
2 minute read
Viimeisintä tutkimustietoa – ruis superterveellistä
from Leipuri 1/2021
by Leipuri
Suomen ravitsemustieteen yhdistys järjesti joulukuussa Pohjoismaisen ravitsemuskonferenssin, jonka osana Fazer yhdessä Nordic Rye Forumin kanssa piti ruis-aiheisen symposiumin: ”Rye – ’wholy’ grain for gut and the brain”. Neljän vuoden välein järjestettävä konferenssi oli tarkoitus pitää Helsingissä ja sinne odotettiin saapuvaksi satoja ravitsemuksen uusimmista tutkimuksista kiinnostuneita kuulijoita. Vallitsevan koronatilanteen ja -rajoitusten takia tapahtuma pidettiin virtuaalisena. TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry
Nimensä mukaisesti ruis-symposiumissa kuultiin rukiin kuidun ja fytokemikaalien yhteydestä suolistomikrobistoon sekä niiden merkityksestä suoli-aivo -yhteydelle ja sydän- ja verisuoniterveydelle. Kansainväliset ja kotimaiset asiantuntijapuheenvuorot käsittelivät uusinta tutkimustietoa rukiin terveyshyödyistä ja ravitsemuksellisista ominaisuuksista.
Advertisement
Rukiin terveysvaikutukset ovat moninaiset
Itä-Suomen yliopiston elintarvikkeet ja terveys -professori Marjukka Kolehmainen totesi puheenvuorossaan rukiin terveysvaikutusten liittyvän runsaaseen ravintokuitupitoisuuteen ja rukiin sisältämiin proteiineihin, vitamiineihin, kivennäisaineisiin, tyydyttymättömiin rasvahappoihin sekä fytokemikaaleihin. Fytokemikaalit ovat kasveissa olevia kemiallisia yhdisteitä, jotka täysjyväviljassa sijaitsevat pääosin leseessä. Ruis ja vehnä sisältävät fytokemikaaleja, joita ei juurikaan löydetä muista kasveista. Fytokemikaalien rakenne muokkautuu ruoan prosessoinnissa sekä elimistössä mm. mikrobien aineenvaihdunnan vaikutuksesta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että fytokemikaaleilla saattaa olla monilta sairauksilta, kuten syövältä ja sydän- ja verisuonisairauksilta suojaava vaikutus.
Myös viljapitoisten ruokien rakenteen arvellaan vaikuttavan terveyteen. Esimerkiksi rakenteensa ansiosta ruis sitoo ruoansulatuselimistössä muita ravintoaineita ja hidastaa niiden imeytymistä. Kolehmaisen mukaan tällä on vaikutusta esimerkiksi hiilihydraattien imeytymiseen ja insuliinin määrän tarpeeseen: vehnäleivän aiheuttaman verensokerin nousun tasaamiseen tarvitaan enemmän insuliinia kuin ruisleivän hiilihydraattien aiheuttaman verensokerin nousun tasaamiseen. Lisäksi imeytymättömät komponentit vaikuttavat paksunsuolen mikrobiston hyvinvointiin, aktiivisuuteen ja niiden tuottamiin aineenvaihduntatuotteisiin.
Rukiin kuitupitoisuus on poikkeuksellinen
Rukiin poikkeuksellisen runsaasta kuitupitoisuudesta kertoo se, että kuorittuna ja puhdistettunakin ruisjauhon kuitupitoisuus on jopa 10 g / 100 g. Tätä sihtiruisjauhoa käytetään Suomessa jonkin verran ruisleivän leivonnassa, mutta pääosin suomalainen ruisleipä leivotaan täysjyväruisjauhosta. Täysjyväisen ruisjauhon kuitupitoisuus on 24 g / 100 g.
Usein ruista ja viljatuotteita pidetään energian, hiilihydraattien ja kuidun lähteenä ja niiden merkitystä proteiinien lähteenä ei aina muisteta. Kuitenkin ruokavaliomme proteiineista keskimäärin 25-30 % saadaan viljatuotteista. Viljatuotteiden merkitys raudan lähteenä unohdetaan usein: jopa 40-45 % ruokavaliomme raudasta tulee viljatuotteista. Viljojen runsas B-vitamiinipitoisuus sen sijaan tunnetaan yleisemmin. Viljatuotteet sisältävät etenkin tiamiinia ja folaattia. Kolmannes näiden vitamiinien saannista tuleekin viljatuotteista.
Ruis sopii kestävän kehityksen ruokavalioon
Pohjoismaisessa Ravitsemuskonferenssissa yhtenä aihepiirinä olivat uudistettavat pohjoismaiset ravitsemussuositukset, jotka julkaistaan vuonna 2022. Puheenvuoroissa nousi esiin ympäristön kestävyysnäkökulman liittäminen aiempaa vahvemmin suosituksiin. Proteiinipitoisuutensa takia ruis ja muut viljat ovat tärkeitä proteiinien lähteitä etenkin kasviperäisessä ruokavaliossa. Selvitysten mukaan kasvipitoisten tuotteiden tuottaminen kuormittaa ympäristöä eläinproteiinin tuotantoa vähemmän. Näin ollen rukiin voidaan todeta sopivan mainiosti ympäristön ystävän ruokavalioon.
Ruisleipäpäivää vietetään 28.2. jo viidettä kertaa
Ruisleipä valittiin Suomen kansallisruoaksi viisi vuotta sitten ja jälleen on aika juhlistaa tätä kansallisherkkua Ruisleipäpäivänä 28.2. Silloin vietetään myös Kalevalan päivää ja suomalaisen ruokakulttuurin päivää, johon ruisleivällä herkuttelu kuuluu. Ruisleipäpäivää varten voi tilata Leipätiedotuksen toimistolta pöytäständejä sekä julisteita. Muistakaa nostaa esille ruisleipää sosiaalisessa mediassa #ruisleipäpäivä . Annetaan yhdessä ruisleivälle näkyvyyttä ja sen ansaitsemaa kunniaa!