Lapin TNO-selvitys by Lappia Viestintä

Selvitys

Mitä on monialainen yhteistyö Lapissa, jolla tuetaan asiakkaan pääsyä koulutukseen tai työelämään? Lapin TNO-palvelut -projekti (ESR)

Petra Pudas 2017

Sisällys 1. Johdanto ...................................................................................................................................................1 2. Mitä on monialainen yhteistyö Lapissa? ..............................................................................................2 3. Hyviä käytäntöjä monialaisesta yhteistyöstä ......................................................................................3 3.1. Lakisääteinen nuorten ohjausja palveluverkosto avaintekijänä yhteistyössä ......................3 3.2. Matalan kynnyksen nuorten Ohjaamo Rovaniemellä .................................................................3 3.3. Tohjaamo – Tornion malli monialaisesta yhteistyöstä ...............................................................4 3.4. Etsivä nuorisotyö rinnalla kulkijana ...............................................................................................6 3.5. Yhteistyötä eri organisaatioissa yli kuntarajojen .........................................................................6 3.6. Matalan kynnyksen periaate Inarissa ja Muoniossa ...................................................................7 3.7. Asiakkaan kokonaisvaltainen kohtaaminen Kemijärvellä ..........................................................8 4. Monialaisen yhteistyön kehittäminen Lapin kunnissa........................................................................8 5. Viranomaispalvelut osana monialaista yhteistyötä ............................................................................9 5.1. Palveluiden vähentyminen .............................................................................................................9 5.2. Henkilökohtaisen ja kasvokkaisen palvelun tärkeys ................................................................10 5.3. Onnistumisia yhteistyössä ............................................................................................................11 6. Tulevaisuuden suunnat monialaisessa yhteistyössä .......................................................................12 7. Yhteenveto .............................................................................................................................................13 8. Pohdintaa tulevaisuudesta: Kaikenikäisten matalan kynnyksen TNO-palvelu? ..........................14 9. Selvityksen käytännön toteutus ..........................................................................................................16 Lähteet ........................................................................................................................................................17 Liite 1. TNO-palvelut - määritelmä ......................................................................................................18 Liite 2. Ohjaamo Rovaniemi .................................................................................................................19 Liite 3. Tohjaamo Tornio .......................................................................................................................20 Liite 4. Rovaniemen Ohjaamon viikkokalenteri .................................................................................21

1. Johdanto Tämän käytännönläheisen selvityksen tarkoituksena on kuvata lappilaista monialaista yhteistyötä, jolla tuetaan asiakkaan pääsyä koulutukseen tai työelämään. Mitä on toisin sanoen monialainen yhteistyö tieto, neuvonta- ja ohjaustoimijoiden (TNO-toimijoiden) kesken? Mikä yhteistyössä toimii? Mitä hyviä käytäntöjä löytyy? Mitä ovat puolestaan mahdolliset kehittämiskohteet ja huolenaiheet. Selvitys ei kuitenkaan pyri olemaan kattava kuvaus koko Lapin tilanteesta, vaan se kertoo ennen kaikkea eri näkökulmista, keinoista ja mahdollisuuksista tehdä monialaista yhteistyötä Lapissa. Selvityksessä katse on jo tulevaisuudessa. Vuonna 2020 edessä siintää todennäköisesti maakuntauudistus, jonka askelmerkeistä käydään keskusteluja valtakunnallisesti ja paikallisesti. Miten uudistus nähdään Lapin maakunnassa? Uusi kasvupalvelulaki on valmisteilla ja sen myötä TE-palveluita tullaan yksityistämään nykyistä enemmän. Tätä kirjoittaessa (30.6.2017) eduskunta hyväksyi myös ammatillisen koulutuksen reformin, jonka myötä työpaikalla tapahtuva oppiminen ja yksilölliset opintopolut lisääntyvät. Lapin pitkät välimatkat, väestön keskittymät ja luonnon olosuhteet antavat oman haasteensa tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO-palvelujen, ks. liite 1) järjestämiseen. Kuinka turvataan palvelujen saatavuus eri puolella Lappia? TNO-palvelujen tarve korostuu tulevaisuudessa opintopolkujen, koulutusrakenteiden ja työelämän muuttuessa monimuotoisemmaksi. Menestyjäksi Lapissa – maakunnallisessa TNO-strategiassa vuoteen 2025 (Kangastie, Kantanen & Saari 2017) tämä on huomioitu. Tärkeäksi koetaan toimivat ja ajanmukaiset TNO-palvelut, jotka nopeuttavat siirtymiä koulutukseen ja työhön sekä vähentävät koulutuksen keskeyttämisiä. Yritykset saavat lisäksi osaavaa työvoimaa ja alueen kilpailukyky sekä asukkaiden hyvinvointi paranevat. Monialainen yhteistyö on merkittävä osa Lapin TNO-palveluita. Se pohjautuu pitkäaikaiseen verkostoyhteistyöhön, jonka tavoitteena on ollut sujuvoittaa asiakkaan ohjausta ja kehittää toimijoiden osaamista. Yli 30 Lapin organisaatiota on sitoutunut vuodesta 2012 asti kumppanuussopimuksin kehittämään Lapin TNO-palveluita. Lisäksi on luotu aikuisten ohjauksen ympärille rakentuneet Lapin TNO-palvelujen alueryhmät. (Ks. tarkemmin mm. Taavetti 2017.) Selvitykseen on haastateltu toimijoita Inarista, Kemijärveltä, Muoniosta, Rovaniemeltä ja Torniosta. Valintakriteerinä haastattelukunnille oli saada kokemuksia, näkökulmia ja näkemyksiä monialaisesta yhteistyöstä eri puolilta Lappia ja erikokoisilta paikkakunnilta. Haastateltavat työskentelevät nuorten ja aikuisten parissa. Näin selvitykseen on pyritty saamaan eri ikäisten kanssa työskentelevien toimijoiden ääni kuuluviin. Selvitys on osa Lapin TNO-palvelut -projektia (1.7.2015-31.12.2017). Selvityksen lopussa projektin henkilöstö pohtii, kuinka tulevaisuudessa monialaista yhteistyötä voitaisiin kehittää. Pohdintaan vaikuttavat selvityksen tulokset sekä projektin aikana henkilöstön saamat kokemukset, ideat ja palautteet. Lapin TNO-palvelut -projektin päätoteuttajana toimii Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia ja osatoteuttajia ovat Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu. Projekti on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen rahoittama.

2. Mitä on monialainen yhteistyö Lapissa? Lapissa osataan tehdä työtä yhdessä. Haastatteluissa korostui selvästi paikallinen toimiva monialainen verkostoyhteistyö, joka koettiin luontevaksi ja olennaiseksi osaksi omaa työtä. Työtä ei tehdä yksin omassa organisaatiossa. Yhteydenotto toiseen toimijaan kuvailtiin sujuvaksi, mikäli oma osaaminen ei riitä. Osin selittäväksi tekijäksi yhteistyön helppoudelle nostettiin toimijoiden pieni määrä Lapin kunnissa. Toimijat tuntevat toisensa. Toisaalta monialainen yhteistyö on vakiintunut toimintatapa myös Lapin isommissa kaupungeissa. Me ei voitais tätä työtä tehdä ilman, jos ei meillä olis verkostoa ympärillä. Me ollaan niinkö yksi osanen. Tuntuu ihan oudolta ajatellakin muuta, että se on niin olennainen osa sitä työtä. Just, että tunnemme puolin ja toisin kaikki toimijat. On sitten helppo olla yhteydessä siinä vaiheessa, kun itselle tietotaito ei riitä, niin sitten tietää, että kenelle täytyy soittaa ja ottaa mukaan miettimään asiaa.

Haastatteluissa puhuttiin myös arjen asenteista verkostotyöhön. Avainsanoja työssä on silloin toisen ammattitaidon tunnustaminen, sitoutuminen yhteistyöhön niin työntekijä- kuin myös esimiestasolla sekä kilpailuasetelman puuttuminen ja avoin dialogi, jossa ei piilouduta tietosuojan taakse. Yhteisenä tavoitteena on toisin sanoen se, että asiakas saa tarvitsemansa avun. Asiakas on yhteistyöverkostossa yhteinen jolloin palvelut eivät näyttäydy asiakkaalle sirpaleisena. Ollaan parhaimmassa tapauksessa ikään kuin samaa firmaa hallinto- ja sektorirajat ylittäen. Yhteistyön tulokseksi nähtiin juuri se, ettei asiakasta ”luukuteta” palvelusta toiseen. Oikeastaan ei ole väliä, kuka on se kontaktipinta aikuisella meidän moniammatillisessa verkostossa, niin hän tulee tavallaan meidän yhteiseksi asiakkaaksi. Että ei ole semmoista yhtä ainoaa fyysistä paikkaa, mutta se on toteutunut se ajatus, mitä Lapin Opin Ovessa 1 kehitettiin, että se on parhaimmillaan verkosto, kun tarttumapinta on kehenkä vaan verkostossa olevaan ja voi luottaa siihen, että hän pääsee siihen, mitä hän tarvitsee niitten palveluiden piiriin. Ainakin [toimijan] näkökulmasta tärkeintä olisi se, että ei ole olemassa kenenkään erikseen asiakkaita, vaan näitä nuoria ne on. Niitähän pyritään auttamaan ja palvelemaan niin hyvin kuin pystyy ja järjestämään ne palvelut. Että enemmän varmaan sitä just, että aidosti tapahtuu se yhteistyö. Osataan kysyä ja uskalletaan kysyä aina muiltakin sitä neuvoa. Se on nimenomaan luonteva osa omia tehtäviä. Siihen työnantaja on antanut sen, että saa tehdä niin paljon ko jaksaa yhteistyötä kaikkien kanssa ja aina, kun se on tarpeellista. Ja siihen jopa kehotetaan. Tämä ei vaadi mittään erityistä.

Lapin Opin ovi -projektin (2008-2011) tavoitteena oli valmistella Lapin alueellinen aikuisten opintoohjauksen ja koulutusneuvonnan strategia ja toimintamalli sekä muodostaa verkostoyhteistyönä Lapin alueellinen aikuisten ohjauksen ja koulutusneuvonnan toimijaverkosto. Ks. tarkemmin mm. Opin ovi: http://www.opinovi.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=186&catid=124&Itemid=443&lang=f i

3. Hyviä käytäntöjä monialaisesta yhteistyöstä 3.1. Lakisääteinen nuorten ohjausja palveluverkosto avaintekijänä yhteistyössä Nuorisolain 9 §:n (21.12.2016/1285) mukaan kunnissa tulee olla monialainen nuorten ohjausja palveluverkosto tai vastaava ryhmä, joka toimii vuorovaikutuksessa nuorisoalan järjestöjen, seurakuntien ja muiden nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Useimmissa haastattelukunnissa lakisääteinen nuorten ohjausja palveluverkosto toimii yhtenä avaintekijänä monialaisessa yhteistyössä. Esimerkiksi erään haastattelun loppupuolella, jossa oli kerrottu laajaalaisesti kunnan monialaisesta yhteistyöstä, haastattelukysymyksenä oli vielä, nuorten ohjausja palveluverkoston merkityksestä ja roolista monialaiselle yhteistyölle. Vastaus kertoi paljon: ”Siitähän me ollaan puhuttu koko ajan.” Nuorten ohjausja palveluverkosto ei ole haastattelukunnissa pelkästään lain velvoittama yhteistyöelin – pahimmassa tapauksessa se voisi olla yksi päällekkäinen työryhmä lisää istuttavaksi. Haastattelukunnissa on osattu koordinoida eri työryhmien päällekkäisyyksiä ja selkeyttää työryhmien tarkoitus. Mutta toki sen perusta on lakiin sidottu, että se on velvoittava. Mutta nuorten hyvinvoinnin takia me siellä olemme. Ja sitten kun me nähdään, että ketä siellä on toimijoita, niin se madaltaa taas kynnystä, että… ja antaa toimijoille kasvot. Neljä kertaa vuodessa kokoonnutaan, mutta, jos tulee tarpeellista kokoontumisaihetta, niinkö nyttenkin meillä on torstaina, koska täällä on nyt noussu hirveä huoli päihteiden käytöstä vanhemmilta ja kaikilta verkoston jäseniltä. Niin meillä kokoustaa sitten työryhmä torstaina ja mietitään yhdessä keinoja ja millä tavalla me voitais tähän asiaan vaikuttaa. (…) ryhmä kokoontuu säännöllisen epäsäännöllisesti pari kolme kertaa vuodessa. (…) Minun mielestä ja [organisaation] näkökulmasta meillä on hyvä ja toimiva verkosto, mutta meidän ei aina tarvitse massiivisella kokoonpanolla kokoontua, vaan sitten me tehdään täsmäiskuja sillä kokoonpanolla, kun on tarvis.

3.2. Matalan kynnyksen nuorten Ohjaamo Rovaniemellä Valtakunnallisesti toimivien Ohjaamojen tavoitteena on, että alle 30-vuotiaille nuorille on tarjolla matalan kynnyksen paikka, jossa he voivat saada tarvitsemansa palvelut ja ohjauksen yhdestä paikasta ilman ajanvarausta. Nyt Ohjaamojen toimintaa ollaan hallituksen puoliväliriihen päätöksellä vakiinnuttamassa osana nuoriso- ja yhteiskuntatakuun toteuttamista. Lapin ainoa Ohjaamo toimii Rovaniemellä (ks. liite 2). Ohjaamo on toimiva esimerkki yhdestä luukusta, jossa apua löytyy moniin kysymyksiin. Nuoren ei tarvitse kokea palveluverkostoa sirpaleisena, kun Ohjaamossa on tarjolla monialainen ohjaajaverkosto. Tässähän on ihan kaikki kysymykset, mitä vain nuorella voi tulla. Se voi liittyä ihan mihin tahansa. Riittää se, että osaa tulla tänne. Se lähtee tästä sitten liikkeelle. Meitä on kolme varsinaista asiakasvastaavaa täällä Ohjaamolla, jotka tekee sitä perustyötä. Me hoidetaan neljänä päivänä viikossa päivystysluonteinen työ kahdestatoista neljään. Maanantaisin on etsivät ja sehän tapahtuu sitten sillä tavalla, että ite annetaan ja sama on etsivätkin, niin annetaan sitä tietoneuvontatyötä ite ja sitten ohjaustyötä myös. Mutta sitten tehdään myös sitä palveluohjausta oikeaan suuntaan. Tullee semmoinen tarve havaitaan, missä joku muu

4 pystyy auttaan meitä paremmin, niin pyritään mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti löytään siihen se oikea taho. Mehän tehjään rinnalla kulkijuutta sitten enemmän sillai, että ko nuori tullee tänne. Me ei niinkään lähetä mukana kulkemaan, vaan yritettään kerätä tässä se, kun se nuori on täällä. Me tehjään se puhelimessa se kaikki työ siinä. Sillai yritettään selvittää ja kaivaa se vastaus jostakin, että se asia mennee etteenpäin.

Saman katon alla toimiminen Ohjaamossa mahdollistaa myös toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja suunnitelmallisempaa toimintaa. Ohjaamo tekee esimerkiksi yhteistyötä TE-toimiston kanssa: yhdessä muun muassa selvitetään työllisyystilastoja ja järjestetään näiden perusteella tilaisuuksia, jossa työnantajat ja työntekijät voivat kohdata toisensa. Samalla yhteiset tilaisuudet ovat hyvä esimerkki siitä, mitä yhteistyö voi olla työelämän ja elinkeinopuolen kanssa. Ehkä justiinsa tuo, että jos asiakkailla on matala kynnys tulla tänne, niin pyritään siihen, että myös toimijoilla on matala kynnys ottaa yhteyttä ja sitten yhessä suunnitella ja sopia niistä. Ja sitten jos miettii yhteistyön hyviä käytäntöjä, niin paljon lähtee jo siitä suunnittelusta, että jonkun verran varsinkin näiden julkisten toimijoiden kesken yhessä katotaan tilastoja ja vähän semmoista big dataa analysoidaan sitä kautta. Konkreettisesti se voi vaikka tarkoittaa sitä, että TE-toimiston kanssa vähän kartoitetaan, että miltä alalta meillä on nuoria työttömiä ja millä alalla on sillä hetkellä töitä tarjolla ja järjestetään sitten niiden tarpeiden perusteella tilaisuuksia, missä hommataan sinne useampia työnantajia ja työnhakijoita.

Ohjaamo on tarkoitettu kaikille nuorille ja nuorille aikuisille elämäntilanteesta riippumatta. Nuoren ei tarvitse olla erityistä tukea tarvitseva. Neuvoa ja ohjausta voi tulla Ohjaamoon kysymään pienemmästäkin asiasta. Esimerkiksi Lapin maakunnan nuorille Rovaniemen Ohjaamo on toiminut yhtenä tiedotuspisteenä tarjoten tietoa Rovaniemen palveluista ja esimerkiksi asuntolaelämästä sekä kaikesta, mikä voi kiinnostaa nuorta vieraalle paikkakunnalle muuttavaa opiskelijaa. (…) niin tässä oli monialaisesta yhteistyöstä, mikä monesti ajatellaan ja varsinkin aikaisemmin on ajateltu, kun on monialaisen yhteistyön tarve, niin olisi jotenkin isompikin tuen tarve. Tässä Ohjaamossa on mun mielestä just se, että nuori saattaa tarvita jotakin pientä tukea niinkö monesta paikasta, mutta siltikin se on tosi hyvin pärjäävä, että sillä vain sattuu olemaan pieni tuen tarve eri Ohjaamon toimijoilta. Vois tavallaan kutsua, että sillä on monialaisen tuen tarve, mutta ei se kyllä siihen perinteiseen määritelmään sovi taas sitten. Kun aattelee, että on opiskeluhaut käynnissä ja ne tullee Rovaniemelle opiskelemaan. Niin meidän opon kautta on erilaisia skypepalavereita esimerkiksi, kun ne valmistelevat sitä, että he muuttavat tänne, niin tietävät minkälaista tukkee ja palveluita Rovaniemeltä saa, jos on tarvetta. Niitä kiinnostaa se, että mitä tekemistä siellä, mistä saa mitäkin palvelua, mitä jos asuntolassa, niin mitä siellä… jotaki tuon tyyppisiä. Että ihan tämmöisiä käytännön konkreettisia juttuja esitellään.

3.3. Tohjaamo – Tornion malli monialaisesta yhteistyöstä Torniossa puhuttiin puolestaan Tohjaamosta, joka on ikään kuin ”seinätön ohjaamo”. Yhteistyö eri toimijoiden kesken on arkipäivää ja yksi työmuodoista. Toimijat tapaavat säännöllisesti ja ovat hyvin sitoutuneita yhteistyöhön. Keroputaan sairaalan hoitomalli (ks. tarkemmin mm. Seikkula & Alakare 2004) ja Tornion nuorisotyönkoulutus nähtiin muun muassa avaintekijöiksi hyvälle yhteistyölle.

5 Minusta siinä on jännästi tullut semmonen, että tunnustetaan toisen ammattitaito myöskin, että ei lähetä siitä, että se on multa pois, jos Kaisu tietää tästä enemmän tästä asiasta. Kyllä minä Kaisulle annan hyvin mielelläni, että ei tule semmoista kilpailua. Semmoista jemmaamista tiedolla. Se on jännä, kun se on niin arkipäivän työtä. Kyllä ainakin kymmenen vuotta ollaan tehty ja vähän kauemminkin siis sillai etitty kavereita, mutta kyllä kai sitten, kun alkaa raha vähenemään, niin tottakai jokkainen ettii kaveria. Siitähän se monesti lähtee. Mutta tavallaan tässä nuorikin on ollut keskiössä, että jos ei ite oikein kekkaa kaikkea apujuttuja, niin kysynpä Kaisulta tai kysynpä sieltä ja näin. Kaikki ovat olleet sillai, että mikä ettei. Mietitään yhdessä sitä ratkaisua. Se on jännä, että kaikki on kyllä sitoutuneita. Ja varmaan ehkä jotkut uudet työntekijät saattavat olla ihan järkytyksessä. Kaikki niinkö puhaltaa yhteen hiileen, että se on ihan käytäntö. Työmuoto. Nuorisotyökoulutus on varmasti vaikuttanut, mutta myös Keroputaan malli. Se avoin dialogi ja hyvin vahvasti kerätään verkostoa sen nuoren ympärille. Uskon, että myös se on tietyllä osalla vaikuttanut siihen yhteistyön tiivistymiseen. Sitten me vaan nähään enemmän ruohonjuuritason työntekijät toisiamme siinä sen nuoren asioissa. Se on varmasti ollut myös semmonen iso. Keropudas ja psykiatria on meidän jokaisen työn piirissä hyvin vahvasti.

Tohjaamo-nimekkeen avulla on haluttu tehdä näkyväksi yli vuosikymmen tehtyä ja hyvin toimivaa monialaista verkostoyhteistyötä. Tohjaamoon on kirjattu ylös kuvaus Tornion monialaisen ohjausja palveluverkoston toimijoista ja palveluista yhteystietoineen (ks. liite 3). Kyllähän se nuori sen avun saa, jos hän haluaa laittaa sen kuntoon. Sitten joskus porukalla mietitään, että näinhän se on, että tosi hyvin toimii. Että välillä vois ihan hehkuttaa sitä enemmänkin. Oikeasti kyllä meillä toimii tämä verkosto. Mutta on hyvä, että on aloitettu tää auki kirjoittaminen tästä [Tohjaamosta] tai avaaminen.

Ainutlaatuisen Tohjaamosta tekee varmasti pitkä, vuosikymmeniä tehty yhteistyö Ruotsin Haaparannan kanssa. Se on osa arkityötä. (…) sehän on semmoinen meidän spesialiteetti tietenkin. Mehän ollaan nuorisopuolella, mehän on tehty Ruottin kanssa varmaan kolkytä vuotta. (…) vuonna 85. Niin silloin oli YK:n kansainvälinen nuorisotyön vuosi. Silloin oli esimerkiksi ensimmäinen projekti Haaparannan kanssa, jota silloin itekki vähän, että mmm. Mutta siitäpä se lähti. Se on jännää, että se on meidän arkityössä koko ajan se yhteistyö. Huomioimme toisemme ja tapahtumia järjestetään koko ajan. Nyt meilläkin oli esimerkiksi hohtodisco, niin se järjestettiin Haaparannan puolella, mutta siinä ei olleet ruottalaiset ollenkaan mukana tällä kertaa, mutta meillä oli ikään kuin vapaapääsy sinne Ruotsin tiloihin. Tottakai he jeesas siinä, mutta se on semmoinen jännä kulttuuri. Kulttuurieroja on tietenkin olemassa, mutta sillai niinkö positiivisesti. Se on niinkö rikkaus meille.

Torniossa on lisäksi pohdittu ohjaamomallista toimintaa, jossa toimittaisiin saman katon alla. He kokivat kuitenkin omien resurssien toimivan parhaiten verkostossa. Samalla he kokivat saavansa pitää näin päätöksenteon itsellään. Se olis niinkö turhaa lähteä rikkomaan tämä ja rakentaa periaatteessa uusi. Koska sitten, jos työntekijöitä siirtyis sinne Ohjaamon puolelle, niin se automaattisesti vähentäis niitä olemassa olevia resursseja, joita on jo käytettävissä. Koska se on niin avointa tämä seinätön malli. Kaikki voivat olla yhteyksissä kaikkiin. Ohjata sitten asiakkaan, mikä sitten onkaan paras taho. Ei tarvitse lähteä sen Ohjaamon kautta. (…) kun se ohjaamomallin rakentaminen tullee tavallaan olemassa olevan verkoston ulkopuolelta. Jokin ulkopuolinen tulee tavallaan rakentamaan sitä verkostoa, niin ei se sillä tavalla lähe toimimaan, vaan se pitää nousta sieltä olemassa olevan verkoston sisältä se

6 tavallaan se halu muodostaa yhteinen vaikkapa nyt semmonen paikka tai mikä tahansa. Mutta sitten, kun kattoo tätä näin (taputtaa Tohjaamon esitettä), jos me Tylli saataisiin kokonaisuudessaan käyttöön kaikilta osin niin ehkä me saatettaisiin sinne juuri ja juuri sopia, mutta siltikin säätiön pojat jäisi ulkopuolelle. Eihän semmoista paikkaa käytännössä ole olemassa, että se on sillä tavalla vaikea toteuttaa.

3.4. Etsivä nuorisotyö rinnalla kulkijana Haastattelukunnissa hyväksi toimintamalliksi nostettiin kokonaisuudessaan etsivän nuorisotyön tekemä työ asiakkaan ”luukuttamisen” sijaan. Etsivä nuorisotyö on ensisijaisesti tarkoitettu alle 29vuotiaille nuorille, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea palveluiden saamiseen. Etsivä nuorisotyö kulkee nuoren asiakkaan rinnalla tukien häntä. Asiakasta ei jätetä selviytymään palveluverkostoon yksin, vaan hänen kanssa lähdetään yhdessä selvittämään asioita. Asiakasta ei myöskään jätetä yksin hänen muuttaessa toiselle paikkakunnalle esimerkiksi opiskelujen perässä. Etsivän nuorisotyön tekijät kertoivat saattaen vaihtamisesta. Muuttopaikkakunnan etsiville ilmoitetaan sinne saapuvasta nuoresta. Ja nyt jos miettii nuorta, jolla on asiat vähän levällään ja muuta. Sun pitää monessa paikassa asioida. Se on raskasta. Mehän etsivinä tehdään sitä rinnalla kulkijuutta, että me ei vaan sanota, että meeppä tonne sossuun. Vaan me lähdetään oikeasti mukkaan, että se olis helpompaa. Mutta sitten hirveän tärkeänä koen sen rinnalla kulkemisen, vaikka nuori ohjataan palveluiden piiriin, kun meillä ei täällä […] ole tämmöistä ohjaamoa, me etsivät ollaan silloin se rinnalla kulkija sitten sinne palveluiden piiriin. Eikä jätetä sitä nuorta niinku pois ringistä, vaikka hän menisi palveluiden piiriin. Vaan tuetaan sitä siihen saakka, kun siivet kantaa eteenpäin. Ja meillä etsivien kesken toimii tässä lähikuntien alueella hyvinkin se yhteistyö. Jos tullee niin sanotusti yhteisiä nuoria tai semmoisia saattaen vaihtaen, että joku muuttaa vaikka [lähikunnasta meille] ja on jo siellä etsivä nuorisotyön asiakas, niin se ilmoitettaan myös meille ja me tiedetään sitten vähän kysellä perrään ja soitella. (…) Se kyllä toimii kyllä tosi jouhevasti ja sillai nopeallakin aikasykkeellä, että se ei jää välillä kumminkaan.

3.5. Yhteistyötä eri organisaatioissa yli kuntarajojen Etsivän nuorisotyön käytäntö nuoren asiakkaan saattaen vaihtamisesta on myös hyvä esimerkki yli kuntarajojen tehtävästä yhteistyöstä. Kun haastatteluissa kysyttiin kuntarajojen ylittävästä yhteistyöstä, yhteistyön esimerkit riippuivat organisaatiosta. Sitä tehdään niin isossa kuin pienessä mittakaavassa. Yhteistyössä toimitaan esimerkiksi työvaihdossa, jos työntekijä on pienellä paikkakunnalla jäävi tekemään omaa työtään. Toisella paikkakunnalla työskentelevän kollegan vertaistuki ja kokemusten vaihto nostettiin myös esille yhtenä yhteistyön mallina. Enontekiön ja Muonion etsivät nuorisotyöntekijät vaihtavat esimerkiksi kuulumisia säännöllisesti. Lisäksi Torniojokivarren työpajoilla on yhteisiä tilaisuuksia ohjaajille ja mahdollisuuksia näin vertaistukeen. Tulevaisuudessa suunnitelmissa on ottaa mukaan myös työpajojen valmennettavat nuoret. Miikan kanssa käytännössä soitellaan viikoittain, vaikka ei sinänsä välttämättä mitään asiaa ookkaan, mutta on pidetty semmoisena hyvänä tapana, että oltais vähän jutuissa. Vaikka ei

7 sinänsä mitään huolenaihetta oliskaan, niin vähän sillai, että miten-on-menny-soitteluita. (…) Semmoista yhteisten asioitten käsittely siinä ja sitte muutaman viikon välein pyritään näkemään että vuoroviikoin Miika tulee tänne tai mä meen Enontekiölle. Nyt olemme alkaneet säännöllisesti, kun Pelloon tuli aluekoordinaattori. Hänen johdolla on nyt muutaman kerran kokoonnuttu. Nyt on ollut pelkästään ohjaajat, mutta on ollut suunnitelmissa, että tulis nuorilla vähän semmoista vertaistukea. Näkisivät, että muita nuoria on työpajoilla muuallakin. Meillä on ollut aikaisemminkin semmoista yhteistyötä. Joitakin yhteisiä retkiä.

Oppilaitoksilla on myös paljon yhteistyötä muiden koulujen ja oppilaitosten kanssa muun muassa eri projektien ja tapahtumien kautta. Lapin työpajasäätiöt tekevät yhteistyötä myös kilpailutuksissa saaden näin palvelut tarjotuksi koko Lapin kattavasti. Lapin säätiöt sitten, kun on kilpailutuksia, niin me osallistutaan niihin sillä tavalla, että sovitaan, että kaikki tarjoo ja ollaan ristiin toistemme alihankkijoita, että saadaan koko Lapin peitto aikaiseksi, koska palvelut pitää tarjota koko Lapin alueella. Yksin siihen ei kukaan pysty.

3.6. Matalan kynnyksen periaate Inarissa ja Muoniossa Muonion haastattelussa tuotiin esille nuorisotyön näkyvä ja liikkuva rooli. Nuorisotyöntekijät ovat toisin sanoen siellä, missä nuoret liikkuvat. Näkyvä nuorisotyö tarjoaa mahdollisuuden myös keskustelulle ja neuvonnalle matalalla kynnyksellä. -Mutta meillähän etsivä toimii kaikkien nuorten kanssa. -Kyllä. Nuorisotoimi on siinä. Nytkin pidetään koko kesä [nuorisotilaa] auki ja siellähän nuoria sitten tulee. (…) Niitä ihan tavallisia nuoria, jotka tulee sinne nuorisotilalle vaan viettämään aikaa. -Ja kyllä se näkyy nuorisotyössä selvästi, että siellä te asuntolailloissa käytte ja se on semmoista luonnollista se yhteistyö. -Niin. Tässä nyt pyörii kylällä ja ajaa paikasta paikkaan ja aina kohtaa ihmisiä. Aina voidaan kaikkien kanssa jutella, jos on joku asia mielen päällä tai vaikka ei oliskaan, niin voi kysellä kuulumisia. Kyllä se nuorisotyö on täällä semmoista liikkuvaa (…).

Nuorisotyötä ei etenkään pienellä paikkakunnalla voi tehdä toimistosta käsin, vaan nuoria täytyy tulla vastaan. -Minun mielestä siinä on vielä sitäkin, että joutuu tekemään semmoista saattaen vaihtotyötä, että ei ole pelkästään se punainen valo ja se luukku, että mene sinne. -Pitää mennä tykö. Ja se toimistoajattelu, että ollaan paikalla niin sekin on jotain, mutta kyllä nuoria täytyy mennä vastaan.

Inarissa korostettiin lisäksi sitä, kuinka ohjaustyötä tekevät neuvovat ja ohjaavat kaikkia. Työtä ei ole rajoitettu vain omiin asiakkaisiin tai oman oppilaitoksen oppilaisiin. -Mutta niin ku tässä meidän ydinohjausporukassa, niin kuka tahansa paikkakuntalainen, ei tarvitse olla SAKK:ilainen, niin varmasti autetaan. -Sepä just. Kyllähän näitä omia entisiä ja tuttuja nuoria, vaikka olisi vuosia mennyt välistä ja sitten kun vain tulee puheeksi, että mitä kuuluu ja mitä aiot. Niin kyllähän niitä autetaan ja neuvotaan. Aina kun on hakuajat, niin mullakin käy hyvin eri ikäistä porukkaa.

3.7. Asiakkaan kokonaisvaltainen kohtaaminen Kemijärvellä Kemijärven kaupungin työllisyysyksikkö on esimerkki moniammatillisesta yksiköstä, jossa on paneuduttu vaikeasti työllistyvien henkilöiden tilanteeseen. Asiantuntijat terveys-, kuntoutus- ja työllistymispuolelta työskentelevät yhdessä. Tavoitteena on katsoa asiakkaan tilannetta yhtenä kokonaisuutena. Yksikkö on saanut hyviä tuloksia aikaan. Reilussa vuodessa pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt Kemijärvellä noin viidelläkymmenellä. Osa on saanut eläkepäätöksen ja osa on suoraan tai kuntoutuksen kautta työllistynyt työmarkkinoille. Jos työllisyyden hoitoa, työllisyyden edistämistä tai työllisyysyksikköä ajatellaan niin, kyllähän meillä tuo ajatus on saada heikommassa työmarkkina-asemassa oleva henkilö niin joko työllistymään tai kuntoutumaan taikka sitten mahollisesti eläkeselvittelyihin. Eli meidän yksikkö koostuu kolmesta isosta kokonaisuudesta. On terveyspalvelut, kuntoutuspalvelut, työllistymispalvelut. Ja sitä varten tää yksikkö on sen näköinenkin, että tässä työskentelee ihmisiä, jotka ovat oman alansa ammattilaisia ja pitkäaikaistyöttömille luovat sitten mahdollisuudet päästä näihin palveluihin, jotka tosin ovat lakisääteisiä. Mutta tämä on se ydin, mutta yhteistyötä tehdään kyllä laajasti yli sekä kaupungin hallintorajojen (…). Ja jos ihan lukuja ajatellaan, niin meillä reilussa vuodessa pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt viidelläkymmenellä. (…) Mutta se johtuu tästä moniammatillisesta yhteistyöstä ja siitä, että tässä yksikössä asiakas otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon. Muukin kuin hänen työllistymiseen liittyvät kysymykset, vaan todella ne kuntoutustilanteet, että onko asiakas edes mahdollinen avoimille työmarkkinoille, niin selvitetään ensin.

4. Monialaisen yhteistyön kehittäminen Lapin kunnissa Monialaisessa yhteistyössä koettiin olevan myös kehitettävää. Verkostossa tehtävän yhteistyön ei koskaan nähty tulevan valmiiksi. Kehittämiskohteet vaihtelivat haastattelusta toiseen. Esimerkiksi esille nostettiin tiedonvälitys toimijoiden kesken, päällekkäisten toimintojen purkaminen ja työnjaosta sopiminen. Nämä asiat oltiin kuitenkin tiedostettu ja suunta oli yhteistyön kehittämisessä. Parissa haastattelussa esiin nousi lisäksi kehittämisidea yhteisestä tietojärjestelmästä, jotta asiakkaat olisivat vielä enemmän yhteisiä. Joo, mutta ei se verkostotyö tule ikinä valmiiksi. Sehän on koko ajan. Jonku osan on saanut toimivaksi, niin toisessa tullee jotaki muutoksia. Ja sitten oman työn näkökulmasta kattoen aina on kehitettävää siinä tietoseksi tulemisessa toistensa kanssa, näitten moniammatillisen ryhmän kanssa. Kehittämistä siinä, että ei tarvi päällekkäisyyksiä tehdä toisten työntekijöiden kanssa. Vaan lähdettäis asiakaslähtöisesti ja yksilöohjauksen perusteilla viemään niitä asiakkaita etteenpäin. Mutta onhan se tietenkin selvä, että kun on [kunnallakin] on eri toimijoita, niin kyllä siellä joskus ihan vaan sen takia, kun ei olla jatkuvasti saman katon alla, voi tulla tietokatkoksia jopa tänä huippumodernina tekniikan aikakaudella. Sehän on ihan luonnollista ja näin, mutta yritettään tosiaan, että ei sitten tehtäis päällekäisyyksiä. Ja ehkäpä jopa yhteinen tietojärjestelmä ja sitä kautta entistä yhteisemmät asiakkaat. Mutta tuota noin, kuka tietää.

Osassa haastatteluissa tärkeäksi nähtiin myös koulutukset ja yhteiset tapaamiset, joissa on mahdollista tutustua toisiin toimijoihin ja heidän toimintatapoihin tehdä vastaavaa työtä sekä kuulla

9 ajankohtaisista asioista. Erilaiset hyvin toimivat kehittämisprojektit nähtiin myös hyväksi väyläksi kehittää yhteistyötä ja omia toimintatapoja. Jotain tämmöistä just, jossa näkis muita toimjoita ja sais kuulla, miten muualla menee. Ja sitten vois peilata siihen omaan työhön. Esimerkiksi sosiaalitoimessa tapaamisia on kerran puolessa vuodessa. Ja sitten järjestellään isoja koulutuksia ja niistä tiedotetaan kans kaikille toimijoille, kouluille, terveydenhoitopuolelle ja kaikille mahollisille. Se on juuri semmoista… Plus, että kokoonnutaan niin, että tietää ketä kuuluu, mistä on (…). -Minusta me ollaan vähän koko ajan kehitetty tätä. Me ollaan yritetty mennä erilaisten hankkeiden ja tämmöisten avulla tai niistä huolimatta. Koko ajan on joku hankekkin menossa. Sellainen joka kehittää. (…) Vuosikausia olen miettinyt, että paras hanke kautta aikain on ollut ”Uus väylä ammattiin I ja II”, koska se kantaa edelleen hedelmää. -Kyllä. Just eri näkökulmista tämä Uus väylä ammattiin -hanke kehitteli työpajoilla tapahtuvaa opiskelua ja oppimista. Tuki sitä ja en voisi kuvitella toimintaa enää ilman sitä.

Monialaisen yhteistyön toiminnassa esille nousi lisäksi resurssien puute. Yhdessä haastattelussa oltiin esimerkiksi huolissaan terveystoimen resursseista, ja kuinka siellä työskennellään tiukoissa kehyksissä. Se ei voi olla vaikuttamatta monialaiseen verkostossa tehtävään yhteistyöhön. Toisessa haastattelussa psykologin ja lääkäriaikojen puute perusterveydenhuollossa vaikutti puolestaan asiakasprosesseihin. (…) en sanoisi, että mikään toimija välttämättä puuttuu, mutta teiän näkökulmasta psykologin palvelut ontuu, mutta meillä taas lääkäriajoille pääseminen asiakkaiden kanssa. Se on semmoinen asia, mikä ontuu. Onkohan niitä kaksi aikaa kuussa. (…) En nyt tarkoita, että meillä olis kokoaikainen, mutta meillä olisi vähän isompi resurssi, että saatais suurin piirtein aina, niin se nopeuttais asiakkaiden prosesseja kyllä merkittävästi. Lähinnä koskee no miksei nuoria, mutta pääsääntöisesti aikuisia yli 30-vuotiaita.

Eräässä haastattelussa esille nousi lisäksi kysymys, kuinka työelämäyhteistyötä voitaisiin kehittää tulevaisuudessa. Jollakin lailla ajattelin vielä sitä yrityspuolta, että miten se voisi sitten olla paremmin mukana, että se olisi aidosti mukana.

5. Viranomaispalvelut osana monialaista yhteistyötä 5.1. Palveluiden vähentyminen Monialaisen yhteistyön keskeisimmät tahot viranomaispuolelta ovat Kela ja TE-palvelut. Näiden palveluiden vähentymisestä oltiin huolissaan. Eräällä paikkakunnalla esimerkiksi harmiteltiin toimivan monialaisen kuntoutusasiakastyöryhmän romuttamista ja korvaamista TYP-yhteistyöllä 2 . Muutoksessa paikallinen osaaminen katosi, kun Kelan ja TE-palveluiden edustajat eivät toimi paikallisesti, vaan tapaavat asiakkaan vain digitaalisesti näytön välityksellä. 2

TYP = Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. TE-toimisto, kunta ja Kela arvioivat yhdessä työttömän palvelutarpeet, suunnittelevat hänelle työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden sekä vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta.

10 Niin se jotenkin on jäänyt hirveän irtonaiseksi sillä tavalla, että ne toimijat saattaa olla Oulusta ja Kemijärveltä, jotka ottaa siihen puhelimella yhteyttä. Se paikallisuus on tavallaan kadonnut siitä. Kun taas se aikaisempi monialainen kuntoutusyhteistyötyöryhmä pysty täällä paikallisesti räätälöimään sitä ja kattomaan sen yksilön tarpeita. Juuri niitä kuntoutuspolkuja ja terveyspalveluita ja niinku saattaen vaihtaa sitä eteenpäin. Että tämä ei ole kyllä tämä TYP-työryhmä yhtään niin hyvä, kuin mitä oli aikaisemmin ne paikalliset luodut verkostot.

Toisessa haastattelussa kävi ilmi, että TE-palveluiden osallistuminen monialaiseen yhteistyöhön on jäänyt pitkälti vaillinaiseksi. Syyksi tähän kerrottiin pitkät välimatkat ja TE-toimiston henkilökunnan matkustusrajoitukset. -Ketä siinä […] ryhmässä toimii teidän lisäksi? -(…) TE-toimistosta pitäisi kai olla, mutta ei sieltä koskaan kukaan pääse tulemaan, kun niillä on niin tiukkaa matkustamisen kanssa.

Yllättävästi Kelan tarjoamista palveluista ei välttämättä olla edes tietoisia. Tavallaan vastuu tiedon saamisesta ja löytämisestä Kelan palveluita koskien näyttää jääneen joissakin tapauksissa paikalliselle toimijalle. (…) kun meillä oli se palaveri ja kuultiin se, että Kelassa on olemassa ihminen, jolle pitäisi pystyä suoraan soittamaan meiänkin alueella, mutta ei ole ollut mittään tietoa semmosesta. Ja sitten, jos kattoo tilastoja, niin meiltä […] käytetään todella vähän Kelan palveluita. Ja se johtuu siitä, että kun meille ei niitä aktiivisesti tarjota. Onko meillä sitä asiantuntemusta edes hakea sitä? Onneksi meillä on kuitenkin nyt [asiantuntija], joka oikaisee myös sitä puolta. Ja on saanutkin muutamille asiakkaille jo hyviä Kelan palveluita sitten kohdentumaan. Mutta kyllä se vain on etäinen laitos edelleen. Anteeksi vain.

5.2. Henkilökohtaisen ja kasvokkaisen palvelun tärkeys Myös palveluiden siirtyminen suurelta osin digitaalisiksi herätti mielipiteitä. Toimijoiden kokemus asiakkaiden tarpeesta oli päinvastainen. Asiakkaat, jopa nuoret tietotekniikan parissa kasvaneet, toivoivat toimijoiden mukaan enemmän henkilökohtaista ja kasvokkain tapahtuvaa palvelua. Hyvä sisältö ja kattavasti kootut verkkosivustot eivät riitä, kun asiakas kaipaa ja tarvitsee rinnalle ohjausta, mitä tietoa etsiä tai mitä palveluita on hänelle tarjolla. Osa toimijoista jopa koki tekevänsä nykyään TE-palveluille kuuluvaa ohjaustyötä. Samalla osassa haastatteluissa koettiin tietynlaista turhautumista henkilökohtaisen ja kasvokkaisen palvelun katoamisesta asiakkaiden ja toimijoiden palautteesta huolimatta. -Se oli kyllä hyvin vahva viesti just siittä, että ne [nuoret] haluaa ja arvostaa sitä henkilökohtaista ohjauspalvelua. -Kyllä. Viranomainen sanoo, että mene wwwtepalvelutpistefi ja siihen perään ne [nuoret] sanoo, että ei he sitä halua. Mutta sille asialle ei kuitenkaan kukaan mitään. Ei mennä siihen suuntaan, mikä on palaute (…). Hyvin paljonhan sitä jo hoidetaan mikä pystytään, mitä ennen on työkkärissä käyty. Ohjauspalvelua ja tämän tyyppistä tehdään, mutta sitten ne päätökset, kun ne on kuitenkin heidän tehtävä. (…) kuin puhutaan jostakin monikanavaisuudesta, niin tuntuu, että sillä tarkoitetaan pelkästään digitaalisia palveluita. Kyllä kai se on nyt huomattu, että ei ne kaikki toimi kaikille. Ne ei toimi monesti ees niille hyvin pärjääville nuorille tai aikuisille, että kyllä nekin ihan elävän ihmisen kanssa monesti haluaa jutella ja käydä läpi niitä omia suunnitelmia.

11 Henkilökohtaisen palvelun ja rinnalla kulkemisen tärkeys korostuu erityisesti niiden kohdalla, jotka eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluja. Samalla oltiin huolissaan heidän tarvitseman henkilökohtaisen palvelun vähentymisestä. Kyllä se menee koko ajan etäämmäksi ja kauemmaksi ja vaikka verkkopalveluita kehitetään ja niiden varaan vannotaan ja kaikin puolin tavallaan se kasvokkain tapahtuva palvelu tarkoittaa monesti sitä, että se on näytön välityksellä kasvokkain, että jotenkin se tuntuu semmoselta… No ehkä se johtuu tästä meiän toimintakentästäkin, mutta mennään koko ajan epäinhimillisempään suuntaan. Ja siinä mielessä väärään suuntaan ja siksihän sitä varmaan ollaan remonttiin laittamassa. Että kyllä TE-toimiston on pitkään todettu olevan se ei niin hyvin toimiva osa-alue tässä. Niin se suurin haaste on Lapin tasoisesti ja valtakunnallisestikin, tulevatko nämä vaikeimmin työllistettävät ja heidän palvelutarpeet, niin tulevatko ne näkyväksi tähän maakuntaan siirryttäessä. Nyt kun hallitusohjelman mukaisesti rakennetaan näitä uusi verkkoja ja digitaalisia verkostoja, kuten tämä Työmarkkinatori esimerkiksi. Meillä on täällä ihmisryhmä, jotka eivät sitä osaa käyttää. He tulevat jatkossa tarvitsemaan fyysisiä facetoface-palveluita, niin jääkö tämä ryhmä nyt sitten jalkoihin. Ymmärretäänkö todella, että me ei voida ajatella massoina, vaan meidän täytyy myös yksilöitä ja heidän palvelutarpeita ajatella. (…) mutta sitten näissä pitkäaikaistyöttömissä on paljon ihmisiä, jotka tarvii sitä [etsivän] mainitsemaa rinnalla kulkijaa niin nuorissa kuin aikuisissa. Onko aikaa ja halua perehtyä myös sitten tämän ryhmän tarpeisiin?

5.3. Onnistumisia yhteistyössä Viranomaisten palvelut saivat myös myönteistä palautetta, mutta palautteen sisältö kertoo henkilökohtaisen kontaktin ja palvelun sekä fyysisen tavoitettavuuden tärkeydestä. Toimijat kokivat esimerkiksi useimmissa haastatteluissa, että heillä oli TE-palveluissa luottohenkilö, johon voi tarvittaessa ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse. Mulla on tietenkin ja niin on meillä kaikilla se luottohenkilö siellä TE-toimistossa, jolle voi soittaa tarvittaessa tai lähettää sähköpostia. Mutta kyllähän se meidän asiakkaiden, opiskelijoiden näkökulmasta lähestyminen varsinkin työkkäriin on aika hankalaa. Sitten kun esimerkiksi toimeentulotuki meni Kelalle. Joidenkin kohdalla se on tuottanut vaikeuksia, koska nettilomakkeiden täyttäminen on niin hankalaa. Kelallahan on ollut hirvittävän hyvä tuo. Niilläkin on palvelut netissä, mutta siellä on se ohjaava puhelin, että sä voit soittaa sinne. Niin opiskelijat on sanonut, että se on kyllä kiva, että ei pärjäis sillä sivustolla ilman sitä. Siellä on hyvä puhelinpalvelu. Jos saapi toiveita esittää, niin Kela on kyllä hyvin näitä viranomaisnumeroita ja tätä videoneuvottelumahollisuutta, mutta että nopealla ajanvarauksella pääsisi sitten kasvokkain. Ihan vaikka tietoakin jakamaan tulis Kelan virkailija, niin ei se haitaksikaan ole. (…) niin hyvin se meillä [Kelan kanssa] on kuitenkin toiminut yhteistyö skypen ja puhelimen avullakin. Ihan sillä tavalla samalla aaltopituudella ollaan. Kaikki tietää aika hyvin syyt, minkä takia tämän enemmän läsnäoloa ei ole ollut. Ja TE-toimiston kanssa ehkä sama homma, että nythän me ollaan huomattu. Täällä on välillä ollut semmoista kokeilua päivittäinkin, että on TE-asiantuntija ja kyllä se tosi hyvä lisä on tähän (…). Se on ehkä se ihminen, jota täällä eniten tavallaan yksittäisistä toimijoista asiakkaat kaipaa ja tarttee tietoa.

12 Kemijärvi oli puolestaan saamassa moniammatillisen työllisyysyksikön aluekokeiluhankkeeseen 3 TE-palvelun asiantuntijan, joka muuttaa fyysisesti yksikköön elokuussa. Samalla he saavat käyttöönsä TE-palveluiden tietojärjestelmän, joka koettiin hyödylliseksi. Ja mikä mahtavinta niin saadaan nämä urajärjestelmät nyt käyttöömme. Tavallaan aukeaa samalla semmoinen tietovaranto, mikä on meille hyödyllistä, kun mietitään näitä työttömiä ja heidän asioita.

6. Tulevaisuuden suunnat monialaisessa yhteistyössä Tulevat valtakunnalliset aluehallinnon muutokset ja uudistukset tekevät tulevaisuuden ennakoinnista vaikeaa. Viesti maakuntauudistuksen suunnittelijoille paikallisilta toimijoilta oli kuitenkin selkeä huoli siitä, että tulevaisuudessa paikallisten toimijoiden osaaminen jää hyödyntämättä ja paikalliset palvelut katoavat. Uhkakuvissa puhuttiin reppufirmoista sekä palveluntarjoajista, jotka toimivat kaukana itse asiakkaasta. Villeimmissä ennusteissa ostopalvelun halvimman tarjouksen tekijä saattaisi toimia jopa Virosta asti. Sen voisin vielä lisätä, että näissä kunnissa ja alueilla on valtavasti osaajia. Me tunnetaan omat [kuntalaisemme]. [Etsivä nuorisotyöntekijä] tietää niinku… nuorten asiat. Ymmärtää ja tietää vallitsevia suuntauksia sekä hyvässä että pahassa. Että nyt kun järjestämisvastuu siirtyy tonne kauemmaksi, niin osataanko aidosti käyttää tätä alueen vahvaa tuntemusta hyödyksi. Se on semmoinen viesti, jota kannattaa miettiä. Että missä määrin tämä tietotaito ja osaaminen aiotaan aidosti ottaa käyttöön. Ettei käy, niin tulee jotkin reppufirmat jotka järjestää terveys- ja kuntoutus- ja koulutuspalvelut. Me tavallaan, me paikalliset toimijat häviää siinä kilpailussa. Että pieni on kaunista ja se lähiosaaminen pitäis aina ymmärtää käyttää hyödyksi. Täällä sanotaan koko ajan, että nuoret haluaa, että pitäis olla joku palveleva juttu ja pitäis nähdä ihmisiä. Mutta kuitenkin tehdään päätöksiä, että ne vaan menee jonnekin kauas Helsinkiin ja Viroon ja nettiin, eikä nettiin laiteta vahingossakaan puhelinnumeroa, että ne ei vaan pääse soittamaan (…). Varmaan se, että miettisivät sen pienen ihmisen näkökulmasta, että miten kaikki olisi edelleen yhtä helppoa kaikki tämä palveluiden saatavuus. Vähän tuntuu, että semmoista puhetta on koko ajan, että sitten, kun se maakunta tulee, niin terveyspalvelut menee sinne maakuntaan ja sosiaalipalvelut menee maakuntaan. Ihan kuin ne katuais jonnekin. Vähän semmoista puhetta ja se varmaan herättää huolta pienessä ihmisessä. Joten puhuttais enemmän, että tämä on organisatorinen kysymys toivottavasti ainakin. Että pidettäis se, että ne palvelut on oikeasti kaikkien saatavilla edelleen, eikä mikkään vaan katua jonnekin.

Paikallisen päätöksenteon pelätään myös katoavan toimijoilta uudelle ylätason toimijalle. Se on lähtenyt hyvin paljon juuri Lapin liitosta ja ELY:ltä ja AVI:sta ja nämä kun yhdistettään. Niin siellä on se valta ollu ja ne koko ajan organisoi, että me otamme tämän, me otamme tämän, meillä tullee tämä ja tämä näin. Ja sitten kunnat siellä. Siellä joku niissä tilaisuuksissa. Mitä me sitten kunnissa tehdään, siellä joku kysy. No tämä ja sitten tämä menee. Sitten ELY:stä johtaja, sitten me tehdään tätä ja tätä näin. Ja taas joku yrittää viiden kuukauden

Lapin alueellinen työllisyyskokeilu käynnistyi 1.8.2017. Kokeiluun osallistuvat kunnat Kemi, Kemijärvi, Rovaniemi, Sodankylä ja Tornio vastaavat osasta työttömien työnhakijoiden palveluista. Tavoitteena on kehittää pitkäaikaistyöttömille suunnattuja palveluja ja luoda toimintamalli, joka edistää työllistymistä asiakaslähtöisesti. Ks. tarkemmin mm. Lapin TE-toimisto: http://toimistot.te-palvelut.fi/lappi/alueellinentyollisyyskokeilu 3

13 päästä uudelleen. Meillä oli tammikuussa kokous ja nyt oli huhtikuussa. Taas se joku kunnan työntekijä, että mitä me niinku tehdään täällä kunnassa? Aina, kun tulee tämmöinen ylätason toimija. Niin nehän haluaa keksiä pyörän uudestaan. Sehän yleensä lähtee siitä. Että ei me ainakaan sitä uutta pyörää haluta, että meillä on jo se.

Yksi haastattelukysymys selvityksessä oli kysymys yhdestä luukusta eli ohjaamotyyppisen matalan kynnyksen palvelupaikan olemassaolosta ja sen tarpeellisuudesta. Useassa haastattelussa korostui vastauksissa kuitenkin toimiva yhteistyö eri toimijoiden kesken. Yhteistyöverkosto koettiin vahvaksi, kun sekä asiakkaat että toimijat tuntevat toisensa. Tämä verkosto on tiivis. (…) Ja sitten jos niillä on jotakin oppimisvaikeuksia. Me ollaan niin tuttuja ja meillä on tuntosarvet ylhäällä ja me havaitaan ja ollaan jo ohjattu se opiskelija ennen kuin se itse tietää ja ehtii miettiä, missä olisi se matalan kynnyksen paikka. Että täällä ei tarvitse odotella. Jotenkin sellainen, että ne tietäis mennä ohjaamoon, niin kyllä ne on jo jossakin näpeissä. Se on kuitenkin enemmän ehkä täällä niin. Me ollaan niin pienesti ja tutusti. No se tullee joko kuraattorille tai sosiaalitoimeen. (…) Ja siinä vaiheessa, kun se tullee sinne, kartoitetaan kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset ja koulutukseen liittyvät. Kaikki perhesuhteet ja tämmöiset. Jos sitten siellä tullee jotaki, niin hyvin näppärästi soitan [etsivälle nuorisotyölle] tai [työpajalle] tai että se moniammatillinen niinkö otetaan siinä jo. Että ei ole mitään erillistä palvelua. Meitä on toimijoita kuitenkin täällä niin vähän. Me tiedämme toisemme ja ketä me soitamme. Ja se on jo semmoista matalan kynnyksen palvelua joka tapauksessa. Eikä semmoiselle ole niinkö tarvetta oikeastaan täällä. Ja sama on taas niinkö [etsivä nuorisotyöntekijällekin], että jos on jotakin, niin sitten hän on yhtey’essä ja työkkäri on siinä mukana ja kaikki on niinkö. Nuorten puolesta osaan ainakin sanoa, että nuoret osaa jo ottaa meihin yhteyttä. Me ollaan jo niin kauan toimittu. Ja sitten me tosiaan etitään se tarvittava palvelu nuorelle. Että meillähän ei ole tämmöistä ohjaamon tyyppistä, mutta minun mielestä meillä on kyllä tämä moniammatillinen yhteistyöverkosto niin vahva, että me kaikki tiedetään toistemme niinku osaaminen ja osataan asettaa se nuori sinne oikeaan palveluun. Eli ollaan tietoisia toisista.

7. Yhteenveto Tämän käytännönläheisen selvityksen tavoitteena oli kuvata lappilaista monialaista yhteistyötä, jolla tuetaan asiakkaan pääsyä koulutukseen tai työelämään. Haastatteluissa keskusteltiin monista aiheista, joista kolmeksi keskeisimmäksi nousivat: 1) Monialainen yhteistyö on Lapissa sujuva ja arkinen työskentelymuoto 2) Asiakkaat haluavat ja tarvitsevat henkilökohtaista ja kasvokkain tapahtuvaa palvelua 3) Toimijat ovat huolissaan paikallisten palveluiden ja päätöksenteon katoamisesta tulevaisuudessa Asiakkaat TNO-palveluissa ovat hyvin erilaisia. Jotkut löytävät vastauksen omatoimisesti verkkopalveluista. Toiset tarvitsevat pitkäjänteistä ja monialaista palvelua elämän moniin haastaviin kysymyksiin. Verkkopalvelut eivät sovi kaikille. Ne eivät saa olla itsetarkoitus, vaan apuväline tiedonlähteille. On elämäntilanteita, joissa omatoiminen ja itsenäinenkin ihminen tarvitsee henkilökohtaista ja kasvokkain tapahtuvaa palvelua. Unohtamatta niitä, jotka eivät tulevaisuudessakaan kykene käyttämään Työmarkkinatoria tai muuta vastaavaa digitaalista palvelua.

14 Monialaiset yhteistyöverkostot toimivat Lapissa ja tarjoavat asiakkaalle henkilökohtaista palvelua, jossa mukana on myös paikallinen tietotaito ja osaaminen. Paikallisen osaamisen verkostoja ei sovi sivuuttaa, vaan heidän näkemyksiä, mielipiteitä ja osaamista on hyvä ottaa huomioon suunniteltaessa tulevaisuuden palvelumalleja ja suuntaviivoja.

8. Pohdintaa tulevaisuudesta: Kaikenikäisten matalan kynnyksen TNO-palvelu? Lapin TNO-palvelut -projekti: Kallio Annemari, Petäjämaa Mirva, Pudas Petra ja Taavetti Arja

Miten sitten tästä eteenpäin? Eräässä haastattelussa pohdittiin jääkö kukaan mahdollinen asiakas yhteistyöverkoston ulkopuolelle. Pohdinta oli saanut alkunsa erään kunnan virkamiehen sanoista tiedon, neuvonnan ja ohjauksen saralla, että jokin palvelu ei kuulu kunnan tehtäviin, koska se ei ole lakisääteistä. Jäin kauheasti miettimään sen sanoja, että kenen asia ei sitten olekaan tässä myllyssä. Onko sitten kaikki siellä nuorisopuolella (…). Kuka on jäänyt tästä ympyrästä, jos siinä ympyrässä on [oppilaitos], lukio ja yläaste ja sitten on [nuorisotoimen] nuoret. Onko jotakin muuta? (…) Mutta ketkä jää tänne (piirtää ympyrän ja näyttää ympyrän ulkopuolelle), jos kerta miettii näitä [kunnan virkamiehen] sanoja, se ei kuulu ja miksi sellaista pitäisi tehdä. Niin kuka siellä ulkopuolella on?

Ohjaamon yksi parhaimmista puolista on se, että se on tarkoitettu kaikille nuorille elämäntilanteesta, palvelujärjestelmästä tai kysymyksien vaikeudesta riippumatta. Se on samalla ennalta ehkäisevää työtä. Ongelmat eivät välttämättä ehdi kasvaa isoiksi. Kaikille nuorille avoin matala kynnys ottaa yhteyttä toimii myös liikkuvassa ja näkyvässä nuorisotyössä. Olisiko mahdollista rakentaa samankaltaista koko Lappia palveleva kaikenikäisten matalan kynnyksen palvelua? Kuinka se olisi mahdollista rakentaa pitkien etäisyyksien maakunnassa? Tässäkin selvityksessä korostuu nuorten alle 30-vuotiaiden tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluissa, joista moni on lakisääteinen. Työelämä ja siinä pärjääminen ovat kuitenkin muuttuneet. Puhutaan elinikäisestä oppimisesta, uudelleenkouluttautumisesta, työmarkkinoiden ennakoimattomuudesta, työurien pidentämisestä sekä perinteisen pitkän palkkatyöuran korvautumisesta pätkillä opiskelijana ja työttömänä työnhakijana. Monimuotoinen yrittäjyys on myös yhä useammalla varteenotettava vaihtoehto jossakin elämänvaiheessa. Toisin sanoen kuka tahansa voi tarvita tietoa, neuvontaa ja ohjausta työuransa käännekohdissa. Välillä tullee niitä kommentteja, että missä aikuisten ohjaamo on, se yli kolmekymppisten, että se on ihan hyvä kysymys. Periaatteessa on ne samat palvelut [sosiaalityössä], mutta luotetaanko jopa liikaa, että ne aikuiset ovat itseohjautuvampia ja löytyvät ne palvelut näin? Näinhän ei todellakaan aina ole.

Valtakunnallinen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä (ELO-ryhmä) on linjannut tavoitteeksi, että vuoteen 2025 mennessä Suomessa on toiminnassa kaikenikäisille tarkoitettu monialainen matalan kynnyksen TNO-palvelu. Keskeistä siinä on verkostomainen toimintatapa, kaikkien palvelukanavien hyödyntäminen sekä kohtaamisen mahdollistavat palvelukeskukset. (ELO-ryhmä 2016, 4.) Lappi voisi toimia tässä edelläkävijänä ja lähteä samanaikaisesti maakuntauudistuksen ja ohjaamotoiminnan vakinaistamisen kanssa suunnittelemaan ja pilotoimaan kaikenikäisten TNO-palvelua Lappiin. Sitä voitaisiin systemaattisesti kehittää nuorten palvelujen rinnalla.

15 Erityisesti pienissä Lapin kunnissa samat toimijat työskentelevät monissa rooleissa palvellen sekä nuoria että aikuisia. Tässäkin selvityksessä todettu Lapin sujuva monialainen yhteistyö ja verkostomainen toimintapa takaisi hyvät edellytykset kaikenikäisten TNO-palvelun rakentamiseen. Se ei toimisi erillisenä toimijana, vaan se rakennettaisiin tiiviiksi osaksi paikallista palvelua ja verkostoa. Tavoitteena olisi yhdessä tekeminen ja yhdessä kokeileminen. Paikalliset toimijat kehittäisivät palveluja omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Samalla myös lähellä olevaa asiakastaan kuunnellen. Maakunnallisen palvelun koordinoinnista ja kehittämisestä vastaisi projekti, joka tarjoaisi kuntien palveluja täydentäviä palveluja kaikenikäisille. Se tarkoittaisi esimerkiksi koulutus- ja urasuunnittelun tukemista sekä monipuolista työnhaun osaamisen kehittämistä (videotyöhakemukset, sosiaalisen median käyttö työnhaussa). Asiakas kohdattaisiin palvelumallissa kokonaisvaltaisesti. Mukana voisi olla selvityksen haastattelussa mainittuja psykologi- ja lääkäripalveluja kattaen myös asiakkaan tarpeen neuropsykologisiin palveluihin. Palvelumallin rakentamista tukisi myös Lapissa käynnistynyt alueellinen työllisyyskokeilu, johon selvityksessä aiemmin viitattiin. Lapista löytyy hyviä kokeiluja digitaalisten palvelukanavien hyödyntämisestä. Maakunnallisessa TNO-palvelussa voitaisiin hyödyntää Lapin koulutusneuvontaa 4 ja yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalikeskuksen (Posken) kanssa laajemminkin virtu.fi -palveluportaalin mittareita ja laskureita, kuten esimerkiksi Arjen lukujärjestystä. Samalla virtu.fi -palveluportaalin voitaisiin mahdollisesti kerätä enemmänkin lappilaisia sähköisiä palveluita liittyen koulutukseen ja työllistymiseen sekä tarvittaessa luoda uusiakin. TNO-palvelu muodostuisi paikallisten lähi- ja verkkopalvelujen sekä alueellisten verkkopalvelujen ja erilaisten kampanjoiden yhdistelmästä. Asiakkaiden saatavilla olevat palvelut ja tapahtumat tehtäisiin näkyviksi esimerkiksi Rovaniemen Ohjaamon viikkokalenterin tapaan (ks. liite 4). Kirjasto voisi esimerkiksi toimia uudistuneen lainsäädännön (laki yleisistä kirjastoista 29.12.2016/1492) myötä yhtenä kohtaamisen mahdollistavana TNO-palvelukeskuksena. Laissa mainitaan kirjaston tavoitteeksi muun muassa elinikäisen oppimisen ja osaamisen kehittämisen. Samalla kirjaston tehtävänä on tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan. Muita mahdollisia tiloja voisivat olla kunnasta riippuen muun muassa nuorisotilat, palvelubussit, kuntien Virtu-palvelupisteet, oppilaitokset, kansalaisopistot tai kylätalot. Pop up -paikkoina voisivat toimia lisäksi kauppakeskukset ja muut paikat, joissa ihmiset liikkuvat vapaa-ajalla. Maakunnallista palvelua hahmotteleva projekti olisi myös paikallisten pilottikuntien TNOtoimijoiden tukirakenne, joka järjestäisi toimijoille koulutusta ja verkostoitumismahdollisuuksia sekä vahvistaisi myös palvelujen tunnettuutta yhteisillä viestintä- ja markkinointitoimilla. Yhdessä voitaisiin esimerkiksi toteuttaa maakunnallisia kampanjoita ja kiertueita, joissa yksi teema voisi olla selvityksessäkin esiin noussut työnantajayhteistyö ja työllistymisen edistäminen. Palvelu hyödyntäisi jo olemassa olevien Lapin TNO-palvelujen sosiaalisen median kanavia ja lapintno.fi -sivustoa. Sivustolle on koottu Lapin palveluja ja mahdollisuuksia arjenhallintaan, koulutukseen ja työllistymiseen liittyen. Sivusto on sovittu liitettäväksi valtakunnalliseen verkkoohjaussivustoon, jota Kohtaamo-hanke valmistelee 5. Lisäksi sivuston Toimijalle-osio voisi toimia paikkana, jossa voisi jakaa kaikille Lapin toimijoille hyviä käytäntöjä. 4

Lapin koulutusneuvonta on henkilökohtainen ja maksuton verkkopalvelu. Verkkoneuvonnan toteuttaa Lapin TNO-palvelut -projekti yhteistyössä Posken kanssa. Koulutusneuvonta löytyy osoitteesta: www.lapintno.fi/lapinkoulutusneuvonta 5 Kohtaamo-hanke kehittää nuorten matalan kynnyksen ohjauspalveluja – Ohjaamoja ja valtakunnallista verkko-ohjausta. Ks. tarkemmin mm. Kohtaamo-hanke: http://kohtaamo.info/verkko-ohjaus

9. Selvityksen käytännön toteutus Selvitykseen haastateltiin toimijoita Inarista, Kemijärveltä, Muoniosta, Rovaniemeltä ja Torniosta kesäkuussa 2017. Valintakriteerinä haastattelukunnille oli saada kokemuksia ja näkökulmia eri puolelta Lappia ja erikokoisilta paikkakunnilta. Selvitys ei ole kattava kuvaus koko Lapin tilanteesta. Esimerkiksi moni Lapin hyvistä käytännöistä jäi tässä kuvaamatta. Selvitys ei myöskään edusta Lapin yhteistä kantaa, vaan kertoo ennen kaikkea eri näkökulmista, keinoista ja mahdollisuuksista tehdä monialaista yhteistyötä, jolla tuetaan asiakkaan pääsyä koulutukseen ja työelämään. Haastattelut tehtiin ryhmähaastatteluna ja yhtä lukuun ottamatta paikan päällä. Haastattelut nauhoitettiin, jonka jälkeen ne litteroitiin. Litterointi tehtiin perustasolla. Useimmat toistot ja täytesanat poistettiin. Lisäksi selvityksen haastattelulainaukset muokattiin anonyymeiksi. Monialaisen yhteistyön hyvät käytännöt haluttiin kuitenkin esitellä paikkakuntakohtaisesti Suuret kiitokset teille kaikille, jotka osallistuitte selvityksen tekoon.                   

Alasuutari Topi, etsivä nuorisotyö, Muonio Björkman Heli, työllisyyskoordinaattori, Kemijärvi Hirvonen Heikki, opinto-ohjaaja, Inari Huikuri Satu, johtava asiantuntija, Lapin ELY-keskus Juntunen Samuel, toiminnanjohtaja, Tornion Työvoimalasäätiö Kurki Kyllikki, toimipaikkapäällikkö, lukion rehtori, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Muonio Körkkö Seppo, nuorisosihteeri, Inari Liiten Kaisu, opinto-ohjaaja, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Lukkariniemi Markku, nuoriso-ohjaaja, Tornio Minkkinen Joni, projektipäällikkö, Ohjaamo Rovaniemi Mäkitalo Joni, ohjaaja, Ohjaamo Rovaniemi Männistö Marja, kehittämiskoordinaattori, Inari Niemelä Tea, opinto-ohjaaja, Saamelaisalueen koulutuskeskus Palo Kaarina, työ- ja yksilövalmentaja, Muonio Pyrrö Tiina, etsivä nuorisotyö, Kemijärvi Rautio Tero, etsivä nuorisotyö, Rovaniemi Sakko Aliisa, etsivä nuorisotyö, Tornio Viisanen Elina, etsivä nuorisotyö, Tornio Vuollo-Uusisalmi Päivi, sosiaaliohjaaja, kuraattori, Muonio

Selvityksen suunnitteluun ovat osallistuneet myös Lapin TNO-palvelut -projektin toimijat.         

Heikkala Mirja, suunnittelija, Lapin yliopisto Kallio Annemari, projektisuunnittelija, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Kantanen Mari-Selina, opinto-ohjaaja, Lapin ammattikorkeakoulu Lampela Mirja, projektisuunnittelija, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Petäjämaa Mirva, projektipäällikkö, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Saari Päivi, lehtori, opinto-ohjaaja, Lapin ammattikorkeakoulu Taavetti Arja, projektisuunnittelija, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tuovila Sanna, projektisuunnittelija, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Vanhala Anna, suunnittelija, Lapin yliopisto

Lähteet ELO-ryhmä (Valtakunnallisen Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä) 2016: Linjaukset ohjauspalveluiden monialaisuudesta. Viitattu 31.7.2017 osoitteesta https://peda.net/hankkeet/elotori/t4ve/kokoukset/lom2 Kangastie, Helena; Kantanen, Mari-Selina & Saari, Päivi 2017: Menestyjäksi Lapissa Maakunnallinen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen strategia vuoteen 2025. Lapin TNO-projekti. Viitattu 31.7.2017 osoitteesta http://www.theseus.fi/handle/10024/130091 Kohtaamo-hanke: Verkko-ohjaus. Viitattu 8.8.2017 osoitteesta http://kohtaamo.info/verkkoohjaus Laki yleisistä kirjastoista 29.12.2016/1492 Opin ovi. Lapin Opin ovi. Viitattu 30.8.2017 osoitteesta http://www.opinovi.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=186&catid=1 24&Itemid=443&lang=fi Lapin TE-toimisto: Alueellinen työllisyyskokeilu. Viitattu 8.8.2017 osoitteesta http://toimistot.tepalvelut.fi/lappi/alueellinen-tyollisyyskokeilu Nuorisolaki 21.12.2016/1285 Seikkula, Jaakko & Alakare Birgitta 2004: Avoin dialogi: vaihtoehtoinen näkökulma psykiatrisessa hoito-järjestelmässä. Duodecim 2004; 120. s. 289-296. Viitattu 8.8.2017 osoitteesta http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94071.pdf Taavetti, Arja 2017: Yhteinen tapa toimia – hyvä henki ja yhteinen tahtotila. Lapin TNOpalvelujen toimintakäsikirja. Lapin TNO-palvelut -projekti. Viitattu osoitteesta 14.8.2017 https://drive.google.com/file/d/0B2G5iExUTSmRXIyN2RCNm1JUTA/view

Kansikuvat: Tmi Annika Hanhivaara

Liite 1. TNO-palvelut - m채채ritelm채

Kuvakaappaus Menestyj채ksi Lapissa: Maakunnallinen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen strategia vuoteen 2025 (Kangastie, Kantanen & Saari 2017, 10).

Liite 2. Ohjaamo Rovaniemi

Liite 3. Tohjaamo Tornio

Liite 4. Rovaniemen Ohjaamon viikkokalenteri