1
LAPIN KEINO, 10270 Loppuraportti
2
LOPPURAPORTTI Lapin keino, 10270 Outokaira tuottamhan ry Laatijat: Tuuli Kontio, viestintäkoordinaattori Anne Anttila, toiminnanjohtaja Hilkka Konttaniemi, toimistosihteeri
1. Toteuttajan nimi Outokaira tuottamhan ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Lapin keino, 10270 3. Yhteenveto hankkeesta Lapin keino on Lapin ELY-keskuksen ja Lapin alueella toimivien viiden Leader-ryhmän yhteinen viestintähanke. Hanke on rahoitettu Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (jäljempänä maaseuturahasto). Hankkeen tavoitteena on tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta (jäljempänä maaseutuohjelma) ja maaseuturahastosta yleisellä tasolla sekä valittujen teemojen mukaan. Maaseutuohjelma 2014–2020 käynnistyi toukukuussa 2015. Sitä toteuttavat Lapin alueella paikallisesti ja maakunnallisesti Lapin Leader-ryhmät ja Lapin ELY-keskus. Hanke on osa maaseutuohjelman ja Leader-ryhmien strategioiden toteutusta. Strategioiden tehokas toimeenpano ja resurssien suuntaaminen uusiin kehittämisen painopistealueisiin vaatii yhteistä, koordinoitua ohjelmaviestintää. Tiedottamisella edistetään Lapin maaseudun alueellisen kehittämisstrategian ja Lapin Leader-ryhmien paikallisten kehittämisstrategioiden toimeenpanoa. Tavoitteena on saada uusia toimijoita ryhtymään omaehtoiseen kehittämistyöhön. Selkeällä rahoituksesta kertovalla viestinnällä pyritään madaltamaan kynnystä hakea rahoitusta. Hankkeella halutaan rakentaa positiivista mielikuvaa Lapista paikkana yrittää ja elää sekä jakaa tietoa hyvistä käytännöistä, onnistumisista sekä tuoda maaseudun arkea ja paikallisten ihmisten tekoja näkyväksi. Hankkeen tavoitteena on myös vahvistaa kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta. Lapin keino –hanke käynnistyi Peräpohjolan Leader ry:n hallinnoimana keväällä 2016. Hankkeen hallinnointi on siirretty Outokaira tuottamhan ry:lle elokuusta 2016 lähtien, sillä hanke ei edennyt suunnitelmien mukaisesti alkuperäisen hakijan toteuttamana. Tästä syystä hankkeen liikkeellelähtö viivästyi alkuperäisen suunnitelman mukaisesta aikataulusta 4. Raportti
4.1 Hankkeen tavoitteet a) ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on b) hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on tiedottaa Manner-Suomen maaseutuohjelmasta ja maaseuturahastosta yleisellä tasolla sekä valittujen teemojen mukaan. Tiedottamisella edistetään Lapin maaseudun alueellisen kehittämisstrategian ja Lapin Leader-ryhmien paikallisten kehittämisstrategioiden toimeenpanoa. Tavoitteena on saada uusia toimijoita ryhtymään omaehtoiseen kehittämistyöhön. Selkeällä rahoituksesta kertovalla viestinnällä pyritään madaltamaan kynnystä hakea rahoitusta. Tiedottamisella tuodaan esille myös hanketoimijoita (kehittämis- ja yrityshankkeet), hankkeiden toteuttajien kokemuksia ja hyviä esimerkkejä toteutetuista hankkeista ja niiden hyödyistä kohderyhmille. Hankkeen tavoitteena on lisätä maaseuturahaston tunnettuutta Lapissa. Hankkeen toimenpiteiden tuloksena myös Leader-ryhmien tunnettuus kasvaa.
3
4.2 Toteutus a) Toimenpiteet Hankesuunnitelmassa esitetyt päätoimenpiteet: 1. Varataan oma domain 2. Sisäinen tiedottaminen 3. Ulkoinen tiedottaminen Sekä viestinnän tasot: A) Yleinen viestintä B) Brändiviestintä Toimenpiteiden toteutus 1. Varataan oma domain Hankkeelle varattiin heti hankkeen alussa oma domain lapinkeino.fi, jolle rakennettiin sivusto hankkeen tuottamien sisältöjen alustaksi. Sivusto toteutettiin Wordpress-alustalle yhteistyössä Mainostoimisto Seven-1 kanssa, jonka palvelimella sivut myös säilytettiin. Suunnitteluvaiheessa sivuston kriteereiksi asetettiin selkeä rakenne ja helppo muokattavuus. Näin sivuston toimivuutta seurattaessa pystyttiin heti itse korjaamaan ongelmakohtia ja oman osaamisen loppuessa apua voitiin pyytää mainostoimistolta. Viestintäkoordinaattori on voinut esimerkiksi luoda uusia sivuja ja toimintoja sekä muokata valikkorakennetta itse. Näin sivuston rakennetta on voitu muokata sitä mukaa, kun korjausta vaativia kohtia on ilmennyt ilman, että siitä olisi aiheutunut hankkeelle lisäkustannuksia. Sivustolle kerättiin perustietoa maaseutuohjelmasta, maaseuturahastosta ja Leader-toiminnasta, jota on hankkeen aikana lisätty ja päivitetty tarpeen mukaan. Sivuston tieto-osion tarkoitus on antaa sivustolla vierailevalle kevyt ensitietopaketti maaLapinkeino.fi-sivuston etusivu 7.12.2018. seuturahastosta ja sen jälkeen johdattaa rahoituksesta kiinnostunut kävijä oikean toimijan luo lisätietoja varten. Eri alueiden omat strategiat asettavat rahoituksen saannille erilaisia reunaehtoja ja toimijoiden omilta sivustoilta löytyy kutakin asiakasta koskevat asiat. Sivustolle on hankkeen aikana tuotettu säännöllisesti sisältöä. Pääasiallinen sisältömuoto on erilaiset hankkeiden toteuttajista kertovat artikkelit. Sivustolla on myös julkaistu käynnissä olevien hankkeiden itse tuottamia sisältöjä. Lisäksi sivustolla on julkaistu ajankohtaisia tiedotteita ja maaseudun asukkaiden ja kehittäjien blogikirjoituksia. Sivuston tärkein funktio on ollut toimia alustana tehdyille sisällöille. Käytettävyydeltään tai visuaalisesti toimivia julkaisualustoja on yleensä vain isommilla toimijoilla, jollain alustaa ei ole ollenkaan. Sivusto onkin tarjonnut ”kodin” useamman eri hankkeen sisällöille. Usein sisältöjä on julkaistu myös ristiin, eli ensin ensisijaisen julkaisijan kanavassa ja sitten Lapin keinon sivulla luettavammaksi muokattuna. Sisältöjen varsinainen levittäminen on tapahtunut suurimmaksi osaksi sosiaalisessa mediassa, suoraan sivustolle saapujia on verrattain vähän. Syksyllä 2018 Facebook, joka on Lapin keinon sisältöjen levittämisessä se tehokkain kanava, alkoi vaatia sivustojen luottavuuden todentamista valeuutisten leviämisen estämiseksi. Tässä kohdassa oman sivuston merkitys korostui. Yksi kokoava sivusto on helppo todentaa luotettavaksi sen sijaan, että tuotetut sisällöt olisivat eri alustoilla. Lapinkeino.fi-sivusto avattiin 13.3.2017.
4
Google Mapsilla toteutettu hankekartta. Sivustolle luotiin myös Google Maps -kartta, jolle asemoitiin maaseutuohjelmasta Lapissa kaudella 2014–2020 rahoitetut yleishyödylliset ja yrityshankkeet. Tällä pyrittiin visualisoimaan hankkeiden iso määrä ja niiden sijoittuminen eri puolille Lappia. Sivustolle luotiin aluksi myös tapahtumakalenteri, joka poistettiin, koska sen käyttöaste oli pieni ja Maaseutuverkoston maaseutu.fi-sivuston uudistettu tapahtumakalenteri palvelee asiaa yhtä lailla. Lapinkeino.fi-sivustolla hankkeen toiminta-aikana 30 625 eri kävijää. Istuntoja sivustolla on ollut tuona aikana 38 438.
Lapinkeino.fi sivustolla 13.3.2017-31.12.2018 julkaistu: 111 artikkelia 35 uutista tai tiedotetta 19 blogikirjoitusta 10 Hankenumeron takana –hanke-esittelyä 9 videota
5
Kuva 1. Lapinkeino.fi-sivuston kävijämäärät ajalla 13.3.2017-31.12.2018. (Lähde: Google Analytics) 2. Sisäinen tiedottaminen Sisäinen tiedottamista ja sisäisen viestinnän kehittämisessä on kokeiltu erilaisia uusia toimintatapoja hankkeen aikana. Sisäisen viestinnän uutiskirjeen toimivuutta kokeiltiin toukokuussa 2017. Viestintäkoordinaattorin kokoama kirje sisälsi Leader-alueiden kuulumiset ja Lapin ELY-keskuksen porotalouteen liittyvää asiaa. Kirje jaeltiin sähköpostilla Leader-työntekijöille, Leader-ryhmien hallitusten jäsenille sekä Lapin ELY-keskuksen maaseutu ja energia –yksikön työntekijöille. Seurannan mukaan n. puolet vastaanottajista avasi kirjeen ja vietti aikaa kirjeen parissa keskimäärin n. 2 minuuttia. Toiseen kirjeeseen ajankohtaisia asioita toimitti deadlinen siirtämisestä huolimatta vain Lapin ELY-keskus. Todettiin, että uutiskirje on sisäisen viestinnän välineenä liian kankea, hidas ja pitkällä tähtäimellä vain väliaikainen ratkaisu tiedon kulkemattomuuteen. Uutiskirjeen kokoamiseen käytettävä aika ei ole järkevässä suhteessa siitä saatavaan hyötyyn. Päätettiin siis kokeilla muita välineitä. Leader-päivässä kesäkuussa 2018 päätettiin yhdessä kokeilla säännöllisiä Leader-aamukahveja. Skypen välityksellä järjestettävistä aamukahvitilaisuuksista on hyviä kokemuksia muilta alueilta. Ensimmäiset aamukahvit järjestettiin syyskuussa, toiset lokakuussa 2018. Osallistujat ovat pitäneet aamukahvitilaisuuksia pääosin tarpeellisina. Kun osa niistä, kenelle tilaisuus on suunnattu, kuitenkin jättää osallistumatta, jää maksimaalinen hyöty saamatta. Kolmas kokeiltu väline on pikaviestinsovellus Slack, jossa ryhmään kutsun saaneet henkilöt voivat käydä keskustelua eri aihealueille luoduilla kanavilla. Alusta on helppokäyttöinen ja se voi monessa asiassa korvata sähköpostin. Käyttäjä voi itse valita, mitä kanavia hän seuraa, koska ja kuinka usein. Hankkeella oli sen alkuvaiheessa käytössä Facebook-ryhmä, jolle tuli löytää jokin korvaava väline, koska kaikki sisäisen viestinnän osapuolet eivät palvelua käytä. Kokemukset Slackin käytöstä ovat yllättävänkin hyviä. Ne, jotka ovat välineen käyttöä aktiivisesti kokeilleet, ovat huomanneet idean ja Slackissa on mm. koordinoitu tapahtumiin osallistumisia ilman yhdenkään sähköpostin vaihtoa tai puhelun soittoa. Toisaalta myös tässä välineessä on sama ongelma kuin edellisissä – kun kaikki eivät osallistu, jää hyöty pienemmäksi, kuin mitä se voisi parhaimmillaan olla. Hankkeen viestintäkoordinaattori ja Lapin ELY:n maaseutuviestinnästä vastaava henkilö ovat tarjonneet käyttäjille apua ja neuvoja välineen käyttöönottoon. Kaikkia ei kuitenkaan ole onnistuttu aktivoimaan mukaan yhteisen välineen käyttöön. Sisäisen viestinnän kehittämistä pidetään tärkeänä, mutta eri osapuolilla käytettävissä olevan ajan vähyys ja osittain myös asenteet tekevät siitä vaikeaa. Kohderyhmän heterogeenisyys asettaa kehittämiselle omat haasteensa. Toimenkuvat, viestintävalmiudet ja se, mikä kenellekin on tärkeää tietoa, vaihtelee henkilöstä riippuen. Sisäinen viestintä on kaksisuuntaista toimintaa, jossa ei ole pelkkiä vastaanottajia, vaan myös viestiminen on kaikkien vastuulla. Maaseudun kehittämisessä työskennellään monien eri alojen ja aiheiden parissa ja usein nämä myös limittyvät toisiinsa. Jos uusi tieto leviää ja tiedetään mitä muut tekevät, on mahdollista tehdä enemmän yhteistyötä. Osalle tiedosta on jo olemassa toimivat reit-
6 tinsä, mutta kehitettävää on vielä. Tässä hankkeessa on tuotu tarjolle erilaisia, mahdollisimman resurssiviisaita ja helppoja välineitä. Hanke on myös järjestänyt koulutuksia sisäisen viestinnän kohderyhmille. Hankkeen tekemä ulkoinen viestintä on osaltaan auttanut siihen, että tiedetään paremmin mitä missäkin alueella on meneillään. Hanke on myös aktiivisesti seurannut esimerkiksi maaseutuverkoston tiedotteita ja tapahtumia ja välittänyt tietoa eteenpäin niille, joita asia koskee. Nämäkään eivät kuitenkaan ole kestäviä toimintamalleja, koska hankkeen resurssit ovat vain väliaikaisia.
Arktinen ainutlaatuinen Lappi -seminaarissa Lapin AMK:lla 15.11.2016.
Rovaniemen Kesäkylä -tapahtumassa Lordi-aukiolla Rovaniemellä 1.7.2017.
Pellon Maaseutunäyttelyssä 12.–13.8.2017
7 3. Ulkoinen tiedottaminen Ulkoisen tiedottamisen kohderyhmiä ovat olleet yleishyödylliset toimijat, yritykset, kunnat, elinkeinojen kehittäjät, muut kehittäjät ja julkisen sektorin yhteistyökumppanit. Jo olemassa olevien toimijoiden lisäksi tietoisuutta maaseuturahastosta ja Leader-toiminnasta on haluttu levittää myös uusille mahdollisille toimijoille. Viestinnällä on innostettu asukkaita, yrittäjiä ja muita toimijoita tarttumaan omatoimisesti kehittämishankkeisiin ja samalla luotu positiivista mielikuvaa lappilaisesta maaseudusta asuinpaikkana. Hankkeelle tuotettiin sen alkuvaiheessa visuaalinen ilme ostopalveluna. Mainostoimisto Seven-1:n tekemää ilmettä on käytetty hankkeen kanavissa ja materiaaleissa, millä on pyritty tunnistettavuuteen. Selkeää ja kevyttä ilmettä on ollut helppo hyödyntää eri yhteyksissä. Visuaalisen ilmeen lisäksi alussa laadittiin Lapin keinolle slogan ”Idea elämään”. Se on jatkumo Leader-sloganille ”Ihmisen kokoisille ideoille” ja se myös eräällä tapaa kokoaa hankkeen tuottamat sisällöt yhteen. Hanke on koko toiminta-ajan tuottanut sisältöä omiin sähköisiin viestintäkanaviinsa. Lisäksi on tehty 24-sivuinen maaseutulehti. Artikkeleja ja tiedotteita on toimitettu tiedotusvälineiden julkaistavaksi sekä Maaseutu.fi-sivustolle. Hanke on koordinoinut tapahtumaosallistumisia, tuottanut materiaalia esittelypisteisiin ja ollut esillä tapahtumissa yhdessä Lapin ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien kanssa. Hanke on tuottanut yksin ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa erilaisia materiaaleja Lapin ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien viestinnässä hyödynnettäväksi. Lapinkeino.fi-sivustolle on koottu tietoa hankerahoituksesta kiinnostuneille ja rahoituksen saaneille. Hanke on myös järjestänyt viestintäkoulutuksia maaseudun kehittämisen parissa toimiville ja auttanut Leader-ryhmiä käytännön viestintäasioissa tarpeen mukaan. Hanke on tehnyt aktiivista yhteistyötä maaseutuohjelman viestintäverkoston ja etenkin muiden alueellisten viestintähankkeiden kanssa. Alueellisten viestintähankkeiden kautta valtakunnallisia asioita on saatu levitettyä paikallistasolla ja toisaalta alueellisesti tuotetut sisällöt ovat tuoneet monipuolista sisältöä valtakunnallisiin kanaviin. Yhteistyötä on tehty myös monien muiden toimijoiden kanssa eri yhteyksissä. Mukaan sisällöntuotantoon on otettu myös lappialaisia maaseudun asukkaita. Hankesuunnitelmassa mainituista toimenpiteistä osa on toteutettu sellaisenaan. Osa toimenpiteistä on ajatukseltaan tai tavoitteiltaan samankaltaisia kuin hankesuunnitelmassa, mutta ne on toteutettu eri muodoissa. Joidenkin toimenpiteitä on jätetty toteuttamatta niiden osoittauduttua joko mahdottomaksi tai vaikeiksi toteuttaa. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteistyö isojen yritysten kanssa, talkoomatkat ja itse toimitettu juttusarja Lapin radioon. Toimenpiteiden priorisointia on tehty yhdessä eri osapuolten kanssa. Koska vastaavanlaista viestintää ei ole tehty aiemmin, on toimenpiteiden vaikutuksia arvioitu nyt ensimmäistä kertaa. Absoluuttisten mittareiden puuttuessa on analysoitu esimerkiksi erilaisten kampanjoiden aiheuttamaa liikennettä internetsivuille ja tehty päätöksiä sen mukaisesti.
Hankkeen tuottamia materiaaleja.
Haastavaa ulkoisessa viestinnässä on ollut erilaisten asiakokonaisuuksien iso määrä ja uusien viestintäkanavien lomittaminen olemassa oleviin kanaviin. Yhteinen viestintä ei korvaa esimerkiksi Leader-ryhmien omaa paikallista viestintää vaan asiaa tulisi miettiä eräänlaisena palvelumuotoiluna – millainen on rahoituksesta kiinnostuvan ihmisen reitti hänen ensimmäisenä vastaanottamastaan viestistä rahoituksen hakemiseen asti? Hanke on onnistunut tuottamaan selkokielistä ja innostavaa viestintää, mutta paikallistoimijoiden viestinnän kehittämisen suhteen tulokset ovat heikommat.
8
Sosiaalinen media Sosiaalinen media on ollut hankkeen tärkeä työväline. Samaan aikaan internetsivuston kanssa perustettiin visuaaliselta ilmeeltään yhteneväiset kanavat Facebookiin ja Twitteriin. Näiden kanavien kautta on jaettu hankkeen tuottamia sisältöjä, maaseutuverkoston ja muiden hankkeiden ajankohtaisia asioita, median asiaan liittyviä sisältöjä, tietoja tapahtumista ja tilaisuuksista jne. Lapin keinon Facebook-sivun kohderyhmäksi määriteltiin hankkeen alussa tavalliset, maaseudulla asuvat tai maaseudun elämästä kiinnostuneet ihmiset. Heitä on tavoiteltu käyttämällä ymmärrettävää kieltä ja jakamalla kiinnostavia aiheita. Kehittäjille tai muulle tietylle ryhmälle suunnatut asiat on jätetty kanavalla julkaisematta. Facebook-sivulle on raporttia kirjoitettaessa kertynyt lähes 1500 seuraajaa. Lapin keinon Facebook-sivun julkaisuille on kertynyt hankkeen aikana 839 181 näyttökertaa. Facebookissa on oman sivun lisäksi hyödynnetty erilaisia ryhmiä, sivuja ja yhteistyökumppaneiden sivuja sisältöjen ja tiedon levittämiseen. Paras kanava on mietitty tapauskohtaisesti. Usein käytettyjä väyliä ovat muun muassa Leader-ryhmien sivut, Leader – paikallisesti kehittäen –sivu, Lapin aluekehittäjäverkosto- ja muut ryhmät. Hankkeelle on sen toiminta-aikana kehittynyt yhteistyöverkosto, jossa eri toimijat jakavat toistensa sisältöjä. Nämä verkostot ovat tiedon levittämisessä tärkeitä. Verkostojen lisäksi hanke on aktiivisesti kontaktoinut eri tahoja, joiden kanaviin sisällöt ja tieto voisivat sopia jaettavaksi. Tällaisia ovat esimerkiksi kunnat, kehitysyhtiöt, oppilaitokset, järjestöt, liitot, harrasteryhmät jne. Näitä on lähestytty viestein, joissa on kerrottu sisältöjen olemassa olosta ja perustelut, miksi niitä kannattaisi jakaa. Tämä vaatii jokaiselle taholle personoituja viestejä, mutta jakopyyntöihin on suhtauduttu hyvin positiivisesti. Tällä toimintamallilla on saatu huomattavasti kasvatettua eri julkaisujen kattavuutta. Yhteydenottojen ansiosta on löydetty myös muita yhteistyön paikkoja. Lapin keinon Twitter-tilillä on niin ikään levitetty hankkeen sisältöjä ja tietoa. Tällä kanavalla viestit on muotoiltu hieman erilailla kuin Facebookissa. Asioita on nostettu esille tiettyjen näkökulmien kautta, jolloin niihin on voitu liittää luontevasti ajankohtaisia ja ihmisten seuraamia asiasanoja eli hashtageja. Maaseutuverkoston käyttämillä hashtageilla #maaseutufi ja #leadersuomi on myös ollut helppo löytää muiden sisältöjä eri kanavissa jaettavaksi.
Hankkeen Twitter-sivu.
Twitterissä on tällä hetkellä 274 seuraajaa. Tviiteille on kertynyt lukumääräisesti pieniä tykkäys- ja jakomääriä, mutta tilin analytiikka tarjoaa jopa hätkähdyttäviä lukuja. Tilin toiminta-aikana Lapin keinon tviiteille on kertynyt 274 000 näyttökertaa. Twitter Analytics tarjoaa myös tietoa siitä, millaiset tviitit ovat saaneet näkijän klikkaamaan mahdollisia linkkejä. Myös tällä kanavalla suosituinta sisältöä ovat esimerkit, joissa on mukana kuva. Oikein valitut hasthagit selvästi vaikuttavat tviittien näyttökertamääriin.
9 Lapin keinolla on myös Instagram-tili, jota on käytetty lähinnä tapahtumien tunnelmista raportointiin. Internetsivujen kävijämääriä ja sosiaalisen median lukuja vertaamalla voi todeta, että näkyvyydestä vain osa johtaa vierailuun internetsivustolla. Tästä voidaan tehdä monenlaisia päätelmiä. Sosiaalisen median tietotulva tarjoaa sen käyttäjille jatkuvasti ison määrän erilaisia sisältöjä ja kilpailu huomiosta on kovaa. Internetsivuille vierailemaan saadut henkilöt ovat tietoisesti halunneet lukea asiasta lisää, ja jokaista käyttäjää voidaan pitää jonkinlaisena onnistumisena. Toisaalta taas on paljon niitä, jotka näkevät julkaisuja sosiaalisessa mediassa, mutta eivät päädy sivustolle. Tästä syystä on tärkeää, että sosiaalisessa mediassa jaettujen sisältöjen saate muotoillaan ytimekkäästi mutta niin, että olennainen saadaan tiivistettynä. Viljelemällä sanoja kuten ”maaseuturahasto” ja ”Leader-rahoitus” esimerkkien yhteydessä, saadaan ne liitettyä isompaan asiayhteyteen. Tällä pyritään maaseuturahastotietoisuuden lisääntymiseen, ja siihen, että kun esimerkiksi yrityksen perustaminen tulee ajankohtaiseksi viestintää nähneelle, hän voi muistaa maaseuturahoituksen mahdollisuudet.
Katso, miten nämä lappilaiset hyödynsivät maaseuturahoitusta:
www.lapinkeino.fi
Kevään 2018 yritysrahoitus-mainoskampanjassa käytetty lehtimainos. Mainoskampanjat Lapin keinon kanavien avautuessa maaliskuussa 2017 toteutettiin paikallislehdissä niistä kertova mainoskampanja. Toinen, yritysrahoitusta esille tuova mainoskampanja toteutettiin paikallislehdissä helmi-maaliskuussa 2018. Lisäksi on kokeiltu mainoskampanjaa maakuntalehden internetsivulla. Näiden kampanjoiden internetsivuille aiheuttama liikenne on ollut pientä suhteessa sosiaalisessa mediassa tehtyihin kampanjoihin. Tästä syystä hankesuunnitelmissa mainittuja lehtien useampisivuisia tiedotusliitteitä ei ole tehty. Tämä on tehty tiedostaen, että osa kohderyhmästä ei käytä sosiaalista mediaa. Tätä on osaltaan paikattu paikallisesti toimivien Leader-ryhmien viestinnän elävöittämisellä ja toimittamalla juttuja paikallislehtien käyttöön. Artikkelit Rahoitusmahdollisuuksia on tuotu esille esimerkkien kautta. Yrittäjistä ja yhdistyksistä sekä heidän aikaansaannoksistaan tuotetuissa sisällöissä on pyritty käyttämään ymmärrettävää kieltä. Sisältöjen aiheita on mietitty usealta eri kantilta. Sisältöjen leviämisen suhteen tärkeää on vastaanottajia kiinnostavat ja samaistuttavat aiheet. Strategioiden toimeenpanon kannalta taas on pitänyt miettiä johdattavatko aiheet vastaanottajaa oikeaan suuntaan. Pohdintaa siitä, millaisia esimerkkejä nostetaan esille, on käyty säännöllisesti Leader-ryhmien ja Lapin ELY-keskuksen kanssa. Esimerkkejä rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäjistä on välitetty artikkelien ja videoiden välityksellä. Artikkeleita on tuottanut hankkeen viestintäkoordinaattori, kesällä 2017 hankkeessa työskennellyt projektityöntekijä, Lapin ELY-keskuksen maaseutuohjelman viestijä, käynnissä olevat hankkeet sekä freelancer-toimittajat. Videotuotannot on tehty yhdessä Photokrafix Oy:n kanssa, jolta hanke hankki 10 videon tuotannon ostopalveluna. Hanke on myös itse tehnyt muutamia videoita, esimerkiksi artikkelien liitteeksi tai tapahtumien tunnelmien välittämiseksi.
10 Artikkeleiden ja videoiden kohderyhmäksi voi ajatella kaikki lappilaiset ja Lappiin muuttamista suunnittelevat. Jokaisella yksittäisellä sisällöllä kuitenkin on oma tarkempi kohderyhmänsä, jonka mukaan on mietitty niille parhaimmat jakelukanavat ja mahdollisesti käytetyn markkinoinnin kohderyhmät. Internetsivujen kävijämääriä on seurattu Google Analytics -palvelulla. Sisällöistä selvästi suosituimpia ovat olleet yrittäjistä kertoneet artikkelit. Liitteen 1 taulukossa on listattu lapinkeino.fi-sivuston 25 suosituinta sivua tai artikkelia ajalla 13.3.2017–1.12.2018. Kohdassa 1. ”/” tarkoittaa sivuston etusivua. Sivuilla käytetty aika kertoo ajan, minkä lukija on keskimäärin viettänyt artikkelia lukiessaan. Artikkelien luvut kertovat siitä, että juttuja on myös jaksettu lukea. Liitteen kohta ”Saapumiset” kertoo sen, kuinka moni lukijoista on saapunut sivulle suoraan nimenomaiseen sisältöön eikä esimerkiksi etusivun kautta. Niistä voidaan päätellä, että suurin osa artikkelin lukijoista löytää sivulle suoran linkin kautta, mikä useimmiten tarkoittaa sosiaalista mediaa. Tämän päätelmän varmistaa Google Analyticsin kertomat sivuston liikenteen lähteet. Liikenteen lähteet tarkoittavat niitä reittejä, mitä kautta sivustolla vierailleet ovat sivustolle saapuneet. Yli puolet (57,3 %) sivuston kävijöistä saapuu sivulle sosiaalisessa mediassa näkemänsä linkin kautta (Kuva 2, kohta Social). Tämä tarkoittaa käytännössä Lapin keinon Facebook-sivulla ja Twitter-kanavalla jaettuja sisältöjä ja niiden sivustolle johtavia linkkejä. Myös osa sivuston suorasta liikenteestä (Kuva 2, kohta Direct) on todennäköisesti sosiaalisen median kautta sivustolle saapuneita. Se voi tarkoittaa esimerkiksi tapauksia, joissa linkki on kopioitu suoraan selaimeen. Sosiaalinen media on siis kiistatta tärkein sisältöjen levityskanava. Sisältöjen markkinointiin Facebookissa on käytetty n. 1500 euroa. Maksettua markkinointia tehdessä on sisältökohtaisesti mietitty kohderyhmän ikää, sukupuolta tai asuinpaikkaa. Tämä on helppo ja kustannustehokas tehdä kohdennettua markkinointia. On myös huomattava, että lähes 25 % prosenttia on saapunut sivulle hakukoneiden kautta (Kuva 2, kohta Organic Search). Google suojaa käyttäjiään siten, että sivuston ylläpitäjä ei voi nähdä kuin murto-osan niistä hakusanoista, joilla kävijät ovat sivulle päätyneet. Harmillista kyllä 98 prosenttia lapinkeino.fi-sivustollekin johtaneista hakusanoista on tässä salatussa luokassa. On tärkeää, että artikkeleiden yhteyteen luodaan niitä kuvaavia asiasanoja, vaikkakaan emme voi käytettyjen asiasanojen osuvuutta sen enempää arvioida.
Kuva 2. Lapinkeino.fi-sivuston liikenteen lähteet ajalla 13.3.2017-31.12.2018. (Lähde: Google Analytics)
11
Metsäpelileirivideon kuvaukset Kuhan koululla Ranualla.
Videot Hankkeen tuottamien videoiden aiheet on valittu yhdessä ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien kanssa. Niissä on tuotu esille erilaisia aiheita eri alueilta. Aiheet on pyritty myös valitsemaan niin, että ne kiinnostaisivat yleisöä mahdollisimman paljon. Videoista on tehty pieniä tarinoita ja niissä on haettu katsojaystävällistä näkökulmaa. Videot ovat osa maaseuturahasto- ja Leader-brändiviestintää. Käsikirjoitusvaiheessa on mietitty erityisesti Lapin keinon slogania Idea elämään. Hankkeen viestintäkoordinaattori on suunnitellut videot yhdessä tuotantoyhtiön kanssa. Tuotantoyhtiön vastuulla on ollut aikataulutus, kuvaus- ja äänityöt, leikkaaminen ja visuaalisuuden luominen. Haastattelut on tehty viestintäkoordinaattorin laatiman kysymyslistan mukaan. Viestintäkoordinaattori on myös toimittanut haastattelut lopulliseen muotoonsa. Yhteistyö tuotantoyhtiön kanssa on ollut sujuvaa ja videoille on kertynyt hyvät katsojaluvut. Videoissakin on huomattavissa sama ilmiö kuin artikkeleissa. Yrittäjätarinat joko kiinnostavat yleishyödyllisiä aiheita enemmän tai ne leviävät laajalle yrittäjien verkostojen kautta. Hankkeen tuottamat videot on julkaistu Lapin keinon Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Lapinkeino.fi-sivulla videot on julkaistu YouTube-upotteina. Suurin osa videoiden katselukerroista on kertynyt Facebookiin. PhotoKrafixin kanssa tuotettujen videoiden katsojaluvut ovat 3000-13000 per video.
12
Videot ja raportin viimeistelyvaiheessa 11.6.2019 kertyneet näyttökerrat (Facebook + Youtube) 18.8.2017 Lapin Matkametsä Oy Leader-yritysrahoitus/Koillismaan Leader matkailu, yrittäjyys, yhteistyö
9 505 kpl
1.10.2017 Kaakamon kyläyhdistys 14 693 kpl Leader-yritysrahoitus, Leader-hankerahoitus/Outokaira tuottamhan ry, Hankerahoitus/Lapin ELY-keskus kylätoiminta, yrittäjyys, yhteistyö, laajakaista 13.10.2017 Tmi Pyrita ja Osuuskunta Sompion tähti Leader-hankerahoitus/Leader Pohjoisin Lappi kylien palvelut, yrittäjyys, yhteistyö
9 050 kpl
22.2.2018 Metsäpelileiri Kuhan koululla Hankerahoitus/Lapin ELY-keskus lapset, nuoret, digitalisaatio
3 605 kpl
22.3.2018 Giellajohka Oy Yritysrahoitus/Lapin ELY-keskus yrittäjyys, perheyrittäjyys, matkailu
13 804 kpl
10.4.2018 Tolosentien ja Rautiosaaren kyläverkot Hankerahoitus/Lapin ELY-keskus laajakaista, kylät, digitalisaatio, yrittäjyys
5 131 kpl
18.6.2018 Meän Digiloikka Hankerahoitus/Lapin ELY-keskus ikäihmiset, digitalisaatio, palvelut
3 778 kpl
25.10.2018 Muonion Melojat ry Leader-hankerahoitus/Leader Tunturi-Lappi harrastukset, liikunta, yhdistystoiminta
7 136 kpl
18.12.2018 JoyPack Leader-yritysrahoitus/Peräpohjolan Leader 1 731 kpl yrittäjyys, paluumuutto, 7.1.2019 Koostevideo
11.6.2019 mennessä kertyn näyttökerrat yhteensä:
33 548 kpl 101 981 kpl
13
Lapin keino -lehti julkaistiin kesällä 2017. Tiedotuslehti Lapin keino –niminen Lapin Leader-ryhmien ja Lapin ELY-keskuksen maaseutulehti julkaistiin elokuussa 2017. Lehti sisältää maaseuturahoituksen hyödyntäjistä kertovia artikkeleja sekä tietoa rahoituksesta ja se on suunniteltu mahdollisimman pitkäikäiseksi. Lehteä on jaettu erilaisissa tapahtumissa – messuilla, tapahtumissa, kyläilloissa jne. Leader-ryhmät ovat jakaneet lehtiä myös kuntien valtuustoille. 24-sivuisesta lehdestä otettiin 15 000 kpl painos ja se on ollut luettavissa myös sähköisenä Lapin keinon internetsivulla. Infomateriaalit Lapin keino teki yhteistyössä Leader Pohjoisin Lapin Intoa yrittäjyyteen! –hankkeen kanssa infokortteja eri yritysrahoitusmuodoista. Korttien sisältö viilattiin yhdessä ja niiden graafisen suunnittelun Intoa yrittäjyyteen! hankki ostopalveluna Mainostoimisto Flow Focus Oy:ltä. Sopimuksen ehtona oli, että työtiedostot toimitetaan myös Lapin keino –hankkeelle, jolloin viestintäkoordinaattori pystyi muokkaamaan samasta materiaalista personoidut kortit jokaiselle Leader-ryhmälle. Osa ryhmistä painatti korteista omia painoksiaan, ja niiden käyttökokemukset ovat olleet hyviä. Korteista koostettiin myös sähköinen Työkaluja yritysten kehittämiseen –vihkonen hankkeen internetsivustolle. Korttien ideaa on hyödynnetty myös muualla Suomessa. Markkinointimateriaalit Hanke on teettänyt Lapin ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien käyttöön erilaista markkinointimateriaalia. Materiaalien graafisesta suunnittelusta on vastannut viestintäkoordinaattori ja sisältöjä on viilattu yhdessä eri osapuolten kanssa. Muistivihkoja, joissa ensimmäiset 8 sivua on tietoa maaseuturahoituksesta, teetettiin ensin 1500 kpl. Vihko osoittautui käytössä hyväksi ja sitä teetettiin vielä kaksi 1500 kpl painosta. Vihkoa on jaettu esimerkiksi koulutusten osallistujille ja Leader-ryhmät ovat jakaneet sitä parhaaksi katsomissaan tilanteissa. Toisesta ja kolmannesta painoksesta tehtiin ensimmäistä laadukkaampi, jolloin sitä on voinut käyttää jopa liikelahjan tyylisenä välineenä. Kyniä, joissa on maaseuturahoitustietoa sisältävä ulosvedettävä banneri, teetettiin 3500 kpl. Kyniä on jaettu erilaisissa tilaisuuksissa. Kuninkuusravien Ravitorilla onnistuttiin esittelypisteeseen houkuttelemaan paljon väkeä jakamalla kyniä yhdessä tiedotuslehden kanssa. Kynien ideasta on saatu hyvää palautetta, mutta valitettavasti niiden laatu itse kirjoitusvälineenä osoittautui osassa erää huonoksi.
14
Avainnauhoja teetettiin 1000 kpl. Leader-ryhmät ja Lapin ELY-keskus ovat jakaneet nauhoja omissa tilaisuuksissaan ja niitä on käytetty myös yhteisissä tilaisuuksissa. Lisäksi nauhoja on käytetty erilaisissa tilaisuuksissa nimikorttien kanssa ja niitä on myös jaettu messukävijöille. Nauhoja käytettiin kesätapahtumissa myös esittelypisteiden somistamiseen. Lisäksi hankittiin 1500 kpl Arctic Warriorsin Sinni-yrttishotteja, jotka liitettiin maaseuturahoitustietoa sisältävään postikorttiin. Näin saatiin lappilainen, omannäköinen ja kappalehinnaltaan halpa tuote erilaisissa tilanteissa jaettavaksi. Painatetusta kortista tehtiin kaksi versiota. Ensimmäinen on suunnattu Lappiin muualta saapuvalle ja sitä käytettiin muun muassa valtakunnallisilla Leader-ajankohtaispäivillä Levillä huhtikuussa 2018. Toinen versio on suunnattu maaseudun asukkaille ja mahdollisille maaseuturahaston hyödyntäjille. Korttien sisältö suunniteltiin sisäisen viestinnän Slack-kanavalla yhdessä Lapin ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien työntekijöiden kanssa. Tuotos on hyvä esimerkki sujuvan yhteistyön tuloksista.
Tapahtumiin ja tilaisuuksiin osallistuminen Hanke on toimintansa aikana koordinoinut osallistumista erilaisiin tapahtumiin. Tapahtumat on valittu yhdessä Lapin ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien kanssa ja niihin on osallistuttu eri kokoonpanoilla tilanteen mukaan. Osapuolilla ollut tietämys erilaisten tapahtumien luonteesta ja niiden kävijöistä on ollut kallisarvoista osallistumisia suunnitellessa. Hanke puolestaan on tarjonnut resursseja osallistumiseen. Osallistuttu on sekä pieniin, että suuriin tapahtumiin. Tapahtumissa näkyminen on ollut osa brändiviestintää. Tarkoitus on ollut tehdä maaseuturahastoa ja Leader-toimintaa näkyväksi. Esittelypisteellä kävijöistä osaa on puhuttanut maaseutuasiat yleisesti, mutta myös potentiaalisia rahoituksen hakijoita on saatu haaviin.
Perämeren saaristopäivillä Kemissä.
Hanke on hankkinut tapahtumiin osallistumista varten erilaisia välineitä, kuten mainos- ja lehtitelineitä sekä beach flageja. Tapahtumissa on käytetty myös maaseutuverkoston materiaaleja. Tapahtumat, joihin hanke on ollut koordinoimassa esittelypisteitä: - 15.11.2016 Arktinen ainutlaatuinen Lappi –seminaari - 1.7.2017 Rovaniemen Kesäkylä -tapahtuma - 12.-13.8.2017 Pellon maaseutunäyttely - 26.-27.8.2018 Maaseudulta käsin –messut Tervolassa - 19.1.2018 Arktisen biotalouden huippukokous Rovaniemellä - 15.-16.6.2018 KinoLeader Sodankylässä - 26. ja 28.6.2018 Perämeren saaristopäivät Kemissä ja Torniossa - 28.-29.7.2018 Kuninkuusravien Ravitori Rovaniemellä - 24.-25.8.2018 Maaseudulta käsin –messut Tervolassa
15
Maaseudulta käsin -messuilla 2017.
Maaseudulta käsin -messuilla 2018. Telttaa riepotelleen tuulen takia esittelypistettä jouduttiin turvallisuussyistä pelkistämään ensimmäisenä messupäivänä.
Perämeren saaristopäivillä Puotikarin satamassa Torniossa yhdessä Metsähallituksen kanssa 2018.
Kuninkuusravien Ravitorilla Rovaniemellä 2018.
KinoLeader yhteistyössä Sodankylän kunnan kanssa kesällä 2018.
16
Viestintäkoulutukset Hanke on järjestänyt maaseudun kehittämisen parissa toimiville viestintäkoulutus- ja verkostoitumistapahtumia. Isompia koulutustapahtumia on järjestetty kolme. Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan yhteiset Rajaton-viestintäja verkostoitumispäivät järjestettiin Park Hotel Torniossa 12.–13.1.2017 yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaalla toimivan Viesti! –viestintähankkeen kanssa. Ohjelma liitteenä (Liite 2).
Naamatusten Rovaniemellä.
14.–15.11.2017 järjestettiin Hanke- ja viestintäkoulutuspäivät Hotelli Pohjanhovissa Rovaniemellä yhteistyössä Lapin ELY-keskuksen kanssa. Ohjelma liitteenä (Liite 3).
31.10.–1.11.2018 järjestettiin Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteiset Naamatusten-viestintäja verkostoitumispäivät Lappia-talolla Rovaniemellä yhteistyössä Viesti! –hankkeen kanssa. Ohjelma liitteenä (Liite 4). Näiden lisäksi on järjestetty viestintätyöpajat kylä- ja yhdistystoimijoille Kaakamossa 18.2.2017., Posion Lohirannalla 19.4.2017 sekä Virtaa Koillismaan kyliin –hankkeen kanssa Posiolla 30.8.2018. Leader-ryhmien työntekijöille on pidetty ryhmäkohtaisia viestintätyöpajapäiviä, joissa on käyty läpi niitä asioita, mitkä ko. ryhmässä ovat olleet ajankohtaisia tai tarpeellisia. Muuta: - 26.–27.10.2017 Hyvinvointia ja elinvoimaa järjestöistä verkostopäivät Lapin AMK:lla Kemissä, järjestäjä Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry. Hankkeen viestintäkoordinaattorin alustus otsikolla ” Kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan näkyvyys” sekä työpajan vetäminen. - 12.4.2018 Ympäristöministeriön maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiseen liittyvä seminaari Helsingissä, johon hankkeen viestintäkoordinaattori kutsuttiin panelistiksi. Yhteistyö muiden hankkeiden kanssa Samaan aikaan Lapin keinon kanssa on ollut käynnissä kaksi koko Lapin yhteistä tiedotushanketta, joiden kummankin kanssa hanke on tehnyt yhteistyötä. #proLappi-hankkeen kanssa tehtiin yhteistyötä mm. seuraaviin tapahtumiin liittyen - 2.2.2017 Leader2030-tulevaisuuspäivän järjestelyt - 14.3. Sinustako Pellon nuori tubettaja –työpaja Pellossa - Innowar-leirit syksyllä 2016 ja 2017 Kuitua pohjoiseen –hankkeen kanssa on laadittu mm. tiedotteita lehdistölle. Rautiosaaren ja Tolosen kyläverkoista kertova video on tehty yhteistyössä ko. hankkeen kanssa. Lapin keino on auttanut hanketta viestinnässä tarpeen tullen, joskin sillä on ollut selkeät kanavat ja taitoa muutenkin. Lapin keinon viestintäkoordinaattorin apu on ollut tarjolla myös muille maaseuturahastosta rahoitetuille hankkeille. Hankkeet ovat tarttuneet mahdollisuuteen varsin vähän. Aktiivisimpia tässä ovat olleet Leader-ryhmien hankkeet sekä yksittäiset muut hankkeet, joita on autettu mm. tiedotteiden laatimisessa.
Vestintätyöpaja kylä- ja yhdistystoimijoille Posion Lohirannalla yhdessä Virtaa Koillismaan kyliin -hankkeen kanssa.
17 Hankkeiden tiedotteista on saanut usein pienellä muokkauksella kiinnostavia sisältöjä Lapin keinon internetsivustolle. Hankkeista osa on lähestynyt Lapin keinoa suoraan ja osa jutuista on saatu julkaisuun viestintäkoordinaattorin aloitteesta. Lapin keinon viestintäkanavien kautta viestineitä hankkeita: - Lapin AMK:n Makuelämyksiä matkailijoille -hanke - Lapin yliopiston Arktisen keskuksen Lapinlehmän maito markkinoille- ja Lapparikoulu-hankkeet. - Lapin Maa- ja kotitalousnaisten Vauhtia Etelä- ja Länsi-Lapin vieraslajeille –hanke - Suomen Metsäkeskuksen Poronhoito ja metsänkasvatus –hanke - Rovaniemen kaupungin Heti valmis – aina varma –hanke - Tornion kaupungin Victorian maalaistori –hanke - Suomen 4H-liiton Mobiilisti metsään –hanke - Savukosken kunnan Meidän KorvatunturinMaa –hanke - Metsähallituksen Lemmenjoen kultareitti –hanke - Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry:n Yhtä köyttä -hanke Hankkeiden kanssa on löydetty myös muunlaisia yhteistyökuvioita. Pellon maaseutunäyttelyn esittelypistettä kesällä 2017 pidettiin yhdessä Lapin AMK:n ja Suomen 4H-liiton Äkräs-hankkeen kanssa. Hankkeen tuottamat metsäpelit houkuttelivat ihmisiä pistäytymään osastolle ja saivat heidät viipymään pitempään. Toinen esimerkki on Lapin keinon viestintäkoordinaattorin kirjoittama artikkeli Lapin AMK:n Makuelämyksiä matkailijoille –hankkeen julkaisussa. Jotkut Lapin keinolle välitettäväksi tulleet tiedotteet ovat löytäneet kohderyhmänsä paremmin toisten hankkeiden kanavien kautta. Tällaisia väyliä on tärkeä hyödyntää. Lapin keinon kanavien kohderyhmä on laaja ja yksityiskohtaiset tai monimutkaiset viestit voivat karkottaa seuraajia. Esimerkiksi biotalouteen liittyviä aiheita on siksi välitetty Arktinen biotalous -hankkeen kanaviin julkaistavaksi, joille on kertynyt nimenomaan aiheesta kiinnostunutta seuraajakuntaa. Viestijöiden verkoston luominen Lapin keino ja Lapin ELY-keskus kutsuivat toukokuussa 2017 eri organisaatioiden viestijöitä aamukahvitilaisuuteen. Tilaisuuden tarkoituksena oli tutustua toisiin viestijöihin ja kuulla, miten ja millaista viestintää eri organisaatiossa tehdään. Vastaavia tapaamisia ei ole aiemmin järjestetty ja tilaisuus olikin osallistujille mieluinen. Vapaamuotoisen keskustelun jälkeen sovittiin, että ryhmä alkaa säännöllisesti kokoontua vuorotellen eri organisaatioiden tiloissa. Lapin keino loi ryhmälle Facebook-ryhmän, jossa jäsenet voivat keskustella viestintään liittyvistä asioista ja sopia seuraavista tapaamisista. Ryhmä on pikkuhiljaa kasvanut ja mukana on Lapin viestijöitä koolla Rovaniemellä lokakuussa 2018. tällä hetkellä 54 viestijää. Tapaamisia on kutsunut koolle Lapin ELY-keskuksen jälkeen muun muassa Lapin liitto, Metsähallitus ja Lapin yliopiston Arktinen keskus. Ryhmä toimii nykyään omalla painollaan ja sen myötä Lapin keino on saanut luotua monia arvokkaita kontakteja eri tahoihin. Muut julkaisut ja medianäkyvyys Lapin keinon tuottamia sisältöjä on julkaissut myös Paliskuntain yhdistyksen Poromies-lehti, Lappilainen-lehti sekä jotkut yksittäiset paikallislehdet. Hanke on laatinut maaseuturahaston tuloksista tiedotteita, joista jotkut ovat menneet mediassa läpi sellaisenaan. Joidenkin tiedotteiden perusteella media on tarttunut aiheeseen ja tehnyt itse jutun. Lapin keino on myös välittänyt valtakunnallisia tiedotteita paikalliselle medialle.
18
b. aikataulu Hankkeen toteutusaika on 1.8.2015–31.3.2018. Hanke käynnistyi keväällä 2016 Peräpohjolan Leaderin hankkeena ja Outokairalla hanke saatiin hallinnoijan vaihdon jälkeen käyntiin elokuussa 2016. Hankkeen toimenpiteitä on toteutettu seuraavan aikataulun mukaisesti: Aika
Toimenpide
Lokakuu 2016
lapinkeino.fi-domainin varaaminen Arktinen ainutlaatuinen Lappi –seminaarin esittelypiste Kirjoitus hanketyöstä Lapin kansaan
Marraskuu 2016
Tarjouspyynnöt Lapin keinon visuaalisesta ilmeestä ja internetsivustosta. Mainostoimiston valinta.
Joulukuu 2016
Sisällöntuotanto käynnistyy Lapin keino –sivuston rakentaminen yhdessä mainostoimiston kanssa Videotuotantojen kilpailuttaminen
Tammikuu 2017
Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin yhteiset hankepäivät Torniossa 12.–13.1.2017
Maaliskuu 2017
Lapin keino –sivuston julkaiseminen Somekanavien käynnistäminen Lapin keinon markkinointi paikallislehdissä
Huhtikuu 2017
Yhteistyö Lappilainen-lehden kanssa alkaa
Toukokuu 2017
Lapin viestijöiden koolle kutsuminen ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien asiakaslehden suunnittelu käynnistyy Sisäisen viestinnän uutiskirje
Kesäkuu 2017
Videotuotannot käynnistyy
Elokuu 2017
Maaseutulehti ilmestyy 12.–13.8. Pellon maaseutunäyttely 26.–27.7. Maaseudulta käsin -messut
Syyskuu 2017
Leader-ryhmien viestintäkoulutukset aloitetaan
Lokakuu 2017
Lapin ELY-keskuksen ja Lapin keinon Hanke- ja viestintäkoulutuspäivät
Maaliskuu 2018
Mainoskampanja paikallislehtiin
Kesäkuu 2018
Kino Leader Sodankylässä
Perämeren Saaristopäivät Kemissä ja Torniossa
Heinäkuu 2018
Kuninkuusravit Rovaniemellä
Elokuu 2018
Maaseudulta käsin –messut Tervolassa
Lokakuu 2018
Naamatusten-viestintä- ja verkostoitumispäivät Rovaniemellä
19 c. resurssit Hankkeessa on työskennellyt viestintäkoordinaattori ajalla 10.10.2016–31.12.2018. Projektityöntekijä on työskennellyt hankkeessa 50%-työajalla ajalla 20.6.–20.11.2017. Outokaira tuottamhan ry:n toiminnanjohtaja ja toimistosihteeri ovat jyvittäneet työaikaansa tehtyjen tuntien mukaisesti hankkeelle. Hankkeen internetsivuilla julkaistuista ulkopuolisten kirjoittamista blogikirjoituksesta on maksettu kirjoittajille palkkio. Kirjoituksia saatiin julkaistavaksi lopulta pienempi määrä, kuin mitä alun perin oli ajateltu. d. toteutuksen organisaatio Lapin keino –hankkeen hallinnoija on Outokaira tuottamhan ry. Hanke käynnistyi alun perin Peräpohjolan Leader ry:n hallinnoimana keväällä 2016. Hankkeen hallinnointi on siirretty Outokaira tuottamhan ry:lle elokuusta 2016 lähtien, sillä hanke ei edennyt suunnitelmien mukaisesti alkuperäisen hakijan toteuttamana. Hankkeen ohjausryhmä on ohjannut ja valvonut hankkeen käytännön toteutumista. Ohjausryhmä on koostunut Leader-ryhmien, Lapin ELY-keskuksen, median ja Lappilaiset kylät ry:n edustajista. Ohjausryhmä on kokoontunut seuraavina ajankohtina: 17.11.2016 30.3.2017 31.5.2017 19.2.2018 10.12.2018
Kolarin kunnan Antti Mättä ja Milla Salo Anne Ristiojan haastattelussa Naamatusten-päivillä 31.10.2018.
20 e. kustannukset ja rahoitus
TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET
Peräpohjolan Leader Outokaira tuottamhan 1.8.2015–31.7.2016 1.8.2016–31.3.2019
YHTEENSÄ
Palkat 8 048,06 144 054,14 152 102,20 Palkkiot 0,00 750,00 750,00 Vuokrat 0,00 2 537,48 2 537,48 Ostopalvelut 3 099,13 102 151,26 105 250,39 Matkakulut 193,60 16 280,19 16 473,79 Muut välittömät kustannukset 0,00 70,81 70,81 Laskennalliset yleiskulut 1 207,20 21 608,13 22 815,33 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 12 547,99 287 452,01 300 000,00 TOTEUTUNUT RAHOITUS EU-osuus 42 % 5 270,15 120 729,85 126 000,00 Valtio 58 % 7 277,84 166 722,16 174 000,00 RAHOITUS YHTEENSÄ 12 547,99 287 452,01 300 000,00 ustannukset sisältävät myös hankkeen päättymisen jälkeen maksuun haettavat lomapalkat ja -rahat sekä K laskennalliset yleiskulut.
f. raportointi ja seuranta Hanke on laatinut vuosi- ja seurantaraportit annetun viranomaisohjeistuksen mukaan. Viestintäkoordinaattori on raportoinut säännöllisesti hankkeen etenemisestä ohjausryhmälle sekä hankkeen hallinnoijalle. Viestintäkoordinaattori on tehnyt seurantaa hankkeessa toteutetuista toimenpiteistä ja käynyt läpi toimenpiteiden yksityiskohtia hankkeen johtajana toimineen Outokaira tuottamhan ry:n toiminnanjohtan kanssa koko hankkeen toteutuksen ajan. g. toteutusoletukset ja riskit Hankesuunnitelmassa hankkeen toteutukseen liittyvinä riskeinä nähtiin muun muassa sen kulujen hallintaan liittyvät asiat, hankesuunnitelman kirjaimellinen noudattaminen, henkilöstön ja hallitusten sitoutumattomuus, henkilöiden väliset ristiriidat sekä epäonnistuneet tai suunniteltua kalliimmat ostopalveluiden hankinnat. Alkuperäisestä hankesuunnitelmasta poiketen toteutuksessa ei pystytty käyttämään jaettua työhuonetta, jolloin suunniteltua isompi osa Flat ratesta kului työpisteen vuokrakuluihin. Hankkeen alussa riittävän tehokas tietokone ja tarvittavat ohjelmistot priorisoitiin tärkeimmiksi hankinnoiksi. Muita hankintoja tehtiin mahdollisimman niukasti. Hankesuunnitelmassa ehdotetuista toimenpiteistä osa osoittautui käytännössä mahdottomiksi toteuttaa, joitain taas muokattiin parhaaksi katsottuun suuntaan. Suunnitelma toimi kuitenkin hyvänä runkona tekemiselle ja sen määrälliset tavoitteet pystyttiin saavuttamaan. Eri osapuolien henkilöstön sitoutuminen hankkeeseen on ollut vaihtelevaa, mutta pääosin kuitenkin aktiivista. Asioita on pystytty pohtimaan yhdessä ja viestintäkoordinaattori on saanut tarvitsemansa tuen aina.
21
Ostopalveluiden hankkimisessa on onnistuttu hyvin. Niin tarjouskilpailulla valitun videotuotantoyhtiön kuin mainostoimistonkin kanssa yhteistyö on sujunut hyvin. Myös kustannukset ovat olleet odotetun kaltaiset. Tärkeää on tarkkaan miettiä, mitä tilataan ja millä oikeuksin. Tätä samaa on mietitty myös muiden käynnissä olevien, mainos- ja viestintäostopalveluita kilpailuttaneiden hankkeiden kanssa. 4.3. Yhteistyökumppanit Hankkeen pääyhteistyökumppaneita ovat olleet Lapin ELY-keskus, Lapin Leader-ryhmät ja käynnissä olevat hankkeet. Tiivisti yhteistyötä on tehty myös Maa- ja metsätalousministeriön, Ruokaviraston, Maaseutuverkostopalvelujen kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat ollet mm. Paliskuntain yhdistys, Lapin yrittäjät, Metsähallitus, Suomen 4H-liitto, Lapin AMK, Ammattiopisto Lappia, koulutuskeskus Redu ja kunnat. 4.4. Tulokset ja vaikutukset Hanke on onnistunut kokoamaan erilaisia yleisöjä eri kanavilleen sekä tuottamaan selkokielistä ja kiinnostavaa sisältöä. Vaikutusten tarkka mittaaminen on vaikeaa ja ne saattavat konkretisoitua vasta pitkällä aikavälillä. Ehkä suurimpia hankkeen aikana syntyneitä oivalluksia ovat verkostojen ja sisältöjen kohdentamisen tärkeys. Käsiteltäviin asioihin on olemassa monta eri näkökulmaa ja niistä kannattaa viestiä eri kohderyhmille eri tavalla ja eri kanavilla. Ns. suurelle yleisölle, mitä on tavoiteltu Facebookissa, ei kannata viestiä kaikesta, vaan keskittyä selkokieliseen ja ehkä viihdyttäväänkin sisältöön. Erilaiset asiantuntijaryhmät ovat puolestaan hyviä kehittäjille suunnatun tiedon jakamiseen. Twitterissä puolestaan tavoittaa sidosryhmiä ja esimerkiksi päättäjiä jopa valtakunnallisesti. Verkostojen ja yhteistyön kautta sisältöjä ja tietoa saa jaettua kohderyhmälle tehokkaasti. Hankkeen aikana on kontaktoitu niin harrasteryhmiä, kuntia, elinkeinoyhtiöitä, oppilaitoksia kuin järjestöjäkin ja tiedonjakopyyntöihin on suhtauduttu lähes aina positiivisesti. Tämä vaatii henkilökohtaista yhteydenottoa ja taustoista kertomista, mutta sitä kannattaa tehdä. Todeta voi myös sen, että Leader-ryhmien paikallistasolla tekemää viestintää ei voi korvata yleistason viestinnällä. Kyläillat ym. tapahtumat, jossa kohderyhmää tavataan naamatusten, ovat todella tärkeitä. 5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Lapin keinoja –niminen jatkohanke on saanut rahoituspäätöksen ja hankkeessa tullaan jatkamaan Lapin keinon aloittamaa viestintää.
22
Ohjausryhmän lausunto Laadittu ohjausryhmän kokouksessa 10.12.2018 Lapin keino on ollut äärimmäisen tärkeä hanke, jonka toteutuksessa on onnistuttu hyvin. Hankkeella on saatu näkyvyyttä maaseuturahaston ja Leader-ryhmien tarjoamille mahdollisuuksille ja sen avulla aikaansaaduille asioille uudella tavalla ja eri kanavissa. Tuotetut sisällöt ovat selkokielisiä ja helposti samaistuttavia. Hanketta on toteutettu ammattimaisella otteella. Erilaisten asiasisältöjen levittämiseen on onnistuttu luomaan ja löytämään uusia kanavia ja näin viestintää on saatu suunnattua erilaisille kohderyhmille. Internetsivujen ja sosiaalisen median kanavien kävijä- ja julkaisujen näyttömäärät puhuvat puolestaan. Hankkeessa on saatu myös edistettyä Lapin ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien sisäistä viestintää.
23
Esimerkkejä lehdissä julkaistuista, hankkeessa tuotetuista jutuista.
LIITE 1 Lapinkeino.fi-sivuston 25 suosituinta sivua ja artikkelia ajalla 13.3.2017-1.12.2018. Google Ana-lytics.  
LIITE 2 Rajaton-verkostoitumispäivien 12.-13.1.2017 ohjelma.
RAJATON #rajaton2020
12-13.1. 2017
verkostoitumispäivät
Kenelle: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin hanketoimijoille Missä: Park Hotel Tornio, Itäranta 4, 95400 Tornio OHJELMA
TORSTAI 12.1.
11.00 12.00
Lounas (omakustanne) Päivän avaus - puheenjohtaja Rita Porkka, Pohjois-Pohjanmaan kylät ry Mitä on maaseudun kehittäminen Pohjois-Ruotsissa? Puhuja varmistuu myöhemmin Rajatonta menoa molemmin puolin - Mustaparta - Unelmia ja uskallusta Esimerkkejä maaseudun kehittämisestä Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla - Nauriin tuottajaverkoston yhteistyöhanke, Pohjoisimman Lapin Leader - Tyrnävä tarjottimelle, tyrnäväläisen lähiruoka- ja käsityöyrittäjyyden edistämishanke - Flavours of Kuusamo Lapland, matkailuyritysten yritysryhmähanke, Naturpolis Oy & muita esimerkkejä. Kahvit Verkostoitumistreffit Majoittuminen, illallinen (omakustanne) Päivän aiheiden työstöä
12.10 13.00 14.00
15.30 16.00 18.00 19.30-21.00
PERJANTAI 13.1. 9.00 9.10 10.00 11.00 12.00
Päivän avaus - puheenjohtaja Matti Lankila, Lappilaiset kylät ry Verkostoituminen somessa - Jani Siivola, reddo.fi Viestinnän uudet tuulet - Lapin ja PP viestintähankkeet Lapin Keino ja Viesti palveluksessanne! - onnistuneen viestinnän vanavedessä Työhyvinvointipuheenvuoro Päivä päättyy, lounas (omakustanne)
Majoitusvaihtoehtoja: Park Hotel Tornio (www.phtornio.fi), Hotelli Olof (www.hotelliolof.fi), Mustapartahotelli (www.mustaparta.net) Park Hotellin huonekiintiö nimellä “hankepäivät” Huonevaraukset hoitaa jokainen itse
Lisätietoja: Lappi, tuuli.kontio@outokaira.fi Pohjois-Pohjanmaa, harri.kontio@nousevarannikkoseutu.fi
LIITE 3 Hanke- ja viestintäkoulutuksen 14.-15.11.2017 ohjelma.
Hanke- ja viestintäkoulutus 14.-15.11.2017 Rovaniemi, Cumulus Resort Pohjanhovi, Pohjanpuistikko 2
Tiistai 14.11.2017 9.30
Tulokahvit
10.00
Tervetulosanat - Anne Ristioja, ryhmäpäällikkö Lapin ELY-keskus, maaseutu ja energia
10.15
Ajankohtaisia asioita hanketoimijoille - Rahoitus, maksatus ja seurantatiedot, Lapin ELY-keskus - Leader-toiminnan ajankohtaiset, Anne Anttila, Outokaira tuottamhan ry
11.00
Piilotalentista pinnalle – tuunaa brändisi verkkoaikaan - Kati Koivunen, viestinnän asiantuntija, kirjoittaja, puhuja, lehtori
12.00
Lounas (omakustanteinen)
13.00
14.30 15.00-16.30
Helppoja työkaluja hankkeiden itsearviointiin - Sari Rannanpää, konsultti, Avaintaito Osuuskunta Kahvit Helppoja työkaluja hankkeiden itsearviointiin jatkuu - Sari Rannanpää, konsultti, Avaintaito Osuuskunta
Keskiviikko 15.11.2017 9.00
Viestintäkoulutus à la Kielipoliisi - Riitta Suominen, viestinnän ja verkkotoiminnan asiantuntija, FM Koulutuksen alustava sisältö: Selväkielinen virkaviesti Miksi hankekieli ei puhuttele? Houkuttelun kielioppia Ihmisten puhetta ja tarinoita Hankekielibingo Luettavuus, ymmärrettävyys, silmäiltävyys Selkokieltä vai selväkieltä? Näin kevennät hankekieltä Kolme kertaa hankeviestintää Julkaisujen kehittely Käytännön esimerkkejä Sosiaalinen media avuksi
12.00
Lounas (omakustanteinen)
13.00
Miten varmistat, että juttusi tulee julkaistuksi? Miten valmistaudut haastatteluun? - Riitta Kemppainen-Koivisto, Lappilainen-lehti
14.00
Lapin keinon tervehdys - Tuuli Kontio
14.15
Loppusanat ja kahvi
Tilaisuuden järjestää Lapin ELY-keskus ja Lapin keino –hanke. Lisätietoja: tuuli.kontio@outokaira.fi tai p. 040 1960 607.
LIITE 4 Naamatusten -viestintä- ja verkostoitumispäivien 31.10.-1.1.2018 ohjelma.
NAAMATUSTEN 31.10.-1.1.2018 Rovaniemi, Lappia-talo Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteiset viestintä- ja verkostoitumispäivät.
Keskiviikko 31.10.2018 8.30 Kahvit 9.00 Alkusanat, Hannu Linjakumpu, Yksikön päällikkö, Lapin ELY-keskus 9.10 Alueiden kuulumiset - Lappi - Anne Ristioja, Lapin ELY-keskus ja Nina-Maria Möykkynen, Leader Tunturi-Lappi - Pohjois-Pohjanmaa - Pirjo Onkalo, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Kirsti Oulasmaa, Rieska-Leader - Kainuu - Juha Määttä, Kainuun ELY-keskus ja Päivi Koivula, Oulujärvi Leader ry 10.00 Hissipuhekoulutus - Juha Tahvonen, Seven-1 11.00 Lounas 12.00 Motivoitunut työilmapiiri - Pelitohtori Tony Manninen, LudoCraft Oy 13.00 Viestintä murroksessa, esimerkkejä onnistumisista ja median näkökulmaa - Milla Salo ja Antti Määttä, Kolarin kunta - Tapio Räihä, YLE Rovaniemi - Anne Tuomivaara ja Päivi Soppela, Lapparikoulu 14.30 Kahvit 15.00 Amis osaa ja uudistuu - kohtaako osaaminen? sekä Osaajia työelämään Lapin kiertue -info - Merja Paloniemi, asiantuntija, Suomen Yrittäjät, Amis uudistuu -hanke - Anne Puroaho, asiakkuusvastaava, Työelämäpalvelut/REDU, Parasta Palvelua Pohjoinen -hanke 15.10 Erätauko - uusi tapa käydä rakentavaa keskustelua - Tanja Häyrynen ja Johanna Asiala, Maaseutuklusterin viestintä -hanke, Lapin liitto 15.20-16.30 Verkostoidutaan! - Eli toisin sanoen keskutellaan toistemme kanssa asioista, jotka meitä kiinnostavat
Torstai 1.11.2018 9.00 Sinä, minä, me – auta kaveria näyttämään hyvältä Lentävän Poron teatteri johdattelee meitä heittäytymiseen, rohkeaan mokaamiseen ja kaverin auttamiseen ja tarjoilee työkaluja, joilla huomion saa keskitettyä ympärillä oleviin ihmisiin ja ryhmätyöskentelyyn. Luennon jälkeen työskennellään pienryhmissä. 11.00 Lounas 11.45 Sinä, minä, me – auta kaveria näyttämään hyvältä jatkuu 14.30 Tapahtuman päätös ja kahvit