Leipurissa kirjoitettua

Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri 95 vuotta sitten, nro 5/1926

Suomen Messut kutsuu koko maan ravinto- ja nautintoaineteollisuuden ottamaan osaa Helsingissä 1.-6.10.1926 pidettäviin Ravinto- ja Nautintoaine-Messuihin. Mukaan kutsutaan niin elintarvikkeita jalostavat tuotantolaitokset, valistustyötä tekevät yksityiset ja julkiset laitokset, koneita ja laitteita valmistavat tehtaat kuin vientiä harjoittavat ravinto- ja nautintoaineliikkeet. Samassa yhteydessä todetaan, että vaikka raaka-ai-

neita tuodaan paljon ulkomailta, niiden jalostaminen ihmisravinnoksi toimitetaan kuitenkin pääasiallisesti omassa

maassa. Järjestäjä toivoo, että messut tulisivat edistämään myös elintarvikekaupan järjestäytymistä, missä suhteessa meillä on lehden mukaan vielä paljon korjattavaa. Lehdessä on ohje hiiva-aineiden nostamiskyvyn tutkimiseksi. Tutkimus tehdään jauhoilla, hiivalla ja lämpimällä vedellä. Niistä tehty, hetken nostatettu ja sitten alustettu taikina painellaan tasaisesti astemerkeillä varustettuun lasisäiliöön, joka on sisältä öljytty. Säiliö pannaan lämpimän veteen ja asteet luetaan joka 20 tai 30 minuutti. Kokeiluja jatketaan noin parin tunnin ajan, jonka jälkeen varmuudella voidaan päättää, missä määrässä tämä hiiva-aine sopii leipomiseen.

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 5/1946

Suomen hallituksen valtuuskunta on huhtikuussa matkustanut Moskovaan neuvottelemaan generalissimus J.V Stalinin ja ulkoasianministeri V.M.Molotovin kanssa. He suhtautuivat myönteisesti leipäviljan myymiseen maahamme. Näin ollen leipävilja-annoksia ei tarvitse supistaa. Toinen iso asia leipomoalalle on uusi työntekijöiden vuosilomalaki, joka hyväksyttiin eduskunnassa. Uuden lain mukaan työntekijöiden lomapäivien määrä lisääntyy. Inflaatio on ollut hurjaa. Lehdessä kerrotaan, että nykyinen esim. 105 000 markan tulo

on ostovoimaltaan suunnilleen sama

kuin 43 000 markan tulo vuonna 1943. Valtiovarainministeriön mukaan tilanne ei näytä lohdulliselta, sillä hintojen ja palkkojen nousua tuskin voidaan riittävästi hillitä. Ulkomailta kuuluu, että Englannissa leivän kulutusta ei säännöstellä. Sen sijaan Ruotsista kerrotaan, että leipäannosta on kesällä pakko pienentää. Myöskään wienerleipiä ei enää Ruotsissa valmisteta ja konditoriat valmistavat vain yhtä lajia leivosta, sillä ravinto-

Leipuri 60 vuotta sitten, nro 5/1961

Frankfurtissa on ollut IBA-messut ja myös Leipuriliitosta oli järjestetty sinne messumatkan jäsenistölle. Mukana oli nelisenkymmentä henkilöä. Messut olivat

levittäytyneet neljään halliin ja niihin kävi

tutustumassa yli 200 000 messuvierasta. Leipuriliitto osallistui IBAssa myös kansainvälisen Richemont-klubin järjestämään leivonnaisnäyttelyyn, jossa Suomen osaston suunnittelusta vastasivat Pentti Pajari, Alpo Valkamo ja Juhani Linkosuo. Somistuksesta vastasi kondiittorimestari Georg Merikorpi. Osaston taitotyöt olivat Simo Salmisen ja Tapani Jänteen käsialaa. Suomi palkittiin osastostaan kultamitalilla. Tampereen paikallisyhdistyksen vuosikokouksessa oli paikalla peräti 70 henkilöä. Kokouksessa käytiin läpi yhdistyksen vuosikertomus vuodelta 1960, ja siinä todettiin mm. kilpailun kuluttajamarkkinoilla Tampereella huomattavasti kiristyneen. Syynä ovat ulkopuolelta, lähinnä Helsingistä tulleet pakatut pehmeät leivonnaiset, joita on ollut runsaasti saatavilla tamperelaisissa elintarvikeliikkeissä. Kaksi pääasiallista syytä tähän ovat pakkausten kehittyminen sekä tieolojen paraneminen. Puolet Hki-Tre-tiestä on jo kestopäällystetty.

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 5/1981

Leipuriliiton Lapin paikallisyhdistykset eli Länsi-Pohjan Leipomoyrittäjät ja Lapin Leipomoyrittäjät selvittivät Lapin leipomoteollisuuden nykytilaa yhteistyössä Kehitysaluerahaston ja Lapin lääninhallituksen kanssa. Selvityksen teki ulkopuolinen konsultti. Tutkimukseen osallistuneet yrittäjät pitivät selvitystä erittäin hyödyllisenä, sillä sen ohessa tehtiin omasta yrityksestä yritysanalyysi, jota voi verrata saman alueen yritysten keskiarvioon. Yhteistyökohteita löytyi ja akilleenkantapääksi osoittautui monilla laskentatoimi. Selväksi tuli myös se, että yritysjoh-

tajan on itse tehtävä todelliset päätökset ja ratkaisut. Siinä eivät ulkopuoliset voi

auttaa. Lehdessä on Hannu Salovaaran kirjoittama artikkeli natriumkloridin eli ruokasuolan rasvan jakelua leipomoille on supistettu. Käsiteollisuuden edistämiskomitea on jättänyt mietinnön ammattioppilaskasvatuksen uudistamisesta. Oppisopimusjärjestelmää pitäisi sen mukaan tehostaa nykyisestä ja sen valvontaa lisätä. Tietopuolisen opetuksen järjestämiseksi olisi eri alojen ammattioppilaita varten perustettava keskusammattikouluja erikoiskursseja varten. Niille nuorille, jotka eivät pääse mestarin oppiin, ehdotetaan perustettaviksi keskustyöpajakouluja, jotka hoitavat koulutuksen oppisopimuspohjalta. Oppilaille maksettaisiin palkka, josta pidätettäisiin ylläpitokustannukset.

korvaamisesta leivässä kaliumin ja magnesiumin suoloilla. Sen mukaan keskeisin ongelma korvaamisessa on maku; makumuutokset ovat luonteeltaan haitallisia ja happamassa leivässä makuvirheet tulevat esiin selvemmin kuin vehnäleivässä. Vehnäleivässä natriumpitoisuutta voitaisiin laskea jopa kolmanneksella ilman merkitseviä makueroja, kun käytetään sopivaa suolakomposiotiota. Tarkoituksenmukaisin kompositio voi olla tarpeen määrittää tuotekohtaisesti.