Murusia

Tummapaahtoinen kahvi maistuu EteläSuomessa

Eniten kahvia ostetaan Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja vähiten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Ahvenanmaalla. Pohjois-Suomessa ostoskoriin päätyy todennäköisimmin vaaleapaahtoinen suodatinkahvi. Etelä-Suomen maakunnissa, joissa kahvia ostetaan selvästi Pohjois-Suomea vähemmän, kahviin satsataan enemmän. Mitä etelämmäksi mennään, sitä tummempaa on suomalaisen kupissa oleva kahvi. Korkeimmillaan tumman kahvin suosio on Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla. Näin kertoo K-ryhmä kauppojensa myyntidatan perusteella.

Tällä hetkellä suosio on kasvussa tummapaahtoisilla suodatinjauhokahveilla ja papukahveilla. Tummapaahtoisten kahvien suosio on kasvanut viimeiset viisi vuotta merkittävästi, ja niiden myynti on vuoteen 2015 nähden kaksinkertaista.

Suomalaiset supermarjat paremmin käyttöön

DI Niko Markkisen väitöskirjatutkimus osoittaa, että malolaktinen fermentaatio Lactiplantibacillus plantarum -bakteerilla vähentää tyrnimehun happamuutta ja aroniamehun karvaiden ja suuta kurtistavien yhdisteiden määrää.

Lisäksi tutkimuksissa havaittiin, että em. bakteeri tuottaa marjamehuihin säilyvyyttä parantavia yhdisteitä sekä suojaa mehujen C-vitamiinia ja terveysvaikutteisia antosyaanivärejä hapettumiselta. Tutkimus tarjoaa pohjan uudenlaisten fermentoitujen eli käymisteitse tuotettujen mehujen tuotekehitykselle.

Parhaiten malolaktiseen fermentaatioon soveltui tyrni. Tutkitut maitohappobakteerit pystyivät fermentoimaan myös aroniamarjaa, vaikkakaan ei aivan toivotulla tavalla. Puolukan fermentaatio epäonnistui sen korkean bentsoehappopitoisuuden vuoksi.

Niko Markkisen väitöskirja ”Bioprocessing of berry materials with malolactic fermentation” tarkastettiin Turun yliopistossa 8.10.2021.

Tulli havainnut kiellettyä etyleenioksidia

Tullin vuoden 2020 lopulla ja vuonna 2021 valvomista elintarvikenäytteistä viidestä löytyi etyleenioksidia, joka on EU:ssa kielletty terveydelle haitallinen kasvinsuojeluaine.

Etyleenioksidia löytyi seesaminsiemenistä, seesaminsiemeniä sisältävistä pähkinävalmisteista sekä luomupsylliumjauheesta.

Etyleenioksidia ei saisi esiintyä elintarvikkeissa lainkaan, sillä se voi pitkäaikaisessa käytössä aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. Se on luokiteltu syöpää ja solumutaatioita aiheuttavaksi sekä lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi. Joissain osissa maailmaa etyleenioksidia käytetään kuitenkin kasvinsuojeluaineena esimerkiksi siementen ja mausteiden steriloinnissa. EU:ssa käyttö tähän tarkoitukseen on kielletty. Osa Tullin valvomista etylee-

Fazer täytti 130 vuotta 17.9.2021

Fazerin tarina alkoi vuonna 1891, kun nuori yrittäjä Karl Fazer toteutti unelmansa ja avasi ensimmäisen konditoriansa Helsingin Kluuvikadulle. Tänään, 130 vuotta myöhemmin, Fazer työllistää Suomessa yli 3 600 henkilöä. Suomen ohella Fazerilla on omia toimintoja Ruotsissa, Venäjällä, Tanskassa, Norjassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Vientiä yrityksellä on yli 40 maahan ympäri maailmaa.

Fazer toimii lähes koko Suomessa. Vantaalla sijaitsee Fazerin suklaa- ja keksitehdas sekä leipomo. Lahdessa on hapankorpputehdas, leipomo ja mylly. Kymenlaaksossa, Korialla on kasvipohjaisia juomia, välipaloja ja ruuanvalmistustuotteita valmistava tehdas. Lappeenrannassa toimii sokerimakeistehdas ja leipomo. Lisäksi leipää leivotaan suurempien vähittäiskauppojen yhteydessä sijaitsevissa 114 Fazer myymäläleipomoissa ympäri Suomea. Gateau-artesaanileipomomyymälöitä on pääkaupunkiseudulla 15. Karl Fazerin perintöä jatkaa 17 Fazer Café -kahvilaa

Uusimpia investointeja on Lahteen nouseva maailman ensimmäinen kauran kuorista ksylitolia valmistava tehdas. Loppuvuodesta valmistuu kauramyllyn laajennusinvestointi, joka kaksinkertaistaa myllykapasiteetin. Marraskuussa Fazer Mylly täyttää 50 vuotta. Vantaalla on alkanut kahden uuden kauratuotteita valmistavan tuotantolinjan rakentaminen. Leipomon huippumoderni palaleipälinja ja suklaatehtaan valmistuslinjan uudistaminen kaurapohjaisten tuotteiden valmistukseen valmistuvat vuoden 2022 aikana. Korialla on käynnistynyt investointi, jonka myötä tehtaan kaurajuomakapasiteetti kaksinkertaistuu.

nioksidia sisältäneistä elintarvikkeista oli peräisin EU-alueelta, osa EU:n ulkopuolelta. Valvontaa on kohdennettu muun muassa muiden jäsenmaiden havaintojen perusteella.

Tullin etyleenioksidivalvonta on tehostumassa tulevaisuudessa, kun Tullilaboratoriossa kehitteillä oleva oma tutkimusmenetelmä valmistuu.

Ruokaa ilman peltoja

Uusien solumaatalous- ja kasvihuoneteknologioiden kehittäminen ja pilotoiminen on vasta käynnistyneen Ruokaa ilman peltoja -hankkeen tavoitteena. Hankkeen nimi viittaa maatalousmaasta riippumattomiin ruuantuotantoratkaisuihin. Niistä esimerkkejä ovat solumaatalous eli mikrobien ja kasvisolujen hyödyntäminen rehun ja ruoan tuottamiseksi sekä vertikaaliviljelyyn ja kasvihuonetuotantoon perustuvat ratkaisut proteiinipitoisten viljelykasvien tuottamiseksi viileässä ilmastossa. Tutkittavien ratkaisujen ansiosta maata vapautuu muuhun kuin maatalouskäyttöön, mikä mahdollistaa maan palauttamisen takaisin luonnolliseen tilaansa ja esimerkiksi metsittämisen. Samalla voidaan edistää luonnon monimuotoisuutta ja hiilensidontaa.

VTT:n koordinoima hanke ajoittuu vuosille 2021–2023 ja sen kokonaisbudjetti on 1,45 milj. euroa. Hankkeessa yhdistetään VTT:n ja Luonnonvarakeskus Luken poikkitieteellistä asiantuntemusta maatalous-, bio- ja elintarviketeknologiassa sekä kestävyysarvioinnissa ja ekosysteemityössä. Yrityspartnereina mukana ovat Fazer, Solar Foods ja Valio.

Kuluttajakeskeisyyttä kohti digitalisaation avulla

Asiakaskeskeisestä ajattelusta on puhuttu vuosikymmeniä, mutta käytännössä kuluttajatuoteyritykset ovat usein pitäneet ensisijaisena asiakkaanaan vähittäiskauppaa. Liiketoimintamalli on perustunut siihen, että kuluttajat hankkivat tuotteet tietystä paikasta ja yritykset ovat keskittyneet jälleenmyyjään kilpaillen tietyistä mainospaikoista ja hyllytiloista.

Nykyisin kuluttajat kuitenkin päättävät itse, ottavatko vastaan mainosviestejä tai käyvätkö lainkaan kivijalkakaupassa. Näistä syistä vähittäiskaupan rooli myynnissä on murroksessa.

Syyskuussa väitelleen KTM Susanna Takkusen väitöskirja käsittelee kuluttajatuotteita valmistavien yritysten ymmärrystä digitalisaatiosta ja muutoksia, joita tämä tulkinta saa aikaan niiden liiketoiminnassa. Takkunen toteaa, että yritysten sisällä on yllättävän usein epäselvyyttä siitä, onko sen ensisijainen asiakas kuluttaja vai vähittäiskauppa. Hän sanoo, että onnistunut siirtymä vähittäiskauppakeskeisestä ajattelusta kuluttajakeskeiseen vaatii ylimmän johdon selkeää linjausta yrityksen keskittymisestä tuotteen loppukäyttäjiin.

Digitransformaatiolle täytyy myös varata riittävästi aikaa. Niissä yrityksissä, joissa siinä on onnistuttu, prosessi on vienyt vähintään 7–8 vuotta. Takkusen mukaan nyt pitäisi herätä.

Jos yritykset eivät lähde tekemään murrosta voimakkaasti, viiden vuoden päästä ne eivät välttämättä enää pärjää, koska uusia toimijoita tulee alalle koko ajan. Yritykset kyllä ymmärtävät, mistä digitalisaatiossa on kyse, mutta haasteena on ymmärtää, mitä pitää muuttaa ja millä tavalla.

KTM Susanna Takkusen DBA väitöskirja ”Understanding Organizational Orientations Towards Digitalization: A Sensemaking Approach” tarkastettiin 10.9.2021 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Viljan käyttö vuonna 2020

Luken Tilastopalveluiden mukaan viljaa tuotettiin 2020 noin 3,3 miljardia kiloa. Sato riitti kattamaan satovuoden 1.7.2020–30.6.2021 kotimaisen viljankäytön.

Kotieläinten ruokintaan käytettiin viljasta noin 1,8 miljardia kiloa eli yli puolet sadosta.

Elintarvikkeiden valmistukseen käytettiin yli 450 miljoonaa kiloa viljaa, josta vehnää oli puolet. Kauran elintarvikekäyttö, 144 miljoonaa kiloa, on jo selvästi enemmän kuin rukiin 84 miljoonaa kiloa.

Viljan vienti väheni edellisvuoden 800 miljoonasta kilosta 560 miljoonaan kiloon. Eniten vietiin kauraa - 350 miljoonaa kiloa. Viljaa tuotiin historiallisen vähän – vain 11 miljoonaa kiloa. Syksyn 2019 runsaasta ruissadosta riitti vielä toiseksikin vuodeksi.

Luken Tilastopalvelut seuraa kotimaisen viljan tuotantoa, käyttöä, kulutusta ja varastoja saatavilla olevien tilastotietojen pohjalta. Sekä viljatase- että maatilojen sadonkäyttötilasto kootaan satovuosittain. Viimeisimmät tilastot ovat arvioita satovuodelta 1.7.2020–30.6.2021.

Myllyn Paras osaksi Lantmännenia

Yksi maamme tunnetuimmista elintarvikealan yrityksistä, Myllyn Paras myydään Lantmännenille. Myyjänä on nykyinen omistaja Sponsor Capitalin hallinnoima pääomasijoitusrahasto ja vähemmistöomistajat. Myllyn Parhaan tuotantolaitokset Hyvinkäällä valmistavat myllytuotteita, kuten pastaa, jauhoja ja hiutaleita sekä jatkojalostavat niistä pakasteleivonnaisia ja -taikinoita. Konsernin liikevaihto on noin 60 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 110 työntekijää.

Lantmännen on Pohjoismaissa merkittävä maatalous- ja elintarvikealan toimija, joka toimii laajasti Suomen markkinoilla eri yritystensä kautta. Lantmännen Agro Oy toimii maatalousalalla, ja Lantmännen Cerealia Oy sekä Lantmännen Unibake -konserniin kuuluvat leipomoyhtiöt Lantmännen Unibake Finland Oy ja Vaasan Oy toimivat elintarvikealalla. Yrityskaupan myötä Myllyn Paras ja Lantmännen kattavat Suomessa koko viljatuotteiden arvoketjun.

Yrityskaupan toteuttaminen edellyttää kilpailuviranomaisen hyväksynnän. Siihen saakka Myllyn Paras ja Lantmännen jatkavat nykyiseen tapaan erillisinä yhtiöinä.