Yritystuet pähkinänkuoressa

Parhaillaan haussa olevan yritysten kustannustuen tavoitteena on auttaa yrityksiä selviämään koronan aiheuttamasta vaikeasta taloustilanteesta. Tuki on kuitenkin poikkeuksellinen, sillä normaalitilanteessa pk-yritystukia voi saada lähinnä yrityksen kehittämiseen ja siihen liittyviin investointeihin. Ohessa yleisimmät kolme pk-yritysten tukea pähkinänkuoressa.

TEKSTI Elina Matikainen

Viime aikoina esillä ovat olleet koronaan liittyvät yritystuet. Yritysten kustannustuen ensimmäinen kierros vietiin läpi viime vuonna ja parhaillaan on meneillään joulukuussa avattu yritysten kustannustuen toinen kierros. Haun toteutuksesta vastaa Valtiokonttori ja haku on avoinna helmikuun 26:nteen päivään klo 16.15 asti. Tukea voi siis hakea vielä noin kuukauden ajan tämän lehden ilmestymisestä.

Yritysten kustannustuen tavoitteena on auttaa yrityksiä selviämään koronan aiheuttamasta vaikeasta taloustilanteesta. Tuella korvataan joustamattomia kustannuksia ja palkkamenoja, mutta sillä ei korvata liikevaihdon laskemista. Tuki on suunnattu yrityksille, joiden liikevaihto on laskenut koronaviruksen vuoksi vähintään 30 prosenttia. Ohjeet tuen hakuun ja linkki sähköiseen asiointipalveluun löytyvät valtiokonttorin sivuilta osoitteesta https://www.valtiokonttori.fi/palvelu/yritysten-kustannustuki

Koronatuki on poikkeusajan tuki yrityksille ja siksi myös ne kustannukset, joita tämä tuki korvaa, ovat poikkeuksellisia. Yleensä joustamattomia kustannuksia ja palkkamenoja ei korvata, kuten tässä tapauksessa nyt tehdään. Vielä kolmaskin tukikierros saattaa olla tulossa.

Ns. normaaliaikoina yritystuissa määräävänä piirteenä on, että ne on tarkoitettu yrityksen kehittämiseen ja siihen liittyviin investointeihin. Jos mukaan liittyy vientikulma, aina parempi. Nämä perusmuotoiset, jatkuvassa haussa olevat tuet myönnetään pääosin ELY-keskuksista (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset) tai myöntäjä on Business Finland. - ELY-keskuksilla on sekä ns. omia tukia ja lisäksi ne käsittelevät ja myöntävät maaseudun yritystuet, toteaa Jussi Saarinen. Hän toimii rahoituspäällikkönä Grants Funding Oy:ssä, joka laatii yrityksille rahoitussuunnitelmia eli yritysten kehittämissuunnitelmiin liittyviä kokonaisrahoituskehyksiä, joihin olennaisena osana kuuluvat myös erilaiset yritystuet.

Kehittämiskulman lisäksi yritystuissa on muitakin reunaehtoja. - Lainsäädäntö määrittelee, että vaikeuksissa olevia yrityksiä ei voi tukea. Tukea voi saada vain terveen liiketoiminnan päälle tehtäviin kehittämisponnistuksiin. Siinä mielessä tuet eivät ole mitään ”pelastusrenkaita”, Jussi Saarinen toteaa.

Maaseudun yritystuet

Maaseudun yritystukia myöntävät ELY-keskukset. Rahoitus tulee Euroopan Unionista sekä osittain se on myös kansallista, kuntien ja valtion maksamaa rahaa. Tukia myönnetään maaseutumaisella alueella toimiville yrityksille. Edellytyksenä ei ole maatalouden harjoittaminen, mutta yrityksellä on oltava edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan ja sen on annettava pääasiallinen toimeentulo ainakin yhdelle henkilölle. - Maaseutumaista aluetta on 90 prosenttia Suomesta. Yllättävän lähellä kaupunkien keskustojakin olevat alueet luetaan meillä maaseutumaiseksi ja niillä alueilla nämä tuet ovat käytössä. Kannattaa siis selvittää, miten oma yritys tältä osin sijoittuu, toteaa Saarinen.

Maaseudun yritystukia on kahdenlaisia, perustamistukia ja investointitukia. Perustamistuella avustetaan yritystoiminnan käynnistämistä ja alkutaivalta, mutta sitä voidaan myöntää myös toimivalle yritykselle, joka ryhtyy harjoittamaan kokonaan uutta liiketoimintaa.

Perustamistukea voi saada 5000

- 35 000 euroa ja sitä voidaan myöntää esimerkiksi liiketoimintaan valmentavan neuvonnan ostamiseen, tuotekehityshankkeisiin, koemarkkinointiin, vientiselvitykseen jne. Hakemuksen liitteenä tulee olla toteuttamiskelpoinen liiketoimintasuunnitelma.

Investointituki puolestaan auttaa sekä aloittelevia että laajentavia yrityksiä niiden hankinnoissa. Tämän tuen saaminen edellyttää, että investoinnilla tulee olemaan olennaista merkitystä yrityksen perustamiselle, kasvulle tai kehittymiselle. Nämä tuet ovat maaseutumaisilla alueilla varsin tuntuvia, sillä tukea voi saada 20-30 prosenttia investoinnin arvosta. Siis esimerkiksi miljoonan euron investoinnista 200 000 - 300 000 euroa. - Leipomoiden kohdalla nämä tuet kohdistuvat usein tuotannollisiin investointeihin, kuten tuotantotiloihin, koneisiin ja laitteisiin, Jussi Saarinen toteaa.

Maaseudun yritystukia voi hakea jatkuvasti. Niitä käsitellään ELY-keskuksissa hakujaksoittain. Varojen maksamisesta vastaa Ruokavirasto. Aivan ensin kannattaa olla yhteydessä omaan ELY-keskukseen tai paikalliseen Leader-ryhmään siitä, onko omalla hankkeella mahdollisuuksia saada tukea. Mikäli on, hakijaa ohjataan prosessissa eteenpäin.

Maaseudun yritystukia on vuosina 2014-20 myönnetty Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa, joka siis päättyi viime vuoden lopussa. Katkosta tukiin ei kuitenkaan tule, vaan vuosina 2021-22 rahoitusta jatketaan nykyisillä toimenpiteillä, kertoo johtava asiantuntija Juuso Kalliokoski maa- ja metsätalousministeriöstä. Tukia voi siis hakea kuten tähänkin asti ja vasta vuonna 2023 siihen mahdollisesti tulee muutoksia.

- Uusi kausi alkaa vuonna 2023, mutta tämä ja ensi vuosi mennään nykyisellään, Kalliokoski toteaa.

Lisätietoja maaseudun yritystuista https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/tuet/ maaseudun-yritystuet/

ELY-keskuksen yrityksen kehittämisavustus

ELY-keskusten ”omat” tuet eli yritysten kehittämisavustukset tulevat nekin EU:sta. Nämä tuet on tarkoitettu pk-yritysten kehittämistoimenpiteisiin ja investointeihin. Yrityksen kehittämisavustus on tarkoitettu rahoitustyökaluksi silloin, kun yritys on käynnistämässä sen normaalista toiminnasta poikkeavaa kehittämishanketta, jolla pyritään esimerkiksi kansainvälistymiseen tai tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen ja sitä voi saada sekä aineellisiin että aineettomiin investointeihin. Kehittämisavustuksen avulla voi kehittää jo olemassa olevaa liiketoimintaa tai luoda yrityksen kannalta täysin uutta liiketoimintaa.

Tuen myöntämisessä huomioidaan muun muassa tuen vaikutus yrityksen liiketoiminnan kasvuun, kannattavuuteen ja yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyyn sekä alan kilpailutilanteeseen. Lisäksi huomioidaan vaikutus alueiden elinvoimaan ja elinkeinotoiminnan kehittymiseen. - Esimerkiksi uudenlaiset tuotantotavat, tuotteet tai vaikkapa markkinoinnin kanavat voivat avata mahdollisuuden tähän tukeen. Leipomoyritykselle sellainen projekti voisi olla esimerkiksi gluteenittomien tuotteiden tuotebrändin kehittämi-

Koronatuki on poikkeusajan tuki yrityksille ja siksi myös ne kustannukset, joita tämä tuki korvaa, ovat poikkeuksellisia.

nen koemarkkinointeineen ja kuluttajatutkimuksineen.

Kehittämistoimenpiteistä aiheutuvia palkka-, matka-, konsultointi ja muita vastaavia menoja voidaan rahoittaa enintään 50 prosentin arvosta. Jos kyse on investoinneista, tuen määrä on enintään 10-35 prosenttia menoista. Kehitysrahaa on oltava siis myös omasta takaa. Lisäksi on huomioitava, että tuki maksetaan takautuvasti.

ELY-keskusten yritysten kehittämisavustuksia jaetaan rahoituskausittain, jotka kestävät seitsemän vuotta. Uusi kausi on juuri alkamassa, sillä edellinen seitsemän vuotta meni umpeen vuoden lopussa. Päättyneen kauden tukia jaetaan Jussi Saarisen mukaan vielä tämänkin vuoden puolella eli uusi rahoituskausi ei käynnistynyt aivan tämän vuoden alusta. - Nyt ollaan siis taitevaiheessa, ja kohta nähdään, millaiset määrärahat ovat ja mihin suuntaan rahoituslinjaukset kääntyvät. Niillä mennään sitten seuraavat seitsemän vuotta.

Saarisen mukaan leipomoissa on ELY-keskusten kehittämisavustuksella kehitetty esimerkiksi gluteenittomia tuotteita ja muita eritysruokavaliotuotteita tai vientiin meneviä leipomopakasteita. - Koronan vuoksi rahoituslinjauksia on useammassakin eri ELY-keskuksessa päivitetty tukemaan enemmän paikallista kehittämistä. Tähän asti kehittämisen suuntautumisella vientiliiketoimintaan on ollut hyvin suuri painoarvo.

Viime vuoden lopussa jatkettiin valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annettuun valtioneuvoston asetukseen tehtyjen väliaikaisten muutosten voimassaoloa 30.6.2021 asti. Mainittu asetus koskee ELY-keskusten myöntämää yrityksen kehittämisavustusta. Väliaikaiset muutokset mahdollistavat yrityksen kehittämisavustuksen myöntämisen enimmäismäärältään 800 000 euron suuruisena väliaikaisena valtiontukena sekä avustuksen myöntämisen pienille yrityksille, jotka ovat olleet vaikeuksissa aiemmin kuin 1.1.2020. Asetusmuutoksella ei säädetty uudesta tukimuodosta eli kyse ei ole varsinaisesta koronatuesta, mutta muutosten tavoitteena on parantaa yritysten mahdollisuuksia selvitä koronaepidemian aiheuttamista vaikeuksista. Avustuksen myöntämisen ehdot pysyvät samoina kuin tähänkin asti.

Tietoja yrityksen kehittämisavustukkuudessa paljon keskustelua, koska niitä ei voinut käyttää esimerkiksi palkkakuluihin. Lainsäädännössä on kuitenkin määritelty, että kehittämistuki myönnetään vain kehittämiseen, eli sen tulee olla suunniteltu erillinen hanke, jonka toteutumista pystytään mittaamaan.

Koronaan liittyen juuri viime joulun alla tuli tieto, että Business Finlandin tilapäisen TKI-lainan (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) häiriötilanteisiin hakuaikaa on jatkettu 14.5.2021 asti. Tämä lainamuotoinen rahoitusinstrumentti on tarkoitettu Suomessa toimiville vähintään 6 henkilöä työllistäville pk- ja midcap-yrityksille sekä merkittävää liiketoimintaa tekeville säätiöille ja yhdistyksille, myös kotimarkkinayrityksille. Rahoituksella voi etsiä uusia keinoja liiketoiminnan häiriötilanteen ratkaisemiseen sekä parantaa liiketoimintaedellytyksiään ja uudistaa toimintaansa ollakseen kilpailukykyinen koronakriisin jälkeen. Lainan korko on 1%, takaisinmaksuaika 7-10 vuotta ja lyhennysvapaata 3-5 vuotta. Lisätietoja Business Finlandin nettisivuilta https://www.businessfinland. fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/tki-laina-hairiotilanteisiin

Tarkka valvonta

Tukirahojen käyttöä valvotaan tarkasti. Jokaiseen hankkeeseen tehdään hankesuunnitelma, josta ilmenee, mitä tehdään ja mihin rahat käytetään. Raportointivaiheessa tuen myöntäjä käy kirjanpitoaineiston avulla läpi tarkasti sen, onko toimittu tämän suunnitelman mukaisesti. Siitä ovat tuen myöntäneet virkamiehet hyvin tarkkoja. - Suunnitteluvaiheessa pitääkin miettiä, että rahoitus suunnataan niihin kohteisiin, joihin sitä oikeasti halutaan käyttää, Saarinen painottaa ja jatkaa, että tukea ei kannata hakea kirjoittamalla hakemukseen ’mitä tahansa’ vain ajatuksella, että se varmasti menee läpi. Ellei tukea käytetä niin kuin on haettu, se voidaan periä takaisin. - On myös muistettava, että rahoituksen myöntäjä tukee riskiä, joka saattaa toteutua. Eli hankkeen lopputulos ei välttämättä ole positiivinen. On kuitenkin tärkeää, että on tehty hankesuunnitelmassa luvattuja asioita, vaikka lopulta todettaisiin, ettei tulos ollutkaan sellainen kuin ennakoitiin.

sesta löytyy esim. https://www.ely-keskus. fi/yrityksen-kehittamisavustus

Business Finlandilla monta rahoitusinstrumenttia

Innovaatio- ja kansainvälistymisrahoitusta voi hakea valtakunnallisesti toimivasta Business Finlandista, joka rahoittaa suomalaisia kasvuyrityksiä tuki- ja lainamuotoisesti. - Näiden tuki-instrumenttien avulla on tarkoitus kehittää liiketoimintaa ja menestyä viime kädessä vientimarkkinoilla eli päästäkseen Business Finlandin palvelujen piiriin, on yrityksen todella tavoiteltava vientimarkkinaa. Leipomot ovat käyttäneet palvelua esimerkiksi erityistuotteiden vientiponnisteluissa, Jussi Saarinen tietää. Hän kehuu myös Business Finlandin asiantuntemusta ja palvelualttiutta.

Business Finlandin rahoitusinstrumenttien kirjo on laaja, niitä on toistakymmentä erilaista eri tarkoitukseen. Tuen hakeminen ja saaminen riippuu mm. yrityksen iästä ja siitä onko suuntautunut suoraan vientiponnisteluihin vai enemmän vielä innovaatiokehitykseen. Lisäksi Saarinen mainitsee lainaehtoisen T&K-instrumentin. Se on hyväehtoista tuotekehityslainaa, mutta edellytyksenä siinäkin on kansainvälistymisintressi.

Business Finlandin tuet tulevat valtion myöntämästä budjetista ja niitä voi hakea milloin tahansa. Tukien määrät pk-yrityksille liikkuvat yleensä tuhansissa tai kymmenissä tuhansissa euroissa ja ne vaihtelevat eri tukimuodoittain. Lisäksi yrityksellä on oltava omaa rahoitusta projektin toteuttamiseen.

Business Finland jakoi viime vuonna myös korona-ajan tukia yrityksille. Näissäkin edellytyksenä oli siis kehitystoiminta, mutta ’vientikulmaa’ ei silloin vaadittu. - Nämä tuet synnyttivät yrittäjien kes-