Sosiaalisen vuorovaikutuksen edistyminen

SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUKSEN EDISTYMINEN

Ihmisenä oleminen, toimiminen ja kehittyminen rakentuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Vuorovaikutustaitoja opitaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa toisten ihmisten kanssa ja niihin kuuluu sekä sanallista että sanatonta viestintää. Erilaisten ihmisten välillä voi vuorovaikutuksessa olla ongelmia, esimerkiksi kulttuuritaustasta tai vammaisuudesta johtuen. Näitä ongelmia voidaan tietoisesti lievittää ja poistaa. Sosiaalialan asiakastyön osaamisessa nousee esille työntekijän vuorovaikutusvalmiuksien tärkeys. Jotta kyetään luomaan toimiva työskentelysuhde asiakkaan kanssa, vaatii se työntekijältä vuorovaikutustaitoja, tietoista työskentelyotetta ja etenemistä aloitusvaiheesta kohti dialogisuutta ja luottamuksellista yhteistoiminnallisuutta. Ammattilaisen vuorovaikutustaidot ovat siis tärkeässä osassa prosessia, jossa asiakas tulee kuulluksi ja autetuksi. (Nieminen 2018, 13.) Green Care -menetelmiä voidaan käyttää tämän suhteen muodostamisessa ja tukemaan sekä asiakkaan että työntekijän vuorovaikutustaitoja.

Voimaa arkeen -kuntouttavan työtoiminan asiakkaat olivat mukana Voimapysäkki -toteutuksessa. He saivat neljän kerran sarjoissa tutustua maatilaan ja sen eläimiin sekä suorittaa pienimuotoisia tallitöitä. Toteutus eteni prosessimaisesti niin, että ensin tutustuttiin osallistujiin ja ohjaajiin sekä maatilaan ja eläimiin. Toisella kerralla lisättiin toiminnallisuutta pienimuotoisilla ja yhteistoiminnallisilla tallitöillä. Kolmannella kerralla edettiin alpakoiden hoitamiseen ja taluttamiseen. Neljännellä kerralla käytiin palautekeskusteluja, syvennyttiin pohtimaan ja arvioimaan tehtyä työtä ja omaa luontosuhdetta. Jokainen kerta päätettiin yhteiseen eväiden syöntiin ja keskusteluihin kodassa nuotion äärellä.

Tämä toteutus oli erinomainen esimerkki mahdollisuudesta sosiaalisten suhteiden, vuorovaikutuksen ja osallisuuden lisäämiseen. Yleisen vaikuttavuuden ohella tärkeää on menetelmien tilanne- ja asiakaskohtainen toimivuus. Eläin voi rauhoittaa, mutta myös aktivoida. Tärkeää on jokaisen yksittäisen asiakkaan kuulluksi tuleminen. Toteutus oli samalla hyvä esimerkki siitä, kun toiminta rakentuu molempien toteutuksesta vastuussa olevien asiantuntijoiden (Kuusamon kaupungin kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Seija Ronkainen ja Maalaispysäkki Arolan yrittäjä Mari Törmänen) toisiaan täydentävälle yhteistyölle, kumppanuudelle ja vastuunjaolle. Toinen osapuoli toi mukanaan asiakkaita ja tavoitteellisen sosiaalisen kuntoutuksen näkökulman ja toinen toimija kokemuksensa ja osaamisensa Green Care -menetelmien käytöstä maatilaympäristössä. Kumpikin huolehtivat asiakkaiden ohjauksesta eri toiminnoissa oman asiantuntijuutensa pohjalta. Osallistuvan ryhmän koko (4 hlöä) mahdollisti yksilöllisen ohjauksen ja oli myös turvallisuustekijä.