Leipurissa kirjoitettua

Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri 95 vuotta sitten, nro 1/1926

Lehdessä on katsaus vuoteen 1925, jonka kerrotaan olleen leipurialalle vaikea. Tuotteet eivät menneet kaupaksi odotetusti ja alalla nähtiin vararikkoja ja liikkeenlopettamisia. Kirjoituksessa mainitaan tähän tulokseen vaikuttaneina myös osuustoiminnalliset liikkeet, jotka ”sivutuotantona harjoittavat leivänvalmistusta ja joskus liioittelevalla reklaamillaan ovat koettaneet halventaa yksityisten kilpailevia tuotteita.” Toisessa artikkelissa korostetaan käsityön ja pienteollisuuden tärkeyttä. Sen mukaan ”niin suuret mahdollisuudet

kuin joukkotuotannolla onkin kehittyä, se ei sittenkään täydellisesti kykene syrjäyttämään käsityötä ja pienteolli-

suutta.” Syyksi sanotaan, että ”ihmisten tarpeet ja maku ovat niin erilaiset, heidän tapansa ja tottumuksensa niin toisten tavoista ja tottumuksista poikkeavat, että niiden samaan kaavaan valaminen ei liene mahdollinen.”

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 1/1946

Sodanjälkeisessä Suomessa leipureita askarruttaa rahalain väliaikainen muutos, joka poistaa käytöstä pienet kolikot ja pienimmäksi vaihtorahaksi tulee 50 pennin raha. Leipomoissa se tarkoittaa hintojen pyöristämistä 25 pennistä ylöspäin ja 26 pennistä alaspäin. Uuden vuoden lahjaksi hallitus toimeenpani maassamme myös seteleiden leikkauksen. Siinä kaikki 500, 1000 ja 5000 markan setelit oli leikattava poikki. Vasen puoli kävi maksuvälineenä puolesta koko setelin arvosta ja oikea puolisko jäi omistajalleen annettavaksi valtiolle korollisena lainana. Tämä rahareformi tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta ja yllätti niin yri-

tykset kuin yksityiset henkilötkin, jotka joutuivat näin pakkolainoittamaan rahojaan

valtiolle. Toimenpiteellä pyrittiin hillitsemään inflaatiota, mutta lehdessä todetaan, että se ei ole riittävä, koska inflaatiota ei ole aiheuttanut rahan runsaus, vaan hyödykkeiden niukkuus. Säännöstely on edelleenkin arkipäivää. Kansanhuoltoministeri on todennut mm. leipäviljatilanteesta seuraavaa: sen leipäviljamäärän hankkiminen, joka olisi tarpeen nykyisten viljatuoteannosten korottamiseksi täysin riittäväksi, tulisi tapahtua lisääntyvän tuonnin avulla. Tähän ei kuitenkaan nykyoloissa vielä näytä olevan mahdollisuuksia. Elintarvikeavustusta on saatu mm. Ruotsista, josta on saatu mm. näkkileipää, vellijauhetta, maitojauhetta, kuivattuja kasviksia, kahvinkorviketta ja monenlaista muuta elintarviketta, yhteensä 100-150 miljoonan markan arvosta.

Leipuri 60 vuotta sitten, nro 1/1961

Leipomo- ja konditoriatuotteiden pakastamisesta on saatu uusia kokemuksia leipuri- ja kondiittorikouluista Norjasta, Tanskasta ja Ruotsista. Suomesta kokemuksia on niukemmin, sillä kirjoituksen mukaan meikäläisissä leipomoissa tai konditorioissa saadut kokemukset pidetään yleensä liikesalaisuuksina, eikä niitä jaeta muiden käyttöön. Norjalaisten kokemusten mukaan oikealla tavalla pakastetusta leivästä saadaan ainakin yhtä hyvää kuin tuoreesta. Tuoreeltaan pakastettu leipä pannaan vain uuniin muutamaksi minuutiksi ennen myyntiä – mieluummin höyryttäen. Tanskalaiset ovat samaa mieltä: uunissa käyttäen pakastetusta leivästä saadaan ensiluokkaista tavaraa.

Vanhaa leipää ei kuitenkaan pidä pakas-

taa, sillä se ei tee sitä paremmaksi. Linkosuon uusin kahvila, Siilinkari, esitellään lehdessä kuvien kera. Pinta-alaa on kaikkiaan 245 neliötä ja asiakaspaikkoja 120. Kaikki koneet ja laitteet edustavat viimeisintä tekniikan sanaa. Tukholmasta puolestaan kerrotaan, että kaupunki saa suuren automaattikaupan, joka palvelee asiakkaita kellon ympäri. Automaateista saa mm. erilaisia elintarvikkeita, mausteita ja tupakkaa. Elintarvikkeet ovat jäähdytettyjä. Englannissa otetaan käyttöön numerointi kestoleipomotuotteiden pakkauksiin. Kullakin leipomotuotelajilla on oma numerojärjestyksensä ja alhaisemmilla numeroilla varustetut pakkaukset on myytävä ensin. Näin tuotteet saadaan kiertämään kaupoissa oikeassa järjestyksessä.

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 1/1981

Vuonna 1931 perustettu Suomen Hiivatehtaiden Myyntiyhdistys täyttää 50 vuotta. Sen tehtävänä on hoitaa jäsentehtaiden valmistaman hiivan markkinointi, huolehtia myyntiosuuksien toteutumisesta sekä suorittaa laskutus. Tällä hetkellä maassamme toimii kaksi hiivatehdasta, toinen Rajamäellä ja toinen Lahdessa. Pääkaupunkiseudulla tehdyssä kuluttajatutkimuksessa on selvitetty kuluttajien tapoja käyttää leipomotuotteita aamiaisella. Leipä näyttelee aamiaisella keskeistä osaa. Yli 40 prosentilla kuluttajista on aamiaispöydässä useampaa kuin yhtä leipomotuotetta ja tuotteiden käytöstä voisi tarjota enemmän vinkkejä. Suurin

osa kuluttajista ostaa leipomotuotteet kello 11-17, vaikka kauppiaat toivovat ja leipurit pyrkivät aikaisiin aamutoimi-

tuksiin. Leipien tuoreus ja lämpimänä tarjoaminen ovat hyviä argumentteja, kun halutaan lisätä leipomotuotteiden menekkiä. Lehdessä kerrotaan ansiotason kehityksestä elokuusta 1979 elokuuhun 1980. LTK:n aloilla palkkojen kerrotaan nousseen keskimäärin 15 % ja kaikilla palkansaajilla 12,5 %. Leipomotyöntekijöiden ansiot nousivat kyseisenä ajanjaksona peräti 19,2 %. Tätä suurempi nousu oli vain meijerityöntekijöillä (20 %).