymmärryksen ja ajattelun rinnalla tarvitaan myös rajoitustoimenpiteiden ammatillisiin käytäntöihin, arkeen ja kokemuksiin liittyvää ymmärrystä. Tätä tarvetta oppikirjalla pyritään täyttämään. Oppikirjan kantavana lähtökohtana on rajoitustoimenpiteiden moninäkökulmainen tarkastelu. Teoksen tavoitteena on valottaa rajoitustoimenpiteisiin liittyvien oikeudellisten lähtökohtaymmärrysten rinnalla myös kokemusten ja käytäntöjen moni naisuutta. Moninaisuus tarkoittaa tässä yhteydessä eri toimijoiden näkemysten esille
Johdanto • 7
