Ruokapakkaukset tulevaisuudessa

Mitä on tulevaisuuden ruokapakkaaminen?

LUT yliopiston kauppakorkeakoulun professori Henri Hakala piti viime vuoden lopulla järjestetyssä Tulevaisuuden ruokasektori-seminaarissa mielenkiintoisen alustuksen siitä, mitä on tulevaisuuden ruokapakkaaminen. Sellainen ruokapakkaaminen, joka on hyväksi niin planeetalle, ihmiselle kuin bisneksellekin.

Tulevaisuuden ruokapakkaamista on Henri Hakalan mukaan noin vuoden verran käsitelty strategisen tutkimusneuvoston Package Heroes-hankkeessa. LUT yliopiston (Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto) lisäksi hankkeessa ovat olleet mukana VTT, LUKE ja Åbo Akademi.

Hakalan mukaan ruokapakkaus on välttämätön hyvä, jonka tehtävänä on toisaalta suojata tuotetta ympäristöltä ja toisaalta ympäristöä tuotteelta. Pakkaus myös vähentää kustannuksia ja hävikkiä sekä lisää ruokaturvallisuutta. - Tärkeää on muistaa, että pakkauksen sisällä oleva elintarvike on lähes aina arvokkaampi kuin pakkaus itse.

Mutta sitten on myös ’pakkausongelmia’, jotka pääsääntöisesti liittyvät roskaamiseen ja kierrätykseen. Näitä pyritään Hakalan mukaan selättämään yleismaailmallisesti ja asiat etenevätkin koko ajan.

Pakkauksiin liittyvä terminologia sen sijaan hämmentää jopa tutkijoita, saati sitten maallikoita. - Pitää erottaa biopohjainen materiaali ja biohajoava materiaali, Hakala tähdentää. Biopohjaiset materiaalit on tehty osittain tai kokonaan uusiutuvista raaka-aineista. Biohajoavat materiaalit puolestaan kompostoituvat, mutta hajoamiseen tarvittavat olosuhteet vaihtelevat. Kompostoituminen tarkoittaa ns. teollista kompostointia, jossa on tietyt säädetyt olosuhteet. Niinpä kompostoituvaa pakkausta ei voi heittää luontoon. Siellä se tuskin hajoaa.

On olemassa myös okso-hajoavaa materiaalia. Se sisältää materiaalin pilkkoutumista edistäviä lisäaineita. Esimerkiksi muovissa ne eivät kuitenkaan ole hyvä juttu, sillä tällöin muovi hajoaa mikromuoviksi.

Henri Hakalan mukaan kestävä ruokapakkaaminen tulee olemaan tulevaisuudessa paljolti sitä, mitä se on myös tänä päivänä. Pakkaamista määrittelevät siis ennen kaikkea järkevä hinta, helppokäyttöisyys, kestävyys, kauneus ja käytännöllisyys.

Kulutus monimuotoistuu, eikä enää puhuta vain korkean teTEKSTI Elina Matikainen

hokkuuden maailmasta, jossa viikon ruokaostokset haetaan marketista yhdellä kerralla. Monessa paikassa palvelut toimivat 24/7, enää ei mennä kauppaan vain kerran viikossa. Myös erilaiset ruokaa kotiovelle asti tuovat palvelut lisääntyvät. Samaan aikaan ruuasta on tullut yhä enemmän elämys, jonka eteen nähdään vaivaa ja jonka avulla halutaan personoitua. - Supermarket -jakeluketju ei häviä, mutta sen rinnalle tulee paljon muita mahdollisuuksia myydä ja jaella ruokaa. Ne tarjoavat uusia mahdollisuuksia myös pakkaamiselle.

Haasteita on kuitenkin monenlaisia. Uudenlainen pakkaaminen ei saisi lisätä esimerkiksi ruokahävikkiä. Mutta pitäisikö pakata lisää vai vähemmän? Esimerkiksi, kun perhekoot pienenevät, onko järkevämpää pakata pienempiä pakkauksia, jolloin pakkaaminen ikään kuin lisääntyy, mutta hävikki vähenee? Edelleen: tarvitaanko pitkiä myyntiaikoja, jos ruokaa ostetaan useammin, eikä sen tarvitse säilyä kotona jääkaapissa niin pitkään? Entä millaisissa pakkauksissa ruoka kuljetetaan kotiovelle asti?

Kierrätyksessäkin on omat haasteensa. Se maksaa, kuljetukset aiheuttavat ympäristövaikutuksia, infra vaihtelee ja standardit puuttuvat. Niin ikään pakkausten ympäristövaikutuksista ei ole riittävästi kokonaisvaltaista tietoa. Jos siirrytään uudenlaiseen pakkausratkaisuun, pitäisi tietää mikä on sen todellinen, koko elinkaaren aikainen ympäristövaikutus. - Muovikin voi olla oikeasti hyvä pakkausratkaisu, mutta sillä on imago-ongelma, joka pohjaa pitkälti kuluttajien tunteisiin, enemmän kun tietoon, toteaa Hakala, joka arvelee, että sen vuoksi muovin sijaan kannattanee ennemminkin keskittyä suomalaisiin kuitupohjaisiin pakkauksiin. - Vastuullisuus ei ole valinnainen asia enää pakkaamisessakaan ja kierrätys tulee olemaan pitkään muodissa. Vastuullinen pakkaus tukee myös suomalaisen ruuan muita hyviä ominaisuuksia, kuten turvallisuutta, terveellisyyttä ja puhtautta, vakuuttaa Hakala, jonka mukaan kuitupohjaiset pakkaukset kehittyvät huimaa vauhtia. Myös elintarvikesektori voi näin hyödyntää suomalaista metsäteollisuutta käyttämällä niiden valmistamia tuotteita. Se on plussaa koko yhteiskunnalle.

Lopuksi hän kehottaa miettimään, mikä on kullekin tuotteelle, jakeluketjulle ja asiakasryhmälle tarpeen. Olennaista on muistaa pakkauksen ydintehtävä. Jos pakkaus ei onnistu ydintehtävässään, se on varmasti turhaa pakkaamista.

Hakala kannnustaa etenkin pieniä yrityksiä yhteistyöhön pakkauksissa. Sellainen voi olla esimerkiksi oma osuuskunta pakkaamisen ympärillä, jossa uudet materiaalit ja ratkaisut voidaan ottaa helpommin käyttöön yhdessä.