TIETOCAFE 3 - MONITOIMIJAISET VERKOSTOT JA ASIAKASLÄHTÖISYYS

Pilottikoulutuksen TietoCafe 3 iltapäivän toteutuksessa käsiteltiin Monitoimijuus ja asiakaslähtöisyys -teemaa. Sosiaali- ja terveysalan uudistumisen keskiössä on asiakaslähtöinen toiminta, jossa palvelutarpeen määrittely perustuu asiakkaan tilanteeseen, toimintaympäristöön ja mahdollisuuksiin. Muutos tarkoittaa asiakkaan palvelutarpeiden mukaisen asiantuntijaverkoston luomista, jossa eri sektorien asiantuntijat tekevät työtä monitoimijuuden periaatteilla. Tämä haastaa perinteistä sektorikohtaista toimintaa sekä tietojärjestelmien yhteensovittamista, tietoturvaa ja tietosuojalakeja. (Mäntymäki 2020).

TietoCafen alussa terveydenhuollon erityisasiantuntija Tuula Mäntymäki piti luennon sote-alalla lisääntyvästä monialaisesta yhteistyöstä. Nykyihmisten monimutkaistuvat ongelmat edellyttävät asioiden tarkastelua yhä useammasta asiantuntijanäkökulmasta ja jaettua asiantuntijuutta. Monet lait ohjaavat viranomaistoimijoita tai vastaavia monialaiseen ja asiakkaan osallisuutta tukevaan ja toteuttavaan yhteistyöhön. Toimijaverkosto kootaan asiakkaan ympärille hänen tarpeidensa mukaisesti. Verkoston tehtävä on vahvistaa asiakkaan osallistumista itseään koskevaan päätöksentekoon. Aitoon tilanteeseen ja todennettuun tietoon perustuen asiakasta perehdytetään ongelmiaan koskeviin ratkaisuihin ja valintojen mahdollisiin vaikutuksiin. (Mäntymäki 24.2.2021)

Monitoimijuus ja asiakaslähtöisyys -toimintamallin tarve imenee helposti tarkastelemalla eri ryhmien nykytilaa. Esimerkiksi Yle-uutisten (Happo 2018) mukaan ihmisten toimeentulovaikeudet, mielenterveysongelmat ja perheiden syrjäytyminen tuottavat yhä kasvavaa tarvetta eri asiantuntijoiden puheille pääsyyn. Yksinhuoltajavanhemmat jäävät liian yksin kasvatustehtävässään. Neuvolajärjestelmä ei puutu perheiden vuorovaikutuksen ongelmiin. Aikuiset ovat kiireisiä ja stressaantuneempia kuin ennen. Pienet turvalliset yhteisöt ovat lähes hävinneet. Pieniä lapsia kuormitetaan suurilla päivähoitoryhmillä, joissa hoitajat vaihtuvat myötäänsä. Alakoulussa vaaditaan taitoja, joita lapsella ei vielä ole. Omaehtoinen ja ryhmätaitoja vaativa opetus vaikeuttavat jo valmiiksi ongelmissa olevien selviytymistä.

TietoCafeseen osallistuneet sote-alan asiantuntijat käsittelivät pienryhmissä monitoimijuuden toteuttamisen mahdollisuuksia käytännön työssä. Pienryhmäkeskusteluissa pidettiin tärkeänä asiakkaan ja hänen perheensä aktiivista osallistumista palvelutarpeidensa mukaiseen suunnitteluun ja toetutukseen. Asiakkaalla tuli olla nimetty

yhteyshenkilö. Yhtä tärkeänä pidettiin eri viranomaissektoreita edustavien henkilöiden yhteistyötä, saumattomia toimintatapoja ja vuorovaikutusta. Tämä vaati suunnitelmallisuutta ja johtamista. Monitoimijuuden nähtiin perustuvan tietoon, jonka mahdollistumisen nähtiin edellyttävän keskenään keskustelevia tietoverkkoja. Osallistujat näkivät tietoverkkojen ja digitaalisten välineiden käytön osaamista tarvittavan myös tulevaisuuden palveluissa, jotka toteutuivat yhä useammin verkon välityksellä. Myös asiakkaiden vaihtelevat taidot ja mahdollisuudet käyttää verkkoa tuli ottaa huomioon. Esimerkiksi asiakkaiden vaikeudet verkkoviestinnässä nähtiin rajoittavan palvelutarjontaa.

TietoCafen tuloksena voidaan todeta, että monitoimijuus muodostaa tällä hetkellä vielä löyhäsidonnaisen toimintamallin, jossa jokainen osallistuja toimii omaehtoisesti, oman organisaationsa ja sitä koskevien säädösten ja reunaehtojen rajapinnassa. Silti meneillään oleva digitaalinen murros, tietointensiivisyyden lisääntyminen sekä dialogisuuden vahvistuminen ammattilaisten kesken myötävaikuttavat vahvasti verkostomaisen monitoimijuuden kehittymiseen (kuva 14).

Kuva 14. Asiakaslähtöisen monitoimijuuden toimintaa ohjaavat tekijät