Lapin keino -lehti 2022 by Lapin Keino

Lapin Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen maaseutulehti

EEN OTA TALTSTE! JULI Ö T S I T I E PIN R

Hyvä lukija! Lapin Leader-ryhmät ja Lapin ELY-keskus tekevät hyvin tiivistä ja toimivaa yhteistyötä Lapin maaseudun asukkaiden hyvinvoinnin, palvelujen ja elinympäristöjen parantamiseksi sekä maaseutualueiden elinkeino- ja yritystoiminnan edistämiseksi. Tämän Lapin keino -maaseutulehden avulla haluamme kertoa teille lukuisin esimerkein Lapissa toteutetuista kehittämistoimista ja niiden vaikutuksista EU-rahoituskaudella 2014-2020 sekä siirtymäkaudella 2021-2022. Näin nykyisen ohjelmakauden loppuvaiheessa on aika suunnata katsetta myös pian alkavaan uuteen rahoituskauteen 2023–27, jota on valmisteltu tiiviisti eri tasoilla. ELY-keskus viimeistelee parhaillaan alueellista maaseudun kehittämissuunnitelmaansa ja Leader-ryhmät omia paikallisia strategioitaan. Olemme eläneet kaksi viimeistä vuotta globaalin pandemian aikaa, joka on vaikuttanut ihmisten jokapäiväiseen elämään sekä hyvin laajasti eri elinkeinoihin ja yritysten toimintaan. Pandemian näyttäessä jo heikkenemisen merkkejä meitä eurooppalaisia kohtasi uusi kriisi sotatoimien käynnistyttyä Ukrainassa. Tässä uudessa tilanteessa olemme jälleen havahtuneet ymmärtämään yhteiskunnalle tärkeitä perusasioita. Näistä tärkeimpiä on ruuan saannin turvaaminen kansalaisille. Tässä työssä Suomi on onnistunut hyvin, ruokahuolto on kunnossa ja ruuan omavaraisuusaste on meillä yhä korkea - kiitos tuottajiemme ja laajan kotimaisen elintarviketuotannon. Hyvä tilanne ei kuitenkaan ole itsestään selvää ja jatkuvaa. Maatalouden samanaikainen kustannus- ja kannattavuuskriisi vaatii pikaisia toimia voidaksemme turvata maamme huoltovarmuuden jatkossakin. Maaseutualueiden merkitys korostuu näinä ja myös tulevina aikoina niin sen asukkaille kuin koko Suomelle. Maaseutu tarjoaa jatkossakin mahdollisuuksia hyvään ja täysipanoiseen elämään, arjen turvaan, toimintaympäristön monipuoliseen elinkeinotoimintaan ja yrittämiseen sekä laadukkaan vapaa-ajan viettopaikan tai vaikka etätyöpaikan. Tällaista maaseutua kannattaa edelleen kehittää. Välineitä, keinoja ja rahoitusta siihen on jatkossakin hyvin tarjolla.

Lumovoimainen Lappi kestää, yrittää ja luo uutta yhdessä

Rohki hyvää elämää maaseudulla!

Kiertotalous sanoista käytäntöön Peräpohjolan kylissä

Maa-aineksista syntyy kiertotaloustuotteita

Maalämpöä kylätaloille

Tehoa poronlihan jalostukseen

Eanan panostaa laadukkaaseen asiakaspalveluun

Jäistä menoa Ylitorniolla

Poronsarvista ja tuohesta silmälasikehyksiä

Italialaista ruokaa keskellä Keminmaan metsää

Saamelaista musiikkiperinnettä edistetään Utsjoella

Arpelan kylä muistaa

Festarikehitystä kyläläisten kanssa

Vanhaa rakennusperintöä kunnioittaen

Metsähallitus ja kunta kehittävät reittejä yhdessä Inarissa

Kestävä kiertomatka pohjoiseen

Viirinkylässä hoidetaan maisemaa yhdessä

Kylämatkailua voi tukea talkoilemalla

Ensimmäinen kesä Lapin paimenlomille

Energiaomavaraisuutta aurinkosähköllä

Ympäristösopimuksesta tukea maisemanhoitoon

Yrittäjä rakensi kylälle frisbeegolfradan

Kylänraitille ehostusta Kaukosessa

Toimiva vesihuolto on elinvoimaisuuden edellytys

Perhehoidosta apua sotehaasteisiin

Laskuseuraa puhelinsovelluksella

Tukea 3D-palvelulle

Kilpiaavan suolähetys ihastuttaa kansainvälisestikin

Byrokratiaa & lypsylehmiä - toiminnanjohtajien kahvitauko

Lapin keinon ristikko

JULKAISIJA TOIMITUSSIHTEERIT

Lämmin kiitos kaikille teille, joilla on riittänyt rohkeutta ja intoa Lapin maaseudun kehittämistyöhön monissa eri rooleissa!

Mainostoimisto Puisto Oy

KANSIKUVITUS

Mainostoimisto Puisto Oy

PA I N O S M Ä Ä R Ä

LAPIN KEINO / 2022

Johanna Asiala, Salla Saariniemi

TA I T T O

PA I N O

Hannu Linjakumpu Yksikön päällikkö Lapin ELY-keskus, maaseutu ja energia

Lapin Leader-ryhmät ja Lapin ELY-keskus

Grano Oy 4000 kpl

Leader Pohjoisin Lappi ry INARI, KEMIJÄRVI, PELKOSENNIEMI, SALLA, S AV U K O S K I , S O D A N K Y L Ä , U T S J O K I

Jäämerentie 19, 99600 Sodankylä Toiminnanjohtaja: Henna Kontsas 040 760 4108 henna.kontsas@pll.fi www.pohjoisinlappi.fi

Koillismaan Leader ry P O S I O ( K U U S A M O , TA I VA L K O S K I )

Nuottatie 6 A 1, 93600 Kuusamo Toiminnanjohtaja: Pirjo Jaakkonen 0400 126 778 pirjo.jaakkonen@koillismaanleader.fi www.koillismaanleader.fi

Leader Tunturi-Lappi ry ENONTEKIÖ, KITTILÄ, KOLARI, MUONIO

Valtatie 28, 99100 Kittilä Toiminnanjohtaja: Ella-Noora Polvi 040 579 0639 elli-noora.polvi@tunturileader.fi www.leadertunturilappi.fi

Outokaira tuottamhan ry PELLO, TORNIO, YLITORNIO

Kenttätie 1, 95700 Pello Toiminnanjohtaja: Anne Anttila 0400 161 034 anne.anttila@outokaira.fi www.outokaira.fi

Peräpohjolan Leader ry KEMI, KEMINMAA, RANUA, R O VA N I E M I , S I M O , T E R V O L A

Kätkänvaarantie 69, 95340 Loue Toiminnanjohtaja: 040 544 1164 www.perapohjola.fi

Lapin ELY-keskus W W W . E LY - K E S K U S . F I / M A A S E U T U E L I N K E I N O T

Maaseutu ja energia -yksikön rahoitusasiantuntijat: www.ely-keskus.fi/maaseutuelinkeinot > selaa sivua hieman alaspäin > valitse vetovalikosta alueeksi Lappi

4 CAP 27

Lumovoimainen Lappi kestää, yrittää ja luo uutta yhdessä LAURA JÄNIS

LAURA JÄNIS

itkä valmistelutyö tiivistyy vuonna 2022, kun tulevien vuosien maaseudun kehittämislinjaukset valmistuvat eri tasoilla: kansallisesti CAP-suunnitelmassa, ELY-keskusten alueellisissa maaseudun kehittämissuunnitelmissa ja Leader-ryhmien paikallisissa maaseudun kehittämisstrategioissa.

Tulevaisuuden ennakointi tuntuu mahdottoman vaikealta, kun maailma on myllerryksessä. Korona-pandemiaa emme osanneet odottaa, ja sota Ukrainassa on painajainen, josta ei herääkään. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi raporttinsa, joka käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja mukautumista niihin, ja sen viesti on hälyttävämpi kuin koskaan. Nämä eivät ole kaukaisia asioita, vaan tapahtuvat nyt ja täällä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Lapissa näkyvät jo hyvin konkreettisesti ihmisten arjessa ja elinkeinoissa. Näiden tapahtumien ja kehityskulkujen kaikkia vaikutuksia – sekä uusia yllättäviä kriisejä – on vaikea ennustaa. Vuosi sitten Suomessa laatimamme visio tuntuu silti edelleen ajankohtaiselta: Lumovoimainen maaseutu 2040 – hyvän elämän kasvualusta. Se kestää, yrittää ja luo uutta yhdessä. Kansallisen CAP-suunnitelman tavoitteet ovat entistäkin tärkeämpiä, kun puhutaan turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta. Tarvitsemme aktiivista ruuantuotantoa, ympäristö- ja ilmastoviisasta maataloutta sekä uudistuvaa ja monipuolista maaseutua. Nyt tarvitaan kestävyyttä ja alustaa hyvälle elämälle, entistä enemmän yhdessä tekemistä, yhteisöllisyyttä ja arjen turvaa. Paikallisia ratkaisuja tarvitaan niin ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kuin hyvinvointialueen palvelujen järjestämiseen. Vuonna 2022 teemme kaikki töitä sen eteen, että vuoden 2023 alusta pääsemme aloittamaan uusien suunnitelmien toteuttamista uusilla välineillä ja rahoituskauden 2023– 2027 varoilla. Alueellisessa ja paikallisessa maaseudun kehittämisessä on tulevaisuudessakin käytössä monipuoli-

LAPIN KEINO / 2022

set välineet maaseudun asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseksi ja monipuolisen yrittäjyyden edistämiseksi. Ympäristö- ja ilmastotoimien vahvemman painotuksen lisäksi uudenlaista otetta on niin kutsutussa Älykkäät kylät -kokonaisuudessa. Lappilaisilla kylillä ja kunnilla on tähän varmasti hyvät edellytykset. Lappi on ollut esimerkillinen maakunta tietoliikenneyhteyksien parantamisessa, ja kyläverkkohankkeita on palkittu EU:n tasolla asti. Lapin maaseudun kehittämisestä välittyy myös rohkea ja eteenpäin menevä kuva. Älykkyys on myös uudistumista ja yhdessä tekemistä, ja siinä Lapin toimijat ovat olleet esimerkkinä muillekin! Osallistuin alkuvuodesta 2022 työ- ja elinkeinoministeriön vetämään Lapin maakunnan aluekehityskeskusteluun, jossa nousi vahvasti esiin Lapin maantieteellinen erityisasema ja sijainti. Sitä ei välttämättä aina kansallisessa keskustelussa tunnisteta. Maakuntajohtaja Mika Riipi toi esiin, miten luonnonvarojen hyödyntämisestä käytävään keskusteluun liittyen Lapissa on kasvanut epäoikeudenmukaisuuden tunne. Suomen suurin maakunta Lappi on lumovoimainen ja erityinen. Kiitos kaikille Lapin maaseudun kehittäjille ja kyläaktiiveille arvokkaasta työstänne hyvän elämän kasvualustan eteen. Kestetään, yritetään ja luodaan uutta yhdessä!

Laura Jänis erityisasiantuntija Maa- ja metsätalousministeriö

5 VA I K U T TAV U U S

ROHKI HYVÄÄ ELÄMÄÄ MAASEUDULLA!* 35 100 000

19 200 000

442

59 400 000

EU:n ja valtion rahoitusta Lapin maaseudulle ja maaseudulla asuvien ihmisten ideoille

EU:n ja valtion rahoitusta yrityshankkeisiin

euron ivestoinnit liikkeelle

rahoitettua hankeideaa

430

141

yritysten toteuttamaa hankeideaa

335

kehittämisen tuloksena syntyvää työpaikkaa

uutta tuotetta tai menetelmää kehitetty

467

rakennusta ja rakennelmaa tehty tai kunnostettu

2 430

ihmistä on parantanut osaamistaan osallistumalla koulutukseen

uutta nuorta viljelijää

249 500

390

talkootyötuntia tehty kylillä yhteisen hyvän eteen

maatilaa on parantanut osaamistaan asiantuntevalla neuvonnalla

208

rakennettua kyläverkkoa

maatalousinvestointia

uutta nuorta poroelinkeinon harjoittajaa *maaseutuohjelman toteutus Lapissa 2014-2021, tilanne 31.12.2021

6 K I E R T O TA L O U S

Kiertotalous sanoista käytäntöön Peräpohjolan kylissä Kiertotalous ruohonjuurella -tiedonvälityshanke pyrkii parantamaan Peräpohjolan alueen maaseudun asukkaiden ympäristöosaamista ja tietämystä kiertotaloudesta. JOHANNA ASIALA

S A N N A - M A R I S U O PA J Ä R V I

ankkeessa jaetaan tietoa asukkaille työpajojen sekä aktiivisen somesisällöntuotannon avulla käytännön esimerkein, kertoo hankkeen tuore kiertotalouskoordinaattori Sanna-Mari Suopajärvi. - Isossa kuvassa tavoitteena on ihmisten asenteiden parantaminen kiertotaloutta ja kestävyyttä kohtaan. Ettei enää esimerkiksi poltettaisi romukasoja takapihoilla, vaan kierrätettäisiin jätteet.

Työpajojen sisällöt kartoitetaan kunkin kyläyhdistyksen kiinnostuksen mukaan. - Tarjolla on työpajoja muun muassa jätteiden kierrätykseen, tekstiileihin, maiseman- ja pihanhoitoon sekä ruokaan liittyen, Sanna-Mari luettelee. Hankkeen toiminta käynnistettiin Peräpohjolan kylillä syksyllä 2021 infojen muodossa. Työpajat järjestetään vuonna 2022. Some-kanavissa, erityisesti Instagramissa, hanke on jo ehtinyt jakaa konkreettisia tietoiskuja isolle yleisölle Peräpohjolan Leader ry:n tilin kautta. - Työpajoissa voidaan hyödyntää yhteistyökumppaneiden kuten Napapiirin Residuumin, Marttojen ja Pidä Lappi Siistinä ry:n asiantuntemusta, mainitsee Sanna-Mari. Tarve hankkeelle kylistä Kiertotaloustietoa lisäävän hankkeen tarve nousi esille hankkeen toteuttajan Peräpohjolan Leader ry:n strategiatyössä. - Kyselyjen vastauksissa nousi luonnon arvostus ja asukkaiden huoli ympäristöstä. Kiertotalous ja kierrätys nähtiin

LAPIN KEINO / 2022

www.instagram.com/ perapohjolan_leader_ry

mahdollisuuksina, toiminnanjohtaja Juha Kutuniva taustoittaa. Toiveissa on, että kiertotaloushankkeen toiminta innostaa kylien asukkaita ja yhdistyksiä tarttumaan tuumasta toimeen ja edistämään kiertotaloutta alueellaan. - Toivon, että hankkeen myötä uusiutuvan energian käyttö yleistyisi Peräpohjolan alueella – että olisi yhä yleisempää hyödyntää maalämpöä ja aurinkoenergiaa esimerkiksi kylätaloilla, Sanna-Mari toteaa. - Tärkeintä on kuitenkin, että ihmiset oppisivat suhtautumaan rajallisiin luonnonvaroihimme niukkuutena. Myös toiminnanjohtaja Juha Kutuniva odottaa alueen asukkailta aktiivista osallistumista hankkeen toimintaan. - Toivon todella, että toiminta-alueemme kylien asukkaat osallistuvat ja innostuvat tämän maksuttoman hankkeen kautta arjen helppoihin ympäristötekoihin, Juha kehottaa. Keminmaassa infotilaisuuksia odotellaan jo Kiertotalous ruohonjuurella -hankkeeseen osallistuu Peräpohjolan alueen kylien yhdistyksiä. Yksi mukana olevista kyläyhdistyksistä on Keminmaan Itäkoski, Länsikoski ja Törmän kylät ry, jonka puheenjohtaja Tuula Eilittä odottaa jo kovasti tulevia työpajoja sekä niistä kylille saatavaa tietoa. - Suhtauduimme hankkeeseen heti positiivisesti! Kyläläisillä nousi mieleen erilaisia asioita, joita meillä pitäisi kiertotalouden edistämiseksi tehdä. Erityisen tärkeänä Tuula pitää jätteiden

kierrätystä, niin kotitalouksissa kuin kyläyhdistyksen yhteisissä tiloissa. - Ennen meillä oli paperinkeräyspaikka, mutta enää ei ole sitäkään. Autoilijat voivat viedä esimerkiksi paperit ja muovit kierrätykseen isojen markettien pihoilla oleviin keräyspaikkoihin. Kylillä asuu kuitenkin paljon sellaisia, jotka eivät voi autolla jätteitään kuskata, Tuula kertoo. Itä- ja Länsikosken sekä Törmän kylillä odotellaan eniten tietoa juuri muovin ja paperin kierrätyksestä. - Meitä kiinnosta, miten olisi järkevintä hoitaa haja-asutusalueella jätteiden kierrätys ja mitä asian kuntoon laittaminen tulisi meille maksamaan. Siihen olisi tärkeää saada faktatietoa. Sanna-Mari Suopajärvi on Tuulan kanssa samoilla linjoilla. - Toivoisin, että saisimme kylille tietoa kiertotalouden tärkeydestä ja ihmiset alkaisivat aktiivisemmin käyttää kylien kierrätyspisteitä. Muovinkierrätyspisteiden verkosto olisi hyvä saada entistä tiheämmäksi maaseudullakin!

7 K I E R T O TA L O U S

Y R I T TÄ J Y Y S

MAA-AINEKSISTA SYNTYY KIERTOTALOUSTUOTTEITA JOHANNA ASIALA

itkäikäinen pelkosenniemeläinen yritys Kuljetus VH Heikkilä Oy tekee maanrakennustöitä ympäri Lappia ja myös Pohjois-Ruotsin puolella. Kesällä 2021 yritys teki merkittävän kiertotalousinvestoinnin Leader-tuella, kun se investoi maa-aineskuljettimeen.

Idea investointiin syntyi käytännön kokemuksista, nimittäin rakennuspohjista täytyy aina poistaa kaivamalla pinta, joka on useimmiten heinikkoa tai kanervikkoa. - Viimeisen 30 vuoden aikana kuormia on ajettu suoraan maankaatopaikalle. Maankaatopaikat ovat menneet luvallisiksi ja hyvä tavara menee siinä muutenkin hukkaan. Mietimme, että jokin muutos on tähän saatava, kertoo yrityksen omistaja Petri Heikkilä. VH Heikkilä on viimeisen viiden vuoden aikana kerännyt maa-ainesta omalle varastoalueelleen, jossa ainesta on murskattu, seulottu ja siihen on lisätty hiekkaan tai moreenia tarpeen mukaan. Tuloksena on ollut hyvää ja ravinteikasta biokasvualustaa esimerkiksi nurmikoille tai kukkapenkeille. - Maan käsittelystä tulee hyvää tavaraa asiakkaiden käyttöön. Asiakkaat sitten itse lannoittavat ja kalkitsevat maata, selittää Petri. Biokasvualustoja VH Heikkilä on hyödyntänyt asiakkaiden työmailla verhoilutyössä, ja lisäksi niitä on myyty paljon yksityistalouksille pihamullaksi. Maankaatopaikatkaan eivät ole enää täyttyneet, sillä niille on ainoastaan viety sellaista maa-ainesta, jota ei ole voitu hyödyntää jatkokäsittelyssä.

Työtä on vielä tehtävänä Kasvualustojen kysynnän lisääntyessä tuli ajankohtaiseksi investointi tehokkaampiin laitteisiin. - Meillä oli ennen kasvualustoja tekemässä 2–3 konetta. Koneita tarvittiin seulomiseen, murskaamiseen ja kuljettamiseen, joten prosessin aikana tuli paljon turhaa ajoa, vaikka välimatkat ovat vain noin 10–30 metriä.

Kuljetus VH Heikkilä Oy Pelkosenniemeltä investoi Leaderin tuella maaaineskuljettimeen. VH Heikkilä hankki tela-alustaisen maa-aineskuljettimen Leader Pohjoisin Lappi ry:n myöntämällä tuella. Hankittu kuljetin on yhteensä 25 metriä pitkä, ja se pystyy seulonta- ja maankäsittelypaikalla siirtymään itse helposti paikasta toiseen. - Olemme säästäneet paljon aikaa, polttoainetta ja siten kustannuksia, mikä on tietysti hyvä asia. Lisäksi hyvä maa-aines ei ole enää mennyt hukkaan. Kuljetin hankittiin kesällä 2021 Saksasta. Heikkilällä on oltu tyytyväisiä kuljettimen toimintaan ja ennen kaikkea sen mukanaan tuomiin kasvumahdollisuuksiin kiertotalouden saralla. - Kiertotalouspuolella on toki vielä tehtävää: kun maa-ainesta poistetaan, niin maasta saattaa löytyä vaikka mitä sinne kuulumatonta. Vieläkin suurin osa aineksista menee käytännössä hukkaan, joten kiertotalouden periaatteita voisi yhä tehokkaammin hyödyntää maanrakennustoiminnassa.

8 B I O TA L O U S

U U S I U T U VA E N E R G I A

B I O TA L O U S

LÄHIRUOKA

Y R I T TÄ J Y Y S

Maalämpöä kylätaloille JOHANNA ASIALA

Turtola, Pello Pellon Turtolan kylässä entinen kyläkoulu ostettiin kyläyhdistyksen käyttöön vuonna 2018. Ensimmäinen talvi meni lämmittäessä taloa öljyllä, mutta pian kylällä todettiin, että näin ei homma voi jatkua. - Öljylämmittäminen oli kallista. Lisäksi savupiippu olisi pitänyt kunnostaa, jos öljylämmitystä olisi jatkettu, kertovat yhdistyksen rahastonhoitaja Laura Post, puheenjohtaja Risto Malinen sekä aktiivi Marja-Leena Alatalo. Ensin pohdittiin, pitäisikö kiinteistön lämmitys hoitaa hakkeella. Pian kuitenkin selvisi, että maalämpö on haketta parempi vaihtoehto. - Ei maalämpökään ihan nollatyöllistäjä ole, mutta helpompihoitoinen kuitenkin kuin hake. Huolettomuus auttoi ratkaisun tekemisessä, samoin tietysti ympäristöasiat, toteaa Laura uusiutuvaan energiaan investoinnista. - Niin, ja kyllähän ne lämmityskustannuksetkin puolittuivat! Maalämpöputket päätettiin porata kallioon saakka, sillä kallioperä oli tontin kohdalla pinnassa. - Investoinnin toteutuksessa auttoi paikallinen yrittäjä, mikä helpottaa myös mahdollisia huoltoprojekteja, kertoo Risto. Toistaiseksi kaikki on sujunut maalämmön suhteen hyvin. Järjestelmä ei ole etähallittava, vaan samassa kiinteistössä toimivasta Turtolan ryhmäperhepäiväkodista tulee Ristolle viesti, kun lämpötila laskee liiaksi. - Välillä joutuu heräämään aikaisin selvittämään tilannetta. Pieniä ovat ongelmat kuitenkin toistaiseksi olleet, minuutissa selvitettävissä, Risto naurahtaa. Kyläläiset iloitsevat siitä, että investointi maalämpöön on tuonut varmuutta kyläyhdistyksen toiminnalle. Tuen investointiin myönsi paikallinen Leader-ryhmä

LAPIN KEINO / 2022

Outokaira tuottamhan ry. - Nyt voi miettiä, mitä kaikkea toimintaa voimme tulevaisuudessa kehittää. Maalämpöinvestoinnin jälkeen Leader-rahoituksella on Turtolassa tehty keittiöremontti ja pihan leikkialueen aitaus sekä parannettu kokous- ja juhlatilan yhteensovittamista. - Pidämme hanketuilla toteutetuista remonteista nyt pientä taukoa!

Perä-Posio, Posio Perä-Posion kylällä Metsästysseura Metso ry on hakenut Koillismaan Leader ry:ltä tukea kylätalon lämmitysremonttiin. Perä-Posiolla siirryttiin öljylämmityksestä kestävään maalämpöön. - Syksyllä 2021 saatiin remontti valmiiksi ja maalämpökoneet käyttöön, esittelee seuran puheenjohtaja Ali Mattila. Metso on hakenut Leader-tukea kylätalon kunnostamiseen jo useammalla EU-ohjelmakaudella. Nyt projektiksi valikoitui lämmitysremontti, sillä öljylämmitys oli tullut tiensä päähän ja tilalle haluttiin kestävämpi vaihtoehto. Maalämpöä varten tehtiin talkootöitä, joskin hartiavoimien lisäksi apuna olivat koneet, joilla tehtiin kaivuutyöt. Maalämpöinvestoinnin takaisinmaksuaika ei Alin mukaan ole kovin pitkä, vain noin 6–7 vuotta. - Järjestelmä on internet-yhteydessä ja voin etäohjata laitteita kotoa käsin. Tämä on todella helppokäyttöinen systeemi! Kylätaloa vuokrataan muun muassa kansalaisopiston kursseille, erilaisten juhlien ja kokousten järjestämiseen sekä satunnaisille matkailijoille majoitustiloiksi. - Seuraavaksi voisimme remontoida sisäänkäynnille invaluiskan ja katoksen, suunnittelee Ali Mattila.

Lumiporo Oy:n omistavat veljekset Vesa ja Asko Länsman jalostavat poronlihaa Utsjoen Karigasniemellä. Liha käy kaupaksi ympäri Suomen. Maaseuturahaston tuella investoiduilla koneilla tehostettiin jalostustoimintaa.

Kuvassa on Asko Länsman, toinen Lumiporo Oy:n yrittäjistä.

TEHOA PORONLIHAN JALOSTUKSEEN JOHANNA ASIALA

T O M I VA R T I A I N E N

ahdeksan vuoden ikään ennättänyt Lumiporo Oy:n jalostaa Utsjoen Karigasniemellä poronlihaa, jota myydään etupäässä Pohjois-Lapin ruokakauppoihin sekä ravintoloihin lähiruoaksi. Lisäksi yrityksellä on jalostamonsa yhteydessä tehtaanmyymälä, jossa käy paljon norjalaisia. Myymälä on auki ympäri vuoden.

Lumiporo Oy:n omistavat veljekset Asko ja Vesa Länsman. Yritys työllistää Utsjoella kiivaimman sesongin aikaan syksyisin kolme leikkaajaa ja kaksi pakkaajaa, vakituisesti yhden henkilön.

Välillä erityisesti ammattitaitoisten leikkaajien saanti Utsjoelle on haastavaa. - Lokakuussa teurastetaan jopa 90 % koko vuoden teuraista. Silloin on ammattitaitoiselle sesonkityövoimalle tarvetta, kertoo Vesa Länsman. Joulua ennen sesonki on kiivaimmillaan, maaliskuulta kiireet alkavat taas hiljalleen laantua. Lumiporo tekee suoramyyntiäkin, ei tosin niin isossa mittakaavassa kuin kauppoihin ja ravintoloihin. Suoramyynnin osuus myynnistä on kuitenkin kasvusuunnassa. - Saamme ennakkotilauksia Etelä-Suomesta asti. Toimitamme lihat täältä etelään omalla kyydillä, Vesa kertoo. Matkaa saattaakin kertyä tuhansia kilometrejä edes takaisin. Asiakkaat ovat olleet pääosin aina tyytyväisiä ostamiinsa tuotteisiin, niin suoramyynnin, kauppojen kuin ravintolankin osalta. - Poromme saavat laiduntaa vapaasti luonnonlaitumilla Utsjoen tuntureilla. Tätä korostamme tuotteidemme markkinoinnissakin, Vesa toteaa.

Koneista monenlaista hyötyä jalostustoiminnalle Lumiporo on saanut investointeihinsa tukea sekä Leader Pohjoisin Lappi ry:ltä että Lapin ELY-keskukselta. Ensimmäisessä hankkeessa hankittiin jalostamolle kyljysleikkuri ja toisessa hankkeessa tehostettiin jalostustoimintaa. - Meille opetti muinoin eräs Norjan Tanassa toiminut poronlihanjalostaja, että on kallista hommata koneet aluksi, mutta pitkässä juoksussa ne ovat edullinen ratkaisu, muistelee Vesa. Jalostustoiminnan tehostamiseen keskittyvässä hankkeessa investoitiin muun muassa käristyksenpakkaajaan sekä syvävetokoneeseen. Molemmat säästävät paljon työtunneissa. - Ennen pakkasimme kaiken käsin, nyt koneet tekevät sen puolestamme. Tämä säästää aikaa ja rahaa! Koneet ovat Vesan mukaan nykyaikainen ratkaisu työvoiman saatavuusongelmaan. Lisäksi koneet ovat ihmistä nopeampia liikkeissään, ja lopputuloksena olevat paketitkin ovat lujempaa tekoa. - Saamme tällä ratkaisulla arvokkaat tuotteet kuten ulkofileen siisteihin, laadukkaisiin ja läpinäkyviin paketteihin kaupan hyllyille. Näin asiakas näkee suoraan, millaista lihaa on ostamassa.

10 M AT K A I L U

Y R I T TÄ J Y Y S

Eanan panostaa laadukkaaseen asiakaspalveluun JOHANNA ASIALA

LAPIN KEINO / 2022

EANAN OY

Eanan Oy tarjoaa asiakkailleen unohtumattomia elämyksiä eläinten parissa. Pienet ryhmäkoot takaavat, että jokainen varmasti viihtyy retkillä ja saa yksilöllistä asiakaspalvelua. ittiläläiselle Janita Kenttälälle on aina ollut melko selvää, että hän haluaisi tehdä töitä porojen parissa yrittäjänä. Janita on pienestä pitäen tottunut toimimaan porojen kanssa, sillä niitä on hänen perheessään ollut jo useamman sukupolven ajan. - Tykkään pienistä ja persoonallisista matkailijaryhmistä, joille palveluita voi helposti räätälöidä. Siksi halusin lähteä perustamaan oman yrityksen, joka tarjoaa tällaisia palveluita, kertoo Janita.

Eanan Oy sai alkunsa vuonna 2019. Janitan apuna yrityksen pyörittämisessä toimii hänen puolisonsa espanjalainen Victor Pérez. Alku ei ollut helpoin mahdollinen, sillä pian aloituksen jälkeen iski päälle koronapandemia. - Aloitimme vuonna 2019, jolloin kansainvälisiä matkailijoita ehti käydä meillä kuukauden ajan. Kausi 2021–2022 on ensimmäinen, kun kansainvälisiä asiakkaita on ollut säännöllisesti, toteaa Janita. Suomalaisia asiakkaita oli jonkin verran jo aiempana talvena. Tukea yrityksen alkutaipaleella Janita sai OBN:n konsultilta. - Timo Vanhapiha avusti starttirahahakemuksessa ja valoi meihin uskoa. Hänen kanssaan klikkasi heti. Hän on auttanut meitä paperitöissä muutenkin, esimerkiksi tämän Leader-tuen kanssa. Emme olisi pystyneet tähän ilman Timoa, kiittelee Janita. Janita kiittää myös paikallista Leader-ryhmää tuesta. - Paperityötä riitti tukea hakiessa, mutta neuvojen myötä siitä selvisi.

Ei turistimeininkiä tai turhaa rahastusta Eananin päätuote ovat poroja huskysafarit sekä revontulibongausretket. Janita ja Victor panostavat laadukkaaseen asiakaspalveluun – niin sanottua turistimeininkiä he välttävät viimeiseen saakka. Turhaan rahastukseen Janita ja Victor eivät myöskään halua sortua. Asiakkaat pääsevät Eananilla aina vuorovaikutukseen eläinten kanssa, muun muassa silittämään ja ruokkimaan niitä. Eanan onkin kerännyt asiakkaiden nettiarvosteluissa lähes aina täydet pisteet. - Jonkin verran on ollut puhetta siitä, pitäisikö meidän kasvattaa ryhmäkokoa. Minua huolettaa, saisimmeko suuremmalla ryhmäkoolla huonoa palautetta, kun palvelu ei olisikaan niin yksilöllistä, pohtii Janita. Tällä hetkellä maksimikoko ryhmälle on 8 henkeä. Janita ja Victor vastaavat Eananin toiminnasta kahdestaan, mutta ensi kaudeksi olisi tarkoitus palkata kokoaikainen työntekijä. Suurin osa kansainvälisistä asiakkaista tulee Eananille isojen matkanjärjestäjien kautta. Asiakkaita kuljetetaan safareilla ja retkillä Levin ympäristössä.

varustaessaan poroja valmiiksi pian saapuvia asiakkaita varten. Investointituella hankittiin myös lumikenkiä, haalareita ja muita tärkeitä varusteita matkailijoille. - Talvivarusteet olivat ehdottomat, monet tulevat tänne farkut jalassa, Janita nauraa. Toiminta Eananilla on talvipainotteista, mutta uusia kesäinvestointeja on Janitan mukaan suunniteltu jo. Haetun Leader-tuen perusteella Janita uskoo osaavansa suunnitella seuraavan tukihakemuksen aikataulullisesti paremmin. - Pitää olla hyvissä ajoin liikkeellä, kun hakee tukia, vinkkaa Janita muille yrittäjille. Lähitulevaisuudessa Janita näkee Eananin edelleen laadukkaita poroja huskyohjelmapalveluita tarjoavana yrityksenä. Tavoitteena on kapasiteetin kasvattaminen, jolloin myös työntekijöitä voisi palkata avuksi yrityksen toimintaan. - Porohommat on se, mitä itse kaikista eniten haluan tehdä, Victor on taas parempi huskyjen kanssa. Tärkeintä on kuitenkin tehdä juuri sellaista työtä, mistä itse nauttii – eli työtä aidosti eläinten ja ihmisten parissa.

Varusteiden hankintaan tukea Leaderilta Eanan Oy investoi Leader Tunturi-Lappi ry:n tuella ohjelmapalveluihin liittyviin kalustoihin ja tarvikkeisiin. Isoimmat investoinnit olivat kelkka ja kaksi lämmintä panoraamarekeä matkailijoiden kuljettamista varten, esittelee Janita

Eanan Oy investoi Leader Tunturi-Lappi ry:n tuella ohjelmapalveluihin liittyviin kalustoihin ja tarvikkeisiin.

12 Y R I T TÄ J Y Y S

JÄISTÄ MENOA YLITORNIOLLA JOHANNA ASIALA

Riekkola Infra on maanrakennusja kunnossapitoalan yritys, joka ennakkoluulottomasti investoi lumija jäärakentamiseen Leaderin tuella. Kysyntä heidän uusille tuotteilleen ja palveluilleen tulee kansainvälisestä elämysmatkailusta. litorniolla 1990-luvun alusta lähtien toiminut perheyritys tarjoaa asiakkailleen monenlaista palvelua kuten teiden ja pihojen kunnossapitoa, kiinteistöhuoltoa, maanrakennusta, tienvarsien raivauksia, viemäreiden huoltoa sekä kuljetuspalveluita. Riekkola työllistää Ylitornion mittakaavassa hyvin. Vakituisia työntekijöitä on 10–15, hieman sesongista riippuen.

Riekkola Infra ei kuitenkaan ole mikään tavallinen maanrakennusja kunnossapitofirma. Heidän uusin aluevaltauksensa on lumija jäärakentaminen. Yrityksen omistaja Ismo Riekkola kertoo, että töitä riittää nyt tehtäväksi ympäri vuoden. - Lumi- ja jäärakentaminen tasapainottavat mukavasti vuosikelloamme. Lumi- ja jäärakentaminen on noussut kesän aikana tehtävien töiden vastapainoksi talviajalle. Talvisesonki ei ole

LAPIN KEINO / 2022

kuitenkaan noussut vielä aivan kesäsesongin veroiseksi koronan vuoksi. - Toimitamme paljon erilaisia lumija jäärakennelmia muun muassa poroja huskyfarmeille. Kun matkailu hiipui, tilauksiakaan ei tullut. Mitä kaikkea lumesta ja jäästä sitten voi rakentaa? - Igluja, saunoja, kotia, lumitykeillä saa puolestaan safareille ajoratoja sekä rinteisiin ja laduille lunta, luettelee Ismo. Hän havainnollistaa, että esimerkiksi jääsauna rakentuu parhaimmillaan kahden työpäivän aikana. Jääsaunan löylyt tarjoavat kävijälleen aivan omanlaisensa tunnelman. - Jääsaunaan uppoaa noin 50 kuutiota jäätä. Tällainen jäämäärä vastaa noin yhtä täysperävaunullista rekkaa. Rakentamiseen käytettävä jää otetaan vierestä virtaavasta Tornionjoesta, mutta joskus Riekkola kuitenkin ostaa jäätä myös Kiirunasta. Yrityksen asiakkaat tulevat ympäri maailman.

- Olemme lähettäneet usein ulkomaille jäätä kylmäkuljetuksella. Erityisesti arabialaisia tuntuu meidän jäämme kiinnostavan! Markkinointia ei ole tarvinnut paljon Riekkolassa murehtia, sillä ostajia erilaisille lumija jäärakennelmille on löytynyt riittävästi. Vienti ulkomaille on kuitenkin ollut hetken aikaa pysähdyksissä tutusta syystä. - Yhteistyökuviot kansainvälisen matkailun suuntaan alkavat hiljalleen heräillä, Ismo kertoo. - Joulu ja hiihtoloma-aika ovat tietysti kuuminta sesonkia lumija jäärakentamiselle. Toivoisin, että tulevaisuudessa, kun pandemia tästä hiipuu, matkailu työllistäisi meidät marraskuulta aina maaliskuulle saakka. Tämä todella tasapainottaisi vuoden kiertokulkua osaltamme.

JOHANNA ASIALA

LAURA KNUUTI

KOKEILUHANKE

Y R I T TÄ J Y Y S

Poronsarvista ja tuohesta silmälasikehyksiä Kemijärvellä optikkona toimiva Laura Knuuti sai Leader Pohjoisin Lappi ry:ltä tukea silmä- ja aurinkolasien kehysten materiaalikokeiluihin. Sodankylässä asuva Laura sai ajatuksen alun perin metsäretkellä koiran kanssa. - Mietin, voisiko poronsarvia hyödyntää kehysten osana. En ollut ennen valmistanut kehyksiä, joten sitä varten täytyi ensin hankkia osaamista ja ryhtyä sitten toteuttamaan ideaa! Osaamista Laura hankki muun muassa kansalaisopiston

poronsarvi- ja tuohityökursseilla, jolloin syntyi idea ottaa mukaan materiaalikokeiluun myös tuohi. Laura perusti keväällä 2021 Keloa-toiminimen, joka viittaa poronsarvien kelomiseen eli siihen, kun poro hankaa sarvistaan ylimääräisen nahan pois. Toistaiseksi Laura on toteuttanut kokeilua palkkatyönsä ohessa. Kehysten toteutus on Laurasta haastavaa, sillä lopputuloksen on oltava linssitettävä, päähän istuva ja käytössä

Ympärivuotinen jäävarasto jäähtyy aurinkoenergialla Riekkola Infra on saanut tukea lumija jäärakentamisen kehittämiseen paikalliselta Leader-ryhmältä eli Outokaira tuottamhan ry:ltä. Maaseuturahaston tuella on hankittu tarvittavia koneita ja kalustoa yritystoiminnan laajentamista varten. Hankintalistalla oli muun muassa valaistus- ja äänentoistolaitteistoa, sillä näillä luodaan oikeanlainen tunnelma matkailijoille tarkoitettuihin lumija jäämaailmoihin. - Pelkkiin maanrakennusalan toimiin emme olisi saaneet tukea Outokairalta,

Riekkola Infra on saanut tukea lumija jäärakentamisen kehittämiseen Outokairalta.

kestävä. Lisäksi silmälasit luokitellaan lääkinnällisiksi laitteiksi, mikä asettaa ehtoja tuotteen valmistukselle. - Prosessiin liittyy ymmärrettävästi paljon testausta ja arviointia. Laura päätyi Leaderin pariin hieman erikoisella tavalla. - Voitin ensin MAHTAVA-innovaatiokilpailun ideallani. Sain palkinnoksi konsultaatiota, jolloin sain tietää, että Leaderilta saisi tukea tällaisiin kokeiluihin. Otin yhteyttä Leaderin yritysneuvojaan ja siitä se sitten lähti, Laura muis-

mutta Outokairan toiminnanjohtaja Anne Anttila antoi heti vihreää valoa lumija jäärakentamiselle. Jäävarasto-hankkeessaan yritys investoi nimensä mukaisesti ympärivuotiseen jäävarastoon, joka rakennetaan Riekkolan vanhaan lietelantalaan. Jäävarastoa suunniteltaessa tärkeäksi seikaksi nousi kestävyys. Jäävarastoa on tarkoitus jäähdyttää lämpimillä keleillä aurinkoenergialla. Tämä on helppoa, sillä lämpimään vuodenaikaan on tarjolla myös eniten auringonvaloa aurinkopaneeleille. - Varastossa tulee olemaan hiilidioksidilla toimiva lattiajäähdytys, eikä lisäjäähdytystä tarvita, kiitos jään. - Emme olisi alkaneet tällaiseen rakennusurakkaan, jos emme olisi saaneet omaa kestävää energiantuotantoa varastoon, Ismo tähdentää. Jäävaraston lisäksi Leader-tuella hankintaan pian teladumpperi, jolla lumetetaan koira- ja porovaljakoi-

telee. Hän uskoo, että ilman Leaderin tarjoamaa kokeilutukea syvällinen keskittyminen erilaisiin materiaaleihin ja niiden toimivuuteen kehyksissä ei olisi onnistunut. - Kokeilutuella katettiin asiantuntija-avun ja konsultoinnin kustannuksia. Tuki varmisti sen, ettei tämä jää vain harrastukseksi, vaan on mahdollista tehdä joku päivä tuotteita myyntiin asti!

den reittipohjia sekä hiihtoreittejä aluskasvillisuutta rikkomatta. Valmista konetta ei ole olemassa, vaan se täytyy rakentaa useasta eri osasta. - Lumen levittäminen on usein hankalaa, sillä lumi pääsee likaantumaan ja ympäristö rikkoontuu vääränlaista kalustoa käytettäessä. Teladumpperi ratkaisee tämän ongelman. Leader-tuen lisäksi yritys on hyödyntänyt EAKR-rahoitusta edistäessään vientiään. EAKR-hankkeen myötä Riekkola Infra saikin uusia asiakkaita ympäri maailman, paljon muun muassa Saksasta ja Englannista. Vaikka hankkeita on vielä kesken, on Ismolla jatkosuunnitelmia jo takataskussaan. - Olemme paraikaa suunnittelemassa matkailuun liittyvää jatkohanketta. Joskus tulevaisuudessa vanhassa navetassamme voisi olla jäägalleria matkailijoiden iloksi.

14 M AT K A I L U

Y R I T TÄ J Y Y S

Italialaista ruokaa keskellä Keminmaan metsää Mitä tekee kaksi italialaista yrittäjää keskellä merilappilaista metsää? Old Pine Husky Lodgen poikkeuksellinen tarina sinnikkyydestä ja joustavuudesta on johtanut siihen, että nyt Keminmaasta saa Lapin aidoimmat italialaiset pitsat ja pastat. Ravintola pelasti huskyfarmin

JOHANNA ASIALA

ld Pine Husky Lodgea pyörittävät italialaiset ystävykset Alessandro Maccari ja Simona Pinco, ja pian mukaan yrityksen kolmanneksi osakkaaksi tulee Simonan mies Massimiliano Nevi. Ei mikään tyypillisin lappilaisen matkailuyrityksen kokoonpano, eikä tämä huskyfarmi sijaitse suuren matkailukeskuksen vieressä vilkkaiden kulkuyhteyksien varrella. - Olen itse tullut Suomeen jo 90-luvulla ja Tornioon vuonna 2016. Tapasin Simonan ja Massimilianon, kun he järjestivät hääjuhlansa Lapissa vuonna 2015. Pidimme Simonan kanssa sen jälkeen aktiivisesti yhteyttä ja pallottelimme ideaa perustaa Lappiin oma yritys, kertoo Alessandro sujuvalla suomen kielellä.

Mahdollisuus ostaa Honkamaan vanha leirikeskus Keminmaan seurakunnalta vuonna 2019 tuli sopivaan saumaan. Alessandro oli pistänyt merkille, ettei Kemi-Tornion alueella ollut tarjontaa huskypalveluista. - Sellainen ei ole kestävää – haluamme tarjota matkailijoille huskysafareita Meri-Lapissa, keskellä luonnon rauhaa, hän kertoo.

Old Pine Husky Lodgen avajaisia vietettiin joulukuussa 2019. Hyvää vaihetta kesti vain kaksi kuukautta, kunnes pandemia iski. - Emme saaneet mitään tukia, sillä olimme vasta aloittaneet toimintamme. Tilanne oli hetken todella huono, harmittelee Alessandro. Alkamaisillaan ollut majoitustilojen remontoiminen piti laittaa tauolle. Kolmikko selvisi kuitenkin vaikeasta ajasta kekseliäisyyden ja suunnanmuutosten turvin. - Simona sai idean kesäkahvilasta ja ihme kyllä, ihmisiä tuli tänne! Siitä saimme idean ravintolan perustamisesta, kertoo Alessandro. Ravintola avattiin syksyllä 2020 ja kolmikko kertoo, että se on pelastanut Old Pine Husky Lodgen. - Meille on syntynyt jo vakiasiakaskunta lähellä asuvista suomalaisista. Palaute ruoasta on ollut erinomaista, he iloitsevat.

Leader-tuki jousti vaikeassa tilanteessa Parasta yrityksen sijainnissa on Alessandron ja Simonan mukaan luonto, tilan tunne ja raikas ilma. Lähin naapuri on vasta

LAPIN KEINO / 2022

15 KOMMENTTI

Meille on syntynyt jo vakiasiakaskunta lähellä asuvista suomalaisista. Palaute ruoasta on ollut erinomaista. kilometrin päässä, ja lähimpään kylään, Lautiosaareen, tulee matkaa 30 kilometriä. - Elämä täällä ei ole yksinkertaista, kun kauppoja ja muita palveluita ei ole lähettyvillä. Silti täällä on mukavampaa kuin Roomassa, tuumaa roomalaislähtöinen Simona. Töitä paiskitaan päivittäin aamusta iltaan, sillä sesonkina palkattuna on vain yhdet apukädet. Koiria sen sijaan on noin 35. - Yrittäjien välinen yhteistyö sujuu täällä mielestäni todella hyvin. Muilta yrittäjiltä voi pyytää apua esimerkiksi opaspalveluihin ja cateringiin – me tunnemme kaikki toisemme, kertoo Alessandro. Simona vastaa koirien hoidosta ja valjakkoajeluista yhdessä miehensä Massimilianon kanssa. Pariskunta on harrastanut pitkään pelastustyötä, joten kokemusta ja näkemystä turvallisten valjakkoajeluiden toteuttamiseen riittää. - Läheisellä jängällä myös asiakkaat pääsevät ajamaan valjakkoja valvotusti. Jänkä on laaja ja avara, joten siellä on turvallista kokeilla ajamista, Simona sanoo. Ideaalitilanteessa yrityksen liiketoiminta jakautuisi Alessandron mukaan kolmeen tuottavaan osaan: majoitustoimintaan, ravintolatoimintaan sekä ohjelmapalveluihin. - Voimme tarjota asiakkaillemme koirien kanssa oleskelua ja kävelyitä, joogaa, lumikenkäilyä, saunomista ja paljuja. Tämä toimii mukavana rentoutumispaikkana esimerkiksi yritysporukoille. Kiinteistön ostamiseen, majoitustoiminnan laajentamiseen ja ravintolainvestointeihin saatiin tukea Peräpohjolan Leader ry:ltä. - Teimme tuella majoitustiloihin sisävessat ja uusimme ilmanvaihdon, huoneiden eristyksen sekä valaistuksen. Ravintolaan hankimme pieniä laitteita kuten pakastimen ja leikkelekoneen, luettelee Alessandro. Lisäksi tukea saatiin koiravaljakkotoimintaan. - Reet, yli 20 koirankoppia ja käytännössä kaikki varusteet on hankittu tuella. Kolmikko kiittelee Leader-tuen joustavuutta. - Hankkeen muutosten ja keston kanssa oltiin valmiita joustamaan poikkeuksellisessa tilanteessa, mikä oli hieno asia! Pitkästä ja vaikeasta taistelusta huolimatta Alessandro, Simona ja Massimiliano ovat tyytyväisiä tämän hetken tilanteeseen. - Olemme onnistuneet tarjoamaan uudelle asiakaskunnalle eli suomalaisille heidän kaipaamaansa palvelua maittavan ruoan muodossa. Tilanne ei näytä enää niin synkältä kuin pandemian alkuvaiheessa, Alessandro uskoo.

L A P P I O N M O N I K A N AVA I N E N E L Ä M Y S ! EU-ohjelmakaudella 2014–2022 maaseuturahastosta rahoitetut 408 yrityshanketta luovat näkymän Lapin maaseudun tämänhetkiseen elinkeinorakenteeseen ja sen kehittymiseen. Asetetut tavoitteet on saavutettu hyvin, vaikka vuonna 2020 alkanut koronapandemia aiheutti omat haasteensa. Korona vaikutti erityisen voimakkaasti kansainvälisten asiakkuuksien varassa toimiviin elämyspalveluiden tuottajiin ja majoituspalveluihin. Vaikutukset ulottuivat myös matkailun asiakkaiden kysyntään perustuvien tuotteiden, kuten poronlihan tuottajiin. Tänään voimme todeta, että koronan aiheuttamista haasteista on selviydytty pelättyä vähäisemmin vaurioin. Toki nyt on käsillä seuraava kriisi, joka tulee kääntää Lapin maaseudun eduksi. Ennakoimattomat tilanteet vaativat yrityksiltä aina ketteryyttä ja siinä on Leader-toimintamalli osoittanut toimivuutensa. Lapin maaseudun kehitys on jatkossakin pitkälti sidoksissa alueen matkailun kehittymiseen. Matkailu tuo asiakkuuksia myös monille muille toimialoille, kuten elintarviketuotantoon. Päättyvän ohjelmakauden aikana olemme saaneet olla mukana edistämässä ja rahoittamassa myös uusimuotoisia, tähän aikaan sopivia yrityksiä, joiden toiminta ei ole tuotantopaikkaan tai aikaan sidoksissa. Näiden yritysten osuuden toivoisi lisääntyvän, koska näissä hyödynnetään voimavarana Lapin maaseutua ja sinne myös maaseuturahaston rahoituksen kautta rakennettua infraa. Ovatpa näiden takana olevat yrittäjät usein maaseutua voimaannuttavia innovatiivisia nuoria ihmisiä. Uusi ohjelmakausi tuo myös maaseutuyrityksien ulottuville uusia tukimuotoja yrityksen alkutaipaleelle sekä kehittämiseen. Näiden täysimääräinen hyödyntäminen heti ohjelmakauden alusta alkaen on järkevää. Kannattaa siis seurata uuteen ohjelmakauteen liittyvää tiedotusta – vuosi 2023 on jo tosi lähellä!

Heikki Moilanen yritysasiantuntija, Lapin ELY-keskus heikki.moilanen@ely-keskus.fi +358 295 037 092

16 K U LT T U U R I

S A A M E L A I S K U LT T U U R I

Saamelaista musiikkiperinnettä edistetään Utsjoella JOHANNA ASIALA SIVI LÄNSMAN

uoiggastit!-hankkeelle oli Utsjoella selkeä tarve, mikä laitettiin merkille aiemmin toteutetuissa saamelaismusiikin harrastustoimintaa edistävissä hankkeissa. Hankkeen nimi tarkoittaakin suomeksi ”joikata”. - Meillä on kunnassa hyviä saamelaismusiikin opettajia ja alueella musiikista kiinnostuneita lapsia ja nuoria. Lisäksi aiemmilla saamelaismusiikin koulutusohjelmilla on ollut valtava vaikutus yleisesti saamelaismusiikin vahvistamiseen ja erityisesti kolttasaamelaisten leu’dden ja inarinsaamelaisten livden elvyttämiseen, taustoittaa hankevetäjä Kati Eriksen.

Utsjoen kunta toteutti yhdessä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Norjan Saamelaisen korkeakoulun kanssa saamelaismusiikin koulutukseen liittyvän Interreg-hankkeen, joka takasi musiikin opetuksen alueella kolmeksi vuodeksi, kertoo Kati. - Koulutusohjelman tuloksena saimme neljä saamelaismusiikin perustutkinnon suorittanutta henkilöä! Haasteitakin nousi esille Interreg-hankkeen myötä: oppilaita on haastava löytää Saamenmaan pienten paikkakuntien haja-asutusalueelta. Tavoitteellinen musiikin harrastustoiminta on Pohjois-Lapissa riippunut pitkälti innokkaista yksilöistä. - Jos oikeasti haluamme kouluttaa musiikin ammattilaisia tai musiikkikasvattajia, pitää ensin pystyä luomaan vakaa pohja, pohtii Kati ja korostaa, että Utsjoella on erilaiset lähtökohdat kuin Etelä-Suomessa, jossa oppilaat ovat voineet opiskella instrumenttejaan vuosia musiikkiopistoissa ja konservatorioissa. - Tavoitteellinen, pitkäjänteinen ja sään-

LAPIN KEINO / 2022

nöllinen musiikin harrastaminen on täältä puuttunut, siksi lähdimme hakemaan Leaderilta rahoitusta Juoiggastit!-hankkeeseen. Juoiggastit!-hankkeen tavoitteena on elvyttää saamelaista perinteistä musiikkia, joka on Tenonlaaksossa joiku. - Teemme hankkeessa myös opetussuunnitelman saamelaismusiikille. Soittimille kuten kitaralle ja pianolle sellaiset löytyvät googlaamalla, ja ne ovat helposti monistettavissa. Aikoinaan Saamelaiskäräjien musiikkikeskus on laatinut saamelaismusiikin opetussuunnitelman, mutta se ei päätynyt systemaattiseen käyttöön, Kati kertoo. Korona on sotkenut paljon hankkeen käytännön toteutusta, sillä harrastustoiminta oli pitkään tauolla myös Utsjoella. Joikuopetus alkoi lopulta elokuussa 2021, ja siihen osallistui Utsjoelta ja Nuorgamista toistakymmentä lasta. Myös yksi bändileiri, pianon- ja kitaranopetusta sekä laulutekniikan kurssi on järjestetty hankkeen puitteissa. - Monet ehtivät jo kovasti odotella tätä toimintaa. Selkeästi täällä on kiinnostusta opiskella musiikkia, iloitsee Kati. - On ollut mukava seurata lasten ja nuorten kehittymistä musiikkiharrastuk-

sen parissa. Nuorimmat osallistujat ovat olleet 5-vuotiaita, vanhimmat 35-vuotiaita, suurin osa yläkouluikäisiä. Katin mukaan saamelaismusiikin koulutuksen palapeliä on rakennettu hankkeilla kärsivällisesti eteenpäin pala kerrallaan jo 10 vuoden ajan. Hän näkee, että jatko on nyt Utsjoen kunnan käsissä. - Olisi hienoa, että Utsjoella päästäisiin taiteen perusopetuksen piiriin – silloin voisimme tarjota musiikin opetuksen parissa jollekin kokopäivätyön! Ei vain niin, että tarjolla on aina silloin tällöin joitakin opetettavia tunteja ilta-aikaan. Hankkeilla on Kati Eriksenin mielestä hyvä kehittää ja saada organisaatioille hetkellisesti lisäresursseja. Hän on ollut erittäin tyytyväinen Leader Pohjoisin Lappi ry:n tarjoamiin palveluihin. Palapeliä ei kuitenkaan voi loputtomiin rakentaa pelkin hankevaroin. - Minulla on vahva usko, että asia nyt etenee Utsjoella kunnan johdolla!

17 K U LT T U U R I

Arpelan kylä muistaa JOHANNA ASIALA

SARI POHJANEN

ornion Arpelassa nuorisoseura kerää talteen kyläläisten tarinoita kylän historiasta. Tarinoita kootaan yksiin kansiin Kylä muistaa -hankkeessa, jota rahoittaa Outokaira tuottamhan ry.

Hanketyöntekijä Sari Pohjanen kertoo, että idea kylän tarinoiden keräämisestä nousi Outokairan aiemmasta Trokareita ja kylttyyriä -hankkeesta, johon Sari oli tekemässä lyhytelokuvaa. - Ajattelimme, että olisi kiva jatkaa kulttuurin vaalimista ja paikallishistoriateemaa. Tuli esille idea, että voisimme koota yhteen paikalliskulttuuria sekä alueen historiaan liittyviä tarinoita. Kylä muistaa -hankkeessa järjestetään monenlaista toimintaa eri-ikäisille kyläläisille. - Järjestämme lapsille ja nuorille kerhotoimintaa, jossa voimme siirtää oppeja esimerkiksi perinnetöihin liittyen sukupolvelta toiselle, kertoo Sari. Lapset ja nuoret pääsevät ääneen tarinankeruuvaiheessa vanhemman väen ohella. - Olisi mielenkiintoista vertailla, millainen on ollut ensimmäinen koulupäivä Arpelassa vuonna 2021 ja esimerkiksi 1950-luvulla! Luvassa on myös lauluiltoja ja tarinakerhoja, joissa osallistujilta kerätään tarinoita kylän elämästä paitsi kirjaa myös erilaisia esityksiä varten. - Minulla on työn alla historiateemaisia käsikirjoituksia tarinoiden pohjalta. Suunnitelmissa on 2–5 tarinaesitystä, jotka voisivat kiertää hoivakodeissa ja kouluissa ilahduttamassa ihmisiä.

Hankkeen loppupuolella julkaistaan Kylä muistaa -työnimellä kulkeva kirja, joka esittelee tarinoita ja valokuvia viimeisen sadan vuoden ajalta Arpelasta ja sen lähikylistä. - Monet haastattelemistani kyläläisistä ovat heti alkuun todenneet, että ”enhän minä osaa mitään tarinoita kertoa”, mutta kun olen rohkaissut heitä muistelemaan vaikkapa ensimmäistä polkupyöräänsä, on tarinoita alkanut pikkuhiljaa syntyä, naurahtaa Sari. Sari on huomannut, että kyläläisten keskuudessa on aitoa innostusta paikalliskulttuuria ja -historiaa vaalivaa hanketta ja tulevaa kirjaa kohtaan. Sari uskoo, että kyläläisten positiivinen suhtautuminen hankkeeseen kielii siitä, että yhdessä tekeminen jatkuu tulevaisuudessakin. - Paljon on vielä kertomatonta historiaa ja perintöä, joka olisi tärkeä saada tallennettua, kun vanhoja ihmisiä on vielä keskuudessamme, Sari muistuttaa. - Odotan innolla, että kirja on jonakin päivänä kädessäni. Montakohan sataa sivua siihen tätä menoa tuleekaan!

18 K U LT T U U R I

JOHANNA ASIALA

Festarikehitystä kyläläisten kanssa

HILJAISUUS RY

aiteilijayhdistys Hiljaisuus ry järjestää Kittilän Kaukosessa kesäisin Hiljaisuus-festivaalia. Festivaalien lisäksi yhdistyksellä on monenlaista taidetoimintaa Kaukosessa, kertovat yhdistyksen toiminnanjohtajat Jonna Leppänen ja Joonas Martikainen. - Palettimme on laajentunut tarkoituksellisesti. Kehitymme hitaasti kiiruhtaen, kaksikko toteaa.

Yhdistys on kirjoilla Kaukosen kylässä, mikä on mahdollistanut tiiviin yhteistyön Kittilän kunnan sekä kyläläisten kanssa. - Olemme priorisoineet sitä, että tulemme tutuiksi kyläläisten kanssa. Pyrimme olemaan läsnä mahdollisimman aktiivisesti kylällä, vaikka operoimmekin pääosin muualta käsin, Rovaniemellä asuva Joonas ja Tampereella asuva Jonna korostavat. Hiljaisuus-festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran Kaukosessa vuonna 2010. Kyse on esittävän taiteen juhlasta pienessä lappilaisessa kylässä. - Uudella toimialalla tässä liikuntaa, eikä tässä yksin pärjäisi kukaan. Siksikin meillä on kaksi toiminnanjohtajaa ja kaksi taiteellista johtajaa, kertoo Jonna. Taiteilijayhdistys Hiljaisuus ry perustettiin vuonna 2012, ja Kaukosen työväentalo vuokrattiin toiminnan tukikohdaksi vuonna 2015.

LAPIN KEINO / 2022

Taiteilijayhdistys haki tukea taidetapahtuman palveluiden kehittämiseen Leader Tunturi-Lappi ry:ltä. - Hankkeessa on erilaisia kehittämisalueita kuten keittiötoiminta, ekologisuus, tapahtumaturvallisuus, leirintäaluekäytänteet, kahvilakäytänteet… luettelee Jonna. - Kehitämme toimintaamme testaamalla. Kun festarit vuonna 2021 pidettiin vain pienimuotoisesti, niin pääsimme kokeilemaan erilaisia tapoja toteuttaa esimerkiksi keittiötoimintaa ja turvallisuuskäytänteitä. Näimme mikä toimii ja mikä ei, lisää Joonas. Festareita varten laaditaan hankkeessa myös kehittämissuunnitelmat. - Havaintomme ovat jatkossa paremmin vietävissä käytäntöön, kiitos kehittämissuunnitelmien! Suuri testi onkin edessä kesän 2022 Hiljaisuus-festivaaleilla. Hanke ei ollut Leader-hankkeena kaikista tyypillisin, mutta apua ja sparrausta oli rahoittajan suunnalta aina tarjolla. - Leaderilla oli aito kiinnostus hankkeeseemme. Siellä ymmärrettiin heti, mitä tavoittelemme, ja autettiin muotoilemaan se hankkeeksi, kiittelee Jonna. Yhteistyö kyläläisten kanssa on ollut avainasemassa kaikessa kehittämistoimissa.

- Meille on tärkeää pitää Kaukonen kylämäisenä ja hyödyntää kylällä olemassa olevia resursseja. Mietimme yhdessä, miten Kaukonen voisi toimia yhä paremmin taidetapahtumien pitopaikkana. Jonna ja Joonas toteavat, että kansainvälisen tapahtumatuotannon järjestäminen Lapin haja-asutusalueella on haastavaa, sillä tapahtumainfraa ei juurikaan ole, eikä tapahtumia tukevia palveluita ole automaattisesti läsnä. Siksi paikallinen tuki on erittäin tärkeää. - Kyläläisten ja Leaderin tuki on osaltaan rohkaissut meitä järjestämään kulttuuritapahtumia Lapissa, vaikkei se ole niin helppoa ja halpaa kuin muualla. Olemme nyt osa Kaukosen kylän palvelurakennetta, ja vahvistamme kylän ja siten koko Kittilän kunnan elinvoimaisuutta. Pääosin Hiljaisuus ry:n toiminnan tuki tulee Taiteen edistämiskeskukselta, yksityisiltä säätiöiltä sekä Kittilän kunnalta. Pitkäjänteinen työ palkitsee kaksikon mukaan tekijänsä. - Toimintamme kanavoi tänne positiivista energiaa sekä tuo tänne vieraita ja eri ammattikuntia yhteen. Ei myynti edellä, vaan muut arvot, Jonna ja Joonas summaavat.

19 K U LT T U U R I

Y R I T TÄ J Y Y S

VANHAA RAKENNUSPERINTÖÄ KUNNIOITTAEN JOHANNA ASIALA

JOHANNA ASIALA

Kuhan kylä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Kuhajärven kaakkoisrannalla Ranualla. Tero ja Liisa Kuhan pihapiiri on yksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetun kulttuuriympäristön kohteista. - Tämä on vanhin asuttuna pysynyt pihapiiri Ranualla. Ensimmäiset asukkaat tulivat paikalle 1670-luvulla, kertoo Tero Kuha.

Pihapiirin omistajapariskunta on remontoinut rakennuksia vanhaa rakennusperinnettä kunnioittaen. Tero on toiminimellään hakenut tukea Peräpohjolan Leader ry:ltä pihapiiriin kuuluvan Peltola-nimisen talon remontointiin. Peltola on rakennettu vuonna 1925, ja se on lähes alkuperäisessä kunnossaan. - Talo on ollut talvisin kylmillään, eikä siellä ole modernia viemäröintiä tai muitakaan mukavuuksia. Nyt sitä remontoidaan Leader-rahoituksella majoituskäyttöön. Peltolaa on remontoitu moderniksi majoituspaikaksi perinteisillä ratkaisuilla. - Esimerkiksi kaikki ikkunat ja ovet olen kunnostanut täysin käsityöllä, Tero sanoo. - Emme ole käyttäneet lainkaan muovia rakennusmateriaalina. Pyrimme jättämään vanhoja pintoja esille mahdollisuuksien mukaan. Sisustuksessa hyödynnämme vanhoja esineitä, joita taloista on löytynyt.

Peräpohjolan Leader ry:n tuella Kuhat ovat uusineet Peltolan jätevesijärjestelmän ja liittäneet rakennuksen vesijohtoverkostoon, sillä taloon tulee modernit keittiö- ja suihkutilat. Peltola on tarkoitus avata vierailijoille kesällä 2022. Petipaikkoja Peltolaan tulee noin 8. Kuhat tarjoavat vierailijoille majoituksen lisäksi kotiruokaa sekä oheistoimintaa eläinten parissa ja luonnossa. Kuhan kylästä pääsee nopeasti päiväreissulle Rovaniemelle, Iso-Syötteelle ja Ouluunkin asti, Ranualle eläinpuistoon on vain noin 14 kilometriä. Majoitustoimintaa Kuhat ovat harjoitelleet 1700-luvulta peräisin olevan aitan kesäaikaisella vuokrauksella. Pääasiassa vieraat ovat olleet kotimaisia. - Emme pyri houkuttelemaan Kuhaan massoja, vaan tarjoamme vieraillemme yksilöllisiä kokemuksia kauniissa rakennetussa kulttuuriympäristössä, Tero ja Liisa toteavat. Kuhille on tärkeää ylläpitää kylän arvokasta kulttuurimaisemaa. Pariskunta on ollut mukana kylän aiemmissa maaseuturahaston hankkeissa, joissa on ennallistettu Kuhan kylän maisemia. - Meillä on myös paljon eläimiä kuten lampaita ja hevosia, jotka auttavat huolehtimaan maisemasta. Ne tuovat myös eloa kylälle!

20 REITISTÖT

Lappilainen luonto tarjoaa upeat puitteet retkeilylle ja ulkoilulle. Lapissa on rahoitettu monipuolisesti erilaisia ympäristöön, kulttuuriin sekä liikkumiseen liittyviä reittejä ja aktiviteetteja. Nappaa vinkit talteen ja suuntaa tutustumaan mahtavaan lappilaiseen luontoon. Tervetuloa meille! Anna-Kaisa Teurajärvi rahoitusasiantuntija, Lapin ELY-keskus anna-kaisa.teurajarvi@ely-keskus.fi +358 295 037 135

LAPIN KEINO / 2022

Metsähallitus ja kunta kehittävät reittejä yhdessä Inarissa JOHANNA ASIALA

KIRSI UKKONEN

narissa on kehitetty vuosien ajan reitistöjä matkailijoiden sekä paikallisten ihmisten iloksi. Lapin ELY-keskus on rahoittanut maaseuturahastosta Inarin kirkonkylällä Juutuan polun reitin sekä Lemmenjoen kansallispuistossa sijaitsevan Kultareitin. Hankkeita ovat toteuttaneet tiiviissä yhteistyössä Metsähallituksen luontopalvelut sekä Inarin kunta.

Pirjon mukaan Juutuan polku on erittäin vilkkaassa käytössä erityisesti paikallisten asukkaiden keskuudessa. - Siellä kulkee sulassa sovussa niin koiran ulkoiluttajat, lapsiperheet kuin lenkkeilijätkin. Reitillä liikkuu toki myös matkailijoita ympärivuotisesti. - Matkailuyritykset kiittelevät erityisesti talvikunnossapitoa. Talvinen Juutuan polku on matkailijoille elämys, vaikka toki se on sitä myös kesäkaudella.

Metsähallituksen luontopalvelujen aluejohtaja Pirjo Seurujärvi kertaa Juutuan polun kehittämisen vaiheita Inarissa: - Juutuan polun kehittäminen aloitettiin jo vuosina 2011–2012, kun rakennettiin Juutuan Jäniskosken riippusilta. Seuraavassa vaiheessa 2012–2013 Inarin kunta rakensi joen eteläpuolelle Inarin taajamasta Jäniskoskelle ympärivuotisen ulkoilureitin EAKR-tuella. Viimeisin vaihe toteutui 2020–2021 yhteistyössä Inarin kunnan kanssa ja näin saatiin myös joen pohjoispuolelle kestävöity ja valaistu ympärivuotinen ulkoilureitti. Pohjoispuolen rakentamiseen tuki saatiin Lapin ELY-keskukselta maaseuturahastosta.

Juutuan polun suosion osoittaa myös Jäniskosken sillalla oleva kävijälaskuri. Kävijämäärät sillalla ovat olleet tasaisessa kasvussa jo usean vuoden ajan. Vuonna 2017 kävijöitä oli vielä alle 20 000, mutta jo vuonna 2020 kävijämäärä ylsi noin 32 000. Vuonna 2021 kävijämäärä ylitti jo 48 000.

Juutuan polun sorastettu reittipohja mutkittelee kauniisti vanhassa männikössä. Juutuanjoen pohjoispuolen esteetön ja valaistu reittiosuus palvelee monenlaisia kävijöitä.

Yhteistyö Metsähallituksen luontopalvelujen ja Inarin kunnan välillä on Pirjon mukaan ollut erinomaisen hyvää. - Kunta arvostaa luontoa ja retkeilypalveluja ja haluaa olla niitä yhdessä kehittämässä. Juutuan polun jatkohankkeessa on yhdistynyt hienosti matkailun kehittämisen näkökulma ja samalla on parannettu paikallisten asukkaiden ympäristöä ja virkistysmahdollisuuksia, Pirjo kiittelee. Tulevaisuuden toiveissa on saada Inariin ja Juutuan jokivarteen lisää esteettömiä luontokohteita.

22 K Y L Ä M AT K A I L U

YRITYSRYHMÄHANKE

Kestävä kiertomatka pohjoiseen Pohjois-Lapin matkailuyrittäjät luovat yhteistä kiertomatkatuotetta, joka kulkee nimellä Golden Route of Lapland. Kultaisen reitin tarkoituksena on luoda uutta kestävää matkailua alueelle.

JOHANNA ASIALA

olden Route of Lapland on kiertomatka, joka kulkee Pohjois-Lapin ylväissä ja monimuotoisissa maisemissa. Matkalla pääsee poikkeamaan myös Norjan puolella. Reitin aloitus- ja päätepiste on Ivalon lentoasema, ja reitin varrella ovat Saariselkä, Inari, Lemmenjoki, Kielajoki, Näätämö ja Nuorgam. Reitiltä löytyy 9 lappilaista yritystä, jotka ovat olleet ideoimassa uutta kiertomatkatuotetta.

Ajatus kiertomatkatuotteesta syntyi korona-aikana. Idean taustalla on arcticXpertin yrittäjä Ari Siivikko, joka on itsekin lähtöisin Ivalosta. - Aina, kun Lapissa käyvät ystävät ovat kyselleet suosituksia, mitä täällä tehdä, olen suositellut tätä reittiä. Korona toi minut kotikonnuille ja päätin, että nyt on aika tuotteistaa tämä reitti. Otin yhteyttä Aikion Sannaan, joka oli tuolloin töissä Inarin kunnassa, ja siitä se lähti, muistelee Ari hankkeen alkutaipaletta.

LAPIN KEINO / 2022

Idea jalostui maaseuturahaston hankkeeksi, jolle tuen myönsi Lapin ELY-keskus. Yritysryhmähanketta hallinnoi Inarin kunta. Yrittäjiä ei tarvinnut erityisemmin houkutella mukaan kehittämishankkeeseen, toteaa hankkeessa mukana ollut Sanna Aikio. - Yrittäjiltä tuli paljon sisältötoiveita hankkeeseen. Heidän kanssaan pohdittiin, miten tuotteella voidaan tukea yrittäjiä, miten toteuttaa markkinointia ja mihin päin viedä tuotetta tulevaisuudessa – toiminnan jatko on siis ollut suunnitteilla alusta lähtien! Golden Route of Lapland -reitin varrella on jokaiselle jotain. Matkan voi kukin räätälöidä itselleen sopivaksi: toinen voi nauttia menosta ja meiningistä joka etapilla, toinen valitsee rauhallisemman reissaamisen ja aikaa pysähtyä ihmettelemään maisemia omaan tahtiin. - Nettisivuilla on toki eriteltynä erilaisia vaihtoehtoja esimerkiksi perheille, luontomatkailijoille, kulttuurista ja ruoasta kiinnostuneille tai vaikkapa romanttisella matkalla oleville matkailijoille, kertoo Sanna. Nettisivut ovat yrittäjien kustantamat, mutta suunnittelutyö on tehty hankkeessa. Sivuilla on nähtävissä reitille luotu visuaalinen ilme, joka on MJDesignin käsialaa. - Hankkeen päätyttyä päivitysvastuu siirtyy mukana oleville yrityksille, joten sivut jäävät elämään.

Paketti valmiina myyntiä varten Hankkeessa mukana olevat yrittäjät sekä Inarin kunta kokevat tärkeäksi vahvistaa reitin avulla Pohjois-Lapin asemaa kestävän matkailun kohteena. Kulttuurisesti

Golden Route of Lapland: www.grol.fi

kestävä matkailu on erityisen tärkeässä roolissa. - Meillä on mukana myös saamelaisyrityksiä, joten paikallinen kulttuuri on vahvasti läsnä reitillä ja hankkeessamme. Yrittäjät pystyvät tarjoamaan asiakkailleen aitoja, laadukkaita palveluja ja elämyksiä. Golden Route of Laplandin avulla pyritään tuomaan alueelle uusia asiakkaita ympäri vuoden. Kiertomatka soveltuu kaikkiin vuodenaikoihin. Inarin kunnassa onkin tehty paljon töitä matkailun ympärivuotisuuden eteen. Monet yritykset uskaltavat nykyään pitää oviaan auki myös kesäisin. Matkailun suosio palanneen ennalleen korona-ajan jälkeen, uskoo Sanna. - Omatoimimatkailu tulee varmaankin lisääntymään alueella, mutta toivon myös, että tätä valmista pakettia osattaisiin hyödyntää, pohtii Sanna. - Tarjolla on kuitenkin kaikkea turvallisesta kuljetuspalvelusta aktiviteetteihin, ruokailuihin ja majoitukseen. Kaikki on mietitty asiakkaalle alusta loppuun! Hankkeessa asiantuntijana toimiva Ari Siivikko on vielä lähdössä markkinoimaan kiertomatkaa Tanskaan, jonne hänellä on kontakteja. Luvassa on myös pari messutapahtumaa. - Tanskassa toimii useita matkailun ”tukkukauppiaita”, joiden kautta saamme tästä hienosta tuotteesta tiedon ympäri maailmaa, kertoo Ari. - Yrittäjien toive oli, että saamme kiertomatkapaketin valmiiksi ennen kuin lähdemme myymään sitä kotimaisille ja kansainvälisille matkatoimistoille ja matkanjärjestäjille. Nyt paketti alkaa olla valmiina, joten myyntikin on käynnistymässä. Toiveena on tietysti, että tekemämme työ lähtisi kantamaan hedelmää, sanoo Sanna.

Olemme onnistuneet yhdessä luomaan jotain, mitä Lapista on aiemmin puuttunut.

Rengasreitin tuotteistaminen tuli tarpeeseen

NUORGAM UTSJOKI

Golden Route of Lapland -kiertomatkailutuotetta on ollut luomassa 8 yritystä Inarista ja yksi Utsjoelta. Inarin Saariselällä vaikuttavan Top Starin edustaja Tuija Sulkinoja kertoo, että mukaan oli helppo lähteä, kun kaikki mukana olevat yrittäjät olivat jo entuudestaan tuttuja. - Tiesimme myös, että Ari Siivikon laatuvaatimukset ovat korkealla, joten luottoa hankkeeseen löytyi. Top Star tarjoaa Saariselällä, lähes Kaunispään huipulla, luksusmajoitusta 8 lasikuutiossa. Kuutiot on valmistettu talotehtaalla räätälöidysti pitkäaikaista majoitusta varten. Majoituksessa yöpyjät pääsevät keskelle Lapin luontoa omaan rauhaan.

NÄÄTÄMÖ

KIELAJOKI

Ainoana utsjokelaisena yrityksenä mukana oleva Nuorgamin Lomakeskuskin antaa positiivista palautetta yritysryhmähankkeesta. - Nettisivuista tuli todella hienot: niissä on kaikki tarvittava tieto reitistä ja ne palvelevat tarpeitamme, toteaa Lomakeskuksen yrittäjä Marjatta Holmberg. Hän arvelee, että kiertomatkailua on tehty alueella jo kauan, mutta ei tuotteistettu tällä tavalla. Käyntikohteet ja aktiviteetit eivät ole olleet aiemmin yhteisellä kartalla. - Emme epäröineet ollenkaan, kun meitä kysyttiin mukaan, vaan lähdimme innostuneesti kehittämään kiertomatkailutuotetta.

INARI

LEMMENJOKI

Top Starin väki on ollut tyytyväisiä hankkeeseen, sillä yritys on saanut laajaa näkyvyyttä sen myötä. Myynnin kasvua siis lienee näköpiirissä. - Mielestäni myös nimi Golden Route of Lapland on houkutteleva! Olemme onnistuneet yhdessä luomaan jotain, mitä Lapista on aiemmin puuttunut, pohtii Tuija.

IVALO

SAARISELKÄ

Marjatta haluaa välittää kiitoksensa Inarin kunnalle siitä, että myös Utsjoella vaikuttava yritys pääsi hankkeeseen mukaan. - Kiitos tästä kuntarajat ylittävästä yhteistyöstä! Toivotaan, että myynti ja markkinointi palvelee hankkeen jälkeenkin kaikkia mukana olevia yrityksiä.

24 K Y L Ä M AT K A I L U

MAISEMANHOITO

VIIRINKYLÄSSÄ HOIDETAAN MAISEMAA YHDESSÄ SALLA SAARINIEMI

LINNEA PIKKUPEURA

ovaniemellä Kemijoen varrella sijaitsevassa Viirinkylässä on tehty jo pitkään suunnitelmallisesti töitä perinteisen kylämaiseman säilymisen eteen.

Vuonna 2019 Viirin osakaskunta, Viirin kyläyhdistys ja Viirin Viri tekivät Lapin ELY-keskukselle aloitteen maisemanhoitoalueen perustamisesta Yläkemijoen maisema-alueelle. Tämän jälkeen on laadittu maisemanhoito- ja käyttösuunnitelma yhteistyössä kyläläisten ja maanomistajien kanssa. - Olemme saaneet ELY-keskuksesta ja etenkin Marjut Kokolta valtavasti ensiarvoisen tärkeää apua, metsäalalta eläkkeelle jäänyt, nykyisin lampurina toimiva viirinkyläläinen Arto Sääskilahti kertoo. Suunnitelman mukaisia töitä on toteutettu sekä talkootyönä että ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisen Helmi-ohjelman rahoituksen turvin. - Helmi-ohjelman kautta olemme saaneet avustusta aitatarvikkeisiin ja raivaukseen. Lisäksi työllistimme kesällä kaksi nuorta

LAPIN KEINO / 2022

maisemanhoitotöihin kahdeksi viikoksi, Arto kertoo. Viirinkylän maisemassa näkyy monien muiden lappilaisten kylien tapaan vuosikymmenien kuluessa tapahtunut maatalouden muutos. Aikoinaan avara jokivarsimaisema on nyt umpeenkasvanut. - Hoidettavat alueet ovat vanhoja laidunalueita, jotka ennen pysyivät auki laidunnuksen avulla. Viirinkylässä valtaosa karjanpidosta lopetettiin 1980-luvulla, ja sillä on ollut suuri vaikutus kylän maisemaan, Arto toteaa. Maisemanhoitotöitä on tehty viime vuosina 15 hehtaarin alueella. Alueella on raivattu esimerkiksi umpeen kasvanutta jokivarsimaisemaa ja rakennettu lammasaitauksia. Osa maanomistajista on tehnyt raivausta itsenäisesti ja osa on tehty seuran talkootyönä. Kylän asukkaat ovat osallistuneet monipuolisesti maisemanhoitotalkoisiin, ja jokaiselle on löytynyt sopivaa tekemistä. Maisemanhoitotyön vaikutukset ovat Arton mukaan näkyneet nopeasti. - Maisema muuttui ensimmäisen kesän

aikana täysin! Marjut kertoi meille, että kasvin siemen voi säilyttää itävyytensä jopa 30 vuotta. Kun olosuhteet raivauksen seurauksena muuttuvat, kasvillisuus pääsee nousemaan taas esiin. Laidunnuksella ja raivaamisella on saatu palautettua alueelle arvokkaita perinnemaisemia. Jopa kadonneita kasvilajeja on palannut takaisin niityille. - Lisäksi kyläelämä on piristynyt paljon maisemanhoitotöiden seurauksena. Keskeisessä roolissa maisemanhoitotöissä ovat alueella kesäisin laiduntavat noin 120 lammasta. - Kun pajukko kerran raivataan ja lampaat laiduntavat alueella kesäisin, ei pajukko enää nouse. Aktiivinen kylä on osallistunut myös kylämaiseman kehittämishankkeisiin. Kylä valittiin yhdeksi Leader Pohjoisin Lappi ry:n Avoimet miljööt ja aidot elämykset (Amat) -hankkeen pilottikyläksi. Lisäksi yhteistyötä on tehty alan oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi REDU:n kanssa järjestettiin kylän naisten toiveesta raivaussahakurssi. - Kurssi täyttyi heti ilmoituksen julkaise-

25 K Y L Ä M AT K A I L U

misen jälkeen ja oli erittäin pidetty, Arto muistelee. Viirinkylän innostus maisemanhoitoon on huomioitu myös valtakunnallisesti. Kylä valittiin voittajaksi valtakunnallisessa Vuoden maisemateko -kilpailussa vuonna 2021. Lapin ELY-keskus on tehnyt ympäristöministeriölle esityksen Yläkemijoen kylämaisemat -alueelle perustettavasta maisemanhoitoalueesta. Ympäristöministeriö tukee vuosittain kyläläisten tärkeäksi kokemia maisemanhoitotöitä. Vastaavia luonnonsuojelulain mukaisia maisemanhoitoalueita on Suomessa vasta viisi.

Onko kylälläsi kiinnostusta maisemanhoitoon? Yläkemijoen kylämaisemat: maisemanhoito- ja käyttösuunnitelma. www.doria.fi/handle/10024/183028

MAISEMANHOITO

K Y L Ä M AT K A I L U A V O I T U K E A TA L K O I L E M A L L A

ENSIMMÄINEN KESÄ L A P I N PA I M E N L O M I L L E

Ylitornion Meltosjärvellä talkoiltiin kesällä 2021 Lapin ELY-keskuksen rahoittamassa Avoimet miljööt ja aidot elämykset -hankkeessa (Amat). Talkoilla raivattiin järvien rannoille kasvaneita pusikoita ja rakennettiin aitauksia lampaille. - Uuteen lammashakaan tuodut lampaat pitävät Meltosjärven ympäristön pajupuskat kurissa, mikä lisää kylän viihtyvyyttä, iloitsee Meltosjärven talkoolainen Erkki Kumpula.

Amat-hankkeessa käynnistettiin kylämatkailun vauhdittamiseksi Lapin paimenlomien konsepti. Paimenlomat tarjoavat matkailijoille unohtumattomia elämyksiä lampaiden ja lypsykarjan paimennustöissä. Majoitus tapahtuu maaseudun rauhassa, aidossa kylämiljöössä, jossa majoituspaikat vaihtelevat lomamökeistä savottapirttiin ja kotimajoitukseen. Kohteissa on tarjolla matkailijoille myös polkupyörät, onget ja vene vapaa-aikaa varten.

Talkoisiin keräytyi Erkin mukaan yllättävänkin runsas porukka, eivätkä sadekuurotkaan estäneet työn etenemistä. Kylän alueella on nyt hoidettujen tienvarsimaisemien lisäksi matkailijoilla monenlaista muutakin nähtävää, eikä kylää turhaan kutsuta ”Peräpohjolan Punkaharjuksi”.

Yksi kesällä 2021 mukana olleista kohteista oli Rovaniemen Viirinkylässä Arto Sääskilahden tila. - Meillä oli kesällä kaksi eri asiakasryhmää, molemmat viikon kerrallaan. He saivat huolehtia yhteensä 120 lampaasta sekä olla mukana tekemässä lehtikerppuja lampaiden ruoaksi.

Kylällä kunnostetaan myös matkailua tukevaa infraa Ylitornion kunnan toimesta, sillä se sai vuonna 2021 merkittävän avustuksen Lapin ELY-keskukselta Meltosjärven lintutornien sekä pitkospuiden kunnostamiseen. Toisen lintutornin kunnostamisessa huomioidaan myös esteettömyys. Tarkoitus on jatkossa hyödyntää lintutorneja talvimatkailussa revontulimatkojen muodossa. Kunnostamistyöt tehdään kesällä 2022, kertoo kunnan tekninen johtaja Jarmo Jaako.

Palaute vierailta oli varsin rohkaisevaa: viikko Viirinkylässä oli ollut paras loma, mitä heillä oli koskaan ollut. Arto odottaakin, että vierailijoita riittää myös tulevina kesinä.

Lisätietoa Lapin paimenlomista: www.lapinpaimenlomat.com

26 M A ATA L O U S

Y R I T TÄ J Y Y S

ENERGIAOMAVARAISUUTTA AURINKOSÄHKÖLLÄ SALLA SAARINIEMI

SALLA SAARINIEMI

ornion Vojakkalassa sijaitsee maitotila, jonka toiminnoissa on kiinnitetty viime vuosien aikana erityistä huomiota energiatehokkuuteen.

Martti Isto on toiminut Mäki-Iston tilan isäntänä siitä lähtien, kun tilanpito siirtyi hänelle 80-luvun puolivälissä. - Jo pienestä pitäen minulle oli selvää, että jatkan tilan pitoa. Vaimoni Marja on myös mukana tilan töissä. Tilalla on noin 45–50 lypsävää lehmää. Vuonna 2005 rakennetussa navetassa sähköä kuluu taukoamatta muun muassa valaistukseen, lypsyrobottiin, ilmastointiin ja maidon jäähdyttämiseen. Energia-asioita tilalla alettiin miettiä Martin mukaan oikein toden teolla vuoden 2014 Ukrainan tapahtumien seurauksena. - Mietimme entistä enemmän energiankulutustamme ja kuinka sitä saisi pienennettyä. Alkuun teimme energiasuunnittelua itse. Sitten päätimme teettää Neuvo 2020 -neuvonnan avustuksella asiantuntijan tekemän energiasuunnitelman. Suunnitelmaan kirjattiin myös investointi aurinkopaneelijärjestelmään. Suunnittelun yhteydessä neuvojan kanssa käytiin läpi, että järjestelmän hankkimiseen voi hakea maatalouden investointitukea

LAPIN KEINO / 2022

ELY-keskukselta. Hankittavan aurinkopaneelijärjestelmän koko määriteltiin tilan puitteisiin sopivaksi alan toimijoiden avulla. Vuonna 2018 navetan katolle asennettiin 16,8 kilowatin (kWp) tehoinen järjestelmä. - Paneelien tuotto on ollut vuodessa 20 000 kilowattitunnin (kWh) molemmin puolin, enimmillään noin 23 000, Martti kertoo. Energiatehokkuuden parantamiseksi on tehty pitkäjänteisesti töitä. Aurinkopaneelijärjestelmän lisäksi tilalla on vuosien varrella tehty useita sähkönkulutusta pienentäviä toimia. - Vaihdoimme muun muassa LED-valaistukseen ja hankimme maidon esijäähdytyssysteemin. Esijäähdytyksen ansiosta maitotankin ei tarvitse käydä kauaakaan. Esijäähdytyssysteemin käyttöönotolla on ollut suuri vaikutus myös veden lämmittämiseen. - Aiemmin sähköä kului, kun lehmien käyttövesi lämmitettiin erikseen sähköllä. Nyt maidosta tuleva hukkalämpö lämmittää veden esijäähdytysprosessin yhteydessä. Ennen kuin tilalla tehtiin energiaa säästäviä toimenpiteitä, kului sähköä Martin mukaan enimmillään 150 000 kilowattituntia vuodessa.

- Nyt muutosten jälkeen luku on 70 000–80 000 kilowattitunnin välillä. Sen lisäksi, että energiankulutus on vähentynyt huomattavasti, näkyvät tehdyt muutokset myös euroissa sähkölaskun pienentymisenä. Aurinkosähköä on hyödynnetty tilalla nyt muutama vuosi, ja kokemukset ovat Martin mukaan olleet hyviä. - Mikäli olosuhteet ja oman tilan kulutuskäyttäytyminen ovat sellaiset, että kesäkuukausina voidaan aurinkoenergialla kattaa omaa sähkönkulutusta, niin kyllä minä tätä muillekin tiloille suosittelen. Aurinkopaneelijärjestelmän lisäksi tilalla on investoitu vetovannasmultaimeen, johon on saatu maatalouden investointitukea. - Hankimme olemassa olevan lietevaunun perään multaimen, joka sijoittaa lietteen nurmeen, Martti kertoo. Peltojen läheisyydessä on asutusta, ja multaimen käyttö ehkäisee lietteen levityksestä aiheutuvia hajuhaittoja. Lisäksi se parantaa aineiden imeytymistä maaperään ja vähentää haihduntaa.

27 MAISEMANHOITO

KOMMENTTI

A L K U T U O TA N N O S S A M E N N Ä Ä N E T E E N PÄ I N Maailman muutokset ja myllerrykset ovat vaikuttaneet voimakkaasti eurooppalaiseen, suomalaiseen ja lappilaiseen maatalouteen. Muuttuvassa tilanteessa on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota siihen, miten oman maatilan asiat saadaan toimimaan paremmin ja kannattavasti. Yhteiskunnan mukaan tuleminen on entistä tärkeämpää, jotta merkittävästi nousseista raaka-ainekustannuksista huolimatta elintarvikkeita pystytään tuottamaan. Energiaomavaraisuuden lisääminen ja siihen investoiminen sekä karjanlannan hyötykäytön lisääminen ovat esimerkkejä ratkaisuista, joilla kannattavuutta parannetaan. Pohdittavaksi tulee lisäksi sopivien kasvilajien valinnat viljelyssä, luomuviljelyä unohtamatta. Myös erikoisviljelyä voidaan lisätä nykyisen lappilaisen maatalouden rinnalle merkittävästi. Viljelijät, ottakaa rohkeasti yhteyttä ELY-keskukseen, kun ajatuksia syntyy! Katsotaan yhdessä, mitä voidaan paremman asian eteen tehdä. Vuoden 2022 aikana maatiloja voidaan kehittää myös EU:n elpymisvaroista saatavalla rahoituksella. Tukea voi hakea työympäristöä, tuotantohygieniaa, eläinten hyvinvointia tai ympäristön tilaa edistäviin investointeihin sekä energiantuotannossa tarvittaviin rakentamisinvestointeihin. Näihin sisältyvät esimerkiksi tuotantopihan asfaltointi, lantalan kattaminen, ilmanvaihdon parantaminen sekä aurinkopaneelijärjestelmät ja biokaasulaitokset. Lisätietoja elpymisvaroin rahoitettavista investoinneista saa ELY-keskuksesta.

Hannu Puominen maatilarahoitusasiantuntija, Lapin ELY-keskus hannu.puominen@ely-keskus.fi +358 295 037 113

Ympäristösopimuksesta tukea maisemanhoitoon SALLA SAARINIEMI

aisemat ovat paitsi ilo silmälle, myös koti useille lintu-, kasvi- ja eläinlajeille. Hyvin hoidettu maisema tuottaa viihtyisyyttä kaikille alueen asukkaille. Maiseman monimuotoisuutta ylläpitävistä toimista on mahdollisuus saada korvausta, kun sitoutuu ympäristösopimukseen. Sopimus tehdään ELY-keskuksen kanssa viideksi vuodeksi kerrallaan. Ympäristökorvausta maksetaan EU:n maaseuturahastosta vuosittain sopimusalueella toteutettavista, hyväksytyn suunnitelman mukaisista kunnostus- ja hoitotoimenpiteistä. Viirinkyläläinen Arto Sääskilahti on yksi lappilaisista ympäristösopimuksen hakijoista. - Olen tehnyt Lapin ELY-keskuksen kanssa sopimuksen maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidosta. Korvausta on mahdollista hakea esimerkiksi perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten hoitoon. Perinnebiotoopit ovat tyypillisesti perinteisen karjatalouden niitto- ja laidunkäytäntöjen muovaamia luontotyyppejä, joille on kehittynyt niille ominainen, monimuotoinen lajisto. Useimmat perinnebiotoopit tarvitsevat säilyäkseen säännöllistä hoitoa, mikä erottaa ne useimmista muista luontotyypeistä. Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten hoitotoimia voivat olla esimerkiksi laidunnus, niitto, puiden ja pensaiden raivaus, vieraslajikasvien poisto, lehtipuiden lehdestys sekä muut vastaavat toimenpiteet. Lisätietoja ympäristösopimuksista saa Lapin ELY-keskuksesta ja kunnan maaseutuviranomaiselta.

Lue lisää eri ympäristösopimuksista QR-koodista taikka: www.ruokavirasto. fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/ymparistosopimukset/

28 K Y L Ä M AT K A I L U

Y R I T TÄ J Y Y S

YRITTÄJÄ RAKENSI KYLÄLLE FRISBEEGOLFRADAN JOHANNA ASIALA

H A K O N I E M E N T U VA T

anuan Piittisjärven kylällä on ollut oma 9-korinen frisbeegolfrata jo vuodesta 2017. Nyt heiteltävää löytyy 18 korin verran, kertoo Hakoniemen tupien yrittäjä Alpo Sotaheimo, joka haki tukea radan investoimiseen Peräpohjolan Leader ry:ltä. - Rata on kaikkien kyläläisten ja kylämatkailijoiden vapaassa käytössä. Emme peri maksua lainkaan. Piittisjärven rannalla sijaitsevat mökit ovat olleet kovassa käytössä matkailijoiden ja metsästäjien toimesta – vuonna 2021 mökit olivat ilman majoittujia vain kaksi viikonloppua. Alpo odottaa jatkossa majoittujiksi myös innokkaita frisbeegolfaajia ympäri Suomen. - Kun rata aukesi koko pituudessaan syksyllä 2021, tulivat kaukaisimmat kävijät silloin Kokkolasta. Ensi kesänä tänne saapuu luultavasti kauempaakin harrastajia, arvelee Alpo. Idea frisbeegolfradasta tuli aikanaan kylän entisiltä nuorilta. Hakoniemeä ympäröivä petäjikkö ja kuiva kangasmaa olisivat oivaa maastoa radalle. Lisäksi frisbeegol-

LAPIN KEINO / 2022

fin suosio kasvaa kaiken aikaa. Hiljalleen myös Alpo innostui ajatuksesta investoida uuteen harrastusmahdollisuuteen. Vastaavia avoimessa käytössä olevia ratoja on jonkin verran eri puolilla Lappia. Alpon haaveissa on joskus järjestää Lapin oma frisbeegolfturnaus, joka alkaisi Rovaniemeltä ja jossa Hakoniemen rata olisi yksi osakilpailu. - Ratamme on mukavan haastava, sillä se kulkee kokonaan isossa petäjikössä. Sana on kiirinyt jo aktiivisten heittäjien pariin, vaikka emme ole ehtineet rataa vielä erikoisemmin markkinoimaan. Alpo Sotaheimo on kiitollinen saamastaan Leader-tuesta. - Tuki auttoi paljon investoinnissa. Heittopaikkojen korit, vanerit ja hiekat katettiin tuella. Tulevia suunnitelmiakin on jo, etenkin kun viime aikoina kysyntää majoitukselle on ollut enemmän kuin tarjontaa. - Uskon, että 18-korinen ratamme houkuttelee Piittisjärvelle yhä uusia kävijöitä. Ranuan eläinpuistokin on tässä lähellä, joten kylämatkailulla on täällä kaikki edellytykset menestyä, toteaa Alpo.

29 K Y L Ä M AT K A I L U

MAISEMANHOITO

Kylänraitille ehostusta Kaukosessa JOHANNA ASIALA

M A R I TA S E P PÄ L Ä

ittilän Kaukosen kyläyhdistys Puurokaukonen ry on ollut ahkera Leader-tukien hakija. Kaukosen kylätalo Ounas hankittiin vuonna 2000, eikä sitä kyläläisten mukaan uskoisi samaksi rakennukseksi, niin paljon sitä on laitettu uuteen uskoon. - ”Pienemmälle puolelle” vaihdoimme ikkunat ja remontoimme pesuhuoneen ja saunan, ”isommalle puolelle” eli vanhaan kutomoon teimme puolestaan modernit kokous- ja juhlatilat 84 hengelle, keittiön, käsityötilan sekä kuntosalin. Ilmalämpöpumput löytyy molemmista rakennuksista, esittelee kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marita Seppälä. Kaikkiin remontteihin on saatu tukea Leader Tunturi-Lappi ry:ltä.

Kaukosessa elämänmeno on usein vilkasta, sillä kylä sijaitsee Leville menevän valtatien vieressä, ja kylässä järjestetään joka kesä Hiljaisuus-festivaalit. Matkailijoita vierailee kylällä paljon, joten kylämatkailun kehittäminen on kyläläisille tärkeää. - Kaukosessa on hyvä järjestää eri kokoluokan tapahtumia, isoista festareista pienempiin kylätapahtumiin – tai vaikkapa ranskalaisiin häihin, naurahtaa Marita. Ranskalaispariskunta vihittiin kylätalolla, mutta kaikki häävieraat eivät suinkaan majoittuneet kylätalolle. Kaukoslaisten onneksi kylällä on paljon Airbnb-majoitusta tarjoavia tahoja. - Kenties kylätalomme majoitustilatkin löytyvät Airbnb-palvelusta joku päivä!

Leader Tunturi-Lappi ry:n Kylät koreaksi -teemahankkeessa Kaukoseen rakennettiin kylätalolle uusi grillikatoksena toimiva laavu sekä vanhanajan maitolaituri kylänraittia somistamaan. - Maitolaituri on nyt samassa paikassa kuin entisaikaan, se todellakin kaunistaa kylämaisemaa. Olemme tuoneet siihen jäälyhdyt ja ulkovalot, jotta se loistaa pimeässäkin, esittelee Marita. Laavulla makkaranpaisto sujuu Ounasjoen maisemia katsellessa. - Laavun avajaiset pidettiin itsenäisyyspäivänä 2021. Hankimme samalla myös grillitarvikkeita, kuten muurikkapannun ja kahvipannun.

Eläväisen kylän vetovoimatekijöiksi kaukoslaiset mainitsevat ainakin rauhallisuuden, kylän kauneuden ja lyhyen välimatkan sekä Leville että Ylläkselle. - Täällä voi kalastaa, metsästää ja marjastaa, tulla seuraamaan raveja kesällä, vierailla porofarmeilla, taidemuseossa tai kesäisin kulttuurifestareilla… tekemistä riittää! Kaukosesta löytyy yritystoiminnan lisäksi elinvoimainen kyläkoulu sekä päiväkoti. Kylässä on noin 360 asukasta. - Kaikki vapaana olevat talot menevät heti kaupaksi tai vuokralle. Väki on kovasti nuorentunut uusien lapsiperheiden myötä ja hyvä niin, toteavat kyläläiset.

30 V E S I H U O LT O

TOIMIVA VESIHUOLTO ON ELINVOIMAISUUDEN EDELLYTYS SALLA SAARINIEMI

oimiva vesihuolto kuuluu asioihin, joiden merkityksen huomaa vasta niiden puuttuessa. Vesihuolto on yhteiskunnan elintärkeä perustoiminto, ja sen pitäisi toimia kaikissa tilanteissa. Yhteiskunnan perustoimintojen lisäksi puhdas vesi ja toimiva vesihuolto ovat elintärkeitä paitsi maataloudelle myös muun muassa matkailuelinkeinolle.

Lapin alueella on tehty jo pitkään määrätietoista työtä vedenhankinnan ja viemäröinnin kehittämiseksi. Lapin maakunnan asukkaista yli 90 prosenttia on vesihuoltolaitosten, maaseudulla yleisimmin vesiosuuskuntien vesijohtoverkostojen piirissä. Viemäriverkoston piirissäkin on noin 76 prosenttia asukkaista. Lapin vesihuoltoverkostojen laajuus on siis varsin kattava erityisesti huomioiden alueen koko ja harva asutus.

1. 2.

Kokonaisuutena arvioiden Lapin vesihuollon tila on kohtuullisen hyvällä mallilla, mutta myös huolenaiheita on. Etenkin seuraaviin teemoihin on hyvä kiinnittää huomiota.

Maaseuturahastosta voi hakea tukea vesihuoltohankkeiden suunnitteluun ja investointeihin. Maaseudun vesihuoltohankkeiden rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä Lapin ELY-keskuksen rahoitusasiantuntija Anna-Kaisa Teurajärveen.

Anna-Kaisa Teurajärvi anna-kaisa.teurajarvi@ely-keskus.fi +358 295 037 135

LAPIN KEINO / 2022

Yhteistyön lisääminen Nykyisen ja uudistuvan vesihuoltolainsäädännön asettamat velvoitteet ja vastuut luovat tarpeen pienten kyläkohtaisten vesihuoltolaitosten toiminnan kehittämiselle. Vesihuoltolaitokset voivat vastata tähän muun muassa lisäämällä yhteistyötä sekä uudelleen organisoitumista miettimällä.

Vedenjakelun varmistaminen Valtaosa kylien vesihuoltolaitoksista on yhden vedenottamon varassa. Mahdollisiin häiriötilanteisiin, kuten putkirikkoihin tai pitkiin sähkökatkoksiin, varautuminen on ensiarvoisen tärkeää. Tämän vuoksi kylien vesihuollosta vastaavien osuuskuntien tulisikin panostaa vedenjakelun varmistamiseen rakentamalla joko lisävedenottamo tai yhdysvesijohto naapurikylän vesiverkostoon. Kiinteä varavoimakone (aggregaatti) tai irrallisen varavoimakoneen kytkemismahdollisuus lisää sähkökatkoksiin varautumista.

Vesihuoltoinfrastruktuurin kunnon ylläpito Vesihuoltoverkoston ikääntymiseen ja vedenottamoiden kuntoon tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Vesihuoltolaitosten olisi hyvä tehdä vesihuoltoinfrastruktuurin kunnosta selvitys, jonka pohjalta tulisi laatia pitkän tähtäimen saneeraussuunnitelma. Suunnitelmallisella saneerauksella voidaan pitää vesihuollon asiakasmaksut kohtuullisina ja ennustettavina sekä turvata asiakkaille asianmukaiset vesihuoltopalvelut ja laitoksen toimintakyky.

KOMMENTTI

Hyvänä esimerkkinä vesihuollon yhteistyöstä on Ranuan kunnan, Ranuan Infra Oy:n ja kylien vesiosuuskuntien yhteistyöverkosto. Yhteistyö käynnistyi vuonna 2020, jolloin Ranuan kunnan alueen vesihuollon toimijat laativat vesihuoltolaitosten yhteistyön kehittämisselvityksen. Selvityksessä tarkasteltiin vesihuoltolaitosten vesihuoltoteknistä ja taloudellista nykytilannetta sekä kartoitettiin tulevia yhteistyömuotoja. Mahdollisiksi yhteistyön kohteiksi tunnistettiin esimerkiksi yhteinen laitostyöntekijä, yhdessä tehty vakuutusten ja kirjanpitopalveluiden kilpailutus sekä keskitetyt huollot. Lisäksi liittymiset viereisten vesilaitosten kanssa yhdysvesijohdolla, yhteinen siirrettävä varavoimakone ja desinfiointilaitteisto, varaosahankinnat sekä yhteinen varaosavarasto tunnistettiin yhteistyön kohteiksi. Selvitystyön valmistuttua yhteistyötä Ranualla on jatkettu säännöllisillä vesihuoltotoimijoiden kokoontumisilla ja käytännön toimenpiteiden suunnittelulla.

Arto Seppälä vesitalousyksikön päällikkö Lapin ELY-keskus

32 A M M AT I L L I N E N P E R H E H O I T O

Perhehoidosta apua sotehaasteisiin Korvatunturin Kotikontu tarjoaa kodinomaista hoitoa ikäihmisille Savukosken Martin kylässä. Yrittäjäpariskunta Maria ja Jarmo Pekkala näkee, että perhehoito on ratkaisu moniin tulevaisuuden sotehaasteisiin. JOHANNA ASIALA

K O R VA T U N T U R I N K O T I K O N T U

aria ja Jarmo Pekkala palasivat kotikonnuilleen Savukoskelle maailmalla vietettyjen vuosien jälkeen. Aluksi Maria kävi töissä paikallisessa ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon asumisyksikössä, mutta totesi pian, että haluaa tehdä töitä ikäihmisten parissa muulla tavoin. - Sain sähköpostilla kutsun Ikäihmisten perhehoitoa pohjoiseen -hankkeesta perhehoitajien koulutukseen. Se jäi pyörimään mieleeni, joten päätin osallistua, muistelee Maria.

- Tuulikki Aholan kanssa soittelemme viikoittain. Ikäihmisten ammatillista perhehoitoa Lappiin -hanke on apunamme perhehoitomallin markkinoimisessa, kertoo Maria. - Olemme ensimmäinen ammatillinen perhehoitokoti Lapissa, joten toimimme esimerkkinä muille hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa. Lisäksi olemme lupa-asioissa raivanneet tietä muille perhekotiyrittäjille. Toivottavasti uusia ammatillisia perhehoitokoteja alkaa pian syntyä Lappiin, kaksikko toteaa.

Koulutuksen jälkeen pariskunta alkoi etsiä Savukoskelta sopivaa kiinteistöä perhekodille. Sellainen löytyikin Martilta, jossa vapaana oli vanha kyläkoulu.

Välillä sotketaan, välillä siivotaan

Perhekoti Korvatunturin Kotikontu sai luvat toimintaansa helmikuussa 2021, ja ovet asiakkaille aukaistiin heti seuraavassa kuussa. - Kiitokset luvan myöntäneelle Aluehallintovirastolle! Saimme hyviä neuvoja ja palvelua, kun haimme lupia ammatilliseen perhehoitoon, kiittelee Maria.

Perhehoito tarkoittaa henkilön ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä kodinomaisissa olosuhteissa. Perhehoidossa asiakkaat, usein ikäihmiset, elävät kodeissa normaalia arkea osallistuen kodin askareisiin. Tarjolla on monenlaisia aktiviteetteja perhehoitokodista riippuen. - Tärkeää on ottaa asiakkaat yksilöinä ja järjestää heille heidän näköistään toimintaa, toteavat Jarmo ja Maria.

Maria ja Jarmo kiittävät myös Leader Pohjoisin Lappi ry:n hallinnoimia ikäihmisten perhehoitoa edistäneitä hankkeita.

Korvatunturin Kotikonnussa on tilat kuudelle asiakkaalle. Ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville on aina omat huoneet.

LAPIN KEINO / 2022

Perhekodissa asukkaat voivat osallistua kaikkiin kodin askareisiin omien voimiensa mukaan Tällä hetkellä Kotikonnussa on kaksi vakinaista asiakasta. - Täällä voivat asua muistisairaat ja liikuntarajoitteiset, mutta toimintakykyä tulee olla jonkin verran, jotta voimme tehdä asioita yhdessä, kertoo Jarmo. Kotikontuun voi aluksi tulla kokeilujaksolle, jotta asiakas näkee, miten hän siellä viihtyy. - Täällä käy lyhyitä jaksoja myös omaishoidossa olevat ihmiset omaishoitajansa loman aikana. Virikkeitä Korvatunturin Kotikonnusta löytyy ulko-oven avaamalla: on kasvimaata, perunamaata, halontekoa, pihanhoitoa, lumenluontia, marjanpoimintaa ja kalastusreissuja. - Luonto on meillä isossa roolissa, korostaa Jarmo. - Niin, meillä eletään ihan normaalia elämää – välillä sotketaan ja välillä siivotaan, naurahtaa Maria. Vieressä Kotikonnun asiakkaat pelkosenniemeläinen Liisa sekä sallalainen Paavo ovat samaa mieltä. - Täällä on jatkuvasti hyvä olla! Vuoden Kotikonnussa asuneen Liisan toimintakyky on parantunut kohisten. - Pystyn toimimaan muiden mukana, Liisa iloitsee ja esittelee tekemiään käsitöitä.

Toivon mukaan jonain päivänä joka niemen nokassa olisi ammatillinen perhehoitokoti!

T U K E A A M M AT I L L I S E N P E R H E H O I T O K O D I N A L K U TA I PA L E E L L E

Kunnat kuulolle!

Ikäihmisten määrän lisääntyessä voidaan perhehoidolla vastata välimuotoisten asumispalvelujen järjestämiseen varsinkin harvaan asutuilla alueilla. Perhehoito ei vaadi investointeja uusiin tiloihin.

Maria ja Jarmo korostavat kuntien vastuuta ammatillisen perhehoidon yleistymisessä. Jos kysyntää perhehoidolle ei ole, ei perhehoitokotejakaan lähdetä perustamaan. - Meille tulee nyt kunnan maksusitoumuksella asiakkaita Sallasta ja Pelkosenniemeltä. Savukoskelaisten pitää tällä hetkellä maksaa hoito niin sanotusti omasta pörssistään, harmittelee Maria. Perhehoito tulee pitkässä juoksussa kunnille laitoshoitoa edullisemmaksi. Lisäksi perhehoito lisää omaishoitajien jaksamista, kun apua on saatavilla lähellä. - On tärkeää puuttua toimintakyvyn huononemiseen silloin, kun on vielä jotain tehtävissä. Täällä Kotikonnussa vaalimme asiakkaiden toimintakykyä kaikin tavoin, Maria korostaa. Alkuun tarvitaan innokkaita yrittäjähenkisiä ihmisiä, jotka haluavat perustaa ammatillisia perhehoitokoteja maaseudulle. Sen jälkeen tarvitaan kuntia, jotka sitoutuvat maksamaan palvelusta. Marian ja Jarmon mukaan kuntien on nyt mahdollista ottaa uusi suunta sotepalveluiden järjestämisessä. - Toivon mukaan jonain päivänä joka niemen nokassa olisi ammatillinen perhehoitokoti! Vetoammekin päättäjiin, että he jaksaisivat olla kiinnostuneita tästä toiminnasta ja ottaa asioista selvää. Tärkeintä Marialle ja Jarmolle on tarjota Kotikonnun asiakkaille koti, jossa he voivat kuntoutua ja viihtyä yhdessä. - Välillä työmäärä väsyttää, mutta silti jaksamme hymyillä, sanoo Maria. - Tämä on ehdottomasti elämäntapa, ei mikään voittoa tekevät bisnes. Tässä tehdään töitä itselle, ja nähdään läheltä, kuinka asiakkaiden toimintakyky paranee – se palkitsee, päättää Jarmo.

KOMMENTTI

Ikäihmisten ammatillista perhehoitoa Lappiin -hanke toimii vuoden 2022 ajan Itä- ja Pohjois-Lapissa. Etsimme uusia perhehoitajia sekä perhehoitoon sopivia tiloja. Tavallinen omakotitalokin käy perhehoitokodiksi, jos siinä on tarpeeksi huoneita. Tarjoamme aloittaville perhehoitajille tukea, ohjausta sekä perhehoidon valmennusta. Toteutamme myös ikäihmisten perhehoidon koulutusta sekä perhehoidon ja perhekotien esittelytilaisuuksia. Lisäksi ohjaamme kuntien toimijoita sääntökirjojen ja sopimusten laatimisessa. Hankkeemme tekee yhteistyötä Lapin Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kanssa. Yhteistyössä suunnittelemme ikäihmisten perhehoidon alueellista ohjeistusta tulevaa Lapin hyvinvointialuetta varten. Hyvinvointialueen aluevaltuutetuille järjestämme ikäihmisten perhehoidon esittelytilaisuuksia, joissa korostamme perhehoidon monipuolisuutta ja kustannustehokkuutta. Sote-alan yritystä suunnitteleville tarjoamme neuvontaa aloitusvaiheeseen. Avustamme liiketoiminnan ja talouden suunnittelussa, lupaprosessissa sekä markkinoinnissa. Lisäksi järjestämme ikäihmisten perhehoidosta kiinnostuneille valmennusryhmiä. Ennakkovalmennuksen suorittaneet voivat toimia perhehoitajina. Mikäli olet kiinnostunut ikäihmisten perhehoidosta tai sinulla on tarjota perhehoitoon sopivia tiloja, otathan yhteyttä!

Tuulikki Ahola 040 158 7213 tuulikki.ahola@pll.fi

Saija Reijo 040 163 3240 saija.reijo@pll.fi

34 KOKEILUHANKE

M AT K A I L U

T U L E VA I S U U D E N P A L V E L U T

Y R I T TÄ J Y Y S

LASKUSEURAA PUHELINSOVELLUKSELLA JOHANNA ASIALA

T A I K AVA S A R A P H O T O R A P H Y , M A R K O V A S A R A

ittilän Levillä vaikuttavan Joffe’s Service -ohjelmapalveluyrityksen yrittäjä Johanna Partanen päätti korona-aikana laajentaa yrityksensä toimintaa uudelle toimialalle. Hän laittoi Leader Tunturi-Lappi ry:n tukemana kehitteille uuden puhelinsovelluksen. - Singles@SkiResort on sovellus sinkuille ja muuten vaan hiihtokeskuksessa yksin liikkuville ihmisille, jotka kaipaavat hiihto-, lasku- tai muuta ulkoiluaktiviteettiseuraa. Sovellus on käytettävissä ympäri vuoden, kertoo yrittäjä iloisesti.

LAPIN KEINO / 2022

Kun rajoitusten myötä Levillä palveluiden täytyi pitää ovensa säpissä, ei yksin liikkuva päässyt luontevasti tapaamaan uusia ihmisiä. Hymyjä ei näe maskin takaa ja rinteessä on huivit ja kypärät päässä, toteaa Johanna. - Kukaan ei tullut enää ”small talkaamaan”, ihmiskontakteja sai vain sovittujen tapaamisten kautta. Yksinäisyys lisääntyi hurjaa vauhtia.

Niinpä Johanna alkoi pohtia, mikä toisi ihmisiä yhteen ilman tarvetta etsiä kumppania. Monet seuranhakusovellukset ovat suunnattu parisuhteen tai yhden illan ilojen etsimiseen. - Sovellukseni on suunnattu pääasiassa ulkoiluseuran etsimiseen – tämä siis ei ole deittisovellus. Ulkoilemaan voi lähteä kaveripohjaltakin, naurahtaa Johanna. - Jos tapaamisesta kehkeytyy jotain muuta, vaikka elinikäinen ystävyys, niin sehän on vain hieno asia!

Singles@SkiResort-sovellus on ehtinyt jo demovaiheeseen. Sovelluksen demoversio on rahoitettu kokeiluhankkeella. - Sovelluksessa voi luoda jo profiileja. Sovelluksen pitäisi avautua yleisölle vuoden 2022 loppuun mennessä, aluksi Levillä, sitten muissa keskuksissa, lupaa Johanna ja toteaa, että sovelluksesta tulee todella hauska.

Tarkoitus on tehdä yhteistyötä Levi Ski Resortin kanssa ja mahdollisesti tehdä keskukseen ja tunturiin ”meeting point”, jossa laskuseuralaiset voivat tavata ennen rinteeseen menoa. Tapaamispaikkaan voi kirjautua skannaamalla puhelimella paikan QR-koodin.

- Uskon, että sovellukselle on oikeasti tarvetta hiihtokeskuksissamme ja kansainvälisestikin. Hiihto- ja laskuseuralle on aina kysyntää, enkä ole aiemmin tällaiseen reaaliaikaiseen sovellukseen törmännyt, kertoo Johanna. - Toivon, että tästä tulee lähes yhtä suosittu kuin Tinderistä, mutta paikannuksellisesti ja muutenkin luotettavampi sekä paremmin toimiva tarkoituksessaan!

36 T U L E V A I S U U D E N P A LV E L U T

Y R I T TÄ J Y Y S

TUKEA 3D-PALVELULLE JOHANNA ASIALA

ANNU KIVIMÄKI

orniolaisen Annu Kivimäen yritys Apon Oy perustettiin loppuvuodesta 2020. Yritystaustaa kesäisin Puotikarin satamaa pyörittävältä Annulta löytyy koko elämän pituudelta. - Satamassa tapahtuva työ on kovin sesonkipainotteista, jostain piti saada leipä talvellakin, Annu naurahtaa.

Apon Oy tarjoaa muille yrityksille monenlaisia palveluita kuten toimistopalveluita. Annu on kuitenkin koulutukseltaan suunnitteluassistentti eli hänellä on valmiudet tehdä 3D-piirroksia. Annu piirtää valmiin mallin tai luonnosten pohjalta asiakkaille pääasiassa ohutlevyosia. Asiakkaina voivat olla esimerkiksi konepajat ja maanrakennusfirmat. - Yritys voi haluta esimerkiksi ruostumattomasta teräksestä osan ilmanvaihtokanavaan. Osat ovat aina mittatilaustyönä piirrettäviä. Piirrän asiakkaalle 3D-mallin osasta, ja asiakas saa leikkauttaa sen haluamassaan paikassa, selittää Annu. - Esimerkiksi kaivinkoneen kauhan voi 3D-piirtää. 3D-piirtäminen on Annun mukaan nykyaikaa, mutta työssä tarvittavat laitteet

LAPIN KEINO / 2022

ovat pienelle yrittäjälle kalliita. - Maaseuturahaston tuki mahdollisti paljon: pystyin hankkimaan tuella tehokkaan kannettavan tietokoneen ja piirtämiseen tarvittavan ohjelmiston, toteaa Annu. Tuen Annulle myönsi Outokaira tuottamhan ry. Annu kannustaa muita yrittäjiä tarttumaan tuumasta toimeen ja ottamaan yhteyttä paikalliseen Leader-ryhmään. - Ei tuen hakeminen ole niin vaikeaa, ja aina saa apua, oli kyse sitten Leaderista tai ELYstä. Annun mukaan Lapissa on suunnittelutoimistoja, mutta vastaavanlaista liikkuvaa 3D-piirustuspalvelua ei Lapista ole aiemmin löytynyt. - Kierrän ympäri Lappia koneiden luona piirustuksia tekemässä. Tarjoamani palvelu on hyvin ketterä. Tulevaisuudelta Annu odottaa uusia asiakkaita ja sitä kautta tasaista kasvua. - Uusia ideoita on takataskussa ja somemarkkinointikin on vielä aloittamatta. Haluan ensin suunnitella markkinoinnin huolella, Annu toteaa ja jatkaa: - Haaveeni on tehdä kesällä meren aalloilla veneen peräkannella 3D-piirustuksia!

37 T U L E V A I S U U D E N P A LV E L U T

Kilpiaavan suolähetys ihastuttaa kansainvälisestikin JOHANNA ASIALA

L A P I N A M K : N T E Q U -Y K S I K K Ö

elkosenniemen kunnan Meidän Kilpiaapa -hankkeessa uusittiin Kilpiaavan retkeilyinfraa sekä tehtiin aavalle livelähetys, josta voi seurata suon elämää 24/7. Hanketta rahoitti Leader Pohjoisin Lappi ry. Suon livelähetyksen teknisestä toteutuksesta vastasi Lapin ammattikorkeakoulun TEQU-yksikkö.

Livelähetyksen kameran vaatima energia tuotetaan aurinkopaneeleilla ja metanolipolttokennolla. - Energiankulutus on ollut haastavien olosuhteiden vuoksi ennakoitua suurempaa, kertoo TEQU:n insinööri Juha Autioniemi. Järjestelmään onkin tehty parannuksia käytännön kokemusten myötä muun muassa lisäämällä uusi aurinkopaneeli järjestelmään. Uusi aurinkopaneeli auttaa etenkin silloin, kun aurinkoenergiaa on vähemmän saatavilla eli alkukeväällä, syksyllä ja talvella. Järjestelmään on tehty myös ohjelmallinen parannus, jossa järjestelmä seuraa

Ilmatieteenlaitoksen tuottamaa energiasääennustetta. Jos järjestelmä huomaa, että seuraavina päivinä on tarjolla hyvin aurinkoenergiaa, ei metanolipolttokenno käynnisty turhaan. Näin säästetään metanolia ja pystytään hyödyntämään tehokkaammin aurinkoenergiaa. - Energiankulutusta on saatu pudotettua Kilpiaavalla 30–50 % lämmitystä vaativina kuukausina, iloitsee Juha. TEQU:n insinöörien mukaan Kilpiaavan suon livelähetys on onnistunut prototyyppikokeilu, sillä live pyöri hienosti ympäri vuoden, ja se herätti kiinnostusta kansainvälisestikin. - Muun muassa Saksan Münsterista tuli palautetta, että Kilpiaavan live on koko planeetan paras luon-

tolive, kehuu TEQU:n projektipäällikkö Matti Vatanen. Erityisen hienoa tequlaisten mielestä on ollut se, että live saatiin toteutettua luontoa kunnioittaen Lapin ankarissa talviolosuhteissa. Suon livelähetyksestä kerätyn datan perusteella elokuusta 2020 helmikuulle 2022 katselukertoja on kertynyt yli 50 000. Suosituin päivä livelle oli 8.6.2020, jolloin rekisteröitiin peräti 5 700 katselukertaa.

Byrokratiaa & lypsylehmiä toiminnanjohtajien kahvitauko

ELLA: Nyt kun ollaan kaikki koolla, näkee että maaseudun kehittäminen kiinnostaa ja yhdistää monenlaisia ihmisiä. Anne, mikä sulla pitää kipinän Leader-työhön vuodesta toiseen?

ANNE: Olen sen tyylinen ihminen, että työpaikkaa pitää vaihtaa, kun sen on oppinut. Mutta tässä olen ollut kohta 26 vuotta, koko ajan on nousuja ja laskuja, epämääräinen kaaos – useimmiten positiivinen. On isoja kriisejä ja pieniä kriisejä, niistä kun pääsee eroon, mennään jo eteenpäin. No Pirjo, miltä tämä siellä eri kairassa näyttäytyy?

ELLA: Tunturista näkeekin pitkälle! Mä tulin tähän touhuun mukaan, koska tässä pääsee hyödyntämään ihan kaikkea osaamistaan. Vai mitä Henna? Sähän tulit joukkoon heti mun jälkeen. HENNA: Samaa mieltä. Jokainen päivä on erilainen kun työskennellään koko Euroopan laajimmalla ja pohjoisimmalla Leader-alueella. Itä- ja Pohjois-Lapin alueelle on monipuolinen kirjo eri alojen toimijoita ja toimialoja.

ANNE: Hommaa on tosiaan niin paljon, että ne kumoaa byrokratian taakan. Sitä ei enää muistakaan, kuinka paljon paperityötä joutuu tekemään. Mehän enimmäkseen ollaan tämmösessä hyvässä flowssa koko ajan. Me saadaan keksiä uutta ja saadaan ne sopimaan maaseudun säädöksiin.

PIRJO: Vaikka uudelle ohjelmakaudelle tulee uusia säädöksiä ja tukimuotoja ja muita, taustalla pysyy Leader-periaate: me neuvotaan ja aina niistä kiemuroista selvitään.

ELLA: Siinä te kollegat ootte kyllä olleet korvaamaton apu. Ihanaa että meillä on tällainen porukka, joka auttaa ohjelmakausien vaihdosten yli.

JUHA: Joo. Oon ollut 23 vuotta maaseudun kehittämisessä mukana. Mie saan kipinän ihmisistä. Ihmisten tapaaminen on se juttu. Täällä Ellan alueella kun välillä olen mökillä, saa eri näkökulmaa aiheeseen.

HENNA: Monessa ollaan oltu mukana ja uudella ohjelmakaudella päästään vaikuttamaan ehkä vielä laajemminkin. Odotan innolla esimerkiksi uusia yrittäjyyden tukimuotoja!

JUHA: Niinpä, nythän on alkamassa jo viides ohjelmakausi.

JUHA: Tämä työ palkitsee. Ei osaa loppujen lopuksi ajatellakaan, kuinka paljon me autetaan ihmisiä ja yrityksiä. Tuolla kun ajelee, näkee missä kaikessa ollaan oltu mukana.

HENNA: Vaikea kuvitella maaseudun kehittämistä ilman Leader-toimintaa.

PIRJO: Niinpä, täällä ollaan aina valmiina auttamaan.

LAPIN KEINO / 2022

PIRJO: Aika pitkälle juuri tuo sama. Ei koskaan opi valmiiksi, aina tulee joku uusi näkökulma tai ihan uusi toimiala. Juha, sie kattelet tätä Rovaniemen ja välillä Muonion suunnalta ja olet välillä tehny tätä eri näkökulmastakin, ootko samaa mieltä?

ANNE: Silloin kun vaihdoin vakituisesta kunnan eläkevirasta Leaderiin, sitä kummasteltiin. Mutta kuka hullu sitä hyvää lypsylehmää haluaa lopettaa, ei tämä Leader-työ ole mihinkään katoamassa!

Lapin keinon ristikko Etkö löydä vastauksia? Oikeat vastaukset voi kurkata myös lehden takasivun alareunasta.

1. 2. 3. 4.

6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20.

VIHJEET RISTIKKOON: 1. Taiteilijayhdistys, joka vaikuttaa Kittilän Kaukosessa 2. Keloa-toiminimen yrittäjä voitti tämän innovaatiokilpailun ideallaan poronsarvista tehdyistä silmälasinkehyksistä 3. Meltosjärveä kutsutaan Peräpohjolan versioksi tästä paikkakunnasta 4. Tenonlaaksossa perinteistä saamelaista musiikkia 5. _______Route of Lapland 6. Mikä rata rakennettiin Ranuan Piittisjärvelle 7. Lapin Leader-toiminnanjohtajien kolumnissa todetaan, että maaseutua on vaikea kuvitella ilman tätä toimintaa 8. Tässä Rovaniemen kylässä on kiinnitetty huomiota maisemanhoitoon 9. Savukosken kylä, jossa sijaitsee Korvatunturin Kotikontu 10. Kilpiaavan suon livelähetys käyttää tätä energiamuotoa 11. Kuljetus VH Heikkilä Oy valmistaa näitä Pelkosenniemellä uudella maa-aineskuljettimellaan

12. Laura Jäniksen mukaan lappilaisilla kylillä on hyvät edellytykset osallistua tähän kokonaisuuteen 13. Pellon Turtolassa ja Perä-Posion kylällä investoitiin tähän lämmitysmuotoon 14. Mikä on lumirakentamisen lisäksi Riekkolan Infran toinen aluevaltaus 15. Kaukosen kyläyhdistyksen nimi 16. Old Pine Husky Lodgen yrittäjät ovat kotoisin tästä Euroopan maasta 17. Torniolaisen Martti Iston maatilalla tähän on kiinnitetty erityistä huomiota 18. Kuhan kylässä remontoidaan Vanhaa Kuhaa tätä vaalien 19. Tämän perusinfran merkityksen huomaa usein vasta sen puuttuessa 20. Eanan Oy hankkii Leader-tuella kaksi tällaista matkailijoiden kuljetusta varten Pystyyn: Tämä kannattaa ottaa talteen Lapin keinon lehdestä!

A M M AT I L L I N E N P E R H E H O I T O

B I O TA L O U S

CAP 27

KOKEILUHANKE

K Y L Ä M AT K A I L U

K U LT T U U R I

LÄHIRUOKA

MAISEMANHOITO

REITISTÖT

M A ATA L O U S

M AT K A I L U

S A A M E L A I S K U LT T U U R I

T U L E VA I S U U D E N P A L V E L U T

VA I K U T T AV U U S

K I E R T O TA L O U S

U U S I U T U VA E N E R G I A

V E S I H U O LT O

Y R I T TÄ J Y Y S

YRITYSRYHMÄHANKE

VA S TA U K S E T R I S T I K K O O N : 1. Hiljaisuus 2. MAHTAVA 3. Punkaharju 4. Joiku 5. Golden 6. Frisbeegolf 7. Leader 8. Viirinkylä 9. Martti 10. Aurinkoenergia 11. Biokasvualusta 12. Älykkäät kylät 13. Maalämpö 14. Jäärakentaminen 15. Puurokaukonen 16. Italia 17. Energiatehokkuus 18. Rakennusperinne 19. Vesihuolto 20. Panoraamareki