Kohtaaminen ja vuorovaikutus

Yhteisöllinen, ryhmässä tapahtuva luontoperustainen toiminta mahdollistaa ja tukee tätä ihmisenä kasvun prosessia.

Kohtaaminen ja vuorovaikutus

Työskentely asiakkaan kanssa alkaa kohtaamisesta. Kohtaamisen elementit syntyvät vuorovaikutuksessa asiakkaan ja työntekijän välillä. Meille kaikille on tärkeää aito kohdatuksi tulemisen kokemus. Luonto antaa omilla elementeillään meille hyvät puitteet rauhalliselle ja kiireettömälle läsnäololle. Luonnossa itsessään on levollista ja rauhallista olemisen tilaa, jossa meidän kaikkien olisi hyvä oppia pysähtymään ja hengähtämään. Luonnossa voidaan ”kuulla” eri tavalla omat ajatukset, päästää hetkeksi irti mieltä vaivaavista asioista ja arjen kiireistä. Luonnossa pysähtymisen ja itselleen ajan antamisen myötä mieltä vaivaavat asiat voivat selkiytyä ja alkaa nähdä asioiden valoisamman puolen. Luontoperustainen toiminta antaa hyvät puitteet kohtaamiselle. Asiakas voi saada tunteen siitä, että työntekijä on juuri häntä varten; välillä ei ole esimerkiksi tietokoneen näyttöä, kuten niin on usein toimistokohtaamisissa. Kun asiakkaalle tarjoutuu mahdollisuus toteuttaa itseään esimerkiksi toiminnallisin menetelmin luontoympäristössä, voi hän olla enemmän läsnä itselleen ja sitä kautta myös muille. Näin asiakas on mahdollista nähdä juuri niiden tunteiden ja tarpeiden kanssa, jotka ovat siinä hetkessä läsnä.

Vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa voi kuulua kuuntelemista, kysymistä, selvittämistä, ilmeillä ja eleillä viestimistä ja yhteistä ihmettelyä. Vuorovaikutuksellisessa tukemisessa on tilaa myös hiljaisuudelle, tekemiselle ja toimimiselle sekä asiakkaan tunteille ja ajatuksille. Vaikeiden asioiden rinnalle voi löytää itsestään ja omasta elämästään monia arvokkaita lähteitä, jotka tuovat elämään merkityksellisyyden kokemuksia. Luonto- ja eläinavusteisuus sopii erityisesti niihin tilanteisiin, joissa kommunikaatio ja luottamuksellinen vuorovaikutus ovat haasteellista tai lääketieteellisen hoidon ja ammatillisen keskustelun rinnalla tarvitaan toiminnallisuuteen ja yhteisöllisyyteen perustuvia keinoja. Toimintamallit ovat voimavarakeskeisiä. Ne mahdollistavat kuntoutusympäristöjen luomisen, joissa ihminen voi tulla esiin omana yksilönään. Toiminnan kantava voima on pyrkimys asiakkaan omien voimavarojen löytymiseen, kunnioittaen asiakkaan omaa tahtia. Ammattilainen saa puolestaan käyttöönsä omia toimintamahdollisuuksia laajentavia työvälineitä. (GC Finland 2020.)

Luontolähtöisen kuntoutuksen tarjoamat toimintamallit voivat liittyä maatilojen arkiseen työhön ja toimintaan, luonto- ja eläinkontakteihin ja ohjaajan antamaan tukeen. Kokemukset voivat siis olla suoraan arjesta ja joskus jopa ihan ilmaisia. Näiden toimintamallien ja palvelujen käyttöönotosta hyötyisi varmasti moni sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakas. Panostamalla varhaisen vaiheen palveluihin luontolähtöisin menetelmin voitaisiin estää ongelmien etenemistä, torjuttaisiin yhteiskunnallista eriarvoisuutta (palveluja tarjolla kaikille asiakasryhmille) ja tavoitteena olisi lieventää sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvia kustannuspaineita.