Monen sukupolven kortteli - yhteisöllinen palvelukortteli ja esteetöntä asumista Lauttasaareen

MONEN SUKUPOLVEN KORTTELI YHTEISÖLLINEN PALVELUKORTTELI JA ESTEETÖNTÄ ASUMISTA LAUTTASAAREEN DIPLOMITYÖ

LAURA

NENONEN

26.11.2014

1

2

MONEN SUKUPOLVEN KORTTELI YHTEISÖLLINEN PALVELUKORTTELI JA ESTEETÖNTÄ ASUMISTA LAUTTASAAREEN Arkkitehtuurin diplomityö Laura Nenonen Syksy 2014 Oulun Yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Aalto-Yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti (Sotera)

3

Tekijä Laura Nenonen Työn nimi

Monen sukupolven kortteli - yhteisöllinen palvelukortteli ja esteetöntä asumista Lauttasaareen

Päiväys 26.11.2014 Sivumäärä 122 Kuvaplanssit 8 kpl Koulutusohjelma

Arkkitehdin tutkinto, arkkitehtuurin koulutusohjelma

Opintosuunta Architectural Design Työn laji Diplomityö

4

Työn valvoja

Hennu Kjisik

Työn ohjaaja

Hannu Huttunen

Aalto Yliopisto Taiteiden ja Suunnittelun Korkeakoulu

TIIVISTELMÄ Monen sukupolven kortteli on suunnitelmapainotteinen diplomityö Helsingin Lauttasaareen. Työ on laadittu yhteistyössä Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Sotera-instituutin kanssa, osana Lauttasaaren palveluverkko-projektia. Työhön kuuluu rakennussuunnitelma ja selostusosa. Rakennussuunnitelmaan kuuluu uudisrakennus, joka käsittää esteetöntä vuokra-asuntotuotantoa elinkaari ajattelulla, sekä korttelitalo, joka tarjoaa palveluita talon asukkaille ja koko Lauttasaaren väestölle. Sekä asuntosuunnittelussa että korttelitalossa suunnittelun keskiössä ovat ikääntyneet, mutta molemmat on tarkoitettu kaiken ikäisille.

Selostusosassa käsitellään empaattisen arkkitehtuurin ja Design for all -suunnittelun periaatteita, käydään läpi esimerkkikohteita ja taustoitetaan suunnitteluosuutta.

Diplomityön tavoitteena on suunnitella turvallinen ja kodikas vanhenemisympäristö eri ikäryhmiä sekoittamalla. Projekti keskittyy luomaan yhteisöllisyyteen rohkaisevia tiloja rakennuksen eri käyttäjille. Ajatuksena on, että korttelitalo voisi toimia pääasiassa vapaaehtoisvoimin ja että rakennuksen asukkaat auttaisivat

toisiaan elämään turvallisemmin ja sosiaalisemmin urbaanissa ympäristössä. Rakennussuunnittelussa huomioon otettuja teemoja ovat myös rakennuksen muuntojoustavuus ja ekologisuus.

Monen sukupolven kortteli sijaitsee Lauttasaaressa Vattuniemessä, Heikkiläntien ja Pajalahden puiston välissä vanhojen 60-luvulla rakennettujen teollisuusrakennusten paikalla. Heikkilänaukion hyvät palvelut ja julkisenliikenteen pysäkit ovat kävellen noin 200 metrin päässä rakennuksesta. Korttelitalo tarjoaa vain alueelta puuttuvia palveluja rohkaisten asukkaita liikkumaan myös korttelin lähiympäristössä.

Korttelitalon tilaohjelma perustuu tutkimushankkeen aikana nousseisiin asukkaiden toiveisiin. Tilat sijoittuvat rakennuksessa maantasokerrokseen ja toiseen kerrokseen. Kaikille avoimet yhteistilat aukeavat suurin ikkunoin Heikkiläntielle ja puistoon. Maantasokerroksessa sijaitsee lounaskahvila, joka toimii iltaisin ja viikonloppuisin asukkaiden yhteiskeittiönä.

Vastakkaisella puolella rakennusta ovat liikuntatilat.

Toisessa kerroksessa sijaitsevat sosiaalitilat, it-luokka

sekä kerho- ja ryhmähuone jotka ovat yhdistettävissä pieneksi saliksi. Asunnot ja asukkaiden yhteistilat sijaitsevat toisesta kerroksesta viidenteen kerrokseen.

Kummassakin porrashuoneessa on oma tilava pesula ja ylimmässä kerroksessa viherhuone. Viidennessä kerroksessa sijaitsee myös asukkaiden yhteissauna.

Rakennuksen esteettömyys ja naapuriapu tuovat turvaa ja varmuutta etenkin talon iäkkäämpien asukkaiden elämään. Korttelitalo tarjoaa päivittäisen kohtaamis- ja harrastuspaikan alueen kaikille ikääntyneille.

Suunnitelmalla on ainoastaan mahdollista suunnitella puitteet erilaisille mahdollisuuksille, mutta käyttäjät muodostavat lopullinen identiteetin ja muodon rakennukselle. Monen sukupolven korttelissa asukkaat voivat viettää koko elinaikansa turvallisen sosiaalisen verkoston ja tutun yhteisön ympäröimänä.

5

Author Laura Nenonen Title of Thesis

Many Generations Community House - Community house and accessible housing in Lauttasaari

Date 26.11.2014 Number of Pages

122

Boards 8

6

Degree Programme

Master of Science in Architecture

Major Subject

Architectural Design

Type of Thesis

Master’s Thesis

Thesis Supervisor

Hennu Kjisik

Thesis Instructor

Hannu Huttunen

Aalto Yliopisto Taiteiden ja Suunnittelun Korkeakoulu

ABSTRACT The Many Generations Community House is a Master’s Thesis and design project in Lauttasaari, Helsinki.

The work has been done in collaboration with Sotera Institute of Aalto University and it is part of the Lauttasaari Service Net research project. The Thesis includes a building design and written commentary. The building design consists of a Community House and accessible and affordable housing for all age groups and life circumstances. The Community house provides activities and services to the whole area of Lauttasaari. Although all the apartments are to be made accessible and the focus on the services of the Community house is in the elderly, the main idea is to bring all the age groups together and see what they have to give to and gain from each other in the community of one block. The written commentary explains the background of the design project and explains a bit about design principles like empathic architecture and Design for all.

The aim of the Thesis is to create a safe and homelike environment for the elderly by mixing different age groups. In the design I concentrate on creating dif-

ferent communal spaces for the various users of the building. The idea is that the building could be mainly run by volunteers and that the residents would make each others lives more safe and social in the urban context. Themes considered in the design of the construction are adaptibility, flexibility and sustainability.

The Many Generations Community House is situated in Lauttasaari in the area of Vattuniemi between Pajalahti park and a road called Heikkiläntie. There are good services and bus stops situated less than 200 meters from the site. The aim is that the Community House provides only services that are missing from the nearby area. The residents have to move outside the new development to shop for groceries and medicine.

This way the life also on the streets is secured.

The program of the Community House is based on the feedback and hopes given by the residents of Lauttasaari during the research project. The Community House is situated on the ground floor and second floor of the building. The spaces open to everyone have huge windows towards the street and the park.

There is an affordable restaurant that serves also as a common kitchen for the residents in the ground floor.

The sport facilities are situated on the opposite side of the building. The meeting rooms for different hobby and meeting groups and happenings are in the first floor. These meeting rooms can be combined and used as a bigger hall. The apartments are located above the Community Center from first to fifth floor. There is a laundry room and greenhouse for each staircase both serving as a meeting place for the residents. A common sauna for the residents is in the fourth floor.

The accessibility of the apartments and the help of the neighbours will bring security and certainty to the lives of the elderly. The Community House serves as a meeting place for the whole area of Lauttasaari. In the end, within the design it is only possible to create a framework for different possibilities. It is the residents and users who will shape up the final functions and identity of the building. In The Many Generations Community House the residents can live their whole lives, surrounded with a safe social network and familiar community.

7

SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ.......................................................................................................................................................................................................... 5 ABSTRACT............................................................................................................................................................................................................... 7 SISÄLTÖ..................................................................................................................................................................................................................... 2 JOHDANTO............................................................................................................................................................................................................ 4 DIPLOMITYÖN AIHE........................................................................................................................................................................................................ 4 TYÖN TAVOITTEET......................................................................................................................................................................................................... 4 TYÖN HAASTEET............................................................................................................................................................................................................ 5

PROJEKTIN TAUSTAA.................................................................................................................................................................................... 7 LAUTTASAAREN PALVELUVERKKO -TUTKIMUSHANKE............................................................................................................................................ 7 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN........................................................................................................................................................................................ 7 YHTEISÖLLINEN ASUMINEN........................................................................................................................................................................................ 11 MONEN SUKUPOLVEN ASUMINEN............................................................................................................................................................................. 12 ASUKASTYÖPAJA KIRJASTOLLA.................................................................................................................................................................................. 12 ASUKASTYÖPAJA MERIKAARESSA............................................................................................................................................................................... 14 UNIVERSAL DESIGN ..................................................................................................................................................................................................... 17 SAAVUTETTAVUUS ARKKITEHTUURISSA................................................................................................................................................................... 18 EMPATIA ARKKITEHTUURISSA..................................................................................................................................................................................... 19

ESIMERKKIKOHTEET.................................................................................................................................................................................... 21 KAMPIN PALVELUKESKUS............................................................................................................................................................................................. 21 LOPPUKIRI...................................................................................................................................................................................................................... 22 MALTATALO.................................................................................................................................................................................................................... 24 ITÄVALLAN SENIORIPOLITIIKKA................................................................................................................................................................................. 25 SARGFABRIK................................................................................................................................................................................................................... 25 MISS SARGFABRIK.......................................................................................................................................................................................................... 27

LAUTTASAAREN RAKENTUMINEN JA VÄESTÖNKEHITYS....................................................................................... 29 LAUTTASAAREN HISTORIALLINEN KAUPUNKIKUVA.............................................................................................................................................. 30 NYKYTILANNE .............................................................................................................................................................................................................. 35 TULEVAISUUDEN VISIO................................................................................................................................................................................................. 37 VÄESTÖNKEHITYS......................................................................................................................................................................................................... 38

2

ALUEANALYYSI................................................................................................................................................................................................. 43 SYYT ALUEANALYYSILLE............................................................................................................................................................................................... 43 MAANKÄYTTÖ JA PALVELUT ...................................................................................................................................................................................... 45 JULKINEN LIIKENNE ..................................................................................................................................................................................................... 48 VIHERALUEET ................................................................................................................................................................................................................ 50 SIJAINNIN VAIHTOEHDOT............................................................................................................................................................................................ 52

TONTTI TARKASTELU................................................................................................................................................................................ 57 KONTEKSTI..................................................................................................................................................................................................................... 59 ASEMAKAAVA................................................................................................................................................................................................................. 63 YMPÄRÖIVÄ RAKENNUSKANTA................................................................................................................................................................................. 65

PROSESSI................................................................................................................................................................................................................. 67 KORTTELITALON TILAOHJELMA.................................................................................................................................................................................. 69 ASUNTOJEN TILAOHJELMA.......................................................................................................................................................................................... 70

SUUNNITELMA................................................................................................................................................................................................. 73 DIPLOMITYÖN RAJAUS................................................................................................................................................................................................ 73 EKOLOGISUUS................................................................................................................................................................................................................ 77 KORTTELITALO.............................................................................................................................................................................................................. 79 ASUNTOJEN YHTEISTILAT............................................................................................................................................................................................ 93 ASUNNOT...................................................................................................................................................................................................................... 97

LOPUKSI................................................................................................................................................................................................................ 108 LÄHTEET............................................................................................................................................................................................................... 109 LIITTEET................................................................................................................................................................................................................ 113

3

JOHDANTO DIPLOMITYÖN AIHE

TYÖN TAVOITTEET

Monen sukupolven kortteli on Aalto-yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteiseen Lauttasaaren palveluverkko-tutkimushankkeeseen liittyvä opinnäytetyö.

Sotera Instituutin koordinoima tutkimusprojekti käsittää kolme osahanketta Aalto-yliopiston eri tiedekunnissa. Diplomityö on laadittu läheisessä yhteistyössä tutkimushankkeen kanssa. Hankkeen aikana tehtyjä analyysejä Lauttasaaren alueesta on hyödynnetty diplomityön sijaintia valittaessa ja väestöanalyysiä sekä asukakyselyjä on käytetty apuna tilaohjelman laadinnassa. Tilaohjelmaan on myös suuresti vaikuttanut tutkimushankkeen puitteissa järjestetty diplomityötä käsittelevä asukastyöpaja.

Yhteiskuntamme ikääntyy jatkuvasti. Elinajanodotteen nousu ja syntyvyyden lasku on johtamassa suureen rakennemuutokseen väestömme ikäjakaumassa.

Yhteiskunta tarvitsee uusia strategioita ja suunnitelmia eri sektoreilla selvitäkseen muutoksesta. Myös asuinrakentamisessa tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja huoltosuhteen tasapainottamiseksi. Monen sukupolven asuminen on yksi mahdollinen vastaus tähän haasteeseen.1

Diplomityö on suunnitteluprojekti, joka käsittää palvelukorttelin ja esteettömiä vuokra-asuntoja kaiken ikäisille. Aihe vastaa osaltaan tutkimushankkeen aikana ilmenneisiin tarpeisiin Lauttasaaren alueella. Diplomityön aihe on kuitenkin kokonaan tekijän määrittämä. Diplomityön sijainti Lauttasaaressa on tutkimushankkeen vuoksi välttämätöntä. Sijainti Vattuniemessä, Heikkiläntien varrella on valittu tekijän ehdottamien vaihtoehtoisten sijaintien joukosta yhdessä Kaupunkisuunnitteluviraston Lauttasaaren suunnittelijoiden kanssa.

Monen sukupolven asumisessa ikääntyneille voidaan tarjota sosiaalinen ympäristö, joka rohkaisee heitä pysymään aktiivisina yhteiskunnan jäseninä. Samaan aikaan naapureiden tarjoama apu mahdollistaa asumisen itsenäisesti omassa kodissa pidempään. Toisaalta yhteisöllinen asuminen auttaa myös muita. Perinteiset ydinperheet ovat yhä harvemmassa ja pääosa Helsingin asukkaista on yksinasuvia (48,6% asukkaista2).

Myös maahanmuuttajien ja kehitysvammaisten integroiminen yhteiskuntaan on erityisen tärkeää.3 Projektin pääosassa ovat talon asukkaat ja käyttäjät.

Monen sukupolven korttelissa erilaisten ryhmien edustajat asuvat saman katon alla. Rakennus tarjoaa erilaisia asumisen muotoja eri lähtökohdista tuleville 1 2 3

4

Schittich. 2007. s.9 Tilastokeskus. 2014.

Schittich. 2007. s. 9

asukkaille. Tavoitteena on, että eri ryhmät rikastavat ja tuovat turvaa toistensa elämään. Rakennuksen yhteisö auttaa asukkaita elämään sosiaalisemmin ja vaivattomammin urbaanissa ympäristössä.

Suunnitelmaan kuuluva korttelitalo tarjoaa palveluita ja aktiviteetteja kaikille Lauttasaaren asukkaille. Korttelitalo on paikka, jonne etenkin alueen ikääntyneet voivat poiketa tapaamaan ystäviään, harrastamaan ja liikkumaan. Tutkimushankkeen aikana järjestetyissä asukastyöpajoissa asukkaille tärkeintä oli saada Lauttasaaren alueelle aikatauluista riipumaton kohtaamispaikka. Korttelitalon tilaohjelma perustuu paljolti työpajoissa esitettyihin haaveisiin ja toiveisiin. Sekä korttelitalo että asunnot ovat esteettömiä ja niiden suunnittelussa on pyritty noudattamaan Universal Design ja Design for All periaatteita Korttelitalon tarkoituksena on rohkaista asukkaita ja vapaaehtoisia järjestämään ja osallistumaan yhteisiin tapahtumiin. Yhteisöllisten tilojen tarkoituksena on auttaa asukkaita kehittämään yhteisö, missä naapurit voivat konkreettisesti auttaa toinen toisiaan arkipäivän askareissa ja ongelmissa. Diplomityössä on ainoastaan mahdollista suunnitella puitteet erilaisille mahdollisuuksille, mutta käyttäjät muodostavat lopullisen identiteetin ja muodon rakennukselle. Monen sukupolven korttelissa asukkaat voivat elää koko elämänsä, vahvan sosiaalisen verkoston ja tutun yhteisön ympäröimänä.

TYÖN HAASTEET Diplomityön aikataulussa oli haastellista sekä tutkia riittävällä tarkkuudella yhteisöllisyyttä ja siihen kannustavien tilojen luomista, että toteuttaa periaatteet käytännössä. Koska Monen sukupolven kortteli on suunnitelmapainotteinen diplomityö on pääpaino projektia laadittaessa ollut sen suunnitelmassa. Suunnitelmassa on mahdollisimman hyvin pyritty kiteyttämään vuoden aikana kerätty tieto Lauttasaaren alueesta ja sen asukkaista sekä toimivan yhteisörakennuksen suunnittelusta.

Sekä elinkaariasumisen että korttelitalon kannalta suunnitelman keskeinen sijainti ja palveluiden saavutettavuus ovat tärkeitä kriteerejä. Projektin sijainti valmiissa, suhteellisen tiiviissä kaupunkirakenteessa aiheuttaa haasteita sopivan paikan löytämiselle. Valmiiseen kaupunkirakenteeseen suunniteltaessa on uuden rakennuksen luonteva liittyminen olemassa olevaan rakennuskantaan myös tärkeää. Rakennuksen on sovittava ympäröivään katumaisemaan, mutta herätettävä sopivasti huomiota julkisena rakennuksena.

Rakennuksessa on oltava piirteitä sekä julkisesta rakentamisesta että asuntorakentamisesta. Lisäksi talon arkkitehtuurin tulisi vedota moniin eri ikä- ja sosiaaliryhmiin, jotta mahdollisimman paljon ihmisiä kokoontuisi osallistumaan rakennuksen aktiviiteetteihin.

Koska rakennuksen on tarkoitus palvella mahdollisimman monia eri käyttäjäryhmiä, se on suunniteltava vastaamaan kaikkien tarpeita. Rakennuksen eri sisäänkäyntien hierarkian on oltava helposti erotettavissa ja rakennuksen sisällä liikkumisen on oltava intuitiivista ja helppoa. Värimaailmat, materiaalit ja kontrastit on suunniteltava arkkitehtuuriltaan miellyttäviksi, mutta myös liikkumista, näkemistä ja kuulemista helpottaviksi. Rakennuksen on myös oltava täysin esteetön.

Rakennuksen on vastattava erilaisten yksilöiden ja ryhmien asumisen toiveisiin. Asuntojen on myös pystyttävä mukautumaan tulevaisuuden asuntovaatimuksiin. Tämän vuoksi asunnot on pyrittävä suunnittelemaan mahdollisimman joustaviksi. Vaihtelevienpohja- ja kalustusratkaisujen on oltava mahdollisia vähällä vaivalla. Myös kaikkein pienimpien asuntojen on oltava miellyttäviä ja toimivia koteja.

Rakennuksen on ennen kaikkea rohkaistava asukkaita ja kävijöitä yhteisöllisyyteen. Taloon on luotava tarpeeksi yhteisiä tiloja sekä asukkaille että kävijöille.

Näiden yhteistilojen on oltava sopivassa tasapainossa niin, että kävijät ja asukkaat voivat kohdata, mutta asukkailla on myös mahdollisuus vetäytyä rauhallisempaan yhdessäoloon asukkaiden omiin yhteistiloihin. Yhteistilojen on oltava myös realistisen kokoisia suhteessa vuokra-asumisen budjettiin. Talon on myös tarjottava riittävästi täysin yksityisiä tiloja ja mahdollisuus omaan rauhaan.

1

2

3

kuva 1. Lauttasaaren terveysasema | kuva 2. Lauttasaaren kirjasto | kuva 3. Lauttasaaren venesatama

5

6

kuva 4. Kahvila Kasinonranta on suosittu kaikenik채isten kohtaamispaikka

PROJEKTIN TAUSTAA LAUTTASAAREN PALVELUVERKKO -TUTKIMUSHANKE Lauttasaaren asiakaskeskeinen palveluverkko -projektissa kehitettiin Lauttasaaren alueen yli 65-vuotiaiden omaishoitoperheiden tueksi uudenlaista asiakaslähtöistä toimijaverkostoa vuosina 2010-2013. Aaltoyliopiston Lauttasaaren palveluverkko -tutkimushankkeessa (2013 – 2014) tässä kaupungin projektissa syntynyttä toimija- ja palveluverkostoa analysoidaan verkostotutkimuksen (Markkinoinnin laitos) ja palvelumuotoilun (Muotoilun laitos) avulla. Arkkitehtuurin laitoksen Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti (Sotera) keskittyy tutkimaan palveluiden ja lähiympäristön saavutettavuutta ja fyysistä esteettömyyttä Lauttasaaren alueella. Saavutettavuutta tutkitaan ikäihmisen näkökulmasta.

Hankkeen aikana tietoa on kerätty Lauttasaaren asukkailta muun muassa asukastyöpajojen ja asukaskyselyn avulla. Ensimmäinen asukastyöpaja järjestettiin Lauttasaaren kirjastolla toukokuussa 2013 ja toinen työpaja Palvelukeskus Merikaaressa lokakuussa 2013.

Jälkimmäisessä työpajassa käsiteltiin diplomityöhanketta. Asukastyöpajoihin osallistui yhteensä 18 ikääntynyttä asukasta. Kyselyyn vastasi 64 lauttasaarelaista. Kyselyyn vastanneiden keskimääräinen ikä oli 73 vuotta (64 - 95 vuotta).

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa seurauksena elinajanodotteen kasvusta ja syntyvyyden laskusta. Näin myös väestöllinen huoltosuhde tulee nousemaan Suomessa.

Ikääntyneiden eli yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 19,4 prosentista 27 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Vuoden 2013 lopussa lasten ja eläkeikäisten määrä 100 työntekijää kohden oli 55,8. Jos väestökehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, vuonna 2050 huoltosuhteen arvioidaan olevan 73,4.1 Helsingissä ikääntyminen on hieman muuta maata maltillisempaa, 65-vuotiaiden osuus nousee arvion mukaan 13,3 prosentista 23,6 prosenttiin. Huoltosuhteen arvioidaan nousevan Helsingissä 42,5 prosentista 57,1 prosenttiin. Väestön ikärakenteen vanhenemisen ajatellaan yleisesti aiheuttavan veronmaksukyvyn heikkenemistä ja lisääntyvää palveluntarvetta.2 Helsingissä säännöllisen kotihoidon piiriin kuului vuoden 2012 marraskuussa 6 089 asukasta (1% asukkaista) ja 11,4 prosenttia Helsingin yli 75-vuotiaista.3 Suurin osa ikääntyneistä tulee siis toimeen itsenäisesti.

Vaikka vanhusväestön osuus Suomessa on kasvamas1 2 3

Tilastokeskus. 2013.

Tilastokeskus. 2013.

Väyrynen & Kuronen. 2012. s.17

sa, moni ikääntynyt kykenee asumaan omassa kodissaan. Ikääntyneet myös haluavat elää itsenäistä elämää mahdollisimman pitkään. Suomen valtion tavoite on nostaa kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrää 92 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2011 yli 75-vuotiaista 89,6 prosenttia asui kotonaan.4 IKÄÄNTYNEET YHTEISKUNNASSA

Yli 65-vuotiaiden ikäryhmään kuuluu laaja joukko eri elämäntilanteissa eläviä ihmisiä. Itseasiassa kyseessä on hyvin heterogeeninen väestönosa. Yleisesti suurten ikäluokkien yhteydessä puhutaan jo kolmannesta iästä, mikä viittaa uuteen elämänvaiheeseen työelämän ja vanhuuden välissä. Tässä elämänvaiheessa elävät ovat edeltäjiään koulutetumpia, vauraampia ja terveempiä.

Tämä väestönosa on myös edeltäjiään paljon suurempi.5 Ikääntymiseen on perinteisesti liitetty negatiivisia käsitteitä kuten toimintakyvyn heikkeneminen, kapasiteetin lasku, luopuminen, haurastuminen ja kuihtuminen. Tätä yleistä taantumisteoriaa vastaan alettiin 1960-luvulla puhua ”onnistuneesta ikääntymisestä”.

Teorian mukaan eläkeläisten tulisi onnellisuutensa säilyttääkseen pyrkiä luomaan uusia suhteita ja aktiviteetteja työelämässä menetettyjen tilalle. 1980-luvulla rinnalle nousi teoria ”tuottavasta ikääntymisestä”. Elä4 5

Ikäänyneiden asumisen kehittämisohjelma. 2013. s.16 Kautto. 2004. s.7-8

7

5

6

7

keläiset eivät enää halunneet heitä lokeroitavan passiivisiksi sivustakatsojiksi.1 Ikä ei enää ennustanut ihmisten suoriutumista. Tuottavan ikääntymisen taustalla on näkemys eläkeläisen käyttämättömistä, arvokkaista voimavaroista. Ikääntyneet tuottavat palkkatyönä tai palkatta erilaisia hyödykkeitä ja palveluja. Näitä voivat olla esimerkiksi kotityöt, lastenhoito, vapaaehtoistyö tai perheiden ja ystävien auttaminen. Lisäksi koulutuksen ja taitojen hankkiminen, erilaiset harrastukset, jäsenyys erilaisissa järjestöissä sekä uskonnollinen ja poliittinen osallistuminen kuuluvat tuottavaan vanhuuteen.2 Maailman terveysjärjestön piirissä muotoutui 1990-luvulla käsite ”aktiivisesta ikääntymisestä”. Aktiivinen ikääntyminen on lähellä tuottavan ikääntymisen käsitettä. Aktiivisessa ikääntymisessä oleellisena pidetään aktiivisuuden ja terveyden välistä yhteyttä. Samalla WHO korostaa hyvän yhteiskunnan merkitystä kaiken ikäisille. Ihmisen koko elämänkaari- ja kulku vaikuttaa vanhuuteen. Oleellista on myös se, miten yhteiskunta tukee elinikäistä kasvua ja kehitystä. Tärkeää on luoda ehkäisevää politiikkaa ja edellytyksiä aktiiviselle ja terveelle vanhuudelle. WHO:n mukaan aktiivisessa ikääntymisessä ”optimoidaan mahdollisuudet terveyteen, osallistumiseen ja turvallisuuteen, jotta ihmisten ikääntyessä myös elämänlaatu paranee”.3 1 2 3

8

Kautto. 2004. s. 8-9 Kautto. 2004. s.33 Kautto. 2004. s.8-9

kuva 5. Kahvila Kasinonranta | kuva 6. Talviuintilaituri Lauttasaaressa | kuva 7. Työskentelyä Kampin palvelukeskuksen harrastustiloissa

IKÄÄNTYNEET VOIMAVARANA

Ikääntyneille on varmistettava terve ja aktiivinen elämä, mutta on myös syytä miettiä, miten heidän voimavarojaan voidaan hyödyntää yhteiskunnan kehityksessä. Ikääntyneet on nähtävä voimavarana jo senkin vuoksi etteivät ikääntyneet näyttäytyisi muulle yhteiskunnalle pelkkänä taakkana. Eläkkeelle siirryttäessä ihmisten ajankäyttötavat muuttuvat. Aikaa vapautuu esimerkiksi harrastus- ja järjestötoimintaan. Aikaisempaa paremmin koulutetut eläkeläiset pystyvät käyttämään osan vapautuvasta ajastaan asuinpaikkakuntansa ja koko yhteiskunnan asioiden seuraamiseen ja kehittämiseen. Terveet ja toimintakykyiset eläkeläiset voivat myös haluta käyttää lisääntynyttä vapaa-aikaansa läheistensä auttamiseen tai vapaaehtoistyöhön.4 Lääketieteen kehittyessä yhä useampi eläkkeelle jäävä suomalainen on mahdollinen vapaaehtoistyöntekijä.

Siinä missä terveet ikääntyneet voivat osaltaan helpottaa kasvavaa huoltosuhdetta, vapaaehtoistyö antaa myös ikääntyneen elämään merkityksellisyyttä ja pitää yllä vanhuksen fyysistä kuntoa ja toimeliaisuutta sekä mielen virkeyttä. Vapaaehtoistyöhön ja omatoimisuuteen kannustaminen vastaa yhteiskunnan palveluntarpeeseen kahdella tavalla: helpottamalla vallitsevaa huoltosuhdetta sekä vähentämällä hoitoa tarvitsevien määrää.

4

Kautto. 2004. s.8-16

IKÄÄNTYNEIDEN ASUMINEN

Vanhuudessa paikallisidentiteetti ja paikan kokeminen on vahvaa. Tutut kylät ja kaupunginosat muodostavat ikääntyneelle usein yhteisön. Rakennettu ympäristö on osa kollektiivista ja yksilöllistä muistia. Koti levittäytyy asunnon ulkopuolelle ulos ympäristöön.

Kodin merkitys sisältää keskeiset inhimilliset piirteet ja arvot.5 Uudenlaiset elämäntyylit eivät enää ole pelkästään nuorten ilmiö. Ikääntyneet haluavat eläkkeelle jäädessään elää aktiivista, omannäköistään elämää mahdollisimman pitkään. Usein ikääntyneet ovat valmiita muuttamaan kolmanteen ikään sopivampaan asumismuotoon. Muutto käy sitä raskaammaksi mitä huonokuntoisempia ihmiset ovat. Samoin uuteen ympäristöön sopeutuminen ja uusien paikkojen hahmottaminen muuttuu vaikeammaksi vanhemmalla iällä. Tämän vuoksi on tärkeää tarjota asumisen vaihtoehtoja, joihin on mahdollista siirtyä jo ennen eläkeikää tai kunnon heikentymistä.6

elämään. Tarvitaan myös mahdollisuus päästä ulos ja mahdollisuus sosiaaliseen elämään. Tarvitaan lisää asumisen välimuotoja palveluasumisen ja kotona asumisen välille.7 SENIORIPÄIVÄKODIT

Japanissa kasvaavaan seniorikansalaisten määrään on kehitetty yhtenä ratkaisuna eräänlaisia ”päiväkoteja”.

Ikääntyneet kuljetetaan päiväkoteihin kerran viikossa.

Tiloissa on mahdollista saada terveyspalveluja, harrastaa yhteistä ruuanlaittoa ja tavata muita. Tätä mallia voisi soveltaa Suomessakin esimerkiksi päivätoimintakeskuksissa. Kuljetuksilla päivätoimintakeskuksiin voitaisiin korvata hoitajan viikottaiset käynnit ikääntyneen kotiin, jotka koetaan enemmän asiakkaan yksityiselämään puuttumisena kuin rentouttavana vierailuna. Samalla keskusten toimintaa voitaisiin ehkä kehittää yhä avoimemmiksi eikä vain tiettyjä ryhmiä palveleviksi. Pienemmät kaupungiosakeskukset voisivat houkutella enemmän käyttäjiä lähialueilta.

Nykypäivän vaihtoehdot ikääntyneiden asumiselle, itsenäinen asuminen tai palvelutalo, eivät enää yksinään riitä. Tavoitteena on, että ikääntyneet asuisivat kodeissaan mahdollisimman pitkään. Kuitenkaan pelkkä asunto ei riitä mielekkääseen ja ihmisarvoiseen

Tulevaisuudessa on erityisen tärkeää vastata kysymykseen, miten arvokkaasta ikääntymisestä tehdään taloudellisesti mahdollista mahdollisimman monille.

Sekä päiväkeskuksilla että yhteisöllisillä asuinrakentamisprojekteilla voi olla suuri rooli tähän kysymykseen vastaamisessa.8

5 6

7 8

Kautto.2004. s.72 Schittich. 2007. s.13-14

8

9

10

Dahlström & Minkkinen. 2009. s.120-121 Schittich. 2007. s. 22

Kuva 8. Lauttasaaren rannoilla kulkee upea virkistyreitti | kuva 9. Heikkilänaukio ja ikääntyneiden suosima ravintola | kuva 10. Levähdyspaikka Lauttasaaren itärannalla lähellä palvelutaloja

9

10

kuva 11. Kasinonrannalla on kuntoilulaitteita leikkipuiston vieress채

YHTEISÖLLINEN ASUMINEN Viime vuosikymmenten kehitys on johtanut yhä monimuotoisempien elämäntyylien kirjoon. Yhä useammat asuinrakentamishankkeet keskittyvät yhden teeman, kuten ekologisuuden, senioreiden tai lapsiperheiden ympärille. Erilaiset elämäntyylit vaativat erilaisia asumisen ratkaisuja. Toisaalla pienemmät ryhmät löytävät ongelman ja pyrkimät ratkaisemaan sen asuinrakentamisen keinoin. Ryhmärakentaminen on yleistyvä trendi maailmalla ja yhä useampia ryhmärakentamisen kohteita valmistuu Suomessakin.

Yleensä yhteisölliset asuinrakentamiskohteet ovat kuitenkin yksityisten tahojen alkuunpanemia suuria rakennuksia, joissa eri ryhmien edustajat asuvat yhdessä.

Rakennusten tavoitteena on kannustaa naapuriapuun eri sukupolvien ja ryhmien välillä. Yhdenvertainen tuki eri asukasryhmien välillä auttaa lievittämään kunkin ryhmän omia rajoitteita ja estää syrjäytymistä.

Kohtaamispaikat rohkaisevat yhteisölliseen elämiseen ja joissain tapauksissa rakennuksissa on myös koulutettua henkilökuntaa.1 Toisaalta yhteisöllisen asumisen ei pitäisi olla vain yksityisten toimijoiden järjestettävissä. Parhaassa tapauksessa se on lähtöisin asukkaista. Arkkitehtuuri toimii taustana ja tilana ihmisten vuorovaikutukselle.

Rakentamisella voidaan joko rohkaista tai estää ihmis1

Schittich. 2007. s.11

ten välinen vuorovaikutus. Rakennuksella ei kuitenkaan voida automaattisesti luoda sosiaalista verkostoa.

Yhteisöllisen asumisen malliesimerkit ovat usein pienien ja hankkeeseen sitoutuneiden ryhmien itsensä rakennuttamia. Ihmisten solidaarisuus ei suinkaan ole kadonnut yhteiskunnastamme. Tutkimusten mukaan yhteisöllisissä asuinrakentamisprojekteissa asuvista huomattava määrä on valmiita osallistumaan yhteisön rakentamiseen. Useimmiten naapurit auttavat toisiaan juoksevissa asioissa ja ostosten tekemisessä, asunnon hoitamisessa loman aikana, kotitalouden hoitamisessa tai lasten vahtimisessa.2 Erityisen tärkeää yhteisöllisessä asumisessa on toimintarajoitteisten henkilöiden integroiminen omatoimiseen elämään sekoittamalla erilaisia asukasryhmiä.

Yhteisölliset asuinrakentamisprojektit eivät voi olla instituutteja vain ikääntyneille tai liikuntarajoitteisille3. Pelkkä asuntojen ja rakenteiden huolellinen esteetön suunnittelu ei aina mahdollista itsenäistä pärjäämistä. Asumismuoto joka tarjoaa itsenäisyyttä ilman eristyneisyyttä sekä turvaa ja varmuutta vapaamuotoisen yhteisön muodossa, palvelee monien eri asukasryhmien tarpeita.4

ven asuminen, esteetön asuminen liikuntarajoitteisille sekä etnisten ryhmien ja kulttuurienvälinen asuminen.

Yhteisöllisessä asumisessa tulisi myös ottaa huomioon ryhmät, joiden tarpeisiin ei vielä kiinnitetä tarpeeksi huomiota: suurperheet, yksinhuoltajat ja yksinasuvat sekä lapset ja teini-ikäiset. Yhteisöllisen asumisen tulee rohkaista eri ryhmiä elämään keskenään, mutta arkkitehtuurin ja suunnittelun keinoin tulee vastata etenkin ryhmien erityistarpeisiin. Tavoitteena on luoda heille turvaa ja varmuutta tuova ympäristö. 5 Yhteisöllinen asuminen on paikasta, muotoilluista tavoitteista ja tulevista asukkaista riippuva muuttuva konsepti. Myös projektien painotukset vaihtelevat, toisinaan suunnittelun keskipisteessä ovat liikuntarajoitteiset, toisinaan ikääntyneet. Yhteisöllinen asumisen tavoitteena on kuitenkin aina syrjäytymisen ehkäiseminen uusien asuinrakentamisprojektien muodossa. Yhteisöllinen asuminen heijastelee yhteiskuntamme monimuotoisuutta etsien uusia suuntauksia.

Yhteisöllinen asuminen on utopia missä toiseutta ja vierautta ei nähdä uhkana, vaan hyötynä. Siinä luokittelut kuten rotu, luokka ja sukupuoli vihdoin hylätään todellisen monimuotoisuuden saavuttamiseksi.6

Yhteisölliseen asumiseen voidaan laskea seuraavat asumisen muodot: senioriasuminen ja monen sukupol2 3 4

Schittich. 2007. s.12, s.22 Schittich. 2007. s.22 Schittich. 2007. s. 11-12

5 6

Schittich. 2007. s.12 Schittich. 2007. s.12

11

on 49,7%. Luku on hyvin lähellä yksinasuvien osuutta koko Helsingin väestömäärästä (48,6%).1 Yksinhuoltajien tarpeet ovat joissain määrin samoja kuin yksinasuvilla joilla ei ole lapsia. Naapuriapu lapsista huolehtimisen muodossa on erityisen tärkeää yksinhuoltajille. Monen sukupolven asuminen mahdollistaa myös saman perheen eri sukupolvien asumisen yhdessä. Suuressa asuinrakennuksessa on mahdollista luoda tarpeeksi etäisyyttä sukupolvien välille, mutta avun antaminen ja saaminen on helppoa.2

MONEN SUKUPOLVEN ASUMINEN Yhteisölliset asuinrakennushankkeet, joissa asuntojen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota eri asukasryhmien tarpeisiin tarjoavat mahdollisuuden muuttaa vanhuudenasuntoon jo paljon ennen kunnon huonontumista ja avuntarpeen lisääntymistä. Asumismuoto tarjoaa myös helpotusta muille syrjäytymisvaarassa oleville asukasryhmille. Yksinasuvien määrä kasvaa Suomessa ja etenkin Helsingissä kiihtyvää tahtia. Myös Lauttasaaressa yksinasuvien määrä on kasvanut voimakkaasti 70-luvulta lähtien (kaavio 1).

Tällä hetkellä yksinasuvien osuus Lauttasaarelaisista

12

Yhteisöllisten asuinrakentamisprojektien on oleellista olla osa aluetta jolle ne rakennetaan. Tämä helpottaa uusien asukkaiden sopeutumista ja liikkumista alueella, mutta tarjoaa myös parhaassa tapauksessa yhteisön tukea projektin ulkopuolella asuville. Ideaalitilanteessa asuinalueen uusi keskus vahvistaa koko alueen identiteettiä ja yhteenkuuluvuudentunnetta. Kun asukkaat kokevat asuinalueen omakseen, on alueesta mielekkäämpää pitää hyvää huolta ja alueella liikkuminen muuttuu turvallisemmaksi ja miellyttävämmäksi. Uutta rakennussuunnitelmaa laadittaessa on aina oleellista miettiä mitä suunnittelualueella jo sijaitsee ja mitä uuden projektin halutaan antavan olemassaolevalle alueelle.3 1 2 3

Tilastokeskus. 2014.

Schittich. 2007. s.14-15 Schittich. 2007. s.14

kaavio 1. Yksinasuvien osuus on lisääntynyt Lauttasaaressa huomattavasti 1970-luvulta lähtien.

ASUKASTYÖPAJA KIRJASTOLLA Tutkimushankkeen puitteissa järjestetyistä työpajoista ensimmäisessä käsiteltiin Lauttasaaren palveluita ja niiden saavutettavuutta. Asukastyöpaja järjestettiin Lauttasaaren kirjastolla ja työpajaan osallistuneet asuivat kaikki suhteellisen lähellä kirjastoa. Näin ollen tilaisuudessa käsiteltiin lähinnä Kotkavuoren eteläosassa ja Vattuniemessä sijaitsevia palveluita.

Asukastyöpajassa korostui Heikkilänaukion liikkeiden rooli tärkeimpinä palveluntarjoajina lähialueen ikääntyneelle väestölle. Aukion palvelut miellettiin helpommin saavutettaviksi kuin Lauttasaarentien rinteessä sijaitsevat palvelut. Heikkilänaukion liiketilojen sisäänkäynnit ovat esteettömiä. Vattuniemen palveluita pidettiin hyvinä ja esteettöminä pahimpia lumikuukausia lukuun ottamatta.

Koska kaikki työpajassa haastatellut käyttivät Heikkilänaukion kauppoja, reitit Pajalandenpuistossa korostuivat usein käytettyinä, kuten myös reitti Heikkilänaukiolta kirkolle. Pajalahdenpuiston viihtyisyyteen ja reittien jatkuvuuteen etenkin talvisaikaan tulisi kiinnittää huomiota. Lauttasaarta kiertävät rantareitit olivat myös hyvin käytettyjä. Etenkin reitit saaren eteläosassa ja Vattuniemessä olivat asukkaiden suosiossa.

Kirkko toimi osalle alueen ikääntyneestä väestöstä tärkeänä kohtaamispaikkana. Kirkon tiloja ei kuitenkaan

pidetty kirkkoon kuulumattomille sopivina. Lisäksi siirtymisiä kirkon sisällä portaita pitkin pidettiin vaikeina. Myös kirkon sijainti mäen päällä jättää paljon ikäihmisiä talvisaikaan kirkon tarjoamien toimintojen ulkopuolelle. Muita tärkeitä kohtaamispaikkoja olivat Kasinonrannalla sijaitseva kahvila, Lauttasaarentien suutari ja palvelukeskus Merikaari. Mieluisia lounaspaikkoja olivat Ravintola Persilja, Cafe Mutteri ja 52-ravintola. Alueelle toivottiin enemmän edullisia ravintoloita ikäihmisille. Myös vanhoja palveluita haikailtiin takaisin ja oltiin huolissaan saaren nykyistenkin palveluiden näivettymisestä. Lyhyet aukioloajat vaikeuttivat esimerkiksi pankissa asiointia. Uudet palvelut ja toimintatavat, etenkin asioiminen internetissä koettiin haastaviksi. Asukkaat toivoivat neuvontapalveluita uusien toimintatapojen oppimiseksi. Ruoholahden palvelut ja etenkin Kaapelitehdas koettiin hyviksi. Asukkaat halusivat kuitenkin tietoisesti tukea Lauttasaaren omia palveluita ja käydä esimerkiksi kaupassa ja suutarilla saaren sisällä.

Lauttasaareen toivottiin kovasti omaa, pienempää Kampin tapaista palvelukeskusta, jossa olisi mahdollisuus tavata tuttuja vapaasti, ajankohdasta riippumatta.

Uuden metron ympäristöä pidettiin realistisena sijoituspaikkana uudelle keskukselle. Koettiin, että saarella ei ole juuri ollenkaan kaupungin järjestämiä vapaaajan palveluita. Alueelle toivottiin liikuntapalveluita ja uimahallia, joka olisi auki myös päiväsaikaan. Lauttasaaren koululla sijaitseva uimahalli on vain iltakäytös-

sä. Ylipäätään toivottiin yhteistä kokoontumispaikkaa ikäihmisille.

12

Lauttasaaren nykyisiä palvelutaloja kritisoitiin liian sulkeutuneiksi. Asukkaat olisivat toivoneet yhteisöllisempää toimintaa uusiin palvelutaloihin. Palvelutalojen olisi toivottu tarjoavan yhteisiä ruokailutiloja ja liikuntapalveluita kaikille Lauttasaaren asukkaille.

Saarelle toivottiin myös lisää kulttuuritapahtumia ja paikkaa edullisten tapahtumien järjestämiselle.

Viihtyisinä viheralueina saarella etenkin ranta-alueet, Veijarivuorenniemi, Särkiniemi ja Kasinonranta korostuivat. Kumpaakin uimarantaa (Lauttasaaren uimaranta ja Veijarivuoren uimaranta) pidettiin tärkeinä virkistysalueina ja hyvinä uimapaikkoina etenkin lapsiperheille. Levähdyspaikkoja toivottiin viheralueille lisää. Kotkavuori ja Myllykallio miellettiin mukavina alueina luonnontilassaan.

Asukkaat asuivat kaikki hissillisissä rakennuksissa.

Vanhemmat asukkaat (+85) mielsivät Lauttasaaren hyväksi asuinpaikaksi ikäihmiselle. Tarvittavat palvelut tilataan joka tapauksessa tulevaisuudessa kotiin.

Nuoremmat pitivät Lauttasaaren palveluita riittämättöminä iäkkäiden ihmisten asumiseen. Taloyhtiöihin toivottiin myös enemmän yhteisöllisyyttä sekä haaveiltiin koko talon yhteisistä projekteista ja juhlista.

Naapureiden vaihtuvuus koettiin kuitenkin ongelmana.

13

14

kuva 12. Työskentelyä kirjastossa käydyssä työpajassa | kuva 13. Merikaaren työpajan tuloksia, negatiiviset kuvat | kuva 14. Työskentelyä Merikaaressa käydyssä työpajassa

13

MITÄ HALUAN MONEN SUKUPOLVEN KORTTELIIN YHTEISITÄ TEKEMISTÄ SYNERGIAEDUT ERI PALVELUTALOJEN KESKEN PYSÄKÖINTI NIILLE JOILLA ON AJOKORTTI LOPPUELÄMÄ LAUTTASAARESSA KAHVILA KOKO ILTAPÄIVÄN AUKI PUUTARHAMAINEN TALON YMPÄRISTÖ YHTEINEN OLOHUONE KAIKENIKÄISIÄ ASIAKKAITA KAIKKIEN KASVIMAA SIIVOUS JA HOITO ASUMINEN SAMASSA KODISSA LOPPUUN ASTI RAVINTOLAPALVELU PIENIÄ KAUPPOJA TALONMIES HOMESHARING VIHERKASVIT YHDESSÄ UIMINEN ROLLAATTORIPARKKI VIIHTYISÄ, KAUNIS RANTA YKSITYINEN KOTIHOITO SUOMEN AGORA KIINTEÄT PENKIT

MITÄ EN HALUA MONEN SUKUPOLVEN KORTTELIIN SYNKÄT KÄYTÄVÄT, HANKALA SUUNNISTAA KOTONA-ASUMISEN RISKIT: KAATUMINEN YKSINÄISYYS MAKSUT VÄHÄVARAISILLE HUONO RAKENTAMISEN LAATU TIETOKONEISIIN PERUSTUVA TIEDOTTAMINEN EI KASVILLISUUTTA LUMISET, AURAAMATTOMAT REITIT

14

kuva 15. Työpajan tuloksia, postiiviset kuvat

ASUKASTYÖPAJA MERIKAARESSA Palvelukeskus Merikaaressa pidettiin työpaja lokakuussa 2013. Työpajan teemana oli diplomityöstä keskustelu ja sen sijainnin ja tilaohjelman ideoiminen.

Työpajaan osallistui 10 lauttasaarelaista. Osallistujista osa oli vasta lähestymässä eläkeikää, mutta he olivat hyvin kiinnostuneita palveluasumisen ja yhteisen toiminnan kehittämisestä Lauttasaaressa.

Asukastyöpajan aluksi osallistujille esiteltiin tutkimushanke ja diplomityöhön haettuja esimerkkejä Suomesta ja ulkomailta. Etenkin Englannin “Home sharing”konsepti herätti kiinnostusta osallistujissa. “Home sharing” tarkoittaa tilannetta, jossa ikääntyneet vuokraavat edullista asuinhuonetta nuorille, jotka auttavat heitä päivittäisissä askareissa. Asukastyöpajassa todettiin, että juuri tämänkaltaisia uudenlaisia asumisen muotoja Suomessa kaivattaisiin.

Esitelmien jälkeen osallistujille jaettiin pino kuvia, jotka kuvasivat palveluasumisen hyviä ja huonoja puolia. Asukkaita pyydettiin valitsemaan positiivisia ja negatiivisia tunteita herättäviä kuvia, jotka parhaiten kuvaisivat heidän unelmiensa ja kauhujensa asuinkorttelia. Heti aluksi heräsi huoli siitä, että kortteliin suunniteltaisiin liian hyvät palvelut ja tämä johtaisi asukkaiden jäämiseen korttelin sisälle. Elävän kaupunkikulttuurin luomiseksi osan tarvittavista palveluista tulisi sijaita korttelin ulkopuolella. Yhteisasu-

misen konseptia kohtaan osoitettiin myös kritiikkiä.

Ajatusta pidettiin idealistisena ja huomautettiin, että suomalaiseen luonteeseen kuuluu usein tietty jurous ja syrjäänvetäytyminen. Hyvin sosiaalinen asuminen, esimerkiksi yhteiset ateriat ja ruuanlaitto, voi tuottaa joillekin ikääntyneille ongelmia. Samalla kyllä todettiin, että palveluiden turvaamisesta on huolehdittava uusin keinoin ja asukkaiden kannustaminen omatoimisuuteen on hyvä idea. Todennäköisesti korttelin konsepti ei sovikaan kaikille, ja osaksi sen vuoksi talo on vuokraperusteinen. Yhteisöstä lähteminen on helpompaa, kun projektiin ei ole sitouduttu taloudellisesti. Kaikilla asukkailla ei myöskään ole voimia tai kykyä olla mukana korttelin rakentamisvaiheessa.

Työpajassa esitettiin myös huomio, että putkiremonttien kohdatessa iäkkäämpien asukkaiden sijoitus Lauttasaaren alueella on vaikeaa. Moni talo on lisäksi hissitön, ja vaikka portaiden nouseminen käy jumpasta, joudutaan ennen pitkää yleensä muuttamaan. Lauttasaarta verrattiin Gallialaisten kylään, sillä yleensä saarella ikänsä asuneet haluavat ehdottomasti muuttaa saaren sisällä sopivampaan asumismuotoon. Palveluiden ja esteettömän asumisen lisäämiselle saarella on siis todellinen tarve. Osallistujat totesivat, että yleensä ikääntyneet ovat melko yksinäisiä. Yhteisöllinen asuminen mahdollisuudella vetäytyä omaan rauhaan olisi monelle ihanteelinen tilanne. Yksi yhdessä valituista negatiivisista valokuvista esittikin yksinäistä vanhusta.

Negatiivisina kuvina valittiin myös kuvia kasvillisuuden ja penkkien puuttumisesta. Istuimia on poistunut vuosittain Lauttasaaren kävelyreittien varrella ja on jouduttu tilanteeseen, jossa osa asukkaista ei pääse ollenkaan liikkumaan joillakin alueilla Lauttasaaressa. Suunniteltavan korttelin yhteyteen toivottiinkin istumapaikkoja alueen asukkaille. Kuva Kasinonrannan kahvilasta valittiin positiivisten kuvien joukkoon.

Kahvila on perustettu asukkaiden toiveesta ja sitä pidettiin loistavana esimerkkinä kaikkien sukupolvien yhteisestä kohtaamispaikasta. Kesällä ihmiset istuvat kahvilassa pitkiäkin aikoja kuin omassa olohuoneessaan.

Kuvista keskustelemisen jälkeen tutkimusryhmä kysyi asukkaiden mielipidettä uuden asuin- ja palvelukorttelin sijoittumisesta. Heille esiteltiin analyysi, jossa oli vaihtoehtoisia paikkoja korttelille keskustelun pohjaksi. Lauttasaarelaisille merenranta ja näkymät merelle olivat luonnollisesti tärkeitä, mutta osa myös kritisoi rantarakentamista sijainnin tuulisuuden ja kosteuden vuoksi. Korttelia ehdotettiin sijoitettavaksi Lahnalahden puistoon palveluiden läheisyyden vuoksi. Ehdotettiin myös, että purettavan vesitornin tilalle voisi sijoittaa uutta asumista. Metron läheisyyttä pidettiin yleisesti tärkeimpänä kriteerinä korttelin sijoittumiselle. Osan mielestä kortteli pitäisi sijoittaa ehdottomasti Vattuniemeen, koska siellä on vanhenemassa ikääntyneiden uusi sukupolvi. Myös sijoittamista Lauttasaaren senioritalon tilalle tai yhteyteen ehdotettiin.

Pääsääntöisesti asukkaat valitsivat korttelille paikan mahdollisimman läheltä omaa asuinpaikkaansa. Suurin osa koki asuvansa jo nyt niin hyvällä paikalla, että jos muutto kortteliin olisi ajankohtaista, sen tulisi sijaita mahdollisimman lähellä.

Tapaamisen lopuksi nousi vielä esiin muutamia ominaisuuksia, joita palvelukorttelilta ja asumiselta kaivattiin. Nämä olivat asioita, jotka esimerkiksi Merikaaren palvelukeskusta puuttuivat. Osallistujat peräänkuuluttivat eri palvelumuotojen synergiaetuja. He toivoivat, että yhdestä paikasta olisi mahdollista löytää tietoa kaikista alueen palveluista ja tapahtumista. Nykyisillään asukkaat kokivat tiedonsaannin alueella vaikeaksi.

Tiedottamisen täytyisi tapahtua yhdessä fyysisessä paikassa, sillä monella ikääntyneellä ei ole mahdollisuutta tai kiinnostusta opetella käyttämään tietokonetta.

Lisäksi asukkaat olisivat kaivanneet apua ja neuvoa arkipäivän asumiseen liittyvissä ongelmissa. Tässä voisi auttaa perinteinen talonmies- tai isäntä. Lauttasaaren asukkaat toivoivat myös asukkaiden vaikutusmahdollisuutta palvelukeskuksen toiminnan muovaamiseen ja parantamiseen. Senioritaloja pidettiin hyvänä asumismuotona jo ennen eläkeikää: asunnon voi valita jo hyvissä ajoin ja sopeutua sinne rauhassa. Parhaassa tapauksessa omassa kodissa voi elää elämänsä loppuun asti ilman muuttoa.

15

16

kuva 16. Lepohetki Fiskarsin näkÜalapaikalla EmpatiA-tyÜpajassa

UNIVERSAL DESIGN Universal Design ja Design for all -periaatteet ovat olleet diplomityön suunnitelmaa laadittaessa kantavana teemana. Olen tutustunut aiheeseen sekä luentojen ja seminaarien kautta, sekä työssäni tutkimusapulaisena Aalto yliopistossa. Kesäkuussa 2014 esittelin diplomityöni kansainvälisessä Universal Design -seminaarissa Lundissa.

Keväällä 2014 osallistuin Tampereen teknillisen yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen ja viiden muun eurooppalaisen yliopiston järjestämään EmpatiA-työpajaan. Kahden viikon ajan empatiaa arkkitehtuurissa käsiteltiin lukuisten luentojen ja harjoitustyön kautta.

Työpajassa pyrittiin muun muassa ymmärtämään ympäristöä liikuntaesteisten näkökulmasta ja tutustuttiin erilaisiin liikkumisen apuvälineisiin.

SAAVUTETTAVUUS

Saavutettavuus on kokonaisvaltainen ajattelutapa, johon kuuluu myös esteettömyyden käsite. Esteettömyys kuvaa yleensä fyysisen ympäristön käytettävyyttä ja toimivuutta etenkin toimintarajoitteisten henkilöiden kannalta. Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on määritelty fyysisen ympäristön esteettömyys.

Saavutettavuus kuvaa sitä, kuinka helposti rakennettua ympäristöä tai palvelua voi käyttää. Käytön saavutettavuuden ei pitäisi riippua henkilön ominaisuuksista, kuten toimintarajoitteista tai vähävaraisuudesta.

Saavutettavuus edistää yhdenvertaista osallisuutta, inkluusiota.1 INKLUSIIVINEN SUUNNITTELU

Inklusiivinen suunnittelu on saavutettavuutta edistävää suunnittelua. Universal Design ja Design for all ovat vastaavanlaisia suunnittelutapoja.2 Inklusiivisessa suunnittelussa tärkeää on suunnittelijan vastaanottavuus, suunnittelu tehdään yhdessä käyttäjien kanssa ja mahdollisimman hyvin heidän tarpeitaan vastaavaksi.

Realistisuus on myös tärkeä periaate: yksi ratkaisu ei välttämättä toimi kaikille käyttäjäryhmille. Inklusiivisessa suunnittelussa myös esteettisyys on tärkeää.

Ihmiset valitsevat yleensä mieluummin kahdesta vaihtoehdosta kauniimman, vaikka se olisi epäkäytännöllisempi.3

maasta riippuen5. Tavoitteena on suunnitella ympäristöjä joissa yksilöt voivat elää itsenäisesti iästään, koulutuksestaan tai tulotasostaan riippumatta. Tavoitteena on suunnitella turvallista ja helposti suunnistettavaa ympäristöä ja luoda sekä intiimejä että yhteisöllisiä tiloja.6 Universal designin käytettävyyden periaatteet ovat seuraavat: - KÄYTÖN OIKEUDENMUKAISUUS - KÄYTÖN JOUSTAVUUS - KÄYTÖN YKSINKERTAISUUS JA INTUITIIVISUUS - HAVAITTAVISSA OLEVA INFORMAATIO - MAHDOLLISUUS VIRHEILLE - MATALA FYYSINEN KYNNYS - KOKOA JA TILAA LÄHESTYMISELLE JA KÄYTÖLLE7

DESIGN FOR ALL JA UNIVERSAL DESIGN

Design for all on periaate, jossa ympäristöt, tuotteet ja palvelut suunnitellaan kaikille käyttäjille. Design for all -periaatteita voi käytännössä toteuttaa esimerkiksi käyttäjälähtöisen, -keskeisen ja -ystävällisen suunnittelun menetelmiä käyttäen.4 Universal design ja Design for all -termejä käytetään usein toistensa synonyymeinä. Eri termeillä on kuitenkin erilaisia painotuksia 1 2 3 4

Raike, Antti. 2013.

Raike, Antti. 2013.

Bordas Eddy, Marta. 2014.

ESOK. 2013.

5 6 7

Bordas Eddy. 2013. s.2 Schittich. 2007. s. 159 The Center for Universal Design. 1997.

17

17

18

19

18

SAAVUTETTAVUUS ARKKITEHTUURISSA Päätavoitteena kaikissa saavutettavuuteen liittyvissä periaatteissa on erilaisten käyttäjien tasa-arvo. Yleinen, yksi ratkaisu ei tietenkään aina sovi kaikille, mutta tavoitteena on luoda ympäristöjä, jotka eivät itsessään asettaisi esteitä millekään käyttäjäryhmälle. Vammaisuus ja kykenemättömyys ovat seurausta henkilön ja hänen ympäristönsä kanssakäymisestä. Vamma syntyy ympäristön luomista esteistä käyttäjälle. Siksi tulisi pyrkiä suunnittelemaan tiloja, jotka ottavat huomioon kaikki käyttäjät ja heidän ominaisuutensa. Myös nimenomaan kehitysvammaisille suunnittelua ja näin tapahtuvaa suunnitelmien stigmatisointia tulisi välttää. Esimerkiksi kaikkien käyttäjien tulisi pystyä käyttämään rakennuksen pääsisäänkäyntejä eikä ketään käyttäjää tulisi hänen ominaisuuksiensa vuoksi ohjata eri sisäänkäynnille. Tiloja ei pitäisi myöskään ennaltakäsin määritellä. Käyttäjän vapaus käyttää tiloja hänelle ominaisella ja luovalla tavalla auttaa luomaan rikasta ympäristöä ja lisää elämänlaatua.

Esteettömyyteen ei tulisi niinkään suhtautua rakennuksen erillisinä teknisinä detaljeina, vaan se tulisi ymmärtää kokonaisuutena. Esteettömät tilat tulisi myös suunnitella niin, että ne toimivat kaikkien ryhmien käytössä, eivätkä palvele pelkästään tietyn erityisryhmän tarvetta. Esimerkiksi esteettömän wc:n tulisi olla niin viihtyisä, että muutkin kuin liikuntarajoitteiset käyttävät sitä. Tilojen eriytyneisyys johtaa rakennus-

hankkeissa usein lisäkustannuksiin ja muiden tilojen ulkopuolelle jääviin kliinisiin ja epäesteettisiin tiloihin. Valitettavasti esteettömyyteen liittyvät ohjeet ja säännöt keskittyvät yleensä esteettömään suunnitteluun liikuntarajoitteisille ja antavat ohjeita ”pyörätuoliystävälliseen” suunnitteluun. Ohjeiden tulisi ohjata enemmän kokonaisvaltaiseen inklusiivisuuteen. Tämä on luonut tarpeen erilaisten aiheeseen erikoistuneiden instituutioiden ja koulujen perustamiseen.1 Esteettömyyden ongelmana on myös usein moniaistillisuuden unohtaminen. Koska suunnittelussa usein keskitytään lähinnä pyörätuolin käyttäjiin, tämä johtaa siihen että lukuisat muut erityisryhmät jäävät suunnittelun ulkopuolelle. Esimerkiksi henkilöt, joilla on heikentynyt näkökyky, tarvitsevat väri- tai materiaalikontrasteja ympäristöä hahmottaakseen. Kuulovammaisille on puolestaan helpompaa toimia hyvin akustoidussa tilassa, jossa on paljon pehmeitä materiaaleja, pintoja ja huonekaluja. Kaikki aistit on otettava huomioon, jotta tilojen suunnittelu palvelisi mahdollisimman monien käyttäjien tarpeita. Esteettömyys on otettava huomioon jo suunnittelun alkuvaiheessa ja läpi koko suunnitteluprosessin. 2

1 2

kuva 17 ja kuva 18. Workshopissa opeteltiin hahmottamaan ympäristöä eri liikkumisesteiden kautta | kuva 19. Työskentelyä ryhmissä projektin parissa

Bordas Eddy. 2013. s.1 Bordas Eddy. 2013. s.4-5

EMPATIA ARKKITEHTUURISSA Empaattisuuteen perustuvan suunnittelun taustalla on ideologia ihmisten elämänlaadun parantamisesta suunnittelun kautta. Empaattisessa suunnittelussa käyttäjä ei ole enää projektin päätepiste vaan pikemminkin alku projektin kehittymiselle. Empaattisessa suunnittelussa on usein käytettävä käyttäjiä suunnitteluprosessissa. Myös esteettömyys -harjoitukset auttavat suunnittelijaa ymmärtämään käyttäjää ja eläytymään tämän rooliin.3 Empaattisella suunnittelulla arkkitehti voi luoda lohdullisia ja kauniita tiloja, joista käyttäjät saavat voimaa ollessaan heikoimmillaan. Arkkitehdin on itsensä eläydyttävä voimattomuuden tilaan jos hän haluaa suunnitella miellyttäviä ja kestäviä ympäristöjä esimerkiksi ikääntyneille ja muista riippuville käyttäjille.4 Alvar Aallolle arkkitehtuurin perusta oli epätäydellisessä ihmisessä. Arkkitehtuurin tulee hyväksyä, ymmärtää ja tukea tätä ihmistä. Parhaimmillaan empaattinen suunnittelu johtaa parantavaan ympäristöön ja arkkitehtuuriin.5 Marta Bordas Eddy asettaa empaattiselle ja esteettömälle suunnittelulle neljä tavoitetta, joita on aina tavoiteltava empaattisesta näkökulmasta: 3 4 5

Bordas Eddy. 2013. s.6 Bordas Eddy. 2013. s.6-7, Hedman, Markku. 2014.

1. KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS, TILOJEN LUOTETTAVUUS

Tilojen on oltava kenen tahansa käytettävissä. Muuntojoustavuus on tämän saavuttamiseksi yleensä välttämätöntä, tiloissa on oltava valinnanvaraa tai niitä on pystyttävä muuttamaan käyttäjän mukaan. Suunnittelussa on myös otettava huomioon käyttäjien toiveet siitä, mitä he tarvitsevat tai haluavat. Tilojen on myös oltava turvallisia ja terveellisiä ja niiden käytön on oltava kätevää, itsenäistä ja mukavaa.6 2. MONIAISTILLISUUS, TILOISSA KOMMUNIKOINTI JA LIIKKUMINEN

Tiloissa liikkumisen ja suunnistamisen on oltava helppoa kaikille mahdollisille käyttäjille. Intuitiivinen tilojen sijoittaminen ja selvät rajat eri tilaryhmien välillä helpottavat huomattavasti suunnistusta. Suunnittelussa tulisi aina noudattaa “kahden aistin” periaatetta.

Rakennuksen informaatiota tulisi välittää erilaisin keinoin niin, että sitä voi ymmärtää koskemalla, kuulemalla, haistamalla ja katsomalla.7

on otettava huomioon kulttuurinen konteksti, sosiaaliset ominaispiirteet ja perinteiden kunnioittaminen niin, että tilalle syntyy identiteetti. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota kohtuullisiin kustannuksiin, kestävyyteen ja huollettavuuteen. Tilan tulisi myös olla muuntojoustava.8 4. TASA-ARVO

Kaikki tilat on suunniteltava niin, ettei kukaan tunne kuuluvansa vähemmistöön tai olevansa ulkopuolella.9 Empatian määritelmä ei ole kuitenkaan pysyvä. Empatian idea muuttuu muiden ideoiden tapaan yhteiskunnan yleisen kulttuurin ja arvojen kanssa. Jokaisella on myös henkilökohtaiset arvot ja henkilökohtainen idea empatiasta. Arkkitehtuurissa oleellisinta ei ole vastata vaan kysyä.10 Samoin ei ole niinkään tärkeää ymmärtää empatiaa, vaan löytää ja saavuttaa se11.

3. KESTÄVÄ SUUNNITTELU

Kun tilat ovat esteettisesti miellyttäviä, ne ovat helpommin kaikkien hyväksyttävissä ja niiden käyttö on pitkäaikaisempaa. Esteettisten tilojen suunnittelussa 6 7

Bordas Eddy. 2013. s.8 Bordas Eddy. 2013. s.8

8 9 10 11

Bordas Eddy. 2013. s.8 Bordas Eddy. 2013. s.8 Hedman, Markku. 2014 Morabito, Valerio.2014.

19

20

kuva 20. Kampin palvelukeskuksessa j채rjestet채채n usein suosittuja tapahtumia. Kuvassa kaikille avoimet tanssit.

ESIMERKKIKOHTEET KAMPIN PALVELUKESKUS ”Meidän tuota, suurin toive on sellanen kun Kamppi on tuolla, se palvelu. Niin joku pienempimuotonenki samanlainen Lauttasaaren. Että vois pysähtyä, ei tarvitsisi mennä heti, että kunhan pysähtyisi näkis tuttuja ja se on niinku meidän suurin haave.”

Asukastyöpaja 16.5.2013

Tutustuin Kampin palvelukeskukseen lokakuussa 2013. Palvelukeskus on onnistunut esimerkki toimivasta ja pidetystä kohtaamispaikasta. Keskus sijaitsee aivan Helsingin ydinkeskustassa osoitteessa Salomonkatu 21B. Keskuksen toiminta on tarkoitettu kaikille kaupungin ikääntyneille ja työttömille. Palvelukeskus on otettu uudelleen käyttöön kattavan remontin jälkeen elokuussa 2013. Vuonna 1989 valmistuneen rakennuksen ja sen remontin suunnittelijoina toimi Arkkitehtitoimisto A-konsultit. Palvelukeskusta esitteli sen johtaja Riitta Kauppila.

Rakennus on suunniteltu alunperin täysin valkoiseksi verhoja myöten. Remontissa haluttiin kuitenkin kiinnittää huomiota värien käyttöön ja niinpä eri tiloja hallitsevat nyt vahvat ja raikkaat väripinnat. Remontissa palvelukeskuksen kierreportaat muutettiin helpommin liikuttaviksi. Askelmia levennettiin ja portaat muutettiin puolikierreportaiksi. Remontin yhteydessä jopa rakennuksen pimeät kellaritilat otettiin tehokkaaseen käyttöön kirkkaiden päivänvalolamppujen avulla.

Kellarikerroksessa sijaitsee pieni kuntosali, jonka yhteyteen lisättiin remontissa pukuhuoneet ja peseytymistilat. Kuntosalissa järjestetään sekä ohjattua toimintaa että vapaata harjoittelua. Huoneessa toimii ohjaaja, joka avustaa ikäihmisiä harjoittelussa ja laitteiden opettelussa. Kellarissa sijaitsee lisäksi savityöhuone ja savenpolttohuone, käsityöhuone, maalaushuone, ompeluhuone, kutomo ja useita varastoja. Rakennuksen seuraava kerros, yläkellari, sijaitsee puolittain maan päällä. Yläkellariin tulee paljon valoa ruokasalin suurista ikkunoista. Ruokasalia käytetään myös erilaisten tapahtumien ja kokouksien järjestämiseen ruoka-aikojen ulkopuolella. Kerroksessa sijaitsee myös koko alueen asukkaille avoin pesutupa.

Maantasokerroksessa sijaitsee koko rakennuksen pääsisäänkäynti. Ovista astuttaessa vastassa on vapaaehtoisten ylläpitämä naulakkopalvelu ja toisella puolella keskuksen infopiste tiedotteineen. Palvelukeskukseen tultaessa jo kadulle näkyy houkutteleva lasiseinäinen biljardihuone. Biljardihuoneen vieressä toimii vapaaehtoisten pyörittämä pieni kirjasto. Tulevaisuudessa aulaan asennetaan vielä pyörätuolikorkeudelle virtuaalinen opastaulu rakennuksesta. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee myös rauhallinen pienryhmähuone ja keskuksen lepohuone. Lepohuoneeseen voidaan tuoda pahoinvoivat tai ambulanssikyytiä odottavat asiakkaat. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee vielä vapaaehtoisten, eläkkeelle jääneiden sairaanhoitajien vastaanotto. Lisäksi kerroksessa on useampia kerhohuoneita ja pieni kahvio.

Palvelukeskuksen aula on avoin kolmeen eri kerrokseen ja kooltaan yhteensä 755 m2. Palvelukeskuksen pinta-alasta siis reilu 20 prosenttia on kaikille yhteistä oleskelutilaa. Tilaa, jossa ihmiset voivat viihtyä ja tavata ystäviään ilman ohjattua toimintaa tai aikatauluja.

Aulan sisustussuunnitelma on tarkkaan laadittu. Istuinryhmiä lukuvaloineen on aseteltu runsaasti aulan reunoille ja kaiteiden viereen. Esimerkiksi toisen kerroksen juhlasalissa järjestettäviin yhteislaulutilaisuuksiin voi osallistua myös aulassa istumalla ja kuuntelemalla. Salissa järjestetään myös tansseja kaksi kertaa viikossa. Toisessa kerroksessa sijaitsee useita kerhohuoneita ja lisäksi keskuksen it-luokka. Luokkaa ja sen tietokoneita saa käyttää vapaasti ja siellä on mahdollisuus järjestää opetusta. Toisessa kerroksessa on myös pieni keittiötila, jota käytetään esimerkiksi ruoanlaittokurssien järjestämiseen. Toisessa kerroksessa sijaitsevat myös henkilökunnan taukohuone, työhuoneet ja sosiaalitilat.

Kampin palvelukeskuksella on 1100-1500 käyttäjää päivässä. Keskuksessa toimii yhteensä 220 säännöllistä vapaaehtoista. Vapaaehtoisista suurin osa on myös keskuksen asiakkaita. Keskuksessa on lisäksi jonkin verran palkattuja työntekijöitä. Vapaaehtoisten merkittävällä panoksella ja yhteisten aulatilojen tilavuudella lienee suuri vaikutus keskuksen huimaan suosioon ikääntyneiden keskuudessa.

21

21

LOPPUKIRI Loppukiri on suomen ensimmäinen senioreiden yhteisöllinen asuntokerrostalo. Itsepalvelutalossa asukkaat tuottavat itse tarvitsemansa palvelut: päivittäisen aterian, yhteistilojen siivouksen ja harrastustoiminnan. Lisäksi asukkaat tarjoavat naapuriapua sitä tarvitseville ja apua on myös lupa pyytää. Päätöksenteko tapahtuu yhdessä kaikkien asukkaiden voimin.1 Talon asukkaiden alaikäraja on 48 vuotta, yläikärajaa ei ole. Jokainen asukas omistaa hyvin varustellun kerrostalohuoneistonsa, tämän lisäksi myös yhteistilat ovat asukkaiden omistuksessa. Aktiivinen elämä ja tarpeellisuuden tunne auttavat asukkaita pysymään vireinä ja pienentävät hoivatarpeen minimiin.2

22

22

lussa on kiinnitetty erityistä huomiota päivänvaloon sekä näkymiin asunnon sisällä ja sieltä ulos.3 Talon asukkaat ovat itse päässeet määrittämään yhteistilojen tarpeen ja määrän. Rakennuksen yhteistiloja onkin enemmän ja ne ovat monipuolisempia kuin perinteisissä senioritaloissa. Tilojen suunnittelussa on pyritty edistämään aktiivista elämäntapaa ja ne on suunniteltu myös muunneltaviksi. Tilat sijaitsevat pääasiassa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa.

Maantasokerroksessa sijaitsee yhteiskeittiö, ruokasali, olohuone-kirjasto, tv-aula, toimisto, talopesula, varastot sekä jätehuone. Rakennuksen ylin eli seitsemäs kerros on tarkoitettu rentoutumiseen. Ylimmässä kerroksessa sijaitsevat saunat, takkahuone, kuntohuone, vierashuone sekä terassi.4

Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Sivén & Takala. Talossa on 58 asuntoa ja yhteensä 3115 asuinneliöitä. Lisäksi talossa on 400 m2 yhteistiloja, porrashuoneet sekä muita huoltotiloja. Asunnot ovat kooltaan 36-80,5 m2 ja niiden keskikoko on 54 m2.

Keskikoko on 20 m2 pienempi kuin Helsingin uusissa taloissa tulisi olla. Asunnot ovat esteettömiä ja niissä kaikissa on hyvinvarusteltu keittiö sekä parveke.

Huoneistokohtaisia saunoja ei ole. Asunnot on pyritty suunnittelemaan niin, että ne mahdollistavat täysipainoisen elämisen myös vanhemmalla iällä. Suunnitte-

Sekä talon asunnot että yhteistilat on suunniteltu myötäsuunnitteluperiaatteella. Kustakin huoneistotyypistä piirrettiin kahdesta neljään pohjaratkaisua, joista asukkaat saivat valita mieleisensä. Näihin pohjiin tehtiin vielä pieniä muutoksia tulevien asukkaiden toiveiden mukaan väliseiniä ja kaappeja siirtämällä, lisäämällä tai poistamalla. Asukkaat saivat vaikuttaa myös asuntojensa sähkösuunnitteluun ja materiaalisekä kodinkonevalintoihin. Tämä johti siihen, että talon asunnot ovat kaikki hieman erilaisia. Yhteistiloissa

1 2

3 4

Dahlström & Minkkinen. 2009. s.13 Dahlström & Minkkinen. 2009. s.13-14

kuva 21. Kampin palvelukeskuksen aula mahdollistaa monenlaisen oleskelun | kuva 22. Palveluksekuksen sisäänkäynnin yhteydessä on biljardihuone

Dahlström & Minkkinen. 2009. s.101-103 Dahlström & Minkkinen. 2009. s.104-105

asukkaat vaikuttivat pohjaratkaisuista sisustusmateriaaleihin ja värivalintoihin. Todennäköisesti myötäsuunnittelulla on tulevaisuudessa yhä suurempi rooli asuinrakentamisessa.5 Talon asukkaat on jaettu kuuteen työryhmään, jotka huolehtivat talon siivouksesta ja illallisesta yhden viikon ajan kukin vuorollaan. Työvuorossa oleva ryhmä auttaa myös asukkaita ongelma -ja hätätilanteissa. He pitävät huolen siitä, että talo on illalla lukittu ja kaikki on kunnossa. Talon työssäkäyvät asukkaat osallistuvat työryhmän tehtäviin vähän vähemmän. Jäädessään elääkkeelle hekin voivat osallistua askareisiin täysipainoisesti ja vastaavasti talon huonokuntoisemmat asukkaat voivat ottaa rennommin. Yhteinen illallinen joka arki-ilta toimii talon asukkaita yhdistävänä tapahtumana ja helpottaa jokaisen arkea. Ateria toimitetaan myös tarvittaessa asukkaiden kotiin.6

pelkkä tieto avusta ja tuesta ympärillä luo kuitenkin turvallisuudentunnetta.7 Talon rakentaminen sai alkunsa Aktiiviset Seniorit ry:n ansiosta. Yhdistys on perustettu vuonna 2000 edistämään ikääntyneiden yhteisöllistä asumista. Loppukiri valmistui vuonna 2006 ja yhdistys on jo käynnistänyt toisen rakennushankkeensa. Helsingin Kotisatama sijaitsee Hitas-tontilla kuten Loppukirikin ja valmistuu vuonna 2015 Kalasatamaan. Rakennukseen tulee runsaasti yhteistiloja ja asuntoja yli 48-vuotiaille.8

24 LOPPUKIRIÄ KOSKEVAT UNELMAT Jatkuvan kasvun mahdollisuus

Samanlaiset (yhteisö)arvot Innostavat keskustelut

Ystäväpiirin laajentuminen Tarpeellisuuden tunne

Toistensa tukeminen

Kuuluminen johonkin

Uuden oppiminen

Naapuriapu on tärkeä osa talon konseptia. Talossa on reilu 70 asukasta, joista lähes kaikki tuntevat toisensa.

Avaimen unohtuessa vara-avain löytyy tutulta naapurilta ja matkalle lähdettäessä kukkien kastelu hoituu sukulaisia vaivaamatta. Sairauden ylättäessä omasta talosta löytyy apua esimerkiksi lääkäriin kuljetuksessa ja ostosten tekemisessä. Jatkuvaa hoitoa tarvitsevien on kuitenkin hankittava apu talon ulkopuolelta. Jo

Arjen kontaktit

5 6

7 8

Dahlström & Minkkinen. 2009. s.106-118 Dahlström & Minkkinen. 2009. s.160-168

23

Turvallisuus Uudet kokemukset

Hauskanpito Avoimuus

YHTEISÖLLISYYS

Harrastukset

Toisista välittäminen

Aktiivinen elämä

Innostava naapuruus

Yhdessä tekeminen Viisas vanheneminen

Yksinäisyyden torjunta Osallistuminen vaikuttaminen

Erimielisyyksien sovittelu

Uuden kulttuurin ja elämäntavan luominen

Dahlström & Minkkinen. 2009. s.171-172 Aktiiviset seniorit ry. 2014.

kaavio 2. Asukkaiden määrittelemät hyvän yhteisön arvot ja ominaisuudet | kuva 23. Rakennuksen katolla on yhteinen terassi merinäköalalla | kuva 24. Yhteiskeittiössä valmistetaan kaikki talon yhteiset ateriat

23

25

26

MALTATALO Asunto-osakeyhtiö Helsingin Malta on Helsingin Jätkäsaaressa sijaitseva ryhmärakennuttamiskohde. Tutustuin juuri valmistuneeseen kohteeseen helmikuussa 2014 toisen pääsuunnittelijan, arkkitehti Pentti Kareojan johdolla. Rakennuksen on suunnitellut ARKhouse arkkitehdit Oy. Talon rakennuttamisen taustalla toimi Koti Kaupungissa -yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena on kerrostaloasumisen kulttuurin kehittäminen ja yhteisöllisten talohankkeiden perustaminen. Talossa on noin 6000 kerrosneliömetriä ja se on Suomen suurin ryhmärakennuttamiskohde. Asunnot on suunniteltu myötäsuunnittelumenettelyllä ja asukkaat ovat myös osallistuneet tilaohjelman laatimiseen ja yhteistilojen suunnitteluun. Yhdeksänkerroksisessa rakennuksessa on 61 asuntoa, jotka ovat kooltaan 30-150m². Asukkaat ovat saaneet vaikuttaa todella paljon asuntojen sisustukseen ja pohjaratkaisuihin. Asunnot ovatkin keskenään hyvin erilaisia.

Talossa on välttämättömien yhteistilojen lisäksi runsaasti yhteisöllisiä tiloja. Talon maantason sisäänkäynnin yhteydessä sijaitsee olohuone ja ruokasali yhteiskeittiöineen. Olohuoneessa järjestetään yhteisiä elokuvailtoja ja siellä on myös ohjattua pilatesopetusta muutaman kerran viikossa. Keittiössä on mahdollista järjestää yhteisiä aterioita kaikille rakennuksen

24

kuva 25. Maltatalon julkisivu | kuva 26. Maltatalon kattokerroksen viherhuone

asukkaille. Yhteisateriat ovat hyvin suosittuja talon asukkaiden keskuudessa. Yhteistilat on suunniteltu muistuttamaan enemmänkin kodikasta ja tilavaa olohuonetta kuin julkista ravintolaa tai oleskelutilaa.

Rakennuksen ylimmässä kerroksessa on pelkästään yhteistiloja. Hulppeiden maisemien äärelle on suunniteltu kolmen saunan saunaosasto ja kauniisti sisustettu takkahuone. Vaikka saunoihin voi tehdä myös yksityisiä varauksia, yleensä kaikille asukkaille yhteiset saunavuorot ovat kaikkein suosituimpia. Rakennuksen ylimmässä kerroksessa sijaitsee myös viherhuone, jossa voidaan järjestää yhteisiä tai yksityisiä juhlia.

Lasiseinäisestä huoneesta on upeat näkymät Jätkäsaaren alueen yli. Rakennuksen maantasokerroksessa on myös liiketila ja kellarikerroksessa pysäköintihalli.

Rakennuksessa asuu lapsiperheitä, yksinhuoltajia, pariskuntia ja yksinasuvia. Talon asukkaista huokuu onnellisuus ja tyytyväisyys hyvin toimivan yhteisön ja valmiin projektin johdosta. Naapuriapu toimii tämänkin kokoisessa hankkeessa.

ITÄVALLAN SENIORIPOLITIIKKA

SARGFABRIK

Itävallassa senioripolitiikan tavoitteena on kohdella ikääntyneitä aktiivisena väestönosana ja yhteiskunnallisena resurssina. Senioripolitiikkaa pyritään laatimaan yhdessä ikääntyneiden kanssa, ei heitä varten. Vanheneminen ei automaattisesti tarkoita avun tarpeen lisääntymistä. Tavoitteena on turvata ja tukea eläkeikäisten osallistumismahdollisuuksia, elämänmittaista oppimista ja aktiivista vanhuutta.1

Sargfabrik on Itävallan suurin yhteisöasumisprojekti.

Vuonna 1996 valmistuneen kohteen tavoitteena oli kehittää vaihtoehtoinen asumiskonsepti vastapainoksi asuntomarkkinoille tyypilliseen kalliiseen ja yksipuoliseen asuntotarjontaan. Rakentamisella haluttiin tarjota vaihtoehtoja eri asumistyyleille ja kulttuureille.Rakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto BKK-3.3

Itävallassa vaihtoehtoista asumista edustaa yhteisöasuminen, jossa asukkaat ovat rakennushankkeen aktiivinen osapuoli jopa rakentamisen alusta asti. Tällöin asukkaat eivät osta asumiseen liittyviä palveluja ulkopuoliselta palveluntarjoajalta, vaan kokoavat asuinpalvelunsa itse rakennuksen tiloja ja palveluita myöten.

Yleensä yhteisöasumisprojektit tukevat elinkaariasumisen mallia ja rakennuksen suunnitteluvaiheessa kiinnitetään huomiota siihen, että asukkaat voivat asua samassa talossa tai asunnossa koko elämänsä.

Tällöin rakennuksen tulee toimia kaikenikäisille asukkaille. Yleensä rakennuksiin suunnitellaan yhteistiloja yhteistä olemista ja toimimista varten. Joitakin rakennuksen tiloja voidaan myös vuokrata asukkaiden toiveesta ulkopuolisille yrityksille ja palveluntarjoajille.2

Rakennuksessa on 73 asuntoa, jotka ovat kooltaan 30-130 m². Osa asunnoista on esteettömiä. Asuntojen suunnittelussa tavoitteena on ollut huomioida eri käyttäjäryhmät. Tavoitteena on myös ollut mahdollistaa asukkaiden itsenäinen pärjääminen läpi elämän.

Asuntojen lisäksi rakennuksessa on paljon esteettömiä yhteistiloja eri-ikäisten ja eri kulttuureista tulevien asukkaiden kohtaamiselle. Nämä yhteistilat ovat myös avoimia lähiseudun asukkaille. Talossa on kulttuuritalo, kylpylä, seminaaritilat, lastentarha ja kahvilaravintola. Rakennuksen katolla on asukkaiden puutarha ja viljelypalstoja. Asukkaat saavat itse vaikuttaa siihen, mitä palveluita talossa toimii. Toistaiseksi ikääntyneiden tarvitsemat apu- ja hoivapalvelut hoidetaan vielä kunnan puolesta tai ostetaan ulkopuoliselta palveluntarjoajalta.4

1 2

3 4

Soteran julkaisu. 2012. s.13-14 Soteran julkaisu. 2012. s.13-14

27

28

29

Soteran julkaisu. 2012. s.15 Soteran julkaisu. 2012. s.15

kuva 27. Sargfabrikin esteettömät uima-altaat | kuva 28. Kattoterassin vehreä puutarha | kuva 29. Asuntojen parvekkeet aukeavat viehättävälle sisäpihalle

25

26

kuva 30. Sis채채nk채ynti Miss Sargfabrikiin on vehre채 ja kutsuva

MISS SARGFABRIK Sama yhdistys, joka rakennutti Sargfabrikin, VIL (Verein für Integrative Lebensgestaltung) päätti ensimmäisen kohteen menestyksen myötä rakennuttaa Sargafabrikille “pikkusiskon”, Miss Sargfabrikin. Rakennus valmistui vuonna 2000.1 Sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto BKK-3. Rakennuksen 35 asuntoa tarjoavat erilaisia vaihtoehtoja eri elämäntilanteissa oleville asukkaille. Talossa on asuntoja eri asukaryhmille, muun muassa perheille, yksinhuoltajille, sinkuille, nuorille, eläkeläisille ja maahanmuuttajille.

Talossa on myös kolme pyörätuolille suunniteltua asuntoa ja asuntoja eri tavalla liikkumis- tai toimimisesteisille. Rakennuksessa on lisäksi viisi kotitoimistoa omalla sisäänkäynnillä ja yksi soluasunto kahdeksalle nuorelle.2 Kaikki asukkaat kuuluvat VIL-yhdistykseen, joka on sekä projektin rakennuttaja, omistaja että vuokranantaja. Yhdistys hoitaa asuinyhteisöä ja vuokraa asuntoja ja muita tiloja. Osallistuminen yhdistyksen toimintaan on kuitenkin vapaaehtoista. Keneltäkään ei edellytetä yhteisöllisyyttä. Yhdistyksen jäsenet ovat olleet tiiviisti mukana rakennuksen suunnittelussa.3

1 2 3

Soteran julkaisu. 2012. s.15-16 Schittich. 2007. s.24-27 Schittich. 2007. s.24-27

Asunnoilla ei ole omia parvekkeita, mutta kaikki asunnot aukeavat yhteisille sisäänkäyntiparvekkeille, joiden polveileva muoto tarjoaa mahdollisuuksia ulko-oleskeluun. Yhteisille parvekkeille aukeavat suuret lasiset ikkunat tarjoavat paitsi ilmavuutta yksittäisiin asuntoihin, vahvistavat yhteisöllisyyden tunnetta rakennuksessa.4 Talossa on myös runsaasti yhteisiä tiloja. Näihin kuuluu yhteiskeittiö, kirjasto jossa on internetpiste, mediahuone, pesula ja nuoremmille asukkaille suunnattu klubihuone.5

31

32

MISS SARGFABRIK asuntoja

35 kpl

soluasuntoja

1 kpl

kotitoimistoja

5kpl

asunnot yhteensä 2820 m²

yhteiskeittiö kirjasto klubihuone

33

pesula yhteistilat yhteensä 220 m² Bruttoala

4371 m²

Rakennuskustan.

5,4 milj.6

4 5 6

Schittich. 2007. s.26-27 Helms, Antje. 2004. s. 3 Schittich. 2007. s.24-27

kuva 31. Talossa on asukkiden käytössä oleva kirjasto | kuva 32. Talon parvekkeet aukeavat suurelle ja vehreälle sisäpihalle | kuva 33. Talon yhteinen pesutupa on valoisa ja viihtyisä.

27

28

kuva 34.Vanhan Ostoskeskuksen suosittu vihannestori.

LAUTTASAAREN RAKENTUMINEN JA VÄESTÖNKEHITYS

29

LAUTTASAAREN HISTORIALLINEN KAUPUNKIKUVA Lauttasaaren kaupunkikuva on syntynyt ja suunniteltu tonteittain. Vaikka koko Lauttasaaren alueelle on laadittu useampia rakennussuunnitelmia jo varhaisessa vaiheessa, ei varsinaisesta aluerakentamisesta kuitenkaan voida puhua. Vanhassa Lauttasaaressa on kuitenkin yhä nähtävissä pienempiä, laadittuihin kaavoihin pohjautuvia aluekokonaisuuksia (kartta 1).

Lauttasaari on kaavoitettu pääasiassa kerrostalovaltaiseksi ja asumista varten. Saaren kaavat ovat kuitenkin mahdollistaneet eri talotyyppien rakentamisen.

Omakoti- ja rivitalot sijoittuvat saaren rannoille ja korkeampi rakentaminen saaren keskiosiin. Saaren katuverkosto myötäilee maastonmuotoja Vattuniemeä lukuunottamatta. Osittain saaren sotilashistoriasta johtuen alueelle on jäänyt laajoja viheralueita. Saaren puisto- ja tiealueet ovat levinneet myös merenlahtiin täyttöjen yhteydessä. Saarella on merellinen maine ja sen rannoilla on paljon venesatamia.1 MAANVILJELYN JA HUVILA-ASUTUKSEN AIKA

Helsingin kaupungin perustamisen jälkeen 1550 ei Lauttasaarella ollut pitkään aikaan suurta merkitystä kaupungin kannalta. Vaikka kaupunki siirrettiin 1640 Vantaanjoen suusta Vironniemelle, Lauttasaari sijaitsi kaupungista katsottuna syrjässä kaukana Kampin ja 1

30

Janhunen. 1981. s.14

kuva 35. Birger Brunilan vuonna 1913 laatima rakennussuunnitelma. Kerrostalot on merkitty oranssilla, pientalot vihreällä ja yleiset rakennuksen punaisella.

Töölön asumattomien alueiden takana. Lauttasaaren maat olivat kruunun omistuksessa aina vuoteen 1650 asti, jolloin maat lahjoitettiin kruunulta Helsingin kaupungille. Tuolloin Lauttasaaressa oli kaksi tilaa nimeltään Heikas ja Bertas. Vuonna 1685 maat siirtyivät yksityiseen omistukseen.2 Saaren keskiosa soveltui parhaiten maanviljelyyn ja sinne sijoittuikin Lauttasaaren vanhin pysyvä asutus3.

1800-luvun lopulla suurruhtinaskunnan pääkaupunkina toimivan Helsingin kaupungin läheisyys alkoi vaikuttaa Lauttasaareen. Krimin sodan aikana saaren eteläiset niemet luovutettiin sotilaskäyttöön ja Lauttasaarelaiset saivat kulkuyhteyden mantereelle, kun saariston salmien yli rakennettiin siltoja sotilastietä varten. Merellinen sijainti ja rikas luonto tekivät Lauttasaaresta myös suositun kesänviettopaikan kaupunkilaisten silmissä ja saarelle syntyi paljon huvila-asutusta rannoille ja Kotkavuoren ympäristöön.4 JULIUS TALLBERGIN AIKA

Merikylpylä uimakoppeineen ja verkkopallokenttineen. Saaren vetovoimaisuutta lisättiin myös säännöllisillä lauttavuoroilla ja hevosvetoisella raitiotielinjalla.

Lauttasaaren laivarannasta vedettiin kiskot Casinonrantaan ja aina Katajaharjuun asti. Tallbergin aikana Lauttasaaren vedettiin myös sähkö. Tallberg tilasi Birger Brunilalta rakennussuunnitelman suuntaviivaksi Lauttasaaren tonttien rakentamiselle.5 Tähän asti Lauttasaari oli rakentunut suunnittelemattomasti. 6 BIRGER BRUNILAN RAKENNUSSUUNNITELMA

Birger Brunilan vuonna 1913 laatima rakennussuunnitelma (kuva 32) ohjasi Lauttasaaren tonttijakoa ja rakennussuunnittelua yli 20 vuoden ajan7. Suunnitelma kattaa sotilasalueita lukuunottamatta koko Lauttasaaren. Saaren eteläisiä ja itäisiä rantoja kiertävät umpikorttelit, mutta suurin osa suunnitelmasta on pientaloaluetta. Viheralueita on vähän, mutta toisaalta piha-alueiden koot ovat melko suuria. Klassistinen suunnitelma on laadittu vesitse saavutettavaan saareen, jolle rantojen umpikorttelit muodostavat kaupunkimaisen julkisivun.8

littämättä saaren olemassaolevasta rakennuskannasta ja tonttijaosta. Suunnitelman rooli Lauttasaaren kaupunkirakenteen muovautumisessa onkin ollut huomattava. Sekä Isokaari poikkikatuineen että Tallbergin puistotie ovat peräisin vuoden 1913 suunnitelmasta.

Nykyinen Lauttasaari myös eroaa Brunilan suunnitelmasta. Puistot ovat nykyisin huomattavasti suurempia ja suhteessa suurempi osuus rakentamisesta on kerrostalovaltaista. Yksikään Brunilan suunnittelemista umpikortteleista ei toteutunut kokonaisuudessaan.

Brunilan suunnitelmassa Lauttasaaren rakennustehokkuus oli rannoilla saaren keskiosia korkeampaa, mutta nykyinen tilanne on päinvastainen.9 Brunila laati Lauttasaaren pohjois -ja länsiosien asemakaavan vuoden 1913 suunnitelman pohjalta. Rakennussuunitelma vahvistettiin 1936.10 Uudessa suunnitelmassa saaren pääasiallinen lähestymissuunta on tietä pitkin idästä ja lännestä.11 OLE GRIPENBERGIN KAAVAT

Vuonna 1911 Lauttasaaren omistajat Wavulinit yrittivät myydä saarta Helsingin kaupungille. Kaupungin kieltäydyttyä saaren osti Julius Tallberg. Hevosenkenkälahden rannalle nousi 1913 yleisökahvila Drumsön Casino. Kasinon ympärille perustettiin Lauttasaaren

Nykyinen Pohjoiskaari ja Meripuistotie olivat tielinjauksina olemassa jo ennen Brunilan suunnitelmaa.

Suurin osa suunnitelmasta on kuitenkin laadittu vä-

Arkkitehti Ole Gripenberg teki muutoksia Brunilan suunnitelmaan 1930-1940-lukujen vaihteessa. Suunnitelman muutokset koskivat Lauttasaaren keskiosia, jonne on suunniteltu säännöllisesti sijoitettuja vapaasti seisovia korkean rakennustehokkuuden asuinkerros-

2 3 4

5 6 7 8

9 10 11

Stenius. 1948. s.10-17 Tarjanne. 2003. s.16 Stenius. 1948. s.25-27

Stenius. 1948. s. 28-31 Stenius. 1948. s. 86 Stenius. 1948. s. 87-88 Tarjanne. 2003. s. 17

Tarjanne. 2003. s. 17-18 Stenius. 1948. s.87-88 Tarjanne. 2003. s. 18

31

RAKENNUSSUOJELU Lauttasaaren kaikki suojelukohteet on suojeltu asemakaavoituksella. Ensimmäiset suojelumerkinnät ilmestyivät Lauttasaaren kaavoihin 1972, jolloin suojeltiin puistoalueilla sijaitsevien linnoituslaitteiden säilyminen. Lauttasaaren kartanon päärakennus ja Lauttasaaren vanhin asuinrakennus, vuonna 1793 rakennettu Punainen Huvila, olivat ensimmäiset Lauttasaaressa suojellut rakennuskohteet (suojeltu 1978). Tämän jälkeen Lauttasaaressa on suojeltu 46 muuta rakennusta. 1990-luvulla pyrittiin suurempien kokonaisuuksien suojeluun. Merkittävimpien suojelukokonaisuuksien joukkoon kuuluvat muun muassa Isokaaren viuhkamaisesti maastoon sijoittuvat asuinkerrostalot (1994) sekä Tallbergin puistotietä reunustavat asuinkerrostalot (1995). Vuonna 1996 valmistuivat Lauttasaaren kansanpuistoja suojaavat kaavat.1 1

32

kartta 1. Lauttasaaren rakennusinventointi 1:15 000

Tarjanne.2003. s.24-27

taloja. Suunnitelmissa myös kirkko on sijoitettu nykyiselle paikalleen. Suunnitelman muutosehdotuksien pohjalta rakennettiin kymmenen saaren keskiosien rakennusta, vaikka suunnitelmaa ei koskaan vahvistettu.

Gripenbergin vuonna 1939 laatima Vattuniemen teollisuusalueen rakennussuunnitelma perustuu säännölliseen katuruudukkoon, jossa luonnonmuotoja ei ole otettu huomioon. Korttelit on suunniteltu suhteellisen suuriksi ja suorakaiteen muotoisiksi. Teollisuusalueen suunnitelma ei kata kaupungin omistamia alueita saaren eteläosissa ja itärannalla. Vattuniemen tämänhetkinen kaava vastaa valtaosiltaan Gripenbergin laatimaa kaavaa. Vattuniemen länsirannan tontit on Gripenbergin kaavasta poiketen muutettu teollisuuskäytöstä asuinkäyttöön.1 LIITOS HELSINKIIN

Vuonna 1946 Lauttasaari liitettiin Helsingin kaupunkiin yhdyskunnan valtuuston vastustuksesta huolimatta2. Saaren itsenäisyys säilyi vahvana Helsinkiin liittämisen jälkeenkin. 1945 perustettiin Lauttasaaren säätiö ja 1963 kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura3. Ennen liitosta saaren rakentaminen oli vahvistetusta rakentamissuunnitelmasta huolimatta hyvin vapaata. Liitoksen yhteydessä Lauttasaaren kaavoitus 1 2 3

Tarjanne. 2003. s.19-23 Stenius. 1948. s.118-119 Tarjanne. 2003. s.15

ja rakennusjärjestys siirtyivät Helsingin kaupungin tehtäviksi. Tallbergin perikunnan kanssa tehty sopimus 14 000 huoneen rakennusoikeudesta kaupungin tarvitsemia puisto- ja katualueita vastaan pakotti kaupungin laatimaan alueelle asemakaavan välittömästi liitoksen jälkeen. Arkkitehti Väinö Tuukkasen johdolla laaditut asemakaavat vahvistettiin vasta 1951.4 Lauttasaareen pohjois-ja länsiosiin laadittu kaava pyrki huomioimaan saaren olemassaolevan tonttijaon ja rakennukset. Kaavassa suurin sallittu kerrosluku oli saaren keskiosissa viisi kerrosta. Rannoilla rakennukset oli merkitty väljästi ja rakennukset olivat korkeintaan kaksikerroksisia. Kaavan ilmavasti sijoittuvat kerrostalot ja laajat vihervyöhykkeet muuttivat Lauttasaaren identiteetin Brunilan suunnittelemasta huvilakaupungista Helsingin esikaupunkialueeksi. Kaavassa oli myös esitetty tilavaraus tulevalle Länsiväylälle. Tosin suunnitelmassa tie kulki osittain maan alla, Kotkavuoren kohdalla oli tunneli. Lauttasaaren pohjois- ja länsiosien tämänhetkinen kaupunkirakenne perustuu pääosin vuoden 1951 kaavaan.5

4 5

Tarjanne.2003. s.19-21 Tarjanne.2003. s.21-23

POSTIMERKKIKAAVOITUS

Vuoden 1951 kaavan jälkeen Lauttasaaren kaavoitustoiminta koostui lähinnä muutaman tontin kokoisista postimerkkikaavoista. Lauttasaaren kaupunkikuvaan merkittävästi vaikuttanut Länsiväylä-hankeen kaavasuunnittelu valmistui 1960. Muun muassa Pajalahdenpuistoa kaavoitettiin rakentamiseen Ruostinkielisen oppikoulun (1959) ja Monitoimitalon (1978) tieltä. Lauttasaaren kaupunkikuvaan merkittävästi vaikuttanut Länsiväylä-hankeen kaavasuunnittelu valmistui 1960. Liityntäliikenteen teiden linjauksien kaavat valmistuivat vuonna 1967. Kun Länsiväylä ja Lapinlahdensilta valmistuivat, vahvistui Lauttasaaren rooli läpikulkupaikkana.6 Vattuniemen potentiaali asuinrakentamiselle huomattiin 1960-luvun lopulla. Vuonna 1970 vahvistettiin asemakaavan muutos, jossa rakentamattomia ja vajaasti rakennettuja teollisuustontteja muutettiin asuinkäyttöön. Samalla vähennettiin alueen rakennusoikeutta, sillä täyteen rakennusoikeuteensa rakennettuna alueen liikenne olisi ollut vaikeasti järjestettävissä. Rakennusoikeus jäi silti muuta Lauttasaarta suuremmaksi, mikä näkyy alueen asuinrakennusten korkeuksissa ja tehokkuudessa.7

6 7

Tarjanne 2003. s.23-24 Janhunen. 1981. s.14

33

34

kartta 2. Lauttasaaren rakennuskannan ik채 1:15 000

NYKYTILANNE Lauttasaari on Helsingin keskustan tuntumassa sijaitseva asumisvaltainen alue, joka on osa Helsingin toiminnallista ydinaluetta. Sijainti merialueiden erottamana Helsingin ja Espoon kaupunkien välissä tekee alueesta itsenäisen ja omanlaisensa kaupunginosan.

Vuoden 2002 yleiskaavassa (kartta 3) on nähtävissä, kuinka saarelle on pääosin kaavoitettu laajoja kerrostalovaltaisia alueita, jotka voivat sisältää asumista tai toimitilaa. Saarella on myös paljon pientalovaltaisia alueita. Saaren huomattavan suuret viheralueet ovat myös nähtävissä kaavassa. Vuosina 2010-2012 Lauttasaari oli yksi Helsingin eniten kasvavista peruspiireistä1. Lauttasaaren väkimäärä kasvoi 1300 asukkaalla2 21 405:een asukkaaseen3.

Lauttasaaren vanhassa osassa, Myllykalliossa ja Kotkavuorella viime vuosikymmenien rakentaminen on ollut vähäistä (kartta 2). 1940- ja 1950-luvuilla rakennetut alueet ovat pääosin säilyneet rauhallisina ja väljinä asuinalueina. Lauttasaaren viimeisin yleinen rakennus on Lauttasaaren sillan kupeeseen vuonna 1998 valmistunut Helsingin vanhusten palvelutaloyhdistys ry:n rakennuttama palvelutalo ja siihen liittyvä asuinkerrostalo4. Suurin osa Lauttasaaren palveluista 1 2 3 4

Tikkanen. 2014. s. 8 Tikkanen. 2014. s. 8 Tikkanen. 2014. s.28 Tarjanne.2003. s.32-36

keskittyy nykyisellään Lauttasaaren vanhaan osaan, Myllykallion ja Kotkavuoren keskiosiin.

etenkin, kun Vattuniemi on tällä hetkellä Lauttasaaren väestömäärältään voimakkaimmin kasvava alue.

Lauttasaaren kaupunkirakenteen ja palveluiden saavutettavuuden ongelmakohdaksi muodostuu saaren lävitse kulkevien teiden ja erityisesti Länsiväylän alueita eristävä vaikutus. Toisaalta myös Lauttasaaren sormimainen muoto aiheuttaa kaupunkirakenteen hajautumista.5 Lauttasaaren alueelle on muodostunut kaksi päivittäistavarakauppojen keskittymää, toinen Vattuniemeen ja toinen Lauttasaarentien varrelle. Etäisyydet saaren sisällä ovat niin suuret, että nämä kaupan suuryksiköt ovat saaren kaukaisimmista osista käytännössä kävelymatkan ulottumattomissa6.

Postimerkkikaavoituksella Vattuniemen teollisuustontteja on 1970-luvulta lähtien muutettu vähitellen korkean tehokkuuden asuintonteiksi ja sama kehitys jatkuu yhä 2010-luvulla. Vuoden 2006 Vattuniemen maankäytön periaatteissa (kartta 2) voi nähdä joitakin asumiskäyttöön muutettuja tai muutettavia toimitilatontteja. Kartasta voi myös havaita, kuinka uudisrakentaminen on painottunut Lauttasaaressa vahvasti Vattuniemen alueelle. Vanhassa Lauttasaaressa on vain muutamia uudiskohteita, kun taas Vattuniemessä on rakennettu paljon uusia asuntokohteita viime vuosikymmeninä.

Lauttasaarentien ympäristössä sijaitsee koko alueen monipuolinen ja sekoittunut keskusta (kartta 3). Tulevaisuudessa keskustan selkärankana toimivat uudet metron sisäänkäynnit ja uusi Ostoskeskus. Nykyisellään Ostoskeskuksen ollessa remontissa aluetta palvelevat ainoastaan pienet kivijalkaliikkeet. Tällä hetkellä Lauttasaaren suurimmat päivittäistavarakaupat ovatkin Vattuniemessä. Vattuniemi on tiivis ja yhä tiivistyvä asuinalue, joka tarvitsee kattavat palvelut.

Vattuniemen alue on kuitenkin teollisuushistoriastaan johtuen jäänyt kaupallisia palveluja lukuunottamatta palvelujen katvealueeksi. Tämä on huolestuttavaa 5 6

Pesonen. 2000. s.13 Pesonen. 2000. s.10

kaavio 3. Lauttasaaren asuntokannasta valtaosa on rakennettu vuosina 1950-1979

35

36

Kartta 3. Helsingin Yleiskaava 2002 ja yleiskaavan visio 2050 Lauttasaaren osalta

TULEVAISUUDEN VISIO Vuoteen 2050 mennessä Helsingin asukasmäärä on nopeimpien ennusteiden mukaan kasvanut 860 000:een asukkaaseen. Tämä luo paineita eri kaupunginosien tiivistämiselle ja lisärakentamiselle. Lisäkaavoitukselle on tarvetta etenkin Helsingin rajojen sisällä. Erityisesti tiivistyminen näkyy raideliikenteen asemien ja solmukohtien ympäristössä. Tavoitteena on kehittää esikaupunkien keskustoja toiminnallisiksi ja monipuolisiksi kaupunkimaisiksi keskustoiksi. Kantakaupunkimainen rakentaminen laajenee kattamaan suuremman alueen keskusta-alueen ulkopuolella.1 Helsingin Yleiskaavan visiossa (kartta 3) Lauttasaareen on määritetty kaksi keskustaa alueen nykyisten palvelukeskustojen paikalle. Ennen metroasemien valmistumista, Lauttasaarentien ostoskeskuksen ollessa remontissa, Vattuniemen palvelukeskittymällä on korostunut rooli Lauttasaaren palvelurakenteessa. Metron valmistuttua palveluiden painopiste saattaa toisaalta siirtyä takaisin Lauttasaarentien varteen. Tämä saattaa myös vaikuttaa Vattuniemen houkuttelevuuteen työpaikka-alueena.

suositusta rantareitistä on nimetty seudulliseksi virkistysyhteydeksi.

Vattuniemessä tullaan toteuttamaan useita asuntokohteita vanhoille teollisuustonteille lähivuosina (kartta 2). Vattuniemen Lohiapajanlahden alueelle, nykyisen venesataman tilalle on jo pitkään ollut suunnitteilla uusi asuinkortteli. Paikalla sijaitseva satama-alue tulee siirtymään ulommaksi merelle ja ranta-alueen kevyenliikenteen yhteyksiä tullaan parantamaan.2 Tästä johtuva väestönkasvu kasvattaa alueen palvelutarvetta, johon on hyvin tärkeää vastata.

Lauttasaaren länsipuolella sijaitsevaan Koivusaareen ollaan suunnittelemassa 4000 asukkaan ja 2000 työpaikan uutta asuinaluetta. Toteutuessaan suunnitelmalla olisi suuri vaikutus Lauttasaareen. Parhaimmillaan kasvava asukaspohja takaisi hyvät peruspalvelut myös läntiseen Lauttasaaren, missä palveluita on tällä hetkellä itäisiä osia huomattavasti vähemmän. Koivusaaren osayleiskaavaehdotus on hyväksytty 18.12.2012 kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Helsingin Yleiskaavan visiossa saarelaisille tärkeä viheralue, Merikylpylänpuisto tai Kasinonranta on määritelty Kaupunginpuistoksi. Osa saarta kiertävästä

Koivusaaren naapuriin, Katajaharjunniemelle on suunnitteilla uusia kerrostaloja katetun Länsiväylän päälle. Katajaharjun ja Lauttasaarenmäen alueen asemakaavan muutosluonnos hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 2008. Muutosluonnoksessa

1

2

Helsingin yleiskaava, Kaupunkikaava - Helsingin uusi yleiskaava visio 2050. 2013. s.7-10

Kaavoituskatsaus 2013. 2013. s. 27

alueelle oli suunniteltu 1100-1200 uutta asukasta.

Alueen suunnittelua jatketaan Katajaharjun osalta kehittämällä muutosluonnosta.3 Kaupunkisuunnitteluvirastossa on myös tutkittu mahdollisuutta Länsiväylän muuttamisesta kaupunkibulevardiksi (kartta 4). Ajonopeuksia hidastamalla bulevardin varrelle saataisiin 3000-4000 uutta asukasta ja saman verran uusia työpaikkoja.4

3 4

Kaavoituskatsaus 2013. 2013. s.15 Helsingin kantakaupungin laajentaminen – Moot- toritiemäisten ympäristöjen maankäytön tehostaminen ja muuttaminen urbaaniksi kaupunkitilaksi. 2013. s.36

Kartta 4. Visio Länsiväylän muuttamiseksi kaupunkibulevardiksi

37

VÄESTÖNKEHITYS “Käsitys lauttasaarelaisista on se, minkä mä oon kuullu pitäessäni esitelmää Lauttasaaressa. Lopulta kysyivät paikalliset että on kerrottu että lauttasaarelaiset haluaisivat katkaista sillan, kysymys on kumman, siis Espoon vai Helsingin puoleisen. Oikea vastaus oli että molemmat. Täällä on tämmöstä itsenäistä historiaa. Ystävyyskuntakin taitaa olla virossa Lauttasaarella.”

- Martin Bunders, kokous KSV:llä 5.12.2013

Lauttasaarelle on muodostunut vahva identiteetti sen sijainnin eristyneisyyden myötä. Se on paikallisesti aktiivinen kaupunginosa ja saarella toimiikin vahva poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, Lauttasaari-seura. Seura julkaisee viikoittain ilmestyvää Lauttasaarilehteä ja pitää yllä paikallistapahtumista tiedottavaa Lauttasaaren kotisivustoa.

Ensimmäiset asukkaat Lauttasaaressa olivat maanviljelijöitä ja kalastajia, joita saarella asui kuitenkin suhteellisen vähän. Vielä vuonna 1905 asukasluku alueella oli 32. 1900-luvun alussa saarelle seurasivat huvila-asukkaat. Julius Tallbergin ostaessa Lauttasaaren väkiluku oli jo 91.1 Kun lautta aloitti toimintansa, osa huvilan omistajista kunnosti talonsa talviasuttaviksi. Myös uusia huviloita rakennettiin.2 Vuonna 1925 väkiluku oli noussut jo 1065:een3. Kasvu py1 2 3

38

kaavio 4 ja 5. Lauttasaaren väestönkehitys vuodesta 1905 vuoteen 2014 ja väestöennuste vuodesta 1962 vuoteen 2024

Stenius. 1948. s.93 Stenius. 1948. s. 86 Stenius. 1948. s. 93

sähtyi vuoteen 1935 asti, jolloin Lauttasaaren silta valmistui. Sillan valmistumisen myötä rakennustoiminta saarella vilkastui huomattavasti.4 Vuosina 1935-1941 asukasluku kasvoi taas reippaasti viisinkertaistuen (kaavio 4). Lauttasaaren kunnallistekniikka ei pysynyt sillan valmistumista seuranneen kiivaan rakentamisen vauhdissa mukana.5 Toinen Lauttasaaren väestönkehityksen virstanpylväs ja väestömäärän kasvun kiihdyttäjä oli saaren liittäminen Helsinkiin, sekä uuden asemakaavan valmistuminen 1951. Suurin osa Lauttasaaren asunnoista on rakennettu asemakaavan valmistumisen jälkeen 1950-1970 -luvuilla. Jälleenrakennusvuosina 1940ja 1950-luvuilla Lauttasaaren väestönkasvu on ollut kaikkein voimakkainta (kaavio 4).

Pääkaupungin esikaupunkialueena Lauttasaaren asukasmäärä kasvoi 1970-luvun alkuun mennessä 21 000 asukkaaseen. Tämän jälkeen asukasmäärä alkoi vähitellen laskea.6 1970-luvun asuntotuotanto sijoittui pääosin Vattuniemen alueelle, jossa teollisuustontteja ryhdyttiin muuttamaan asuntotonteiksi. Väkiluku ei kuitenkaan enää kasvanut, vaikka saaren asuinrakennusten huoneistoala nousi. Elintason noustessa nousi myös saarelaisten asumisväljyys7.

4 5 6 7

Stenius. 1948. s.86 Tarjanne. 2003. s.12-14 Tarjanne. 2003. s.14-15 Uinio.2005. s.98

Toisena väestönkehityksen ilmiönä voidaan nähdä 1970-luvulla kohoava yli 65-vuotiaiden osuus Lauttasaaren väestöstä (kaavio 5). Samaan aikaan kaikissa alle 20-vuotiaiden ikäryhmissä näkyy jyrkkä lasku. Ilmiötä selittävät koko maassa tapahtunut syntyvyyden lasku, sekä Helsingin väkiluvun väheneminen tuona aikana. Lisäksi Lauttasaari oli jo 1970-luvulla hintatasoltaan keskimääräistä korkeampaa asuinaluetta ja huoneistojen keskikoot alueella olivat suhteellisen pieniä.8 Toisaalta suuret ikäluokat (20-29-vuotiaat) olivat 1970-luvun Lauttasaaressa selkeästi edustettuina.

1980-ja 1990-luvuilla Lauttasaaren väkimäärä laski.

Lauttasaaren asuntojen hinnannousu vaikutti vahvasti alueen sosiaaliseen ilmeeseen. Asunnon aikoinaan edullisesti ostaneet pysyivät saarella, mutta heidän lapsensa muuttivat saaren ulkopuolelle. Toisaalta saaren vanha asuntokanta ei houkutellut alueelle myöskään nuoria perheitä, joilla olisi ollut varaa alueen hintatasoon. Vanhusväestön nopea kasvu vääristi Lauttasaaren väestörakennetta entisestään.9 1990-luvun laman alkuun mennessä Lauttasaaren rakentaminen hiipui lähes kokonaan.10 Asuntojen hinnat normalisoituivat hetkellisesti ja alueen vuokra-asuntojen tarjonta lisääntyi11.

8 9 10 11

Janhunen. 1981. s.71 Uinio.2005. s.131-132 Uinio.2005. s.140 Uinio. 2005. s.160

VÄESTÖN NYKYTILA

Tällä hetkellä yksinasuvien osuus Lauttasaarelaisista on 49,7%. Luku on hyvin lähellä yksinasuvien osuutta koko Helsingin väestömäärästä (48,6%). Ikääntyneiden osuus Lauttasaaren väestöstä on 18,6%. Tämä on hieman enemmän kuin Helsingissä keskimäärin (16,1%).12 Lauttasaaren ikääntyneet asukkaat ovat hyvin kiintyneitä omaan asuinalueeseensa. Tutkimushankkeen asukaskyselyyn vastanneet ikääntyneet (N=64) olivat asuneet Lauttasaaren alueella keskimäärin 27,5 vuotta. Myös asukastyöpajoissa halu muuttaa tulevaisuudessa vain Lauttasaaren sisällä oli ikääntyneiden keskuudessa suuri.

Lauttasaaren asuntojen hintataso on suhteellisen korkea Helsingin keskimääräiseen hintatasoon verrattuna. Lisäksi Lauttasaaressa on selvästi vähemmän vuokra-asumista muihin Helsingin alueisiin nähden.

Helsingissä vuokra-asuntoja on keskimäärin 44,7% 12

Tilastokeskus. 2014.

kaavio 6. Lauttasaaren asunnot hallintaperusteen mukaan 2012

39

ja Lauttasaaressa niitä on vain 33% asuntokannasta.

Itseasiassa Lauttasaaressa on Helsingin peruspiireistä seitsemänneksi vähiten vuokra-asumista. Lauttasaaressa on myös Helsingin peruspiireistä neljänneksi pienin työttömyysaste (5%). Koko kaupungin keskimääräinen työttömyysaste on 8,4%. Lauttasaaren peruspiirin asukkailla on myös Helsingin kaupungin alueista kuudenneksi parhaat keskitulot. 1 Yli 65-vuotiaita asuu Lauttasaaressa erityisesti Vattuniemessä ja Kotkavuoressa (kartta 5). Vattuniemessä ikääntyneitä todennäköisesti houkuttavat viime vuosina rakennetut esteettömät asunnot ja hyvät palvelut. Vanhassa Lauttasaaressa asuvat ikääntyneet ovat todennäköisesti asuneet asunnoissaan jo hyvin kauan aikaa, eivätkä ole halukkaita muuttamaan vaikka asunnot eivät olisikaan täysin esteettömiä.

Uuden metron rakentamisen myötä Helsingin kaupungilla on suunnitelmissa Lauttasaaren asuntotuotannon kasvattaminen tulevina vuosikymmeninä.

Omistusasuntovaltaisessa Lauttasaaressa olisi todennäköisesti tarvetta vuokra-asumiselle etenkin vähävaraisempien ikääntyneiden ja lapsiperheiden keskuudessa.

Yhteisöllinen asuinrakentaminen voi omalta osaltaan auttaa yksinasuvia ja mahdollistaa pienempien asuntojen rakentamisen.

1

40

kartta 5. Lauttasaaren väestökeskittymät, Lauttasaaren ikääntyneiden väestöntiheys vastaa hyvin pitkälle koko väestön väestöntiheyttä.

Tikkanen. 2014. s. 15

ASUKASKYSELY Lauttasaaren palveluverkko -hankkeessa laadittuun asukaskyseluun vastasi 64 yli 65-vuotiasta lauttasaarelaista. Vastaajien keski-ikä oli 72 vuotta. Kyselyn vastaajat olivat asuneet Lauttasaaren alueella keskimäärin 27, 5 vuotta ja tämänhetkisessä asunnossaan 16,8 vuotta. Kyselyyn vastanneista 58% asui yksin. Asukkaat vaikuttivat kyselyvastausten perusteella pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiltä ja kiintyneiltä omaan asuinympäristöönsä. Erityisen tärkeiksi asukkaiden elämänlaatua ja asukastyytyväisyyttä tukeviksi tekijöiksi nousivat meri, palveluiden läheisyys ja suorat julkisen liikenteen yhteydet Helsingin keskustaan. Kyselyyn vastanneista 58% asui yksin.

Vastanneiden asuinrakennuksissa tärkeimmiksi ominaisuuksiksi nousivat oman asunnon lisäksi näkymät ulos ja etäisyys mereen. Omassa asunnossa tärkeäksi koettiin näkymien lisäksi parveke ja asunnon lämpötila. Myös asunnon esteettömyys ja naapurit koettiin tärkeinä asunnon viihtyisyyteen vaikuttavina seikkoina. Asuinrakennusten epäviihtyisyyten vaikuttivat asukkaiden mielestä eniten etäisyydet palveluihin ja hissin tai parvekkeen puuttuminen. Asunnoissa negatiivisimmat asiat olivat huono akustiikka tai vääränlainen lämpötila.

kaavio 7. Asukaskyselyn tuloksia (N=64)

41

42

Kuva 34. Lauttasaaren ilmakuva

kuva 35. Lauttasaaren rantareitin varrella on upeita merin채kymi채

ALUEANALYYSI SYYT ALUEANALYYSILLE Alueanalyysi on laadittu Lauttasaaren alueen kokonaisvaltaiseksi ymmärtämiseksi ja suunnitteluprojektin oikean sijoituspaikan löytämiseksi. Projektin tilaohjelma ja koko olivat jo alustavasti selvitetty alueanalyysiä laadittaessa. Onnistuneen lopputuloksen aikaansaamiseksi korttelille oli löydettävä hyvä ja perusteltu sijainti. Perusteellisen analyysin myötä projektin sijoittamiselle valikoitui kahdeksan vaihtoehtoista paikkaa. Esittelin sijoittumisen vaihtoehdot Kaupunkisuunnitteluvirastossa joulukuussa 2013. Kokouksessa päädyttiin valitsemaan vaihtoehto, joka on lisätty jälkikäteen alueanalyysiä koskeviin karttoihin.

LAUTTASAARI

Lauttasaaren vahva identiteetti saarena on selkeästi perusteltua aluetasolla tarkasteltaessa. Saari yhdistyy Helsingin puolelle kahdella sillalla, Lapinlahdensillalla ja Lauttasaarensillalla. Espooseen Lauttasaaren yhdistää Länsiväylä ja saaren pohjoisosasta lähtevä kevyenliikenteen silta. Liikenteellisesti Lauttasaari on vahvasti läpikulkupaikka. Länsiväylä kulkee Lauttasaaren läpi jakaen sen visuaalisesti kahteen osaan. Tulevaisuudessa uuden metron myötä saarella pysähtyminen on helpompaa. Metropysäkki tulee sijaitsemaan keskeisellä paikalla Lauttasaarentien varressa, Lauttasaaren vanhan Ostoskeskuksen yhteydessä. Lauttasaaren toinen ja uudempi kaupallinen keskittymä, Vattuniemi, jää metrosta hieman sivuun. kartta 6. Lauttasaari ja projekti suhteessa Helsinkiin ja Espooseen 1:100 000

43

LAUTTASAAREN OSA-ALUEET

Lauttasaari koostuu neljästä osa-alueesta. Vattuniemi on 1940-1950 luvulla rakennettu vanha teollisuusja työpaikka-alue, joka on viime vuosikymmeninä muuttunut yhä asumisvaltaisemmaksi. Alueella on kuitenkin yhä suhteessa eniten työpaikkoja muuhun Lauttasaaren verrattuna (noin 4950 työpaikkaa). Vattuniemen asuinrakennuskanta on uudempaa kuin muualla Lauttasaaressa ja sinne on viime vuosikymmenen aikana rakennettu ja suunniteltu huomattavan paljon uusia asuntokohteita. Vattuniemessä asuu lähes yhtä paljon asukkaita kuin Myllykalliossa (6800 asukasta). Etenkään vanhemmat lauttasaarelaiset eivät miellä Vattuniemen kuuluvan Lauttasaareen.1 Kotkavuori ja Myllykallio kuuluvat vanhaan Lauttasaareen. Vanhan Lauttasaaren rakennuskanta on hyvin asumisvaltainen ja asuinrakennukset on rakennettu pääasiassa 1950-1970 luvuilla. Alueella on noin 14 600 asukasta (2013) ja 2385 työpaikkaa (2011).

Vanhassa Lauttasaaressa sijaitsee myös suurin osa saaren palveluista. Lauttasaaren kaupunginosaan kuuluu myös Koivusaaren osa-alue, joka nykyisellään toimii lähinnä venesatamakäytössä. Vuonna 2011 alueella oli 24 työpaikkaa mutta ei yhtään asukasta. Länsimetron myötä Koivusaareen rakennetaan metroasema ja tiivis asuin- ja työpaikka-alue.2 1 2

44

kartta 7. Lauttasaaren osa-alueet ja projektin sijainti 1:40 000

Tikkanen. 2014. s. 48 Tikkanen. 2014. s. 48

MAANKÄYTTÖ JA PALVELUT Lauttasaarelaisilla on kaksi omaa kaupallista keskittymää. Ostoskeskus sijaitsee Lauttasaarentien varressa tulevan metroaseman päällä. Lauttasaarentien vanhan Ostoskeskuksen tilalle rakennetaan kuitenkin uutta keskusta ja ennen uuden Ostoskeskuksen valmistumista saaren ainoa kaupallinen keskus sijaitsee Vattuniemessä. Saarelaiset käyttävät myös ahkerasti Ruoholahden ja Helsingin keskustan palveluja. Mahdollisesti osa saarelaisista asioi myös Tapiolassa.

Vattuniemen keskuksessa, Heikkilänaukion ympäristössä sijaitsee kolme supermarkettia, pankkeja ja apteekki. Vanha Ostoskeskus puolestaan sijaitsee lähempänä saaren väestöllistä keskipistettä, Lauttasaarentien varressa. Vanhan Ostoskeskuksen ollessa rakenteilla osa Ostoskeskuksen yrittäjistä on muuttanut väliaikaisesti Heikkilänaukion tuntumaan. Julkisen liikenteen pysäkit ovat Heikkilänaukion keskuksen lähellä. Aukio mielletään nykyisessä asussaan epäviihtyisäksi ja sekavaksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto on päättänyt tutkia alueen kehittämistä ”shared space” -konseptin näkökulmasta, jolloin kenelläkään ei olisi aukion liikenteessä etuajo-oikeutta3.

3

Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnittelulautakunta Pöytäkirja 5/2013. 2013

kartta 8. Lauttasaaren julkisten ja kaupallisten palveluiden keskittymät 1:40 000

45

Metron myötä Lauttasaarentien ostoskeskuksen liiketilojen määrä tulee kasvamaan 60 prosentilla1. Uusi Ostoskeskus valmistuu arvioiden mukaan keväällä 2017. Ostoskeskuksessa tulee sijaitsemaan kaksi supermarkettia ja Alko. Lisäksi rakennukseen tulee runsaasti liiketilaa ravintoloille ja erikoisliikkeille.2 Lauttasaarentien varrella sijaitsee myös runsaasti kivijalkaliikkeitä, esimerkiksi pieni päivittäistavarakauppa, pankkeja ja apteekki. Nämä liikkeet ovat helposti saavutettavissa myös saaren ulkopuolelta asioiville, mutta palvelevat kokonsa puolesta lähinnä lauttasaarelaisia.

Lauttasaaren ainoa posti sijaitsee Gyldenintiellä, lähellä Ostoskeskusta. Muita kaupallisia toimintoja saarella ovat Tallbergin puistotien varrella sijaitsevat ravintolat 1

2

46

kartta 9. Lauttasaaren palvelut sijaitsevat pääosin joko Lauttasaarentien varrella tai Heikkilänaukion ympäristössä. Maankäyttö ja palvelut1:15 000.

Kortteli 31038, tontti 12, katualue ja maanalainen tila asemakaavan muutoksen selostus. 2012.

YIT lehdistötiedote. 2014.

ja Isokaaren varrella sijaitsevat kivijalkaliikkeet ja pienet päivittäistavarakaupat.

Julkisia toimintoja Lauttasaaressa on niukasti ja pääosa niistä on kouluja, päiväkoteja tai palvelutaloja, jotka sijaitsevat hajautetusti ympäri saarta. Suurin osa palvelutalojen toiminnasta on ulkopuolisilta suljettua, mutta aivan Lauttasaarentien itäpäässä sijaitsee Palvelukeskus Merikaari, jossa on lounasravintola ja päiväsekä harrastetoimintaa. Lauttasaaren Terveyskeskus sijaitsee keskeisellä paikalla lähellä Ostoskeskusta.

Osa terveyskeskuksen toiminnoista, kuten laboratoriokäynnit, on siirretty keskustaan. Kirjasto sijaitsee myös lähellä Lauttasaarentietä Pajalahdentien varrella.

Lauttasaaren kirkko sijaitsee keskellä saarta, Särkiniementien varrella, Myllykallion kupeessa. Saaren ainoa, päivisin koulun käytössä toimiva uimahalli sijaitsee lähellä kirkkoa Isokaaren varrella. Sisäliikuntatiloja Lauttasaaressa on huomattavan vähän suhteessa Helsingin muihin peruspiireihin3. Saarella sisäliikuntatarvetta palvelevat lähinnä koulujen liikuntatilat kouluaikojen ulkopuolella ja muutamat yksityiset kuntosalit.

Vattuniemessä on huomattavasti enemmän toimitilarakennuksia muuhun Lauttasaareen verrattuna. Vattuniemi muodostaa oman pienen työpaikka-alueensa Helsingin keskustan läheisyyteen. Vattuniemessä on 3

myös jonkin verran teollista toimintaa. Teolliset toiminnot ovat kuitenkin pikkuhiljaa poistumassa alueelta asumisen tieltä. Lauttasaaren rannoilla on useampia suurehkoja venesatamia.

Kahden kaupallisen keskittymän ulkopuolella Lauttasaari on erittäin asuinaluevaltainen kaupunginosa.

Suurimmat väestökeskittymät ovat Lauttasaarentien varsi, Vattuniemi, Isokaari ja Katajaharjunniemi.

Suurin osa etenkin ikääntyneistä asukkaista asuu nykyisten palvelukeskittymien lähellä (kartta 5). Monen sukupolven kortteli on tärkeää sijoittaa palveluiden ja väestökeskittymien läheisyyteen. Vattuniemen palvelut ovat ikääntyneiden suosiossa niiden keskeisen sijainnin ja esteettömyyden vuoksi. Lauttasaarentien palvelut sijaitsevat mäen päällä, mikä tekee siellä asioinnin vaikeaksi huonosti liikkuville.

Saarella on pulaa edullisista sisäliikuntatiloista sekä asukkaiden yhteisisistä kokoontumistiloista. Työpaikka-alueena Vattuniemessä riittää myös asiakkaita lounasravintolalle. Vattuniemen potentiaali asuinrakentamiseen on huomattu vasta viime vuosikymmeninä ja tämän vuoksi teollisuus- ja toimistokäyttöön tarkoitettuja tontteja on pikkuhiljaa muutettu asuinrakentamiseen postimerkkikaavoituksella. Kuitenkaan alueen palvelutarjontaan ei juurikaan ole kiinnitetty huomiota yksittäisistä kaavoista johtuen.

36

37

38

Pesonen. 2000. s. 9-10

kuva 36. Esperi Hoivakoti Untuva sijaitsee Pajalahdenpuistossa | kuva 37. Lauttasaaren Ostoskeskuksessa sijainnut vihannestori on muuttanut Heikkilänaukiolle | kuva 38. Vanha Ostoskeskus Lauttasaarentiellä

47

JULKINEN LIIKENNE ”--siinä on just ollu se hankaluus kun minä oon joskus menny kun saat sen siihen väliin, siihen tasaiselle tuon rollaattorin, pitää lähtee sinne eteen maksamaan. Ja kun se nykäsee hirveetä kyytiä liikkeelle se niin siinä on moni vanha kaatunut, yksikin katkaisi solisluunsa siinä.”

Asukastyöpaja 16.5.2013

Lauttasaaren julkisen liikenteen verkosto tulee muuttumaan uuden metrolinjan myötä. Tällä hetkellä julkinen liikenne saaressa perustuu nopeille bussiyhteyksille Lauttasaarentien varressa. Linjat vievät matkustajat Helsingissä Kamppiin ja Espoossa Otaniemeen ja Pohjois-Tapiolaan. Harvemmin kulkevat bussit vievät myös Lauttasaaresta Helsingin rautatieasemalle ja Erottajalle sekä syvemmälle Helsingin pohjois- ja Espoon länsiosiin.

Saaren sisäiset julkisen liikenteen yhteydet ovat varsin heikot. Saaren sisällä bussit kulkevat vain harvoin ja esimerkiksi Vattuniemestä Katajaharjunniemeen ei ole lainkaan bussiyhteyttä. Tähän asti heikkoa sisäistä liikennettä on paikannut Jouko-linja, mutta se lopetti liikennöintinsä Lauttasaaressa vuoden 2014 alusta.

Lauttasaaren alue kuuluu myös Kutsuplus -palvelun liikennöintialueeseen, mutta internetin kautta toimiva palvelu on usein etenkin saaren ikääntyneille vieras ja vaikea käyttää.1 1

48

kartta 10. Lauttasaaren julkinen liikenne, metron liityntäliikenteen suunnitelma 1:40 000

Reittiopas. 2014.

Uudet metron myötä tulevat liityntäliikenteen järjestelyt vaikeuttavat alueen ikäihmisten liikkumista, koska vaihdot eri liikkumismuotojen välillä lisääntyvät.

Vattuniemestä tulee edelleen olemaan suora bussiyhteys Helsingin keskustaan Erottajalle, mutta kaikki muu saaren liikenne tulee perustumaan liityntäliikenteeseen metroasemille. Lisäksi saaren sisäiset yhteydet pysyvät edelleen heikkoina. Vaihdot eri liikennemuotojen välillä huolestuttavat etenkin saaren ikääntyneimpiä asukkaita lisääntyneenä riskinä kaatua. Vähenevät bussiliikenteen linjat keskustaan ovat aiheuttaneet huolta asukkaissa ja liityntälinjaston suunnitelmat ovat edelleen luonnosvaiheessa.

Monen sukupolven kortteli tulee sijoittumaan liikenteellisesti suhteellisen hyvään paikkaan. Lähin metroasema on hyvin liikkuville asukkaille kävelyetäisyydellä alle 600 metrin päässä. Korttelista johtaa metrolle esteetön perustason reitti ja Lauttasaaren itärannalla kulkeva uusi rantareitti. Ne, joille kävely metrolle on liian pitkä, voivat käyttää liityntäliikenteen pysäkkiä joka sijaitsee alle 150 metrin päässä korttelista. kartta 11. Lauttasaaren julkinen liikenne on tulevaisuudessa erityisen sujuva metron läheisyydessä, mutta heikentyy esimerkiksi Vattuniemessä ja Lauttasaarentien itäpäädyssä. Julkinen liikenne 1:15 000

49

VIHERALUEET ”Se (Kotkavuori) on ihan ihmeellinen luonnonvarainen kun sinne on mädännyt, ihan puita kaatunu ja koiranputket ja nokkoset kasvaa siellä. Minä koitin siellä rollaattorilla, eihän siellä päässyt mihinkään. Mä otin kuvia siitä paljon.”

Asukastyöpaja 16.5.2013

Lauttasaaren viheralueet ovat saaren pinta-alaan suhteutettuna hyvin laajat. Saaren maisemaa hallitsee pitkä, polveileva ja avoin rantaviiva ja upeat merinäkymät lähes joka puolelta saarta. Lauttasaaren ranta-alueille on jätetty kauttaaltaan kapeahko viherreitti saaren itäosan teollisuusaluetta ja Katajaharjunniemen länsiosan asuinaluetta lukuun ottamatta. Liikenteellisesti saaren haastavimmat alueet ovat sen suosituimmat viheralueet, uloimmaksi työntyvät niemet Särkiniemi, Veijarivuorenniemi, Ulapanniemi sekä Katajaharjunniemi.

Saaren hankalasti saavutettavat eteläniemet on jätetty luonnontilaisiksi virkistys- ja kesämaja-alueiksi. Iäkkäämpien asukkaiden suosiossa ovat helppokulkuiset Särkiniemi ja Veijarivuorenniemi sekä Kasinonranta.

Länsiulapanniemi on maisemallisesti ja puustollisesti todella kaunista aluetta, mutta hieman vaikeakulkuinen. Alue on osittain puoliyksityinen, koska siellä sijaitsee paljon lomamajoja.

Saaren kiintopisteinä toimii kaksi korkeampaa kallioista mäkeä, Kotkavuori ja Myllykallio, jotka ovat hieman vaikeakulkuista, luonnontilaista ja kallioista mäntyvaltaista metsää. Monet alueen tärkeistä palve-

50

kartta 12. Lauttasaaren maastonkorkeus ja tärkeimmät palvelut 1:40 000

luista, kuten kirkko ja Terveyskeskus sijoittuvat näiden mäkien juurille jyrkkään maastoon. Pajalahdenpuisto sijaitsee keskeisesti, mutta sitä käytetään lähinnä läpikulkuun. Tallbergin puistotietä pidetään miellyttävänä kävely-ympäristönä puukujineen. Lauttasaaressa on geologisesti kiinnostavia kohteita, siirtolohkareita ja yksi hiidenkirnu Länsiulapanniemessä. Katajaharjun moreeniharjanne on myös geologisesti arvokas ja Myllykallion ja Kotkavuoren kallioalueet maisemallisesti arvokkaita. Lauttasaaren merenrantaniityt Koivusaaressa, Takaniemessä, Särkiniemessä ja Veijarivuorenniemessä ovat luonnonsuojelualueita. Lisäksi Lauttasaaressa on lepakkokohteita ja monipuolinen linnusto.

Monen sukupolven kortteli sijoittuu Heikkiläntien puukujan varrelle ja Pajalahden puiston laidalle. Luonteva puistoon liittyminen ja puiston mahdollinen kehittäminen on huomioitava korttelin piha-aluetta suunniteltaessa.

kartta 13. Lauttasaaren luonnotilaiset rannat toimivat hyvin tärkeänä virkistyskohteena saaren asukkaille. Luonnonelementit 1:15 000

51

SIJAINNIN VAIHTOEHDOT Monen sukupolven korttelin sijaintia mietittäessä muodostuu tontin valinnan tärkeimmiksi kriteereiksi ikääntyneiden tarvitsemien palveluiden saavutettavuus ja hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Lisäksi lähipalvelujen ja reittien turvallisuus ja esteettömyys on oleellista korttelin asukkaiden kannalta. Korttelin tulisi myös sijaita keskeisesti Lauttasaaren kaupunkirakenteessa, jotta se palvelisi mahdollisimman tehokkaasti myös lähiympäristön asukkaita.

Kortteli on järkevää sijoittaa kävelyetäisyydelle tulevan metron sisäänkäynnistä tai liityntäliikenteen pysäkistä (alle 200 m). Hyvillä liikenneyhteyksillä turvataan asukkaiden ja vierailijoiden sujuva liikkuminen. Myös päivittäistarvikemyymälän tulisi sijaita kävelyetäisyydellä korttelista. Muita korttelin läheisyyteen sopivia palveluja ovat esimerkiksi terveysasema, kirjasto ja liikuntatilat. On myös toivottavaa, että tontin läheisyydessä olisi viheralueita tai rakennuksen näkymiä voisi avata vehreään ympäristöön. Korttelin sijoittumisen valinnassa on myös hyvä tarkastella etenkin ikääntyneiden väestöllisiä keskittymiä (kartta 5).1

SIJAINNIN VAIHTOEHDOT - metron sisäänkäynnit?

1:15 000

- asuintalojen purkaminen?

- ravintolat alueella?

Palveluiden keskittymät Korttelin vaihtoehtoiset sijainnit Lähimpänä palveluita sijaitsevat vaihtoehdot

52

kartta 14. Monen sukupolven korttelin sijainnin vaihtoehdot ja palvelulliset keskittymät 1:15 000

Palveluiden ja metron sijainnin vuoksi korttelin sijoittuminen rajautuu Lauttasaaren itäosaan. Alueanalyysin perusteella Lauttasaari on jaettavissa kolmeen Monen sukupolven korttelin sijoittumisen kannalta 1

RT 93-11134. 2013. s. 3

oleelliseen palvelulliseen keskittymään (kartta 14).

Lauttasaarentien varrelle, uuden metroaseman läheisyyteen syntyy Ostoskeskuksen valmistumisen myötä saaren tiivis ja monipuolinen keskusta. Toinen keskusta syntyy Lauttasaarentien itäosaan nykyisten palvelutalojen keskittymään. Kolmas keskusta on saarta nykyisin kaupallisilta palveluiltaan parhaiten palveleva Vattuniemen kaupunginosan keskusta. Kortteli olisi periaatteessa perusteltua sijoittaa kaikkien keskittymien yhteyteen.

SIJAINTI LAUTTASAAREN KESKUSTASSA

Vanhan Ostoskeskuksen ympäristö on liikenteellisesti paras sijainti Monen sukupolven korttelille. Sijainti tulevan metron sisäänkäyntien välittömässä yhteydessä takaisi sujuvan ja turvallisen liikkumisen Helsingin ja Espoon keskustaan. Näin kortteli palvelisi myös hyvin muualta Helsingistä saapuvia asukkaita.

Ostoskeskuksen läheisyydessä ja Lauttasaarentien varrella on myös erinomaiset palvelut. Alueella sijaitsee Lauttasaaren terveyskeskus ja useita pieniä kivijalkaliikkeitä. Kotkavuoren alue on myös yksi Lauttasaaren ikääntyneiden väestöllisistä keskittymistä. Alueen rakennuskanta on vanhaa ja monet asuinrakennukset ovat hissittömiä. Alueella on tulevaisuudessa tarvetta etenkin asuntoihin vietävistä palveluista. Myös yhteisörakennukselle löytyisi alueelta varmasti käyttäjiä ja korttelissa voisi tutkia synergiaetuja Lauttasaaren kirjaston kanssa. Uuden metron tulon myötä alueen

kartta 15. Vaihtoehtoja korttelin sijoittumiselle Lauttasaaressa 1-4 1:30 000

53

rakennuskantaa todennäköisesti tiivistetään mahdollisuuksien mukaan.

Alueen rakennuskanta on kuitenkin hyvin asuntovaltaista ja suurin osa Lauttasaaren asunnoista on omistusasuntoja. Lisäksi alueella on paljon vanhoja, osittain suojeltuja tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Uudisrakentaminen alueelle on hyvin haastavaa. Tiiviin asuntovaltaisen kaupunkirakenteen vuoksi on kaikki tälle alueelle sijoitetut vaihtoehdot esitetty puistoon (kartta 15). Vaihtoehto 1 sijaitsee hyvin lähellä uutta Ostoskeskusta ja metron sisäänkäyntiä. Vaihtoehto 2 sijaitsee lähempänä Lauttasaaren kirjastoa. Vaihtoehdot 3 ja 4 sijaitsevat suhteellisen lähellä metroa, koulun läheisyydessä.

Puistoalueille rakentamisen katsottiin kuitenkin Kaupunkisuunnitteluviraston kokouksessa olevan vielä vältettävissä Lauttasaaren alueella. Kokouksessa ehdotettiin suunnitelman sijoittamista suoraan uuden metroaseman ja Ostoskeskuksen yhteyteen. Yksityisessä omistuksessa olevan hankkeen yhteyteen olisi todellisuudessa kuitenkin vaikea sisällyttää yhteisötiloja.

SIJAINTI PALVELUTALOJEN YHTEYDESSÄ

Korttelin olisi voinut sijoittaa myös Lauttasaaren koillisosaan, lähelle olemassa olevaa Palvelukeskus Merikaarta ja Lauttasaaren Senioritaloa. Palvelukeskusten yhteinen toiminta olisi voinut luoda synergiaetuja.

Alueella asuu hyvin paljon ikääntyneitä palvelutalojen

54

kartta 16. Vaihtoehtoja korttelin sijoittumiselle Lauttasaaressa 4-7.

ulkopuolellakin. Lopulta tontin sijainnissa valittiin kuitenkin lähtökohdaksi tarjota Merikaaren kaltaiset palvelut mahdollisimman laajalle alueelle ja korttelin mahdolliseksi sijainniksi ei valikoitunut tontteja Merikaaren läheltä.

SIJAINTI VATTUNIEMEN KAUPUNGINOSAN KESKUSTASSA

Vattuniemen eteläosa on yksi Lauttasaaren ikääntyneiden asumiskeskittymistä. Vattuniemen kaupunginosan keskustan Heikkilänaukion ympäristössä asuu jo valmiiksi paljon ikääntynyttä väestöä. Tämä johtuu todennäköisesti uusien esteettömien talojen suuresta määrästä suhteessa muuhun Lauttasaareen. Alueen uusiin asuinrakennuksiin on todennäköisesti muuttanut paljon ikääntyneitä myös Lauttasaaren ulkopuolelta.

Lisäksi alueelle valmistuu uusia asuinrakennuskohteita tulevina vuosina. Todennäköisesti alueelle muuttaa jatkossa yhä enemmän ikääntynyttä väestöä. Alue on kasvava ja kehittyvä kaupunkikeskus.

Alueen liikenneyhteydet ovat suhteellisen hyvät. Lähin metropysäkki tulee sijaitsemaan alle 600 metrin päässä Heikkilänaukiosta ja liityntäliikenteen pysäkki sijaitsee Heikkilänaukiolla. Heikkilänaukion ympäristössä on erinomaiset kaupalliset palvelut, kolme supermarkettia, apteekki ja pankkeja. Lisäksi alueella on yksityisiä kuntosaleja. Vaikka Lauttasaaren kirjasto sijaitsee suhteellisen lähellä, itse Vattuniemestä ei löydy asukkaille yhteisiä kunnallisia palveluja eikä

edes kunnollista yhteistä tapaamispaikkaa. Alueella on siis todellinen tarve uudelle asukkaita yhdistävälle yhteisörakennukselle. Alue on merellisyytensä vuoksi houkutteleva asuinpaikka, mutta tiiviisti rakennetun ympäristön houkuttelevuutta olisi hyvä lisätä uudella yhteisöllisyyttä lisäävällä rakennuksella. Näin alueen vetovoima saadaan säilytettyä sen syrjäisestä sijainnista huolimatta.

Vattuniemen alueella on myös runsaasti tilaratkaisuiltaan huonosti palvelevia vajaakäytössä olevia vanhoja toimitilarakennuksia. Alue on uudessa yleiskaavassa tarkoitus säilyttää tärkeänä työpaikka-alueena. Todennäköisesti alue pyritään siis säilyttämään niiltä osin työpaikka-alueena kuin se tällä hetkellä on. Alueella on kuitenkin viime vuosikymmeninä muutettu toimitilarakentamiseen määrättyjä tontteja asuinrakentamiseen. Uusi yleiskaava tulee todennäköisesti muuttamaan alueen periaatteita, mutta vielä ei voida varmasti tietää mihin suuntaan. Alueella on joka tapauksessa tarkoituksena säilyä monipuolinen rakenne käyttötarkoituksen ja toimintojen osalta. Heikkiläntorin ympäristöön on realistista rakentaa kaupunginosaa hyvin palveleva uudiskohde poistuvien toimintojen tilalle.1

1

VALITTU SIJAINTI

Monen sukupolven korttelin sijainniksi valittiin yhdessä Kaupunkisuunnitteluviraston kokouksessa Vattuniemessä lähellä Heikkilänaukiota sijaitseva tontti.

Vaihtoehdoista 5a-7 (kartta 16) tontti sijaitsee kaikkein lähimpänä Heikkilänaukion palveluja. Valitussa vaihtoehdossa on kaikista vaihtoehdoista pienin rakennusoikeus tontin tämän hetkisen kaavan mukaan.

Toisaalta tontin rakentamiseksi asuinrakentamiseen tarvitaan jokatapauksessa kaavamuutos. Kokouksessa päätettiin hyvän ja onnistuneen suunnitelman olevan tärkeämpi lähtökohta kuin korttelin nykyinen, alueen muuhun rakentamiseen nähden jo vanhentunut kaava. Tontista aukeaa hienot näkymät puistoon kuten vaihtoehdoissa 1-4. Vaihtoehto ei kuitenkaan vaadi puiston kaavoittamista.

Bunders & Kinnunen. 2013.

kuva 39. Valittu sijainti Heikkiläntien suunnasta

55

56

kuva 40. Pajalahdenpuistossa toimintoja ja oleskelupaikkoja on v채h채n, mutta asukkaat ovat itse lis채nneet niit채 puistoon.

TONTTITARKASTELU

57

58

kartta 17. Korttelin sijainnin konteksti ja l채hipalvelut- sek채 reitit 1:2000.

KONTEKSTI

LIIKENNE

Rakennus on hyvin nähtävissä lähestyttäessä Vattuniemeä ja sen keskusta Heikkilänaukiota Heikkiläntien suunnasta. Korkea rakennus muodostaa vastapäisten rakennusten kanssa portin alueelle saavuttaessa. Myös katutila on aikaisempaa sopusuhtaisempi ja kaupunkimaisempi. Tämän lisäksi rakennus näkyy erityisen hyvin Pajalahden puistoon ja muodostaa puistolle uuden taustan.

Metron valmistuttua toinen Lauttasaaren metrosisäänkäynneistä on alle 600 metrin päässä rakennuksesta ja lähin liityntäliikenteen pysäkki alle 150 metrin päässä. Bussit lähimmältä pysäkiltä ajavat sekä Erottajalle että metron sisäänkäynneille. Metrolle johtaa tontilta useampia kevyenliikenteenreittejä Pajalahden puiston läpi, myös perustason esteetön reitti (kartta 17). Uusi rantareitti jatkuu korttelin rakentamisen myötä luontevasti aina metrolle asti. Tontilta on myös helpompi lähteä pitemmille kävelyille tai pyöräilyille Lauttasaaren rantoja pitkin Espoon tai Helsingin suuntaan. Rakennus aukeaa kaakkoon Heikkiläntielle, Heikkiläntien puoleisella julkisivulla rakennuksen ulkovaipan kokonaisääneneristävyys liikennemelua vastaan tulee olla vähintään 32 dB (kartta 19)2.

Rakennus on sijoitettu kahdelle liikerakentamiseen varatulle tontille, joiden asemakaava on vuodelta 1950. Jotta projekti on mahdollinen, olisi tonteille tehtävä asemakaavan muutos. Asemakaavan muutoksia on tehty Vattuniemen alueella paljon viime vuosikymmeninä asuinrakentamisen mahdollistamiseksi.

Tontit ovat yksityisomistuksessa ja niiden omistajat ovat aikaisemmin ilmaisseet kiinnostuksensa tonttien muuttamisesta asuinrakentamiseen1.

PALVELUT

Tonteilla sijaitsee tällä hetkellä kaksi 1960-70-luvulla rakennettua toimitilarakennusta. Rakennukset sijaitsevat tällä hetkellä hyvin väljästi tontilla ja tontin tehokkuus on paljon ympäristöä alhaisempi. Rakennukset on purettava, jotta tontille voi rakentaa uuden, tehokkaamman ja paremmin kaupunginosaa palvelevan rakennuksen.

Monen sukupolven kortteli sijaitsee lähellä Heikkilänaukion palveluja ja julkisen liikenteen yhteyksiä.

Heikkiläntien ympäristössä sijaitsee kolme supermarkettia ja apteekki (kartta 17). Lisäksi saaren suosituimmat kohtaamispaikat, Lauttasaaren kirkko ja Kirjasto sijaitsevat tontin läheisyydessä. Korttelin lähellä on myös muutama ikääntyneiden suosima ravintola, yksi Heikkilänaukiolla ja yksi Tallbergin puistotiellä. Heikkilänaukion ympäristössä on myös useampia yksityisiä

1

2

Bunders & Kinnunen. 2013.

31. kaupunginosa Lauttasaari, kortteli 31117, tontti 7, asemakaavan muutoksen selostus. 2011. s. 4

kartta 18. Maastonkorkeus ja pihakannet 1:4000 | kartta 19. Korttelin ympäristön melutaso päivällä 1:4000

59

41

kuntosaleja. Korttelin läheisyyteen rakennetaan tulevaisuudessa myös päiväkoti1.

PIENILMASTO JA TOPOGRAFIA

42

Valittu tontti soveltuu hyvin asuinrakentamiseen.

Rakennuksen pitkänomainen massa aukeaa pääjulkisivuiltaan kaakkoon ja luoteeseen. Rakennuksen suuntautuminen luo hyvät edellytykset pienille asunnoille, sillä kumpikaan pääjulkisivu ei suuntaudu suoraan aurinkoon eikä sen vuoksi pääse ylikuumenemaan.

Lisäksi yhdelle puolelle rakennusta avautuvat pienet asunnot voidaan sijoittaa rakennuksen kummallekin kyljelle. Kaakkoon, Heikkiläntielle suuntautuvat asunnot saavat enemmän aurinkoa aamupäivällä. Luoteeseen suuntautuvat asunnot saavat puolestaan nauttia pitkistä puistonäkymistä ja ilta-auringosta. Kuumin auringonpaiste paistaa lounaaseen suuntautuvalle julkisivulle. Tämän julkisivun asunnot ovat muita asuntoja suurempia ja aukeavat kolmeen ilmansuuntaan.

Julkisivulla sijaitsee myös rakennuksen liikuntatiloja ja yhteissauna. Ympäröivät rakennukset eivät varjosta rakennusta ja sen pihaa ollenkaan. Korttelin piha kylpee auringossa iltapäivällä, sillä itse rakennus varjostaa sitä lähinnä aamupäivisin ja keskipäivällä.

Tontti rajautuu toiselta pitkältä sivultaan Pajalahdenpuistoon. Puisto johtaa periaatteessa Lauttasaaren 1

60

kuva 41. Heikkiläntie 8 | kuva 42. Heikkiläntie 10

Lauttasaari, Kortteli 31114, tontti 15, asemakaavan muutoksen selostus. 2013. s. 11

läpi mereltä merelle, vaikka puiston päätteenä sen kummassakin reunassa on vilkkaasti liikennöidyt tiet.

Puistolla on paljon potentiaalia, mutta nykyisellään sitä käytetään lähinnä läpikulkupaikkana. Maasto on alueella suhteellisen tasaista. Tontti nousee Heikkiläntien suuntaisesti lähes kaksi metriä. Tontin pihalle sijoittuvan pihakannen ansiosta maasto tontilla tulee olemaan hyvin tasainen (kartta 17).

Lauttasaari on hyvin tuulinen. Meri ympäröi saarta joka puolelta joten tuulet voivat olla voimakkaita joka ilmansuunnasta. Todennäköisesti pahimmat myräkät nousevat kuitenkin etelästä avomereltä. Tontti on melko hyvin kaupunkirakenteen suojassa etelästä puhaltavilta tuulilta. Myös rakennusmassa suojaa korttelipihaa etelästä ja idästä saapuvilta virtauksilta. Korttelin pihaa on myös suojattu olemassa olevilla ja uusilla puuistutuksilla.

TONTIN NÄKYMÄT

Tontin länsi-pohjois akselilla on pitkiä näkymiä Pajalahdenpuistoon (kartta 20). Puistossa on jonkin verran puustoa, mutta myös laajoja puustosta vapaita alueita (kuva 44). Etenkin talvisin ja keväällä rakennuksen ylimmistä kerroksista aukeaa näkymiä kauemmas meren rantaan asti länteen ja koilliseen. Rakennuksen ylimmästä kerroksesta on mahdollista nähdä merelle vuoden ympäri.

TONTIN TÄMÄNHETKINEN TILA

Kortteli 31111 on jaettu kolmeen tonttiin. Tontilla 1 osoitteessa Heikkiläntie 8 sijaitsee 1966 rakennettu liikerakennus (kuva 41). Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Esko K. Mäki.2 Rakennus on kolmikerroksinen ja se on kooltaan 1301 m2. Kiinteistön omistaa Ultivista-konserni3. Tontilla 2 osoitteessa Heikkiläntie 10 sijaitsee arkkitehtuuritoimisto Heikki Castren & Co:n suunnittelema liikerakennus (kuva 42). Rakennus on valmistunut 1972. Tontilla 3 osoitteessa Heikkiläntie 12 sijaitsee vuonna 1967 rakennettu Huoltoasema. Aseman on suunnitellut arkkitehti Olli Penttilä ja rakennusta hallinnoi Oy Shell Ab.4 Huoltoasemia on Lauttasaaressa ja Helsingissä yleensä suhteellisen vähän, joten korttelissa olevaa huoltoasemaa ei tulla purkamaan. Korttelissa sijaitsevat muut liikerakennukset ovat matalia ja pienikokoisia toimistotaloja. Tilat ovat vanhoja ja palvelevat nykykäytössä suhteellisen huonosti. Vattuniemen alueella on ylitarjontaa toimistotiloista. Tämän lisäksi korttelin tehokkuusluku jää ympäröivien kortteleiden tehokkuutta paljon alhaisemmaksi. Korttelin 31111 tonttien 1 ja 2 omistajat ovat esittäneet Kaupunkisuunnitteluvirastolle jo aikaisemmin toiveen, että tontit muutettaisiin asuinrakentamiseen. Vielä KSV ei ole tähän 2 3 4

43

44

Janhunen. 1981. s.22 Ultivista. 2014.

Janhunen. 1981. s.22

Kartta 20. Näkymät kummankin pääjulkisivun keskipisteestä 2.-3. kerroksen korkeudelta 1:4000, kuva 43. Tontin reunassa on matalaa puustoa, joka erottaa sen osittain puistosta, Kuva 44. Puisia yksityiskohtia julkisivussa osoitteessa Melkonkatu 21

61

62

kartta 21. Ote asemakaavasta 2950 , Vattuniemen teollisuusalueiden ensimm채inen asemakaava 1:2000

kuitenkaan suostunut. Kaupunkisuunnitteluvirastossa käydyssä kokouksessa asemakaavan muutokseen suhtauduttiin kuitenkin positiivisesti. Alueen tilanne on epävarma ennen yleiskaavan valmistumista.1

ASEMAKAAVA Rakennettavien tonttien 31111/1 ja 31111/2 asemakaava on Vattuniemen teollisuusalueen ensimmäinen asemakaava vuodelta 1950 (kartta 21). Vattuniemen alueella tehdyn postimerkkikaavoituksen vuoksi Helsingin ajantasa-asemakaava on muuttunut oleellisesti vuoden 1950 asemakaavaan verrattuna (kartta 22).

Aluetta on viime vuosina kehitetty yksittäisillä kaavoilla teollisuusalueesta asuinaluevaltaisemmaksi monipuolisten toimintojen sekoittuneeksi alueeksi. Teollisuusrakennusten maksimikorkeudet, suojaetäisyydet ja asemakaavan merkityt viherkaistat katualueiden reunoilla eivät ole enää nähtävissä tontteja 31111/1 ja 31111/2 ympäröivissä asuinkortteleissa.

Asemakaavassa molemmat tontit 31111/1 ja 31111/2 ovat liiketontteja. Koska valittujen tonttien käyttötarkoitus muuttuu suunnitelman myötä oleellisesti, KSV:llä käydyssä kokouksessa päädyttiin siihen, ettei Vattuniemen tämän hetkisen kaavan tulisi liiaksi rajoittaa suunnittelutyötä. Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kartta 3) tontit kuuluvat kerrostalovaltaiseen aluee1

Bunders & Kinnunen. 2013.

kartta 22 Ote Helsingin ajantasa-asemakaavasta 1:2000

63

64

kartta 23. Korttelia ympäröivä rakennuskanta on monipuolista, pääosin modernia, kivirakenteista ja rapattua

seen (asuminen/toimitila), jota kehitetään asumisen, kaupan, julkisten palvelujen ja virkistyksen sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön ja alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön1. Suunnitelma on yleiskaavan 2002 mukainen.

na on käytetty 1ap/150 k-m2 4. Tontille sijoitettavien polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärä on 1pp/30 k-m2 asuntokerrosalaa. Näistä puolet on sijoitettava sisätiloihin.5

Tonttien tehokkuus e=1 on paljon väljempi kuin Vattuniemen alueella muuten. Esimerkiksi naapuritontilla Heikkiläntie 6:ssa rakennustehokkuus tontilla on e=2,59. Tämän vuoksi rakennustehokkuuta on katsottu voitavan nostaa lähemmäksi ympäröivien tonttien rakennustehokkuuksia e=1,68. Myös uudisrakennuksen korkeus on asemakaavasta poiketen enemmän ympäröivää rakennuskantaa vastaava.

Lauttasaaren rakennuskanta on pääosin rakennettu 50-70 -luvuilla ja edustaa modernistista muotokieltä. Vattuniemessä katutilat ovat kaupunkimaisempia kuin muualla Lauttasaaressa, mutta rakennusten ankarat muodot ja värittömyys tekevät joistakin kaupunkitiloista kolkkoja. Tonttia ympäröivä rakennuskanta on oikeastaan täysin kivirakenteista. Yleisimpiä ovat muuratut julkisivut, joko vaaleaksi rapattuina tai tiilipinnalla. Korttelin naapurirakennukset ovat pääosin valkoisia tai hyvin vaaleita (kartta 23). Puisia rakennuksia Vattuniemen teollisuusalueella ei oikeastaan ole. Saaren uloimmille niemille levittäytyvät lomamajat ovat kuitenkin kaikki puisia ja osa saaren vanhimmista rakennuksista on puisia. Myös Vattuniemen uudessa rakennuskannassa puuta on käytetty tehostemateriaalina joissain rakennuksissa (kuva 44).

Istutettava tontinosa on vastapäisen korttelin 31114 tavoin jätetty huomiotta. Rakennus on sijoitettu samaan linjaan korttelissa 31117 sijaitsevien rakennusten kanssa intiimin katutilan luomiseksi. Vattuniemen alueella on vaatimus uudisrakennusten kaikkien autopaikkojen sijoittamisesta rakennukseen tai maanalaisiin tiloihin2. Tulevan metroaseman läheisyydestä johtuen tontilla on kevennetty pysäköintinormi, asunnot 1ap/120 k-m2 ja ravintola 1ap/100 k-m2 3.

Sosiaalitoimen sekä terveydenhuollon tiloissa normi1 2 3

Kare, Pentti. Helsingin Yleiskaava 2002.

Bunders & Kinnunen. 2013.

Lauttasaari, Kortteli 31114, tontti 15, asemakaavan muutoksen selostus. 2013. s.19

YMPÄRÖIVÄ RAKENNUSKANTA

Osoitteessa Heikkiläntie 7 sijaitsee 1989 valmistunut kaakelipintainen vaalea toimistorakennus. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Ilmo Valjakka 4 5

Marikki Penttilä. 1992.

31. kaupunginosa Lauttasaari, kortteli 31117, tontti 7, asemakaavan muutoksen selostus. 2011. s. 18

Oy. Osoitteen Heikkiläntie 6 vanhan vaaleaksi rapatun teollisuusrakennuksen on suunnitellut arkkitehti Else Aropaltion vuonna 1948. Rakennukseen kunnostetaan uusia asuntoja. Tonttia vastapäätä sijaitsee vasta valmistunut Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy:n suunnittelema valkoiseksi rapattu kuusikerroksinen rakennus osoitteessa Heikkiläntie 5. Toimisto vastaa koko korttelin suunnittelusta. Rakennuksen kadunpuoleista julkisivua hallitsee lasitettu parvekevyöhyke.

Toiminnallinen kivijalka sijaitsee katoksessa parvekevyöhykkeen alla ja tarjoaa tiloja erilaisille pienliikkeille kirpputorista kauneushoitolaan.6 Rakennuksen julkisivumateriaali osoitteessa Heikkiläntie 4 on punatiiltä muiden Heikkilänaukion ympäristössä sijaitsevien liikerakennusten tavoin.

Kadunpuolen julkisivu on kuitenkin täysin lasia.

Uudisrakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy. Rakennuksessa sijaitsee yksi supermarketeista ja yksityisiä liikuntatiloja. Osoitteeseen Kiviaidankatu 3 valmistuu uusia asuinrakennuksia, päiväkoti ja liiketiloja kampamaiseen massaan vastapariksi Kiviaidankatu 2:ssa sijaitsevalle vanhalle teollisuuskiinteistölle. Villakehräämönä tunnetun rakennuksen on suunnitellut Arkkitehti Folke Lindfors ja se on valmistunut 1966. Rakennuksessa sijaitsee supermarketti ja paljon erilaisia toimistoja.7 6

7

Martti Janhunen: Lauttasaaren rakentamisen vaiheita (1981). 2005.

Lauttasaari, Kortteli 31114, tontti 15, asemakaavan muutoksen selostus. 2013.s.6-11

65

66

kaavio 8. Konseptikaavio korttelitalon arkkitehtuurista ja liittymisest채 kaupunkirakenteeseen

PROSESSI

67

68

kaavio 9. Korttelitalo sijaitsee maantasokerroksessa ja toisessa kerroksessa ja asunnot kerroksissa kahdesta viiteen. Leikkauskaavio korttelitalon toiminnoista 1:400

KORTTELITALON TILAOHJELMA Korttelitalon tilaohjelma perustuu alueella asuvien ikääntyneiden toiveisiin ja palautteeseen, joita on saatu asukaskyselyn ja Lauttasaaressa järjestettyjen asukastyöpajojen kautta. Asukkaiden yleisimpänä toiveena on paikka, jonne he voivat mennä viettämään aikaansa ja tapaamaan ystäviään ilman erityistä syytä, aikatauluista riippumatta. Kampin palvelukeskusta pidetään yleisesti erityisen hyvin onnistuneena esimerkkinä tällaisesta kaikille sopivasta tapaamispaikasta. Muita asukkaiden esittämiä toiveita on esimerkiksi kohtuuhintainen ravintola ja liikuntatilat uima-altaineen.

Tilaohjelmaan on myös vaikuttanut alueella jo olevien palveluiden läheisyys. Korttelitaloon on pyritty suunnittelemaan vain toimintoja ja palveluja, jotka puuttuvat ympäröivältä alueelta. Näin talon asukkaiden on lähdettävä korttelin ulkopuolelle saavuttaakseen palveluita kuten lähikauppa tai kampaamo. Tällä pyritään paitsi takaamaan vilkas katuelämä korttelitalon ja Vattuniemen ympäristössä, myös rohkaisemaan asukkaita hyötyliikuntaan. Kaikki päivittäiset palvelut löytyvät kävelyetäisyydeltä korttelitalosta.

Paikallisten toiveisiin on pyritty mahdollisimman hyvin vastaamaan tilaohjelman osalta. Tilaohjelman mitoituksessa on käytetty Kampin palvelukeskuksen tilaohjelmaa sekä vanhusten palveluasumista käsittelevää RT-korttia.

Rakennuksessa on kohtuuhintainen ravintola, joka tarjoaa lounasta ja toimii kahvilana iltapäivisin. Iltaisin ja viikonloppuisin ravintola toimii asukkaiden yhteiskeittiönä. Rakennus tarjoaa alueelle myös lisää liikuntamahdollisuuksia. Rakennuksessa on pieni liikuntasali ja myös pieni vesijumppaan soveltuva uima-allas.

Lisäksi rakennuksessa on kaksi pienempää harrastustoimintaan ja ryhmätapaamisiin soveltuvaa huonetta, jotka voidaan tarvittaessa yhdistää isommaksi saliksi.

Näitä huoneita vastapäätä sijaitsee vapaassa käytössä oleva IT-luokka. Talossa toimii talonmies, joka avustaa asukkaita talon toimintaan liittyvissä kysymyksissä ja auttaa järjestämään vapaaehtoisvoimin tehtäviä retkiä ja tapahtumia. Talonmies huolehtii myös alueen tapahtumien tiedottamisesta ja on vastuussa talon sisäisestä informaatiosta sekä sähköisestä ilmoitustaulusta.

Valitun tontin muodosta ja ympäröivästä kaupunkirakenteesta johtuen rakennuksen pitkänomainen massa muodostuu haasteeksi rakennuksen tilaohjelman ratkaisemisessa. Vaarana on, että korttelitalon eri toimintojen välille muodostuu liian pitkiä matkoja ja tämä johtaa pimeisiin ja monotonisiin käytäviin. Oman ongelmansa asettaa myös korttelitalon ja asuntojen päällekkäisyys ja näiden tilaohjelmien vaatimat eri runkosyvyydet.

Tilaohjelma on ratkaistu sijoittamalla eri tilaryhmät rakennuksen eri osiin. Rakennuksessa pääsisäänkäyn-

nit sijaitsevat sisääntuloaulan kummassakin päässä, rakennusmassan keskellä. Sisääntuloaulasta on suora pääsy ja lyhyt matka kaikkiin korttelitalo eri tilaryhmiin. Ravintola ja liikuntatilat sijaitsevat pääaulan kummallakin puolella maantasokerroksessa ja harrastustilat sekä sosiaalitilat rakennuksen toisessa kerroksessa heti pääaulan yläpuolella. Rakennuksen runkosyvyys on ratkaistu kaventamalla ja terassoimalla rakennuksen massaa puiston puolelta. Rakennuksen massa muuttuu portaittain kapeammaksi rungossa ylöspäin siirryttäessä.

HANKKEEN LAAJUUSTIEDOT HENKILÖKUNNAN TILAT 61.0 m² RAVINTOLA 256.6 m² LIIKUNTATILAT 353.9 m² AULATILAT 208.8 m² HARRASTETILAT 202.4 m² KULKUTILAT 110.4 m² TEKNISET TILAT 175.8 m² KORTTELITALO YHTEENSÄ 1369.2 m²

ASUNNOT 1997.4 m² perheasuntoja 3 kpl, kolmioita 9 kpl, kaksioita 15 kpl, yksiöitä 8 kpl ASUNTOJEN YHTEISTILAT 271.9 m² KULKUTILAT 470.9 m² VARASTOT + TEKNINEN TILA 317.5 m² ASUNTOJEN TILAT YHTEENSÄ 3057.7 m²

AUTOHALLI YHTEENSÄ 817.2 m²

NETTOALA 5244.1 m²

35 kpl

69

ASUNTOJEN TILAOHJELMA Myös asumisen ratkaisut perustuvat osittain paikallisten esittämiin toiveisiin ja kyselyvastauksissa tärkeiksi nousseisiin asumisen ominaisuuksiin. Asumiselta toivottiin muun muassa mahdollisuutta asua koko loppuelämä samassa asunnossa Lauttasaaressa. Näkymiä, parvekkeita ja meren läheisyyttä pidettiin asunnon tärkeimpinä ominaisuuksina kyselyvastausten perusteella.

Asunnoissa on ollut tavoitteena tarjota erilaisia asuntoja eri elämänvaiheissa oleville henkilöille ja perheille. Koska Lauttasaaresta on suhteellisen vähän vuokra-asuntoja ja etenkin ikääntyneille tarkoitetut vuokra-asunnot puuttuvat alueelta kokonaan, kaikkien Monen sukupolven korttelin asuntojen on ajateltu olevan vuokrattavia. Asuntojen yhteistiloista on pyritty suunnittelemaan tavanomaista laadukkaampia ja kattavampia. Tämä ja korttelitalon tarjoamat palvelut ovat perusteluina pienten asuntojen suhteellisen suurelle määrälle. Asunnot ovat pääosin kaksioita (15 kpl), mutta talossa myös yksiöitä (8 kpl), kolmiota (9 kpl) ja isompia kahden kerroksen perheasuntoja (3kpl). Asuntojen mitoituksessa on käytetty apuna RT:n asuntosuunnittelukortteja, RT:n esteettömyystieto-opasta ja vanhusten palveluasumisen RT korttia.

Asuntojen perusratkaisujen suunnittelussa on lisäksi käytetty apuna a+t architecture publishers:in julkaisemaa HoCo, Density Housing Construction & Costs -kirjaa.

70

kaavio 10. Leikkauskaavio asuntojen ratkaisuista.

Tarkoituksena on, että rakennuksen ikä- ja asukasrakenne voi olla mahdollisimman sekoittunutta ja että sekoittuneesta asukasrakenteesta muodostuisi vahva ja monipuolinen yhteisö. Erilaisia taitoja osaavat monen ikäiset asukkaat voivat auttaa toisiaan arkipäivän ongelmissa ja pitää toisilleen seuraa urbaanissa ympäristössä.

ASUNTOJEN PERUSRATKAISUN PROSESSI

Tontin muodosta johtuva rakennuksen pitkä ja kapea massa on toisaalta hyvin tyypillinen asuntorakentamiselle, mutta johtaa myös helposti käytäviin.

Varsinkin kun korttelitalon ja asuntojen tilaohjelman päällekkäin sijoittaminen ei salli porrashuoneiden sijoittamista pelkästään asuntojen kannalta tehokkaimmalla tavalla. Kulku asuntoihin on haluttu rauhoittaa niin, että asukkaiden ja korttelitalon vierailijoiden reitit risteäisivät mahdollisimman vähän. Tämä johtaa asuntojen porrashuoneiden sijoittumiseen rakennuksen laitoihin, kummallekin puolelle keskeisiä aulatoimintoja. Rakennuksen keskelle ja liikuntatilojen yläpuolelle jää tämän vuoksi suhteellisen leveä osuus rakennusrunkoa, jonne väistämättä muodostuu pätkä käytävää.

Asuntopohjien ratkaisemiseksi läpikäytiin erilaisia vaihtoehtoja asuntojen sijoittamiseksi käytävän varrelle. Perusratkaisuina sivukäytävä ja keskikäytävä tuntuivat luonnollisimmilta. Kokeilin myös ratkaisuksi ulkona kulkevaa sivukäytävää. Sivukäytävä olisi ollut

mielenkiintoinen vaihtoehto sen luoman sosiaalisuuden vuoksi. Asukkaat voisivat kohdata valoisessa ja vehreässä luhtikäytävässä, missä jokaisella asukkaalla olisi myös pieni etupiha. Ongelmaksi muodostui kuitenkin rakennuksen konteksti. Koska luhtikäytävä vie asuntojen näkymät ja valonsaannin täysin jommaltakummalta julkisivulta, konsepti osoittautui vaikeaksi toteuttaa valittuun paikkaan. Rakennuksen toisella puolella aukeavat upeat puistomaisemat merinäköaloineen laskevaan ilta-aurinkoon. Rakennuksen kadunpuoli puolestaan ei tarjoa huikeita maisemia, mutta on talon aurinkoisempi puoli. Kummankaan julkisivun sulkeminen asunnoilta ei ollut perusteltua.

Tämän lisäksi luhtikäytävä johtaa helposti samankokoisiin asuntoihin, samalla pohjaratkaisulla. Tämä ei tue rakennuksen perusajatusta kaikille soveltuvasta suunnittelusta, missä tarjotaan mahdollisimman erilaisia vaihtoehtoja erilaisiin elämäntilanteisiin.

SIVUKÄYTÄVÄ +

käytävä talvipuutarha ja kohtaamispaikka

+

valoisat käytävät

-

toinen julkisivu täysin julkinen ja asunnoilta suljettu,

rakennuksen pihan vai valon puoli?

Luhtikäytävän innoittamana kävin läpi myös ajatusta townhousemaisista kerrostaloasunnoista, joihin sisäänkäynti tapahtuisi kokonaan rakennuksen pihanpuolelta, ulkoterasseja pitkin. Tämä vaihtoehto on kuitenkin vaikea toteuttaa Suomessa talviolosuhteiden vuoksi.

Käytännössä sisäänkäynnit eivät olisi olleet enää esteettömiä pahimpina talvikuukausina ja se ei olisi myöskään sopinut talon ideologiaan. Rakennuksen suurimmissa kahdenkerroksen asunnoissa ajatus on kuitenkin nähtävissä siinä, miten asuntojen pienemmät kerrokset avautuvat terassille ja näihin kerroksiin on lumettomaan aikaan esteetön pääsy ulkoterasseilta.

Terasseilla on myös pyritty luomaan mahdollisuuksia kohtaamisille luhtikäytävän tapaan. Kaikkien terassialueiden läpi kulkee yleinen reitti asukkaiden ykistyisten terassialueiden vieressä.

Rakennuksen julkisivujen täysin erilaisista potentiaaleista johtuen asuntojen liikennöintiin valikoitui keskikäytävä. Koska rakennuksen kummatkin pääjulkisivut tarjoavat erilaisia asuinnoille hyödyllisiä asioita, on perusteltua avata asuntoja vain rakennuksen toiselle julkisivulle. Pienissä yksiöissä liika auringon saanti on itseasiassa ennemminkin haitaksi kuin hyödyksi, etenkin lämpiminä kesäkuukausina. Pääosa rakennuksen pienimmistä asunnoista on sijoitettu pihan puolelle, missä auringon saanti ei ole niin voimakasta, mutta missä on rakennuksen kauneimmat näkymät. Päivän kuumin auringonpaiste luoteesta ei pääse myöskään paistamaan talon kadunpuoleiselle julkisivulle.

Keskikäytävän tilalle mietin myös vaihtoehtoa, missä Le Corbusierin Unité d’Habitation: in tapaan keskikäytävä kulkisi rakennuksen läpi vain osassa kerroksista ja asunnot lomittautuisivat keskenään. Tämä olisi kuitenkin johtanut etenkin rakennuksen pienimmissä asunnoissa siihen että asuntojen esteettömistä selviytymiskerroksista olisi tullut liian pieniä. Talon yhdessä suurimmassa asunnossa olen kuitenkin soveltaen käyttänyt ajatusta, sillä asunto lomittautuu pienemmän kaksion kanssa.

KÄYNTI ULKOKAUTTA

KESKIKÄYTÄVÄ

KESKIKÄYTÄVÄ JOKA TOINEN KERROS

+

yhteisölliset etupihat

+

tehokkaat pienet asunnot

+

monimuotoinen asuntorakenne

-

talvihuolto

+

mahdollistaa myös suuret asunnot

+

muunneltavat, jaettavat asunnot

-

pitkät pimeät käytävät

-

vaikeasti ratkaistava selvytymiskerros

-

pitkät pimeät käytävät

71

72

viusalisointi 1. N채kym채kuva Heikkil채ntielt채

SUUNNITELMA DIPLOMITYÖN RAJAUS Monen sukupolven kortteli on suunnittelupainotteinen diplomityö Helsingin Lauttasaareen. Diplomityö koostuu rakennussuunnitelmasta ja suunnitelmaa taustoittavasta selostusosasta. Selostuosassa käydään läpi Lauttasaaren palveluverkko -tutkimushankkeessa esiin nousseita diplomityön kannalta oleellisia tuloksia, analysoidaan Lauttasaari perusteellisesti diplomityön sijainnin määrittämiseksi ja taustoitetaan suunnitteluosuutta ohjanneita suunnitteluperiaatteita.

Suunnitteluosuus koostuu yhdistetyn korttelitalon ja esteettömän asuinkerrostalon rakennussuunnitelmasta. Rakennus on suunniteltu palvelemaan lähiympäristön asukkaita Design for all -suunnitteluperiaatteita noudattaen. Asunnot on suunniteltu esteettömiksi vuokra-asunnoiksi eri elämäntilanteissa olevat asukkaat huomioiden. Sekä korttelitalon että asuntojen suunnittelussa on keskitytty ikääntyneisiin käyttäjiin, mutta kaikki asunnot ja korttelitalon palvelut on tarkoitettu kaikille ikäryhmille. Koko rakennuksen kantavana teemana on yhteisöllisyys ja yhteisöjen luominen rakennuksen ja koko alueen mittakaavassa.

DIPLOMITYÖN RATKAISUT

Diplomityön haasteena oli ensinnäkin löytää projektille sopiva sijainti tiiviisti rakennetussa asuntovaltaisessa Lauttasaaressa. Toinen haaste syntyi korttelitalon tilojen ja asuntojen sijoittamisesta samaan rakennukseen.

Asunto-ohjelman suhde korttelitalon tilaohjelmaan oli mietittävä huolellisesti. Kolmantena haasteena oli luoda riittävästi yhteisöllisyyteen kannustavia tiloja, sekä korttelitalon että asuntojen käyttöön. Myös asuntojen yhteistilojen ja itse asuntojen selkeä rajaaminen erilleen korttelitalon tiloista on suunnitelman kannalta tärkeää.

Korttelitalon ja asuntojen tilojen selkeä erottaminen toisistaan vaikutti ratkaisevasti rakennuksen massaan.

Luontevimmaksi ratkaisuksia pitkänomaisella tontilla muodostui vastaavasti pitkän massa luominen, jossa tilojen erottelu tapahtuu vertikaalisesti. Muodon terassoitumiseen eniten vaikuttanut seikka on asuntojen ja korttelitalon tilojen vaatimat erilaiset runkosyvyydet.

Kaikkien alueen asukkaiden yhteiset tilat löytyvät ensimmäisestä ja toisesta kerroksesta rakennuksen syvimmästä osasta. Asukkaiden yksityisemmät tilat, korttelitalosta erilliset yhteistilat ja asunnot sijaitsevat toisesta viidenteen kerrokseen. Rakennuksen runko kapenee ylöspäin tilojen muuttuessa julkisista yksityisemmiksi ja luo asunnoille pihalle aukeavia terasseja.

Kun rakennus sijoittuu olemassaolevaan katulinjaan jää pihan alle riittävästi tilaa maanalaisen pysäköinnin luontevaan sijoittamiseen.

SUHDE YMPÄRÖIVÄÄN RAKENNUSKANTAAN

Lauttasaaren rakennuskanta edustaa modernistista muotokieltä. Rakennustapa on pääosin avonainen ja asuntovaltaisten kortteleiden pihat aukeavat kaduille.

Etenkin Vattuniemessä rakennukset ovat pääosin sopusuhtaisia, korkeita ja massoittelultaan selkeitä.

Tässä kontekstissa on perusteltua valita myös uudisrakennuksen muotokieleen selkeä modernistinen ote.

Rakennusmassa jatkaa hyvin olemassaolevaa katulinjaa lähemmäksi merenrantaa. Parvekesommitelma kadun puolelle luo kadulle kuitenkin ihmisen mittakaavaa ja vaihtelevia näkymiä. Pihan puolen terassoituminen luo pihalle paljon kadun puolta pienemmän mittakaavan. Terassien viljelylaatikot ottavat kantaa puistonäkymään ja julkisivun rento massoittelu sopii hyvin taustaksi puistomaisemalle. Korttelin rakentamistapa on alueelle tyypillisesti avonainen. Rakennuksen harjakorkeus noudattelee ympäröivien rakennusten korkeuksia.

Monen sukupolven kortteliin valittu materiaali on hyvin vastakkainen alueen muuhun rakennuskantaan verrattuna. Rakennuksen on kuitenkin julkisena rakennuksena hyvä erottua ympäröivästä rakennuskannasta ja tämä onnistuu hyvin materiaalivalinnalla.

73

Julkisivu kaakkoon 1:400

74

Julkisivu luoteeseen 1:400

JULKISIVU KAAKKOON 1.

Pystypuurima 28x60, k 60 2.

Vihreä laminoitu ja karkaistu lasi, metalli

kaide ja rakenne 3.

Ikkunat ja ovet, kirkas karkaistu ja laminoi-

tu lasi, karmit puuta 4.

Sininen laminoitu ja karkaistu lasi, metalli

kaide ja rakenne 5.

Kirkas karkaistu ja laminoitu lasi, lasin

takana porrashuoneessa siniset seinät 6.

Punainen laminoitu ja karkaistu lasi,

metalli kaide ja rakenne 7.

Kirkas karkaistu ja laminoitu lasi, lasin

takana porrashuoneessa vihreät seinät 8.

Ylöstaittuva autotallin puuovi 9.

Betonisokkeli JULKISIVU LUOTEESEEN 1.

Pystypuurima 28x60, k 60 2.

Vesikourut, maalattu puun värisiksi 3.

Pystypuurima 28x60, k 90 4.

Vihreä laminoitu ja karkaistu lasi, metalli

kaide ja rakenne 5.

Ikkunat ja ovet, kirkas karkaistu ja laminoi-

tu lasi, karmit puuta 6.

Sininen laminoitu ja karkaistu lasi, metalli

kaide ja rakenne 7.

Punainen laminoitu ja karkaistu lasi,

metalli kaide ja rakenne 8.

Teräspiippu 9.

Sammalkatto

JULKISIVUT

Puu pääjulkisivumateriaalina luo lämpimän ja kutsuvan tunnelman Heikkiläntielle. Puu sopii myös hyvin sekä julkisen rakennuksen että asuinrakennuksen julkisivumateriaaliksi. Rakennuksen on erityisen tärkeä viestiä ohikulkijoille olevansa julkinen rakennus, mutta asuinkerroksien on myös vaikutettava yksityisiltä.

Tilaryhmien jakautuminen vertikaalisesti mahdollistaa alimman kerroksen avaamisen kadulle ja puistoon suurilla lasi-ikkunoilla. Näin korttelitoiminnot tulevat osaksi katuelämää ja houkuttelevat lisää vierailijoita taloon. Pääsisäänkäyntejä korttelitaloon on korostettu kaksikerroksisilla lasiseinillä rakennuksen kummallakin pääjulkisivulla. Kadun puolen lasiseinä ulkonee muodostaen lasiseinäisen ulokkeen julkisivuun pääaulan kohdalle. Sisäänkäynnit asuntoihin ovat huomaamattomampia, mutta porrashuoneiden ikkunat jaksottavat pitkää rakennusmassaa kadun puolella.

Parvekkeiden värilliset lasit tekevät rakennuksen arkkitehtuurista pirteämmän ja lähestyttävämmän ja auttavat myös asukkaita tunnistamaan omat parvekkeensa.

Rakennuksen julkisivumateriaaliksi on valittu puurima, joka luo talon julkisivusta harsomaisen ja vaikutelmaltaan lähes läpinäkyvän. Ikkunoiden uloimmat karmit jäävät tämän puuharson taakse. Harsomaista rakennetta on jatkettu terassien kaiteissa. Niissä rimat on asennettu hieman harvemmin kuin julkisivussa.

75

JULKISIVU KOILLISEEN 1.

Pystypuurima 28x60, k 60 2.

Pystypuurima 28x60, k 90 3.

Vihre채 laminoitu ja karkaistu lasi, metalli

kaide ja rakenne 4.

Ikkunat ja ovet, kirkas karkaistu ja lami

noitu lasi, karmit puuta 5.

Sininen laminoitu ja karkaistu lasi, metalli

kaide ja rakenne 6.

Punainen laminoitu ja karkaistu lasi,

metalli kaide ja rakenne 7.

Punainen laminoitu ja karkaistu lasi, metal

lipuitteet ja puurakenne 8.

Betonisokkeli Julkisivu koilliseen 1:400

76

Julkisivu lounaaseen 1:400

JULKISIVU LOUNAASEEN 1.

Pystypuurima 28x60, k 60 2.

Pystypuurima 28x60, k 90 3.

Vihre채 laminoitu ja karkaistu lasi, metalli

kaide ja rakenne 4.

Ikkunat ja ovet, kirkas karkaistu ja lami

noitu lasi, karmit puuta 5.

Sininen laminoitu ja karkaistu lasi, metalli

kaide ja rakenne 6.

Punainen laminoitu ja karkaistu lasi,

metalli kaide ja rakenne 7.

Punainen laminoitu ja karkaistu lasi, metal -

lipuitteet ja puurakenne 8.

Betonisokkeli

EKOLOGISUUS

RAKENNUSMATERIAALI

Projektin rakentamisen tavoitteet ovat kestävän kehityksen mukaisia. Monen sukupolven kortteli on ekologinen, kestävä ja joustava rakennus. Kestävät materiaalit ja muunneltavat pohjaratkaisut takaavat rakennuksen pitkäikäisyyden. Rakennuksen yhteistilat ja asunnot on suunniteltu mahdollisimman viihtyisiksi ja kodikkaiksi. Tarkoituksena on myös luoda viihtyisät ulkotilat viherkatoin ja tilavin parvekkein.

Rakennuksen päämateriaali sekä julkisivuissa että rakennusrungossa on puu. Rakennus tiivistää kaupunkirakennetta ja lisää asumistiheyttä Helsingin keskustan ja metroaseman läheisellä Vattuniemen asuinalueella.

Rakennuksen runkomateriaalina on CLT-elementti, joka on luja ja tiivis rakennusmateriaali. Elementtirakentaminen mahdollistaa rakennusosien valmistamisen jo tehtaalla, jolloin rakennustyömaan aikaisten virheiden mahdollisuus pienenee. Rakennuksen pystyttäminen on nopeaa ja turvallista. Puu on ympäristöystävällinen materiaali, joka sitoo kasvaessaan hiilidioksidia. CLT-elementit toimivat hiilivarastoina ja pienentävät rakennuksen hiilijalanjälkeä. Tämän lisäksi ne suuren termisen massansa ansiosta sitovat lämpöä ja luovuttavat sitä talvella. Vastaavasti ne ehkäisevät rakennuksen ylikuumenemista kesällä.

Rakennuksen ekologisuus on myös pyritty ottamaan huomioon sen muotoilussa. Rakennuksen pienet asunnot suuntautuvat kaikki kaakkoon tai luoteeseen, jolloin kuumin keskipäivän aurinko ei pääse paistamaan niihin. Lisäksi kaakkoon suuntautuvan julkisivun parvekkeiden ulokemaiset seinät ja katokset, sekä säilytettävä puurivistö, suojaavat asuntoja aamupäivän paahteelta. Luodejulkisivun terassit ja avonaiset parvekkeet maksimoivat asuntojen sisään saatavaa auringonvaloa. Rakennuksen katto on vehreä sammalkatto.

Myös rakennuksen terassien istutusaltaat pienentävät projektin hiilijalanjälkeä. Molempien porrashuoneiden viherhuoneet sekä pihan ja parvekkeiden viljelyaltaat sekä -palstat mahdollistavat myös pienimuotoisen hyötyviljelyn rakennuksessa.

Asuntojen sisäiset väliseinät ovat pääosin rankarakenteisia kevyitä väliseiniä ja ainoastaan asuntojen väliset seinät kantavia clt-runkoisia seiniä. Tämä tukee rakennuksen muuntojoustavuutta ja tulevia tilamuutoksia asunnoissa. Samasta syystä asuntojen clt-elementit kulkevat samalla korkeudella välipohjissa ja wc-tilojen viemärit kulkevat naapurin asunnon puolella. Massiivipuu tekee myös rakennuksen sisäilmasta miellyttävän ja terveellisen imemällä kosteutta huoneilmasta ja luovuttamalla sitä takaisin ilman kuivuessa. Talossa on lisäksi koneellinen ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto.

Jättämällä CLT-pintaa näkyviin huonetiloista saadaan myös visuaalisesti miellyttäviä ja viihtyisiä.

45

46

47

Inspiraatiokuvia rakennuksen julkisivuihin | kuva 45. KOZ Architects: Tête en l’air | kuva 46. Avenier Cornejo Architectes: Home Maison 2G | kuva 47. MVRDV: WoZoCo

77

78

kaavio 11. Kaavio maantasokerroksen tilaohjelmasta ja pihasuunnitelma 1:400.

KORTTELITALO Monen sukupolven korttelin korttelitalo on suunniteltu palvelemaan koko Lauttasaaren aluetta. Korttelitalon on tarkoitus toimia yhteisenä kohtaamipaikkana etenkin alueen ikääntyneille. Korttelitalo on suunniteltu esteettömäksi ja turvalliseksi, niin että se olisi kaikille Lauttasaaren asukkaille mukava ja helppo paikka tulla harrastamaan ja tapaamaan ystäviä. Korttelitalo luo myös uutta, avoimempaa imagoa työpaikka- ja asuntovaltaiselle Vattuniemen alueelle. Korttelitalon palvelut on pyritty suunnittelemaan kaikkia ikäryhmiä ajatellen, mutta suunnittelussa on keskitytty etenkin ikääntyneisiin asiakkaisiin. Projektilla pyritään parantamaan ikääntyneiden kotona-asumisen laatua koko Lauttasaaren alueella.

YHTEISPIHA

Rakennuksen piha-alue on tarkoitettu koko alueen asukkaiden yhteiseksi oleskelualueeksi. Korttelin yhteispiha avautuu Pajalahden puistoon liittyen puistoon saumattomasti, mahdollistaen kaikkien alueen asukkaiden oleskelun pihalla. Pihan erilaiset oleskelualueet lomittuvat toisiinsa helpottaen eri käyttäjien kohtaamista korttelin piha-alueella. Pihalla kulkevien reittien varrella on tiheässä eriluonteisia oleskeluryhmiä.

Pihalla on mahdollisuus kaupunkiviljelyyn joko hyötyviljelypalstoilla tai pyörätuolista ja istualtaan hoidettavissa viljelyaltaissa. Viljelypalstojen yhteydessä

on komposti. Viljelypalstojen läheisyydessä on myös asukkaiden yhteisen asukaskahvilan terassi ja yhteinen grilli vesipisteineen. Viljelyaltaat sijoittuvat yhteispihan kivipuutarhaan. Kivipuutarhan vieressä on pihan ulkoallas, joka toimii myös saunan vilvoittelualtaana.

Altaan vieressä on suuri aurinko -tai vilvoitteluterassi johon paistaa iltapäivä- ja ilta-aurinko.

Yhteispihan keskellä on kirsikkapuiden ympäröimä huvimaja. Kirsikkapaviljonkia vastapäätä, sisäänkäynnin yhteydessä, on pieni ruusutarha jossa on runsaasti istuskelupaikkoja. Pihalla on myös kuntoilulaitteita lasten leikkivälineiden vieressä. Ravintolan terassi aukeaa pihan pääreitille ja sijaitsee aivan korttelitalon sisäänkäynnin vieressä. Pihan hulevedet kerätään luonnonomaiseen puiden reunustamaan painanteeseen pihan luoteisreunalla.

Kadun puolella, korttelitalon pääsisäänkäynnin ulkopuolella on pieni pysäköintialue takseille ja tavaran toimitukselle. Muuten ajoliikenne tapahtuu pelkästään Heikkiläntiellä mistä ajetaan myös kellarin pysäköintitiloihin. Heikkiläntien vanhat hopeapajut on säästetty ja ne rajaavat autot ja polkupyöräliikenteen kävelijöistä. Niiden välissä on pieni istutusalue jossa on muutama pienempi oleskelualue ja pyörätelineitä.

Rakennuksen koillispuolella kulkee uusi kevyenliikenteen viherreitti merenrantaan ja metrolle.

AULATILAT

Rakennuksen pääaula on kahden kerroksen korkuinen tila, joka aukeaa myös toisen kerroksen korttelitalon tiloihin. Pääaulan sisäänkäyntien lasiseinät aukeavat kadulle ja puistoon tuoden tilaan paljon luonnon valoa. Toiseen kerrokseen johtavat portaat ovat leveät ja niiden toinen puoli on mitoitettu istumista tai viherkasvien säilyttämistä varten. Pääaulasta johtaa lyhyt käytävä hissille, inva-wc tiloihin ja vierailijoiden pyörätuolien ja rollaattorien säilytystiloihin. Pääaulan yhteydessä on vierailijoiden naulakko, jossa on ripustusmahdollisuus eri korkeuksilla. Pääaulan keskellä sijaitsee info-pisteen yhteydessä talonmiehen toimisto.

Aulatilan tunnistevärinä toimii sisääntulon punaisen lasikuution lisäksi ravintolaseinän yläosassa sijaitsevat punaiset akustoivat paneelit.

Rakennuksen aulatilojen on tarkoitus palvella vapaana tilana ja kohtaamispaikkana, jossa lauttasaarelaiset voivat oleskella ilman määrättyä ohjelmaa ja aikatauluista riippumatta. Aulatilat muodostavat suhteellisen suuren tilakokonaisuuden. Ne ovat yhteensä 145 m² eli reilu 10% koko korttelitalosta. Jos mukaan laskettaisiin vielä ravintola ja it-luokka, joiden kummankin on tarkoitus myös palvella vapaata oleskelua, päästäisiin lähes 20 prosenttiin koko korttelitalon koosta.

Tämä on sama osuus kuin aulatilojen koko Kampin palvelukeskuksessa. Kaikki vapaasti käytettävät tilat ovat visuaalisesti yhteydessä toisiinsa.

79

80

viusalisointi 2. N채kym채kuva korttelitalon aulatiloista

RAVINTOLA

Vattuniemi on Lauttasaaren alueista työpaikkavaltaisin. Alueella on jo jonkin verran työpaikkaravintoloita ja osa niistä on myös ikääntyneiden suosiossa. Kahvilat ja ravintolat ovat loistavia kohtaamispaikkoja kaikenikäisille. Eri ryhmille suunnatut alennukset tekevät miellyttävästä ja tasokkaasta ruokailusta mahdollista kaikille.

Korttelitalon ravintola sijaitsee pääaulan yhteydessä, tiloja erottaa toisistaan vain lasinen seinä. Lasiseinä on kauttaaltaan liukuovea, jolloin pääaulan ja ravintolan tiloja voi vapaasti yhdistellä tai erottaa eri tapahtumia varten. Myös ravintolan kabinetti on erotettu vastaavalla seinällä. Pääsisäänkäynti ravintolaan on merkitty selkeästi punaisella viivalla lattiaan, jotta normaalitilanteessa, ravintolan seinän ollessa kiinni, oikeaa sisäänkäyntiä ei tarvitse kauaa etsiä. Ravintola toimii normaalin lounasravintolan tapaan ja siellä on itsepalvelulinjasto. Iltapäivisin ravintola voi toimia kahvilana ja iltaisin asukkaiden yhteiskeittiönä. Ravintolassa voidaan valmistaa aterioita rakennuksen asukkaille ja myös niille rakennuksen ulkopuolella asuville ikääntyneille jotka tarvitsevat ruokapalvelua.

Ravintolan pöydät ja tuolit ovat hieman eri korkeuksilla, jotta eri kokoiset ruokailijat löytäisivät kaikki mieluisan istumapaikan. Valittavien huonekalujen materiaalit ovat lämpimiä ja kotoisia, kuten puuta ja

kangasta. Ravintolan alakatto on puurimaa. Ravintolan mitoituksessa on huomioitu rollaattorin ja pyörätuolin käyttö. Ravintolasta avautuu näkymät ulos lasiseinien kautta kummallekin puolelle rakennusta.

Myös nämä seinät ovat avattavia, jotta ravintola voi laajentua kesäaikaan ulkoterasseille.

48

LIIKUNTATILAT

Vattuniemen alueella on vain yksityisten firmojen tarjoamia liikuntatiloja, jotka ovat joillekin eläkeläisille liian kalliita. Lauttasaaren palveluverkko- tutkimuksessa monet ikääntyneet kokivat koko Lauttasaaren alueelta puuttuvan heille sopivia liikuntavaihtoehtoja. Heidän oli lähdettävä Kamppiin asti liikkumaan.

Vaikka Palvelukeskus Merikaaressa Lauttasaaren sillan kupeessa on itseasiassa juuri ikääntyneille suunnattuja jumppia, ryhmäkoot ovat ilmeisesti liian pieniä tai niistä ei tiedoteta tarpeeksi, koska vain harvat tutkimuksessa mukana olleet tiesivät tästä vaihtoehdosta.

Jokatapauksessa Vattuniemen kokoisella asuinalueella on jo käyttöä omalle pienelle liikuntakeskukselle.

49

50

Monen sukupolven korttelin liikuntatilat sijoittuvat maantasokerroksen lounaispäätyyn. Tilat on suunniteltu niin, että niitä voi ryhmäliikunnan lisäksi käyttää myös kuntouttavaan hoitoon. Tilat ovat hieman erillään muusta korttelitalosta ja niihin mennään käytävää pitkin, jotta kulkua olisi helpompi valvoa. Sisäänpääsymaksun liikuntatiloihin voi suorittaa luontevasti infotiskillä.

Inspiraatiokuvia aula- ja ravintolatiloihin | kuva 48. Works Partnership Architecture: tandemDUO | kuva 49. Peter Zumthor: Kolumba Diocesan Museum | kuva 50. Kengo Kuma: Great (Bamboo) Wall

81

Kuva 44, kuva 45, kuva 46, kuva 47, kuva 48, kuva 49

82

Pohjapiirros maantasokerroksesta 1:200

TILALUETTELO MAANTASOKERROS

Tilaryh. Huonet. Huoneen nimi koko (m²)

Liikuntatilat henkilömäärä 15 101 liikuntasali 99.4

102 vesiliikunta 137.2 103 käytävä 7.2 104 suihku/a 13.6 105 valvomo 7.3 106 sauna 9.2

107 pukuhuone/a 12.9 108 inva-wc/a 5.7 109 suihku/b 13.6 110 inva-wc/b 5.7

111 pukuhuone/b 12.9 112 käytävä 44.4 113 varasto 15.5 114 ensiapu 7

115 siivous+varasto 6.7 yhteensä 398.3 Aulatilat henkilömäärä 10

117 talonmiehen tsto 12.8 119 varasto 6.1

120 apuvälinesäilytys 9.5 121 inva-wc 4.2 122 info 13.2 123 käytävä 16.2 124 hoitotila 20 125 wc 5.5 126 naulakot 9.9 127 aula 111.4 yhteensä 208.8

Tilaryh. Huonet. Huoneen nimi

koko (m²)

Ravintola henkilömäärä 50

128 kabinetti/kerhoh. 25.9 129 ruokasali 78.7 130 keittiö 30 131 jakelu 15.4

132 kuivavarastot 8

133 kylmävarastot 4.7

134 pakkaustila 5.4 135 käytävä 6.6

136 taukohuone 13.6 137 siivous 3.4

138 henkilök. wc 1.9

139 rullakot ja kulj.l.

12.9

140 astioiden palautus 5 141 käytävä 8.8

142 astiat, pesu ja säil. 15 143 jätehuone 4.4 144 toimisto 6.9

145 tavaran vast.otto 10 yhteensä 256.6 Asuntojen yhteistilat

116 ulkoiluvälinevar. 12

118 ulkoiluvälinevar. 13.8 146 käytävä 33

147 asukaskahvila 41.2 148 varasto 3.7 149 inva-wc 4.2 150 jätehuone 21.3

151 ulkoiluvälinevar. 23.4

152 ulkoiluvälinevar. 33.4 yhteensä 186

83

84

visualisointi 3. N채kym채kuva korttelitalon allastiloista

Liikuntatilat koostuvat pienestä, vesiliikuntaan soveltuvasta uima-altaasta, liikuntasalista ja pesutiloista. Allashuone ja liikuntasali ovat kahden kerroksen korkuisia komeita huonetiloja, joiden katossa risteilee puupalkisto ja palkkien välissä hajavaloa tuovia valaisimia. Liikuntasali on jaettavissa kahtia, jolloin salin etuosassa voi toimia vaikka kuntosali ja salin takaosassa ohjattua liikuntaa. Salin yhteydessä on varastotila, jossa voidaan säilyttää kuntosalilaitteita ja esimerkiksi tuoleja jos salia halutaan käyttää myös yleisötilaisuuksiin.

Korttelitalon uima-allas sopii hyvin kuntoutuskäyttöön. Allas sopii myös vesivoimisteluun ja vauvauintiin. Altaaseen johtavat portaat ja allasnostin. Allastilojen yhteydessä on pieni valvontatila, josta on yhteys käytävän kautta ensiaputilaan. Pesu- ja saunatiloissa on esteetön miesten- ja naisten puoli. Liikuntatilojen suhteellisen pienestä koosta johtuen pukutiloissa on vain yksi sauna, joka voi olla vuorotellen kummankin puolen käytössä. Saunan lauteet ovat yhdessä tasossa ja löyly leviää kiertoilmaperiaatteella lattiatasolle. Saunatilaan tulee luonnonvaloa käytävään aukeavan valkoiseksi huurretun lasiseinän kautta. Samaa lasia on käytetty pesutiloista käytävään johtavissa lasiovissa.

Käytävän kautta pesutiloista pääsee ulkoterassille.

Liikuntatilojen on tarkoitus korvata alueelta puuttuvia edullisemman liikunnan vaihtoehtoja. Liikuntatilojen on ajateltu päiväsaikaan palvelevan koko Laut-

tasaarta, mutta ilta-aikaan olevan vain asukkaiden käytössä. Näin liikuntatiloihin kuuluvaa saunaa voi käyttää iltaisin asukkaiden saunavuoroihin ja asukkaat pääsevät vuorollaan myös pulahtamaan uimaan. Liikuntatilojen läheisyydessä on myös pieni palvelutila, jossa voi toimia asukkaiden valitsema yrittäjä. Tilassa voi toimia esimerkiksi terveydenhoitaja, jalkahoitaja, fysikaalinen hoitaja tai parturi-kampaamo.

51

HARRASTUSTILAT

Toisen kerroksen aulatila on pieni ja intiimi kohtaamispaikka, josta on visuaalinen yhteys alakerran aulaan. Aulatilan molemmin puolin sijaitsevien kerhohuoneen ja it-luokan aulaan aukeavat liukuoviseinät ovat läpikuultavaa valkoiseksi huurrettua lasia. Näiden lasiseinien kautta aulaan tulvii runsaasti valoa. It-luokka on korttelitalon asiakkaiden vapaasti käytettävissä aina kun siellä ei ole opetusta ja tällöin liukulasiseinä voi olla auki aulaan. It-luokan mitoituksessa on huomioitu rollaattorin ja pyörätuolin käyttö.

Toisen kerroksen kädentaidot- ja kerhohuone on erotettu liukuseinällä, joka voidaan niin halutessa avata ja huonetta voidaan käyttää yhtenä isompana salina esimerkiksi yhteislaulutilaisuuksia tai juhlia varten. Kädentaitohuoneen yhteydessä on isompi varasto, missä voidaan harrastustavaroiden lisäksi säilyttää salin tuoleja. Toisessa kerroksessa on myös yksi invamitoitettu wc-tila ja pieni naulakko ulkovaatteille.

52

53

Inspiraatiokuvia liikuntatiloihin | kuva 51. Duggan Morris Architects: Alfriston school swimming pool | kuva 52. Kengo Kuma: Horai Onsen Bath House | 53. Shigeru Ban Architects: Sports Hall in Odate

85

86

kaavio 12. Kaavio toisen ja kolmannen kerroksen tilaohjelmasta

SOSIAALITILAT

Toisessa kerroksessa sijaitsee suurin osa korttelitalon sosiaalitiloista. Sosiaalitilat sijaitsevat keskeisesti korttelitalossa ja palvelevat hyvin etenkin aulassa ja liikuntatiloissa työskentelevää henkilökuntaa. Tilat on erotettu ovella korttelitalon julkisista toiminnoista.

Koska tilat ovat vaikeimmin saavutettavissa korttelitalon keittiöstä, keittiössä on oma henkilökunnan taukohuone ja wc.

Toisessa kerroksessa sijaitseviin henkilökunnan tiloihin kuuluu kaksi pukuhuonetta invamitoitetulla kylpyhuoneella, taukotila ja kotipalvelutoimisto. Samassa yhteydessä on myös talon siivouskeskus. Pukuhuoneita voi käyttää kahtena erillisenä tilana miehille ja naisille tai ne voi yhdistää yhdeksi isoksi huoneeksi jos koko henkilökunta on samaa sukupuolta. Taukohuoneessa on pieni keittiö, ruokailualue ja parveke missä voi oleskella tai ruokailla. Kotipalvelutoimistossa on kaksi työpistettä ja neuvottelutila. Kotipalvelutoimiston on ajateltu palvelevan koko Vattuniemen aluetta.

PORTAAT JA KULKUTILAT

Rakennuksen pitkästä ja kapeasta massasta johtuen etenkin asuntoihin johtavat käytävät muodostuvat paikoittain melko pitkiksi. Käytäviä on kuitenkin pyritty elävöittämään avaamalla yhteisötiloja lasiseinillä käytävään. Ylemmissä kerroksissa käytävään tulee valoa pesuloiden ja viherhuoneiden lasiseinien kautta ja

maantasokerroksessa asukkaiden ulkoiluvälinevarastojen ja asukaskahvilan kautta. Käytävät ovat myös koko talossa hieman normaalia leveämpiä (1800mm). Tämä varmistaa esteettömän ja helpon liikkumisen talossa ja mahdollistaa levähdyspaikkojen sijoittamisen käytävien varrelle.

Kumpikin porraskäytävä on koodattu omalla värillään.

Toisen porraskäytävän seinät on maalattu vihreäksi ja toisen siniseksi auttamaan asukkaiden suunnistusta talossa. Väri ja riittävä valaistus piristää myös usein kolkkojen porrashuoneiden ilmettä. Aula- ja ravintolatilan lattiassa on punainen materiaali käytävän leveydellä merkitsemässä pääsisäänkäyntiä ruokasaliin ja reittiä liikuntatiloihin sekä korttelitalon hissille.

54

55

Rakennuksen porrashuoneiden ja aulatilan portaat ovat kaikki puurakenteisia. Porrasaskelmien etureunassa on tumma kontrastimerkintä. Portaat ovat hieman tavallista leveämmät (1400 mm), jolloin niissä kulkevia voi tarvittaessa avustaa molemmin puolin.

Asuntoihin kulkevissa portaissa on myös käsijohteet molemmin puolin ja korttelitalon portaassa on istuimia askelten vieressä. Rakennuksessa on kolme hissiä jotka kaikki soveltuvat paarikuljetukseen.1

1

RT 93-11134. 2013. s. 17

Inspiraatiokuvia portaisiin ja kulkutiloihin | Kuva 54. PLOT = BIG + JDS : VM Houses | kuva 55. Brendeland & Kristoffersen arkitekter AS: Svartlamoen

87

88

Pohjapiirros toisesta kerroksesta 1:200

TILALUETTELO TOINEN KERROS

Tilaryh. Huonet. Huoneen nimi koko (m²)

Harrastustilat henkilömäärä 10 201 varasto 24 209 sali 98 210 inva-wc 7.5 211 naulakko 4 212 aula 33.3 213 it-luokka 31.5 214 varasto 4.1 215 silta 9 yhteensä 211.4

Sosiaalitilat henkilömäärä 12

202 suihku+wc 4.2

203 suihku+wc 4.2

204 sosiaalitilat 13.5

205 siivouskeskus 9.9 206 käytävä 26

207 taukohuone 13.5 208 toimisto 16 yhteensä 87.3 Asuntojen yhteistilat 223 pesula 17.1

224 kuivaushuone 11 216 käytävä 39.7 yhteensä 67.8 Asunnot 217-219 1h+kk 31.9 220-222 2h+kk 41.3 225-230 3h+k 68 231-237 3h+avok 91.1 238-242 2h+avok 60 yhteensä 292.3

TOINEN KERROS Monen sukupolven korttelin toisessa kerroksessa sijaitsevat korttelitalon harrastustilat sekä henkilökunnan tilat. Harrastustiloista on visuaalinen yhteys alakerran aulatilaan. Vapaa oleskelutila jatkuu katkeamattomana kahden kerroksen välillä. Kerroksesta toiseen vievät portaat on suunniteltu siten, että ne tarjoavat seinän puolella istumapaikan niille jotka eivät jaksa kiivetä kerralla ylös asti tai jotka haluavat muuten vain jäädä ihailemaan maisemia puistoon avautuvasta korkeasta ikkunasta.

Toisessa kerroksessa on myös viisi erikokoista asuntoa ja asukkaiden pesula. Asuntojen tilat yhdistyvät korttelitaloon alakerran aulan yli kulkevalla sillalla. Silta on tarkoitettu vain asukkaiden käyttöön, siinä tapauksessa että he haluavat käyttää vastakkaisen porrashuoneen tarjoamia palveluja. Näin asukkaiden ei aina tarvitse kiertää ulkokautta tai kellarista päästäkseen toiseen porrashuoneeseen. Sillan kautta asukkailla on myös luonnollisesti mahdollisuus päästä korttelitalon tiloihin.

89

90

Pohjapiirros kolmannesta kerroksesta 1:200

TILALUETTELO KOLMAS KERROS

Tilaryh. Huonet. Huoneen nimi koko (m²)

Asuntojen yhteistilat 314 pesula 17.1

315 kuivaushuone 11 316 käytävä 58.5 348 käytävä 31.9 yhteensä 118.5 Asunnot 301-306 3h+avok 90.4 307-309 1-2h+kk 36.9 310-313 1h+kk 32.9 317-322 3h+avok 65 323-326 2h+avok 49.6 327-329 2h+avok 45

330-335 2h+avok+s 64.5 336-341 3h+avok 74.9 342-344 2h+kk 41.3 345-347 1h+kk 28.6 349-351 2h+kk 37.5 352-358 3h+avok 91.1 359-363 2h+avok 60 yhteensä 717.7

KOLMAS KERROS Monen sukupolven korttelin kolmannessa kerroksessa on vain asuntoja ja niiden yhteistiloja. Kolmannessa kerroksessa on kolme pientä yksiötä, kuusi kaksiota ja neljä kolmiota. Kolmannessa kerroksessa on myös toisen porrashuoneen asukkaiden pesula. Rakennuksen porrastaminen luo asunnoille suuria terasseja sekä toiseen, että kolmanteen kerrokseen. Kummassakin kerroksessa on sekä yksityisiä, että kaikille yhteisiä terassialueita.

91

92

kaavio 13. Kaavio nelj채nnen ja viidennen kerroksen tilaohjelmasta 1:400

ASUNTOJEN YHTEISTILAT Monen sukupolven korttelissa asuntojen yhteistilat muodostuvat tärkeäksi osaksi asuntojen tilaohjelmaa.

Ne muodostavat varsinkin pienimmille asunnoille luontevan jatkeen asukkaan yksityisen tilan ulkopuolelle. Asuntojen yhteistilat ovat pelkästään asukkaiden käytössä olevia tiloja. Näin rakennuksen tilat jakautuvat asukkaiden näkökulmasta kolmeen eri luokkaan.

Asukkaat voivat halutessaan viettää aikaansa kaikille yhteisissä korttelitalon tiloissa, he voivat oleskella vain asukkaiden käyttöön tarkoitetuissa yhteistiloissa tai pysytellä täysin yksityisissä asuintiloissaan.

Joissakin yhteistiloissa asukkaat voivat kohdata toisiaan sattuman kautta, päivittäisten askareiden lomassa.

Tällaisena tilana toimivat esimerkiksi porraspesulat.

Jotkin tilat ovat enemmän suunniteltua yhteisöllisyyttä varten ja sopivat loistavasti varsinkin yksin asuville, jotka haluavat viettää osan vapaa-ajastaan muiden asukkaiden kanssa. Tällaisena tilana toimii asukaskahvila, jossa asukkaat voivat esimerkiksi valmistaa ruokaa yhdessä. Toiset yhteistilat vaativat enemmän huolenpitoa ja yhteishenkeä pysyäkseen viihtyisinä. Tällaisia tiloja ovat viherhuoneet ja yhteiset terassit istutusaltaineen.

Yhteistilojen tilaohjelma ja määrä on pidetty tarkoituksella kohtuullisena, etteivät yhteistilat nostaisi liikaa yksittäisten asuntojen vuokria. Yhteistilojen

huolto ja ylläpito onkin osittain asukkaiden vastuulla.

Talossa on kuitenkin myös talonmies, joka voi auttaa asukkaita jossain määrin yhteistilojen huollossa. Asukkaiden yhteistoimintoja on myös suunniteltu jonkin verran päällekkäin korttelitalon toimintojen kanssa.

Koska korttelitalo on iltaisin ja osittain myös viikonloppuisin suljettu, jotkin sen tilat voivat hyvin palvella myös asukkaita. Esimerkiksi ravintolan keittiö voi tarvittaessa toimia asukkaiden yhteiskeittiönä jos he haluavat järjestää ruokailun kaikille. Myös korttelitalon liikuntatilat voivat toimia asukkaiden käytössä iltaisin.

Asunnoilla on kuitenkin riittävästä omia yhteistiloja niin että ne voivat tarvittaessa toimia erillään korttelitalosta.

PESULA JA TERASSIT

Toisessa ja kolmannessa kerroksessa on porrashuonetta vastapäätä asukkaiden käyttöön tarkoitettu pesula.

Koska kummallakin portaalla on oma hyvin varusteltu pesula, kaikkein pienimmissä asunnoissa ei ole välttämätöntä olla paikkaa pesukoneelle. Laadukkaat ja valoisat yhteispesulat toimivat myös luontevana kohtaamispaikkana niillekin talon asukkaille, jotka eivät halua osallistua talon yhteisiin toimintoihin. Pesulassa on perinteinen pesupiste joka sisältää pesukoneen, kuivausrummun, mankelin, pesualtaan ja työpöydän.

Pesulassa on myös tilava kuivaushuone. Tämän lisäksi pesulassa on valoisalla ikkunaseinällä pieni oleskelunurkkaus, missä asukkaat voivat halutessaan odottaa

pyykkinsä peseytymistä ja vaihtaa kuulumisia.

Pesuhuoneet jatkuvat etenkin kesäaikana myös ulkoterassille. Terassilla pesulan edessä on mahdollisuus oleskelulle ja pyykkien kuivaamiselle. Terassi jatkuu puiston puolella kumpaankin suuntaan kaikille yhteisinä puutarhakäytävinä, joiden varrella olevat istutusaltaat ovat yhteisön vastuulla. Asuntojen yksityiset terassit aukeavat näille yhdyskäytäville.

VARASTOT JA ASUKASKAHVILA

Asukkaiden ulkoiluvälinevarastot ja asukaskahvila sijaitsevat maantasokerroksessa. Kummankin porrashuoneen yhteydessä on oma ulkoiluvälinevarasto, missä on pesupaikka pyörätuolille ja tavallista runsaammin varastopaikkoja jotka soveltuvat lastenvaunuille, rollaattoreille ja pyörätuoleille. Kumpikin varasto on kaksiosainen ja kummassakin toinen osa on vapaa pyöristä ja varattu pelkästään näille rollaattoripaikoille. Maantasokerroksessa on myös jätehuone. Jätehuoneen astiat ovat helppokäyttöisiä myös heikommilla voimilla ja pyörätuolista. Eri jätteille tarkoitetut astiat on erotettu selkeästi toisistaan.

Tärkein asukkaille tarkoitettu tila maantasokerroksessa on asukaskahvila. Tilan on tarkoitus olla asukkaiden vapaasti muokattavissa ja he voivat päättää haluavatko pyörittää tilassa esimerkiksi kahvilaa lähiympäristön asukkaille. Tila voi palvella myös kirjastohuoneena, musiikkihuoneena tai vaikka kaikille yhteisenä eloku-

93

94

visualisointi 5. Näkymäkuva hotelliasunnon keittiöstä

HOTELLIASUNNOT Hotelliasunnot ovat Monen sukupolven korttelin pienimpiä asuntoja. Ne ovat kooltaan 28,6 neliömetriä ja niitä on kummassakin porrashuoneessa yksi kappale. Periaatteessa kaikki korttelitalon yksiöt voisivat kuitenkin palvella hotelliasuntoina. Hotelliasunnot sijaitsevat porrashuoneita vastapäätä. Asunnot on ajateltu ensisijaisesti eräänlaisiksi intervalli- tai väliaikaisasunnoiksi joissa asukas voi asua lyhyemmän aikaa heti sairaalasta pääsyn jälkeen. Korttelitalossa on tilat sairaalasta kotiutuneiden kuntouttamiseen ja hoivasekä ruokapalveluita apua tarvitsevalle. Asunto sopii myös hyvin tilapäisasunnoksi esimerkiksi putkiremontin yhteydessä.

Asunto käy myös pidempään asumiseen vähän tilaa tarvitsevalle yksinasujalle. Asunto soveltuu loistavasti esimerkiksi opiskelija-asunnoksi tai vähävaraisen ikääntyneen kodiksi. Asunnot ovat esteettömiä yhden hengen asunnoiksi soveltuvia yksiöitä. Asunnot ovat monessa suhteessa minimimitoitettuja, makuuhuoneena toimii alkovi, eteinen on pieni ja kaikki toiminnot tapahtuvat yhdessä tilassa. Asuntojen kylpyhuone on kuitenkin suhteellisen tilava ja keittiö sekä ruokailutilat ovat miellyttävän ja toimivan kokoisia.

vien katselutilana. Se soveltuu myös ohjattuun ruuanlaittoon niille talon asukkaille, jotka eivät halua tai kykene valmistamaan ruokaa yksin. Tilassa on keittiö, pieni varasto ja invamitoitettu wc.

SAUNATILAT

Asukkaiden yhteiset saunatilat on suunniteltu yksityisiä ja yhteisiä saunavuoroja varten. Asukkailla on myös mahdollisuus vuokrata tiloja koko illaksi järjestääkseen juhlia tiloissa. Saunatiloihin kuuluu pienellä keittiöllä varustettu valoisa ja tilava takkahuone jossa on pieni kevytrakenteinen tulisija. Takkahuoneen ikkunat aukeavat auringonlaskun suuntaan. Huoneesta on pääsy terassille, jolta voi ihailla auringonlaskua merellä. Myös saunatilojen pukuhuoneesta, suihkutiloista ja saunasta avautuu ikkunoita ilta-aurinkoon.

Suihku- ja saunatiloissa ikkunat ovat valkohuurrettua lasia. Saunan lauteet ovat yhdessä tasossa ja löyly leviää kiertoilmaperiaatteella lattiatasolle.

Saunatilojen yhteydessä on myös talon vierashuone.

Vierashuone on tarkoitettu asukkaiden vieraiden majoittamiseen etenkin niissä tilanteissa, kun asukkaiden omat asunnot ovat hyvin pieniä. Vierashuoneessa on pieni keittiö ja tilaa yhdelle sängylle ja pöydälle. Saunatilojen invamitoitteinen kylpyhuone toimii vierashuoneen kylpyhuoneena. Kylpyhuoneeseen johtavassa käytävässä on runsaasti kaappitilaa astioille. Tämä helpottaa juhlien ja tapahtumien järjestämistä takkatiloissa ja saman kerroksen viherhuoneessa.

VIHERHUONEET

Viherhuoneet on tarkoitettu Monen sukupolven korttelin asukkaiden kohtaamispaikoiksi ja talvipuutarhoiksi. Kummallakin porrashuoneella on omat viherhuoneensa. Viherhuoneissa on viherseinä ja istumiskorkeudelle nostettu viljelylaatikko yhdellä seinällä, jota voi hoitaa pyörätuolista tai seisaaltaan rasittamatta selkää. Tila on muuten asukkaiden vapaasti muokattavissa. Tilanjakajina toimivat isot istutusruukut ja pöytäryhmät. Tilat rajautuvat kahdelta sivulta asuntojen ja porraskäytävän ulkoseiniin, muut seinät ja katto ovat lasia. Tilojen on tarkoitus toimia kesäisin kasvihuoneiden tapaan, jolloin asukkaat voivat viljellä tiloissa kasveja aikaisesta keväästä pitkälle syksyyn.

Talvisin tilat voivat toimia talvipuutarhoina, joissa hoidetaan viileämmässä viihtyviä kasveja.

Viherhuoneet ovat myös loistavia tiloja pienempien juhlien ja asukastapaamisten järjestämiseen. Viherhuoneet jatkuvat kesäaikaan yhteisille terassialueille.

Viherhuoneen terasseilla on myös viljelylaatikoita talon asukkaille. Viidennen kerroksen terassilla on tilaa asukkaiden yhteiselle grillaamiselle. Vaihtoehtoisesti asukkaat voivat tuoda terassille vaikka pingispöytiä tai ulkoleluja lapsille. Terassitila on kaikille talon asukkaille yhteinen ja heidän vapaasti muokattavissa. Terassilta on upeat näkymät Pajalahden puistoon ja Kasinonrantaan saakka.

95

KEITTIÖT Kaikkien asuntojen keittiöt on tehty helppokäyttöisiksi niin, että ne soveltuvat myös liikuntaesteisille.

Keittiötasot sijaitsevat 850 mm korkeudella ja astianpesualtaiden alla on rullilla liikuteltavat kaapit jätteille.

Myös yhden 800 mm leveän työtason alla on liikuteltavia alakaappeja tai vaihtoehtoisesti keittiössä on ulosvedettävä aputaso. Astiapesualtaiden syvyys on 125 mm. Keittiöiden alakaappien ovet ovat värilliset tai puuta. Työtasot ja yläkaapit ovat vaaleita. Takaseinä voi olla puuta tai valkoinen. Keittiön sekoittaja on helppokäyttöinen ja vähän voimaa vaativa. Sekoittaja ei sijaitse liian kaukana tason reunasta niin että siihen on helppo ulottua. Lieden ja uunin painikkeet ovat selkeät ja myös tunnustellen tunnistettavissa. 1

1 RT 93-11134. 2013. s. 17, RT Esteettömyystieto.

2014.

96

visualisointi 4. Näkymäkuva perheasunnon keittiöstä

ASUNNOT Monen sukupolven korttelin asunnot on pyritty suunnittelemaan niin, että ne vastaisivat mahdollisimman hyvin erilaisten perheiden ja asukkaiden tarpeisiin.

Jokainen meistä on yksilö joka tarvitsee ja haluaa asunnoltaan eri asioita kuin naapurinsa. Nykyaikana ihmiset eivät enää niinkään etsi omaan elämänvaiheeseensa sopivaa asuntoa, kuin omaa elämäntyyliään kuvastavaa kotia1. Tämän vuoksi asunnot ovat kooltaan ja pohjiltaan hyvin erilaisia. Suurin osa asuntojen sisäisistä seinistä on kevytrakenteisia, jotta muutoksien tekeminen asuntoihin olisi mahdollisimman vaivatonta.

Kaikki asunnot on pyritty suunnittelemaan niin, että ne sopivat myös liikkumis- tai toimimisesteisille tai ne voidaan helposti muokata kaikille sopiviksi. Koska Monen sukupolven korttelin asunnot on ajateltu vuokra-asunnoiksi ja kaikille sopiviksi, asuntojen kokoja ja hintaa ei ole liikaa voinut kasvattaa yhden ryhmän tarpeita vastaavaksi. Asunnot ovat kuitenkin keskenään hyvin erilaisia ja tarjoavat vaihtelevia tilaratkaisuja eri lähtökohdista tuleville asukkaille. Tärkeimpänä lähtökohtana asunnoissa on ollut se, että ne palvelisivat mahdollisimman hyvin mahdollisimman monenlaisia ihmisiä. Etenkin talon ikääntyneemmät asukkaat saattavat viettää huomattavan osan ajastaa kodissaan ja tavoitteena on, että asukkaat voisivat asua 1

asunnoissa elämänsä loppuun asti. Asuntojen tavoitteena on myös parantaa asukkaiden elämänlaatua toimivien tilaratkaisujen ja kauniin arkkitehtuurin kautta.

Hyväksi esimerkiksi asuntojen monipuolisista pohjaratkaisuista sopivat kolmannen kerroksen asunnot.

Kolmannessa kerroksessa on kolme pientä yksiötä, joista yhden voi halutessaan muuttaa kaksioksi ja joista yksi on todella pieni alle 30 neliömetrin hotelliasunto. Kerroksessa on kuusi kaksiota, jotka ovat myös keskenään hyvin erilaisia. Pienin kaksio on vain 37,5 neliötä ja soveltuu parhaiten yhden hengen asunnoksi.

Suurin kaksio on saunalla, tilavalla makuuhuoneella ja suurella terassilla varustettu 64,5 neliömetrin luksusasunto kahdelle. Lisäksi kolmannessa kerroksessa on neljä kolmiota. Kolmioiden koot vaihtelevat 65 neliömetristä 91 neliöön. Pienimmissä kolmioissa toinen makuuhuoneista on lähes minimimitoitettu ja sopii parhaiten vieras-tai työhuoneeksi tai pienen lapsen makuuhuoneeksi. Rakennuksen päätykolmiot aukeavat kahteen tai kolmeen ilmansuuntaan ja niissä kaikki huoneet ovat mukavan tilavia. Toisessa kolmiossa on lisänä hulppea terassi.

56

57

58

Schittich. 2007. s. 165

Inspiraatiokuvia asuntojen keittiötiloihin | kuva 56. Clare Cousins Architects: Flinders Lane Apartment | kuva 57. Colombo and Serboli Architecture: Rocha Apartment | kuva 58. C.T. Architects: Loft MM

97

98

Pohjapiirros nelj채nnest채 kerroksesta 1:200

TILALUETTELO NELJÄS KERROS

Tilaryh. Huonet. Huoneen nimi koko (m²)

Asuntojen yhteistilat 427 käytävä 58.7 445 käytävä 32

449 viherhuone 30.2 yhteensä 120.9

Asunnot 401-406 3h+avok 90.4 407-409 1-2h+kk 36.9 410-412 1h+kk 33.1 413-415 1h+kk 28.6 416-419 2h+avok 49.6 420-426 3h+k 65 428-430 2h+avok 45 442-444 2h+kk 41.3 446-448 2h+kk 37.5 450-452 2h+avok 55.5 yhteensä 482.9

NELJÄS JA VIIDES KERROS Monen sukupolven korttelin neljännessä ja viidennessä kerroksessa sijaitsee pääasiassa asuntoja. Kummassakin kerroksessa on myös molempien porrashuoneiden viherhuoneet, jotka ovat tiloja asukkaiden oleskeluun ja juhlien järjestämiseen. Viidennessä kerroksessa sijaitsevat myös asukkaiden yhteiset saunatilat. Suurimmassa osassa asunnoista ei ole ollenkaan saunaa ja tämä yhteinen saunatila, sekä maantasokerroksen uimahallin saunatilat, korvaavat asukkaiden omat saunat. Saunatilan yhteydessä on myös vierashuone asukkaiden vieraille. Kummassakin kerroksessa on myös talolle tyypillisiä suuria terassialueita. Viidennessä kerroksessa on tilaa jopa asukkaiden yhteiselle grillaukselle.

Asunnot 4--5. kerros 431-435 525-528 4h+avok 97.6 436-441

529-533 4-5h+avok+s 113.7 453-455

540-545 5h+avok+s 109.2 yhteensä 320.5

99

100

Pohjapiirros viidennest채 kerroksesta 1:200

RUUANVALMISTUS JA OLESKELU

TILALUETTELO VIIDES KERROS

Kaikissa asunnoissa on ruuanvalmistukseen soveltuva Tilaryh. Huonet. Huoneen nimi koko (m²) keittiö- ja ruokailutila. Suurimmassa osassa asunnoista

keittiö on avokeittiönä osana ruokailu- ja oleskelutiloAsuntojen yhteistilat ja. Tämä on hyvä ratkaisu etenkin pienemmissä asun 501 takkahuone 28 noissa asuntojen tilan tunnun lisäämiseksi. Joissakin

502 pukuhuone 10.9 rakennuksen päätyasunnoista keittiö -ja ruokailutila 503 wc 1.3 on mahdollista erottaa omaksi huonetilakseen eril 504 inva-wc 5.3 leen oleskelutiloista. Ruokailutilat on suunniteltu aina 505 eteinen 6.1 vähintään 4-5 hengelle soveltuviksi. Ruokatiloissa on 506 suihku 7.7 aina mahdollista järjestää usamman kuin yhden pyö 507 sauna 7.5 rätuolia käyttävän henkilön ruokailu ja ne sijaitsevat

508 vierashuone 18.1 aina ruanvalmistustilojen läheisyydessä. Kaikissa asun 516 käytävä 41.5 noissa on myös mahdollisuus ruokailla ulkona parvek 518 viherhuone 30.2 539 käytävä 20.1 keilla tai terassilla. yhteensä 176.7 Tekniset tilat

517 iv-konehuone 65.1 Asunnot 509-511 2h+kk 36.8 512-515 1h+kk 32.9

519-524 3h+avok+s 64 534-538 2h+avok 50.3 yhteensä 184

Kaikki keittiöt on suunniteltu niin että ne soveltuvat ruoanlaittoon myös pyörätuolista tai istuma-asennosta. Keittiöön on mahdollista asentaa yläkaappeja kolmelle tai kahdelle eri korkeudelle. Alimpiin kaappeihin on mahdollista ulottua myös pyörätuolista.

Keittiöiden värimaailmat vaihtelevat ja mahdollisuuksien mukaan asukkaat saavat vaikuttaa keittiön värimaailmaan.

Kaikkein pienimmissä yksiöissä ei ole välttämättä varsinaista tilaa oleskelulle. Näissä asunnoissa oleskelu voi tapahtua ruokapöydän ääressä tai sängyllä ja nojatuolissa. Kaikkiin asuntoihin on kuitenkin mitoitettu 4-5

101

TILALUETTELO KELLARI

Kerros Huonet. Huoneen nimi koko (m²)

Tekniset tilat

002 vedenkäsittelytila 30 003 käytävä 16.6

004 tekninen tila 24

005 iv-konehuone 33 007 käytävä 14.4

010 tekninen tila 45.1

012 iv-konehuone 88.8 yhteensä 251.9 Autohalli 001 autohalli 719.7 014 ajo talliin 97.5 yhteensä 817.2 Asuntojen yhteistilat

006 irtaimisto varasto 124.7 008 käytävä 22.3 009 käytävä 80.4 013 käytävä 52.8 yhteensä 280.2

102

kaavio 14. Kaavio kellarikerroksen tilaohjelmasta 1:400

hengen ruokapöytä. Pienimmissä asunnoissa voidaan järjestää tilaa oleskelulle tinkimällä ruokailutilan koosta asukkaan toiveiden mukaan. Ne asukkaat, joiden asuntoihin ei mahdu vuodesohvaa tai varasänkyä, voivat majoittaa vieraitaan korttelitalon vierashuoneessa.

Pääsy asuntojen parvekkeille tai terasseille tapahtuu yleensä oleskelutilasta. Toisinaan parvekkeille pääsee myös makuuhuoneesta. Asuntojen oleskelutiloissa on isot ikkunat joista saadaan runsaasti luonnonvaloa.

KYLPYHUONEET

Kaikkien asuntojen kylpyhuoneista ainakin yksi on suunniteltu esteettömäksi. Suurimpien asuntojen kylpyhuoneisiin on mitoitettu paikka pyykinpesukoneelle, mutta pienemmissä paikkaa pesukoneelle ei yleensä ole. Talossa on hyvin varustellut porraspesulat.

Kylpyhuoneissa suihkut sijaitsevat wc istuimen vieressä ja toimivat vapaana tilana avustajalle wc-istuimen toisella puolella. Joissakin wc-tiloissa on myös järjestettävissä tilaa toiselle puolelle allastasoja purkamalla.

Wc-istuinten takana on vapaata tilaa 150 millimetriä avustajaa tai pyörätuolin käyttöä varten. Pesualtaat on asennettu 800 millimetrin korkeudelle ja niiden alla on vapaata tilaa 670 millimetriä. Altaat on upotettu 600 mm syvän tason etuosaan. Näin altaiden alle jää tarpeeksi tilaa pyörätuolikäyttöön. Pesualtaiden keskilinjan etäisyys sivuseinästä on 450 mm. Pesualtaiden molemmin puolin on vapaata laskutilaa. Pesualtaan sekoittaja on helppokäyttöinen ja vähän voimaa vaa-

tiva. Sekoittajat sijaitsevat altaiden, eivät seinän vieressä. Altaat on kiinnitetty lujasti seinään kiinni, jotta niistä voi ottaa tukea. Kylpyhuoneen pistorasiat ovat korkeudella, johon yltää pyörätuolista.1 Kylpyhuoneiden ovet ovat liukuovia joiden kynnyksenä toimii ritiläkaivo. Kylpyhuoneessa on myös yhdellä seinänvierustalla kulkeva lattiakaivona toimiva ritiläkaivo. Kylpyhuoneissa on tukikaiteet suihkuseinällä sekä pyyhetelineenä myös toisella seinällä. Suihkuseinällä käsituki on asennettu pystyyn ja toisella seinällä vaakaan 900 mm korkeudelle. Kylpyhuoneen seinämateriaali mahdollistaa lisätukikaiteiden asentamisen.

Suihkuissa on myös seinälle kääntyvät suihkuistuimet.

Kylpyhuoneen materiaalina on luonnonvalkoinen 15x15 laatta seinissä ja lattiassa. Wc-istuin, allas, sekoittaja ja suihku ovat puhtaan valkoiset. Kylpyhuone on valaistu kattoon tai seinille osoittavilla hajavaloilla.2

59

60

MAKUUHUONEET

Osa talon asukkaista saattaa viettää vuoteessaan suurimman osan ajastaan, joten rakennuksen makuuhuoneet on pyritty suunnittelemaan siten, että vuoteesta on suora näköyhteys ulos. Monessa asunnossa makuuhuoneesta on suora yhteys kylpyhuoneeseen. Niissä asunnoissa, missä yhteys on jostakin muualta, voi suoran yhteyden yleensä järjestää puhkaisemalla makuu1 2

RT 93-11134. 2013. s. 8, RT Esteettömyystieto. 2014.

RT Esteettömyystieto. 2014.

Inspiraatiokuvia asuntojen märkätiloihin | kuva 59. Colombo and Serboli Architecture: Rocha Apartment | kuva 60. C.T. Architects: Loft MM

103

104

Leikkaus 1:150

huoneen puoleiseen seinään uuden oviaukon. Etenkin pienemmissä kaksioissa ja yksiöissä on myös näköyhteys sängystä muuhun asuntoon jo olemassa, tai se on helposti järjestettävissä purkamalla yhden seinän.

Kaikki makuuhuoneet ovat käytettävissä pyörätuolilla tai rollaattorilla. Kaikkein pienimmissä asunnoissa, hotelliasunnoissa, makuutilat on suunniteltu vain yhdelle hengelle. Makuuhuoneiden ovet ovat liukuovia.

PARVEKKEET JA TERASSIT

Jokaisella asunnolla on joko pyörätuoli käyttöön mitoitettu tilava parveke tai puistoon avautuva kattoterassi. Talon terasseille ja parvekkeille on esteetön pääsy asunnoista ja yhteistiloista. Terassien ja parvekkeiden ja asunnon lattian välillä ei ole tasoeroa.

Asukkaiden terassit on jaettu oleskelu- ja viljelyalueisiin. Asukkaita on tarkoitus rohkaista kaupunkiviljelyyn valmiiksi rakennetuilla viljelyaltailla. Jokainen asukkaiden terassi on myös varustettu omalla kastelupisteellä. Talon asukkaat voivat yhdessä tilata uusia multakuormia ja siemeniä, jolloin viljely on kaikille helppoa ja edullista. Myös kasteluvuoroista on helppoa sopia naapureiden kanssa. Koska asukkaat eivät ole pelkästään vastuussa omasta puutarhastaan, vaan viljelylaatikot levittäytyvät myös oman pihan ulkopuolelle yhdyskäytävän varrelle, tulee viljelystä ja kasvien hoidosta luonnollisesti naapureita yhdistävä harrastus.

MONIAISTILLISUUS JA ESTEETTÖMYYS MONEN SUKUPOLVEN KORTTELISSA Esteettömyys on tasa-arvoa. Esteettömässä ympäristössä kaikki pystyvät käyttämään samoja sisäänkäyntejä, tiloja ja tuotteita. Kun esteettömyys on riittävällä tasolla, ihmiset kykenevät toimimaan itsenäisesti ilman avustajaa. Tällöin esteettömyyden tulee olla myös saumatonta. Jos yksi esteettömyyden kriteeri ei toteudu, ei itsenäinen toimiminen ole mahdollista. Esteettömyys tulisi siis integroida osaksi kaikkea suunnittelua.1 Monen sukupolven korttelin kaikkien tilojen suunnittelussa on esteettömyys otettu huomioon alusta asti.

Samaan aikaan tilat on suunniteltu myös viihtyisiksi ja käytännöllisiksi. Tilat on suunniteltu kaikille käyttäjille sopiviksi, eikä eri tilojen välillä ole hierarkiaa tai erottelua käyttäjän ominaisuuksista johtuen. Rakennuksen julkiset wc-tilat ovat kaikkien käytettävissä.

Myös kaikki sisäänkäynnit ovat esteeettömiä ja ovet ovat helposti käytettäviä, vähän tilaa vieviä ja käytännöllisiä liukuovia. Myös talon henkilökunnan tilat on suunniteltu esteettömiksi.

Kaikissa talon tiloissa on pyritty kiinnittämään huomiota riittävään luonnonvalon määrään. Kaikki ikkunat ulottuvat lattianrajaan asti, jolloin maisemista voi 1

Kirsti Pesola. 2014.

nauttia myös sängyssä maaten tai pyörätuolissa istuen.

Ikkunat ovat asuinnoissa 2,4 metriä ja julkisissa tiloissa 3 metriä korkeita. Rakennuksen pääaula on muita tiloja kirkkaammin valaistu. Osa ikkunoista on kiinteitä ja avautuvista ikkunoista voidaan avata vain ikkunan yläosa. Ikkunoiden pesu on tarkoitus tilata talon ulkopuolelta, mikä helpottaa huonokuntoisimpien ja kiireisimpien asukkaiden elämää. Keinovalaistuksessa on käytetty sekä epäsuoraa että suoraa valaistusta.

Rakennuksen yhteistilojen sisustamisessa kiinnitetään huomiota kontrastiväreihin. Rakennuksen suuret pinnat kuten katto ja seinät ovat pääosin vaaleita, valkoisia tai clt-pintaisia, tehosteväriseiniä käytävissä ja aulatilassa lukuunottamatta. Huonekalut ja tekstiilit valitaan tiloihin niin, että ne ovat katto- ja seinäpintoja tummempia. Huonekalujen materiaalit ovat pehmeitä ja korttelitalossa käytetään myös riittävästi verhoja ja mattoja ja viherkasveja. Lattiamateriaalina on käytetty pääasiassa puuta tai vaaleanharmaaksi hierrettyä betonipintaa. Etenkin julkisissa tiloissa lattiamateriaalit ovat helposti puhtaana pidettäviä ja liukastumisvaaraa aiheuttamattomia. Runsaat viherkasvit tiloissa paitsi luovat viihtyisää ympäristöä ja puhtaampaa sisäilmaa, parantavat tilojen äänimaailmaa.

Olemme kaikki erilaisia ja meillä kaikilla on erilaiset tarpeet. Esteettömyydessä ei ole kyse siitä että joku olisi liian vanha tai vammainen. Mahdollistamalla käytön ja liikkumisen ja luomalla ennustettavia ja helposti

105

DETALJIKUVA 1 RÄYSTÄS 1:30

1 Räystäällä betonilaatta eroosiosuojana.

2 Alumiininen rei’itetty kulmalista varmistaa kasvualustan

paikallaan pysymisen.

3 Varmistuspelti ja vesikouru limittyvät bitumikermien väliin.

4 Sähkölämmityskaapeli.

5 Vesikourun alla 2-kertainen bitumikermi. Vesikourun

kannatus lattateräksin.

6 Palokatkoventtiili. Huopavarmennus vesikoururaken-

teen alla.

7 Ristiinkoolaus 25x50, k 400 ulkoverhouksen takana,

kuristusrima 10x50 joka 3. vaakakoolauksen kohdalla.

8 Ovikarmin yläpuolella polyuretaani tiivistys.

9 CLT-levyjen liitoskohdassa tiivistenauha (EPDM-kumi).

10 Seinän kipsilevyn ja ovikarmin välissä elastinen sau- mausmassa.

11 Ovikarmissa ura verhokiskoille.

106

DETALJIKUVA 2 KYLPYHUONE 1:30

1 Suihkussa seinälle taittuva suihkutuoli ja suihku seinällä tukikaide.

2 Kylpyhuoneessa valkoiset 15x15 laatat seinissä ja lattiassa.

3 Kylpyhuoneessa kallistus seinänvierellä kulkevaan rst-

lattiakaivoon. Lattiakaivon päällä valkoinen keraaminen laatta.

4 Seinän vedeneriste limitetään tiiviisti lattian veden-

eristeeseen. Lattian vedeneriste nostetaan seinälle

vähintään 150 mm valmiin lattian tasosta.

5 Seinärakenteessa puujuoksun ja betoniharkon välissä kumibitumikermi.

6 Kylpyhuoneen nurkassa, seinälaattojen ja vedeneris-

teen välissä elastinen saumausmassa.

7 Lattiavalussa lattialämmityskaapelit.

8 Katon höyrynsulku käännetään seinälle ja limitetään

(n. 200 mm) tiiviisti seinän vedeneristeeseen.

9 Alakatto on ääntäeristävä.

DETALJIKUVA 3 TERASSIN RÄYSTÄS 1:30

1 Varmistuspelti ja vesikouru limittyvät bitumikermien väliin.

2 Sähkölämmityskaapeli.

3 Vesikourun alla 2-kertainen bitumikermi. Vesikourun

kannatus lattateräksin.

4 Palokatkoventtiili. Huopavarmennus vesikoururaken-

teen alla.

5 Kaide tuetaan terassin räystäsrakenteeseen.

6 Terassin puuritilä on tehty osista siten, että se on

helposti poistettavissa kattoterassin puhdistusta varten.

7 Alajuoksujen alla ylimääräiset peltikaistat.

8 Viljelykaatikoissa hiekkapesälliset vedenpoistoputket,

kasteluoja ja vedensuodatusputket 400 mm välein.

Kasteluojat täytettävissä sadevesisäiliöistä.

9 Ristiinkoolaus 25x50, k 400 ulkoverhouksen takana,

kuristusrima 10x50 joka 3. vaakakoolauksen kohdalla.

10 Ovikarmin yläpuolella polyuretaani tiivistys.

11 CLT-levyjen liitoskohdassa tiivistenauha (EPDM-kumi).

12 Ovikarmissa ura verhokiskoille.

suunnistettavia tiloja, pystyvät kaikki liikkumaan tiloissa. Etenkin ikääntyneiden tulee pystyä liikkumaan ja käyttämään kehoaan pitääkseen itsensä hyvässä kunnossa niin pitkään kuin mahdollista.1 Monen sukupolven kortteli pyrkii kannustamaan käyttäjiä liikkumiseen. Asuntojen ja korttelitalon välillä on vaihtoehtoisia reittejä. Talon käytävät ovat tilavia ja miellyttäviä liikkua, käytävien varrelle on mahdollisuus jätrjestäää levähdyspaikkoja. Kaikkiin talon tiloihin pääsee hissillä, mutta vaihtoehtona on aina myös helppokulkuiset portaat.

DETALJIKUVA 4 PARVEKKEEN OVI 1:30

1.

Ovessa on sekä harjatiiviste että alaslaskeutuva

tiivistekynnys Vedeneristeen päällä on rst-ovipelti

jossa liukuesteraidat.

2.

Ovikarmin alla polyuretaani tiivistys.

3.

Parkettilattian ja puisen ovikynnyksen välissä elastinen saumausmassa.

4.

Lattiavalussa lattialämmityskaapelit.

5.

CLT-levyjen liitoskohdassa tiivistenauha (EPDM-kumi).

6.

Kantava CLT-palkki

DETALJIKUVA 5 PÄÄULKO-OVI 1:30

1.

Ovessa magneettikynnys. Oven ulkopuolella rst-

säleikön alla hiekanerotuskaivolla varustettu rst-allas.

2.

Ovikarmin alla polyuretaani tiivistys.

3.

Lattiavalussa lattialämmityskaapelit.

4.

Ulkoseinän ja alapohjan välisessä saumassa mineraali

villakaista ja elastinen saumaus.

5.

Radonin torjunta - maanvaraisen laatan ja kellarin

seinän liittymässä kumibitumikermi.

6.

Polystyreenilevy uritettu 7.

Perusmuurin ja anturan ulkopinnassa vedeneriste (kumibitumikermi).

8.

Salaojat ja salaojituskerrokset kuivatussuunnitelman

mukaan. Perusmaan kallistus salaojiin 1:50.

9.

Antura perustetaan tiivistetyn salaojituskerroksen varaan.

Korttelin pihalla on helppokulkuinen reitti ja pihalta on helppoa jatkaa kävelyä tontin ulkopuolelle, Lauttasaaren kauniille rantareitille. Rakennuksen pihan puolella ulkona sijaitseva suihkulähde johdattaa äänellään korttelitalon pääsisäänkäynnille. Pihan eri alueiden istutuksissa kiinnitetään huomiota erilaisten tuoksu- ja värimaailmojen luomiseen eri alueille. Myös reittien veden- ja lumenpoistoon kiinnitetään erityistä huomiota niin etteivät pääreitit muodostu liian liukkaiksi sateella tai talvella.2

1 2

Kirsti Pesola. 2014.

RT 93-11134. 2013. s.

107

LOPUKSI man ja asuntojen sunnittelu Lauttasaaren asukkaiden toiveisiin pohjautuen sekä kevyt kirjallinen selvitys työhön liittyvistä teemoista ja tavoitteista. Tämän lisäksi diplomityötä on suuresti tukenut työni tutkimusapulaisena Aalto-yliopiston Sotera-instituutissa.

Diplomityön laatiminen on ollut pitkä, mutta hyvin opettavainen ja innostava prosessi. Aiheena ikääntyneiden erilaisten asumis- ja palvelumuotojen ideointi huoltosuhteen helpottamiseksi on ajankohtainen ja tärkeä. Monen sukupolven asumisen soveltaminen Suomeen, missä eri sukupolvien asuminen on usein hyvin eriytynyttä, on ollut hyvin mielenkiintoinen ja haastava tehtävä. Myös yhteisöllinen asuminen ja naapuriavun tarjoaminen ovat vielä toistaiseksi harvinaisia suomalaisessa kerrostaloasumisessa. Työn laatiminen on ollut ajankohtaisen ja tärkeän aiheen vuoksi motivoivaa koko prosessin ajan.

Diplomityöhön kuuluu koko Lauttasaaren alueen analysointi projektin sijainnin löytämiseksi, tilaohjel-

108

kuva 61. Uusi ponttonilaituri Vattuniemen kärjessä

Työssä yhteisöllisyyttä on lähestytty kevyen yhteisöllisyyden kautta. Osallistuminen talon yhteiseen toimintaan on vapaaehtoista. Yhteisöllisyys voi olla esimerkiksi muiden käyttäjien tai musiikkiesitysten seuraamista rakennuksen aulassa, ravintolassa tai yhteispihalla. Toisaalta talon asukkaat voivat olla paljonkin mukana toistensa elämässä, huolehtimalla toisistaan sairauden kohdatessa, vahtimalla toistensa lapsia tai järjestämällä yhteisiä illallisia. Kenenkään ei ole tarkoitus olla riippuvainen talon muista asukkaista, minkä vuoksi talossa on myös tilat hoitohenkilökunnalle ja tilat huonokuntoisten asukkaiden ruoan valmistamiselle. Periaatteessa naapureiden tarjoama apu voi kuitenkin vähentää ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten tarvitsemaa apua. Naapuriapu voi parhaimmillan rikastuttaa heidän elämäänsä niissä asioissa, joissa ulkopuolinen apu ei voi.

Talon yhteistilat on suunniteltu kohtuullisen kokoisiksi. Talon asukkailla ole lähtökohtaisesti normaalia asumista enempää palveluja, jotta asuminen asunnoissa olisi mahdollista myös vähävaraisemmille.

Taloon muuttaminen ei myöskään vaadi pääomaa, koska kaikki asunnot ovat vuokra-asuntoja. Kortteli-

talon toiminnot, kuten ruokailu ja uiminen on ajateltu hinnoittelultaan edullisiksi. Vähintäänkin näiden palvelujen tulisi olla tuettuja tietyille ryhmille, kuten ikääntyneille, työttömille, kehitysvammaisille ja vähävaraisille. Vapaaehtoisvoimin toimivat ryhmät ja tapahtumat ovat myös paremmin kaikkien saavutettavissa.

Turvallisuus ja turvallisuuden tunne tulevat jatkuvuudesta, pysyvyydestä, kestävyydestä ja tuttuudesta.1 Rakennuksen tilat on pyritty suunnittelemaan kestäviksi, joustaviksi sekä ennen kaikkea kauniiksi, niin että talossa asuminen ja viihtyminen olisi mahdollista mahdollisimman pitkään. Monen sukupolven korttelissa asukas voi asua koko elämänsä. Eri sukupolvet rikastuttavat toistensa elämää ja luovat turvallisen ja kestävän yhteisön.

Kiitos Hennu Kjisikille ja Hannu Huttuselle innostavasta ja erinomaisesta ohjauksesta. Kiitos myös Ira Vermalle avusta ja tuesta uuden aihepiirin oppimisessa.

1

Kirsti Pesola. 2014.

LÄHTEET RAPORTIT JA SELVITYKSET Ikäänyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013-2017.

2013. Ympäristöministeriö. Helsinki.

Kuronen, Raija & Väyrynen, Riikka. 2012. Kotihoidon laskenta 30.11.2012 Tilastoraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kautto Mikko. 2004. Ikääntyminen voimavarana, Tulevaisuusselonteon liiteraportti 5. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 33/2004. Valtioneuvoston kanslia. Helsinki.

Bordas Eddy, Marta. 2013. From Accessibility towards Empathy based design.

Soteran julkaisu 2012. 2012. MONA - Moniaistinen asuinympäristökokemus München-Eching-Wien 27.-29.4.2011. Otaniemi.

Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma 2014, raporttiluonnos.

2014. HSL, Helsingin seudun liikenne. Helsinki.

31. kaupunginosa Lauttasaari, kortteli 31117, tontti 7, asemakaavan muutoksen selostus. 2011. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto. Helsinki.

Lauttasaari, Kortteli 31114, tontti 15, asemakaavan muutoksen selostus. 2013. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto. Helsinki.

RT LÄHTEET: RT 93-11134 Vanhusten palveluasuminen. 2013. Rakennustietosäätiö. Helsinki.

RT 09-10884 Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö. 2006.

Rakennustietosäätiö. Helsinki.

RT 97-10839 Uimahallit ja virkistysuimalat. 2005. Rakennustietosäätiö. Helsinki.

Marikki Penttilä. 1992. Piirustus 10078, 31. Kaupunginosa, Lauttasaari, Kortteli 31001, tontti 4, katu- ja puistoalue, asemakaavan muutos. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto, kaavoitusosasto. Helsinki.

RT 97-10091 Sisäliikuntatilat, kuntoilu ja voimailu. 1980. Rakennustietosäätiö. Helsinki.

PAINETUT LÄHTEET:

RT 94-10442 Ravintolat ja kahvilat. 1991. Rakennustietosäätiö.

Helsinki.

RT 97-10046 Sisäliikuntatilat, palloilu ja voimistelu. 1979. Rakennustietosäätiö. Helsinki.

Tikkanen. 2014. Helsinki alueittain 2013. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki.

Schittich, Christian. 2007. In Detail: Housing for People of All Ages. Birkhäuser Architecture. München.

Pesonen, Timo. 2000. Lauttasaaren yleiskaavallinen kokonaistarkastelu. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosaston selvityksiä 2000:2. Helsinki.

Dahlström, Marja & Minkkinen, Sirkka. 2009. Loppukiri, Vaihtoehtoista asumista seniori iässä. Juva, wsoy. Helsinki.

RT 94-10969 Pysyvien työpaikkojen puku-, pesu- ja wc-tilat.

2009. Rakennustietosäätiö. Helsinki.

Helsingin yleiskaava, Kaupunkikaava - Helsingin uusi yleiskaava visio 2050. 2013. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Helsinki.

Janhunen, Martti. 1981. Lauttasaaren rakentamisen vaiheita.

Talokohtaiset tiedot rakennusuunnittelijoista, rakennusliikkeistä, talotyypeistä ja valmistumisvuosista. Lauttasaaren säätiö. Helsinki.

RT 98-10987 Pysäköintilaitokset. 2010. Rakennustietosäätiö.

Helsinki.

Kaavoituskatsaus 2013, julkinen tiedote. 2013. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Helsinki.

Stenius, Sigurd. 1948. Lauttasaaren kirja. Lauttasaaren säätiö.

Helsinki.

Helsingin kantakaupungin laajentaminen – Moottoritiemäisten ympäristöjen maankäytön tehostaminen ja muuttaminen urbaaniksi kaupunkitilaksi. 2013. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2013:4. Helsinki.

Tarjanne, Hilla. 2013. Helsingin rakennuskulttuuri, Lauttasaaren rakennusinventointi. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 2/2003.

Kortteli 31038, tontti 12, katualue ja maanalainen tila asemakaavan muutoksen selostus. 2012. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto. Helsinki.

Fernández Per, Aurora. 2009. HoCo (Density Series), Density Housing Construction & Costs. a+t architecture publishers.

Vitoria-Gasteiz, Espanja.

RT 94-10443 Suurkeittiöt. 1991. Rakennustietosäätiö. Helsinki.

RT 93-10957 Asuntosuunnittelu. Yhteistilat. 2009. Rakennustietosäätiö. Helsinki.

RT 93-10953 Asuntosuunnittelu. Porrashuoneet ja kulkutilat.

2009. Rakennustietosäätiö. Helsinki.

RT 93-10950 Asuntosuunnittelu. Vaatehuolto. 2009. Rakennustietosäätiö. Helsinki.

RT 88-11018 Portaat ja luiskat. 2011. Rakennustietosäätiö.

Helsinki.

RT 85-10709 Kansi- ja kattopuutarhat sekä viherkatot. 1999.

Rakennustietosäätiö. Helsinki.

109

WWW-SIVUT: Tilastokeskus. 2014. Helsingin seudun aluesarjat tilastokanta. http://www.aluesarjat.fi/ Raike, Antti. 2013. ESOK-verkoston sivujen Käsitteet ja sanasto -osio. Viitattu 23.10.2014. http://www.esok.fi/stivisuositus/termit/ kasitteet-ja-sanasto ESOK. 2013. ESOK-verkoston sivujen Suosituksen tarve ja taustat -osio. http://www.esok.fi/stivisuositus/suosituksen-tarveja-taustat/ The Center for Universal Design. 1997. THE PRINCIPLES OF UNIVERSAL DESIGN. NC State University. Viitattu 14.11.2014. http://www.ncsu.edu/ncsu/design/cud/about_ud/udprinciplestext. htm Aktiiviset Seniorit ry. 2014. Viitattu 20.10.2014. http://aktiivisetseniorit-fi.directo.fi/ Helms, Antje. SARGFABRIK – Association for Integrated Lifestyles, Austria’s largest self-governing housing and cultural projec.

2004. Viitattu 29.7.2014. http://www.sargfabrik.at/pics/Presseinfos/Praesentationsfolder_englisch.pdf Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnittelulautakunta Pöytäkirja 5/2013. 2013. Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee Heikkiläntie 2:n asiakaspysäköintipaikkojen palauttamista yritysten käyttöön. Viitattu 25.10.2014. http:// www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/ Suomi/Paatos/2013/Ksv_2013-02-26_Kslk_5_Pk/9641F8130DDA-4E74-8C2B-622956623C56/Kaupunkisuunnittelulautakunnan_lausunto_valtuustoa.html YIT lehdistötiedote. 2014. Viitattu 14.10.2014 http://www.yit.fi/ yit_fi/lauttasaari/tiedotteet/24-04-2014-yit-aloittaa-lauttasaarenkauppakeskuksen-rakentamisen Reittiopas. 2014. Helsingin seudun liikenne. http://www.reittiopas.fi/

110

Ultivista. 2014. Viitattu 19.10.2014. http://www.ultivista.fi/kohteet/ helsinki-heikkilantie-8/ Martti Janhunen: Lauttasaaren rakentamisen vaiheita (1981).

2005. Pauli Kruhse. http://www.histdoc.net/lauttasaari/Janhunen/ RT Esteettömyystieto. 2014. http://www.esteettomyys.rakennustieto.fi/ OPINNÄYTETYÖT: Koponen, Mesi. 2013. Talo kuin kylä - Palvelutalosuunnitelma Rovaniemelle. Diplomityö. Aalto yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkkitehtuurin laitos.

KUVALÄHTEET: KUVAT JA KAAVIOT TEKIJÄN PAITSI SEURAAVAT: Kuva 17, kuva 18 ja kuva 19, s. 18 Kuvat Fiskarsin Empatia-työpajasta Ivo Nunes Kuva 23, s. 23 Kuva Loppukirin terassista Sotera

HAASTETTELUT/KESKUSTELUT/LUENNOT:

Kuva 24, s.23 Kuva Loppukirin keittiöstä Sasu Halikka, Sotera

Bordas Eddy, Marta. 2014. Empathy-based design. EmpatiA, ­Architecture and Empathy, International architecture workshop 4.-17.4.2014.

Kuva 27, kuva 28 ja kuva 29, s. 25 Kuvat Sargfabrikista Johanna Hätönen, Sotera

Hedman, Markku. 2014. Empathy and Architecture. EmpatiA, ­Architecture and Empathy, International architecture workshop 4.-17.4.2014.

Kuva 30, kuva 31, kuva 32 ja kuva 33, s.26-27 Kuvat Miss Sargfabrikista Johanna Hätönen, Sotera

Morabito, Valerio. 2014. The Empatia between Architecture and Landscape. EmpatiA, ­Architecture and Empathy, International architecture workshop 4.-17.4.2014.

kuva 35, s.30 Birger Brunilan vuoden 1913 rakennussuunnitelma Helsingin kaupunginarkisto, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston arkisto

Bunders, Martin & Kinnunen Paula. 2013. Kokous Monen sukupolven korttelin sijoittumisesta Kaupunkisuunnitteluvirastossa Lauttasaaren ja Vattuniemen suunnittelijoiden kanssa 5.12.2013.

Kartta 4, s.37 Visio Länsiväylän muuttamiseksi kaupunkibulevardiksi Kaupunkisuunnitteluvirasto, Valtteri Heinonen Kartta 21, s. 62 Vattuniemen teollisuusalueiden ensimmäinen asemakaava 2950 Helsingin karttapalvelu. 2014. Helsingin kaupunki. http://kartta. hel.fi/ Kartta 22, s. 63

Ote Helsingin ajantasa-asemakavaasta Helsingin karttapalvelu. 2014. Helsingin kaupunki. http://kartta. hel.fi/ Kuva 45, s.77 KOZ Architects: Tête en l’air Cécile Septet. 2013. http://www.archdaily.com/462947/tete-in-lair-koz-architectes/ Kuva 46, s.77 Avenier Cornejo Architectes: Home Maison 2G Stephane Chalmeau. 2012. http://www.archdaily.com/301339/ maison-2g-avenier-cornejo-architectes/

Kuva 52, s.85 Kengo Kuma: Horai Onsen Bath House http://kkaa.co.jp/works/architecture/horai-onsen-bath-house/ Kuva 53, s.85 Ban Architects: Sports Hall in Odate http://detail-online.com/inspiration/sports-hall-in-odate-108151. html Kuva 54, s.87 PLOT = BIG + JDS : VM Houses BIG & JDS. 2008. http://www.archdaily.com/970/vm-houses-plotbig-jds/

Kuva 47 s.77 MVRDV: WoZoCo Samuel Ludwig. 2011. http://www.archdaily.com/115776/adclassics-wozoco-mvrdv/

Kuva 55, s.87 Brendeland & Kristoffersen arkitekter AS: Svartlamoen Brenland & Kristoffersen. 2009. http://scandinavianretreat.blogspot.fi/2009/08/svartlamoen-housing.html

Kuva 48, s.81 Works Partnership Architecture: tandemDUO Bruce Wolf. 2014. http://www.archdaily.com/109034/tandemduoworks-partnership-architecture/

Kuva 56, s.97 Clare Cousins Architects: Flinders Lane Apartment Lisbeth Grosmann. 2014. http://www.dezeen.com/2014/06/27/ flinders-lane-apartment-clare-cousins-architects/

Kuva 49, s.81 Peter Zumthor: Kolumba Diocesan Museum Hélène Binet. 2014. http://www.e-architect.co.uk/architects/ peter-zumthor

kuva 57, s.97 Colombo and Serboli Architecture: Rocha Apartment Roberto Ruíz. 2014. http://www.dezeen.com/2014/07/22/ colombo-serboli-architecture-rocha-apartment-renovationbarcelona-tiles/

Kuva 50, s.81 Kengo Kuma: Great (Bamboo) Wall http://kkaa.co.jp/works/architecture/great-bamboo-wall/ Kuva 51, s.85 Duggan Morris Architects: Alfriston school swimming pool http://afasiaarq.blogspot.com/2014/05/duggan-morris-architects_29.html

Colombo and Serboli Architecture: Rocha Apartment Roberto Ruíz. 2014. http://www.dezeen.com/2014/07/22/ colombo-serboli-architecture-rocha-apartment-renovationbarcelona-tiles/ Kuva 60, s.103 C.T. Architects: Loft MM Tim Van de Velde. 2014. http://www.dezeen.com/2014/02/23/ loft-mm-by-c-t-architects-designed-as-an-accessible-home-for-awheelchair-user/ TEKIJÄN LAATIMAT KUVAT JOTKA PERUSTUVAT LÄHTEISIIN: Kaikki tekijän laatimat kartat s. 32-54 Maastotietokanta. 2013. Avoimien aineistojen tiedostopalvelu.

Maanmittaulaitos. https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/ kartta Kaikki tekijän laatimat kartat s. 58-61 Helsingin kaupungin Kiinteistövirasto, Kaupunkimittausosasto, Karttatoimisto Lauttasaari, Kortteli 31114, tontti 15, asemakaavan muutoksen selostus. 2013. s. 18 Lauttasaari, Kortteli 31112, tontti 5, Perttulantie 6, Asemakaavan muutoksen selostus. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto, kaavoitusosasto. Helsinki. s. 18 Kaavio 1, s.12 Lauttasaaren asuntokunnat henkilöluvun mukaan 1972-2014

Kuva 58, s.97 C.T. Architects: Loft MM Tim Van de Velde. 2014. http://www.dezeen.com/2014/02/23/ loft-mm-by-c-t-architects-designed-as-an-accessible-home-for-awheelchair-user/

Tilastokeskus. 2014.

Kuva 59, s.103

Kaavio 3, s. 35

Kaavio 2, s. 23 Loppukiriä koskeva unelmat Dahlström & Minkkinen. 2009. s. 70

111

Lauttasaaren asunnot valmistumisvuoden mukaan 2012 Tilastokeskus. 2014.

Kartta 1, s.32 Lauttasaaren rakennusinventointi Tarjanne, Hilla. Lauttasaaren rakennusinventointi 2001-2002.

2013. http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/rakennusinventoinnit/ laru/aloitatasta.htm Vattuniemi, keskeisten toimitilatonttien maankäytön periaatteet 9.3.2006 -kartta. 2006. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kantakaupunkitoimisto. Helsinki.

Vattuniemen teollisuustonttien maankäytön periaatteet 8.2.2001 ja maankäytön nykytilanne 9.3.2006 -kartta. 2006. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kantakaupunkitoimisto. Helsinki.

Kartta 2, s.34 Lauttasaaren rakennuskannan ikä Tarjanne, Hilla. Lauttasaaren rakennusinventointi 2001-2002.

2013. http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/rakennusinventoinnit/ laru/aloitatasta.htm Oikotien talotiedot (pohjautuvat Väestörekisterikeskuksen ja käyttäjien antamiin tietoihin). 2013. http://asunnot.oikotie.fi/ Jani Hannén. Helsingin kaupungin rakennusrekisterin ote 6/2012.2012. Helsingin kaupungin kaupunkimittausosasto, Helsinki.

Vattuniemi, keskeisten toimitilatonttien maankäytön periaatteet 9.3.2006 -kartta. 2006.

Kartta 3, s.36 Helsingin Yleiskaava 2002 ja yleiskaavan visio 2050 Kare, Pentti. Helsingin Yleiskaava 2002. 2003. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Yleiskaavaosasto. Helsinki.

Helsingin yleiskaava, Kaupunkikaava - Helsingin uusi yleiskaava visio 2050. 2013.

112

Kaavio 4, s.38 Lauttasaaren väestönkehitys vuodesta 1905 vuoteen 2014 Janhunen.1981. s. 69-70 Tilastokeskus. 2014.

Kaavio 5, s. 38 Lauttasaaren väestöennuste vuodesta 1962 vuoteen 2024 Tilastokeskus. 2014.

Kaavio 6, s. 39 Lauttasaaren asunnot hallintaperusteen mukaan 2012 Tilastokeskus. 2014.

Kartta 5, s. 40 Lauttasaaren väestökeskittymät Helsingin palvelukartta. 2014. Helsingin kaupungin Talous- ja suunnittelukeskus, SITO Oy ja Affecto Finland Oy. http://www. hel.fi/palvelukartta/ Kartta 10 ja kartta 11, s. 48-49 Lauttasaaren julkinen liikenne, metron liityntäliikenteen suunnitelma Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma 2014, raporttiluonnos.

2014. HSL, Helsingin seudun liikenne. Helsinki.

Kartta 15 ja kartta 16, s. 53-54 Bing karttapalvelu. 2013. Nokia, Microsoft corporation. http:// www.bing.com/maps/ Kartta 19, s. 59 Korttelin ympäristön melutaso Lauttasaari, Kortteli 31114, tontti 15, asemakaavan muutoksen selostus. 2013. s. 40 Kartta 23, s.64 Lauttasaari, Kortteli 31114, tontti 15, asemakaavan muutoksen selostus. 2013. s. 23

LIITTEET PLANSSIPIENENNÖKSET

113

114

115

116

117

118

119

120

121

122