Ruuan ilmastovaikutuksiin mukaan otettava myös ravitsemus

Ruuan ilmastovaikutuksiin otettava mukaan myös ravitsemus

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n Envitecpolis Oy:llä teettämä Ruuan ilmastovaikutukset suhteessa ravitsemukseen -selvitys ei muuta sitä, että kasvipohjaisten tuotteiden ilmastovaikutus on kotieläintuotteita pienempi. Erot ruoka-aineiden välillä kuitenkin tasoittuvat, kun hiilipäästöt suhteutetaan ruuan sisältämään ravitsemukseen.

TEKSTI Elina Matikainen

Ruuan keskeinen tarkoitus on ravintoaineiden saanti. Siksi ruuassa ei pitäisi puhua ainoastaan ympäristövaikutuksista, vaan myös ravitsemuksen on syytä aina olla mukana. Lisäksi keskustelussa kannattaa keskittyä niihin elintarvikkeisiin, joita käytetään usein ja paljon. Niiden käyttömääriin vaikuttamalla voidaan saada aikaa merkittäviäkin muutoksia, toteaa selvityksen tehnyt Senja Arffman Envitecpolis Oy:stä.

Selvitys vertasi eri ruoka-aineiden hiilipäästöjä suhteutettuna niiden sisältämään ravintoaineiden määrään. Vertailu tehtiin CO2-ravintoainetiheysindeksin avulla. Mitä pienemmän indeksiluvun ruoka-aine sai, sen parempi eli sitä enemmän ruoka-aine sisältää ravintoaineita kasvihuonekaasupäästöihinsä (CO2e) nähden. Ravintoainetiheys kertoo, miten paljon ruuassa on suojaravintoaineita energiaan suhteutettuna.

Selvityksen hiilipäästöt eivät kuvaa suomalaista tuotantoa, vaan ovat kansainvälisten tutkimusten keskiarvoja, koska tutkimusdataa suomalaisesta tuotannosta ei ole riittävästi saatavilla. Päästöissä ei myöskään ole huomioitu maaperään sitoutuvaa hiiltä. Hiilipäästöt ja ravintoainesisältö on laskettu syötävän, kypsennetyn ruoka-aineen mukaisesti eli niissä on huomioitu mahdolliset teurastuksen, perkauksen ja puhdistuksen hävikit sekä kypsennyksen painonmuutokset. Vertailtavien ruoka-aineiden valintaan vaikutti se, että niihin ei ollut lisätty kypsennyksen yhteydessä suolaa tai rasvaa, jotka olisivat vaikuttaneet ravintoaineiden määrään ja vaikeuttaneet eri ruoka-aineiden vertailtavuutta.

CO2-ravintoainetiheysindeksin vertailussa mukana olivat:

• hiilihydraatin lähteistä peruna, valkoinen riisi, tumma riisi, valkoinen makaroni ja tumma makaroni • proteiinin lähteistä naudanliha, sianliha, broileri, lohi, soija ja härkäpapu • kasvikunnan tuotteista mansikka ja banaani • juomista maito, soijajuoma, kaurajuoma ja mantelijuoma.

Selvityksessä valkoinen riisi osoittautui indeksin heikoimmaksi ruoka-aineeksi (kuvio 1). Sen ilmastopäästöt ovat korkeat ja ravintoainesisältö alhainen. Paras ruoka-aine indeksissä oli lohi. Ravitsemus-hiilijalanjälkivertailulla peruna osoittautui ylivertaiseksi riisiin ja pastaan samoin kuin mansikka banaaniin verrattuna. Ruoka-annosvertailussa broileriannos perunamuusilla, porkkanaraasteella ja tomaatilla oli kirkkaasti parempi kuin vastaavankokoinen sushilajitelma. Vertailu on esitetty kuviossa 2.

Senja Arffmanin mukaan hiilipäästöjen vähentämisen ei pidä tapahtua ravitsemuksen kustannuksella. Monilla jo syömisen muuttaminen suomalaisten ravitsemussuositusten mukaisiksi palvelisi asiaa sekä hiilipäästöjen että terveyden kannalta.

Pitää muistaa myös ruuan monet muutkin merkitykset, kuten sen tuottama nautinto ja ilo. Yksittäinen ruoka-aine ei ratkaise, vaan kokonaisuus. Yksi ruoka-aine ei tee ruokavaliosta huonoa, jos tekee valintoja jossakin toisessa kohdassa paremmin. Myös herkuttelu sallittakoon silloin tällöin, sillä oleellisinta ovat arjen valinnat. Niillä on suurin merkitys kokonaisuudessa.

Kuvio 1 Riisi osoittautui indeksin heikoimmaksi ruoka-aineeksi eli se sisältää vähiten ravintoaineita hiilipäästöihin nähden. Paras ruoka-aine ravintoaineindeksissä oli lohi.

Kuvio 2 Ruoka-annosvertailussa broileriannos perunamuusilla, porkkanaraasteella ja tomaatilla tuotti ravintoainesisältöön nähden vähemmän päästöjä kuin vastaavankokoinen sushilajitelma.